21.09.2023 Views

Promaint-lehti 3/2023

Promaint-lehti on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä teollisuuden ja tuotannon ammattilehti.

Promaint-lehti on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä teollisuuden ja tuotannon ammattilehti.

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

3/<strong>2023</strong> I www.promaint<strong>lehti</strong>.fi<br />

KUNNOSSAPIDON JA TUOTANNON ERIKOISLEHTI<br />

14<br />

Omaisuudenhallinta<br />

luo ja ylläpitää arvoa<br />

26<br />

Suomalainen<br />

osaaminen pitää<br />

ilmavoimat iskussa<br />

30<br />

Vety tuo uutta<br />

myös kunnossapitoon<br />

Erkki Mäkelä:<br />

“Alalla on käynnissä<br />

iso muutos.”


3D | AUTOMAATIO | ELEKTRONIIKKA | ENERGIA | HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA<br />

ICT | KONEENRAKENTAMINEN | KUNNOSSAPITO | ROBOTIIKKA<br />

7.–9.11.<strong>2023</strong> HELSINGIN MESSUKESKUS<br />

Pohjoismaiden johtava teknologiatapahtuma<br />

tarjoaa kaikki uusimmat<br />

ratkaisut teollisuuden prosessien<br />

automatisointiin ja kunnossapitoon!<br />

TRANSFORMING<br />

THE INDUSTRIAL<br />

LANDSCAPE<br />

KUNNOSSAPIDON OHJELMASSA<br />

– Kunnossapito- ja energiakongressi 7. ja 8.11.<br />

– Kunnossapidolla ja energialla oma ohjelmalava<br />

– Uutuutena energia-aihealue – esillä mm. vetyteollisuus<br />

– Kunnossapidon opinnäyte- ja yritysinnovaatiokilpailun palkintojen jako<br />

– Tulevaisuuden työnantaja -opiskelijapäivä 7.11.<br />

– Amazing Robots -kilpailu korkeakouluopiskelijoille<br />

– Startup-kilpailu yhteistyössä FIBAN:n kanssa<br />

– Teknologia Party - esiintyjänä upea Erika Vikman!<br />

VARAA OMA OSASTOPAIKKASI HETI:<br />

Expomark Oy, Nina Nurminen, nina.nurminen@expomark.fi, 040 701 4183<br />

REKISTERÖIDY NYT MAKSUTTA KÄVIJÄKSI!<br />

teknologia23.fi | #teknologia23<br />

Avoinna: ti 7.11. klo 9–17 | ke 8.11. klo 9–19 | to 9.11. klo 9–16<br />

TEKNINEN KAUPPA


PÄÄKIRJOITUS<br />

Tapaamisvajetta<br />

paikkaamassa<br />

Teknologia 23 tapahtuma<br />

toteutetaan pitkän tauon<br />

jälkeen normaalipaikallaan<br />

parittoman vuoden syksyllä.<br />

Messutapahtuman avainaiheita<br />

ovat tällä kertaa puhdas siirtymä,<br />

toimitusverkostot, vetyteollisuus<br />

ja tekoäly.<br />

Energia- ja kunnossapitokokonaisuudella<br />

on messuilla omat osastonsa,<br />

messujen aihealueet sopivat myös hyvin<br />

osastomme tarjontaan.<br />

Toimitusverkostot havaittiin kriittisiksi<br />

koronapandemian aikana,<br />

keskustelua käydään edelleen maailmanlaajuisesti<br />

siitä, kuinka paljon<br />

tuotantoa pitäisi olla omassa maassa.<br />

Kauhun tasapaino hillitsee kuitenkin<br />

tilannetta – joillakin mailla on raakaainetta<br />

ja toisilla teknisiä valmiuksia<br />

hyödyntää niitä. Venäjän hyökkäyssota<br />

Ukrainassa kärjisti tilannetta<br />

edelleen ja muutti myös nopeasti<br />

tasapainotilannetta itärajallamme.<br />

Messujen teemoihin liittyy myös EU:n<br />

ehdotus direktiivistä koskien tavaroiden<br />

korjaamista edistävistä yhteisistä<br />

säännöistä. Ehdotus julkistettiin<br />

22.3.<strong>2023</strong>, direktiivi kattaisi alkuvaiheessa<br />

pääsääntöisesti korjattavissa<br />

olevia kuluttajatuotteita, kuten esim.<br />

pesukoneita ja televisioita. Teollisuuden<br />

käyttämissä laitteissa tämä voi<br />

vaikuttaa esimerkiksi mobiililaitteisiin.<br />

Esimerkkinä vaikkapa matkapuhelimen<br />

akun vaihto. Tulevaisuus<br />

näyttää muuttuuko ehdotus direktiiviksi<br />

ja laajeneeko käsittämään myös<br />

teollisuudessa hyödynnettyjä laitteita.<br />

Vetyteollisuus ja ehkä yleisesti ottaen<br />

myös kehitys teollisuuden yhä suuremmassa<br />

sähköistyksessä aiheuttaa<br />

painetta sähkönsiirtoon ja varastointiin.<br />

Koko sähköverkon luotettavuus<br />

tuotantopuolella varmaan paranee<br />

tuotantolaitteistojen pienentyessä<br />

ja hajaantuessa ympäri maata, jopa<br />

omakotisähköntuottajiin asti. Sähkön<br />

varastointi on kriittinen asia, johon on<br />

jatkossa kiinnitettävä yhä enemmän<br />

investointeja ja tuotekehitystä. Laajenevan<br />

sähkönsiirtoverkon ylläpito<br />

ja hajautetun tuotannon ohjaus tulee<br />

vaatimaan yhä kasvavaa määrää älykkyyttä<br />

siirtoverkon hallintaan.<br />

Tässä lehdessä, jota jaetaan Teknologia<br />

23 messuilla on uusiin energiamuotoihin<br />

liittyvä artikkeli, jossa<br />

3E paneutuu vetytalouden kunnossapitoon<br />

tuomiin haasteisiin, Millogin<br />

toimintaa esittelevässä artikkelissa<br />

esille nousee yrityksen yhteystyö Carunan<br />

kanssa varavoimaloiden osalta<br />

ja logistiikka puolella käydään läpi<br />

tärkeää logistiikka verkkoa – sähköratojen<br />

kunnossapitoa. Vesivoiman<br />

käyttömahdollisuuksista säätövoimana<br />

voi puolestaan lukea UPM Energyn<br />

näkökulmasta.<br />

Otan edelleen mielelläni palautteenne<br />

ja juttuideanne vastaan.<br />

Jaakko Tennilä,<br />

päätoimittaja<br />

<strong>Promaint</strong>-<strong>lehti</strong><br />

Sähkön varastointi on<br />

kriittinen asia, johon on<br />

jatkossa kiinnitettävä<br />

yhä enemmän<br />

investointeja ja<br />

tuotekehitystä.<br />

Julkaisija Kunnossapitoyhdistys <strong>Promaint</strong> ry on Aikakausmedia ry:n jäsen, os. Messuaukio 1, 00520 Helsinki Kustantaja<br />

ja toimitus Avone Oy, www.avone.fi Päätoimittaja Jaakko Tennilä, jaakko.tennila@kunnossapito.fi Tuottaja Vaula Aunola,<br />

vaula.aunola@avone.fi, 050 596 5426 Ilmoitusmyynti Mika Säilä, 050 352 3277, mika.saila@totalmarketing.fi Ulkoasu<br />

Avone Toimitusneuvosto Petra Herola, KP-ServicePartner, Helena Kortelainen, <strong>Promaint</strong> ry; Juha Lepikko, MABCo; Erkki<br />

Mäkelä, Kiwa Inspecta; Juha Nyholm, Pinja Tilaukset ja osoitteenmuutokset toimisto@kunnossapito.fi Kirjapaino Savion<br />

Kirjapaino Oy, Kannen kuva Jefunne Gimpel<br />

4041 0660<br />

Painotuote


Tässä<br />

numerossa<br />

3/<strong>2023</strong><br />

20<br />

Rataverkon<br />

peruskunnossapitoon<br />

kuluu vuosittain lähes<br />

200 miljoonaa.<br />

36<br />

Uusien öljyjen<br />

haasteet – ESDilmiö<br />

ja sen estäminen.<br />

40<br />

Yritykset<br />

hyötyvät Millogin<br />

kokemuksesta.<br />

46<br />

UPM Energy<br />

luottaa<br />

kunnossapidossa datan<br />

voimaan.<br />

03 Pääkirjoitus Jaakko Tennilä<br />

05 Lyhyesti<br />

09 Näkökulma: Petra Herola<br />

10 Alan vaikuttaja: Erkki Mäkelä<br />

14 Omaisuudenhallinta luo ja ylläpitää arvoa<br />

20 Sähköradan kunnossapidon erityispiirteet<br />

26 Suomalainen osaaminen pitää<br />

ilmavoimat iskussa<br />

30 Vety tuo uutta ajateltavaa kunnossapitoon<br />

36 Nykyaikaista öljyn kunnossapitoa, osa 1<br />

40 Millog turvaa huoltovarmuutta<br />

46 UPM – Kunnossapidon pitkä aikajänne<br />

50 <strong>Promaint</strong> ry – EUROMAINTENANCE 2024<br />

4 promaint 3/<strong>2023</strong>


Lyhyesti<br />

Tutkimusten mukaan noin<br />

70 % suomalaisista<br />

pk-yrityksistä ei vielä hyödynnä<br />

tekoälyä liiketoiminnassaan.<br />

EK: Rekrytoinneilla<br />

korvataan poistumaa<br />

- osaajatarve kaikilla<br />

koulutustasoilla<br />

MERKITTÄVIN syy yritysten rekrytoinneille on poistuman<br />

korvaaminen. Lähes 90 prosenttia yrityksistä mainitsi<br />

tämän merkittävimpänä uuden rekrytoinnin syynä.<br />

Seuraavan viiden vuoden aikana ennakoitu osaajatarve<br />

on kasvamassa kaikilla koulutustasoilla. Tiedot käyvät ilmi<br />

EK:n Osaamisavain-kyselystä.<br />

Yleisimmät syyt yritysten rekrytoinneille ovat poistuman<br />

korvaaminen (87 % vastaajista), lisääntynyt työvoiman<br />

tarve (60 %) ja tarve uudenlaiselle osaamiselle (45<br />

%). Työpaikan vaihtaminen, uusiin tehtäviin siirtyminen,<br />

eläköityminen ja muut vastaavat syyt ovat säilyneet nyt<br />

neljättä kertaa tehdyn kyselyn merkittävimpänä tekijänä<br />

uudelle rekrytoinnille.<br />

Kyselyssä tiedusteltiin jäsenyritysten odotuksia osaajatarpeen<br />

muutoksesta seuraavan viiden vuoden aikana<br />

koulutustasoittain.<br />

Voimakkaimmin rekrytointitarpeen ennakoidaan<br />

lisääntyvän ammatillisen ja ammattikorkeakoulututkinnon<br />

suorittaneiden osalta. Noin 15 prosenttia vastanneista<br />

yrityksistä ennakoi ammatillisesti koulutettujen rekrytointitarpeen<br />

kasvavan merkittävästi seuraavan viiden vuoden<br />

aikana. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden<br />

osalta rekrytointitarpeen arvelee kasvavan merkittävästi<br />

8 prosenttia ja yliopistojen perustutkintojen osalta 7 prosenttia<br />

vastanneista yrityksistä.<br />

”Kyselyn tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että osaajapula<br />

koskettaa kaikkia koulutustasoja. Julkisuudessa on<br />

puhuttu paljon korkeakoulutettujen määrän lisäämisestä,<br />

mutta yritysten rekrytointitarpeet koskevat vähintään<br />

yhtä lailla ammatillisesti koulutettuja”, sanoo EK:n asiantuntija<br />

Mikko Vieltojärvi.<br />

Osaajatarvetta ei ole kuitenkaan mahdollista paikata pelkästään<br />

kotimaisella työvoimalla. Reilu neljännes kyselyyn<br />

vastanneista yrityksistä suunnittelee rekrytointia ulkomailta.<br />

Kyselyn perusteella suurimmaksi haasteeksi ulkomailta<br />

rekrytoimisessa vastanneet yritykset nostivat maahantuloon<br />

liittyvän byrokratian (58 % vastaajista), sopivien työntekijöiden<br />

löytämisen (48 %) ja Suomen houkuttelevuuden ulkomaisen<br />

työvoiman näkökulmasta (40 %).<br />

Tehoa tekoälystä<br />

pk-yrityksille<br />

opas aiheesta<br />

YLI SADAN suomalaisen yrityksen tekoälymatkaan pohjautuva opas pyrkii jakamaan<br />

käytännön oivalluksia ja oppeja pk-yrityksille EU:ssa ja sen ulkopuolella.<br />

Oppaan tavoite on edistää uusien sisäisten liikeprosessien innovointia ja tekoälyn<br />

käyttöönottoa pk-yrityksissä.<br />

Tehoa tekoälystä pk-yrityksille! -opas pohjautuu AI-TIE – Tekoälyinnovaatioekosysteemillä<br />

kilpailukykyä pk-yrityksille -hankkeen ja sen AI-TIE Etelä-Suomi<br />

-sisarhankkeen (2021-<strong>2023</strong>) yhteydessä tuotettuun tietoon ja niistä saatuihin<br />

tuloksiin sekä yli sadan suomalaisen yrityksen kanssa jaettuun tekoälymatkaan.<br />

AI-TIE -hankkeiden projektipäällikkö, Haaga-Helian vanhempi tutkija Anna<br />

Lahtinen mukaan suomalaisella yrityskentällä on paljon valjastamatonta potentiaalia,<br />

joka odottaa vain löytämistään.<br />

– Olemme oppineet aivan valtavasti näiden vuosien aikana, ja halusimme saattaa<br />

oivalluksemme laajemmin pk-yritysten käyttöön. Uskon, että oppaan avulla<br />

yritys kuin yritys voi omaksua tekoälyn osaksi liiketoimintaansa, hän toteaa.<br />

Suomessa on noin 350 000 pk-yritystä, joka on yhteiskunnallisesti ja kansantaloudellisesti<br />

erittäin merkittävä joukko. Lahtisen mukaan juuri pk-yritykset<br />

ovat avainasemassa, mitä tulee Suomen kilpailukyvyn kasvattamiseen kansainvälisillä<br />

markkinoilla.<br />

– Tutkimusten mukaan noin 70 % suomalaisista pk-yrityksistä ei vieläkään<br />

hyödynnä tekoälyä liiketoiminnassaan, vaikka kiinnostusta toki<br />

löytyy. Yrityksemme tarvitsevat rohkaisua, muiden yritysten tekoälytarinoita<br />

ja työkaluja, joilla pääsee eteenpäin sekä ennen kaikkea tukea, jota<br />

oppaammekin tarjoaa, hän jatkaa.<br />

Opas tarjoaa tekoälyn esimerkkiratkaisuja ja yritysten kokemuksia, tietoa ja<br />

ymmärrystä tekoälystä sekä työkaluja yritysten tekoälyn käyttöönoton tueksi.<br />

Tehoa tekoälystä pk-yrityksille -opas ja sen englanninkielinen versio Empowering<br />

SMEs with AI ovat saatavilla maksutta. Oppaat ovat ladattavissa Haaga-<br />

Helian verkkosivuilta.<br />

3/<strong>2023</strong> promaint 5


Lyhyesti<br />

Teknologiateollisuuden<br />

kysyntä heikkeni –<br />

liikevaihdon odotetaan<br />

kääntyvän laskuun<br />

Kysynnän heikkenemisestä<br />

huolimatta Teknologiateollisuus<br />

rekrytoi alkuvuonna<br />

13 400 uutta työntekijää.<br />

Jyväskylän yliopisto<br />

kauppaa tutkimuslaitteistoja<br />

maailmalle<br />

SUOMEN SUURIMMAN vientialan yritysten liikevaihdon kasvun arvioidaan pysähtyvän tai<br />

kääntyvän jopa laskuun loppuvuoden aikana, kertoo Teknologiateollisuus ry:n tuore tilauskanta-<br />

ja henkilöstötiedustelu. Tuotannon määrä ei ole kasvanut Suomen koko valmistavassa teollisuudessa<br />

alkuvuoden aikana lainkaan.<br />

− Ensimmäisen vuosipuoliskon tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuudessa huippu<br />

on nyt mitä todennäköisimmin saavutettu niin tilauksissa, tuotantomäärissä kuin henkilöstön<br />

määrässä. Vaikka lähes kaikki indikaattorit euroalueen teollisuudessa ovat menneet huonompaan<br />

suuntaan, ei kovin dramaattista pudotusta näillä näkymin ole näköpiirissä. Loppuvuoden<br />

suunta alkaa olla suomalaisessa teknologiateollisuudessa kuitenkin melko selvä tässä<br />

vaiheessa vuotta: alaspäin. Vielä jännitetään sitä, onko miinus pieni vai suuri, sanoo johtaja,<br />

pääekonomisti Petteri Rautaporras.<br />

Uusien tilausten arvo teknologiateollisuudessa oli huhti−kesäkuussa yhdeksän prosenttia<br />

pienempi kuin edellisellä neljänneksellä ja viisi prosenttia pienempi kuin viime vuoden<br />

vastaavalla ajanjaksolla. Vielä keväällä uusien tilausten arvo oli 12 prosenttia suurempi kuin<br />

vastaavana aikana vuonna 2022, joskin uusien tilausten arvo heikentyi jo alkuvuonna <strong>2023</strong>.<br />

Koko tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa kuusi prosenttia pienempi kuin maaliskuun<br />

lopussa ja neljä prosenttia pienempi kuin vuoden 2022 kesäkuussa.<br />

Teknologiateollisuuden tarjouspyyntökyselyn saldoluku pysyi samalla tasolla kuin alkuvuodesta<br />

ja oli heinäkuussa -13. Negatiivinen saldoluku viittaa kysynnän heikkenemiseen.<br />

Teknologiateollisuusyritysten henkilöstömäärä laski toisella vuosineljänneksellä hieman<br />

alkuvuoden ennätyksestään. Henkilöstöä oli kesäkuun lopussa 335 000.<br />

− Kokonaishenkilöstömäärän ei odoteta loppuvuoden aikana enää kasvavan heikkenevän<br />

suhdanteen takia. Merkittävä uutinen on, että yritysten osaajatarve ja uuden henkilöstön rekrytoinnit<br />

ovat pysyneet kysynnän ja tuotannon heikkenemisestä huolimatta vahvoina. Alkuvuonna<br />

rekrytoitiin yhteensä 13 400 uutta työntekijää ja huhti−kesäkuussa 11 700. Yrityksestä<br />

riippuen henkilöstöä joko lisättiin tai korvattiin eläkkeelle siirtyneitä ja työpaikkaa vaihtaneita.<br />

Yrityksissä tehtiin myös uusi ennätys: toimialla oli noin 21 000 kesätyöntekijää, joka on<br />

suurin kesätyöläisten määrä koskaan teknologiayrityksissä, Rautaporras kertoo.<br />

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON fysiikan laitos<br />

on tällä hetkellä ainoa yliopisto maailmassa,<br />

josta voi ostaa kokonaisen rekyylispektrometrin<br />

ohjelmistoineen. Laitteiston toimituslaajuus<br />

oli suurempi kuin aiemmin ja kauppahinta<br />

siten uusi ennätys. Jyväskylän yliopisto<br />

on myi rakentamansa tutkimuslaitteiston<br />

Slovakiaan noin 750 000 eurolla. Laitemyynti<br />

oli noin vuoden sisään yliopistolle jo<br />

toinen. Viime vuonna kiihdytinlaboratorion<br />

kehittämä ja rakentama samanlainen rekyylispektrometrilaitteisto<br />

toimitettiin Surreyn<br />

yliopistoon Isoon-Britanniaan. Kauppahinta<br />

oli hieman yli puoli miljoonaa euroa.<br />

– Tuntuu todella hienolta, että olemme<br />

onnistuneet kehittämään tutkimustoiminnan<br />

yhteydessä järjestelmän, joka on niin hyvä,<br />

että muutkin haluavat sellaisen meiltä ostaa.<br />

Muualta maailmasta ei nimittäin vastaavaa<br />

osaamista löydy alan laitteistojen kehittämiseen<br />

ja rakentamiseen, iloitsee fysiikan laitoksen<br />

kiihdytinlaboratoriossa työskentelevä<br />

akatemiatutkija Mikko Laitinen.<br />

Havaintojen analysointiin tarvittava<br />

ohjelmisto on alun perin kehitetty yhteistyössä<br />

yliopiston tietotekniikan sovellusprojektien<br />

kanssa. Potku -nimisestä ohjelmistosta<br />

ovat hyötyneet laitoksen omia laitteitaan<br />

käyttävien tutkijoiden lisäksi myös noin 10<br />

ulkomaista laboratoriota, sillä se on julkaistu<br />

avoimesti.<br />

– Tämä poistaa näiden laitteistojen aiempaa<br />

yleistymistä estäneen pullonkaulan ja<br />

toimii meille markkinointina. Uudelle asiakkaalle<br />

rakennettavalla laitteella voidaan<br />

tehdä aina myös uusia kokeiluja ja laajentaa<br />

kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. Yhteistyö<br />

poikii näin ollen myös uusia tiedejulkaisuja,<br />

kertoo Laitinen.<br />

6 promaint 3/<strong>2023</strong>


30 000<br />

Säteilyturvakeskuksen<br />

mukaan yli<br />

30 000 työntekijää altistuu<br />

viitearvon ylittävälle radonpitoisuudelle.<br />

Liian moni altistuu<br />

radonille työpaikallaan<br />

Kuva: Metsä Goup<br />

Metsä Group<br />

tekee tehdasalueilleen<br />

biodiversiteettisuunnitelmat<br />

SÄTEILYTURVAKESKUS selvitti 700 suomalaisen työpaikan<br />

radonpitoisuudet vuosina 2019–2020. Elokuussa <strong>2023</strong> julkaistujen<br />

tutkimustulosten mukaan arviolta yli 30 000 työntekijää<br />

Suomessa altistuu radonpitoisuuksille, jotka ylittävät viitearvon<br />

300 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m³). Olisikin tärkeää, että<br />

työnantajat tekisivät työpaikoilla lakisääteiset radonmittaukset,<br />

jotta altistuminen tunnistettaisiin ja sitä pystyttäisiin rajoittamaan.<br />

Koska radonia ei voi mitenkään aistia, on mittaaminen ainoa<br />

tapa saada radonpitoisuus selville. Säteilylaki velvoittaa työnantajia<br />

radonpitoisuuksien selvittämiseen ja tarvittaessa radonaltistumisen<br />

rajoittamiseen radonkorjaustoimilla tai rajoittamalla<br />

työskentelyaikaa niissä tiloissa, joissa radonpitoisuus on suuri.<br />

STUK lähetti vuonna 2018 kaikille suomalaisille työsuojeluvaltuutetuille<br />

ja -päälliköille kyselyn työpaikan sisäilman radonista.<br />

Tutkimuksessa 700 työpaikkaa mittasi radonpitoisuuden.<br />

Tulokset julkaistiin elokuussa <strong>2023</strong> Health Physics -lehdessä<br />

tutkimusartikkelissa ”Radon Exposure Concentrations in Finnish<br />

Workplaces”.<br />

METSÄ GROUPIN tavoitteena on lisätä alueellista biodiversiteettiä<br />

kaikilla tehdaspaikkakunnilla, joita on yli 20 eri puolilla<br />

Eurooppaa. Ensimmäinen kohde on Kemissä. Yli 650 hehtaarin<br />

laajuinen alue käsittää Metsä Groupin tehdasalueen ja maita<br />

Kemin kaupunkiympäristössä. Kemissä rakenteilla oleva biotuotetehdas<br />

ja kartonkitehdas.<br />

Tarkoitus on muuttaa alueen maankäyttöä siten, että luonnon<br />

tila teollisessa ympäristössä paranee. Hankkeessa huomioidaan<br />

paikallisen luonnon erityispiirteet ja parannetaan uhanalaisten<br />

lajien elinoloja. Alueen luonnon monimuotoisuutta lisätään kokeellisesti<br />

ja uusin toimintatavoin.<br />

Kemin tehdasalueelle lisätään esimerkiksi yli 12 hehtaaria niittyjä,<br />

ketoja ja paahdealueita. Avoimien elinympäristöjen perustamisessa<br />

hyödynnetään vain paikallista kasvillisuutta. Elinympäristöt<br />

perustetaan siten, että ne soveltuvat uhanalaisille eliölajeille.<br />

Tehdasalueella kokeillaan myös useita muita tapoja lisätä biodiversiteettiä<br />

teollisissa ympäristöissä.<br />

Biodiversiteettisuunnitelmat ulottuvat myös Metsä Groupin<br />

omistamille maille tehdasalueen ulkopuolelle Kemin kaupunkiympäristössä.<br />

Nämä alueet ovat asukkaiden virkistyskäytössä. Uusia<br />

keinoja viheralueiden biodiversiteetin lisäämiseksi kehitetään<br />

yhteistyössä Kemin kaupungin kanssa.<br />

Hankkeen keskeinen yhteistyökumppani on Villi vyöhyke<br />

-yhdistys. Kemin pilottihanke on käynnissä, ja eri toimenpiteet<br />

muiden Metsä Groupin tehtaiden osalta toteutetaan vaiheittain<br />

lähivuosien aikana hyödyntäen Kemissä kehitettäviä toimintamalleja.<br />

Yhtiön lähivuosien tavoitteena on myös kehittää sidosryhmiensä<br />

kanssa rakennetun ympäristön suunnitelmia kohti kansainvälisesti<br />

hyväksyttyä kriteeristöä ja standardeja.


WORLD CLASS MAINTENANCE<br />

-KOULUTUSOHJELMA | syksy <strong>2023</strong><br />

Kunnossapidon osaaminen eurooppalaiselle tasolle<br />

Taitotalon keväällä 2017 käynnistynyt World Class Maintenance -koulutusohjelma on laadittu kunnossapidon työnjohtajien, suunnittelijoiden<br />

ja päälliköiden valmennukseen. Ohjelma koostuu neljästä kahden päivän jaksosta. Ohjelman sisältö perustuu SFS-EN 5628 -standardin<br />

pätevyysvaatimuksiin.<br />

World Class Maintenance -koulutusohjelman sisältö<br />

1. Kunnossapidon menetelmät ja käytännöt<br />

(20.–21.9.<strong>2023</strong> LAHTI)<br />

• Kunnossapidon käsitteet ja kunnossapitolajit<br />

• Voitelutekniikka<br />

• Kunnossapitohenkilöstön pätevöinti<br />

• Jatkuva parantaminen ja systemaattinen kehittäminen<br />

• Käyttäjäkunnossapidon toimintamalli<br />

• Palveluiden käyttö ja hankinta kunnossapidossa<br />

• Kunnossapito tuotantolaitoksen liiketoiminnan osana<br />

2. Laitoksen käyttövarmuus ja riskienhallinta<br />

(18.–19.10.<strong>2023</strong> JYVÄSKYLÄ)<br />

• Käyttövarmuus ja sen kehittäminen<br />

• Varaosastrategiat ja varastojen hallinta<br />

• Analyysimenetelmien perusteita<br />

• Kriittisyysluokittelu, PSK 6800<br />

• Vika- ja vaikutusanalyysi, FMEA<br />

• Vikapuuanalyysi, FTA<br />

• Luotettavuuskeskeinen kunnossapito, RCM<br />

3. Kunnossapidon tunnusluvut, suunnittelu ja resurssit<br />

(21.–22.11.<strong>2023</strong> TAMPERE)<br />

• Datasta tunnuslukuihin<br />

• Epävarmuuden hallinta päätöksenteossa<br />

• Kunnossapidon riskipohjaiset päätökset<br />

• Kunnossapidon työnsuunnittelu<br />

• Vuosihuoltojen suunnittelu<br />

• Datan hyödyntäminen kunnossapidon tukena ja<br />

elinjakson hallinnassa<br />

• Kunnossapidon sopimukset ja materiaalitoiminnot<br />

• Henkilö-, laitos- ja ympäristöturvallisuuden hallinta<br />

4. Kunnossapidon johtaminen ja fyysisen omaisuuden<br />

hallinta (13.–14.12.<strong>2023</strong> VANTAA)<br />

• Kunnossapidon organisointi ja prosessien hallinta *<br />

• Kunnossapidon talous ja budjetointi *<br />

• Kunnossapidon johtaminen (case) *<br />

• Tietoa serti ointitentistä *<br />

• Fyysisen omaisuuden hallinta - Asset Management<br />

• Yrityksen strategia ja kunnossapidon tavoitteet<br />

• Osaamisen kehittäminen osana yrityksen strategiaa<br />

* Jakso 4.1<br />

Työjohtajan valmennusohjelma sisältää jaksot 1, 2 ja 3. Päällikön<br />

koulutukseen kuuluu lisäksi johtamista ja tuotanto-omaisuuden<br />

hallintaa käsittelevä jakso 4 ja suunnittelijalle osa tästä (4.1).<br />

Yksittäiset jaksot toimivat myös itsenäisinä koulutuskokonaisuuksina.<br />

Osallistuja voi valita myös vain ne osuudet, jotka hän katsoo<br />

tarpeelliseksi. Valmennusohjelma on suunniteltu varmistamaan<br />

kunnossapidon vaatiman erityisosaamisen hallinta.<br />

Eurooppalainen sertiointi<br />

Suomessa Kunnossapitoyhdistys <strong>Promaint</strong> ry vastaa EFNMS:n<br />

(the European Federation of National Maintenance Societies)<br />

serti ointitilaisuuksien käytännön järjestelyistä. EFNMS:n<br />

serti kaatin saaminen edellyttää standardissa EN 15628<br />

vaadittavaa koulutustasoa ja työkokemusta kunnossapitoalalta.<br />

Koulutuksesta hyötyvät<br />

Koulutuskokonaisuus on suunniteltu tuotannon ja kunnossapidon<br />

johto-, suunnittelu- ja työjohtotehtävissä toimiville henkilöille<br />

sekä asiantuntijoille, joiden vastuulla on laitoksen käytettävyyden<br />

parantaminen ja toiminnan kehittäminen. Osaava ja serti oitu<br />

henkilökunta on myös alan palveluita tarjoavan yrityksen<br />

kilpailuvaltti.<br />

Lisätiedot ja ilmoittautuminen:<br />

www.promaint.net > tapahtumakalenteri


Näkökulma<br />

PETRA HEROLA<br />

MARKKINOINTIPÄÄLLIKKÖ, KP-SERVICEPARTNER OY<br />

Kaiken takana<br />

on ihminen<br />

Kunnossapidon<br />

ammattilaiset ovat<br />

tärkeä osa kestävää<br />

kehitystä.”<br />

Mielestäni kunnossapidon<br />

tärkein elementti on ihminen.<br />

Rautaiset ammattilaiset<br />

ovat kunnossapidon<br />

ydin. Ilman heitä kunnossapitoa ei yksinkertaisesti<br />

olisi.<br />

Mikä tekee ihmisestä kunnossapidon<br />

tärkeimmän elementin? Tieto ja taito.<br />

Oikeat tiedot ovat oikeaan aikaan käytettävissä<br />

ja niitä osataan hyödyntää oikein. Tekemällä<br />

opittu osaaminen, hiljainen tieto.<br />

KUNNOSSAPIDOSTA YDINOSAAMISTA<br />

Olen ollut 90-luvun lopusta lähtien<br />

tekemisissä kunnossapidon kanssa ja<br />

sinä aikana on tapahtunut suuri murros.<br />

Kehittämiseen on panostettu ja kunnossapidosta<br />

on tullut tärkeä osa tuotannon<br />

onnistumisia. Nykyään kunnossapito on<br />

monen yrityksen ydinosaamista.<br />

Kunnossapidon ammattilaiset varmistavat<br />

sen, että koneet pysyvät käynnissä<br />

ja loppuasiakas saa tilatun tuotteen<br />

ajallaan. Heidän ammattitaitonsa avulla<br />

voidaan ennakoida koneiden rikkoontumisia<br />

tai korjata rikkoontuneet osat.<br />

Miten tämä tieto voidaan valjastaa laajempaan<br />

käyttöön?<br />

TIEDON HALLINTA<br />

Kunnossapidon ohjausjärjestelmiä on<br />

monia. Kaikkien niiden tavoitteena on<br />

sekä hallita tietoa että hyödyntää sitä oikein<br />

esimerkiksi ennakkohuolloissa. Jos<br />

meillä on tiedossa yhden yksittäisen laitteen<br />

vikahistoria, voidaan sitä analysoida<br />

tarkemmin ja pureutua rikkoontumisen<br />

aiheuttamiin juurisyihin. Ihminen kirjaa<br />

tiedot tai varmistaa niiden oikeellisuuden<br />

ja analysoi ne.<br />

Tekoälyä opetetaan jatkuvasti analysoimaan<br />

dataa ja seuraamaan kriittisiä<br />

kohteita. Avainasemassa on ihminen, joka<br />

tutkii tekoälyn havainnot käytännössä<br />

ja opettaa sitä niiden pohjalta oikeaan<br />

suuntaan.<br />

LUONNOLLINEN<br />

VUOROVAIKUTUSTAPAHTUMA<br />

Tiedon jakaminen on lisääntynyt valtavasti<br />

ja verkostoituminen on noussut<br />

tärkeään rooliin. Yritysten kannattaa<br />

mahdollistaa ammattilaisten kohtaamiset.<br />

Usein kunnossapidollinen haaste on<br />

jo ratkaistu jossain muualla ja pyörää ei<br />

kannata keksiä uudelleen.<br />

Ihmisillä on valtavasti tietoa kunnossapidosta<br />

ja olen hyvin onnellinen,<br />

että elämme tällä hetkellä maailmassa,<br />

jossa tavoitteena on jakaa sitä avoimesti.<br />

Teknologian edistyessä verkostoitumisesta<br />

on tullut systemaattisempaa ja<br />

helpompaa. Tämä mahdollistaa asiantuntijoiden<br />

säännölliset kohtaamiset ja<br />

ajatustenvaihdon kohti vikaantumatonta<br />

tuotantoa.<br />

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ JA KIERTOTALOUTTA<br />

Ammattitaitoinen ja oikea-aikainen kunnossapito<br />

pidentää tuotantolaitteistojen<br />

elinkaarta sekä pienentää investointeja,<br />

joka taas pienentää tarvetta ostaa ja valmistaa<br />

uusi laite rikkoontuneen tilalle.<br />

Kunnossapidon ammattilaisten rooli<br />

osana tehtaiden kestävää kehitystä on<br />

parhaimmillaan juuri silloin, kun heitä<br />

kuunnellaan tehtaan eri tasoilla.<br />

Ihmisiä kunnioittaen ja tietoa avoimesti<br />

jakaen kunnossapidon ammattilaiset<br />

ovat tärkeä osa kiertotaloutta. Vuosikymmenten<br />

varrella kunnossapidon<br />

ammattilaisten rooli on muuttunut ja<br />

jatkossakin se tulee muuttumaan, mutta<br />

sen tärkeys säilyy samana.<br />

3/<strong>2023</strong> promaint 9


ALAN VAIKUTTAJA<br />

TEKSTI: VAULA AUNOLA KUVAT: JEFUNNE GIMPEL<br />

Käynnissä on<br />

iso muutos<br />

Erkki Mäkelä toteaa alan tulevaisuuden olevan äärettömän mielenkiintoisessa vaiheessa.<br />

“Teknologinen kehitys haastaa meidät, mutta tuo myös mielettömiä mahdollisuuksia.”<br />

Kiwa Inspectan digitaalisten<br />

palveluiden liiketoimintapäällikkölle<br />

Erkki<br />

Mäkelälle työ tekniikan parissa<br />

ei ollut aivan itsestäänselvä valinta.<br />

Fysiikka ja kemia olivat aina kiinnostaneet,<br />

mutta koripallo oli eniten nuoren<br />

sydäntä lähellä.<br />

– Tarkoitus oli kokeilla, miten pitkälle<br />

siivet urheilussa kantavat. 18-vuotiaana<br />

loukkasin kuitenkin polveni aika pahasti<br />

ja se oikeastaan pisti suunnitelmia uusiksi.<br />

– Halusin kuitenkin ammatin liikunnan<br />

parissa. Valintavaiheessa ykkösvaihtoehto<br />

olikin fysioterapeutti, mutta<br />

laitoin kuitenkin hakupaperit myös<br />

Tampereen teknilliseen yliopistoon ympäristö-<br />

ja energiatekniikkaan.<br />

Hän sai opiskelupaikan molempiin<br />

koulutuksiin ja jäi pohtimaan.<br />

– Mietin, mitä oikeasti haluan ja<br />

muutin mieleni. Erityisesti uusiutuvan<br />

energian sektori kiinnosti ja päädyin siihen,<br />

että lähden Tampereelle. Viimeinen<br />

niitti päätökselle oli varmaan se, että kaverini<br />

pääsi myös Tampereelle ja ehdotti<br />

kimppakämpän hankintaa.<br />

Näin urahaaveiden kakkosvaihtoehto<br />

kääntyi ykköseksi.<br />

– Menneitä miettiessä joskus on ollut<br />

ehkä vähän tuuriakin mukana, kun asiat<br />

ovat menneet hyvin ja osuneet kohdalleen.<br />

Kuten tämä, että aloitin insinööriopinnot<br />

ja sitä kautta päädyin nykyiselle<br />

uralleni. Se on varmasti paras juttu, mitä<br />

on tapahtunut.<br />

Tieteenalojen symbioosi<br />

Uusiutuva energia kiinnosti nuorta opiskelijaa.<br />

– Sehän on sellainen useiden tieteenalojen<br />

symbioosi niin kuin tietenkin<br />

moni muukin ala. Energiatekniikan<br />

puolella opiskeltiin enemmän perinteistä<br />

polttotekniikkaa ja valitsin lopulta<br />

pääaineeksi kemian ja siinä kiinnosti<br />

esimerkiksi spektroskopia. Sillähän on<br />

suora yhteys aurinkokennoihin. Sivuaineena<br />

opintoja kertyi muun muassa<br />

vaihtoehtoisen energiantuotannon teknologiasta<br />

ja teollisuustaloudesta.<br />

Jo nuorena<br />

toimin<br />

useammassa<br />

urheilujoukkueessa<br />

kapteenina."<br />

Mäkelä valmistui vuonna 2012 ja teki<br />

lopputyönsä SSAB:lle teräsohutlevyjen<br />

pinnoitteista<br />

– Mitä pidemmälle opinnoissa mentiin,<br />

sitä vahvemmin minulle tuli sellainen<br />

fiilis, että tutkimustyö ei ole sitä,<br />

mitä haluan tehdä.<br />

– Minulla kävi silloin jälleen mielettömän<br />

hyvä tuuri. Sain kontakteja silloisen<br />

Maintpartnerin johtoon ja myyntiin.<br />

Koska heillä oli iso asiakaskunta ja paljon<br />

yhteyksiä, arvelin että sitä kautta voisi<br />

löytyä jotain. Loppujen lopuksi sieltä<br />

tarjottiin minulle töitä myynnin parissa.<br />

Myynnin näköalapaikalla<br />

– Myyntityö ei ollut se, mitä varsinaisesti<br />

hain, mutta huomasin nopeasti siihen<br />

sisältyvän monia mielenkiintoisia elementtejä<br />

kuten asiakkaiden kanssa yh-<br />

dessä ratkaisujen rakentamista ja kohtuullisen<br />

monimutkaisia hinnoitteluja.<br />

– Samalla pääsin näkemään hyvin<br />

erilaisia teollisuusympäristöjä sekä tutustumaan<br />

monenlaisiin tuotantoihin ja<br />

johtamistapoihin.<br />

Työtehtävät liittyivät suurelta osin<br />

isoihin kunnossapidon ulkoistushankkeisiin.<br />

– Olin tavallaan oppipoika tai oikea<br />

käsi yrityksen varatoimitusjohtajalle ja<br />

myyntijohtajalle. Opin paljon ja se oli<br />

todella hyvä kickstart uralle.<br />

– Kaikkiaan olin neljä vuotta töissä<br />

Maintpartnerilla. Yrityksen myyntiorganisaatio<br />

oli kuitenkin pieni ja minua<br />

kiinnostivat esihenkilön työt ja johtaminen<br />

myynnin lisäksi.<br />

– Jo nuorena toimin useammassa urheilujoukkueessa<br />

kapteenina ja halusin<br />

ottaa työelämässäkin samankaltaisen<br />

roolin. Hain ja sain sitten paikan L&T:n<br />

teollisuuspalveluiden Etelä- ja Pohjois-<br />

Suomen myyntitiimin vetäjänä ja toimin<br />

esihenkilönä viidelle työntekijälle.<br />

Pääsin siis käytännössä kokeilemaan<br />

esihenkilötyötä oman erittäin pätevän<br />

esihenkilöni sparratessa.<br />

– Myynnin vastuut eivät kuitenkaan<br />

hävinneet mihinkään ja minulle on ollut<br />

koko työuran ajan tärkeää, että pysyy hyvä<br />

tuntuma käytännön tekemiseen.<br />

Mäkelän mukaan teollisuuden palvelualan<br />

myynnissä voi olla toisinaan<br />

haastavaa se, että joku toinen lunastaa<br />

annetut lupaukset.<br />

– Halusin kantaa vastuuta ja nähdä<br />

sen, mitä isompien kokonaisuuksien<br />

vetäminen on. Minut valittiin L&T:n<br />

teollisuuspalvelujen prosessi- ja viemärihuollon<br />

liiketoimintapäälliköksi.<br />

10 promaint 3/<strong>2023</strong>


– Kunnossapito ja<br />

omaisuudenhallinta<br />

ovat äärimmäisen<br />

kriittisiä tekijöitä<br />

yritysten kilpailukyvyn<br />

kannalta,<br />

Erkki Mäkelä toteaa.<br />

3/<strong>2023</strong> promaint 11


ALAN VAIKUTTAJA<br />

Muutos tehdään yhdessä<br />

Vastuulleen Mäkelä sai sadankymmenen<br />

hengen organisaation.<br />

– Liiketoimintapäällikkönä toimimisen<br />

voi tiivistää olleen työurani paras<br />

oppikoulu. Oivalsin muun muassa sen<br />

että muutokset eivät synny vain sinun<br />

omalla panoksellasi vaan se pitää saada<br />

aikaiseksi muissa ihmisissä. Näin saadaan<br />

aikaiseksi pysyviä tuloksia.<br />

– Ihmiset pitää kohdata avoimesti.<br />

Käydään asioita läpi. Tehdään asioista<br />

näkyviä ja kerrotaan mitä odotetaan,<br />

niin silloin niitä muutoksia tapahtuu.<br />

Johtamista voi tehdä tavallaan maalaisjärjellä.<br />

– Työturvallisuus oli jo silloin lähellä<br />

sydäntä ja tässä tehtävässä se oli ykkösjuttu.<br />

Prosessipuhdistukset ovat aina<br />

korkean riskin työtehtäviä.<br />

– Mielessäni on kiitollisuus L&T:n<br />

suuntaan siitä, että he luottivat ja antoivat<br />

nuorelle miehelle tilaisuuden vaikka<br />

minulla ei ollut sen laajempaa esihenkilö-<br />

tai tuotantokokemusta.<br />

Uusiin haasteisiin<br />

– Olin saanut toimia mielenkiintoisissa,<br />

kehittävissä tehtävissä, silti halusin<br />

jatkaa vielä eteenpäin. En tiedä, oliko<br />

se tyhmästi ajateltu, mutta tuntui olevan<br />

sivuaskeleen aika. Minua kiinnosti<br />

erityisesti teknologia ja järjestelmäratkaisut.<br />

– Kiwalla aukesi silloin HSEQ eli siis<br />

turvallisuus,- ympäristö,- ja laatuhallintajärjestelmiin<br />

liittyvä vastuutehtävä.<br />

Hain ja sain työn. Kyseessä oli työturvallisuuteen<br />

liittyvä ohjelmisto. Työturvallisuus<br />

oli sinänsä minulle tuttua ja<br />

tärkeää, mutta nyt uutena elementtinä<br />

mukaan tuli tuo ohjelmistobisnes. Hyötyä<br />

oli myös siitä, että tunsin ihmisiä ja<br />

prosesseja.<br />

– Kiwa Inspectalla on nyt vierähtänyt<br />

3,5 vuotta ja nykyään vedän digitaalisten<br />

palveluiden liiketoimintaa.<br />

Ykkösteemana kasvu<br />

Mäkelä mainitsee nykyisen tehtävänsä<br />

ykkösteemoja olevan kasvu ja kansainvälistymisen.<br />

– Liiketoimintamme on jo kasvanut<br />

vauhdilla ja suunta näyttää hyvin positiiviselta.<br />

Meneillään on myös kansainvälisen<br />

myyntiverkoston rakentaminen.<br />

Vetämälläni sektorilla volyymi on jo yli<br />

tuplaantunut siitä, mitä se oli kun tulin<br />

tänne töihin.<br />

– Se tietysti pohjautuu markkinoinnin<br />

ja myynnin tehokkaaseen teke-<br />

miseen sekä tietenkin tarjoamiemme<br />

ratkaisujen fiksuun kehittämiseen ja<br />

parhaiden teknologioiden hyödyntämiseen.<br />

Mehän ratkomme asiakkaidemme<br />

haasteita.<br />

– Tähän kasvuun liittyy tiukasti myös<br />

tuoteportfolion laajentaminen. Esimerkiksi<br />

viime huhtikuussa lanseerasimme<br />

uuden järjestelmäratkaisun, mitä yritykset<br />

voivat käyttää standardoitujen<br />

hallintajärjestelmien rakentamisen ja<br />

ylläpidon tueksi.<br />

Meillä on nyt pyritty rakentamaan<br />

mahdollisimman yksinkertainen ja tehokas<br />

järjestelmä auttamaan yrityksiä<br />

tässä. Vastaanotto markkinoilla on ollut<br />

positiivinen ja olemme tehneet jo useita<br />

kauppoja.<br />

– Myös koko Kiwa konserni on kasvanut<br />

valtavasti. Tällä hetkellä sen liikevaihto<br />

on yli miljardi euroa ja yrityksellä<br />

on yli kymmenentuhatta työntekijää.<br />

Teknologinen<br />

kehitys<br />

tuo mielettömiä<br />

mahdollisuuksia.<br />

Kunnossapidosta<br />

omaisuuden hallintaan<br />

Mäkelä toteaa kunnossapitoalan tulevaisuuden<br />

olevan äärettömän mielenkiintoisessa<br />

vaiheessa.<br />

– Teknologinen kehitys tulee haastamaan<br />

meidät. Tarvitaan yleisesti ottaen<br />

paljon osaamista ja yrityksiltä kykyä<br />

muuttua. Samaan aikaan tämä kehitys<br />

mahdollistaa aivan uudenlaisia toimintatapoja.<br />

Esimerkiksi metaversumi ja tekoälyn<br />

laajempi käyttöönotto tulee varmasti<br />

vaikuttamaan yhtä lailla käytännön<br />

työhön kuin koulutukseen. Parhaiten<br />

menestyvät ne, jotka pystyvät ottamaan<br />

näistä kaiken hyödyn irti.<br />

– Vahvana ajurina tulee olemaan kestävä<br />

kehitys ja vastuullisuus. Tulossa olevat<br />

konkreettiset vaatimukset kipuavat<br />

vauhdilla ylöspäin. Meillä tulee olemaan<br />

paljon kysymyksiä ratkaistavana.<br />

– Puhumme yleensä kunnossapidosta.<br />

Minusta omaisuuden hallinta terminä<br />

toimii tässä paljon paremmin. Se kuvastaa<br />

hyvin sitä, että työn alla on tuotantolaitoksen<br />

koko elinkaari rakentamisvaiheesta<br />

ja käytönaikaisesta kunnossapidosta<br />

materiaalien kierrättämiseen.<br />

Haasteena Mäkelä näkee alan työvoimapulan.<br />

– Vanhemmat ikäluokat eläköityvät<br />

ja menetämme paljon osaamista. Nuoret<br />

myös vaihtavat työpaikkaa entistä<br />

useammin. Miten saamme houkuteltua<br />

uusia tekijöitä alalle.<br />

Verkostoitumisen voima<br />

<strong>Promaint</strong> ry:n toiminnassa Mäkelä on<br />

ollut mukana noin kahdeksan vuotta.<br />

– Aloitin <strong>Promaint</strong>-lehden toimitusneuvoston<br />

jäsenenä. Sen jälkeen osallistuin<br />

ns.“varjohallituksen” toimintaan.<br />

Siihen pyydettiin mukaan nuoria alan ihmisiä<br />

eri sektoreilta. Ideoimme yhdistyksen<br />

toiminnan kehittämistä. Sen kautta<br />

minut valittiin mukaan yhdistyksen<br />

hallitukseen. Olen nyt ollut hallituksen<br />

jäsen kuusi vuotta ja tämä on minun kolmas<br />

toimikauteni varapuheenjohtajana.<br />

– Itse halusin lähteä mukaan toimintaan,<br />

koska koen että yhdistyksen<br />

toiminta on arvokasta koko teollisuuden<br />

sektorille ja omaisuudenhallinnalle.<br />

Yhdistys järjestää koulutusta, julkaisee<br />

kirjallisuutta ja lehteä. Ja on myös mukana<br />

järjestämässä messuja, joissa ei vaan<br />

kohdata ihmisiä vaan jokainen täydentää<br />

omaa ammattiosaamistaan.<br />

– Tärkeää on myös yhdeksän eri<br />

sektorin toimikuntien toiminta. Missä<br />

muualla alan kovimmat asiantuntijat ja<br />

toimijat kohtaisivat lisäten omaansa ja<br />

muiden asiantuntemusta keskustellen<br />

alan ajankohtaisista teemoista. Yhdistys<br />

myös rahoittaa tutkimustoimintaa.<br />

– Kun itse tulin mukaan nuorena<br />

ihmisenä niin henkilökohtaisella tasolla<br />

kiinnosti tietenkin erityisesti verkostoituminen<br />

alan tekijöiden kanssa, puitteiden<br />

luominen sille onkin mielestäni yksi<br />

yhdistyksen ydintehtävistä.<br />

Ammatinvalintaansa tekeviä nuoria<br />

hän muistuttaa siitä, että alalla tullaan<br />

tarvitsemaan tulevaisuudessa ihan uudenlaisia<br />

osaajia.<br />

– Kunnossapito ja omaisuudenhallinta<br />

ovat äärimmäisen kriittisiä tekijöitä<br />

yritysten kilpailukyvyn kannalta. Alalla<br />

on todella monipuolisia tehtäviä kentän<br />

käytännön työstä, lukujen murskaamisen<br />

kautta aina teknologiaan. Lisäksi moni<br />

tekijä kuten vastuullisuustavoitteet,<br />

energiamurros ja teknologinen kehitys<br />

tuovat alalle todella mielenkiintoisia uusia<br />

juttuja eli mahdollisuuksia riittää.<br />

Teollisuus on koko suomalaisen yhteiskunnan<br />

kannalta merkittävä toimija.<br />

– Ja minun mielestäni myös hyvä<br />

työnantaja.<br />

12 promaint 3/<strong>2023</strong>


IO-Link kunnonvalvonta<br />

Ennakointi säästää<br />

rahaa ja hermoja<br />

Nykyaikainen automaatio perustuu IO-Linkkommunikaatioon.<br />

ifm VVB001 ja muut<br />

älykkäät IO-Link-anturit mahdollistavat<br />

datan keruun ja kunnonvalvonnan<br />

helposti kaikissa laitoksissa. Uudiskohteisiin<br />

tai jäkiasennukseen - ifm valikoimasta<br />

löytyy tehokas ratkaisu.<br />

Katso<br />

lisää<br />

Älykäs VVB-anturi vaurioiden varhaiseen tunnistamiseen<br />

Tunnista yleisimmät värähtelyongelmat esim.<br />

epätasapaino, linjausvirheet, laakerivauriot<br />

Jatkuva tunnuslukuvalvonta: v-RMS, a-RMS,<br />

a-Peak, Crest, lämpötila<br />

Lisäksi värähtelyn raakadatan tallennusmahdollisuus<br />

www.ifm.fi • info.fi@ifm.com<br />

ifm electronic Oy • Tampere ja Helsinki<br />

puh: 075 329 5000


OMAISUUDENHALLINTA<br />

Artikkelin kirjoittaja tekniikan<br />

lisensiaatti Helena Kortelainen on<br />

myös <strong>Promaint</strong> ry:n hallituksen jäsen.<br />

TEKSTI: HELENA KORTELAINEN, TKL, PROMAINT RY<br />

KUVAT: PROMAINT RY, SHUTTERSTOCK<br />

Omaisuudenhallinta<br />

luo ja ylläpitää arvoa<br />

Omaisuuden hallinnan<br />

merkitys korostuu<br />

entisestään teknologian<br />

kehittyessä ja<br />

liiketoimintamallien<br />

muuttuessa. Tavoitteet<br />

saavutetaan yhteistyössä<br />

eri sidosryhmien kanssa.<br />

Teollisuuden tuotantojärjestelmiin,<br />

kaivostoimintaan,<br />

energian tuotantoon, siirtoon<br />

ja jakeluun sekä yhteiskunnan<br />

infrastruktuurijärjestelmiin kuten<br />

vesihuoltoon ja liikennejärjestelmiin<br />

sitoutuu hankinta- ja rakennusvaiheessa<br />

merkittäviä pääomia. Hankintavaiheen<br />

investointien lisäksi fyysisen omaisuuden<br />

ylläpito edellyttää jatkuvaa kunnossapitoa<br />

sekä oikein ajoitettuja korvaus- ja<br />

kehitysinvestointeja. Omaisuudenhallinta<br />

tarkoittaakin omaisuuden arvon<br />

hyödyntämistä kestävällä tavalla koko<br />

sen käyttöiän ajan siten että harjoitetun<br />

toiminnan tavoitteet täyttyvät.<br />

Omaisuuden hallinnan merkitys on<br />

kasvussa kaikkialla maailmassa. Eräs<br />

syy omaisuudenhallinnan korostumiseen<br />

on automaatio ja teknologian<br />

kehittyminen. Esimerkiksi useiden uusien<br />

energiantuotantomuotojen kuten<br />

tuuli- ja aurinkovoiman kohdalla elinjaksokustannukset<br />

painottuvat hankintaan.<br />

Sama muutos on tapahtunut tai<br />

tapahtumassa myös monien automatisoitujen<br />

tai autonomisten tuotanto- ja<br />

kuljetusjärjestelmien kohdalla. Kun<br />

hankintavaiheen investointikustannus<br />

on korkea suhteessa käyttövuosien aikana<br />

kertyviin ylläpitokustannuksiin,<br />

siirtyy painopiste päivittäisen kunnossapidon<br />

kehittämisestä tuotteen tai järjestelmän<br />

koko elinkaaren hallintaan.<br />

Omaisuuden hallinta on<br />

päätöksentekoa<br />

Fyysisen omaisuuden hallintaan liittyviä<br />

päätöksiä tehdään yrityksissä ja monissa<br />

muissa organisaatiossa päivittäin. Omaisuudenhallinta<br />

kattaa koneen, laitteen<br />

tai järjestelmän koko elinjakson: investoinnin<br />

valmistelusta käyttöön, kunnossapitoon<br />

ja käytöstä poistoon.<br />

14 promaint 3/<strong>2023</strong>


OMAISUUDENHALLINTA<br />

Omaisuuden<br />

hallinnan<br />

merkitys on kasvussa<br />

kaikkialla maailmassa.”<br />

3/<strong>2023</strong> promaint 15


OMAISUUDENHALLINTA<br />

Kuva 1. Omaisuudenhallinnan tasot ja tiedonkeruu.<br />

Tuki organisaation tavoiteille<br />

Investoinnin takaisinmaksuaika<br />

vaatimustenmukaisuus ja kestävyys<br />

Järjestelmän suorituskyky,<br />

kustannukset, riskit ja hallinta<br />

Organisaation<br />

johtaminen<br />

Omaisuuskokonaisuus<br />

Elinjakson hallinnan toimet,<br />

tehokkuus ja vaikutukset<br />

Omaisuuserä<br />

Tiedon kerääjät kentällä tallentavat raakatiedon<br />

koko muun organisaation hyödynnettäväksi.<br />

Organisaation johtaminen<br />

Omaisuudenhallinta<br />

Koordinoitu toiminta omaisuuden arvon<br />

hyödyntämiseen<br />

Omaisuudenhallintajärjestelmä<br />

Omaisuudenhallintapolitiikka, omaisuudenhallinnan<br />

tavoitteet sekä prosessit, joilla tavoitteet saavutetaan<br />

Omaisuusvalikoima<br />

Omaisuusvalikoima<br />

Omaisuuskokonaisuus<br />

Omaisuuserä<br />

Strateginen omaisuudenhallintasuunnitelma liittää<br />

organisaation tavoitteet ja omaisuudenhallinnan toisiinsa<br />

Omaisuudenhallintasuunnitelmat määrittelevät<br />

yksittäiselle omaisuuserälle tai omaisuusryhmälle<br />

tarvittavat toiminnot, resurssit ja aikataulut<br />

Kuva 2. Omaisuudenhallinta ja omaisuudenhallinnan suunnitelmat<br />

(modifioitu lähteestä SFS-ISO 55000)<br />

Tyypillisiä päätöstilanteita ovat<br />

esimerkiksi koneiden, laitteiden ja<br />

järjestelmien hankintaan liittyvät<br />

investoinnit, kunnossapidon ja kunnossapito-ohjelmien<br />

kehittäminen<br />

sekä konekannan modernisointi teknologian<br />

kehittyessä ja vaatimusten<br />

muuttuessa. Omaisuudenhallinta<br />

pyrkii hyödyntämään fyysisen omaisuuden<br />

arvon. Käytännössä tämä<br />

usein tarkoittaa taloudellista arvoa,<br />

koska investoinnin tehnyt yritys haluaa<br />

sijoittamansa pääoman takaisin<br />

mahdollisimman pian ja korkojen kera.<br />

Arvo voi muodostua myös muista<br />

hyödyistä, kuten parantuneesta toimitusvarmuudesta<br />

tai turvallisuudesta,<br />

ympäristön tilan parantumisesta<br />

tai organisaation riskien paremmasta<br />

hallinnasta. Omaisuuden hallintaa ohjaavat<br />

aina organisaation tavoitteet.<br />

Monissa yhteiskunnan infrastruktuuriin<br />

liittyvissä investoinneissa painopiste<br />

onkin usein suoran rahallisen<br />

tuoton sijaan muiden yhteiskunnalle<br />

ja sen toiminnalle syntyvien hyötyjen<br />

arvioimisessa.<br />

16 promaint 3/<strong>2023</strong>


OMAISUUDENHALLINTA<br />

Omaisuudenhallinta perustuu<br />

kerättyyn tietoon<br />

Hyvä omaisuudenhallinta pohjautuu<br />

käytössä olevasta kone- ja laitekannasta<br />

ja järjestelmistä kertyvän tiedon hyödyntämiseen<br />

(Kuva 1). Systemaattisesti<br />

kerätty tieto yksittäisten omaisuuserien<br />

käytöstä ja kunnosta mahdollistaa<br />

elinjakson pitkäjänteisen suunnittelun.<br />

Kerätyn tiedon avulla voidaan laatia<br />

ennusteita jäljellä olevasta käyttöiästä<br />

ja suunnitella tulevia korjaus-, korvaus-<br />

ja modernisointitarpeita sekä muita<br />

omaisuuden jatkuvaan kehittämiseen<br />

tarvittavia investointeja. Omaisuudenhallinnan<br />

keskeinen työkalu on CMMS/<br />

EAM-järjestelmä, johon kaikki yrityksen<br />

fyysiset resurssit on rekisteröity ja<br />

niihin liittyvä tieto tallennettu.<br />

Omaisuuden arvon ylläpito ja kehittäminen<br />

ei kuitenkaan saa eikä voi<br />

tapahtua peräpeiliin katsomalla historiatietojen<br />

pohjalta. Erityisesti strategisen<br />

tason päätöksenteko edellyttää<br />

liiketoimintatietoa kuten asiakkaiden<br />

ja käyttäjien tarpeiden, kysynnän ja<br />

muutostrendien tunnistamista sekä yhä<br />

suuremmassa määrin myös kestävän<br />

kehityksen ja vastuullisuuden vaatimusten<br />

huomioimista.<br />

Tällaista tietoa tuottavat useat ennakointimenetelmät,<br />

joiden avulla voidaan<br />

tarkastella yrityksen strategisiin<br />

valintoihin liittyvien vaihtoehtoisia tulevaisuuksia.<br />

Tiedon käsittely ja analysointi,<br />

tiedon rikastaminen tietopohjaa<br />

laajentamalla ja tietolähteitä yhdistäen,<br />

mallintaminen ja uuden (ennakointi)<br />

Kuva 3. AM on<br />

toiminnan tason,<br />

riskien ja kustannusten<br />

optimointia.<br />

Uudet liiketoimintamallit<br />

ovat muuttaneet<br />

perinteistä ostajan ja<br />

laitetoimittajan välistä<br />

vastuunjakoa.”<br />

tiedon luominen mallien avulla on<br />

mahdollista vain, jos raakatieto on kunnossa.<br />

Tarvitaan yhteistyötä eri<br />

sidosryhmien kanssa<br />

Omaisuudenhallintaa ei tehdä yrityksissä<br />

yksin ’Asset managerin’ tai kunnossapidon<br />

johdon toimesta, vaan toimintaan<br />

liittyy monia yrityksen sisäisiä<br />

sidosryhmiä, joista mainittakoon erityisesti<br />

taloushallinto ja hankintatoimi.<br />

Sisäisten sidosryhmien lisäksi<br />

omaisuudenhallintaan liittyy lukuisia<br />

ulkoisia sidosryhmiä. Teknologian kehittyminen<br />

on johtanut yhä monimutkaisempiin<br />

järjestelmiin, joiden ylläpito<br />

ilman teknologiatoimittajien vahvaa<br />

tukea on harvoin mahdollista tai sen<br />

järjestäminen vaatisi käyttäjältä merkittäviä<br />

investointeja niin osaamiseen,<br />

henkilöstöön kuin välineistöönkin.<br />

Uudet liiketoimintamallit ovat myös<br />

muuttaneet perinteistä ostajan ja laitetoimittajan<br />

välistä vastuunjakoa ja erilaiset<br />

suorituskykyyn, kapasiteetin hankintaan<br />

tai tuoton jakamiseen perustuvat<br />

mallit vaativat uudenlaista ajattelua<br />

Kustannukset<br />

(Costs)<br />

myös omaisuudenhallinnan käytäntöihin.<br />

Arvon tuottamiseen ja jakamiseen<br />

osallistuvat siis aiempaa useammat<br />

tahot ja tämä kehitys korostaa sopimisen<br />

ja sopimusten merkitystä sekä eri<br />

toimijoiden pitkäjänteistä yhteistyötä<br />

omaisuudenhallinnan saralla.<br />

Standardit auttavat<br />

kehittämään käytäntöjä<br />

Omaisuudenhallinnassa on kyse<br />

yrityksen tai muun organisaation<br />

(fyysiseen) omaisuuteen liittyvistä<br />

tavoitteista, vaatimuksista, suunnitelmista,<br />

käytännöistä ja prosesseista,<br />

jotka tukevat organisaation tavoitteiden<br />

saavuttamista. Keskeisiä työkaluja<br />

ovat omaisuudenhallinnan politiikka,<br />

strateginen omaisuudenhallintasuunnitelma<br />

ja omaisuudenhallintasuunnitelmat<br />

(Kuva 2).<br />

Omaisuudenhallintajärjestelmän<br />

käyttöönotto on merkittävä strateginen<br />

päätös, joka edellyttää toimintojen<br />

välistä tiivistä yhteistyötä. Prosessin<br />

läpiviemiseen pitää varata aikaa<br />

ja resursseja. SFS-ISO 55000-standardin<br />

mukainen omaisuudenhallintajärjestelmä<br />

voidaan sertifioida<br />

samaan tapaan kuin laatujärjestelmä.<br />

Omaisuudenhallintajärjestelmää koskevat<br />

vaatimukset määritellään ISO<br />

55001 ja standardissa 55002 annetaan<br />

ohjeita järjestelmän suunnittelusta ja<br />

käytöstä. ISO 550xx standardiperhe<br />

laajenee, ja tulossa on muun muassa<br />

tieto-omaisuuden hallintaan liittyvä<br />

standardi (ISO/DIS 55013).<br />

Tavoitteiden välillä tulee<br />

löytää tasapaino<br />

Eri sidosryhmien tavoitteet poikkeavat<br />

usein toisistaan, kustannukset<br />

voivat jakautua epätasaisesti ja jopa<br />

epäreiluksi koetulla tavalla eri sidosryhmien<br />

kesken, ja eri sidosryhmät<br />

voivat kokea arvon ja riskit eri tavoin.<br />

Siksi on tärkeää löytää tasapaino tavoitteiden<br />

välillä eli saavuttaa riittävä<br />

suorituskyky kohtuullisella hinnalla ja<br />

hallinnassa olevalla riskitasolla. Hyvät<br />

omaisuudenhallinnan käytännöt auttavatkin<br />

päätöksentekijää tasapainoilemaan<br />

toiminnan tason vaatimusten,<br />

kustannusten ja riskien muodostamassa<br />

kokonaisuudessa (Kuva 3).<br />

Toimintakyky<br />

(Performance)<br />

Riskit<br />

(Risks)<br />

3/<strong>2023</strong> promaint 17


MAINOS


KUNNOSSAPITO<br />

Sähköradan<br />

kunnossapidon<br />

erityispiirteitä<br />

TEKSTI: MARKO LEHTOSAARI, VÄYLÄVIRASTO<br />

KUVAT: VÄYLÄVIRASTO<br />

Sähköradan<br />

tarkastuksissa<br />

tarvitaan erikoiskalustoa<br />

Marko Lehtosaari<br />

työskentelee radan<br />

kunnossapidon asiantuntijana<br />

Väyläviraston Radan<br />

kunnossapidon ohjaus ja<br />

kehittäminen -yksikössä.<br />

Hän toimii myös <strong>Promaint</strong><br />

ry:n Voiteluteknisen<br />

toimikunnan puheenjohtajana.<br />

Toimikunnan tavoitteena on<br />

edistää voitelutekniikkaan ja<br />

voitelukäytäntöihin liittyvää<br />

osaamista Suomessa.<br />

20 promaint 3/<strong>2023</strong>


KUNNOSSAPITO<br />

Suomessa rataverkon peruskunnossapitoon käytetään vuosittain<br />

lähes 200 miljoonaa euroa. Kunnossapidolla on keskeinen rooli<br />

sähköradan luotettavan toiminnan varmistamisessa.<br />

Väylävirasto toimii Suomen<br />

valtion rataverkonhaltijana ja<br />

vastaa koko rataverkon kunnossapidosta.<br />

Suomen rataverkon<br />

pituus oli vuoden 2018 lopussa<br />

5 926 kilometriä. Suomessa raideleveys<br />

on 1524 mm, kun muualla Euroopassa on<br />

yleisimmin käytössä 1435 mm:n raideleveys.<br />

Henkilöjunien suurin nopeus<br />

on Suomessa 220 km/h ja tavarajunien<br />

120 km/h. Rataverkosta on sähköistettyä<br />

noin 3300 km. Suomessa sähköradan nimellisjännite<br />

on 25 kV ja taajuus 50 Hz.<br />

Ratajohdon rakenteisiin ja komponentteihin<br />

kohdistuu liikenteen<br />

aiheuttama rasitus. Vetureiden virroittimet<br />

kuluttavat hitaasti ajolankaa ja<br />

radalla liikkuvan kaluston aiheuttama<br />

ilmanpaine liikuttelee ratajohtoa ja aiheuttaa<br />

kulumista ja rasitusta ratajohdon<br />

komponentteihin. Kokonaisuudessaan<br />

sähkörata sisältää huomattavan määrän<br />

erilaisia komponentteja ja sähkölaitteita,<br />

jotka vaativat eritasoista kunnossapitoa.<br />

Muuntajien<br />

käyttövarmuus<br />

on täsmällisen<br />

junaliikenteen<br />

edellytys.”<br />

Muuntajien käyttövarmuus<br />

ratkaisee<br />

Sähköradan syöttöasemat on kytketty<br />

110 kV:n sähköverkkoon. Syöttöasemat<br />

muuntavat syöttöjohtojen 110 kV:n<br />

jännitteen ajolangan 25 kV:n jännitetasoon,<br />

jota muunnetaan vielä eri<br />

kulutuskohteiden vaatimaan jännitetasoon.<br />

Vanhemmilla syöttöasemilla<br />

päämuuntajat on kahdennettu, kun taas<br />

uudemmilla syöttöasemilla on vain yksi<br />

päämuuntaja. Syöttöaseman päämuuntajan<br />

vikaantuessa ja huoltotilanteissa<br />

on mahdollista syöttää ajolankaa viereiseltä<br />

syöttöasemalta, mutta se voi aiheuttaa<br />

rajoituksia liikenteelle.<br />

Rataverkolla on paljon erilaisia<br />

muuntajia, kuten imu-, säästö- ja<br />

vaihteenlämmitysmuuntajia. Muuntajien<br />

käyttövarmuus on täsmällisen<br />

junaliikenteen kannalta tärkeää ja sen<br />

vuoksi niiden öljyanalyysit ja muut<br />

kunnossapidon toimenpiteet on tärkeää<br />

suorittaa ohjeiden ja vaatimusten<br />

mukaisesti.<br />

Suomessa kunnossapito<br />

ulkoistettu<br />

Sähköradan kunnossapito on jaettu<br />

neljään alueeseen käyttökeskusalueiden<br />

mukaan. Suomessa rataverkon<br />

kunnossapito on kokonaisuudessaan<br />

ulkoistettu palveluntuottajille. Kunnossapidon<br />

sopimukset ovat kestoltaan<br />

tyypillisesti 5–7 vuoden mittaisia.<br />

Sähköradan kunnossapito koostuu<br />

ratajohdon-, kytkinasemien- ja sähköradan<br />

110 kV:n syöttöjohtojen kunnossapidosta.<br />

Kunnossapitosopimukset ovat kokonaiskunnossapidon<br />

sopimuksia ja ne<br />

sisältävät kaikki edellä mainitut osaalueet.<br />

Palvelun tuottajalla pitää olla<br />

laaja-alaista osaamista ja tarvittavat<br />

laitteet kaikkien osa-alueiden kunnossapitoon.<br />

Toimijalta vaaditaan<br />

erikoiskalustoa<br />

Ratajohdon kunnossapidossa vaaditaan<br />

radalla kulkevaa erikoiskalustoa, jotta<br />

ennakoivan kunnossapidon ja korjaavan<br />

kunnossapidon työt on mahdollista suorittaa.<br />

Kunnossapidon henkilöstöltä edellytetään<br />

sähköalan ammattipätevyyden lisäksi<br />

3/<strong>2023</strong> promaint 21


KUNNOSSAPITO<br />

toimialan tuntemusta sekä ratatyökoneiden<br />

kuljettamiseen ja radalla liikkumiseen<br />

vaadittavia pätevyyksiä.<br />

Ratajohto sisältää paljon komponentteja,<br />

joita ei normaalissa sähkönjakeluverkossa<br />

esiinny. Sähköradan<br />

komponentteja ja niiden erityispiirteitä<br />

kuvataan Väyläviraston julkaisemassa<br />

Ratatekniset ohjeet osa 5, Sähköistetty<br />

rata (RATO 5) -ohjeessa.<br />

Sähköradan syöttöasemat ovat<br />

laitteiltaan ja vaatimuksiltaan hyvin<br />

samantyyppisiä kuin minkä tahansa<br />

sähkönjakeluverkon sähköasemat.<br />

Syöttöasemat sisältävät muunto- ja<br />

kytkinlaitteet. Syöttöasemien ja koko<br />

sähköradan kunnossapidon tehtävät<br />

ja laatuvaatimukset määritellään Ratahallintokeskuksen<br />

julkaisemassa<br />

Ratatekniset määräykset ja ohjeet osa<br />

5, Sähköistetty rata (RAMO 5) -ohjeessa<br />

ja kunnossapidon urakkasopimuksien<br />

asiakirjoissa. RAMO 5 -ohje on<br />

vuodelta 2004, ja sen päivitystarve on<br />

tunnistettu.<br />

Kunnossapidon kilpailutuksen<br />

kannalta on tärkeää, että kunnossapidon<br />

tehtävät ja laatuvaatimukset<br />

ovat yksiselitteisesti ja riittävän yksityiskohtaisesti<br />

kuvattu. Näin palvelun<br />

tuottajat voivat hinnoitella palvelunsa<br />

tarjouskilpailussa mahdollisimman<br />

tarkasti ja kilpailutuksesta<br />

tulee reilu kaikille tarjoajille.<br />

Painoarvoa<br />

kehittämiselle<br />

Ulkoistetussa kunnossapidossa<br />

on tärkeää, että myös kunnossapidon<br />

kehittäminen kuuluu selkeästi<br />

jonkun osapuolen vastuulle.<br />

Usein ulkoistetun kunnossapidon<br />

toimintamallissa kehittämisen vastuu<br />

jakaantuu sekä tilaajalle että palveluntuottajalle.<br />

Joka tapauksessa on<br />

tärkeää, että toimintaa kehitetään ja<br />

kaikki tietävät tavoitteet ja vastuunsa<br />

kehittämisessä.<br />

Kunnossapidon tulisi kehittyä<br />

jaksottaisista visuaalisista tarkastuksista<br />

erilaisilla antureilla tehtävään<br />

reaaliaikaiseen, toimintakuntoa<br />

kuvaavien suureiden mittaamiseen<br />

ja tulosten analysointiin. Kunnonvalvonnan<br />

avulla varmistetaan tehokkaasti<br />

laitteiden luotettava toiminta<br />

Sähköradan syöttöaseman<br />

pääkomponentteja.<br />

Kilpailutuksessa<br />

kunnossapidon<br />

tehtävät ja laatuvaatimukset<br />

pitää olla<br />

yksiselitteisesti ja<br />

riittävän yksityiskohtaisesti<br />

kuvattu.”<br />

ja mittausten antamaa tietoa on mahdollista<br />

hyödyntää myös parantamisja<br />

korvausinvestointien suunnittelussa<br />

ja kohdentamisessa.<br />

Toimintakenttä muuttuu<br />

koko ajan<br />

Kunnossapidon toimintakenttä on<br />

muuttunut viimeisten vuosikymmenten<br />

aikana voimakkaasti. Se aiheuttaa<br />

tarvetta kehittää myös ulkoistetun kunnossapidon<br />

toimintamalleja. Sähkökunnossapidossa<br />

laki edellyttää varmistamaan<br />

sähköturvallisuuden kaikissa<br />

tilanteissa, mutta se ei yksin riitä. Myös<br />

sähkölaitteiden käytettävyys on tärkeää<br />

ja sitä tulee kehittää aktiivisesti. Sähköradan<br />

vikaantuminen aiheuttaa yleensä<br />

välittömästi isoja vaikutuksia junaliikenteeseen<br />

ja sen täsmällisyyteen.<br />

Artikkeli perustuu artikkelin kirjoittajan Oulun ammattikorkeakoulun Sähkö- ja automaatiotekniikan tutkinto-ohjelmassa tekemään keväällä <strong>2023</strong><br />

valmistuneeseen opinnäytetyöhön. www.theseus.fi/handle/10024/797462<br />

22 promaint 3/<strong>2023</strong>


SAMA ÄIJÄ,<br />

ERI VERKKARIT.<br />

Nimi vaihtuu, kaikki muu pysyy.<br />

Jforce Engineering on nyt Tehohydro.<br />

KAIKKI HYDRAULIIKAN RATKAISUT<br />

TEHOHYDRO.FI


MAINOS<br />

Sulzer Pumps Finland<br />

keskitti toimintojaan<br />

Kotkan Karhulaan.<br />

Samaan aikaan<br />

tehtaalla otettiin<br />

käyttöön leantoimintamalli,<br />

joka<br />

paransi tuloksen<br />

lisäksi työhyvinvointia<br />

ja edisti osaltaan<br />

ympäristöarvoihin<br />

liittyvää kehitystyötä.<br />

SULZER<br />

nosti<br />

tuotannon<br />

tehoa<br />

Sulzer keskitti viime vuonna<br />

monien muiden toimintojen<br />

ohella prosessipumppujen<br />

tuotannon vastavalmistuneelle<br />

uudelle tuotantolinjalle Kotkan<br />

Karhulaan. Tehtaan tuotantopäällikkö<br />

Kalle Lehden mukaan keskittämisellä<br />

tavoiteltiin kustannussäästöjä ja siinä<br />

myös onnistuttiin.<br />

Karhulassa valmistetaan huippulaatuisia<br />

pumppuja, sekoittimia,<br />

kompressoreita ja ilmastuslaitteita<br />

eri teollisuuden alojen<br />

prosesseihin.<br />

– Useiden tuotantotoimintojen,<br />

kokoonpanon ja varastoinnin keskittämisellä<br />

saavutettiin muun muassa<br />

logistisia etuja ja toiminnan tehokkuuden<br />

parantamista, Lehti avaa<br />

muutoksen hyötyjä.<br />

– Lisäksi uusi moderni ja tehokas<br />

tuotantolinja nosti selvästi tuotantolukuja.<br />

Uudistus lyhensi tuotannon<br />

läpimenoaikaa peräti 93 prosenttia,<br />

hän lisää.<br />

Lehden mukaan Karhulan pumpputehdas<br />

on aina ollut Sulzerille<br />

merkittävä toimipiste ja sen valinta<br />

kehityskohteeksi ei ollut yllätys.<br />

Kotkassa jo toista vuosisataa<br />

toiminut Sulzer Pumps Finland Oy<br />

työllistää kaikkiaan Suomessa noin<br />

500 ihmistä.<br />

24 promaint 3/<strong>2023</strong>


MAINOS<br />

Lean näytti tehonsa<br />

Karhulassa otettiin samaan aikaan<br />

muiden uudistuksien kanssa käyttöön<br />

johtamisen lean-toimintamalli<br />

kaikessa toiminnassa. Alun perin<br />

Toyotan tehtailta liikkeelle lähtenyt<br />

lean-filosofia perustuu siihen,<br />

että toiminta tulee tehokkaammaksi,<br />

kun tuotantoprosessista<br />

poistetaan kaikki hukka. Tavoitteena<br />

on parantaa asiakkaan kokemaa<br />

arvoa ja tehdä työskentelystä sujuvampaa<br />

ja tehokkaampaa. Työntekijöiden<br />

rooli kehitystyössä on<br />

hyvin tärkeä, koska juuri he ovat<br />

työnsä parhaita asiantuntijoita.<br />

Uusilla lean-filosofian mukaisilla<br />

toimintamalleilla on Kalle<br />

Lehden mukaan ollut merkittävä<br />

vaikutus tehtaan päivittäisiin rutiineihin.<br />

– Tehokkuuden kasvun ja turhien<br />

työvaiheiden karsimisen<br />

myötä myös työntekijöiden rooleja<br />

on kyetty uudistamaan. Kaikille<br />

tekijöillä on nyt enemmän vastuuta<br />

ja valtaa vaikuttaa omaan<br />

toimintaansa. Työn mielekkyys ja<br />

osallistuminen ovat selvästi lisänneet<br />

myös työhyvinvointia, Lehti<br />

toteaa.<br />

Q Sulzerin Karhulan<br />

tehtaalla valmistetaan<br />

huippulaatuisia pumppuja,<br />

sekoittimia, kompressoreita ja<br />

ilmastuslaitteita eri teollisuuden<br />

alojen prosesseihin.<br />

R – Lean-toimintamalli todella<br />

näytti tehonsa, tuotantopäällikkö<br />

Kalle Lehti avaa muutoksen hyötyjä.<br />

Etualalla testausyksikkö, jolla<br />

asiakkaille toimitettavat pumput<br />

koekäytetään ennen toimittamista.<br />

Huipputulokseen<br />

Karhulan tuotantoyksikkö teki<br />

Suomen huipputuloksen viime<br />

keväänä.<br />

Kaikkiaan uudistukset onnistuivat<br />

hyvin vastaamaan alaa koetelleiden<br />

globaalin energiakriisin<br />

ja komponenttipulan tuomiin<br />

haasteisiin.<br />

Sulzer Pumps Finland<br />

Oy:n toimitusjohtajan Marja-<br />

Leena Mäkisen mukaan<br />

Sulzerilla tuotteiden, palvelujen<br />

ja prosessien suorituskyvyn<br />

tarkastelu ja parantaminen on<br />

jatkuvaa.<br />

– Turvallisuus ja ympäristönäkökulmat<br />

ovat osaavan ja innostuneen<br />

henkilöstön omaksumia asioita.<br />

Tehdyt uudistukset ja lean-toimintamalli<br />

auttavat meitä palvelemaan<br />

kaiken tekemisen keskiössä olevaa<br />

asiakasta erinomaisesti nyt ja tulevaisuudessa,<br />

toteaa Mäkinen.<br />

3/<strong>2023</strong> promaint 25


KUNNOSSAPITO<br />

Suomalainen<br />

osaaminen pitää<br />

ilmavoimat<br />

iskussa<br />

TEKSTI:<br />

MARTTI VAALAHTI, INSTA GROUP<br />

KUVAT: INSTA, ISTOCK<br />

Horisontissa siintävien F-35 Lightning II<br />

-hävittäjien suorituskykyä ei varmisteta lennossa,<br />

vaan strategisella kumppanuudella. Kehittyvä<br />

puolustusyhteistyö lupaa hyvää suomalaiselle<br />

teollisuudelle.<br />

Suomeen saapuu yhteensä<br />

64 F-35-hävittäjää. Koneiden<br />

elinkaareksi arvioidaan noin 30<br />

vuotta, joten tekemistä riittää<br />

pitkälle tulevaisuuteen.<br />

26 promaint 3/<strong>2023</strong>


KUNNOSSAPITO<br />

– Tietoa keräävien<br />

laitteiden myötä ennakoivan<br />

kunnossapidon<br />

merkitys korostuu, liiketoimintajohtaja<br />

Alex<br />

Lassila sanoo.<br />

– F-35-hävittäjistä<br />

löytyy käytännössä<br />

jokaisen suurimman<br />

ilmailuvalmistajan<br />

teknologiaa ja ohjelmistoja,<br />

elinkaarisuunnittelun<br />

johtaja Kai<br />

Samposalo kertoo.<br />

3/<strong>2023</strong> promaint 27


KUNNOSSAPITO<br />

– Potentiaalinen<br />

markkina on laaja,<br />

sillä F-35-hävittäjät<br />

ovat monen Natomaan<br />

valinta, puolustusliiketoimintaalueen<br />

johtaja Petri<br />

Reiman toteaa.<br />

Puolustussektorin huolto- ja kunnossapito<br />

on tarkasti säädeltyä toimintaa.<br />

Kaluston käyttöikä on pitkä. Koneet ja laitteet saattavat<br />

sisältää teknologiaa jopa vuosikymmenien<br />

ajalta, joten niiden ylläpito ja kehittäminen edellyttää sekä<br />

uusien että vanhojen ratkaisujen tuntemusta. Esimerkiksi<br />

vuoteen 2030 mennessä käytöstä poistuvien F-18-hävittäjien<br />

suunnittelu aloitettiin jo 1970-luvulla.<br />

– Puolustussektorilla tarvitaan kauaskantoista ja strategista<br />

kumppanuutta, sillä kysymys on pitkällä aikavälillä<br />

kertyneestä erikoisosaamisesta. Myös hävittäjien osalta<br />

tietotaito karttuu sukupolvesta toiseen, kertoo yli 50 vuotta<br />

markkinassa toimineen Instan puolustusliiketoimintaalueen<br />

johtaja Petri Reiman.<br />

Lähitulevaisuudessa puolustusjärjestelmät verkottuvat<br />

yli maarajojen, tiedon määrä kasvaa ja teknologia kehittyy<br />

ennätysvauhdilla.<br />

– Tietoa keräävien laitteiden myötä ennakoivan huollon<br />

ja kunnossapidon merkitys korostuu entisestään, kyberturvallisuutta<br />

unohtamatta. Avioniikassa oman viitekehyksensä<br />

asettavat sertifioinnit ja ilmailulaki, Instan ilmailusta<br />

vastaava liiketoimintajohtaja Alex Lassila sanoo.<br />

Enemmän kuin hävittäjiä<br />

Vuodesta 2026 alkaen Suomeen saapuvat F-35-häivehävittäjät<br />

tunnetaan maailman nykyaikaisimpina ja monipuolisimpina<br />

taistelukoneina. Ne ovat sananmukaisesti lentäviä<br />

ohjusalustoja ja datalinkkejä, jotka keräävät jatkuvasti<br />

dataa ja vertaavat sitä uhkakuviin. Edistynyt automatiikka<br />

jalostaa tiedon havainnolliseen muotoon yhdelle monitoiminäytölle<br />

ja kypäränäytölle. Koneet jakavat tietoa sekä<br />

keskenään että maahan, joten ne soveltuvat myös valvonta-<br />

ja tiedustelutehtäviin. Sensorifuusion avulla havaitaan<br />

paitsi omat, myös viholliset ja tuntemattomat koneet, ajoneuvot,<br />

alukset ja joukot. Käytännössä koneista nähdään<br />

pidemmälle kuin mistä ne voidaan havaita. Kerätty informaatio<br />

välitetään samanaikaisesti kaikille datalinkkiin<br />

liittyneille.<br />

– Sodankäynnissä ratkaisevaa on se, kuinka hyvin dataa<br />

osataan hyödyntää johtamisessa ja tilannekuvan muodostamisessa,<br />

Lassila mainitsee.<br />

Tiedonkulku edellyttää standardeja<br />

F-35-hävittäjien huoltokyvykkyys varmistetaan sekä<br />

osallistumalla koulutuksiin että hankkimalla tarvittavat<br />

testilaitteet. Yhtiön F-35-tietotaito kattaa avioniikan<br />

huollon, kunnossapidon ja tukipalvelut sekä integraatiot<br />

johtamisjärjestelmiin. Tiedonkulun kannalta keskeistä on<br />

ohjelmistojen standardinmukaisuus, mikä mahdollistaa<br />

monikansallisten joukkojen yhteistoiminnan.<br />

– F-35-hävittäjistä löytyy käytännössä jokaisen suurimman<br />

ilmailuvalmistajan teknologiaa ja ohjelmistoja.<br />

Pääsemme siis tutustumaan koneiden toimintaan monelta<br />

kantilta, mikä auttaa myös suorituskyvyn kehittämisessä.<br />

Tämä on hieno ja ainutlaatuinen mahdollisuus uuden oppimiseen,<br />

kertoo Instan ilmailuliiketoiminnan elinkaarisuunnittelun<br />

johtaja Kai Samposalo.<br />

28 promaint 3/<strong>2023</strong>


PAINELAITTEIDEN<br />

KÄYTÖN JA KUNNON<br />

VALVONTA<br />

15.–16.11.<strong>2023</strong> TAMPERE<br />

Pienen maan haaste on resurssointi<br />

Suomessa hävittäjien huollon ja kunnossapidon keskeinen<br />

haaste on resursointi – pienessä maassa budjetit<br />

ovat rajalliset, eikä osaavaa henkilöstöä riitä loputtomiin,<br />

joten asiat on tehtävä toisin kuin suurvalloissa.<br />

Koneiden jokaiseen osa-alueeseen ei tarvitse keskittyä<br />

kaiken aikaa, mutta kokonaisuus on oltava hallinnassa<br />

kaikilta osin ja alusta loppuun. Ratkaisu on tyyppikoulutus,<br />

jonka laatua ja tehokkuutta Samposalon mukaan<br />

ihmetellään maailmalla kerta toisensa jälkeen.<br />

– Muualla yksittäinen henkilö saattaa vastata vain<br />

yksittäisestä komponentista, mutta Suomessa koko tiimi<br />

ymmärtää koneiden perustoiminnot sekä hallitsee<br />

kokonaisuuksia. Lisäksi keskitymme siihen, että löydämme<br />

käytännön haasteisiin konkreettisia ratkaisuja.<br />

Huoltotoiminnan ohella Installa tehdään jatkuvaa<br />

tutkimus- ja tuotekehitystyötä hävittäjien toimintavarmuuden,<br />

lentoturvallisuuden ja suorituskyvyn<br />

parantamiseksi.<br />

– Osallistumme myös kansainvälisiin harjoituksiin,<br />

joissa tapahtuvan vuorovaikutuksen ja kokemusten<br />

vaihtamisen merkitystä ei voi liikaa korostaa.<br />

Potentiaalia kansainvälisillä<br />

markkinoilla<br />

Puolustusyhteistyö sekä Yhdysvaltojen kanssa että<br />

Nato-maiden välillä tiivistyy. Insta on nyt osa<br />

Lockheed Martinin globaalia huoltoverkostoa ja<br />

Puolustusvoimien ohella konevalmistajan sopimuskumppani.<br />

Järjestely mahdollistaa huolto- ja<br />

kunnossapitopalveluiden tarjoamisen myös Suomen<br />

ulkopuolelle.<br />

– Potentiaalinen markkina on laaja, sillä F-35-hävittäjät<br />

ovat monen Nato-maan valinta, Reiman toteaa.<br />

Asetelma tarjoaa synergiaetuja niin koulutuksissa, huollossa<br />

kuin koneiden käytössä. Lisäksi Insta on myös tehnyt<br />

Lockheed Martinin kanssa sopimuksen sotilaskäyttöön<br />

tarkoitetun tiedonsuodatusratkaisun kehittämisestä.<br />

– Puolustusyhteistyön vahvistaminen on paitsi<br />

Suomen, myös Pohjoismaiden ja koko Euroopan<br />

yhteinen etu. Lähtökohdat tähän ovat nyt parhaat<br />

mahdolliset, Reiman toteaa.<br />

Käytön valvojan tehtävänä on mm. henkilökohtaisesti<br />

valvoa painelaitteen käyttöä ja kuntoa sekä<br />

pitää painelaitteen omistaja tietoisena olennaisista<br />

painelaitteen käyttöön ja kuntoon liittyvistä seikoista.<br />

Hänen tulee myös varmistua siitä, että painelaitetta<br />

käyttävä henkilökunta tuntee painelaitteen<br />

toiminnan, käyttöohjeet ja turvallisuussäännökset.<br />

Vuoden 2017 alusta voimaan tulleet uudet säädökset<br />

edellyttävät, että painelaitteelle on nimetty yksi<br />

tai useampi käytön varavalvoja.<br />

Koulutustilaisuus on tarkoitettu teollisuuden ja<br />

voimalaitosten painelaitteiden käytön valvojille ja<br />

vara valvojille sekä painelaitteiden kunnossapidon<br />

parissa työskenteleville henkilöille. Tilaisuudessa<br />

käydään läpi uusitun lainsäädännön vaatimuksia<br />

sekä alan ajankohtaisia kysymyksiä niin viranomaisten,<br />

tarkastuslaitosten kuin teollisuudenkin<br />

edustajien puheenvuoroissa.<br />

Tilaisuuden aiheita:<br />

Kemikaalien käsittelyä koskevat säädökset<br />

Painelaitelainsäädäntö<br />

Kehittyneet NDT-menetelmät<br />

Tiivisteet käytön valvojien näkökulmasta<br />

Painelaitekiinnikkeet<br />

Käytön valvojan tehtävät ja vastuut sekä<br />

sattuneita onnettomuuksia<br />

Tarkastuslaitoksen kokemuksia painelaitteiden<br />

valmistuksesta<br />

Putkistojen asennus-, korjaus- ja muutostyöt<br />

Laadunvarmistus ja<br />

laadunvalvontatoimitusprojekteissa<br />

Edellytykset painelaitetarkastuksen sujuvaan<br />

läpivientiin<br />

Hinta: 1290 euroa + alv 24 %<br />

<strong>Promaint</strong> ry:n jäsenille 200 €:n alennus.<br />

www.promaint.net > tapahtumakalenteri


VIHREÄ SIIRTYMÄ<br />

TEKSTI: MARI TUOMAALA, TAPANI KARHINEN<br />

KUVAT: SHUTTERSTOCK<br />

Vety<br />

tuo uutta<br />

ajateltavaa myös<br />

kunnossapitoon<br />

Vetykaasulla on erityispiirteitä, jotka tulevat<br />

vaatimaan erityishuomioita käytön ja<br />

kunnossapidon ammattilaisilta.<br />

Mari Tuomaala on koulutukseltaan<br />

TkT ja toimii<br />

yrittäjänä 3E Energy Oy:ssä<br />

kaasu- ja biotalouden hankkeissa<br />

sekä osapäiväisesti<br />

LUT-yliopistolla vetytalouden<br />

infran rakentamiseen<br />

liittyvän HYGCEL-tutkimuksen<br />

projektipäällikkönä.<br />

Tapani Karhinen on koulutukseltaan DI<br />

ja toimii yrittäjänä ja senior advisorina<br />

Mabco Oy:ssä, joka on suomalainen<br />

liikkeenjohdon konsultointiyritys. Yrityksen<br />

keskeisiä palveluja ovat mm.<br />

operatiivisen toiminnan ja tuotantoomaisuuden<br />

hallinnan kehitys energiateollisuuden,<br />

valmistavan teollisuuden<br />

ja palveluliiketoiminnan aloilla.<br />

Energia-alalla on menossa muutos.<br />

Muutos pohjautuu uusiutuvan sähköenergian<br />

tuotannon huomattavaan<br />

kasvattamiseen. Uusiutuvan sähköntuotantopotentiaalin<br />

hyödyntäminen tuo mukanaan<br />

myös vetytalouden.<br />

Vety nivelenä sähkön ja<br />

jatkojalosteiden välillä<br />

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) mukaan<br />

Suomessa on suunnitteilla vähäpäästöisiä<br />

investointeja nyt jo yli 85 miljardin euron arvosta.<br />

Tässä yhteydessä puhutaan vihreästä<br />

siirtymästä, mikä merkitsee järjestelmätason<br />

muutosta läpi koko yhteiskunnan ja talouden<br />

rakenteiden. Energia-alan siirtymä tarkoittaa<br />

etenkin siirtymää uusiutuvan sähköenergian<br />

tuotantoon ja käyttöön kaikkialla, missä se on<br />

mahdollista.<br />

Vety astuu kuvaan siellä, missä sähköistys<br />

ei onnistu: kun tarvitaan energian kausivarastointia<br />

tai kun halutaan tuottaa synteettisiä<br />

polttoaineita ja fossiilivapaita tuotteita, kuten<br />

lannoitteita ja terästä (ns. Power-to-X; kuva 1).<br />

On myös esitetty, että vety olisi yksi liikenteen<br />

polttoaine. Vihreän vedyn tuotanto perustuu<br />

30 promaint 3/<strong>2023</strong>


VIHREÄ SIIRTYMÄ<br />

Vedyn laaja syttymisraja<br />

Vetyä pidetään helposti syttyvänä. Sitä se<br />

onkin, ja tämä ominaisuus johtuu sen laajasta<br />

syttymisrajasta (4 %...75 % ilmassa). Tämä alue<br />

on paljon laajempi kuin muilla polttoaineilla.<br />

Vastaava lukuja maakaasulla, propaanilla,<br />

propaanilla ja butaanilla on esitetty kuvassa 2.<br />

(H2 Tools, <strong>2023</strong>; Alakangas, 2016)<br />

Vedyn muita ominaisuuksia verrattuna<br />

tavanomaisiin polttoaineisiin on sen pieni syttymisenergia<br />

ja huomattavan suuri palamisnopeus.<br />

Pieni syttymisenergia tarkoittaa, että syttyminen<br />

voi tapahtua pienellä kipinällä. Näiden<br />

ominaisuuksien vuoksi räjähdysriskit on huomioitava<br />

kaikessa vetyyn liittyvässä toiminnassa.<br />

Vedyn palaminen tapahtuu haalean sinisellä<br />

ja heikosti päivänvalossa näkyvällä vaikeasti havaittavalla<br />

liekillä. (H2 Tools, <strong>2023</strong>) Vedyn pieni<br />

molekyylikoko lisää sen vuotoriskiä.<br />

Edellä mainittujen haastavien ominaisuuksien<br />

vastapainona on vedyn ns. kelluvuus -ominaisuus.<br />

Tämän ominaisuutensa vuoksi vety<br />

ilmaan vapautuessaan nousee ylöspäin ja laimeuusiutuvalla<br />

sähköllä toteutettavaan veden<br />

elektrolyysiprosessiin, jolloin valmistuksesta ei<br />

synny CO2- päästöjä.<br />

Tällä hetkellä vetyä käytetään lähinnä teollisuudessa<br />

öljynjalostuksessa, ammoniakin ja<br />

metanolin tuotannossa ja teräksen tuotannossa<br />

(IEA, 2019). Käytännössä kaikki tämä vety<br />

tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. Vedyn korvaaminen<br />

vihreällä vedyllä jo pelkästään perinteisissä<br />

käyttökohteissa merkitsee merkittäviä<br />

päästövähenemiä.<br />

Vety on kevyin tuntemamme kaasu<br />

Vety on jaksollisen järjestelmämme kevyin<br />

elementti. Vedyn tiheys on erittäin pieni<br />

(0,082 kg/m3 NTP) (Daesik, 2019). Se on siten<br />

paljon kevyempää kuin paremmin tuntemamme<br />

maakaasu (0,72 kg/m3 NTP), propaani<br />

(2,01 kg/m3 NTP) tai butaani (2,71 kg/m3 NTP)<br />

(Alakangas, 2016).<br />

Vety ja maakaasu ovat ilmaa kevyempiä, kun<br />

taas propaani ja butaani ovat ilmaa raskaampia<br />

kaasumaisia polttoaineita (NTP).<br />

3/<strong>2023</strong> promaint 31


VIHREÄ SIIRTYMÄ<br />

Kuva 1. Kaaviokuva vedyn käyttökohteista tulevaisuudessa (kuva: LUT-yliopisto, 2022)<br />

nee verraten nopeasti syttymättömäksi<br />

pitoisuudeksi. Tämän ominaisuuden<br />

sanotaan vähentävän vedyn riskialttiutta.<br />

(HyResponse, <strong>2023</strong>)<br />

Hajustusta tullaan<br />

tarvitsemaan vuotojen<br />

havaitsemiseen<br />

Vety on väritön, hajuton ja myrkytön<br />

kaasu. Maakaasuun, jolla on vastaavat<br />

ominaisuudet, sekoitetaan hajustetta<br />

havaittavuuden parantamiseksi. Maakaasulla<br />

käytettyjä hajusteita ovat mm. tetrahydrotiofeeni<br />

ja merkaptaani. Selvitysten<br />

kohteena on vielä se, mitkä maakaasuilla<br />

käytetyistä hajusteista sopivat vetykaasujen<br />

hajustamiseen. Jotkin hajusteet voivat<br />

ovat haitallisia esimerkiksi polttokennoille<br />

ja jotkin molekyylikooltaan liian suuria,<br />

kun tavoitteena on havaita vuotoja.<br />

Vetyä pitää pakata<br />

kuljettamista ja varastointia<br />

varten<br />

Vedyn energiatiheys per tilavuusyksikkö<br />

on alhainen, noin 1/3 maakaasun energiatiheydestä.<br />

Alhaisen energiatiheyden<br />

vuoksi vetykaasua pitää pakata eli paineistaa<br />

kuljettamista ja varastointia varten.<br />

Periaatteessa vaihtoehtoiset vedyn<br />

kuljetustavat ovat samat kuin maakaasussa<br />

eli kuljetus paineistetussa<br />

putkessa tai säiliöissä, tai kuljetus nesteenä.<br />

Uusimpia esitettyjä tapoja on<br />

kuljetus mm. ns. metallihybrideissä.<br />

Tällä hetkellä vetyä kuljetetaan lähinnä<br />

vedyn tuotantolaitosten ja teollisuusyksikköjen<br />

välillä käyttäen tarkoitukseen<br />

rakennettuja vetyputkistoja.<br />

Vuonna 2016 vetyputkistoja oli maailmassa<br />

noin 4,500 km (S&P Global,<br />

<strong>2023</strong>). Pisimmät vetyputket sijaitsevat<br />

Yhdysvalloissa, ja lisäksi vetyverkkoa<br />

on muun muassa Belgiassa, Saksassa,<br />

Ranskassa, Hollannissa ja Kanadassa.<br />

Vedyn<br />

vaihtoehtoiset<br />

kuljetustavat ovat<br />

periaatteessa<br />

samanlaisia kuin<br />

maakaasun kohdalla.<br />

Vedyn nesteytys kuluttaa<br />

energiasisältöä<br />

Vety on kaasu, joka nesteytyy ilmakehän<br />

paineessa vasta alle -253°C ilmakehän<br />

paineessa. Maakaasun vastaava<br />

lämpötila on -161,5°C. Kun vety on nesteytetty,<br />

sitä varastoidaan eristetyissä<br />

tankeissa. Tässä suhteessa vety ja maakaasu<br />

vastaavat toisiaan.<br />

Nesteytys tai jäähdytysprosesseissa<br />

hukataan kuitenkin paljon energiaa:<br />

nesteytys kuluttaa yli 30 % vedyn energiasisällöstä.<br />

Lisäksi osa nesteenä varastoidusta<br />

vedystä höyrystyy, ns. "boil off",<br />

jolloin se tulee kerätä ja käyttää. Tämäkin<br />

periaatteet ovat yhteneväisiä vedyllä ja<br />

nesteytetyllä maakaasulla eli LNG:llä.<br />

(Energy.gov, <strong>2023</strong>).<br />

Aiemmat viittaukset kaasumaisen<br />

vedyn turvallisuusnäkökohtiin tulevat<br />

olemaan tärkeitä myös nesteytetyn vedyn<br />

käsittelyssä.<br />

Sopisiko vety<br />

maakaasuputkeen?<br />

Metaanin (maakaasun) kuljettamisessa<br />

putkistossa käytetään siirtopaineina<br />

noin 40-70 bar. Mitä korkeampi on paine,<br />

sitä pienempi on vaadittava putkikoko.<br />

Suomen maakaasun siirtoverkon<br />

suurin sallittu käyttöpaine on pääosin<br />

54 bar. (Alakangas, <strong>2023</strong>).<br />

Maakaasua siirretään pääasiassa<br />

niukkaseosteisista hiiliteräksistä<br />

valmistettujen putkien avulla. Suunnitteluperusteet<br />

ja valmistus- sekä<br />

tarkastusmenettelyt ovat vakiintuneet<br />

32 promaint 3/<strong>2023</strong>


Suomen vihreät investoinnit<br />

ELINKEINOELÄMÄN keskusliiton (EK) ylläpitämäÄN dataikkunaan<br />

kerätään tietoja Suomessa suunnitteilla olevista vihreän siirtymän ja<br />

puhtaan energian investoinneista. Kaiken kaikkiaan seurannassa on yli<br />

200 hanketta eri puolilla Suomea. Palvelussa voi tarkastella yritysten<br />

investointisuunnitelmia niin teknologioittain, paikkakunnittain kuin<br />

hankkeen vaiheen mukaisesti. Seuranta alkaa vuodesta 2021.<br />

Dataikkuna sisältää kokonaissummia koskevat arviot myös<br />

maatuulivoimainvestoinneille (perustuen Suomen Tuulivoimayhdistyksen<br />

arvioihin), kantaverkkoinvestoinneille (Fingridin arvio) sekä<br />

jakeluverkkoinvestoinneille (Energiaviraston arvio). Näistä<br />

dataikkunassa ei ole hankekohtaisia tietoja.<br />

EK lisää aineistoa sen mukaan, miten yritykset julkistavat uusia<br />

hankkeitaan ja niistä saadaan tietoja. Aineistoa täydennetään<br />

joukkoistaen: kuka tahansa voi ehdottaa uuden hankkeen lisäämistä.<br />

ek.fi/tutkittua-tietoa/vihreat-investoinnit/<br />

Huolto -<br />

varmuutta<br />

maalla, merellä<br />

ja kyberympäristössä<br />

Kun tarvitset ensiluokkaista<br />

huoltoa, elinkaarenhallintaa<br />

ja logistiikan palveluja, valitse<br />

Millog. Puolustusvoimien<br />

strategisena kumppanina<br />

olemme yksi Suomen<br />

luotettavimmista<br />

palveluntarjoajista.<br />

MILLOG.FI<br />

Concentration in air, vol. %<br />

100<br />

90<br />

80<br />

70<br />

60<br />

50<br />

40<br />

30<br />

20<br />

10<br />

0<br />

4-75%<br />

29,59%- optimal combustion conditions<br />

5,28-15%<br />

2,2-9,6%<br />

0,79-8,1%<br />

Hydrogen Methane Propane Petrol<br />

Kuva 2: Vedyn syttymisrajat verrattuna maakaasuun, propaaniin ja bensiiniin.<br />

(lähde: HyResponse, <strong>2023</strong>)<br />

vuosikymmenten käyttökokemusten<br />

myötä ja käytännön turvallisuustaso<br />

on hyvä.<br />

Laajamittaiseen siirtoon tarkoitetut<br />

vetyputkistot tultaneen valmistamaan<br />

periaatteiltaan saman<br />

tyyppisiä materiaaleja ja valmistusmenetelmiä<br />

käyttäen. Materiaalispesifikaatioita<br />

sekä suunnittelu-,<br />

valmistus-, käyttö- ja tarkastusmenettelyjä<br />

joudutaan kuitenkin tarkentamaan<br />

ja muuttamaan joiltakin<br />

osin ehkä huomattavastikin.<br />

Tämä johtuu etenkin vedyn<br />

vaikutuksesta materiaalien ja<br />

todellisten rakenteiden väsymiskäyttäytymiseen<br />

vaihtelevissa<br />

kuormitustilanteissa sekä aiemmin<br />

mainituista mahdollisten vuotojen<br />

aiheuttamista turvallisuusvaikutuksista.<br />

Useissa tutkimuksissa ja artikkeleissa,<br />

joissa pohditaan vetyputkistojen<br />

rakentamista tai vanhojen<br />

maakaasukaasuputkistojen modifiointia<br />

vetykaasulle, vedyn siirtopaineen<br />

on ajateltu olevan samaa<br />

suuruusluokkaa kuin maakaasulla.<br />

Tämä asia saattaa vielä muuttua, kun<br />

tietoa ja kokemusta saadaan lisää. Materiaalien<br />

käyttäytymiseen vaikuttavat<br />

esimerkiksi painetaso sekä paineenvaihtelut<br />

monien muiden tekijöiden ohella.<br />

Vedyn vaikutus rakenteiden<br />

väsymiskäyttäytymiseen on ilmiö,<br />

joka on syytä tiedostaa edellä mainituista<br />

syistä myös varastorakenteita<br />

suunniteltaessa. (Khan et al., 2021)<br />

Millog-yhtiöt turvaa yritysten<br />

ja viranomaisten huolto varmuutta<br />

sekä toiminnallista tehokkuutta<br />

kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa.<br />

Millog Oy, Millog Marine & Power Oy<br />

ja Senop Oy muodostavat yhdessä<br />

Millog-yhtiöt.


VIHREÄ SIIRTYMÄ<br />

Kompressoinnin vaatima<br />

energia ja kompressorit<br />

Kaasuputkistossa kaasua liikutetaan<br />

kompressoreiden avulla. Kompressoinnin<br />

vaatima työ riippuu voimakkaasti<br />

kompressoitavasta kaasusta. Pienestä<br />

molekyylipainosta sekä alhaisesta<br />

energiatiheydestä per tilavuusyksikkö<br />

johtuen on vedyn kompressoimiseen<br />

tarvittava energia per energiayksikkö<br />

paljon suurempi kuin metaanilla.<br />

Vedyn komprimointiin käytettävä<br />

teknologia on samankaltaista maakaasun<br />

laitteistojen kanssa. Pääasialliset käytettävät<br />

kompressorityypit ovat mäntäkompressorit<br />

ja keskipakokompressorit.<br />

Erityistä huomiota vaativat materiaalivalinnat,<br />

tiivistys sekä säädettävyys<br />

– ja aiemmin mainituista syistä<br />

fyysinen koko. Koska vihreä vety tultaneen<br />

pääosin tuottamaan tuulivoimalla<br />

tuotetulla sähköllä, tulee lisäksi<br />

myös säätötarpeilla olemaan erityinen<br />

merkitys. Keskipakokompressoreilla<br />

paineen ja tilavuusvirtojen vaihtelujen<br />

huomioiminen nopeasti ja tehokkaasti<br />

tulee olemaan haastavaa.<br />

Panostusta turvallisuuteen<br />

Nyt kun vetytaloutta suunnitellaan,<br />

on hyvä ryhtyä panostamaan myös<br />

turvallisuuteen. Käytännössä voidaan<br />

esimerkiksi kehittää riskien arviointia ja<br />

tuoda esiin uusinta tutkimustietoa vetyturvallisuudesta.<br />

Käyttäjien ja kunnossapitäjien<br />

on voitava hyödyntää ja operoida<br />

vetypohjaisia käyttökohteita vähintään<br />

samalla turvallisuustasolla, kuin muita jo<br />

vakiintuneita energialähteitä.<br />

LÄHTEET<br />

• Alakangas, 2016. Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia vttresearch.com/sites/default/files/pdf/technology/2016/T258.pdf<br />

• Daesik, 2019. Review on the Development Trend of Hydrogen Gas Turbine Combustion Technology.<br />

• EK, <strong>2023</strong>. Vihreät investoinnit nousemassa yli 85 miljardiin euroon – teollisuushankkeiden edellytyksenä tuuli- ja aurinkovoiman ripeä<br />

lisärakentaminen.<br />

• Energy.gov, <strong>2023</strong>. Liquid Hydrogen Delivery. energy.gov/eere/fuelcells/liquid-hydrogen-delivery<br />

• H2 Tools, <strong>2023</strong>. Hydrogen Compared with Other Fuels. h2tools.org/hydrogen-compared-other-fuels<br />

• HyResponse, <strong>2023</strong>. Basics of hydrogen safety for first responders. Lecture. Hydrogen properties relevant to safety. hyresponse.eu/files/<br />

Lectures/Hydrogen_properties_relevant_to_safety_slides.pdf<br />

• IRA, 2019. The future of hydrogen. iea.org/reports/the-future-of-hydrogen<br />

• Khan, M.A., Young, C. and Layzell, D.B. (2021). The Techno-Economics of Hydrogen Pipelines. Transition Accelerator Technical Briefs Vol. 1,<br />

Issue 2, Pg. 1-40. ISSN 2564-1379. transitionaccelerator.ca/techbrief-techno-economics-hydrogenpipelines/<br />

• LUT-yliopisto, 2022. Päästöistä polttoainetta – vuosien tutkimustyö on saamassa tuulta alleen. lut.fi/fi/uutiset/paastoista-polttoainetta-vuosien-tutkimustyo-saamassa-tuulta-alleen<br />

• S&P Global, <strong>2023</strong>. Hydrogen transport: moving molecules a core challenge for H2 market growth. spglobal.com/commodityinsights/en/market-insights/blogs/lng/012120-hydrogen-transport-moving-molecules-a-core-challenge-for-h2-market-growth<br />

• European Train the Trainer Programme for Responders: Lecture 1, Introduction of hydrogen safety for responders<br />

• hyresponder.eu/wp-content/uploads/2021/04/L1_HyResponder_Level4_210616.pdf<br />

34 promaint 3/<strong>2023</strong>


MAINOS<br />

Teollisuuden turvallisuuden<br />

ammattilainen tarjoaa<br />

laatua ja kustannustehokkuutta<br />

Osaaminen ja oikea mitoitus ratkaisevat.<br />

Kattotyöt, huovan<br />

kiinnityksen jälkeen.<br />

Hitsaustyöt<br />

teollisuushallissa.<br />

Hienojakoinen pöly<br />

"kytee" eristeissä.<br />

Lämpöeristeissä "kytee"<br />

hienojakoinen pöly.<br />

Satakuntalaisen Kokemäellä toimivan<br />

SataSafety Oy:n henkilöstö on suorittanut<br />

pakollisen tulityö- ja työturvakorttikoulutuksen<br />

lisäksi Länsirannikon Koulutus Oy<br />

WinNovan järjestämän pelastustoiminnan<br />

peruskurssin.( Pelastus Laki 57 §). Kurssilla<br />

henkilöstö opiskelee esimerkiksi onnettomuusriskien<br />

arviointia, sammutustoimintaa<br />

sekä erilaisten henkilökohtaisten<br />

suojainten käyttöä. Koulutuksen myötä<br />

tulityövahdit saavat laajan osaamisen ja<br />

kokemuksen erilaisten alkusammutinten<br />

tehokkaaseen käyttöön.<br />

Tulityövartijoiden esimiehet suorittavat<br />

WinNovassa turvallisuusvalvojan<br />

erikoisammattitutkintoon. Tutkinnon<br />

myötä esimiehillä on laaja-alaisempi<br />

näkemys valvottavista kohteista ja sen<br />

välittömässä läheisyydessä olevien<br />

paloriskien tunnistamisesta. Tutkinto<br />

antaa eväät oikeanlaisten ja riittävien<br />

suojausten tekemiseen kohteessa. Samalla<br />

opitaan mitoittamaan kohteeseen<br />

tarvittava alkusammutuskalusto kohteessa<br />

olevien paloriskien mukaisesti.<br />

Erikoisammattitutkinnon suorittaneet<br />

henkilöt voivat toimia muun muassa<br />

turvallisuuskoordinaattoreina sekä<br />

muissa vaativissa alan tehtävissä.<br />

Prioriteettinä oikea mitoitus<br />

– Tavoittenamme on tarjota tilaajille kustannustehokasta<br />

ja laadukasta palvelua.<br />

Yksi esimerkki tästä on kohteiden riittävä,<br />

mutta ei ylimitoitettu suojaus sekä<br />

kohteen paloriskeihin sopivien oikeiden<br />

sammutteiden varaaminen, toimitusjohtaja<br />

Tapio Grundström kertoo.<br />

–Toimintatapamme voi tuottaa huomattavia<br />

kustannussäästöjä, kun kilpailutuksessa<br />

olevien metallialan yritysten<br />

palvelut ovat keskenään vertailukelpoisia<br />

ja teollisuuden kunnossapidon turvallisuustehtävät<br />

tehdään erikseen.<br />

Reaaliaikaisen tilannekuva asennuspaikoilta<br />

on ensiarvoisen tärkeää. Lämpökamerakuvia<br />

tai live-kuvaa riskialttiilta<br />

tulityökohteilta lähetetään suoraan<br />

projektin vastuuhenkilöille.<br />

– Tällä hetkellä meillä on testausvaiheessa<br />

ohjelmisto, joka antaa reaaliaikaista<br />

tilannekuvaa kohteilta koko ajan<br />

sisältäen lämpökamerakuvia asennustöiden<br />

eri vaiheilta.<br />

Live-kuvaa voidaan välittää esimerkiksi<br />

valvomoon, josta pystytään nopeasti<br />

reagoimaan lämmönnousuun. Valvonta<br />

riskikohteissa jatkuu tulityövartiointiajan<br />

päättymisen jälkeen niin pitkään<br />

kuin sitä tarvitaan.<br />

Asiantuntijat: Tapio Grundström ja<br />

Ari Uimonen, Satasafety Oy<br />

Vuonna 2007 perustetun SataSafety Oy:n<br />

palveluksessa työskentelee vakituisesti<br />

noin 40 ammattilaista ja sesonkikuukausina<br />

yritys työllistää noin 150 tekijää.<br />

Työkohteita on läpi Suomen. Toimialaan<br />

kuuluvat teollisuuden kunnossapidon<br />

tulityö-, luukkuvahti-, turvallisuusvalvojasekä<br />

muut turvallisuuspalvelut.<br />

Yritys on ansainnut tänä vuonna jo<br />

muutaman tunnustuksen: Kauppa<strong>lehti</strong><br />

sertifioi yrityksen Vuoden Kasvajaksi ja<br />

AlmaTalentin menestyjäluokituksessa<br />

yritys sijoittui sekä kaikkien suomalaisten<br />

yritysten että oman toimialansa parhaimpien<br />

yritysten joukkoon.


NYKYAIKAISTA ÖLJYN KUNNOSSAPITOA, OSA 1<br />

Uusien öljyjen<br />

haasteet – ESD-ilmiö<br />

ja sen estäminen<br />

HYDACin teknologiapäällikkö<br />

Arto Laamanen.<br />

TEKSTI: TEKNOLOGIAPÄÄLLIKKÖ<br />

ARTO LAAMANEN, HYDAC<br />

KUVAT: HYDAC<br />

Uudet ympäristöystävälliset<br />

hydrauliöljyt<br />

voivat aiheuttaa<br />

yllättäviä ongelmia,<br />

joiden syytä ei heti<br />

välttämättä tunnisteta.<br />

Hydrauli- ja voiteluöljyt ovat<br />

kehittyneet vuosikymmenten<br />

saatossa ja tuotekehitystyö<br />

jatkuu edelleen.<br />

Kehitys ei ole kuitenkaan ollut suotuisaa<br />

öljyjen kaikkien ominaisuuksien osalta,<br />

sillä uusilla öljyillä on usein heikko<br />

sähkönjohtavuus.<br />

Mikä aiheuttaa kipinöinnin?<br />

Teollisuudessa ja liikkuvan kaluston<br />

sovelluksissa käytetään nykyään yhä<br />

enemmän ympäristöystävällisiä ja pit-<br />

36 promaint 3/<strong>2023</strong>


NYKYAIKAISTA ÖLJYN KUNNOSSAPITOA, OSA 1<br />

Jännitevarausten muodostuminen perinteisessä suodatinelementissä ja Stat-X -elementissä.<br />

källe kehitettyjä hydrauliöljyjä. Nämä<br />

öljyt ovat tyypillisesti sinkittömiä ja<br />

tuhkattomia eivätkä ne sisällä rikkiä,<br />

mikä heikentää öljyn sähkönjohtavuutta.<br />

Tämä voi johtaa hydraulijärjestelmässä<br />

yllättäviin ongelmiin, joiden<br />

syytä ei heti välttämättä tunnisteta.<br />

Mikäli öljy, jonka sähkönjohtavuus<br />

on heikko, virtaa tavanomaisen hydrauli-<br />

tai voiteluöljyn suodatinelementin<br />

läpi, öljy voi kehittää suuren sähköstaattisen<br />

varauksen. Taustalla on sama<br />

ilmiö, mikä synnyttää myös esimerkiksi<br />

ukkosmyrskyn salamat. Pilvissä<br />

muodostuu toisinaan jääkiteitä, jotka<br />

liikkuvat voimakkaiden ilmavirtausten<br />

mukana pilven sisällä. Kiteiden törmäillessä<br />

syntyy hankaussähköä. Kun<br />

varaus ylittää tietyt rajat, vapautuu se<br />

äkillisesti sähköpurkauksen muodossa<br />

eli salamana.<br />

Hydraulijärjestelmässä öljy ja suodatinelementti<br />

muodostavat tämän<br />

ns. hankausparin, joka voi muodostaa<br />

sähkövarauksia. Varauksia syntyy, kun<br />

kahdella eri materiaalilla kuten suodatinelementti<br />

ja öljy on erilainen taipumus<br />

luovuttaa ja vastaanottaa elektroneja.<br />

Elektronit siirtyvät materiaalista,<br />

jolla on taipumus luovuttaa elektroneja,<br />

niitä vastaanottavan materiaalin puolelle.<br />

Öljyssä ionit toimivat varauksen<br />

kuljettajina. Öljyn rajapintaan muodostuu<br />

varaus, joka on suodatinmateriaaliin<br />

nähden vastakkainen. Öljyn<br />

virratessa varaus kulkeutuu nesteen<br />

mukana poispäin suodattimesta ja luo<br />

potentiaalieron eli jännitteen.<br />

Mitä nopeammin neste virtaa, sitä<br />

suurempi potentiaaliero syntyy. Varauksen<br />

muodostumiseen vaikuttaa<br />

öljyn virtausnopeuden ja sähköisten<br />

ominaisuuksien lisäksi myös öljyn lämpötila.<br />

Jännitteen saavuttaessa tietyn<br />

rajan, tapahtuu äkillinen jännitteen<br />

purkautuminen, mikä voi muodostaa<br />

kipinän. Englanniksi ilmiöstä käytetään<br />

nimitystä Electrostatic discharge ja siitä<br />

tuleva lyhenne ESD on Suomessakin<br />

yleisesti käytössä.<br />

Miksi sähköstaattiset<br />

purkaukset pitää estää?<br />

Sähköstaattinen purkaus voi polttaa<br />

suodatinelementtiin reikiä, joten suodatustehokkuus<br />

heikkenee. Lisäksi<br />

kipinöinti katkoo öljyn molekyylirakenteen<br />

ja saa aikaan vapaita radikaaleja.<br />

Vapaat radikaalit polymeroituvat<br />

pitkiin ketjuihin mikä johtaa lakkautumiseen.<br />

Vapaat radikaalit nopeuttavat<br />

myös öljyn vanhenemista. Tämän seurauksena<br />

komponenttien kuluminen<br />

nopeutuu, venttiilit saattavat jumiutua,<br />

jäähdytinkennot tukkeutua ja järjestelmän<br />

öljyt joudutaan vaihtamaan suunniteltua<br />

useammin.<br />

Jos hydraulijärjestelmässä esiintyy<br />

sähköstaattisia purkauksia, voi myös<br />

elektroniikkakomponenteissa esiintyä<br />

häiriöitä. Sähköstaattinen purkaus<br />

aiheuttaa sähkömagneettisen aallon,<br />

joka pahimmillaan voi vaurioittaa järjestelmän<br />

herkkiä antureita ja muuta<br />

elektroniikkaa.<br />

Kun varaukset kulkeutuvat eteenpäin<br />

öljyn mukana, hallitsematon<br />

kipinäpurkaus voi tapahtua myös<br />

hydraulisäiliössä. Tämän seurauksena<br />

säiliössä olevassa öljy-ilma -seoksessa<br />

voi tapahtua vaarallinen räjähdys. Tästä<br />

ilmiöstä on käytännön kokemusta<br />

myös suomalaisilla koneenrakentajilla<br />

ja heidän asiakkaillaan. Jälkikäteen<br />

viitteen räjähdyksestä voi antaa palanut<br />

huohotin.<br />

Jos purkautuminen tapahtuu hydraulijärjestelmän<br />

ulkopuolella, kipinäpurkaukset<br />

voivat aiheuttaa henkilövahinkoja.<br />

Työturvallisuudesta pitää<br />

huo<strong>lehti</strong>a, joten tällaisten tilanteiden<br />

estämiseksi tarvitaan aina kiireellisiä<br />

toimenpiteitä.<br />

ESD hallintaan<br />

uudentyyppisellä<br />

suodattimella<br />

Tiivis yhteistyö asiakkaiden kanssa,<br />

lukuisat kenttätestit ja kattava testausohjelma<br />

TÜV-sertifoidulla sähköstaattisen<br />

ilmiön testipenkillä ovat mahdollistaneet<br />

uuden suodatinelementtiteknologian<br />

kehityksen. HYDAC Stat-X®<br />

on ollut markkinoilla jo vuosia ja se on<br />

osoittanut tehokkuutensa<br />

3/<strong>2023</strong> promaint 37


NYKYAIKAISTA ÖLJYN KUNNOSSAPITOA, OSA 1<br />

lukuisten asiakkaiden sovelluksissa eri<br />

teollisuudenaloilla. Uusi valmistusprosessi<br />

on parantanut huomattavasti suodatinmateriaalin<br />

ominaisuuksia, jotka<br />

eliminoivat kipinöinnin suodattimessa<br />

ja vähentävät öljyn jäännössähkövarauksen<br />

minimiinsä.<br />

Uudentyyppisten suodattimien käyttö<br />

on kestävän kehityksen näkökulmasta<br />

järkevää. Lakkautumisen ehkäisy mahdollistaa<br />

pidemmät öljynvaihtovälit ja<br />

huoltokustannukset pienenevät. Lisäksi<br />

järjestelmän luotettavuus paranee ja<br />

odottamattomat vikaantumiset vähenevät,<br />

joten tuotantoprosessin tehokkuus<br />

pysyy hyvällä tasolla kuukaudesta ja<br />

vuodesta toiseen. HYDAC Stat-X®:n<br />

avulla hydraulijärjestelmän käyttö<br />

mahdollistuu jopa potentiaalisesti<br />

räjähdysvaarallisissa<br />

ympäristöissä, joten etuja on<br />

saavutettavissa perussovelluksista<br />

aina erikoissovelluksiin<br />

saakka.<br />

Palanut<br />

suodatin.<br />

Näin ongelmaan tartuttiin<br />

VUOSIA sitten kansainvälinen työstökoneiden valmistaja havaitsi<br />

osalla asiakkaistaan palamisjäämiä öljyssä, suodatinelementtien<br />

tuhoutumista ja joissain tapauksissa jopa koneeseen asennettujen<br />

elektroniikkakomponenttien outoja vikaantumisia. HYDACin<br />

asiantuntijat suorittivat loppuasiakkailla mittauksia, öljyanalyysejä<br />

ja muita tutkimuksia ongelman selvittämiseksi. Selvisi, että<br />

työstökoneissa käytössä oleva pitkälle kehitetty hydrauliikkaöljy,<br />

jonka sähkönjohtavuus oli heikko, aiheutti ongelmat. Myöhemmin<br />

HYDAC FluidCareCenterissä® suoritettiin lisää analyysejä ja testejä<br />

erilaisilla öljy- ja suodatinyhdistelmillä. Tästä sai alkunsa Stat-X®suodatinelementtitekniikan<br />

kehitystyö. Tekniikan toimivuutta testattiin<br />

onnistuneesti loppuasiakkaan työstökoneessa ja tulosten perusteella<br />

uudella elementtitekniikalla pystyttiin vähentämään järjestelmän<br />

sähköstaattinen varaus minimiin. Sähköstaattisilta purkauksilta ja niiden<br />

aiheuttamilta ongelmilta vältyttiin, joten Stat-X®-ratkaisua käytetään nyt<br />

valmistajan kaikissa työstökoneissa.<br />

Hydraulijärjestelmässä<br />

öljy ja suodatinelementti<br />

muodostavat ns.<br />

hankausparin, joka<br />

voi muodostaa<br />

sähkövarauksia.<br />

HYDAC Stat-X® on ollut<br />

markkinoilla jo vuosia.<br />

38 promaint 3/<strong>2023</strong>


Driving the world<br />

Kohti ennakoivaa<br />

kunnonvalvontaa<br />

Ennakoivalla kunnonvalvonnalla on merkittävä rooli tehtaiden käytettävyyden, tuottavuuden ja<br />

turvallisuuden ylläpitämisessä. Koneiden ja laitteiden hallitsematon vikaantuminen aiheuttaa<br />

odottamattomia kustannuksia toimialasta riippumatta.<br />

”Olemme havainneet, että ennakoivan kunnossapidon ratkaisuille on kysyntää muuttuvassa<br />

toimintaympäristössä. Kehittyvä teknologia mahdollistaa muun muassa siirtymisen reaaliaikaiseen<br />

kunnonvalvontaan. Esimerkiksi käyttölaitteiden tiedot voidaan tallentaa ja analysoida etäyhteydellä.<br />

Näin ennakoidaan tulevia huoltotoimenpiteitä, estetään suunnittelemattomia seisokkeja ja<br />

minimoidaan yllättäviä vikaantumisia", kertoo SEW-EURODRIVE Oy:n huoltojohtaja Jukka Venäläinen.<br />

SEW-EURODRIVE Oy tarjoaa vaihdehuoltopalveluita vaihteen koko elinkaaren ajaksi. Käyttölaitteiden<br />

kokonaisvaltaisella kunnonvalvonnalla ylläpidetään ja parannetaan niiden käytettävyyttä.<br />

Tuotteet, palvelut ja ratkaisut - yksi kumppani!<br />

DriveRadar®-palvelu<br />

Palvelu mahdollistaa käyttölaitteiden huolto- ja korjaustoimenpiteiden<br />

ennakoivan suunnittelun ja vähentää<br />

odottamattomia vikaantumisia. SmartDataCollector<br />

-ohjelmisto muuttaa SEW-EURODRIVEn käyttölaitteet<br />

"älykkäiksi laitteiksi", jotka toimittavat tietoa suoraan<br />

sovelluksesta kunnonvalvontaan ja järjestelmäanalyyseihin.<br />

Ohjelmisto voidaan ottaa käyttöön joustavasti ja liittää<br />

myös jälkiasennuksena olemassa oleviin järjestelmiin.<br />

Kunnonvalvonta-anturi DUV40A<br />

Ohjelmoitavalla kunnonvalvonta-anturilla saat värähtelyja<br />

lämpötilatietoa käyttölaitteistasi vuorokauden kaikkina<br />

aikoina. Se mahdollistaa siirtymisen vuosittaisesta visuaalisesta<br />

tarkastuksesta jatkuvaan kunnonvalvontaan yhteistyössä<br />

SEW-EURODRIVE Oy:n asiantuntijan kanssa.<br />

Asennus ja käyttööönotto tehdään asiakkaan luona.<br />

Konfigurointi voidaan tehdä myös ennen anturin<br />

toimitusta. Anturissa on helppokäyttöinen, sisäänrakennettu<br />

Smartweb-käyttöliittymä. Minimoi seisokit ja<br />

havaitse ajoissa järjestelmäsi mahdolliset häiriötilanteet.<br />

SEW-EURODRIVE Oy │0201 589 300 │sew@sew.fi │ www.sew-eurodrive.fi


KUMPPANUUS<br />

TEKSTI: VAULA AUNOLA KUVAT: MILLOG<br />

Millog turvaa<br />

huoltovarmuutta<br />

Millog on toiminut Puolustusvoimien kumppanina jo vuosia. Kumppanuudessa<br />

hankittua laaja-alaista osaamista hyödyntää jo nyt moni yrityskin. Hyödyt ovat<br />

molemminpuoliset.<br />

Puolustusvoimien strategisena<br />

kumppanina Millog huo<strong>lehti</strong>i<br />

osaltaan maamme huoltovarmuudesta<br />

ylläpitämällä Puolustusvoimien<br />

materiaalia ja kalustoa.<br />

– Toimimme myös muiden viranomaisten<br />

kanssa. Sen lisäksi meillä on<br />

yhä enenevässä määrin myös muita asiakkaita,<br />

joiden toiminta linkittyy huoltovarmuuteen,<br />

Millogin Viranomaiset ja<br />

teollisuus -toimialan johtaja<br />

Toni Piispa kertoo.<br />

Viime vuosina toiminta ja asiakaskunta<br />

on laajentunut myös yritysostoilla.<br />

– Puolustusvoimien palveleminen<br />

on toimintamme ytimessä ja osa<br />

DNA:tamme. Yhteistyömme perustuu<br />

vahvaan keskinäiseen luottamukseen,<br />

jossa molemmat osapuolet ovat sitoutuneita<br />

kehittämään toimintaa pitkällä<br />

tähtäimellä. Samanlaisiin pitkäaikaisiin<br />

kumppanuuksiin ja laajoihin sopimuksiin<br />

pyrimme myös muiden asiakkaidemme<br />

kanssa. Haluamme hyödyntää koko<br />

osaamistamme.<br />

Millogilla ja tytäryhtiöillä Senopilla ja<br />

Millog Marine & Powerilla on yhteensä<br />

30 toimipaikan valtakunnallinen palveluverkosto.<br />

Teknologista osaamista löytyy laajalla<br />

skaalalla: suojanaamarista taistelulaivaan<br />

ja kaikkeen siltä väliltä.<br />

– Sen lisäksi, että osaamme pitää ne<br />

kunnossa, teemme myös elinkaarihallintaa.<br />

Teknologinen osaamisemme on siis<br />

todella laaja ja meiltä löytyy monen alan<br />

asiantuntijoita.<br />

– Tämä on aivan selkeä jatkumo sille työlle mitä<br />

teemme Puolustusvoimille, Viranomaiset ja<br />

teollisuus -toimialan johtaja Toni Piispa toteaa.<br />

Palveluja teollisuudelle<br />

Koronan ja Ukrainan sodan aiheuttamat<br />

logistiikan häiriöt, materiaalien saata-<br />

40 promaint 3/<strong>2023</strong>


KUMPPANUUS<br />

Asiakaskunnassa<br />

on<br />

toimijoita useilta<br />

eri liike-elämän<br />

sektoreilta."<br />

Millog<br />

MILLOG-YHTIÖIHIN kuuluvat Millog<br />

Oy ja tytäryhtiöt Senop Oy ja Millog<br />

Marine & Power Oy<br />

Millogin omistavat Patria ja Insta<br />

Group. Yhtiö perustettiin vuonna<br />

2006 neuvottelemaan mahdollisesta<br />

kunnossapidon kumppanuudesta<br />

Puolustusvoimien kanssa. Kumppanuussopimus<br />

allekirjoitettiin vuonna<br />

2008 ja varsinainen kunnossapitotoiminta<br />

käynnistyi vuonna 2009,<br />

kun Maavoimien varikkotason kunnossapito<br />

siirtyi Millogin vastuulle.<br />

Sittemmin toiminta on kasvanut ja<br />

kumppanuus Puolustusvoimien kanssa<br />

laajentunut koskemaan Maa- ja<br />

Merivoimien kalustojen sekä erikseen<br />

sovittujen Ilmavoimien järjestelmien<br />

kunnossapitoa. Viime vuonna<br />

yhtiön liikevaihto oli noin 234<br />

miljoonaa euroa.<br />

vuusongelmat ja energian hinnannousu<br />

nostivat huoltovarmuuden esiin kaikilla<br />

aloilla. Millogin toiminta on jo alunperin<br />

suunniteltu kriisinkestäväksi.<br />

– Millogin rooli maanpuolustuksessa<br />

edellyttää meiltä korkean tason varautumista.<br />

Siten meillä on kyvykkyys tuottaa<br />

Puolustusvoimille palveluita kaikissa<br />

olosuhteissa, Toni Piispa toteaa.<br />

Nyt tätä osaamista halutaan jakaa<br />

myös muille yrityksille.<br />

– Viimeaikaisten tapahtumien jälkeen<br />

Millogin osaamiselle on entistä<br />

enemmän kysyntää. Meillä on paljon<br />

viranomaisia ja esimerkiksi teollisuusyrityksiä,<br />

joiden toiminnan turvaaminen<br />

kaikissa olosuhteissa on koko Suomen<br />

huoltovarmuuden kannalta tärkeää. Haluamme<br />

olla mukana tukemassa kansallista<br />

huoltovarmuutta myös näiltä osin.<br />

Tämä on selkeä jatkumo sille työlle, mitä<br />

teemme Puolustusvoimille.<br />

Tällä hetkellä Millogin Puolustusvoimien<br />

ulkopuolisessa asiakaskunnassa<br />

on muun muassa toimijoita liikenne-,<br />

kaivos-ja teollisuussektoreilta sekä viranomaisia<br />

ja kaupunki-infraa, kuten<br />

vesilaitoksia.<br />

– Esimerkiksi VR FleetCare on yksi<br />

pitkäaikaisimmista asiakkaistamme.<br />

Heille teemme muun muassa sähköisten<br />

Sr2-veturien komponenttien ja dieselveturien<br />

vaihteistojen huoltotyötä.<br />

3/<strong>2023</strong> promaint 41


KUMPPANUUS<br />

Varavoiman suuri ylläpitäjä<br />

Viime vuosina erityisesti varavoimakoneiden<br />

huolto- ja kunnossapitopalveluiden<br />

kysyntä on lisääntynyt.<br />

– Olemme varmasti yksi Suomen suurimmista<br />

varavoimajärjestelmien ylläpitäjistä<br />

ja huoltajista, Toni Piispa toteaa.<br />

– Rakennamme asiakkaidemme kanssa<br />

pitkiä kumppanuuksia ja autamme<br />

heitä tekemään suunnitelmat sähkönjakelun<br />

turvaamiseksi vuosiksi eteenpäin.<br />

Siten sekä asiakkaidemme valmius että<br />

varavoimakoneisiin ja voimalaitteisiin<br />

tehtyjen investointien arvo säilyvät.<br />

Carunan kanssa Millog on tehnyt yhteistyötä<br />

jo vuodesta 2015 ja huo<strong>lehti</strong>en<br />

varavoimakoneiden vuosihuolloista,<br />

vikakorjauksista ja kunnossapidon koulutuksista.<br />

– Heillä on useita varavoimakoneita,<br />

joita käytetään pääsääntöisesti suunnitelluissa<br />

asiakkaiden sähkönsyötönkeskeytyksissä.<br />

Niillä myös turvataan sähkönjakelua,<br />

jos sähköverkossa ilmenee<br />

ongelmia tai häiriöitä.<br />

Digitaalisuus ja tekoäly<br />

Millog kehittää digitaalisia palveluita<br />

aktiivisesti. Digitalisaation mahdollisuuksien<br />

hyödyntämisessä yhteistyöhön,<br />

jakamiseen ja innovointiin kannustavaa<br />

toimintakulttuuria pidetään tärkeänä.<br />

Siksi Millog on myös osa digitaalisiin<br />

puolustus- ja turvallisuusratkaisuihin ja<br />

kaksoiskäyttöteknologioihin keskittyvää<br />

Digital Defence<br />

-ekosysteemiä. Tavoitteena<br />

on tuottaa<br />

asiakkaille entistä<br />

parempia, digitaalisuutta<br />

hyödyntäviä<br />

palveluita ja ratkaisuja.<br />

– Erilaisia ohjelmistoja<br />

käytetään kaikkialla kuten elinkaarisuunnittelussa<br />

ja huolto-ohjelmien<br />

optimoinnissa. Voimme esimerkiksi<br />

tuottaa tietoa siitä, miten laitteita on käytetty<br />

ja samalla varmistua siitä, että niitä<br />

käytetään oikein. Datan avulla voimme<br />

myös opastaa laitteen loppukäyttäjää<br />

käyttämään laitetta tavalla, jolla se kestää<br />

pidempään ja kunnossapidon tarve vähenee,<br />

Toni Piispa kertoo.<br />

– Tekoälyratkaisut kehittyvät vauhdilla,<br />

emmekä edes tiedä tarkasti mihin<br />

kaikkeen tekoäly tulevaisuudessa taipuu<br />

ja minkälaista dataa tulemme tulevaisuudessa<br />

tarvitsemaan. Jostain täytyy<br />

kuitenkin aina aloittaa, ja kun dataa<br />

Tekoälyn<br />

käyttöä datan<br />

analysoinnissa<br />

testataan parhaillaan."<br />

kertyy enemmän, voimme optimoida<br />

kunnossapitoa ja laitteiden käytettävyyttä<br />

tarkemmin ja<br />

mennä asioissa<br />

aina askeleen<br />

syvemmälle.<br />

Tekoälyn<br />

käyttöä datan<br />

analysoinnissa<br />

testataan parhaillaan.<br />

– Se on hyvin mielenkiintoista. Koska<br />

tekoäly pystyy ennakoimaan ja ennustamaan<br />

asioita, voimme saada vinkkejä<br />

huolto-ohjelmien optimointiin. Pitkällä<br />

aikavälillä tämä tarkoittaa sitä, että järjestelmien<br />

käytettävyys paranee ja kustannuksia<br />

saadaan myös optimoitua.<br />

Materiaaliseen valmistamiseen ja<br />

koneistamiseen liittyvään osaamiseen<br />

tulee tulevaisuudessa liittymään 3Dtulostaminen.<br />

– Millogissa hyödynnämmme 3Dtulostusta<br />

jo jonkin verran.Tutkimme<br />

mielenkiinnolla tämän teknologian hyödyntämistä<br />

tulevaisuudessa laajempiinkin<br />

käyttötarkoituksiin.<br />

Etuja molemmin puolin<br />

Asiakaskunnan laajeneminen Puolustusvoimien<br />

ulkopuolelle tuo monenlaisia<br />

etuja.<br />

–Esimerkiksi useat teollisuusyritykset<br />

toimivat aivan teknologian aallonharjalla.<br />

Toimiessamme näiden yritysten kanssa,<br />

saamme uutta tietoa ja kartutamme<br />

osaamistamme ja resurssejamme, joita<br />

voimme hyödyntää myös Puolustusvoimia<br />

palvellessamme.<br />

– Me taas voimme hyödyntää Puolustusvoimien<br />

erilaisten järjestelmien<br />

kunnossapidosta syntynyttä tietotaitoa<br />

siviilipuolella. Näin molemmat voittavat.<br />

Naton mahdollisuudet<br />

Millogilla odotetaan kansainvälisen<br />

toiminnan laajenevan jonkin verran Suomen<br />

liityttyä Natoon. Nato-jäsenyyden<br />

myötä Millogilla samoin kuin muullakin<br />

kotimaisella puolustusteollisuudella on<br />

paremmat edellytykset osallistua Naton<br />

hankitaorganisaatioiden NSPA:n ja<br />

NCIA:n kilpailutuksiin.<br />

– Harjoittelu Suomessa varmasti lisääntyy<br />

ja ulkomaisia joukkoja on täällä<br />

42 promaint 3/<strong>2023</strong>


KUMPPANUUS<br />

Siikakangas Tikkakoski(Jyväskylä)<br />

(Ruovesi)<br />

Niinisalo<br />

Lyly (Juupajoki)<br />

(Kankaanpää)<br />

Orivesi Lievestuore (Laukaa)<br />

Tampere<br />

Kalkku (Tampere)<br />

Säkylä<br />

Pansio (Turku)<br />

Hattula<br />

Tervola<br />

Kaleton (Keuruu)<br />

SA-kauppa,Hämeenlinna<br />

Riihimäki<br />

Upinniemi<br />

(Kirkkonummi)<br />

Rovaniemi<br />

Santahamina<br />

(Helsinki)<br />

Sodankylä<br />

Vekaranjärvi<br />

(Kouvola)<br />

Kajaani<br />

Hamina<br />

Lappeenranta<br />

Millogin palveluksessa on yli 1100 turvaselvitettyä kunnossapidon ammattilaista.<br />

Toimintaa on kaikkiaan 22 toimipaikalla ja niiden lisäksi Hameenlinnassa sijaitseva<br />

SA-kauppa. Yhteensä Millog-yhtiöillä on 30 toimipaikkaa eri puolilla Suomea.<br />

enemmän. Vaikka Naton periaatteena<br />

on se, että kukin joukko vastaa omasta<br />

kalustostaan, niin syntyy varmasti<br />

tilanteita, joissa paikallinen kunnossapidon<br />

kumppani on tarpeen.<br />

– Suomen puolustusvoimatkin<br />

tulevat varmasti enenevässä määrin<br />

harjoittelemaan ulkomailla ja sielläkin<br />

tulemme toimimaan Puolustusvoimien<br />

tukena tarvittaessa.<br />

– Kaikkiaan Nato-jäsenyys tuo suomalaiselle<br />

teollisuudelle monenlaisia<br />

mahdollisuuksia.<br />

Huoltovarmuuden hinta<br />

– Toimintaympäristöstämme<br />

johtuen huoltovarmuus on meihin sisäänrakennettuna<br />

ja vaativia tilanteita<br />

varten harjoitellaan säännöllisesti.<br />

Olemme esimerkiksi ihan käytännössä<br />

siirtäneet korjaamotoiminnnan toiseen<br />

kaupunkiin harjoitustilanteessa,<br />

Toni Piispa sanoo.<br />

Suomesta on siirtynyt paljon teollista<br />

tuotantoa ulkomaille, kuten Kiinaan.<br />

Piispa kuitenkin varoittaa, että<br />

pitkät globaalit hankintaketjut voivat<br />

asettaa yritykset alttiiksi erilaisille<br />

häiriöille.<br />

– Laitteiden lähetys ulkomaille<br />

tuo epävarmuutta aikatauluihin ja<br />

nostaa kustannuksia. Jos esimerkiksi<br />

teollisuusyrityksen tuotantokapasiteetti<br />

on mitoitettu tarkasti,<br />

komponenttien saatavuuteen tai<br />

kuljetusketjuihin ei saisi tulla häiriöitä.<br />

Muun muassa EU on havahtunut<br />

siihen, että pitkät, globaalit<br />

hankintaketjut ovat haavoittuvia.<br />

Jos pystymme korjaamaan jonkin<br />

erityisteknologiaa sisältävän laitteen<br />

kotimaassa sen sijaan, että se<br />

lähetetään maailmalle kuukausiksi,<br />

toimitusaika on aivan toinen ja laite<br />

saadaan nopeasti takaisin käyttöön.<br />

– Kukin yritys arvioi kohdallaan,<br />

kuinka paljon toiminnan keskeyttämättömyyteen<br />

ollaan valmiita sijoittamaan.<br />

Haastankin ajattelemaan<br />

kokonaisvaltaisesti, olisiko se oikeasti<br />

kalliimpaa, jos tekisimme kotimaisella<br />

toimintakentällä enemmän? Piispa<br />

pohtii.<br />

- Voisimme silloin myös valvoa<br />

vastuullisuus- ja ympäristövaikutuksia<br />

entistä paremmin. Loppupelissä<br />

huoltovarmuus voi myös luoda meille<br />

uusia työpaikkoja ja lisätä hyvinvointia.<br />

3/<strong>2023</strong> promaint 43


KUMPPANUUS<br />

Carunan kumppanina<br />

– varavoimakoneiden tärkeä rooli sähkönjakelussa<br />

SÄHKÖYHTIÖ CARUNA huo<strong>lehti</strong>i yli 690 000 asiakkaan<br />

sähkönsaannista Etelä-, Lounais- ja Länsi-Suomessa,<br />

Joensuussa, Koillismaalla sekä Satakunnassa.<br />

– Noin 20 prosenttia Suomen sähkönjakelusta on<br />

Carunan hallinnoimilla alueilla. Millog on kumppanimme<br />

varavoimakoneiden vuosihuolloissa ja vikakorjauksissa.<br />

Yhteistyö on alkanut vuonna 2015 ja olemme<br />

olleet erittäin tyytyväisiä palveluun. Tätä ennen meillä<br />

ei ollut koneille säännöllistä huoltokiertoa, joten se toi<br />

haasteita yllättäviin tilanteisiin. Nyt voimme luottaa<br />

siihen, että kaikki koneet ovat aina käyttökuntoisia ja<br />

pärähtävät käyntiin, jos tulee tarvetta, Carunan hankintapäällikkö<br />

Jukka Maunu kertoo.<br />

Varavoimakoneita käytetään pääsääntöisesti suunnitelluissa<br />

asiakaskeskeytyksissä. Lisäksi koneilla turvataan<br />

sähkönjakelua, jos sähköverkossa ilmenee ongelmia<br />

tai häiriöitä.<br />

– Caruna pyrkii pitämään sähkönjakelun toimitusvarmuuden<br />

mahdollisimman korkeana ja vikatilanteet<br />

mahdollisimman lyhyinä, tämä taas edellyttää että<br />

vikatilanteissa tarvittavat varavoimakoneet ovat aina<br />

kunnossa ja toimintavalmiina. Tässä Caruna luottaa 100<br />

prosenttisesti Millogin tarjoamaan varavoimakoneiden<br />

huolto- ja kunnossapito palveluun.<br />

Käytettävät varavoimakoneet ovat keskenään erilaisia<br />

myös iältään ja osa niistä on kiinteitä ja osa siirrettäviä.<br />

Millog on pystynyt takaamaan varaosien saannin<br />

myös vanhempiin koneisiin sekä tarjoamaan tarvittaessa<br />

asiantuntijuuttaan uusien laitteiden hankintaan.<br />

Huoltojen yhteydessä laaditut raportit kertovat selkeästi,<br />

mitä huolto on pitänyt sisällään ja millainen<br />

koneen elinkaari on.<br />

– Kaikki se on meille tärkeää tietoa, kun suunnittelemme<br />

uusien koneiden hankintaa. Rehellinen asiantuntijan<br />

mielipide pitää meidät ajan tasalla tilanteesta.<br />

Tehdyt toimenpiteet, korjausehdotukset ja listaus<br />

koneiden kunnosta löytyvät aina kattavasti raporteista,<br />

Maunu sanoo.<br />

Kunnossapidon lisäksi Millog on kouluttanut laitteita<br />

käyttäviä urakoitsijoita, jotka tekevät sähköverkon<br />

viankorjauksia.<br />

– Kumppanuutemme toimii hyvin. Millogin vahvuus<br />

on kokonaisvaltainen palvelu, pitkä kokemus ja asiantuntemus<br />

monenlaisia laitteita kohtaan, Maunu kiteyttää.<br />

Carunan Sinimäen sähköasema. Kuva: Caruna<br />

44 promaint 3/<strong>2023</strong>


LAITOKSEN<br />

KÄYTTÖVARMUUS JA<br />

RISKIEN HALLINTA (WCM 2)<br />

18.–19.10.<strong>2023</strong> JYVÄSKYLÄ<br />

Kunnossapitotöiden luonne ja painopiste ovat<br />

muuttuneet. Vikaantumisten estäminen ja<br />

juurisyiden selvittäminen ovat nykyaikaisen<br />

kunnossapidon kulmakiviä. Ennen oli tärkeää<br />

korjata kaikki viat mahdollisimman nopeasti,<br />

tänään keskitytään kriittisiin laitteisiin ja<br />

ehkäisevään toimintaan. Riskienhallinta sekä<br />

henkilö- ja ympäristöturvallisuus ohjaavat kaikkia<br />

kunnossapidon toimenpiteitä.<br />

Koulutus on suunniteltu tuotannon ja kunnossapidon<br />

johto-, kehitys-, suunnittelu- ja työnjohtotehtävissä<br />

toimiville henkilöille sekä asiantuntijoille,<br />

joiden vastuulla on laitoksen johtamisen, talouden<br />

ja toiminnan kehittäminen. Se sopii myös kunnossapidon<br />

palveluyrityksissä toimiville henkilölle. Tilaisuus<br />

on osa World Class Maintenance -koulutusohjelmaa.<br />

Tilaisuuden aiheita:<br />

Käyttövarmuuden perusteet<br />

Käyttövarmuuden mittaaminen<br />

Käyttövarmuuden suunnittelu ja kehittäminen<br />

Varaosastrategiat ja varastojen hallinta<br />

Analyysimenetelmien perusteita<br />

Kriittisyysluokittelu, PSK 6800<br />

Vika- ja vaikutusanalyysi, FMEA<br />

Vikapuuanalyysi, FTA<br />

Luotettavuuskeskeinen kunnossapito, RCM<br />

Hinta: 1330 euroa + alv 24 %<br />

<strong>Promaint</strong> ry:n jäsenille 200 €:n alennus.<br />

KUNNOSSAPIDON<br />

TUNNUSLUVUT,<br />

SUUNNITTELU JA<br />

RESURSSIT (WCM 3)<br />

21.–22.11.<strong>2023</strong> TAMPERE<br />

Kunnossapidon operatiivisen toiminnan ja<br />

resurssien suunnittelu tehdään laitoksen<br />

käytettävyystavoitteiden perustella. Asetettujen<br />

tavoitteiden seuranta ja toiminnan tehokkuuden<br />

kehittäminen perustuvat oikein valittuihin mittareihin<br />

ja kunnossapidon tunnuslukuihin. Toiminnanohjaus- ja<br />

laitostiedonhallintajärjestelmät tukevat suunnittelua,<br />

toteutusta ja raportointia.<br />

Koulutus on suunniteltu tuotannon ja kunnossapidon<br />

johto-, kehitys-, suunnittelu- ja työnjohto -<br />

tehtävissä toimiville henkilöille sekä asiantuntijoille,<br />

joiden vastuulla on laitoksen johtamisen, talouden ja<br />

toiminnan kehittäminen. Se sopii myös kunnossa pidon<br />

palveluyrityksissä toimiville henkilölle. Tilaisuus on osa<br />

World Class Maintenance -koulutusohjelmaa.<br />

Tilaisuuden aiheita:<br />

Datasta tunnuslukuihin<br />

Epävarmuuden hallinta päätöksenteossa<br />

Kunnossapidon riskipohjaiset päätökset<br />

Kunnossapidon työnsuunnittelu<br />

Vuosihuoltojen suunnittelu<br />

Datan hyödyntäminen kunnossapidon tukena ja<br />

elinjakson hallinnassa<br />

Kunnossapidon sopimukset ja materiaalitoiminnot<br />

Henkilö-, laitos- ja ympäristöturvallisuuden hallinta<br />

Hinta: 1330 euroa + alv 24 %<br />

<strong>Promaint</strong> ry:n jäsenille 200 €:n alennus.<br />

www.promaint.net > tapahtumakalenteri<br />

www.promaint.net > tapahtumakalenteri


OMAISUUDENHALLINTA<br />

UPM Energy luottaa<br />

kunnossapidossa<br />

datan voimaan.<br />

Kustannustehokkuutta<br />

haetaan yhdessä<br />

Caverionin kanssa.<br />

TEKSTI: VAULA AUNOLA KUVAT: UPM<br />

Kunnossapidon<br />

pitkä aikajänne<br />

Metsäteollisuuskonserni UPM-<br />

Kymmene Oyj:n energialiiketoimintaaluetta<br />

edustava UPM Energy Oy on<br />

Suomen toiseksi suurin sähköntuottaja ja sen<br />

tuottama sähkö on tällä hetkellä jo noin 97 prosenttisesti<br />

hiilidioksivapaata.<br />

– Meillä on omia vesivoimalaitoksia ja<br />

osakkuuksia useista eri yhtiöistä. Omistamme<br />

siis paljon uusiutuvaa hiilidioksivapaata vesivoimaa,<br />

yhtiön energiantuotannon johtaja<br />

Ari Henriksson kertoo.<br />

UPM Energyllä on myös merkittävä määrä<br />

ydinvoiman tuotantoa hallinnassaan Pohjolan<br />

Voima Oy:n omistusosuuden kautta.<br />

– Tuotamme sähköä pääosin vesivoimalla ja<br />

ydinvoimalla.<br />

– Metsäteollisuusyhtiön koko toiminta<br />

perustuu uusiutuvaan raaka-aineeseen ja<br />

tällä biomassasektorilla on toteutettuna ja<br />

käynnissä useitakin kehityshankkeita. Esimerkiksi<br />

Kaukaan tehtaalla Lappeenrannassa<br />

tuotannon tähteistä valmistetaan puupoh-<br />

Kuusankosken<br />

vesivoimalan<br />

kesällä valmistunut<br />

peruskorjaus nosti<br />

voimalaitoksen<br />

hyötysuhteen<br />

94 prosenttiin.<br />

46 promaint 3/<strong>2023</strong>


OMAISUUDENHALLINTA<br />

jaista dieseliä, naftaa, tärpättiä, pikiä ja natriumbisulfiittia.<br />

– Puhdas vety tulee tarjoamaan myös useita mielenkiintoisia<br />

mahdollisuuksia. Meillä on omasta<br />

takaa uusiutuvaa ja hiilidioksidivapaata sähköä,<br />

vesiresursseja, biogeenistä hiilidioksidia. Voisimme<br />

tuottaa synteettistä bensiiniä, petrolia tai dieseliä<br />

yhdistämällä tehtaan savukaasuista erotettu hiilidioksidi<br />

vedyn kanssa.<br />

Vesivoima säätövoimana<br />

Nousevat energiamuodot kuten tuuli- ja aurinkovoima<br />

tarvitsevat tuekseen säätöenergiaa. Henrikssonin<br />

mielestä UPM Energyn tilanne tulevia<br />

energiamarkkinoita ajatellen on siinä suhteessa<br />

sinänsä varsin hyvä.<br />

– Vesivoimalla on yksi aivan erinomainen ominaisuus<br />

eli sitä voidaan hyvin nopeasti säätää sekä ylös<br />

että alas. Tuulivoimaa sen sijaan<br />

voidaan säätää vain alaspäin.<br />

Uusiutuvista voimanlähteistä<br />

nämä voivat olla ehkä parhaita<br />

kavereita keskenään.<br />

– Jos ajattelemme pari vuosikymmentä<br />

eteenpäin niin tulevaisuudessa<br />

energialähteidemme<br />

määrä tulee monipuolistumaan<br />

ja monimutkaistumaan. Peruskysymys<br />

tulee olemaan se, miten<br />

energiaa varastoidaan.<br />

– Toivon mukaan kaikki nämä<br />

uusiutuvan energian kehityshankkeet<br />

tuovat tänne entistä<br />

enemmän energiaintensiivistä teollisuutta.<br />

40 vuoden aikajänteellä<br />

Ari Henrikssonin tiimi tehtävänä on huo<strong>lehti</strong>a kaikkiaan<br />

yhdeksän vesivoimalan omaisuudenhallinnasta<br />

ja siitä, että voimalat ovat käytettävissä aina, kun<br />

niitä tarvitaan.<br />

– Näistä kahdeksan on meidän kokonaan omistamia<br />

ja yhdessä on mukana muitakin osakkaita.<br />

Niiden laitosten osalta, joissa olemme osakkaina,<br />

tiimimme rooli on enemmänkin yhtiöiden hallintoon<br />

osallistumista ja asioihin vaikuttamista sitä<br />

kautta.<br />

Normaalien vuosittaisten ylläpitoinvestointien<br />

lisäksi investointibudjetointia tehdään hyvin pitkällä<br />

tähtäimellä.<br />

– Investointisuunnitelmat katsovat useiden vuosien<br />

päähän, mietitään mitä ja milloin tarvitaan? Kun vesivoimala<br />

on kerran rakennettu, sen pitoaika on yleensä<br />

vähintään 40 vuotta. Sen jälkeen tarvitaan peruskorjaus<br />

ja nämä ovat isoja hankkeita.<br />

– Esimerkiksi Kuusankosken vesivoimalaitoksen<br />

peruskorjaus valmistui tänä kesänä. Ja toivon mukaan<br />

se nyt sitten tuottaa taas seuraavat 40 vuotta<br />

hiilidioksidivapaata uusiutuvaa sähköä. Näiden töiden<br />

aikatauluttaminen, budjetointi ja töiden valvominen<br />

ovat tiimini ydintehtäviä.<br />

Peruskorjauksessa<br />

vesivoimalan<br />

kaikki kolme<br />

turbiinia uusittiin ja<br />

generaattoriyksiköitä<br />

modernisoitiin.”<br />

Hyötysuhde nousuun<br />

Kuusankosken vesivoimalan vuonna 2019 alkaneen<br />

peruskorjauksen ja modernisoinnin myötä voimalaitoksen<br />

hyötysuhde parani noin kuudella prosenttiyksiköllä<br />

nousten 94 prosenttiin ja turbiiniteho<br />

kasvoi 19 prosenttia noin 37 MW:iin. Laitoksen keskimääräinen<br />

energiantuotanto vuodessa kasvoi 180<br />

GWh:sta noin 195 GWh:iin.<br />

Peruskorjauksessa vesivoimalan kaikki kolme turbiinia<br />

uusittiin ja generaattoriyksiköitä modernisoitiin.<br />

– Lisäksi uusimme automaatio- ja suojajärjestelmät<br />

sekä toisen voimalaitoksen päämuuntajista.<br />

Myös voimalaitoksen oma varavoimajärjestelmä uusittiin<br />

tehokkaammaksi<br />

Kumppanina Caverion<br />

Vesivoimaloiden päivittäiset huoltotyöt UPM on ulkoistanut<br />

Caverionille vuodesta 2017 lähtien.<br />

– Meidän tehtävämme on<br />

varmistaa, että sopimuksessa<br />

sovitut asiat toteutuvat ja<br />

olemme olleet tyytyväisiä.<br />

Siitä kertoo sekin, että sopimusta<br />

heidän kanssaan<br />

jatkettiin tänä vuonna.<br />

Yritykset tekevät yhdessä<br />

jatkuvaa kehitystyötä tavoitellen<br />

aina vaan parempaa<br />

käytettävyyttä ja samalla<br />

kunnossapidon kustannussäästöjä.<br />

– Odotusarvomme on se,<br />

että heiltä tulee ideoita siihen,<br />

miten toimintaa voidaan kehittää ja siihen heillä<br />

on hyvät resurssit.<br />

– Esimerkiksi Caverionin kehittämiä IoT- ja tekoälyratkaisuja<br />

hyödynnetään automaattisessa 24/7<br />

valvonnassa. Meillä on ollut useampikin vesivoimalaitos<br />

mukana näissä testeissä jo jonkin aikaa. Erilaisia<br />

antureita on asennettuna laitoksen laitteisiin.<br />

Langattomia antureita voidaan helposti viedä myös<br />

hankaliin kohteisiin.<br />

– Kun mitatut arvot poikkeavat aiemmin havaituista,<br />

valvontajärjestelmä antaa varoituksen, jonka syytä<br />

lähdetään selvittämään.<br />

– Konsepti tähän tuli pitkälti Caverionilta. Tämän<br />

kaltaisessa kehitystyössä meillä on siis maksavana asiakkaana<br />

tavallaan rahoittajan rooli.<br />

“risk based maintenance”<br />

Perinteisesti kunnossapitotöitä on tehty aikaperusteisesti<br />

tietyn aikataulun mukaan ns.“time based management”<br />

-periaatteella.<br />

– On toimittu varmuuden vuoksi. Näiden huoltojen<br />

määrä on vähentynyt jo pitkään. Sen sijaan usealla<br />

alalla on jo yleisesti siirrytty ns. “condition based<br />

maintenance”- periaatteeseen eli mitään ei tehdä pelkän<br />

kalenterin mukaan vaan laitteen teknisen kunnon<br />

arvioinnin perusteella. Tarkoitus on tietenkin säästää<br />

rahaa välttämällä turhia huoltokustannuksia.<br />

3/<strong>2023</strong> promaint 47


OMAISUUDENHALLINTA<br />

– Äskettäin teettämämme vesivoiman benchmark-analyysin<br />

perusteella olemme jo osin saavuttaneet seuraavan eli<br />

“risk based maintenance”, -tason, jossa huomioidaan sekä<br />

tekniset että kaupalliset riskit. Laitteiden anturoinnin avulla<br />

kertyy arvokasta dataa.<br />

– Voimme esimerkiksi arvioida pyörivän koneen huoltotarvetta<br />

erilaisilla mittarilla: onko siellä melua, värinöitä tai<br />

kuumenemista. Tätä kehittävät varmasti kaikki kunnossapitäjät.<br />

Näin kertyvän datan määrä on myös niin suuri, että ilman tekoälyä<br />

sen analysointi ei onnistu.<br />

Keskusvalvomo Tampereella<br />

– Vaikka vesivoima sinänsä edustaa hyvin vanhaa teknologiaa,<br />

esimerkiksi digitalisointi on otettu käyttöön jo ajat sitten.<br />

Vesivoimalat ovat miehittämättömiä ja niitä ajetaan käytännössä<br />

meidän Tampereen valvomosta. Tietenkin ihminen<br />

on aina siinä ketjussa mukana. Myös Caverionin alueelliset<br />

työntekijät käyvät määräajoin ja aina tarvittaessa laitoksilla.<br />

– Meidän tehtävämme on pitää laitokset käyttökunnossa ja<br />

UPM Energyllä on kokonaan toinen tiimi,<br />

joka vastaa tuotannon optimoinnista. Vesivarastothan<br />

ovat käytännössä sähkövarastoja<br />

ja yksi tärkeimmistä tehtävistä on päättää<br />

päivittäin ajettavan veden määrä. Siihen<br />

vaikuttavat useat tekijät kuten muun muassa<br />

sähkön kulutusennuste, tulossa oleva sää,<br />

vesivarastojen arvon kehitys ja tietenkin<br />

myös voimalakohtaiset lupaehdot.<br />

Laitteiden<br />

anturoinnin<br />

avulla saamme<br />

arvokasta dataa<br />

analysoitavaksi.“<br />

Ainutlaatuinen pilotti<br />

– Nuo kaukokäytöt ovat olleet arkipäivää jo pitkään. Tulevaisuudessa<br />

digitalisaatio tulee varmasti mukaan vielä entistä<br />

vahvemmin, kun uusiutuvan sähköntuotannon määrän lisääntyminen<br />

aiheuttaa uusia vaatimuksia koko järjestelmälle.<br />

Varmasti saamme myös tiukempia vaatimuksia vesivoimaloiden<br />

taajuuden säätökyvylle.<br />

UPM Energyllä on taajuuden tuentaan liittyvän ainutlaatuinen<br />

hanke, jossa energiaa varastoidaan ultrakondensaattoreihin<br />

kahden vesivoimalan järjestelmässä. Järjestelmän rakentaminen<br />

alkoi syksyllä 2021, ja ultrakondensaattori kytkettiin Katerman<br />

ja Kallioisen voimalaitoksiin kesäkuun puolivälissä 2022.<br />

Kyseessä on maailman ensimmäinen vesivoimajärjestelmän ja<br />

ultrakondensaattorin yhdistelmä, jossa on testataaan koko järjestelmän<br />

toimintaa eikä vaan ultrakondensaattoria.<br />

– Kondensaattori toimii siis rinta rinnan vesivoimaloiden<br />

kanssa ja osallistuu taajuuden hienosäätöön. Kokonaisuutta<br />

hallinnoi ja optimoi ylemmän tason ohjausjärjestelmä<br />

(APC, Advanced Process Control), joka hyödyntää nykyaikaisia<br />

digitaalisia toimintoja ja<br />

automatiikkaa.<br />

– Kunnossapidon näkökulmasta<br />

näin liikkuvia osia sisältävää vesivoimalaitoksen<br />

turbiinia rasitetaan<br />

vähemmän. Toivon mukaan<br />

tämä tulee tulevaisuudessa näkymään<br />

myös kunnossapitokustannuksien<br />

vähenemisenä.<br />

Etualan laivakontteihin sisältyvät ultrakondensaattorit kytkettiin Katerman ja Kallioisen voimalaitoksiin kesäkuussa 2022.<br />

48 promaint 3/<strong>2023</strong>


PAINELAITTEIDEN<br />

KÄYTÖN JA KUNNON<br />

VALVONTA<br />

15.–16.11.<strong>2023</strong> TAMPERE<br />

Käytön valvojan tehtävänä on mm. henkilökohtaisesti<br />

valvoa painelaitteen käyttöä ja kuntoa sekä<br />

pitää painelaitteen omistaja tietoisena olennaisista<br />

painelaitteen käyttöön ja kuntoon liittyvistä seikoista.<br />

Hänen tulee myös varmistua siitä, että painelaitetta<br />

käyttävä henkilökunta tuntee painelaitteen<br />

toiminnan, käyttöohjeet ja turvallisuussäännökset.<br />

Vuoden 2017 alusta voimaan tulleet uudet säädökset<br />

edellyttävät, että painelaitteelle on nimetty yksi<br />

tai useampi käytön varavalvoja.<br />

Koulutustilaisuus on tarkoitettu teollisuuden ja<br />

voimalaitosten painelaitteiden käytön valvojille ja<br />

vara valvojille sekä painelaitteiden kunnossapidon<br />

parissa työskenteleville henkilöille. Tilaisuudessa<br />

käydään läpi uusitun lainsäädännön vaatimuksia<br />

sekä alan ajankohtaisia kysymyksiä niin viranomaisten,<br />

tarkastuslaitosten kuin teollisuudenkin<br />

edustajien puheenvuoroissa.<br />

Tilaisuuden aiheita:<br />

Kemikaalien käsittelyä koskevat säädökset<br />

Painelaitelainsäädäntö<br />

Kehittyneet NDT-menetelmät<br />

Tiivisteet käytön valvojien näkökulmasta<br />

Painelaitekiinnikkeet<br />

Käytön valvojan tehtävät ja vastuut sekä<br />

sattuneita onnettomuuksia<br />

Tarkastuslaitoksen kokemuksia painelaitteiden<br />

valmistuksesta<br />

Putkistojen asennus-, korjaus- ja muutostyöt<br />

Laadunvarmistus ja<br />

laadunvalvontatoimitusprojekteissa<br />

Edellytykset painelaitetarkastuksen sujuvaan<br />

läpivientiin<br />

Hinta: 1290 euroa + alv 24 %<br />

<strong>Promaint</strong> ry:n jäsenille 200 €:n alennus.<br />

www.promaint.net > tapahtumakalenteri<br />

KUNNOSSAPIDON<br />

JOHTAMINEN JA<br />

FYYSISEN OMAISUUDEN<br />

HALLINTA (WCM 4)<br />

13.–14.12.<strong>2023</strong> VANTAA<br />

Tuotantoa tukevalla kunnossapidon strategialla<br />

ja organisoinnilla yritys pystyy käyttämään<br />

tuotantokoneistojaan optimaalisilla tehoilla ja<br />

kustannuksilla. Fyysisen omaisuuden hallinnan<br />

tavoitteena on saada olemassa olevat resurssit<br />

tukemaan yrityksen liiketoiminnallisia tavoitteita<br />

mahdollisimman tehokkaasti ottaen huomioon<br />

tuotantoteknologian, taloudelliset lainalaisuudet<br />

ja ympäristön vaatimukset.<br />

Koulutus on suunniteltu tuotannon ja kunnossapidon<br />

johto-, kehitys- ja suunnittelu tehtävissä<br />

toimiville henkilöille sekä asiantuntijoille, joiden<br />

vastuulla on laitoksen johtamisen, talouden ja<br />

toiminnan kehittäminen. Se sopii myös kunnossapidon<br />

palveluyrityksissä toimiville henkilölle. Tilaisuus<br />

on osa World Class Maintenance -koulutusohjelmaa.<br />

Tilaisuuden aiheita:<br />

Kunnossapidon organisointi ja prosessien hallinta<br />

Kunnossapidon talous ja budjetointi<br />

Kunnossapidon johtaminen (case)<br />

Tietoa sertifiointitentistä<br />

Fyysisen omaisuuden hallinta - Asset Management<br />

Yrityksen strategia ja kunnossapidon tavoitteet<br />

Osaamisen kehittäminen osana yrityksen strategiaa<br />

Hinta: 1330 euroa + alv 24 %<br />

<strong>Promaint</strong> ry:n jäsenille 200 €:n alennus.<br />

www.promaint.net > tapahtumakalenteri


EM24<br />

EuroMaintenance 24-<br />

ensi vuonna tapaamme Italiassa<br />

EM23 järjestettiin<br />

viime keväänä<br />

Rotterdamissa,<br />

AHOY-keskuksessa.<br />

Kuva: Charles<br />

Batenburg<br />

EFNMS järjestää yhteistyössä Italian kunnossapitoyhdistyksen<br />

A.I.MAN. (Associazione Italiana di Manutenzione) kanssa<br />

Euromaintenance 2024 (EM24) tapahtuman 16-18.9.2024<br />

Riminillä Italiassa.<br />

Yhdistyksemme ei ole pitkiin aikoihin<br />

järjestänyt jäsenilleen yhteisiä organisoituja<br />

kongressimatkoja, mutta mikäli<br />

mielenkiintoa sellaiseen löytyy voimme<br />

arvioida pakettimatkan järjestämistä<br />

tapahtumaan. Mikäli tapahtumassa vierailu kiinnostaa,<br />

pyydän ottamaan yhteyttä.<br />

EM24 tapahtuman yhteydessä jaetaan jälleen<br />

EFNMS:n ja Salvetti Foundation palkinnot<br />

kolmessa kategoriassa; kunnossapitopäällikkö,<br />

väitöskirja ja yliopiston lopputyö. Olemme<br />

pärjänneet vuosien varrella hyvin näissä kisoissa<br />

lopputöiden ja väitöskirjojen osalta. EM23<br />

tapahtumassa saimme Jyri Hanskin Maintworld-lehden<br />

numerossa 1/<strong>2023</strong> esitellyllä<br />

työllä jälleen väitöskirjapalkinnon. Vuosien<br />

varrella kuitenkin tuo kunnossapitopäällikkö<br />

palkinto on kiertänyt meitä, ja käynnistämme<br />

syksyn aikana tähän kisaan liittyvän haun.<br />

EM24 tapahtuman ydin on kongressiohjelma,<br />

johon pyritään saamaan huippupuheenvuoroja<br />

ympäri maailmaa. Mikäli Teillä on<br />

mielessä sopiva aihe taikka puhuja, laittakaa<br />

viestiä allekirjoittaneelle, niin ehdotetaan puheenvuoroa<br />

ohjelmaan.<br />

EFNMS toteutti vuoden <strong>2023</strong> aikana EMAM 23<br />

kyselyn ja tarkoitus on toistaa kysely vuonna<br />

2024. Tulokset tullaan esittelemään EM24 tapahtumassa.<br />

Pyrimme jälleen saamaan hyvän määrän<br />

vastauksia kerättyä kattavan näkemyksen keräämiseksi<br />

Euroopan kunnossapidon tilanteesta.<br />

Vuoden <strong>2023</strong> kyselyyn saimme hieman alle 200<br />

vastausta yli 20:stä Euroopan maasta. Kysely oli<br />

monipuolinen, ja joku vastaajista piti kyselyä jopa<br />

liian moniulotteisena. Kysely oli kuitenkin rakennettu<br />

niin, että kysyjä voi rajata omaa osuuttaan<br />

vastauksissa vain itseään kiinnostaviin osuuksiin.<br />

Yhtenä aiheena vuoden <strong>2023</strong> kyselyssä oli<br />

työvoiman saaminen kunnossapidon tehtäviin.<br />

Vastausten perusteella osaajien palkkaaminen<br />

on Eurooppa-tason haaste.<br />

Palaamme asiaan EM24 tapahtuman osalta<br />

uutiskirjeissämme ja omilla verkkosivuillamme<br />

tulevan talven aikana.<br />

Jaakko Tennilä,<br />

toiminnanjohtaja, <strong>Promaint</strong> ry<br />

jaakko.tennila@kunnossapito.fi<br />

Lisätietoja tapahtumasta: euromaintenance24.com<br />

50 promaint 3/<strong>2023</strong>


3 | <strong>2023</strong><br />

| MITÄ | MISSÄ | MILLOIN |<br />

SYKSY <strong>2023</strong><br />

World Class Maintenance -kunnossapidon<br />

koulutusohjelma, syksy <strong>2023</strong> 20.9.–14.12.<strong>2023</strong><br />

Kunnossapidon menetelmät ja käytännöt (WCM 1)<br />

20.–21.9.<strong>2023</strong> |<br />

Lahti<br />

Laitoksen käyttövarmuus ja riskienhallinta (WCM 2)<br />

Teknologia 23 -tapahtuma<br />

18.–19.10.<strong>2023</strong> |<br />

Jyväskylä<br />

7.–9.11.<strong>2023</strong> |<br />

Helsinki<br />

Painelaitteiden käytön ja kunnonvalvonta<br />

Kunnossapidon tunnusluvut,<br />

suunnittelu ja resurssit (WCM 3)<br />

Sähkökunnossapitopäivät <strong>2023</strong><br />

Kunnossapidon johtaminen ja<br />

15 – 16.11.<strong>2023</strong> |<br />

Tampere<br />

21.–22.11.<strong>2023</strong> |<br />

Tampere<br />

29-30.11.<strong>2023</strong> |<br />

Vantaa<br />

fyysisen omaisuuden hallinta (WCM 4)<br />

KEVÄT 2024<br />

Pohjoinen teollisuus -suurtapahtuma<br />

13.–14.12.<strong>2023</strong> |<br />

Vantaa<br />

22.–23.5.2024 |<br />

Oulu<br />

TOIMINNANJOHTAJA<br />

Kunnossapitoyhdistys <strong>Promaint</strong> ry (promaint.net) on<br />

riippumaton, voittoa tavoittelematon tuotantotehokkuuden,<br />

omaisuudenhallinnan ja kunnossapidon<br />

asiantuntijaverkosto. Olemme toimineet vuodesta 1972.<br />

Jäsenmäärämme on tällä hetkellä noin 1400 henkilöjäsentä<br />

ja noin 200 yritys- ja yhteistyöjäsentä.<br />

Julkaisemme jäsenlehteä <strong>Promaint</strong> ja lisäksi kansainvälistä<br />

englanninkielistä ammattilehteä MaintWorld<br />

Taitotalon kanssa järjestämme kunnossapitoalaan<br />

liittyvää jäsenkoulutusta. Lisäksi Järjestämme yhdessä<br />

Expomark Oy:n kanssa alan ammattitapahtumia.<br />

Toimimme aktiivisesti eurooppalaisessa alan<br />

kattojärjestössä, European Federation of National<br />

Maintenance Socities (efnms.eu).<br />

Haemme nyt yhdistyksellemme uutta<br />

TOIMINNANJOHTAJAA<br />

nykyisen toiminnanjohtajan siirtyessä eläkkeelle.<br />

Nykyinen toiminnanjohtajamme asuu pääkaupunkiseudulla,<br />

mutta tointa voi sujuvasti<br />

hoitaa myös muualta Suomessa.<br />

Edellytämme hakijalta<br />

Kiinnostusta alaan ja/tai yhdistystoiminnan<br />

johtamiseen<br />

Kommunikointivalmiuksia, myös englannin<br />

kielellä<br />

Vähintään 5 vuoden työkokemusta<br />

Kokemus työtehtävistä alalta ja mahdollinen toiminta<br />

yhdistyksemme aktiivisena jäsenenä antaa hyvät<br />

mahdollisuudet tehtävän hoitamiseen. Paikka sopii myös<br />

hyvin alan konkarille ennen siirtymistä pois aktiivisesta<br />

työelämän palveluksesta.<br />

Toivomme saavamme hakemuksesi viimeistään<br />

8.12.<strong>2023</strong>. Käymme hakemuksia läpi välittömästi<br />

saatuamme ne. Toivomme, että hakemus sisältää<br />

perustietojen lisäksi lyhyen CV:n, palkkatoiveen ja<br />

työn vastaanottamismahdollisuuden (esim. nykyisen<br />

työsuhteen irtisanomisehdot).<br />

Työhakemukset pyydämme lähettämään osoitteeseen<br />

jaakko.tennila@kunnossapito. .<br />

Tiedustelut työstä joko Jaakko Tennilä 050 3844545<br />

taikka yhdistyksemme hallituksen puheenjohtajalta Petri<br />

Saarinen 0400 583838.<br />

Toivomme, että uusi toiminnanjohtaja voisi aloittaa<br />

palveluksessamme viimeistään toukokuussa 2024.


SINCE 1988<br />

YEARS<br />

Let’s go<br />

Globally Local<br />

26.-28.9.<br />

<strong>2023</strong><br />

TAMPEREEN MESSU-<br />

JA URHEILUKESKUS<br />

Rekisteröidy kävijäksi<br />

ALIHANKINTA.FI »<br />

Tämän vuoden teema Globally Local<br />

kietoo teollisuuden maailman yhteen<br />

paikallisesta tuotannosta kansainväliseen<br />

yhteistyöhön.<br />

Ajassa puhuttaa toimitusvarmuus,<br />

tuotannon sijoittuminen globaalisti,<br />

paikallinen osaaminen ja tuotanto sekä<br />

maailmanlaajuiset yhteydet.<br />

Alihankinta-messuilla teollisuuden<br />

yritykset, asiantuntijat ja päättäjät<br />

keskustelevat alan tulevaisuudesta<br />

yhdessä.<br />

Tapahtumakumppanina<br />

TAPAHTUMAN TEEMAKUMMEINA<br />

REIJO KANGAS<br />

BUSINESS FINLAND<br />

LARI NURMI<br />

INNOLINK<br />

MANU SKYTTÄ<br />

PATRIA

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!