Opiskelijan Seinäjoki 2023

®
22
Terveys ja mieli
Oppiminen
TEKSTI: Tiina Helin, Slice
KUVA: Pixabay. Kuvanmuokkaus: Slice
Ihminen ei voi välttyä stressiltä, eikä
stressi välttämättä ole vain huono asia.
Opi hallitsemaan stressiä
Stressi voi kuormittaa, joten on hyvä tiedostaa,
millaista stressiä kokee ja mitä tapoja on stressinhallintaan.
Stressillä on todettu olevan jopa hyötyä. Positiivinen
stressi eli eustressi nimittäin auttaa selviytymään
arjesta ja haastavista tilanteista. Ilman
pientä stressin tunnetta tehokkuus ja keskittyminen
voi kärsiä, joten pientä stressin tunnetta ei tarvitse
säikähtää. Jos stressi on pitkittynyttä tai kuormittavaa,
se muuttuu haitalliseksi. Negatiivinen stressi eli
distressi vie hyvän olon tunteen ja motivaation pois,
hankaloittaa rentoutumista, voi aiheuttaa särkyjä ja
niin edelleen.
Vinkki 1: Tunnista stressin aiheuttajat
Stressin tunnistaa yleensä sen oireista. Stressin
psyykkisiä oireita tyypillisesti ovat ärsyyntyneisyys,
levottomuus, ahdistuneisuus, vaikeudet nukkua ja
tehdä päätöksiä ja ruokahalun tai liikuntatottumusten
muutokset. Helposti tunnistettavia fyysisiä
oireita ovat niska-hartiaseudun jännitys, päänsärky,
pahoinvointi ja flunssakierre.
Kun olet huomannut itsessäsi stressin oireita,
pysähdy hetkeksi miettimään, mistä stressi voisi johtua.
Onko elämässäsi tapahtunut jokin iso tai pieni
muutos? Onko sinulla entistä enemmän kiire tai
saatko liian vähän tukea? Työ- ja opiskeluelämässä
stressiä voi aiheuttaa muun muassa kiire, suuri
työmäärä, ikävä ilmapiiri ja epävarmuus omasta
osaamisesta. Myös yksityiselämän haasteet ja uudet
tilanteet aiheuttavat helposti stressiä.
Kun tiedät stressin aiheuttajat, voit
hoitaa stressiä oireiden sijaan.
Vinkki 2: Määrittele tekemisille rajat
Tärkeää kiireisen elämän keskellä on määritellä itselleen
sellaiset rajat, että stressiä ei keräänny liikaa.
Brutaalia siitä tekee sen, että välillä on kokeiltava
rajojaan, jotta tietää, missä ne menevät. Kun tiedät,
mihin voimavarasi riittävät, niin pidät huolta siitä,
ettet kuormita itseäsi liikaa etkä ole itsellesi liian
ankara.
Välillä sinun omat tai ympäristösi asettamat
tavoitteet kasvavat valtaviksi. Niitä on hyvä välillä
pohtia pitääkseen tavoitteet realistisina ja järkevinä.
Tavoitteita voi myös purkaa pienempiin osatavoitteisiin,
jotta ne tuntuvat enemmän realistisilta.
Esimerkiksi jokaiselle opiskelupäivälle voi määrittää
tavoitteen tai osatavoitteita pidempiaikaisten tavoitteiden
pohjalta. Jos tavoitteita on paljon, mielenrauhaa
voi saada laittamalla ne tärkeysjärjestykseen ja
aloittamalla tekemisen tärkeimmästä.
Vinkki 3: Älä vertaa itseäsi muihin
Stressi esiintyy jokaisella ihmisellä yksilöllisellä
tavalla eivätkä samat asiat tai tilanteet stressaa kaikkia.
Vaikka opiskelijakaveriasi ei stressaa näkyvästi
samat asiat, se voi johtua siitä, että häntä stressaa
jokin muu asia, stressi näkyy hänestä eri tavalla
tai se ei näy hänestä ulospäin. Tämän takia paras
mittari stressitasolle on vain sinun oma kokemus ja
tunteet.
Vinkki 4: Keskustele stressistä ja huolehdi
palautumisesta
Kun jakaa huolia puolin ja toisin läheisten ihmisten
kanssa, saa samaistumispintaa muiden ongelmiin,