Promaint-lehti 3/2024
26.09.2024 • Views
Share Embed Report

Promaint-lehti 3/2024

Promaint-lehti on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä teollisuuden ja tuotannon ammattilehti.

Promaint-lehti on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä teollisuuden ja tuotannon ammattilehti.

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
avone

Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!

Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.

Start now

3/<strong>2024</strong> I www.promaint<strong>lehti</strong>.fi<br />

KUNNOSSAPIDON JA TUOTANNON ERIKOISLEHTI<br />

26<br />

TEKOÄLY<br />

kunnossapidossa<br />

artikkelisarjan<br />

osa 2<br />

22<br />

Harri Varjonen:<br />

Suomalaisten<br />

pitää osata<br />

myydä<br />

32<br />

VTT: Tie kohti<br />

energiatehokasta<br />

tuotantoprosessia<br />

ei ole yksinkertainen<br />

ENERGIA<br />

teemanumero<br />

Heidi Paalatie<br />

Uusiutuvat energiat<br />

tuovat työtä

AI DRIVEN<br />

PRODUCTIVITY<br />

TEKOÄLYLLÄ<br />

TUOTTAVUUTTA<br />

VALMISTAVAN TEOLLISUUDEN<br />

KOLME TÄRKEINTÄ PÄIVÄÄ<br />

1.-3.10.<br />

TAMPEREEN MESSU-<br />

JA URHEILUKESKUS<br />

ALIHANKINTA.FI

PÄÄKIRJOITUS<br />

Luotettavaa tietoa<br />

netistä…<br />

Tekoäly on kova juttu, todennäköisesti<br />

myös kunnossapidossa.<br />

Tässä lehdessä<br />

jatkuu artikkelisarja tekoälyn<br />

hyödyntämisestä, mukaan<br />

pyritään tuomaan konkretiaa toteutuneiden<br />

tekemisten kautta. Seuraavassa<br />

jaksossa otetaan sitten etunojaa kohti<br />

tulevaisuutta.<br />

Valitettavasti tällä hetkellä näyttää<br />

siltä, että tekoälyn hyödyntämisessä<br />

nousevat eniten esiin mahdollisuudet<br />

manipuloida ja vääristää todellisuutta.<br />

Kun jokin aika sitten seikkailin sosiaalisessa<br />

mediassa, huomasin kaverin<br />

päivityksen ”Italiasta”. Kuva osoittautui<br />

käsitellyksi, mutta ensinäkemällä kuva<br />

ei aidosta poikennut. Kuvien ja videoiden<br />

helppoon muokkaamiseen on peruskuluttajille<br />

tarjolla lukuisia vaihtoehtoja,<br />

ja tarjonta lisääntyy koko ajan.<br />

Tekstin tuottaminen tekoälyn avulla on<br />

jo lähes perustekemistä itse kullekin.<br />

Olemme arvioineet paperille painetun<br />

tiedon asemaa omassa toiminnassamme<br />

jo usean vuoden ajan. Fakta on,<br />

että printtimedian osuus on vähentynyt<br />

ja vähenee edelleen. Onko printillä<br />

enää sijaa tulevaisuudessa? Muutama<br />

vuosi sitten koulumaailmassa lähdettiin<br />

aktiivisesti poistamaan kirjoja ja<br />

siirtymään mobiilimaailmaan. Menneeseen<br />

ei varmaan ole paluuta, mutta<br />

jonkinlaista takaisinvetoa on koulumaailmassa<br />

ollut havaittavissa.<br />

<strong>Promaint</strong> ry on tuottanut vuosien<br />

varrella lukuisia alan kirjoja. Best<br />

sellereiksi niitä ei voi kehua, mutta<br />

yrityksistä ja eri oppilaitoksista niille<br />

on löytynyt vuosien varrella taattu lukijakunta.<br />

Tekniikasta puhuttaessa eivät<br />

perusasiat pääsääntöisesti vuosien<br />

varrella vanhene. Faktat löytävät aina<br />

lukijansa, ja paperinen kirja on monen<br />

mielestä edelleen se paras käyttöliittymä.<br />

Kädessäsi oleva <strong>Promaint</strong>-<strong>lehti</strong> toimitetaan<br />

edelleen painettuna jäsenillemme<br />

ja sitä jaetaan myös oppilaitosten<br />

kirjastoihin. Lehden näköisversio<br />

on tuoreeltaan luettavissa verkossa.<br />

Viimeisen parin vuoden aikana <strong>lehti</strong>emme<br />

<strong>Promaint</strong>in ja Maintworldin<br />

lukukerrat verkossa ovat kasvaneet<br />

voimakkaasti. Osa lukijoistamme on<br />

myös indikoinut toiveensa, että saisivat<br />

lehtensä pelkästään sähköisessä muodossa.<br />

Tässä lehdessä on monenlaisen<br />

energiaan liittyvän sisällön lisäksi katsaus<br />

onnistuneeseen, ennätysyleisön<br />

keränneeseen Pohjoinen Teollisuus<br />

-tapahtumaan ja Kari Komosen artikkeli<br />

alan standardien merkityksestä ja<br />

kehitystyöstä.<br />

Otan edelleen mielelläni palautteenne<br />

ja juttuideanne vastaan.<br />

Jaakko Tennilä<br />

päätoimittaja<br />

<strong>Promaint</strong>-<strong>lehti</strong><br />

Tekniikasta<br />

puhuttaessa<br />

eivät perusasiat<br />

pääsääntöisesti<br />

vuosien varrella<br />

vanhene."<br />

Julkaisija Kunnossapitoyhdistys <strong>Promaint</strong> ry on Aikakausmedia ry:n jäsen, os. Messuaukio 1, 00520 Helsinki<br />

Päätoimittaja Jaakko Tennilä, jaakko.tennila@kunnossapito.fi Kustantaja ja toimitus Avone Oy, avone.fi<br />

Vastaava tuottaja Vaula Aunola, vaula.aunola@avone.fi, 050 596 5426 Ilmoitusmyynti Mika Säilä, 050 352 3277,<br />

mika.saila@totalmarketing.fi Ulkoasu Avone Toimitusneuvosto Petra Herola, KP-ServicePartner, Helena Kortelainen,<br />

<strong>Promaint</strong> ry; Juha Lepikko, MABCo; Juha Nyholm, Pinja Tilaukset ja osoitteenmuutokset toimisto@kunnossapito.fi<br />

Kirjapaino Savion Kirjapaino Oy, Kannen kuva Jefunne Gimpel<br />

4041 0660<br />

Painotuote<br />

3/<strong>2024</strong> promaint 3

Tässä<br />

numerossa<br />

3/<strong>2024</strong><br />

18<br />

FORTUM<br />

Suomenojalla<br />

edetään kohti vihreää<br />

energiaa<br />

26<br />

TEKOÄLY<br />

kunnossapidossa<br />

-artikkelisarjan 2. osa<br />

42<br />

Standardointi<br />

– välttämätön<br />

paha vai turhake?<br />

46<br />

Pohjoinen<br />

Teollisuus<br />

-tapahtuma keräsi<br />

ennätysyleisön<br />

03 Pääkirjoitus Jaakko Tennilä<br />

05 Lyhyesti<br />

09 Näkökulma: Iiris Paavisto<br />

10 Alan vaikuttaja: Heidi Paalatie<br />

18 FORTUM Suomenojalla edetään kohti<br />

vihreää energiaa<br />

22 Ydinvoiman “renessanssi” Euroopassa<br />

26 TEKOÄLY kunnossapidossa<br />

- artikkelisarjan 2. osa: Paljon puhetta,<br />

vähän käytäntöä?<br />

32 VTT: Energiatehokas<br />

tuotantoprosessi<br />

36 WÄRTSILÄ: Moottorien uudet<br />

voimanlähteet<br />

41 Energiakongressi <strong>2024</strong><br />

-ohjelma<br />

42 Kari Komonen: Alan standardien<br />

merkitys ja kehitystyö<br />

46 Pohjoinen Teollisuus -tapahtuma<br />

keräsi ennätysyleisön<br />

4 promaint 3/<strong>2024</strong>

Lyhyesti<br />

NBCH vetyputkiston ennustetaan<br />

siirtävän jopa 2,7 miljoonaa<br />

tonnia vihreää vetyä<br />

Baltian alueella vuodessa.<br />

.<br />

Pohjoismaiden ja Baltian<br />

vetykaasuputkiston yhteishanke<br />

etenee<br />

SUOMEN, Viron, Latvian, Liettuan, Puolan ja saksalaisen Ontrasin<br />

kaasunsiirtoyhtiöt ovat saaneet päätökseen Pohjois-Baltian<br />

vetykaasukäytävän (NBHC) esiselvitykset. Tammikuussa<br />

käynnistetyssä selvityksessä määriteltiin keskeiset edellytykset<br />

NBHC-vetyputkiston toteuttamiselle. Tavoitteena on vastata<br />

Keski-Euroopan vedyn markkinapotentiaaliin.<br />

Esiselvityksen perusteella Pohjoismaiden ja Baltian alueella<br />

arvioidaan olevan merkittävää tuotantopotentiaalia eli noin<br />

27,1 miljoonaa tonnia (Mt) uusiutuvaa vetyä (maalla ja merellä<br />

tuotetulla tuuli- ja aurinkovoimalla) vuoteen 2040 mennessä.<br />

NBHC-vetyputkiston ennustetaan siirtävän vuosittain jopa<br />

2,7 miljoonaa tonnia (Mt) uusiutuvaa vetyä maiden välillä<br />

vuoteen 2040 mennessä. Esitutkimus osoitti, että NBHC voisi<br />

olla yksi ensimmäisistä rajat ylittävistä vetyputkistoista<br />

Euroopassa.<br />

Rakennettava putkisto voi parhaimmillaan vähentää hiilidioksidipäästöjä<br />

jopa 37 miljoonalla hiilidioksidiekvivalenttitonnilla<br />

vuodessa vuoteen 2050 mennessä.<br />

– Yhteishankkeemme avulla mukana olevat vedynsiirtoyhtiöt<br />

luovat perustan vetytalouden markkinalle näissä kuudessa<br />

Euroopan valtiossa. Rajat ylittävä yhteistyö vedyn tuottajien,<br />

siirtäjien ja kuluttajien välillä on merkittävä tekijä energiamurroksen<br />

onnistumiselle Euroopassa, toteavat hankekumppanit<br />

yhdessä.<br />

– Suomessa on erinomaisesti toimiva energiajärjestelmä,<br />

ja olemmekin avainroolissa tässä yhteishankkeessa. Itämerta<br />

ympäröivillä EU:n jäsenvaltioilla on runsaasti kokemusta alueellisesta<br />

yhteistyöstä infrastruktuurien yhteenliittämisessä,<br />

esimerkiksi kaasun- ja sähkönsiirron osalta, Gasgridin toimitusjohtaja<br />

Olli Sipilä toteaa.<br />

Sipilän mukaan Suomella on kaikki edellytykset onnistua<br />

vetyteollisuuden kehittämisessä: erinomaiset puhtaan energian<br />

resurssit, vahvat energiansiirtoverkot, kilpailukykyinen<br />

sähkön hinta sekä korkea teknologinen osaaminen.<br />

– Vetytalous parantaa Itämeren alueen ja koko Euroopan<br />

huoltovarmuutta ja turvallisuutta, tuo kaivattua joustoa energiajärjestelmään<br />

sekä luo uusia investointeja ja työpaikkoja,<br />

Sipilä jatkaa.<br />

Huhtikuussa <strong>2024</strong> Euroopan komissio myönsi NBHC-hankkeelle<br />

yhteistä etua koskevan (PCI) aseman osana "Baltic Energy<br />

Market Interconnection Plan for Hydrogen" (BEMIP Hydrogen)<br />

-hanketta. PCI-status mahdollistaa EU:n hankerahoituksen<br />

hakemisen ja nopeutetut lupamenettelyt hankkeen toteuttamiseksi.<br />

Siirtoverkkoyhtiöt suunnittelevat seuraavaksi hankkeen<br />

toteutettavuusselvityksen aloittamista. Se kattaa yksityiskohtaisemman<br />

teknisen suunnittelun, kaupallisen ja taloudellisen<br />

arvioinnin sekä pohjoismais-balttilaisen vetykäytävän tarkemman<br />

toteutusaikataulun.<br />

NBHC-putkiston halkaisijaksi on tällä hetkellä suunniteltu<br />

1 200 mm, ja siihen sisältyisi useita kompressoriasemia.<br />

Putkiston pituus olisi noin 2 500 kilometriä.<br />

Havainnekuva: NBHC<br />

3/<strong>2024</strong> promaint 5

Lyhyesti<br />

Tällä hetkellä Suomessa<br />

tuotetaan biokaasua noin<br />

1 terawattitunti (TWh)<br />

vuodessa.<br />

Energiatehokkaampia<br />

muuntajia atomi kerrallaan<br />

SÄHKÖISTYVÄN MAAILMAN hiilijalanjäljestä<br />

iso osa syntyy sähkölaitteiden hävikistä.<br />

Helsingin yliopiston tutkijat kehittävät<br />

uusia materiaaleja, joiden avulla hävikki<br />

pienenee.<br />

Kun sähköä muutetaan suurilta jännitteiltä<br />

pienemmille, väliin tarvitaan kytkimiä<br />

ja muuntajia. Muunnettaessa sähkön tehosta<br />

saattaa hävitä kymmeniä prosentteja.<br />

Tilanne toistuu joka puolella yhteiskuntaa<br />

sähkölinjoista sähkölaitteisiin.<br />

Kokeellisen materiaalifysiikan professori<br />

Filip Tuomisto kertoo, että uusilla puolijohdemateriaaleilla<br />

hävikin voisi puristaa paljon<br />

pienemmäksi.<br />

– Hävikki riippuu kytkimen materiaalin<br />

ominaisuuksista, ja usein hyvin pienistä<br />

epäpuhtauksista. Puhutaan materiaalin miljoonasosan<br />

pitoisuuksista, Tuomisto kertoo.<br />

Tuomiston tutkimusryhmä Helsingin<br />

yliopistossa on kehittänyt jo useamman<br />

vuoden äärimmäisen pienen hävikin puolijohdemateriaaleja<br />

vihreän elektroniikan<br />

tarpeisiin. Komponenttien materiaalista yritetään<br />

käytännössä tehdä mahdollisimman<br />

huonosti sähköä johtavaa, sillä kun komponentin<br />

sähkönjohtavuus vaikeutuu, myös<br />

hävikkiä syntyy vähemmän.<br />

Erityisen lupaavilta vaikuttavat alumiinigalliumnitridi<br />

ja alumiinigalliumoksidi, joilla<br />

voisi korvata suurtehomuuntajissa ja -kytkimissä<br />

nykyisin käytettävän piin ja hiilen<br />

yhdisteen, piikarbidin.<br />

Helsingin yliopiston kiihdytinlaboratorion ionikiihdyttimillä voidaan ampua piitä<br />

alumiinigalliumnitridiin - jopa atomi kerrallaan. Kehitetyt materiaalit tehostavat<br />

sähkön käyttöä. Kuva: Kenichiro Mizohata<br />

Sähkönjohtavuuttakin muuntajissa ja<br />

kytkimissä tarvitaan, tietysti, mutta mahdollisimman<br />

vähän. Äärimmäisen pienikin<br />

määrä toivottua epäpuhtautta puolijohteen<br />

seassa aktivoi sen johtamaan sähköä. Oksidi-<br />

ja nitridiyhdisteiden seassa toivottu<br />

epäpuhtaus on pii.<br />

Helsingin yliopiston kiihdytinlaboratoriossa<br />

Tuomiston ryhmä selvittää, mikä olisi<br />

optimaalinen jakauma piitä näiden yhdisteiden<br />

sisällä. He pystyvät tutkimaan toivottujen<br />

ja ei-toivottujen epäpuhtauksien vaikutuksia<br />

atomi kerrallaan, esimerkiksi ampumalla<br />

piitä ja positroneja yhdisteen sekaan.<br />

Tavoitteena 4 TWh:n kotimaisen biokaasun vuosituotanto<br />

BIOENERGIA RY, Maa- ja metsätaloustuottajain<br />

Keskusliitto MTK, Suomen<br />

Biokierto ja Biokaasu ry, Elintarviketeollisuusliitto<br />

ry, Suomen Kaasuyhdistys<br />

ry, Kierrätysteollisuus ry, Suomen<br />

Kiertovoima ry ja Suomen Lähienergialiitto<br />

ry ovat laatineet yhdessä<br />

Biokaasuvisio 2030 -julkilausuman.<br />

Siinä asetetaan neljän terawattitunnin<br />

tuotantotavoite biokaasulle vuoteen<br />

2030 mennessä.<br />

Julkilausuman asiantuntijoiden<br />

mukaan biokaasutukseen nykytekniikalla<br />

soveltuvia syötteitä muodostuu<br />

Suomessa vuosittain noin 20 miljoonaa<br />

tonnia, jolloin biokaasun teoreettinen<br />

vuosituotantopotentiaali on jopa<br />

24 TWh. Teknis-taloudellinen tuotantopotentiaali<br />

on noin 10 TWh vuodessa.<br />

Asiantuntija-arvioiden mukaan<br />

nykyisillä toimenpiteillä biokaasun ja<br />

biometaanin tuotanto voi kasvaa korkeintaan<br />

3 terawattituntiin (2030), 5<br />

terawattituntiin (2035) ja 7 terawattituntiin<br />

(2040). Tuotannon kasvu pohjautuisi<br />

erityisesti maatalouden sivuvirtojen<br />

hyödyntämiseen, mutta myöhemmin<br />

biometaanin tuotannon yhteydessä<br />

otettavan hiilidioksidin talteenoton<br />

ja hyödyntämisen rooli kasvaisi.<br />

6 promaint 3/<strong>2024</strong>

Huoltovarmuuskeskus<br />

julkaisi harjoitusoppaan<br />

energia-alalle<br />

HUOLTOVARMUUSKESKUKSEN (HVK) julkaisema energia-alan<br />

harjoitusopas on tehty erilaisten harjoitusten suunnittelun ja<br />

toteuttamisen tueksi, tarjoten konkreettisia neuvoja ja menetelmiä<br />

harjoitusten järjestämisen avuksi. Sen tavoitteena on<br />

helpottaa organisaatiotason harjoitusten järjestämistä sekä<br />

antaa eväitä osallistua alueellisiin ja kansallisiin yhteistoimintaharjoituksiin.<br />

Näin pyritään madaltamaan niin uusien harjoittelijoiden<br />

kuin kokeneempienkin kynnyksiä osallistua harjoituksiin<br />

ja järjestää niitä.<br />

Huoltovarmuuskeskus korostaa, että harjoitustoiminta on<br />

keskeinen osa varautumista ja toiminnan jatkuvuuden varmistamista,<br />

sillä harjoitusten avulla voidaan tunnistaa heikkoja<br />

kohtia ja kehityskohteita. Energia-alan kriittisyys korostaa<br />

harjoittelun merkitystä. Harjoitusoppaassa painotetaan<br />

energiahuollon kannalta merkittävien riskien ja sidosryhmien<br />

tunnistamista. Sen sisällössä harjoitukset on jaoteltu kolmeen<br />

ryhmään.<br />

Työpöytäharjoitukset perustuvat kirjallisen materiaalin<br />

hyödyntämiseen, ja ne ovat tehokas tapa simuloida häiriötilanteita<br />

ilman fyysistä toimintaa. Koska työpöytäharjoitukset<br />

ovat kevyitä järjestää, ne sopivat hyvin erilaisten häiriötilanteiden<br />

ja poikkeusolojen läpikäymiseen pienellä kynnyksellä.<br />

Toiminnallisissa harjoituksissa häiriötilanteita päästään<br />

harjoittelemaan käytännössä, esimerkiksi maasto-olosuhteissa.<br />

Ne tarjoavat käytännönläheisen ja konkreettisen tavan testata<br />

valmiuksia ja prosesseja, paljastaen sellaisia kehityskohteita,<br />

joita teoreettisemmissa harjoituksissa ei ehkä huomata.<br />

Tekniset harjoitukset suoritetaan tietojärjestelmien tai esimerkiksi<br />

varajärjestelmien käyttöönoton parissa. Ne tukevat<br />

organisaatioiden kykyä ymmärtää ja hallita monimutkaisia järjestelmiä.<br />

Näissä harjoituksissa hyödynnetään usein simulaatio-ohjelmia<br />

ja pelejä, jotka mahdollistavat realististen tilanteiden<br />

simuloinnin ja niiden hallinnan harjoittelun.<br />

Varaudu<br />

ja turvaa<br />

huominen<br />

Toimiva kalusto ja sujuva logistiikka ovat<br />

avain toiminnan jatkumiseen, kun jotain<br />

yllättävää tapahtuu.<br />

Kun haluat varmistaa, ettei toimintasi<br />

keskeydy tiukassakaan paikassa, valitse<br />

Millog. Meiltä saat apua kunnossapitoon ja<br />

logistiikkaan, varautumissuunnitteluun sekä<br />

laitteiden ja järjestelmien toimintakyvyn<br />

varmistamiseen – niin fyysisessä kuin<br />

virtuaalisessakin maailmassa.<br />

Lataa<br />

energia-alan<br />

harjoitusopas<br />

Millog Group turvaa yritysten ja viranomaisten<br />

huoltovarmuutta sekä toiminnallista tehokkuutta<br />

kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. Millog Groupin<br />

muodostavat Millog Oy, Millog Marine & Power Oy ja<br />

Senop Oy.<br />

MILLOG.FI<br />

3/<strong>2024</strong> promaint 7

YHDISTÄ PISTEET<br />

TAMMIKUUSSA TAMPEREELLA<br />

SÄHKÖVERKOT<br />

KAASUVERKOT<br />

LÄMPÖVERKOT<br />

TIETOVERKOT<br />

TAMPEREEN MESSU-JA URHEILUKESKUS<br />

22.–23.1.2025<br />

Tapahtuma on maksuton ennakkoon rekisteröityneille.<br />

REKISTERÖIDY NYT<br />

VERKOSTOMESSUT.FI<br />

YHTEISTYÖSSÄ

Näkökulma<br />

IIRIS PAAVISTO<br />

SAFETY MANAGER | NORILSK NICKEL HARJAVALTA OY<br />

Kunnossapidon tärkeä<br />

rooli turvallisuudessa<br />

Prosessiturvallisuuden<br />

asiantuntemus<br />

kunnossapidossa<br />

on satsaus, joka<br />

tuottaa lisäarvoa<br />

ja turvallisuutta."<br />

Siirtymä itsenäisistä suojauskerroksista<br />

riskien arviointimenetelmiin.<br />

TUKES lanseerasi viime vuonna valvomilleen<br />

vaarallisia kemikaaleja varastoiville ja<br />

käyttäville laitoksille prosessiturvallisuusjärjestelmämallin.<br />

Yksinkertaisimmillaan<br />

prosessiturvallisuus on järjestelmällistä<br />

ja kurinalaista toimintaa, jolla taataan<br />

turvallinen ja hallinnassa pysyvä prosessi.<br />

Kunnossapidonkin tulee ymmärtää prosessiturvallisuuteen<br />

vaikuttavat tekijät<br />

aina itsenäisistä suojauskerroksista (kuva)<br />

riskienarviointimenetelmiin.<br />

Vaarallisten kemikaalien teollista varastointia<br />

ja käyttöä harjoittavien kunnossapito-organisaatioiden<br />

on syytä kiinnittää<br />

huomiota erityisesti pariin TUKESin järjestelmän<br />

sisältämään menettelytapaan.<br />

KRIITTISTEN LAITTEIDEN TUNNISTAMINEN<br />

Prosessiturvallisuusmielessä tulee arvioida<br />

sen kannalta kriittiset laitteet eli lakisääteiset<br />

laitteet, onnettomuuksia aiheuttavat ja<br />

niitä ehkäisevät laitteet. Laite voi olla siten<br />

kriittinen useastakin syystä.<br />

Kriittisten laitteiden tunnistamisen<br />

menettelytavassa on huomioitava laitteet,<br />

jotka vikaantuessaan, rikkoontuessaan tai<br />

virheellisesti toimiessaan voivat aiheuttaa<br />

prosessiturvallisuusonnettomuuden. Vaarallisten<br />

kemikaalien käsittelyssä niitä voivat<br />

olla esimerkiksi mikä tahansa putkiston<br />

osa, venttiili, säiliö jne.<br />

TUKESin mukaan kaikille varmasti<br />

tuttu PSK 6800 ei ole yksin riittävä menettelytapa<br />

prosessiturvallisuuden kriittisten<br />

laitteiden tunnistamiseksi. Laitoksissa,<br />

joiden laitekanta lasketaan kymmenissä<br />

tuhansissa, moni saattaa tunnistaa työmäärän<br />

suuruuden kriteeristöä mahdollisesti<br />

vaihdettaessa tai täydentäessä.<br />

LAITTEIDEN ELINKAAREN HALLINTA<br />

Prosessiturvallisuusmielessä kunnossapitoon<br />

liittyvien asioiden tulee olla arkipäiväistä<br />

ja kurinalaista tekemistä, kun<br />

kyseessä on:<br />

• kunnossapitostrategian ylläpito<br />

• laitteiden kunnossapitosuunnitelmat<br />

• tilastotieto kunnossapidon toteutumisesta<br />

• vajaakuntoisen laitteen onnettomuusriskin<br />

arviointi operoinnin jatkamiseksi<br />

• tilapäisten korjausten käsittely muutostenhallinnan<br />

toimenpitein<br />

• laitteen elinkaaren huomiointi korjausinvestoinneissa<br />

• kuranttien varaosien saatavuus<br />

• vikaantumisten ja poikkeamien kirjaus ja<br />

niille juurisyyanalyysin teko<br />

• tarkastussuunnitelmat<br />

• elinkaarisuunnitelma<br />

• dokumentoinnin ajan tasalla pitäminen<br />

• turva-automaation testaus alusta loppuun<br />

• turvallisuuskriittisten hälytysten hallinta<br />

ja arviointi<br />

• osaamisen hallinta ja varmistaminen<br />

(valvonta)<br />

• toimivat työlupa- ja energianerottamismenettelyt,<br />

sisältäen laitteiston käyttöönoton<br />

edellytysten toteutumisen<br />

TUKES ei hyväksytyissä menettelytavoissaan<br />

ota välttämättä kantaa joka<br />

asiaan, kuten esimerkiksi kemikaaliputkistojen<br />

merkintöjen muotoon. Uudistetut<br />

PSK-standardit tarjoavat kuitenkin<br />

mahdollisuuden käyttää merkintöjä, jotka<br />

tunnetaan myös muualla.<br />

Prosessiturvallisuusjärjestelmien uusi<br />

tarkastelutapa tuo uusia vaatimuksia, mutta<br />

myös paljon mahdollisuuksia. Prosessiturvallisuuden<br />

asiantuntemus kunnossapidossa<br />

on satsaus, joka tuottaa lisäarvoa ja<br />

turvallisuutta.<br />

Lisätietoa:<br />

tukes.fi/prosessiturvallisuusjarjestelma.<br />

3/<strong>2024</strong> promaint 9

ALAN VAIKUTTAJA<br />

HEIDI PAALATIE:<br />

Uusiutuvat<br />

energiat<br />

tuovat työtä<br />

Tuulivoimaloiden käytönaikainen huolto- ja<br />

kunnossapitosektori kasvaa nuorena toimialana yhtä rivakasti<br />

kuin koko ala. ”Suomalainen osaaminen ja työmoraali ovat<br />

aivan huippua. Kyllä sillä on kysyntää.”<br />

TEKSTI: VAULA AUNOLA KUVAT: JEFUNNE GIMBEL, FREEPIK<br />

Suomen uusiutuvat ry:n, entisen<br />

Suomen Tuulivoimayhdistyksen,<br />

operatiivinen johtaja<br />

Heidi Paalatie on tullut monelle<br />

tutuksi esitelmöidessään useissa<br />

teollisuusalan tilaisuuksissa, joista osaa<br />

myös <strong>Promaint</strong> ry on ollut järjestämässä.<br />

Yhdistyksen toiminnassa tapahtui<br />

suuri muutos viime kesänä. Nyt se hoitaa<br />

myös teollisen mittakaavan aurinkovoiman<br />

edunvalvontaa. Uusi nimi lanseerattiin<br />

elokuussa.<br />

– Hyvillä mielin voi sanoa, että olemme<br />

nyt entistä merkittävämpi energiakentän<br />

keskustelija. Edustamme Suomen<br />

toiseksi suurinta sähköntuotantomuotoa<br />

ja lisäksi nopeasti kasvavaa teollisen<br />

kokoluokan aurinkovoimaa. Sen lisäksi<br />

tulevat erilaiset liitännäishankkeet kuten<br />

tuuli- ja aurinkopuistojen yhteyteen rakennettavat<br />

akkuvarastot, Paalatie sanoo<br />

– Aurinko- ja tuulivoiman edunvalvonnassa<br />

on myös paljon synergioita,<br />

ja lisäksi jäsenkunnassamme on paljon<br />

yrityksiä, jotka toimivat kummankin parissa.<br />

Tästä syystä toimintamme laajentaminen<br />

teollisen kokoluokan aurinkovoimaan<br />

oli meille luonnollista.<br />

Paalatie toteaa uusiutuvan energian<br />

alan kasvaneen vauhdilla hänen uransa<br />

aikana.<br />

– Kun aloitin työni Tuulivoimayhdistyksessä<br />

vuonna 2012, noin prosentti<br />

Suomessa kulutetusta sähköstä tuotettiin<br />

tuulivoimalla, ja nyt se kattaa jo liki<br />

20 prosenttia kaikesta kulutuksesta. Samaan<br />

aikaan tietenkin järjestön toiminta<br />

on laajentunut ja muuttunut hyvin<br />

ammattimaiseksi.<br />

Viimeisimmän tuulivoimahankekatsauksen<br />

mukaan tämän vuoden kesäkuussa<br />

Suomessa oli julkaistu suunnitteilla<br />

olevia maatuulivoimahankkeita jo<br />

yli 72 900 megawattia (MW) ja merelle<br />

suunniteltuja hankkeita yli 69 900 MW.<br />

Kasvava kulutus veturina<br />

– Rakentamisessa on tietenkin suhdanteisiin<br />

ja muihin syihin liittyvää vuosittaista<br />

vaihtelua.<br />

Juuri nyt hankkeiden toteutumista<br />

hidastaa erityisesti korkea korkotaso.<br />

– Rahoituskustannusten osuus on<br />

hyvin merkittävä tuulivoimahankkeissa.<br />

Toivomme, että kustannustaso hieman<br />

laskisi, jotta investoinnit saataisiin<br />

lentämään. Saksassa esimerkiksi muutaman<br />

heidän mittakaavassaan hiljaisemman<br />

vuoden jälkeen rakennetaan nyt<br />

todella paljon uutta. Siellä tosin panostetaan<br />

teollisuuteen sellaisia tukirahoja,<br />

joihin meillä ei ole varaa. Se on heidän<br />

kilpailuetunsa.<br />

Kaikkein eniten alaa vie eteenpäin<br />

kuitenkin uuden kulutuksen syntyminen.<br />

– Sähkölle pitää olla markkinoita,<br />

jotta hankkeet kannattavat.<br />

Tällä hetkellä runsaasti sähköä kuluttavia<br />

suuria datakeskuksia rakennetaan<br />

eurooppalaisten metropolien<br />

ympärille. Ylen kokoamien tietojen<br />

mukaan kiinnostus Suomea kohtaan on<br />

kuitenkin nousemassa, ja kansainvälisillä<br />

yrityksillä on suunnitteilla tänne<br />

liki kaksikymmentä datakeskusta.<br />

Paalatie listaa Suomen valtteja.<br />

– Meiltä löytyy tilaa, puhdasta sähköä<br />

ja erittäin hyvin toimiva infra.<br />

Fingrid on kantaverkon suunnittelussaan<br />

varautunut sähkön tuotannon<br />

ja kulutuksen merkittävään, noin 50<br />

terawattitunnin kasvuun vuoteen 2030<br />

mennessä.<br />

– Se on kuitenkin niin paljon, että<br />

kulutuksen pitää lähteä kasvuun aika<br />

kiivaasti, että nuo luvut tavoitetaan.<br />

Tuulivoiman osalta ensi vuodelle asti<br />

rakentamisnäkymät ovat ihan hyvät,<br />

mutta vuodelle 2026 varsinaisia<br />

investointipäätöksiä ei ole tehty.<br />

– Arvioisin, että monet<br />

yritykset nyt vähän katselevat,<br />

miten tilanne kehittyy.<br />

10 promaint 3/<strong>2024</strong>

ALAN VAIKUTTAJA<br />

”Tuulivoiman<br />

työllisyysvaikutuksesta<br />

suurin osa syntyy<br />

elinkaarihallinnasta."<br />

– Tuulivoiman osalta<br />

rakentamisnäkymät<br />

ensi vuodelle<br />

ovat ihan hyvät,<br />

Heidi Paalatie toteaa.<br />

3/<strong>2024</strong> promaint 11

ALAN VAIKUTTAJA<br />

Tuulivoimahankkeet <strong>2024</strong> numeroina<br />

Maatuulivoima Projektit MW Voimalat<br />

Identifioitu hanke/ 68 11579 1409<br />

Esisuunnittelu<br />

Kaavoitus aloitettu 88 16700 1953<br />

Kaavaluonnos 8 2160 216<br />

YVA-menettely 107 25203 2730<br />

käynnissä<br />

Kaavaehdotus 26 4330 497<br />

YVA-menettely 28 4533 511<br />

tehty<br />

Kaavoitus tehty 19 2363 305<br />

Luvitettu 40 3413 507<br />

Rakenteilla 22 2695 431<br />

Yhteensä 406 72976 8559<br />

Merituulivoima Projektit MW Voimalat<br />

Identifioitu hanke/<br />

Esisuunnittelu<br />

8 21700 1110<br />

Kaavoitus aloitettu 3 4800 290<br />

Kaavaluonnos 0 0 0<br />

YVA-menettely<br />

käynnissä<br />

13 36660 2170<br />

Kaavaehdotus 3 4075 242<br />

YVA-menettely tehty 1 900 60<br />

Kaavoitus tehty 3 1460 94<br />

Luvitettu 1 400 80<br />

Yhteensä 32 69995 4046<br />

Tuulivoimasektorin vaikutukset työllisyyteen<br />

Tuulivoiman kokonaisvaikutukset työllisyyteen, htv<br />

3 %<br />

23 % 72 %<br />

2 %<br />

10 000 10 000 20 000<br />

30 000 40 000 50 000 60 000<br />

Suunnittelu Rakentaminen Käyttö Purku<br />

Tuulivoimasektorin kokonaisvaikutukset työllisyyteen henkilötyövuosina 20 vuoden elinkaaren aikana. Sisältää<br />

suorat vaikutukset tuulivoimasektorilla sekä niiden kautta syntyvät kerrannaisvaikutukset muilla toimialoilla.<br />

Suorat työllisyysvaikutukset tuulivoimasektorilla, htv<br />

10 %<br />

15 % 83 %<br />

1 %<br />

0 500 1 000<br />

1 500 2 000 2 500 3 000<br />

Suunnittelu Rakentaminen Käyttö Purku<br />

Tuulivoimasektorin suorat työllisyysvaikutukset henkilötyövuosina 20 vuoden elinkaaren aikana.<br />

Lähde: Ramboll, Tuulivoiman talousvaikutukset. 2019<br />

12 promaint 3/<strong>2024</strong>

ALAN VAIKUTTAJA<br />

Varmatoiminen<br />

sähkönjakeluverkosto<br />

Paalatien mukaan voimme olla ylpeitä<br />

siitä, että meillä on niin varmatoiminen<br />

sähkönjakeluverkosto ja todella hyvä<br />

kantaverkkoyhtiö.<br />

– Ne ovat aivan huippuja maailman<br />

mittakaavassakin. Kuvaavaa on se, että<br />

jos jossain tapahtuu sähkökatko, siitä<br />

tehdään valtakunnallinen uutinen.<br />

Tuulivoimaloita koskeva luvitus toimii<br />

myös hyvin.<br />

– Prosessi kestää kauan, mutta on ihan<br />

tehtävissä. Hallinto-oikeuskäsittelyä pitäisi<br />

toki nopeuttaa. Sillä saataisiin aikaan<br />

merkittävää ajan säästöä.<br />

Sähköntuotanto on myös kansainvälisen<br />

mittapuun mukaan erittäin puhdasta.<br />

– Sähköjärjestelmämme on jo hiilidioksipäästöjen<br />

osalta hyvällä tolalla. Nyt<br />

pitää vielä saada teollisuus, lämmitys, ja<br />

liikenne samalle tasolle. Suoraan sähköistämiseen<br />

pitäisi siirtyä kaikkialla siellä,<br />

missä se on mahdollista.<br />

myös uuden energian hankkeille, kuten<br />

merituulivoimalle ja aurinkovoimahankkeille,<br />

mutta maatuulivoimaa pidetään jo<br />

vakiintuneena teknologiana.<br />

Tuulivoima energiamarkkinoilla<br />

Kun tuulivoimaa on sähköjärjestelmässä<br />

paljon, tulee sähkömarkkinaan tuulivoimatuottajien<br />

itsensä näkökulmasta harmillisia<br />

piirteitä.<br />

– Energia on halpaa, kun sitä on paljon<br />

tarjolla ja tyypillisesti silloin tuulivoimatuotantoa<br />

on järjestelmässä runsaasti.<br />

Käytännössä tuulivoiman tuottaja saa<br />

tuotteestaan keskimääräistä halvemman<br />

hinnan.<br />

– Teollisuus ja kuluttajat hyötyvät halvoista<br />

hinnoista. Toivottavasti meillä on<br />

jatkossa uutta teollisuutta, joka voi joustaa<br />

kulutuksessa ja on nälkäinen puhtaalle<br />

sähkölle.<br />

Energiakriisin myötä myös kuluttajat<br />

ovat nyt sähkön tuotannosta ja hinnan<br />

vaihteluista hyvin tietoisia.<br />

– Kultareunus löytyy siitä, että myös<br />

arvostus on noussut. Hinta myös ohjaa<br />

kulutusta, ja voimme miettiä, onko nyt<br />

juuri oikea hetki laittaa sauna päälle.<br />

Elinkaari työllistää eniten<br />

Tuulivoimaloiden käytönaikainen huolto-<br />

ja kunnossapitosektori kasvaa nuorena<br />

toimialana yhtä rivakasti kuin koko ala.<br />

–Usein ajatellaan, että kun tuulivoimala<br />

rakennetaan, niin siellä se sitten<br />

pyörii seuraavat 30 vuotta, kunnes se<br />

puretaan. Näin ei kuitenkaan ole vaan<br />

operointi on varsin aktiivista vaikkei voimaloiden<br />

luona käydäkään päivittäin.<br />

Suurin työllistävä vaikutus syntyy voima­<br />

Kiinteistöverosta hyödyt<br />

kuntaan<br />

Paalatie kertoo, että monet naapurimaat<br />

myös ihailevat estotta suomalaista kiinteistöveromallia,<br />

jossa kertyneet verovarat<br />

jäävät kunnille.<br />

– Suomessa kunnat päättävät itsenäisesti<br />

alueidensa käytöstä. Mielestäni se<br />

on ehdottomasti hyvä asia. Tuulivoimaloiden<br />

synnyttämät haitat ovat paikallisia<br />

eli alueen pitää myös saada taloudellista<br />

hyötyä.<br />

Näin ylläpidetään kuntien motivaatiota<br />

viedä läpi toisinaan raskaitakin päätöksenteon<br />

vaiheita.<br />

– Puhdas ja edullinen sähkö houkuttelee<br />

uutta teollisuutta. Investoinnit luovat<br />

aitoa elinvoimaa toisin kuin kompensaatio<br />

tai tukirahat.<br />

Esimerkiksi Ruotsissa on tähän asti<br />

toimittu toisin. Kiinteistövero on myös<br />

ollut pienempi kuin Suomessa ja se on<br />

mennyt kokonaisuudessaan valtion kassaan.<br />

– Kunnilla on silti ollut veto-oikeus<br />

heidän muutenkin erilaisessa luvitusprosessissaan.<br />

Syyskuun alkupuolella saimme<br />

tiedon, että nyt myös Ruotsissa ollaan<br />

väliaikaisesti siirtymässä Suomen mallin<br />

mukaiseen kiinteistöverokannusteeseen.<br />

Uudet tuulivoimahankkeet rakennetaan<br />

markkinaehtoisesti, ilman tukia.<br />

– EU satsasi paljon jäsenvaltioiden<br />

talouksien elvyttämiseen pandemian<br />

jälkeen. Näitä RRF-rahoja myönnettiin<br />

Top 10 suurinta kuntaa, tuulivoimahankkeiden<br />

lukumäärä. Lähde: Tuulivoimahankkeet Suomessa,<br />

Suomen uusiutuvat ry 10.6.<strong>2024</strong><br />

3/<strong>2024</strong> promaint 13

ALAN VAIKUTTAJA<br />

– Varsinkin silloin, kun tarvitaan<br />

erikoisosaamista, suomalaisilta löytyy<br />

sitä, Heidi Paalatie toteaa.<br />

loiden sähköntuotantovaiheen aikana.<br />

Tuulivoimaloiden käyttöä ja kuntoa<br />

valvotaan ympäri vuorokauden. Yhdistys<br />

on teettänyt aiemmin Rambollilla tutkimuksen<br />

tuulivoimaloiden elinkaaren<br />

kaikkien vaiheiden aluetaloudellisista<br />

vaikutuksista.<br />

– Sen mukaan käytönaikaiset alueelliset<br />

työllisyysvaikutukset ovat kaikkein<br />

suurimmat, yli 80 prosenttia. Huollolla<br />

ja kunnossapidolla on niissä merkittävin<br />

rooli.<br />

Huoltoverkkojen<br />

monimuotoisuus<br />

Voimalatoimittajien kanssa tehdään<br />

yleensä 5–12 vuoden huoltosopimus hankinnan<br />

yhteydessä. Takuuaika on yleensä<br />

sidottu huoltosopimuksen.<br />

– Voimaloiden omistajilla on hyvin<br />

erilaisia strategioita. Toiset yhtiöt tekevät<br />

hyvin pitkiä sopimuksia voimalatoimittajien<br />

kanssa. Toisaalta strategia voi olla<br />

sellainen, että rakennetaan oma huoltoorganisaatio<br />

eikä nojauduta huoltosopimuksiin.<br />

Tämä ajatus lähtee siitä, että<br />

pitämällä huolto ja kunnossapito omassa<br />

yrityksessä, on niiden saatavuus taatumpi<br />

kaikissa olosuhteissa.<br />

– Joka tapauksessa alueellisia huoltajia<br />

tarvitaan ja voimalavalmistajat<br />

ovatkin myös perustaneet omat kattavat<br />

huoltoverkostonsa eri puolelle Suomea.<br />

Tietyt erikoisemmat huollot saatetaan<br />

toki tehdä kauempaa tulevien erikoistuneiden<br />

tiimien tai esimerkiksi lavan huoltoon<br />

erikoistuneen yrityksen toimesta.<br />

– Näiden huoltopisteiden ja työntekijöiden<br />

määrä on hyvin merkittävä. Pelkästään<br />

kahdella suurimmalla voimalavalmistajalla<br />

on Suomessa yhteensä yli<br />

30 huoltopisteen verkosto ja noin 350<br />

huoltajaa – rakentamisen ja tukitoimintojen<br />

henkilöstön lisäksi. Tämän lisäksi<br />

tulevat muut voimalavalmistajat ja muut<br />

huoltoihin erikoistuneet yritykset. Huoltajia<br />

rekrytoidaan koko ajan.<br />

Palveluiden vientipotentiaali<br />

– Suomalainen osaaminen ja työmoraali<br />

ovat aivan huippua. Kyllä sillä on kysyntää.<br />

Yhtenä esimerkkinä Paalatie mainitsee<br />

Janne Niskan tytäryhtiön Bladefencen,<br />

joka on kasvanut kovasti.<br />

– Yritys tekee huoltoja Suomen ja<br />

Euroopan lisäksi myös USA:ssa ja Kanadassa.<br />

Toinen hyvä esimerkki on Nordic<br />

Access, joka on käynyt hoitamassa erikoishommia<br />

maailmalla, samoin kuin<br />

nykyisin Tuulia Energyyn nykyisin kuuluva<br />

JBE Service.<br />

– Palvelupuolella meillä on esimerkiksi<br />

Silvasti, joka on Pohjoismaiden suurin<br />

tuulivoimakuljetusten tekijä. Peikko<br />

Finland puolestaan on tehnyt eri maissa<br />

Käytön aikaiset<br />

alueelliset<br />

työllisyysvaikutukset<br />

ovat kaikkein<br />

suurimmat, yli 80<br />

prosenttia."<br />

perustuksia ja myös työmaajohtamisen<br />

osaamista on tehty suomalaisvoimin<br />

naapurimaissakin.<br />

– Näitä esimerkkejä riittää. Varsinkin<br />

silloin, kun tarvitaan erikoisosaamista,<br />

suomalaisilta löytyy sitä.<br />

Riittääkö alalle osaajia?<br />

Osaajien saatavuus huolestuttaa alan toimijoita.<br />

– Ikäluokat pienenevät merkittävästi<br />

tulevina vuosina, ja moni ala tarvitsee kipeästi<br />

tekijöitä. Tiedostamme hyvin, että<br />

energia­alan täytyy kilpailla työvoimasta<br />

muiden alojen kanssa.<br />

– Sinänsä ala on hyvin monipuolinen.<br />

Se sisältää sekä voimalaitokset että tarvittavan<br />

infran eli alalla tarvitaan hyvin<br />

monenlaisia osaajia. Sähköjärjestelmät<br />

muuttuvat koko ajan monimutkaisemmiksi.<br />

Paalatien mukaan tällä hetkellä on hyviä<br />

mahdollisuuksia hakeutua tuulivoima-alalle.<br />

– Eritasoisia koulutuksia on tarjolla<br />

useissa oppilaitoksissa. Ne ovat nyt saaneet<br />

rahoitusta ja toivottavasti ainakin<br />

osa niistä jää pysyvämmiksi.<br />

Koko energia-alaa pitää myös brändätä<br />

hyvänä uravaihtoehtona.<br />

– Kun tyttäreni oli koulussa 5-luokalla,<br />

pidin siellä esityksen energiasta ja<br />

tuulivoimaloista. Oli helppoa sanoa, että<br />

miettisivät energia-alaa tulevaisuuden<br />

vaihtoehtona: työt eivät tule loppumaan<br />

– energiantarve ei maailmasta katoa.<br />

Erityisvaatimukset<br />

työntekijöille<br />

Paalatie kertoo, minkälaisia ominaisuuksia<br />

korkealla työskenteleviltä tuulivoimaloiden<br />

työntekijöiltä vaaditaan.<br />

– Turvallisuus on ensisijaista. Voimaloissa<br />

työskennellään aina pareina. Pitää<br />

pystyä pelastamaan sekä työparinsa että<br />

itsensä turvallisesti alas kaikissa olosuhteissa,<br />

myös silloin kun toinen on tajuttomana<br />

tai loukkaantuneena. Tämä asettaa<br />

omat vaatimuksensa terveydentilalle<br />

ja fysiikalle.<br />

Kaikkien tuulivoimaloissa työskentelevien<br />

on suoritettava Global Wind Organisationin<br />

sertifioima korkeanpaikan<br />

turvallisuuskoulutus.<br />

– Tässä koulutuksessa harjoitellaan<br />

muun muassa näitä pelastautumisisia ja<br />

ensiapua sekä ylipäänsä korkealla työskentelyn<br />

erityispiirteitä.<br />

– Lisäksi voimaloiden valmistajilla on<br />

tietenkin omat tekniset koulutuksensa.<br />

Yleensä ainakin toisella työparin<br />

työntekijällä on sähköalan tutkinto.<br />

– Toisella voi olla esimerkiksi mekaniikkaan,<br />

hydrauliikkaan tai konetekniikkaan<br />

liittyvä koulutustausta. Mitään<br />

ihmeellistä ei kuitenkaan sinänsä vaadita:<br />

tuulivoimalan voimansiirto on samanlainen<br />

kuin muissakin vastaavissa<br />

voimalaitoksissa – se vain sijaitsee korkealla.<br />

Paalatie kertoo itse löytäneensä energia-alalta<br />

arvojensa mukaisen työpaikan.<br />

Hän opiskeli ympäristöpolitiikkaa ja yritysten<br />

ympäristöjohtamista.<br />

– Olen aina pitänyt kirjoittamisesta<br />

ja tulinkin taloon viestintäkulmalla. Nyt<br />

kahdentoista vuoden jälkeen on helpompi<br />

luetella ne tehtävät, joita en ole yhdistyksessä<br />

tehnyt. Meitähän oli silloin vain<br />

kaksi työntekijää: minä ja yhdistyksen<br />

toimitusjohtaja Anni Mikkonen. Nyt<br />

meitä on jo kolmetoista.<br />

14 promaint 3/<strong>2024</strong>

ALAN VAIKUTTAJA<br />

Suomen Tuulivoimayhdistys<br />

laajensi aurinkovoimaan<br />

Yhdistys toimii jatkossa nimellä Suomen uusiutuvat<br />

ry. Muutoksen myötä yhdistys edustaa kotimaisen<br />

energiakentän suurimpia investointeja ja kolmea<br />

tuotantomuotoa – maatuulivoimaa, merituulivoimaa ja<br />

aurinkovoimaa. Yhdistyksen edunvalvonnan piiriin kuuluvat<br />

jatkossa myös hankkeiden yhteyteen rakennettavat<br />

energiavarastot.<br />

Nopeasti kasvavan tuuli- ja aurinkovoiman potentiaali<br />

Suomen teollisuuden ja investointien näkökulmasta on<br />

merkittävä. EK:n vihreän siirtymän ennusteiden mukaan<br />

yhdessä tuuli- ja aurinkovoiman investointipotentiaali on<br />

arviolta vajaa 200 miljardia euroa. Kun tätä verrataan<br />

Suomen kaikkien investointien määrään, joka oli vuonna<br />

2022 65 miljardia euroa, voidaan puhua merkittävästä<br />

kansantalouteen vaikuttavasta tuotantoalasta.<br />

–Uudet teolliset investoinnit tarvitsevat toteutuakseen<br />

merkittävät määrät lisää uutta puhdasta sähköntuotantoa,<br />

eli tuuli- ja aurinkovoimaa, toteaa Suomen uusiutuvien<br />

edunvalvontajohtaja Matias Ollila.<br />

Yhteistyötä tehdään Suomen Aurinkoenergiayhdistys<br />

ry:n kanssa, joka keskittää toimintansa jatkossa kiinteistö- ja<br />

tonttikohtaiseen aurinkovoiman tuotantoon kokoluokkaan<br />

katsomatta. Suomen uusiutuvat ry puolestaan edistää<br />

teollisen tuulivoiman lisäksi teollisen kokoluokan<br />

aurinkovoiman käyttöä Suomessa.<br />

Molemmilla yhdistyksillä on pitkä historia suomalaisen<br />

uusiutuvan energian edunvalvonnassa. SARY on toiminut<br />

aurinkovoiman ajurina nyt jo 45 vuoden ajan tavoitteenaan<br />

tehdä ala tunnetuksi ja edistää kaikkia aurinkoenergiaan<br />

liittyviä kehittymismahdollisuuksia. Suomen uusiutuvat<br />

on puolestaan toiminut tuulivoima-alan edunvalvojana yli<br />

35 vuoden ajan ja ollut saattamassa teollista tuulivoimaa<br />

yhdeksi Suomen tämän hetken merkittävimmistä tavoista<br />

tuottaa uusiutuvaa energiaa.<br />

– SARY:n jäsenet toimittavat jatkossakin<br />

aurinkovoimalaratkaisuja kotitalous-, liike-, ja<br />

palveluasiakkaiden sekä teollisuuden tarpeisiin sekä<br />

kohteisiin, joissa aurinkovoimatuotantoa voidaan hyödyntää<br />

paikan päällä tuotettuna sähkönkäyttäjälle. Aurinkovoiman<br />

pientuotanto on merkittävä tapa mahdollistaa suomalaisten<br />

kotitalouksien oma sähköntuotanto ja osallistua myös<br />

omalta osaltaan sähköjärjestelmän tasaamiseen. Meidän<br />

puoleemme kannattaa siis jatkossakin kääntyä kaikessa<br />

pienaurinkovoimaan liittyvässä, SARY:n hallituksen<br />

puheenjohtaja Markus Andersén summaa.<br />

– On hienoa, että voimme jatkossa toimia kotimaisen<br />

aurinkovoiman edistämisessä rinta rinnan niin kokeneen<br />

tahon kuin SARY:n kanssa. Toimintakenttiemme eriytyminen<br />

pientuotantoon ja teolliseen tuotantoon tuo selkeyttä<br />

ja luo mahdollisuuden vahvistaa jatkossa molempien<br />

edunvalvontaa, Suomen uusiutuvien operatiivinen johtaja<br />

Heidi Paalatie kiteyttää.<br />

Kennoteknologian nopea kehittyminen luo<br />

mahdollisuuksia hyödyntää aurinkoa energiantuotannossa<br />

entistä tehokkaammin niin pien- kuin teollisessakin<br />

tuotannossa. Kumpikin tuotantomuoto tarvitsee<br />

kehittyäkseen selkeän poliittisen toimintaympäristön, jonka<br />

saavuttaminen on SARY:n ja Suomen uusiutuvien yhteinen<br />

tavoite.<br />

Top 10 omistajat ja tuulivoimahankkeiden kumulatiivinen teho (MW)<br />

Myrsky energia Oy<br />

Winda Energy Oy<br />

Neoen Renewables Finland Oy<br />

ABO Energy Suomi Oy<br />

Tuulialfa Oy<br />

Skyborn Renewables<br />

Metsähallitus<br />

Suomen Hyötytuuli Oy<br />

Ilmatar Energy Oy<br />

OX2<br />

0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000 16 000 18 000 20 000 22 000 24 000 MW<br />

Lähde: Tuulivoimahankkeet Suomessa, Suomen uusiutuvat ry 10.6.<strong>2024</strong><br />

3/<strong>2024</strong> promaint 15

MAINOS<br />

Sulzer on<br />

suomalaisen<br />

pumppuosaamisen<br />

kehityksen<br />

ytimessä.<br />

Innovaatiot<br />

vaativat<br />

yhteistyötä<br />

16 promaint 3/<strong>2024</strong>

MAINOS<br />

Kotimaista tuotantoa. Sulzerin pumpputehdas ja huipputehokas logistiikkayksikkö sijaitsevat Kotkassa.<br />

Suomalainen osaaminen on<br />

tärkeässä roolissa globaalin<br />

pumppujätti Sulzerin<br />

toiminnassa. Sen varaan<br />

rakentuvat sekä oma että kumppanien<br />

prosessien tutkimus- ja kehitystoiminta<br />

ja tehokkuuden jatkuva parantaminen.<br />

Perinteisellä alalla toimivassa suuryrityksessä<br />

kehittäminen ja innovointi<br />

vaativat resursseja ja sitoutumista johtotasolta<br />

asti. Kehitystyössä hedelmällisimmät<br />

tulokset saadaan, kun haastetaan<br />

perinteisiä näkemyksiä ja etsitään<br />

niihin uusia ratkaisuja. Suomalainen<br />

koulutus ja insinööriosaaminen antavat<br />

Sulzerille välineitä tehdä asioita jatkuvasti<br />

paremmin ja tehokkaammin.<br />

Pitkäjänteinen kehitystyö<br />

tuottaa suomalaisia<br />

menestystarinoita<br />

Pumppaamiseen kehitetään jatkuvasti<br />

parempaa ja monipuolisempaa laitteistoa.<br />

Panostukset näkyvät parempana<br />

hydrauliikkana sekä eri teollisuuden<br />

aloille ja eri tyyppisille raaka-aineille<br />

soveltuvina pumpputyyppeinä. Eikä<br />

kehitystyö rajoitu suinkaan vain pumppuihin,<br />

vaan kattavasti erilaisiin prosessilaitteisiin<br />

kuten sekoittimiin ja turbokompressoreihin.<br />

AHLSTAR-prosessipumput ovat<br />

malliesimerkki siitä, kuinka suomalaista<br />

insinööriosaamista arvostetaan teollisuudessa<br />

ympäri maailman. Korkealuokkaisten<br />

pumppujen sarja kehitettiin<br />

ja sitä valmistetaan edelleen Karhulan<br />

tehtaalla. AHLSTAR-pumput ja niitä<br />

edeltävät tuotesukupolvet ovat olleet<br />

käytössä eri teollisuuden aloilla jo lähes<br />

kahden vuosisadan ajan.<br />

Myös digitaalisia ratkaisuja tuodaan<br />

jatkuvasti vahvemmin pumppaukseen.<br />

Muun muassa Suomessa kehitetyn<br />

Sulzer Sensen avulla monitoroidaan<br />

laitteiden kuntoa ja kerätään dataa<br />

niiden toiminnasta. Näin huollon<br />

tarvetta ja huoltotoimenpiteitä voidaan<br />

ajoittaa ja toteuttaa täsmällisemmin.<br />

Seurannan avulla asiakas säästää<br />

huoltokustannuksissa ja pitää laitteet<br />

toimintakuntoisina pidemmän aikaa.<br />

Uusien pumppaussovellusten<br />

kehittäminen<br />

Sulzerin oman tuotannon lisäksi kehitystoiminta<br />

kattaa laajemmin teollisuuden<br />

uusien prosessien innovaatioita.<br />

Uudet, kestävät teollisuuden raakaaineet<br />

ja kiertotalouden tehokkaampi<br />

hyödyntäminen vaativat ratkaisuja<br />

uudenlaisten materiaalien käsittelyyn ja<br />

jalostukseen. Teollisuuden muutosten ja<br />

alojen kehittymisen myötä myös pumppauksen<br />

toimijoilta vaaditaan kykyä<br />

sopeutua ja edistää muutoksia.<br />

Puun ja sellun hyödyntäminen uusissa,<br />

kestävissä materiaaleissa tarkoittaa<br />

uusia mahdollisuuksia Suomessa pitkään<br />

merkittävässä asemassa olleille<br />

metsä- ja paperiteollisuuden toimijoille.<br />

Sulzerin pitkät perinteet alan prosesseista<br />

ovat luoneet ennennäkemättömät<br />

valmiudet muutokseen.<br />

– Olemme osaava teknologiapartneri<br />

ja osa strategiaamme on kehittää uusia,<br />

vastuullisia prosessiteknologioita,<br />

kertoo Saku Vanhala, tuoteportfoliopäällikkö<br />

Sulzer Pumps Finland Oy:ltä.<br />

Laaja osaajaverkosto<br />

tukee innovaatiotyötä<br />

Sulzerin menestys Suomessa rakentuu<br />

yhteistyölle paikallisten kumppanien<br />

kanssa. Pitkäaikaiset suhteet yrityksiin<br />

ja instituutioihin ovat luoneet kestävän<br />

pohjan kehitysyhteistyölle, oman<br />

liiketoiminnan kasvulle ja koko alan<br />

edistämiselle. Lisäksi korkealuokkaisen<br />

tekniikan alan koulutuksen myötä verkostoituminen<br />

suomalaisten oppilaitosten<br />

ja korkeakoulujen kanssa on ollut<br />

menestyksekästä.<br />

Tekninen ja mekaaninen osaaminen<br />

ovat Suomessa kovalla tasolla, ja täältä<br />

löytyy pitkälle teollisuuden erityistarpeisiin<br />

kehitettyjä korkealuokkaisia<br />

ratkaisuja. Sulzer käyttää toiminnassaan<br />

useita suomalaisia alihankkijoita ja teknisiä<br />

erikoisosaajia, mikä on osaltaan<br />

panostus tuotteiden korkean laadun<br />

varmistamiseen. Suomalaisen osaamisen<br />

arvostus näkyy myös yritysostoissa,<br />

joissa keskiössä ovat olleet osaamisen<br />

hankkiminen sekä tehokkuuden parantaminen.<br />

Sulzerin tavoitteena on olla luotettava<br />

ja vastuullinen toimija. Tämä näkyy<br />

myös panostuksissa paikalliseen kehitykseen<br />

ja yhteiskuntaan. Yritys on tehnyt<br />

merkittäviä investointeja Suomessa,<br />

luonut työpaikkoja ja tukee osaltaan<br />

paikallisia yhteisöjä.<br />

3/<strong>2024</strong> promaint 17

FORTUM<br />

TEKSTI: JAAKKO TENNILÄ<br />

KUVAT: FORTUM, JAAKKO TENNILÄ<br />

Suomenojan<br />

voimalaitos<br />

etenee kohti<br />

vihreää<br />

energiatuotantoa<br />

Fortumin Suomenojan laitoskokonaisuuteen<br />

kuuluu 20 000 kuution lämpöakku, 65 megawatin<br />

lämpöpumppulaitos, kaksi 50 MW:n sähkökattilaa sekä<br />

kaksi maakaasukattilaa yhteisteholtaan 320 MW.<br />

18 promaint 3/<strong>2024</strong>

FORTUM<br />

Vuodesta 1977 tuotantokäytössä ollut Suomenojan voimalaitos koki ison muutoksen<br />

huhtikuussa, kun hiilen käyttö lämmön- ja sähköntuotannossa lopetettiin kokonaan.<br />

Seuraavana tavoitteena on korvata maakaasun käyttö energiantuotannossa ja<br />

muuttaa tuotanto lähes kokonaan sähköpohjaiseksi vuoteen 2030 mennessä.<br />

mönkysyntä kasvaa taikka lämmöntuotannossa<br />

on häiriöitä.<br />

Laitoksen kehittämisen yhtenä ohjaavana<br />

tekijänä on Espoo Clean Heat –<br />

hiilineutraaliusohjelma.<br />

Käytössä maan ensimmäinen<br />

dynaaminen sähköliittymä<br />

Suomenojan hiilikattiloiden korvaaminen<br />

vapautti voimalaitokselta kuutiotilavuutta<br />

voimakkaasti. Sähkökattilat<br />

täyttävät vanhoista halleista vain pienen<br />

osan. Samalla mekaanisen kunnossapidon<br />

tarve<br />

on vähentynyt<br />

ja kunnossapidon<br />

tekeminen<br />

tulee<br />

olemaan enenevässä<br />

määrin<br />

sähkölaitteiden kunnossapitoa.<br />

Sähkökattilat aiheuttavat muutoksia<br />

myös lämmön tuotannossa, koska mahdolliset<br />

sähköverkon muuttuvat tilanteet<br />

vaikuttavat myös sähkökattiloiden<br />

käyttämiseen. Suomenojalla on käytössä<br />

Carunan dynaaminen sähköliittymä,<br />

Suomenojan voimalaitoksen<br />

muutosprosessi muuttaa voimakkaasti<br />

kunnossapidon<br />

tekemistä ja edellyttää uutta<br />

osaamista, kertovat laitosta esittelevät<br />

tuotantojohtaja Panu Ahrnberg ja kunnossapitopäällikkö<br />

Miika Saavalainen.<br />

Käynnissä on myös kunnossapidon hyödyntämien<br />

järjestelmien kehitysprojekti.<br />

Suomenojan laitos työllistää noin 75<br />

henkilöä, joista 25 on kunnossapitäjiä.<br />

Suomenojan henkilöstö hoitaa myös<br />

keskitetysti Espoon kaukolämmön valvonnan.<br />

Tällä hetkellä Suomenojan laitoskokonaisuuteen<br />

kuuluu 20 000 kuution<br />

lämpöakku, 65 megawatin lämpöpumppulaitos,<br />

kaksi 50 MW:n sähkökattilaa<br />

sekä kaksi maakaasukattilaa yhteisteholtaan<br />

320 MW (70MW ja 250MW).<br />

Suomenojan lämpöakkuun voidaan<br />

varastoida 800 megawattituntia lämpöenergiaa.<br />

Lämpöakun vesi voidaan lämmittää<br />

kaukolämpöverkkoon sopivaksi<br />

halvan sähkön ajankohtina ja vapauttaa<br />

lämpöenergia kaukolämmöksi, kun lämjoka<br />

on ensimmäinen laatuaan Suomessa.<br />

Caruna voi rajoittaa tarvittaessa sähkökattilayksikön<br />

sähkönkulutusta verkossa<br />

vallitsevan tilanteen mukaisesti.<br />

Käytössä oleva lämpöakku mahdollistaa<br />

sähkökattiloiden nopean alasajon, jopa<br />

talvisissa olosuhteissa. Lisäksi sähkökattiloiden<br />

käyttöä voidaan ajoittaa<br />

ajankohdille, jolloin sähkö on edullista ja<br />

myös päästöjen kannalta optimoitua.<br />

Fortum siirsi vuonna 2022 Suomenojan<br />

kunnossapidon takaisin itselleen<br />

silloiselta sopimuskumppanilta Caverionilta.<br />

Alkuperäiseen<br />

sopimukseen<br />

sisältyivät<br />

Kunnossapito<br />

keskittyy entistä<br />

Suomenojan<br />

voimalaitoksen<br />

enemmän sähkölaitteisiin."<br />

kunnossapidon<br />

lisäksi Järvenpään<br />

voimalaitoksen, Kivenlahden lämpölaitoksen<br />

sekä Espoon, Kauniaisten,<br />

Kirkkonummen lähes tuhannen kilometrin<br />

mittaisten kaukolämpö- ja kaukokylmäverkostojen,<br />

kaukolämmön<br />

lämpökeskusten ja pumppausasemien<br />

kunnossapito.<br />

Espoon kaukolämmön muutosmatka, Espoo Clean Heat. Lähde: Fortum<br />

3/<strong>2024</strong> promaint 19

FORTUM<br />

Tietojärjestelmät kehittyvät<br />

voimalaitosten rinnalla<br />

Vaikka Suomenojan laitoksen ja Espoon<br />

kaukolämmön muutosprosessi on edelleen<br />

osittain kesken, toiminnan kehittäminen<br />

ja tekemisten suunnittelu ovat<br />

myös kunnossapidon osalta jatkuvassa<br />

muutoksessa. Kyseessä on laaja hajautettu<br />

kokonaisuus, johon tulevina vuosina<br />

tulee vielä uusia laitteistoja (kaukolämpöakkuja,<br />

datakeskusten lämmöntalteenottoa)<br />

suunnitelman mukaan. Jotta<br />

kunnossapito pysyisi vauhdissa mukana,<br />

tietojärjestelmien kehittämiseen on panostettu.<br />

Kehitysprojektin yhtenä tavoitteena<br />

on helpottaa yksittäisen kunnossapitäjän<br />

mahdollisuutta saada kentällä<br />

kunnossapidon toteutuksessa tarvittava<br />

tieto helposti käyttöönsä ja mahdollistaa<br />

tuotantokoneiston kattava seuranta myös<br />

kunnossapidon kannalta.<br />

Tuotanto-omaisuuden hallinnan järjestelmä<br />

koostuu tällä hetkellä Maximokunnossapitojärjestelmästä,<br />

M-Files<br />

dokumenttienhallintajärjestelmästä,<br />

CADMATIC eShare -tiedon jakamisjär-<br />

ata Management<br />

Asset Data Management<br />

jestelmästä ja Qlik Sense-raportointijärjestelmästä.<br />

Järjestelmistä Maximo ja<br />

M-Files ovat usealle tuttuja. Qlik Sense<br />

on webpohjainen BI-työkalu ja Cadmatic<br />

eShare on työkalu tietosisällön visualisointiin<br />

(digitaalinen kaksonen) ja tietoturvalliseen<br />

jakamiseen organisaation<br />

sisällä ja myös ulkoisesti.<br />

Kaukolämpöverkoston kunnossapidossa<br />

hyödynnetään myös X Heat -järjestelmää,<br />

joka on Trimblen kehittämä<br />

järjestelmä. X Heat on CAD-pohjainen<br />

kaukolämpöputkien suunnitteluun erikoistunut<br />

ohjelmisto.<br />

Maximo on ollut käytössä Fortumilla<br />

jo pitkään kunnossapidon järjestelmänä.<br />

M-Files ja Cadmatic eShare ovat parhaillaan<br />

käyttöönottovaiheessa. Tavoitteena<br />

järjestelmien kehityksessä on mahdollistaa<br />

kunnossapidon henkilöstölle helppo<br />

tapa päästä käsiksi kohteen lähellä tarvittavaan<br />

dataan ja dokumentaatioon. Henkilö<br />

pääsee laitoksen 3D-mallin kautta<br />

(eShare) käsiksi työkohteen dokumentaatioon<br />

(M-Files) tai kunnossapitojärjestelmän<br />

(Maximo) tietosisältöön.<br />

Ensimmäisessä vaiheessa tietokantoihin<br />

päästään käsiksi tietokoneella:<br />

useista laitoskohteista löytyy kunnossapitäjien<br />

käyttöön suunniteltuja laitteita.<br />

Mobiililaitteiden käyttö on ainakin alkuvaiheessa<br />

todettu hankalaksi 3D-mallien<br />

suuren koon ja vaadittavan kuvatarkkuuden<br />

vuoksi. Nyt käyttöönotossa olevan<br />

järjestelmäkokonaisuuden on arvioitu<br />

olevan täydessä tuotantokäytössä vuoden<br />

2025 loppuun mennessä.<br />

Kehitys yhteistyössä<br />

laitostoimittajien kanssa<br />

Uusien laitosten ja laitteiden huoltosuunnitelmia<br />

Maximo-järjestelmään<br />

tehdään yhteistyössä laitosten toimittajien<br />

ja projektivastuullisten kanssa.<br />

Lähivuosien aikana tekemistä riittää<br />

myös uusien laitosten projektoinnissa,<br />

suunnittelussa ja käyttöönotoissa.<br />

Fortumin oma henkilöstö osallistuu uudisprojekteihin<br />

niiden suunnittelu- ja<br />

toteutusvaiheessa sekä käyttöönotossa.<br />

– Oman haasteensa hajautetun tuotannon<br />

kunnossapitoon tuo laitosten<br />

Maximo<br />

Maximo<br />

• Asset related technical data<br />

• Maintenance, Operation and Investment plans and history<br />

• Cost related transaction history<br />

• Disturbance history<br />

• Asset related technical data<br />

• Maintenance, Operation and Investment plans and history<br />

• Cost related transaction history<br />

• Disturbance history<br />

Qlik<br />

Sense<br />

eShare<br />

Qlik<br />

Sense<br />

• LTF and Actual costs reports<br />

• Maintenance, Operation and Investment reports<br />

• Unavailability cost and root causes reports<br />

• KPI-meters<br />

M-Files<br />

eShare<br />

• PI-Diagrams<br />

• 3D-Models<br />

• Point Clouds<br />

• 360 Pictures<br />

• LTF and Actual costs reports<br />

• Maintenance, Operation and Investment reports<br />

• Unavailability cost and root causes reports<br />

• KPI-meters<br />

• Technical documents and instructions<br />

M-Files<br />

• PI-Diagrams<br />

• 3D-Models<br />

• Point Clouds<br />

• 360 Pictures<br />

• Technical documents and instructions<br />

Tuotanto-omaisuuden hallinnan työkalut. Lähde: Fortum<br />

20 promaint 3/<strong>2024</strong>

FORTUM<br />

KKS-merkintöjä<br />

kentällä<br />

Kunnossapitopäällikkö Miika Saavalainen (vas.) ja tuotantojohtaja Panu Ahrnberg.<br />

etäisyydet. Tämä edellyttää ennakoivan<br />

kunnossapidon ja ennakkohuoltojen<br />

suunnitelmallisuuden huomioimista,<br />

jotta liikkumiseen käytetty aika pystytään<br />

pitämään järkevänä. Uudisprojekteja<br />

on menossa paljon ja lisää tulee,<br />

joka edellyttää huomion kiinnittämistä<br />

omaisuudenhallinnan näkökulmiin,<br />

etenkin dokumentoinnin laadukkuuteen<br />

ja teknisen tiedon hallintaan, kunnossapitopäällikkö<br />

Miika Saavalainen<br />

kommentoi kunnossapidon haasteita.<br />

Suomenojan laitoksen kehittämi-<br />

sset Data Management<br />

sen lisäksi Espoo Clean Heat -hankkeen<br />

puitteissa on tehty Espoon Vermoon ilma-vesilämpöpumppulaitos<br />

ja tulevien<br />

Microsoftin Espoon ja Kirkkonummen<br />

datakeskusten hukkalämpö tullaan hyödyntämään<br />

kaukolämmön tuotannossa.<br />

Lisäksi rakennetaan pienempien datakeskusten<br />

hukkalämmön talteenottoa<br />

ja Espoon Nuijalaan nousee parhaillaan<br />

sähkökattilan ja lämpöakun yhdistelmä.<br />

Fortumin tavoitteena on lähivuosina rakentaa<br />

kaukolämpöverkon alueelle lisää<br />

sähkökattiloita ja lämpövarastoja.<br />

Lyhenne KKS tulee saksan kielen<br />

sanoista Kraftwerk Kennzeichnen<br />

System. Tällä järjestelmällä voidaan<br />

yksilöidä ja nimittää voimalaitosten<br />

laitokset sekä niiden tilat sekä<br />

laitteistot. Yksilöinnin tarkoituksena<br />

on antaa jokaiselle laitoksen osalle<br />

ja liittyville laitteistoille uniikki<br />

tunnus, jolloin kohteiden etsiminen,<br />

muokkaaminen ja hallinnointi tietokannassa<br />

helpottuu, sillä kahdella<br />

laitoksen osalla ei voi olla samaa<br />

tunnusta. Järjestelmän rakenne ja<br />

tunnukset perustuvat standardiin<br />

IEC 81346 (Teollisuuden järjestelmät,<br />

asennukset ja laitteet sekä<br />

teollisuustuotteet. Jäsentelyn periaatteet<br />

ja viitetunnukset).<br />

eShare M-files Qlik Sense Maximo<br />

Asset360<br />

Cost<br />

Documents<br />

Disturbance<br />

reports<br />

KPI<br />

Purchase<br />

request<br />

P2P<br />

Job Plans and<br />

Routes<br />

Inventory<br />

Receiving and<br />

Invoices<br />

Reports and<br />

Failure codes<br />

Asset and<br />

Locations<br />

PM Plans<br />

Safety Plans<br />

Contracts and<br />

Call-Off<br />

Labor hours<br />

Work Permit<br />

Log Book<br />

Service<br />

Request<br />

Work Order<br />

Work Order<br />

(Execution)<br />

Closed<br />

Operational<br />

State<br />

Long Therm<br />

Plan<br />

Condition<br />

Report<br />

Scheduler<br />

3/<strong>2024</strong> promaint 21

ENERGIAMARKKINAT<br />

TEKSTI: VAULA AUNOLA, KUVAT: FINNUCLEAR, LUT JA SHUTTERSTOCK<br />

Myynti<br />

on ydintä<br />

Euroopassa tehdään nyt<br />

tiuhaan tahtiin päätöksiä<br />

uusista ydinvoimaloista,<br />

ja osan rakentaminen on jo<br />

käynnistynyt. Finnuclearin<br />

Harri Varjosen mukaan<br />

suomalaisten ei kannata<br />

jäädä odottamaan vaan<br />

tarttua tilaisuuteen.<br />

22 promaint 3/<strong>2024</strong>

ENERGIAMARKKINAT<br />

Uusia<br />

mahdollisuuksia<br />

avautuu<br />

ydinvoiman lisäksi<br />

myös muista<br />

energiamuodoista.”<br />

EU hyväksyi ydinvoiman vihreän<br />

energian lähteeksi vuonna<br />

2022. Se muutti monta asiaa.<br />

Suomalaisen ydinvoima-alan<br />

teollisuuden edustaja, Finnuclearin, toiminnanjohtaja<br />

Harri Varjosen mukaan<br />

on hypetetty jopa ”ydinvoiman renessanssista”.<br />

Samalla syntyy uusi markkina,<br />

josta hän toivoisi myös suomalaisten<br />

saavan oman siivun.<br />

– En kuitenkaan puhuisi vain Suomen<br />

vaan enemminkin koko Pohjoismaiden<br />

kansainvälisestä kilpailukyvystä energiaalalla.<br />

Mahdollisuuksia on tarjolla koko<br />

toimitusketjuille palveluntarjoajista<br />

laitetoimittajiin. Tämä koskee koko energia-alaa,<br />

Varjonen sanoo.<br />

Varjosen mukaan yhtä lailla uusia<br />

mahdollisuuksia avautuu ydinvoiman<br />

lisäksi myös muista energiamuodoista<br />

kuten vedystä tai bioenergiasta. Kokonaisuudessaan<br />

markkinat monipuolistuvat<br />

nopeasti, ja erityisesti ydinvoima ja<br />

uusiutuvat energiamuodot, kuten vety,<br />

tulevat olemaan keskeisessä roolissa tulevaisuuden<br />

energiatuotannossa.<br />

– Minusta Suomi ja Pohjoismaat ovat<br />

tässä vahvoilla. Meillä on osaamista, hyvä<br />

jakelujärjestelmä ja stabiili yhteiskunta.<br />

Uskon, että olemme houkutteleva alue<br />

vähähiilisen energian investointeihin.<br />

Kysyntä kasvaa<br />

– Samaan aikaan kun meidän pitää saavuttaa<br />

ilmastotavoitteet, energian kysynnän<br />

oletetaan kasvavan.<br />

Esimerkiksi tekoälyn käytön lisääntyminen<br />

ja datakeskukset tulevat tarvitsemaan<br />

energiaa valtavat määrät.<br />

– Suomen näkökulmasta on tärkeää,<br />

että meillä on saatavilla edullista ja luotettavaa<br />

energiaa, jotta voimme houkutella<br />

näitä investointeja tänne. On osattava<br />

myös hyödyntää tuotannoista syntyvä<br />

hukkalämpö esimerkiksi lämmitykseen.<br />

Varjosen mukaan Suomi on suhteellisen<br />

omavarainen sähköntuotannon<br />

suhteen.<br />

– Mutta lisäkapasiteetille tulee varmasti<br />

tarvetta, olipa kyse sitten vedystä<br />

tai muista energialähteistä.<br />

– Uskon, että olemme houkutteleva alue vähähiilisen<br />

energian investointeihin, Finnuclearin, toiminnanjohtaja<br />

Harri Varjonen toteaa.<br />

"Ydinvoiman renessanssi" Euroopassa<br />

Useat Euroopan maat ovat joko laajentamassa ydinvoiman tuotantoaan<br />

tai aloittamassa uutta ydinvoimala ohjelmaa, esimerkiksi:<br />

• Englanti, Hinkley Point 2 EPR<br />

(rakenteilla)<br />

• Englanti, Sizewell 2 EPR<br />

(odottaa investointipäätöstä)<br />

• Englanti, Bradwell B Hualong<br />

(suunnittelussa)<br />

• Ranska, Flamanville 3 EPR<br />

(rakenteilla)<br />

• Ranska 6+8 EPR Gen II<br />

(suunnitteilla)<br />

• Puola, 6 ydinvoimalaitosta<br />

ennen vuotta 2040<br />

• Tsekki, Dukovany<br />

(suunnitteilla)<br />

• Unkari PAKS 2 VVER<br />

(rakenteilla)<br />

• Slovakia Mohovce 2 VVER<br />

• Romania, Cernavoda 6 CANDU<br />

reaktoria (suunnitteilla)<br />

• Bulgaria, Viro, Ruotsi (10<br />

yksikköä), Suomi,<br />

ja muut maat<br />

3/<strong>2024</strong> promaint 23

ENERGIAMARKKINAT<br />

EU tulee<br />

investoimaan<br />

yli 4 300 miljardia<br />

vihreään energiaan<br />

seitsemän vuoden<br />

aikana.”<br />

EU investoi miljardeja<br />

EU on arvioinut investoivansa vihreään<br />

siirtymään noin 620 miljardia vuosittain<br />

seuraavien seitsemän vuoden aikana,<br />

jotta ilmastotavoitteet saavutetaan.<br />

– Vaikka se on vain 3,7 prosenttia<br />

koko EU-alueen bruttokansantulosta<br />

vuonna 2023, se on valtava määrä<br />

rahaa, yhteensä yli 4 300 miljardia.<br />

Uskoisin tämän kiinnostavan valmistavaa<br />

teollisuutta. Se tuo paljon uusia<br />

mahdollisuuksia. Miten saamme näitä<br />

investointeja tänne, Varjonen kysyy.<br />

Näiden investointien keskeiset kohteet<br />

ovat uusiutuvat energialähteet,<br />

kuten tuuli-, aurinko- ja bioenergia.<br />

– Lisäksi energia-alan infrastruktuurin<br />

kehittäminen on erittäin tärkeää,<br />

sillä monet EU-maat joutuvat päivittämään<br />

ja uusimaan sähköverkkojaan,<br />

jotta ne pystyvät vastaamaan uusiutuvan<br />

energian vaatimuksiin ja kasvavaan<br />

kysyntään. Myös energiatehokkuutta<br />

parannetaan.<br />

Varjosen mukaan tämä nivoutuu<br />

suoraan EU:n pyrkimyksiin parantaa<br />

teollisuuden kilpailukykyä suhteessa<br />

muihin suuriin talouksiin, kuten Yhdysvaltoihin<br />

ja Kiinaan.<br />

– Julkinen rahoitus on kaikkiaan<br />

keskeisessä roolissa, kun puhutaan vihreän<br />

teknologian kehittämisestä.<br />

Paljon uusia investointeja<br />

Monissa Euroopan maissa kiinnostus<br />

ydinenergiaa kohtaan on kasvussa, ja<br />

tekeillä useita voimalahankkeita.<br />

– Esimerkiksi Englanti on suunnitellut<br />

rakentavansa 24 terawattituntia<br />

uutta ydinvoimakapasiteettia ennen<br />

vuotta 2050. Myös tšekit kertoivat äskettäin<br />

tehneensä sopimukset kahden<br />

uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta.<br />

Suunnitelmia ja päätöksiä on<br />

tehty useissa maissa.<br />

Meneillään myös suuria investointeja<br />

tuulivoimakapasiteettiin erityisesti<br />

Saksassa, Espanjassa ja Tanskassa.<br />

Myös vihreä vety on noussut puheenaiheeksi<br />

Euroopassa, ja siihen liittyvät<br />

hankkeet, kuten Suomessa Harjavallassa<br />

sijaitseva T2X-hanke, ovat ensimmäisiä<br />

askelia sen käyttöönotossa.<br />

– Nämä kaikki projektit ovat lähellä,<br />

ja meidän pitää nyt olla skarppeina<br />

markkinoilla, että pääsemme mukaan<br />

toimituksiin.<br />

Kilpailu tulee olemaan kovaa<br />

Varjosen mukaan Suomella on hyvät<br />

edellytykset menestyä kisassa.<br />

– Suomessa on esimerkiksi erityisen<br />

vahvaa osaamista ydinvoimateknologiassa<br />

ja -innovaatioissa. Meillä on korkea<br />

koulutustaso, edistyksellisiä teknologioita<br />

ja vahva innovaatioympäristö,<br />

jotka luovat hyvät lähtökohdat.<br />

– Kiertotalous ja materiaalitehokkuus<br />

ovat myös alueita, joissa Suomella<br />

on vahvaa osaamista, ja näitäkin innovaatioita<br />

tulisi hyödyntää laajemmin.<br />

– Nyt suomalaisen teollisuuden on<br />

oltava proaktiivinen ja kyettävä hyödyntämään<br />

nämä mahdollisuudet kansainvälisillä<br />

markkinoilla, sillä kilpailu<br />

on kovaa.<br />

Varmistetaan resurssit<br />

Varjonen toteaa omaavansa insinöörin<br />

aivot, jotka miettivät aina pitkän tähtäimen<br />

suunnitelmaa.<br />

– Osaamisen ja teknologian kehittäminen<br />

on keskeistä. Suomen koulutusjärjestelmä<br />

tarjoaa tähän hyvät<br />

lähtökohdat, mutta samalla on tärkeää<br />

varmistaa, että osaajat pysyvät Suomessa<br />

ja työskentelevät kotimaisissa<br />

projekteissa.<br />

– Kansainvälisten kumppanien<br />

löytäminen on myös tärkeää, jotta<br />

saamme rakennettua vahvan alihankintaketjun,<br />

joka kattaa koko Euroopan ja<br />

maailman.<br />

Laatuvaatimuksien täyttyminen on<br />

ensisijaista.<br />

– Tuotteiden standardien ja indikaattorien<br />

pitää olla kunnossa.<br />

Hallitus on sitoutunut tekemään<br />

Suomesta vihreän energian edelläkävijämaan,<br />

minkä toivotaan tuovan lisää<br />

mahdollisuuksia energiateollisuudelle<br />

ja vihreän teknologian kehittäjille.<br />

Rahoitusmalleista Varjonen kuitenkin<br />

löytää korjattavaa.<br />

– Suomen valtiolla ei ole mielestäni<br />

tällä hetkellä selkeitä tukimalleja näille<br />

investoinneille. Meidän pitää keskittyä<br />

markkinatalouden tukemiseen ja hyödyntää<br />

aktiivisesti erilaisia EU-tukia.<br />

Harri Varjonen pitää esityksen "Suomalaisen toimitusketjun mahdollisuudet energiateollisuuden kehityksessä" syksyn<br />

Energiakongressissa, joka järjestetään Energiamessujen yhteydessä Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 23.10.<br />

<strong>Promaint</strong> ry:n on mukana toteuttamassa tilaisuutta. Katso ohjelma s.41.<br />

Lappeenrantaan sijoittuva<br />

pienydinvoimala olisi<br />

maanpinnan päältä katsottuna<br />

arviolta kahden auton autotallin<br />

kokoinen rakennus, jonka<br />

kaasujäähdytteinen reaktori<br />

sijoitetaan kokonaan maan<br />

alle. LUTin kumppanina<br />

kehityshankkeessa on<br />

yhdysvaltalainen Ultra Safe<br />

Nuclear Corporation.<br />

Havainnekuva: LUT<br />

24 promaint 3/<strong>2024</strong>

ENERGIAMARKKINAT<br />

Suomessa on<br />

käynnissä useita<br />

pienydinvoimalahankkeita<br />

SUOMESSA on parhaillaan käynnissä useita selvityshankkeita<br />

pienydinvoimaloiden soveltuvuudesta<br />

kaupunkiolosuhteisiin. Arvioiden mukaan ensimmäiset<br />

kaupalliset Small Modular Reactor (SMR)<br />

-voimalat saattaisivat olla käytössä vuosina 2035–<br />

2040.<br />

Suomen ensimmäinen pienydinvoimalahanke<br />

polkaistiin käyntiin Lappeenrannassa, missä LUTyliopisto<br />

suunnittelee MMR-mikroreaktoria yhdessä<br />

amerikkalaisen teknologiatoimittaja Ultra Safe<br />

Nuclear Corporationin kanssa. Maan ensimmäinen<br />

pienydinvoimala olisi teholtaan 15-30 megawattia<br />

ja lämpötehoinen ydinreaktori tulisi pääasiassa tutkimus-,<br />

testaus- ja koulutuskäyttöön, mutta reaktori<br />

on myös tarkoitus yhdistää Lappeenrannan Energian<br />

kaukolämpöverkkoon. MMR-reaktorista voitaisiin<br />

saada lisäksi sähköä ja teollista höyryä vedyntuotantoon.<br />

Reaktori voisi olla käytössä mahdollisesti jo<br />

tämän vuosikymmenen aikana.<br />

Suurista kaupungeista Helsinki ja Kuopio ovat<br />

selvittämässä pienydinvoimalaitosten hyödyntämistä.<br />

Helsingissä on solmittu aiesopimus ydinlämpötuotantoa<br />

koskevasta ennakkoinvestointisopimuksesta,<br />

kun taas Kuopiossa esityöt on jo tehty ja nyt<br />

käynnissä ovat ympäristövaikutusten arviointi pienydinvoimalan<br />

mahdollisista sijoituspaikoista.<br />

Molemmissa kaupungeissa pienydinvoimalahanketta<br />

edistetään yhdessä teknologiayhtiö Steady<br />

Energyn kanssa. Aiesopimus mahdollistaisi Helenille<br />

jopa kymmenen noin 50 megawatin reaktoriyksikön<br />

rakentamisen kaukolämmön tuotantoon, kun taas<br />

Kuopion Energialle mahdollisesti tulevien reaktorien<br />

tehot ja määrät ovat vielä mietinnässä.<br />

Kuopiossa halutaan olla teknologian käyttöönoton<br />

etulinjassa ja pienydinvoimalan on määrä olla<br />

valmis kaukolämmöntuotantoon jo 2030-luvun alussa.<br />

Helsingissä ensimmäisen laitoksen kaavaillaan<br />

olevan käytössä vuoteen 2036 mennessä.<br />

Teräsyhtiö Outokumpu puolestaan selvittää pienydinvoimalan<br />

rakentamista Tornion tehtaansa yhteyteen.<br />

Voimala voisi sijoittua terästuotantolaitoksen<br />

viereen, ja sitä varten yhtiö solmi Tornion kaupungin<br />

kanssa esisopimuksen tonttikaupasta.<br />

Outokumpu tekee esiselvityksiä 300 megawatin<br />

SMR-pienydinvoimalan rakentamisesta Fortumin<br />

kanssa, mutta yhtiö ei ole vielä tehnyt investointipäätöstä.<br />

Teräksen tuotanto on hyvin energiaintensiivistä<br />

ja Outokumpu pyrkisi omalla pienydinvoimalalla varmistamaan<br />

tulevaisuuden tuotantoaan sekä vähentämään<br />

siitä koituvia hiilidioksidipäästöjä siirtymällä<br />

vihreään energiaan. Jos hanke toteutuisi, voimalasta<br />

saattaisi riittää lämpöä ja sähköä myös naapuruston<br />

tarpeisiin.<br />

KIRKAASTI PAREMPAA AIKUISKOULUTUSTA<br />

HYDRAULIIKKAAN JA TEOLLISUUDEN<br />

KUNNOSSAPITOON<br />

Taitotalosta löydät käytännönläheisiä kursseja<br />

hydrauliikan, prosessiteollisuuden sekä teollisuuden<br />

kunnossapidon ammattilaisille.<br />

Uusi kurssi hydrauliikka-alalla työskenteleville<br />

suunnittelijoille, työnjohtajille ja teknisille myyjille<br />

sekä teknisille tukihenkilöille.<br />

Hydrauliikkaprojektin suunnittelu ja hoito<br />

1.–2.10.<strong>2024</strong><br />

Kurssi kuuluu CETOP tason 3 koulutuspolkuun ja valmistaa<br />

CETOP tason 3 näyttötehtävään. Taitotalossa voit<br />

suorittaa CETOP-koulutuksen teollisuushydrauliikassa<br />

aina korkeimmalle tasolle 3 asti.<br />

KURSSIT<br />

Prosessiteollisuuden pumppujen asennus ja huolto,<br />

24.–25.9.<strong>2024</strong><br />

Hydrauliikka 2, jatkokurssi, 25.–27.9.<strong>2024</strong>, Helsingissä<br />

Laserlinjaus koneenasennuksessa, 26.–27.9.<strong>2024</strong><br />

Teollisuuden voitelujärjestelmät ja niiden<br />

huoltokohteet, 2.–3.10.<strong>2024</strong><br />

Hydrauliikan ennakoiva kunnonvalvonta ja vianetsintä<br />

Hydac laitteistolla, 31.10.–1.11.<strong>2024</strong><br />

Mekaanisten voimansiirtolaitteiden kunnossapito,<br />

29.–30.10.<strong>2024</strong><br />

Voiteluhuoltohenkilön pätevöintiin valmentava<br />

koulutus - taso 1, 29.–31.10.<strong>2024</strong><br />

Voitelijan pätevöintiin valmentava koulutus, taso 1<br />

TENTTI, 31.10.<strong>2024</strong><br />

Pneumatiikan perusteet, 21.–22.10.<strong>2024</strong><br />

Nostot ja nostoapuvälineiden tarkastajan<br />

pätevöintikoulutus, 23.–24.10.<strong>2024</strong><br />

Kunnonvalvonta teollisuudessa, 5.–7.11.<strong>2024</strong><br />

SKF-laakerien asennus ja huolto, 13.–14.11.<strong>2024</strong><br />

Teollisuushydrauliikka 3, 13.–15.11.<strong>2024</strong><br />

Hydrauliikka 1, perusteet, 26.–29.11.<strong>2024</strong><br />

Kysy lisää: Anu Jauhiainen, 050 394 7159<br />

anu.jauhiainen@taitotalo.fi<br />

taitotalo.fi/kunnossapito<br />

Kysy myös<br />

yrityskohtaisia<br />

koulutuksia!<br />

asiakaspalvelu 010 80 80 90, asiakaspalvelu@taitotalo.fi<br />

Valimotie 8, Helsinki • taitotalo.fi<br />

3/<strong>2024</strong> promaint 25

TEKOÄLY KUNNOSSAPIDON TEHOSTAJANA – OSA 2<br />

Generatiivinen tekoälykin<br />

luetaan vielä heikkoon<br />

tekoälyyn. Ollaan siis vielä<br />

kaukana siitä, että kone<br />

ajattelisi ihmisen lailla."<br />

Paljon<br />

puhetta,<br />

vähän<br />

käytäntöä?<br />

<strong>Promaint</strong>-lehden kolmen artikkelin sarjassa pohditaan, miten<br />

kunnossapitoa voidaan tehostaa tekoälyä hyödyntämällä. Viime<br />

lehdessä (2/<strong>2024</strong>) julkaistussa johdantoartikkelissa kuvattiin<br />

yleisesti tekoälyä ja siihen liittyvää käsitteistöä. Tässä toisessa<br />

osassa keskitytään siihen, miten tekoälyä hyödynnetään<br />

tällä hetkellä kunnossapidon ICT-ratkaisuissa. Seuraavassa<br />

artikkelissa pohditaan, miten tekoäly muuttaa kunnossapitoa<br />

tulevaisuudessa.<br />

TEKSTI: ESKO JUUSO, DOSENTTI, EMERITUS, OULUN YLIOPISTO<br />

KUVAT: YRITYKSET, SHUTTERSTOCK<br />

26 promaint 3/<strong>2024</strong>

TEKOÄLY KUNNOSSAPIDON TEHOSTAJANA – OSA 2<br />

–Aikaisemmin käytettyjen<br />

ratkaisujen ja olemassa<br />

olevan kokemuksen<br />

hyödyntäminen on<br />

olennainen osa kehitystyötä,<br />

artikkelin kirjoittaja, dosentti<br />

Esko Juuso toteaa.<br />

Kuten edellisessä artikkelissa tuotiin esille, nykyiset<br />

tekoälyratkaisut perustuvat vielä niin sanottuun<br />

heikkoon tekoälyyn. Heikkoon tekoälyyn liittyviä<br />

teknologioita ovat muun muassa koneoppimiseen,<br />

syväoppimiseen, neuroverkkoihin, puheentunnistukseen<br />

ja konenäköön liittyvät teknologiat. Tekoälyä voidaan myös<br />

hyödyntää edellä mainittujen teknologioiden vaatiman datan<br />

rikastamisessa ja mallien kouluttamisessa.<br />

Taustakuva on luotu tekoaälyllä.<br />

3/<strong>2024</strong> promaint 27

TEKOÄLY KUNNOSSAPIDON TEHOSTAJANA – OSA 2<br />

Generatiivinen tekoäly oppii<br />

Uutena ja kovasti kohuttuna teknologiana<br />

on tuotu esiin generatiivinen tekoäly,<br />

joka pystyy oppimansa perusteella luomaan<br />

uutta sisältöä, kuten tekstiä, kuvia,<br />

videota ja ääntä. Generatiivinen tekoälykin<br />

luetaan vielä heikkoon tekoälyyn.<br />

Ollaan siis vielä kaukana siitä, että kone<br />

ajattelisi ihmisen lailla. Tämä ei tarkoita<br />

sitä,, etteikö nykyisilläkin heikkoon tekoälyyn<br />

perustuvilla ratkaisuilla voitaisi<br />

huomattavasti tehostaa kunnossapitoa.<br />

Suurimmalla osalla yrityksistä kunnossapito<br />

perustuu edelleenkin aikapohjaisiin<br />

ennakkohuoltoihin eikä laitteen oikeaan<br />

huoltotarpeeseen.<br />

Kysyttäessä tekoälyltä itseltään esimerkiksi<br />

ChatGPT:tä käyttäen, kuinka<br />

tekoälyä voidaan tällä hetkellä hyödyntää<br />

kunnossapidossa, vastaukseksi saadaan<br />

ratkaisuja, joissa hyödynnetään nimenomaan<br />

heikkoon tekoälyyn liittyviä teknologioita.<br />

Näitä hyödyntämällä voidaan<br />

kasvattaa kunnossapidon maturiteettia,<br />

ja saavuttaa huomattavia etuja laitteiden<br />

käytettävyyden, luotettavuuden ja eliniän<br />

pitenemisen suhteen. Aikaisemmin<br />

käytettyjen ratkaisujen ja olemassa olevan<br />

kokemuksen hyödyntäminen on kuitenkin<br />

olennainen osa kehitystyötä.<br />

Koneoppimisalgoritmeilla<br />

voidaan tunnistaa<br />

tietyn tyyppisten<br />

vikaantumisten<br />

synty ja reagoida<br />

tilanteeseen<br />

ajoissa."<br />

Seuraavassa kuvataan yleisimpiä<br />

heikkoon tekoälyyn perustuvia ratkaisualueita,<br />

joita hyödyntämällä voidaan<br />

kasvattaa kunnossapidon maturiteettia.<br />

On huomioitava, että terminologia<br />

on varsin kirjavaa, ja ratkaisuista<br />

käytetään erilaisia ja päällekkäisiä nimityksiä.<br />

Laitteiden kuntoon perustuva<br />

kunnossapito (Condition Based<br />

Maintenance)<br />

Teollisen internetin (IoT) myötä koneista<br />

voidaan kerätä valtavat määrät tietoa<br />

ja niiden kuntoa voidaan tarkastella kerätystä<br />

datamassasta erilaisin algoritmein.<br />

Koneoppimisalgoritmeilla voidaan<br />

tunnistaa tietyn tyyppisten vikaantumis-<br />

ten synty ja reagoida tilanteeseen ajoissa.<br />

Poikkeamien havaintoalgoritmeilla<br />

voidaan havaita yleisesti laitteiden normaalista<br />

poikkeava toiminta ja tutkia<br />

poikkeavaa toimintaa ennen mahdollista<br />

vikaantumista. Tällöin kunnossapito voi<br />

perustua laitteen todelliseen kuntoon<br />

sen sijaan, että laitetta huolletaan aikaperustaisesti<br />

riippumatta siitä, tarvitseeko<br />

sitä huoltaa vai ei. Dataa hyödyntävien<br />

algoritmien merkityksen kasvaessa tekoälyä<br />

voidaan hyödyntää myös itse algoritmien<br />

kouluttamisessa.<br />

Ennustava kunnossapito<br />

(Predictive Maintenance)<br />

Laitteiden tulevaisuuden vikaantumisia<br />

voidaan ennustaa ennen niiden syntymistä<br />

hyödyntämällä ennustavan kunnossapidon<br />

algoritmeja. Ennustavassa<br />

kunnossapidossa tutkitaan paitsi laitteen<br />

nykyistä kuntoa myös sen vikahistoriaa<br />

ja sen avulla voidaan päätellä, milloin<br />

laite vikaantuu seuraavan kerran. Tämä<br />

tieto on hyödyllistä paitsi vikaantumisen<br />

estämisessä, mutta myös aikaperustaisten<br />

ennakkohuolto-ohjelmien optimoinnissa.<br />

Tekoäly tuo apuja myös datan<br />

rikastamiseen, jossa mittauksia ja niistä<br />

kehitettäviä piirteitä yhdistetään vikaantumishistoriaan.<br />

Suunnittelun ja<br />

aikataulutuksen optimointi<br />

(Optimization)<br />

Kunnossapitotyöt voidaan ajoittaa optimaalisesti<br />

erilaisin optimointialgoritmein<br />

huomioimalla laitteen huoltoaikataulut,<br />

henkilöstön käytettävyys sekä<br />

varaosien ja työkalujen saanti. Samoin<br />

henkilöresurssien käyttöä voidaan optimoida<br />

henkilöstön saatavuuden ja<br />

osaamisen perusteella. Optimointialgoritmeja<br />

voidaan hyödyntää myös kunnossapidon<br />

varaosien toimitusketjun<br />

optimointiin ja tulevaisuuden tarpeiden<br />

ennustamiseen.<br />

Konenäön hyödyntäminen (Machine<br />

Vision)<br />

Konenäköä on tyypillisesti hyödynnetty<br />

tuotantolinjojen laadunvalvonnassa,<br />

mutta konenäköä voidaan hyödyntää<br />

myös kunnossapidossa kaikessa toiminnassa,<br />

jossa tehdään silmämääräisiä tarkastuksia.<br />

Erityisesti hankalat tarkastusta<br />

vaativat kohteet, kuten esimerkiksi<br />

korkealla sijaitsevat rakenteet, voidaan<br />

kuvata dronella ja antaa konenäön tehdä<br />

kuvien perusteella tarkastus. Kuvien<br />

tulkinta vaatii piirteiden erottelemista ja<br />

ennen kaikkea muutosten havaitsemista<br />

niiden avulla.<br />

28 promaint 3/<strong>2024</strong>

TEKOÄLY KUNNOSSAPIDON TEHOSTAJANA – OSA 2<br />

Tieto täytyy<br />

usein jalostaa dataanalytiikan<br />

keinoin käyttökelpoisemmaksi."<br />

Luonnollisen kielen<br />

prosessointi (Natural<br />

Language Processing)<br />

Luonnollisen kielen prosessointiratkaisuilla<br />

voidaan tarkastella esimerkiksi<br />

kunnossapidon lokeja ja löytää vapaasta<br />

tekstistä merkityksellistä tietoa tai luokitella<br />

tieto. Generatiivinen tekoäly pureutuu<br />

juuri tähän. Myös lokitekstien tulkitseminen<br />

numeerisesti on alullaan.<br />

Tieto täytyy usein jalostaa<br />

data-analytiikan<br />

keinoin käyttökelpoisemmaksi<br />

Tekoäly on tuonut uusia mahdollisuuksia<br />

kunnossapitohenkilöstön työn tehostamiseen.<br />

Erityisesti generatiivisen<br />

tekoälyn avulla on mahdollista tehdä<br />

erilaisia kunnossapitohenkilöstön avustimia.<br />

Avustimien avulla asentajat voivat<br />

esimerkiksi tehdä luonnollisella kielellä<br />

kyselyjä, joihin avustin hakee määritellystä<br />

tietomassasta, esimerkiksi teknisistä<br />

dokumenteista, käyttöohjeista tai<br />

huoltokirjoista, vastauksia. Asentaja voi<br />

esimerkiksi kysyä tietyn laitteen tietyn<br />

vikakoodin korjausohjetta.<br />

Avustimien avulla voidaan myös hyödyntää<br />

kokeneempien asentajien tietotaitoa.<br />

Asentaja voi esimerkiksi näyttää<br />

korjattavan laitteen kuvaa mobiililait-<br />

teella, ja kokeneempi asentaja voi lisätä<br />

kuvaan merkintöjä ja siten ohjeistaa<br />

asentajaa korjaustyössä.<br />

Tekoälyn hyödyntämisen<br />

haasteet nykypäivänä<br />

Ajatus siitä, että laitteiden vikaantumiset<br />

voitaisiin havaita ennen laitteiden varsinaista<br />

rikkoutumista, kuulostaa tietysti<br />

hienolta. Valmiita ratkaisujakin tälle alueelle<br />

löytyy lukuisilta toimittajilta. Mikseivät<br />

nämä ratkaisut kuitenkaan ole laajemmalti<br />

käytössä?<br />

Ensinnäkin alue on laaja ja vaikeasti<br />

hahmotettava. Terminologia on vaihtelevaa<br />

ja erilaisia ratkaisuja löytyy pilvin<br />

pimein. Hyötyjen maksimointi vaatisi<br />

ylätason strategian, jolloin hankkeen<br />

aloituskynnys nousee. Helpommin<br />

implementoitavat pisteratkaisut taas<br />

eivät tuo suurta kokonaishyötyä. Tosin<br />

pisteratkaisujen luotettavuus on kuitenkin<br />

helpommin varmennettavissa, joten<br />

laajoja ratkaisuja voidaan rakentaa myös<br />

niiden integroinnin avulla.<br />

Yhtenä syynä on varmasti se, että on<br />

epäselvää, kenelle asia kunnossapito-organisaatioissa<br />

kuuluu? Vaikka asia selkeästi<br />

hyödyttää kunnossapitoa, datan keräys,<br />

tallennus ja analysointi ovat pitkälti<br />

ICT-asiaa. Perinteiset operatiivisen tason<br />

kunnossapitojärjestelmät (EAM) ovat<br />

selkeästi loppukäyttäjäsovelluksia. Kehittyneistä<br />

tekoälyä hyödyntävistä järjestelmistä<br />

taas ainoa liittymä kunnossapitoon<br />

saattaa olla vikatiketin luonti<br />

ja kaikki muu tapahtuu muualla. Tällöin<br />

kunnossapito näkee ehkä asian ICT-asiana,<br />

mutta ICT ei kuitenkaan koe asiaa<br />

omakseen eli yhteistyö on tässä välttämätöntä.<br />

Vaikka nykyajan laitteet tuottavat valtavasti<br />

dataa, sen keräys ja tallennus koetaan<br />

usein ongelmaksi. Samoin datan laatu<br />

koetaan usein huonoksi. Tieto täytyy<br />

usein jalostaa data-analytiikan keinoin<br />

käyttökelpoisemmaksi. Tekoäly toimii<br />

parhaiten pienissä kokonaisuuksissa, joten<br />

datan jalostus ja ratkaisujen rakentaminen<br />

kannattaa jalkauttaa selkeisiin<br />

käyttökohteisiin.<br />

Erilaisia säännöstöjä vikaantumisten<br />

havaitsemiseksi mietittäessä tarvitaan<br />

syvällistä tietoa laitteiden vikaantumismekanismeista.<br />

Tällaista tietoa ei välttämättä<br />

ole, ja vikaantumismekanismien<br />

määrittely tyhjästä voi itsessään olla<br />

valtava työ. Valmiit vikaantumiskirjastot<br />

voivat olla tässä iso apu, mutta sovelluskohteiden<br />

asiantuntemus on välttämätöntä<br />

pitää mukana.<br />

Miten edetä tekoälyn<br />

hyödyntämisessä?<br />

Nykyisten tekoälyratkaisuiden hyödyntäminen<br />

vaatii ennen kaikkea dataa.<br />

Niinpä itse datan keräämiseen, tallentamiseen<br />

ja hyödyntämiseen liittyvän strategian<br />

tulisi olla mietittynä. Myös kunnossapidon<br />

maturiteetin kehittäminen<br />

tulisi olla liiketoimintatasolla suunniteltuna<br />

ja tavoitteet selkeitä. Sopivat osakokonaisuudet<br />

ja niiden asiantuntijuus<br />

ovat tässä keskeisiä.<br />

Samaan aikaan olisi järkevää saada<br />

myös käytännön kokemusta tekoälyn<br />

hyödyntämisestä ja käyttöalueista. Ymmärryksen,<br />

datan laadun ja käyttökokemusten<br />

kasvattamiseksi kriittisimpien<br />

laiteluokkien osalta rajoitetut teknologioiden<br />

kokeilut (Proof of Concept) tuovat<br />

arvokasta tietoa tekoälyn laajempaa hyödyntämistä<br />

ajatellen. >><br />

3/<strong>2024</strong> promaint 29

TEKOÄLY KUNNOSSAPIDON TEHOSTAJANA – OSA 2<br />

Näin eri toimijat ovat<br />

hyödyntäneet tekoälyä<br />

Pohjaa tulevaisuudelle<br />

”Olemme toteuttaneet yhteistyökumppaneiden kanssa erilaisia koneoppimismalleja ja<br />

konenäköön perustuvia ratkaisuja päätöksenteon tueksi. Näitä ratkaisuja on toteutettu<br />

lähinnä suunnittelun tueksi ja laaduntuottokyvyn ylläpitämiseen. Kunnossapito hyödyntää<br />

osaksi tietoa, mitä kyseiset mallit tuottavat, mutta varsinaisesti omia tekoälyyn<br />

pohjautuvia ratkaisuja emme ole vielä toteuttaneet.”<br />

”Kunnossapidossa olemme viime vuosina keskittyneet luomaan pohjaa tekoälyn<br />

hyödyntämiseksi tulevaisuudessa. Tällä hetkellä tulevaisuuden tekoälyyn<br />

pohjautuvien mallien käyttöönoton esteenä on ollut tiedon hajautuminen<br />

useisiin järjestelmiin sekä tiedon mahdollinen epäluotettavuus. Tämän vuoksi<br />

painopisteemme on ollut kehittää kunnossapidossa syntyvän tiedon laadukkuutta<br />

ja tiedon hyödynnettävyyttä.”<br />

”Järjestelmiämme uudistaessa olemme myös ottaneet huomioon tekoälyn<br />

käytettävyyden tulevaisuudessa. Tavoitteemme on laajentaa ennakoivan<br />

kunnossapidon osuutta kunnossapitotoiminnassamme ja tässä näemme tekoälyn<br />

soveltamisella olevan merkittävää hyötyä. Tekoälyn osalta tärkein huomioitava asia<br />

meille on, ettei se saa aiheuttaa riskejä henkilö-, laite- tai tietoturvallisuuteen.”<br />

MIKKO KOSKELA, Development Manager, SSAB EUROPE Oy<br />

Ohjeita, suunnittelua ja optimointia<br />

”Kunnossapidon osalta tuotannollisia tekoälyratkaisuja on markkinoilla vielä vähän, mutta<br />

Pinjan asiakkaat ovat nyt heränneet pilotoimaan asiaa. Käytössä on muun muassa sovellus,<br />

jossa käyttäjä voi chatin kautta pyytää huolto- ja korjausohjeita. Sovellus luo Novijärjestelmään<br />

tallennettujen huoltodokumenttien, varaosatietojen ja työhistoriatiedon<br />

pohjalta tiivistetyt ohjeet toimenpiteistä. Lähitulevaisuudessa tekoälyä tullaan hyödyntämään<br />

myös ennakkohuoltojen suunnittelussa ja optimoinnissa.”<br />

”Tuotteissa tekoälyn osalta pisimmällä ollaan tuotannonsuunnittelussa. Sen avulla<br />

on saavutettu yli 10 prosenttia säästöjä materiaalitehokkuudessa ja on pystytty pienentämään<br />

varastoja yli 30 prosenttia.”<br />

JUHA NYHOLM, Sales Manager, Maintenance Solutions Pinja<br />

Vikakoodin<br />

määritteleminen<br />

”Kunnossapitotyössä yksinkertainen,<br />

mutta monesti tekemättä jäävä asia on<br />

työn vikakoodin raportointi suoritetulle<br />

työmääräimelle. Syynä voi olla, että<br />

vikakoodia on vaikea löytää järjestelmästä tai<br />

muuten oikean vikakoodin määritteleminen<br />

on vaikeaa. Kuitenkin juuri vikakoodin avulla<br />

voidaan analysoida suoritettuja työmääräimiä ja<br />

saada arvokasta tietoa laitteiden vikaantumisten<br />

estämiseksi ja kunnossapidon kehittämiseksi.”<br />

”Tekoäly ehdottaa käyttöympäristökohtaisesti<br />

koulutettua mallia hyödyntäen sopivia vikakoodeja<br />

työmääräimen perustietojen perusteella ja myös vian<br />

korjauksen vapaaseen kuvaukseen. Asentaja voi valita ehdotetuista<br />

vikakoodeista sopivimman.”<br />

Työmääräimen vikakoodin<br />

automaattinen luonti. Kuva: IBM<br />

HANNU NIITTYMAA, Solutions Engineer, IBM Sustainability Software<br />

30 promaint 3/<strong>2024</strong>

WORLD CLASS MAINTENANCE<br />

-KOULUTUSOHJELMA | syksy <strong>2024</strong><br />

Kunnossapidon osaaminen eurooppalaiselle tasolle<br />

Taitotalon keväällä 2017 käynnistynyt World Class Maintenance -koulutusohjelma on laadittu kunnossapidon työnjohtajien, suunnittelijoiden<br />

ja päälliköiden valmennukseen. Ohjelma koostuu neljästä kahden päivän jaksosta. Ohjelman sisältö perustuu SFS-EN<br />

5628 -standardin pätevyysvaatimuksiin.<br />

World Class Maintenance -koulutusohjelman<br />

sisältö<br />

1. Kunnossapidon menetelmät ja käytännöt<br />

(18.–19.9.<strong>2024</strong> HÄMEENLINNA)<br />

• Kunnossapidon käsitteet ja kunnossapitolajit<br />

• Voitelutekniikka<br />

• Kunnossapitohenkilöstön pätevöinti<br />

• Jatkuva parantaminen ja systemaattinen kehittäminen<br />

• Käyttäjäkunnossapidon toimintamalli<br />

• Palveluiden käyttö ja hankinta kunnossapidossa<br />

• Kunnossapito tuotantolaitoksen liiketoiminnan osana<br />

2. Laitoksen käyttövarmuus ja riskienhallinta<br />

(16.–17.10.<strong>2024</strong> JYVÄSKYLÄ)<br />

• Käyttövarmuus ja sen kehittäminen<br />

• Varaosastrategiat ja varastojen hallinta<br />

• Analyysimenetelmien perusteita<br />

• Kriittisyysluokittelu, PSK 6800<br />

• Vika- ja vaikutusanalyysi, FMEA<br />

• Vikapuuanalyysi, FTA<br />

• Luotettavuuskeskeinen kunnossapito, RCM<br />

3. Kunnossapidon tunnusluvut, suunnittelu ja resurssit<br />

(20.–21.11.<strong>2024</strong> TAMPERE)<br />

• Kunnossapidon tunnusluvut<br />

• Prosessinäkökulma kunnossapidon työnsuunnitteluun<br />

• Epävarmuuden hallinta<br />

• Kunnossapidon työnsuunnittelu<br />

• Vuosihuoltojen suunnittelu<br />

• Datan hyödyntäminen kunnossapidon tukena ja<br />

elinjakson hallinnassa<br />

• Kunnossapidon sopimukset ja materiaalitoiminnot<br />

• Henkilö-, laitos- ja ympäristöturvallisuuden hallinta<br />

4. Kunnossapidon johtaminen ja fyysisen omaisuuden<br />

hallinta (17.–18.12.<strong>2024</strong> VANTAA)<br />

• Kunnossapidon organisointi ja prosessien hallinta *<br />

• Tietoa sertifiointitentistä *<br />

• Kunnossapidon talous ja budjetointi *<br />

• Yrityksen strategia ja kunnossapidon tavoitteet<br />

• Fyysisen omaisuuden hallinta - Asset Management<br />

• Osaamisen kehittäminen osana yrityksen strategiaa<br />

• Kunnossapidon johtaminen (case) *<br />

* Jakso 4.1<br />

Työjohtajan valmennusohjelma sisältää jaksot 1, 2 ja 3. Päällikön<br />

koulutukseen kuuluu lisäksi johtamista ja tuotanto-omaisuuden<br />

hallintaa käsittelevä jakso 4 ja suunnittelijalle osa tästä<br />

(4.1). Yksittäiset jaksot toimivat myös itsenäisinä koulutuskokonaisuuksina.<br />

Osallistuja voi valita myös vain ne osuudet,<br />

jotka hän katsoo tarpeelliseksi. Valmennusohjelma on suunniteltu<br />

varmistamaan kunnossapidon vaatiman erityisosaamisen<br />

hallinta.<br />

Eurooppalainen sertifiointi<br />

Suomessa Kunnossapitoyhdistys <strong>Promaint</strong> ry vastaa EFNMS:n<br />

(the European Federation of National Maintenance Societies)<br />

sertifiointitilaisuuksien käytännön järjestelyistä. EFNMS:n<br />

sertifikaatin saaminen edellyttää standardissa EN 15628<br />

vaadittavaa koulutustasoa ja työkokemusta kunnossapitoalalta.<br />

Koulutuksesta hyötyvät<br />

Koulutuskokonaisuus on suunniteltu tuotannon ja<br />

kunnossapidon johto-, suunnittelu- ja työjohtotehtävissä<br />

toimiville henkilöille sekä asiantuntijoille, joiden vastuulla<br />

on laitoksen käytettävyyden parantaminen ja toiminnan<br />

kehittäminen. Osaava ja sertifioitu henkilökunta on myös alan<br />

palveluita tarjoavan yrityksen kilpailuvaltti.<br />

Lisätiedot ja ilmoittautuminen:<br />

www.promaint.net > tapahtumakalenteri

ENERGIATEHOKKUUS<br />

Kohti energiatehokasta<br />

tuotantoprosessia<br />

- kustannussäästöjen<br />

ja ympäristöhyötyjen<br />

mittaaminen ja<br />

arviointi<br />

Energiatehokkuuden kehittäminen on avainasemassa, kun<br />

pyritään vähentämään tuotantoprosessin energiankulutusta<br />

ja päästöjä sekä saavuttamaan kustannussäästöjä.<br />

Kokonaisvaltainen kunnossapito ja energiatehokkuus<br />

kulkevat käsi kädessä. Hyötyjen luotettava mittaaminen ei<br />

ole aivan yksinkertaista.<br />

TEKSTI: VTT OY, MINNA RÄIKKÖNEN, SAARA HÄNNINEN JA TEUVO UUSITALO<br />

KUVAT: FREEPIK, VTT<br />

32 promaint 3/<strong>2024</strong>

ENERGIATEHOKKUUS<br />

Ympäristöhaasteet sekä tarve<br />

valmistaa tuotteet mahdollisimman<br />

ympäristöystävällisesti,<br />

taloudellisesti<br />

sekä energia- ja materiaalitehokkaasti<br />

kasvavat koko ajan. Tuotantoprosessin<br />

energiatehokkuuden<br />

parantaminen on keskeinen keino<br />

vastata kestävän kehityksen vaatimuksiin,<br />

sillä se vähentää energiankulutusta,<br />

tuo kustannussäästöjä ja<br />

pienentää ympäristökuormitusta.<br />

Myös tuotantolaitteiden säännöllinen<br />

huolto edesauttaa laitteiden<br />

käyttöiän pidentämistä ja vähentää<br />

korjaustarvetta luoden kestävyyshyötyjä.<br />

Energiatehokkuutta<br />

parantavat investoinnit ja toimenpiteet<br />

puolestaan optimoivat tuotantoprosessin<br />

energiankulutusta<br />

ja tuovat kustannussäästöjä pitkällä<br />

aikavälillä.<br />

Elinkaariajattelun rooli<br />

Elinkaariajattelu tarjoaa yrityksille<br />

tavan huomioida ja arvioida tuotantoprosessin<br />

ja -laitteiden koko<br />

elinkaaren aikaisia ympäristö- ja<br />

kustannusvaikutuksia, resurssien<br />

käyttöä ja kestävyyttä. Esimerkiksi<br />

ympäristövaikutusten elinkaariarviointi<br />

(LCA), elinkaarikustannuslaskenta<br />

(LCC) ja sosiaalinen<br />

elinkaariarviointi (SLCA) ovat menetelmiä,<br />

jotka tukevat tuotantoprosessin<br />

ja tuotantolaitteiden kestävyysarviointia.<br />

Elinkaarikustannuslaskenta<br />

(LCC)<br />

Elinkaarikustannuslaskenta (LCC)<br />

perustuu tuotantoprosessin ja sen<br />

eri vaiheiden koneiden ja laitteiden<br />

elinkaarikustannusten minimointiin.<br />

Prosessi noudattaa IEC 60300-<br />

3-3 ja ISO 15663 -standardien periaatteita.<br />

LCC:ta voidaan käyttää<br />

esimerkiksi tuotantoprosessien ja<br />

kunnossapidon suunnittelussa ja<br />

tehostamisessa, prosessien vertailussa,<br />

parhaiden vaihtoehtojen valinnassa<br />

sekä haitallisten ympäristövaikutusten<br />

vähentämisessä. LCC<br />

kattaa tuotanto-omaisuuden hallinnan<br />

kustannusten arvioinnin huo-<br />

mioiden elinkaaren kaikki vaiheet<br />

– suunnittelu, hankinta, asennus,<br />

käyttö, kunnossapito, kierrätys ja<br />

käytöstä poisto. Tämä mahdollistaa<br />

kokonaiskustannusten optimoinnin<br />

myös energiatehokkuuden näkökulmasta.<br />

Ympäristövaikutusten<br />

arviointi (LCA)<br />

Ympäristövaikutusten elinkaariarviointi<br />

(LCA) keskittyy tuotteen tai<br />

prosessin ympäristönäkökohtiin ja<br />

koko elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten<br />

arviointiin. LCA<br />

on ISO-standardoitu menetelmä:<br />

ISO 14040 määrittää elinkaariarvioinnin<br />

pääperiaatteet<br />

ja<br />

LCC keskittyy<br />

tuotantoprosessin<br />

ja sen eri vaiheiden<br />

koneiden ja laitteiden<br />

elinkaarikustannusten<br />

minimointiin."<br />

pääpiirteet,<br />

ISO 14044<br />

määrittää<br />

elinkaariarvioinnin<br />

vaatimukset<br />

ja antaa<br />

suuntaviivoja<br />

arvioinnin<br />

suorittamiseen.<br />

LCC:n<br />

tapaan LCA auttaa tunnistamaan<br />

ja minimoimaan energian käyttöön<br />

liittyviä haasteita, mikä voi johtaa<br />

merkittävään energiatehokkuuden<br />

parantumiseen ja ympäristökuormituksen<br />

vähenemiseen. LCA<br />

tukee myös tehokkaasti järjestelmällistä<br />

vaihtoehtojen vertailua ja<br />

kompromissien tekemistä niiden<br />

välillä. Tällöin mahdollisuudet tehdä<br />

ja valita ympäristövaikutusten<br />

näkökulmasta kestävämpiä ratkaisuja<br />

kasvavat.<br />

Hyötyjen arvioinnin<br />

haasteet<br />

Energiankulutuksen reaaliaikainen<br />

mittaaminen sekä siihen liittyvien<br />

taloudellisten ja ympäristöhyötyjen<br />

tunnistaminen ja arviointi<br />

ovat keskeisiä asioita teollisuuden<br />

energiatehokkuushankkeiden<br />

toteuttamisessa. Energiasäästöjen<br />

todentaminen on edelleen haaste<br />

myös energiapalvelualan kasvulle.<br />

Elinkaarianalyysi, joka pyrkii arvioimaan<br />

energiatehokkuuden parantamiseen<br />

liittyviä ympäristövaikutuksia<br />

ja kustannussäästöjä,<br />

edellyttää yksityiskohtaisia tietoja<br />

esimerkiksi tuotantoprosessin<br />

laitteiden energiankulutuksesta,<br />

jätteen ja hävikin määrästä sekä<br />

kunnossapitotoimenpiteistä. Jos<br />

laadukasta prosessi- ja kustannusdataa<br />

ei ole riittävästi saatavilla,<br />

voi analyysin luotettavuus heikentyä<br />

ja johtaa virheellisiin johtopäätöksiin.<br />

Myös ympäristö- ja taloudellisten<br />

vaikutusten arvioinnin tietojen<br />

integrointi ja harmonisointi voi olla<br />

haastavaa.<br />

Lisäksi elin-<br />

kaarikus-<br />

tannusten<br />

arvioinnissa<br />

keskitytään<br />

usein vain<br />

suoriin<br />

kustannuksiin,<br />

jolloin<br />

epäsuorat<br />

ja välilliset<br />

kustannusvaikutukset<br />

jäävät helposti<br />

huomiotta. Myös kokemusperäistä<br />

näyttöä energiatehokkuusinvestointien,<br />

pitkän aikavälin säästöjen<br />

ja kestävyyden välisistä yhteyksistä<br />

on toistaiseksi vähän. Näiden<br />

haasteiden ratkaiseminen edellyttää<br />

sopivia menetelmiä ja standardoituja<br />

lähestymistapoja.<br />

DENiM-projektin<br />

digitaalinen alusta<br />

Euroopan komission H2020 -tutkimusohjelman<br />

projektissa Digital<br />

intelligence for collaborative ENergy<br />

management in Manufacturing<br />

(DENiM ) kehitettiin digitaalinen<br />

alusta, joka mahdollistaa älykkäiden<br />

energiaratkaisujen integroinnin<br />

tuotantojärjestelmiin ja liiketoimintaprosesseihin.<br />

Projektissa LCC-analyysia muokattiin<br />

sisällyttämällä siihen uusia<br />

näkökulmia prosessi- ja resurssitason<br />

laskentaan sekä materiaalihu-<br />

3/<strong>2024</strong> promaint 33

ENERGIATEHOKKUUS<br />

kan ja tuotannon hävikkikustannusten<br />

arviointiin.<br />

Kehitystyö toteutettiin tutkijoiden ja<br />

neljän projektiin osallistuvan yrityksen<br />

yhteistyönä. Yritykset ovat eurooppalaisia<br />

valmistavan teollisuuden toimijoita,<br />

jotka ovat eri vaiheissa kestävän<br />

kehityksen ja energiatehokkuuden edistämisessä.<br />

Tämä mahdollisti toisiaan<br />

täydentävien ja vertailukelpoisten tarkastelujen<br />

ja kestävyysarviointien tekemisen.<br />

Kustannusrakenne jaotellaan<br />

systemaattisesti<br />

Projektin aikana kehitettiin energiatehokkuuden<br />

taloudellisten hyötyjen arviointiin<br />

soveltuva elinkaarikustannusrakenne<br />

(Kuva 1). Kustannusrakenne<br />

jaottelee kustannukset systemaattisesti<br />

erilaisiin kustannuslajeihin ja -luokkiin,<br />

jotka voidaan edelleen jakaa kustannusparametritasolle<br />

ja kustannusfunktioiksi.<br />

Kustannusrakenteen pääkustannuslajit<br />

ovat käyttöomaisuusinvestoinnit<br />

(CAPEX), suorat käyttö- ja ylläpitokustannukset<br />

(OPEX) sekä tuottavuus- ja<br />

materiaalihävikkikustannukset.<br />

CAPEX kattaa kaikki tuotantoprosessin<br />

ja sen koneiden laitteiden käyttöönottoa<br />

edeltävät kustannukset, kuten<br />

investoinnit sekä merkittävät eliniänaikaiset<br />

perusparannukset ja modernisoinnit.<br />

Suorat käyttö- ja ylläpitokustannukset<br />

(OPEX) käsittävät esimerkiksi energia-,<br />

työvoima-, kunnossapito- ja jätteenkäsittelykustannukset.<br />

Tuottavuus- ja materiaalihävikki kattaa<br />

kehitetyssä kustannusrakenteessa<br />

materiaalihävikin kustannukset, uudelleentyöstön<br />

tarpeen ja koneiden epäkäytettävyyskustannukset,<br />

esimerkiksi<br />

menetettyjen konetuntien ja tuotannon<br />

kautta.<br />

Ympäristövaikutusten arviointi<br />

Ympäristövaikutusten arviointi sekä<br />

LCA- ja LCC-analyysien integroin-<br />

Energiasäästöjen<br />

todentaminen on<br />

edelleen haaste myös<br />

energiapalvelualan<br />

kasvulle."<br />

Kuva 1. Energiatehokkuuden taloudellisten hyötyjen arvioinnin päätason<br />

elinkaarikustannusrakenne.<br />

ti toteutettiin DENiM-projektissa yhteistyössä<br />

sveitsiläisen University of<br />

Applied Sciences and Arts of Southern<br />

Switzerlandin kanssa. Projektin ympäristöinventaarioindikaattorit<br />

on linjattu<br />

GRI-standardin (Global Reporting Initiative)<br />

mukaan siten, että kaikki ympäristökestävyyden<br />

keskeiset ulottuvuudet<br />

on huomioitu: materiaalit, energia, vesi,<br />

päästöt ja jätteet. Ympäristövaikutusten<br />

arviointi rajattiin tuotantoresurssien<br />

käyttöön ja tuotannon päästöihin.<br />

PEF:n (Product Environmental<br />

Footprint) ja OEF:n (Organisation Environmental<br />

Footprint) tarjoamasta vaikutusluokkien<br />

luettelosta tarkasteluun<br />

valittiin seitsemän tuotantoprosessin<br />

energiatehokkuuden kannalta merkittävintä<br />

ympäristövaikutusluokkaa. Nämä<br />

ovat:<br />

• Ilmastonmuutos<br />

• Fotokemiallinen otsonin muodostuminen,<br />

ihmisten terveys<br />

• Happamoituminen<br />

• Rehevöityminen, makea vesi<br />

• Veden käyttö<br />

• Resurssien käyttö, mineraalit ja metallit<br />

• Resurssien käyttö, fossiiliset.<br />

Projektissa kehitettiin myös kestävyysarvioinnin<br />

työkalut elinkaarikustannusten<br />

ja ympäristövaikutusten<br />

integroituun arviointiin. Seuraavaksi<br />

kuvataan lyhyesti VTT:n kehittämä<br />

LCC-työkalu.<br />

Uusi työkalu visualisoi tulokset<br />

Web-pohjainen DENiM LCC-työkalu soveltuu<br />

tuotantoprosessin ja sen laitteiden<br />

energiatehokkuuden parantamiseen<br />

liittyvien elinkaaren aikaisten kustannusten<br />

ja kustannussäästöjen tunnistamiseen<br />

ja arviointiin. Työkalu tukee<br />

yritysten tuotantoprosessin energiatehokkuuden<br />

optimointia taloudellisesta<br />

näkökulmasta. Arviointi sisältää useita<br />

vaiheita, jotka on integroitu työkaluun,<br />

sisältäen myös aiemmassa luvussa esi-<br />

Saara Hänninen,<br />

Senior Scientist, VTT<br />

34 promaint 3/<strong>2024</strong>

ENERGIATEHOKKUUS<br />

Uusi digitaalinen alusta<br />

mahdollistaa älykkäiden<br />

energiaratkaisujen integroinnin<br />

tuotantojärjestelmiin ja<br />

liiketoimintaprosesseihin."<br />

Minna Räikkönen,<br />

Senior Scientist, VTT<br />

tellyn kustannusrakenteen. Työkalu<br />

koostuu seuraavista moduuleista:<br />

• Hallinta: uuden LCC-analyysin aloittaminen<br />

tai olemassa olevan elinkaarikustannusarvion<br />

tarkastelu ja päivittäminen.<br />

• Arvioinnin perusteet: tuotantoprosessin,<br />

sen koneiden ja laitteiden sekä<br />

laskentaparametrien määrittäminen<br />

LCC-analyysia varten.<br />

• Kustannukset ja kustannusfunktiot:<br />

CAPEX:n, suorien käyttö- ja ylläpitokustannusten<br />

sekä tuottavuus- ja materiaalihävikkikustannusten<br />

määrittäminen<br />

ja datan syöttäminen.<br />

• Tulokset: Tulosindikaattorit ja graafit,<br />

joita ovat mm. elinkaarikustannukset,<br />

energiakustannukset, vuo-<br />

sikustannukset ja kustannukset /<br />

konetunti. KPI-arvot esitetään sekä<br />

kokonaisuutena (CAPEX, OPEX,<br />

tuottavuus- ja materiaalihävikkikustannukset)<br />

että eri kustannuslajien<br />

mukaan.<br />

• Herkkyysanalyysi: kustannuksiin ja<br />

kustannussäästöihin liittyvän epävarmuuden<br />

vaikutusta arvioidaan<br />

Monte Carlo -simulointiin perustuvalla<br />

herkkyysanalyysilla.<br />

Kuvassa 2 on esimerkki työkalun<br />

graafista, joka kuvaa eri tuotantoresurssien<br />

elinkaarikustannukset vertaillen<br />

kolmea kustannuskategoriaa: investoinnit,<br />

suorat käyttökustannukset sekä<br />

tuottavuuden ja materiaalihävikin<br />

Elinkaarikustannus (€), diskontattu koneen elinjakso<br />

Teuvo Uusitalo,<br />

Senior Scientist, VTT<br />

kustannukset. Tulosten visualisointi<br />

helpottaa kustannusten vertailua sekä<br />

elinkaarikustannusten näkökulmasta<br />

merkittävimpien resurssien tunnistamista.<br />

Kestävyystavoitteiden<br />

saavuttamiseen useita keinoja<br />

Uudet näkökulmat prosessi- ja resurssitason<br />

elinkaarikustannuslaskentaan<br />

sekä erityisesti materiaalin ja hävikkikustannusten<br />

laajempi huomioiminen<br />

antavat yrityksille aiempaa tehokkaampia<br />

keinoja yhdistää talous- ja ympäristönäkökulmat.<br />

Parannukset energia- ja<br />

materiaalitehokkuudessa näkyvät sekä<br />

kustannussäästöinä että päästövähennyksinä.<br />

Energiatehokkuustoimenpiteiden<br />

ja investointien ympäristöhyödyt<br />

ja kustannussäästöt voidaan saavuttaa<br />

usein eri tavoin, esimerkiksi vähentyneellä<br />

energiankulutuksella, jätteen ja<br />

sisäisen hukan määrällä, parantuneella<br />

tuotantotehokkuudella sekä vähentyneellä<br />

vikojen määrällä.<br />

Kuva 2. Elinkaarikustannukset tuotantoresursseittain.<br />

Lisätietoa DENiM-projektista:<br />

denim-fof.eu<br />

Projekti on saanut rahoitusta Euroopan<br />

unionin H2020 -tutkimus- ja innovaatioohjelmasta<br />

sopimuksen nro 958339<br />

mukaisesti.<br />

3/<strong>2024</strong> promaint 35

MOOTTORITEKNOLOGIA<br />

TEKSTI: VAULA AUNOLA KUVAT: WÄRTSILÄ<br />

Moottorien<br />

uudet voimat<br />

Wärtsilä on esitellyt useita vihreää energiaa käyttäviä<br />

moottori- ja voimalaratkaisuja. ”Meidän pitää kehittää<br />

tulevaisuuden ratkaisut jo tänään, koska investointihorisontti<br />

on hyvin pitkä.”<br />

Energia-alalla on meneillään<br />

voimakas investointien buumi.<br />

Yritysten ympäristötavoitteet<br />

ovat kehityksen veturi.<br />

– Makrotrendi on uusiutuvien energialähteiden<br />

käytön lisääntyminen, ja<br />

markkinoilta tulevat poistumaan esimerkiksi<br />

hiilivoimalat, Wärtsilän vastuullisuudesta<br />

ja tulevaisuuden voimalaitoskonsepteista<br />

vastaava johtaja<br />

Rasmus Teir toteaa.<br />

Samaan aikaan sähköjärjestelmän volatiliteetti<br />

lisääntyy ja tarvitaan joustavia<br />

ratkaisuja kapasiteetiltaan vaihtelevien<br />

energialähteiden rinnalle.<br />

– Tähän Wärtsilä tarjoaa jo nyt ratkaisuksi<br />

moottoriteknologiaan perustuvia<br />

säätövoimaa tarjoavia laitoksia ja akkuvarastoja.<br />

Teirin mukaan näillä yhdistelmäratkaisuilla<br />

energiantuotannon hiilijalanjälki<br />

saadaan pienentymään jopa yli 80<br />

prosenttia.<br />

– Sataprosenttisesti uusiutuvaan<br />

energiajärjestelmään siirtyminen vaatii<br />

esimerkiksi vedyn tai ammoniakin käyttöä.<br />

Se on tämän kehityskaaren viimeinen<br />

askel.<br />

Pitkä investointihorisontti<br />

Rasmus Teir arvioi, että konversio vihreisiin<br />

polttoaineisiin tapahtuu asteittain<br />

ja laajempi siirtyminen tulee ajankohtaiseksi<br />

noin kymmenen<br />

vuoden kuluttua.<br />

– Kun puhutaan voimaloista tai<br />

laivoista, investointihorisontti on<br />

hyvin pitkä, eli vähintään 15 vuotta,<br />

käytännössä monesti 40 vuotta tai jopa<br />

pidempään. Meidän pitää siis kehittää<br />

tulevaisuuden ratkaisut jo tänään, jotta<br />

asiakkaiden investoinnit ovat muunneltavissa<br />

tulevaisuuden tarpeisiin<br />

elinkaaren aikana.<br />

Vedyllä käyvä<br />

moottorivoimalaitos<br />

Moottorivoimalaitoksia tullaan edelleen<br />

tarvitsemaan tasapainottamaan<br />

saatavuudeltaan vaihtelevia uusiutuvia<br />

energialähteitä kuten aurinko- ja tuulivoimaa.<br />

Kesällä <strong>2024</strong> Wärtsilä julkaisi uuden<br />

vetyvalmiin moottorivoimalaitoskonseptin,<br />

joka voidaan nopeasti muuntaa<br />

toimimaan sataprosenttisesti vedyllä.<br />

– Uusi moottorivoimalaitos on huomattava<br />

kehitysaskel verrattuna nyt<br />

olemassa olevaan teknologiaan, joka<br />

voi toimia maakaasulla ja 25 tilavuusprosentin<br />

vetyseoksilla. Nyt moottorin<br />

käyttö voidaan aloittaa maakaasulla ja<br />

se voidaan muuntaa käyttämään kokonaan<br />

vetyä.<br />

Konsepti perustuu yhtiön 31-moottorialustaan,<br />

joka yhdistyy sähköverkkoon<br />

30 sekunnissa käynnistyskäskystä.<br />

Moottorialustalla on takana yli miljoona<br />

36 promaint 3/<strong>2024</strong>

MOOTTORITEKNOLOGIA<br />

Yhdistelmäratkaisuilla<br />

energiantuotannon<br />

hiilijalanjälki<br />

pienentyy jopa<br />

80 prosenttia."<br />

– Uuden moottorivoimalan<br />

käyttö voidaan aloittaa<br />

maakaasulla ja se voidaan<br />

muuntaa käyttämään<br />

kokonaan vetyä, Wärtsilän<br />

vastuullisuudesta ja tulevaisuuden<br />

voimalaitoskonsepteista vastaava<br />

johtaja Rasmus Teir toteaa.<br />

Wärtsilä lanseerasi ensimmäisenä maailmassa<br />

suuren mittakaavan moottorivoimalakonseptin,<br />

joka käy sataprosenttisesti vedyllä.<br />

3/<strong>2024</strong> promaint 37

MOOTTORITEKNOLOGIA<br />

Tärkeintä<br />

on tietenkin<br />

laitoksen koko<br />

elinkaaren mittainen<br />

suorituskyky."<br />

käyttötuntia ja yli 1 000 MW asennettua<br />

tuotantokapasiteettia maailmanlaajuisesti.<br />

– Uuden ratkaisun on tarkoitus olla<br />

tilattavissa ensi vuonna ja toimitettavissa<br />

vuonna 2026. Vetyvoimalakonsepti<br />

on jo saanut TÜV SÜD:n sertifikaatin.<br />

Laivoilla trendaa<br />

vihreä metanoli<br />

Vihreää metanolia pidetään yhtenä<br />

merenkulun vaihtoehtoisista polttoaineista.<br />

Wärtsilälle on kertynyt siitä osaamista.<br />

Yhtiö teki ensimmäisen moottorimuunnoksen<br />

ruotsalaisen Stena Linen<br />

varustamon autolauttaan jo vuonna<br />

2015. Aluksen neljästä moottorista yksi<br />

muunnettiin käyttämään metanolia.<br />

Rasmus Teir kertoo, että Wärtsilä<br />

on myynyt merkittävän määrän metanolia<br />

käyttäviä polttoainejoustavia<br />

moottoreita laivoihin. Lisäksi yhtiö on<br />

kehittänyt metanolikäyttöisyyden jälkiasennusratkaisuja<br />

koko dieselmoottorivalikoimaansa<br />

myös jo käytössä oleville<br />

moottoreille.<br />

–Nestemäisenä polttoaineena metanolin<br />

vaikutus laivan suunnitteluun ja<br />

rakenteisiin on pieni ja se soveltuu näin<br />

ollen hyvin aluksiin, jotka ovat alun perin<br />

suunniteltu käyttämään dieseliä tai<br />

raskasta polttoöljyä. Askel siirtymiseen<br />

on siis aika pieni.<br />

Ensimmäinen ammoniakilla<br />

kulkeva alus<br />

Elokuussa Wärtsilä kertoi muuntavansa<br />

norjalaisen Eidesvikin varustamon<br />

yhden offshore-huoltoaluksen käyttämään<br />

polttoaineenaan ammoniakkia.<br />

Yhtiön mukaan energiayhtiö Equinorin<br />

käyttöön menevästä Viking Energy<br />

-aluksesta tulee maailman ensimmäinen<br />

ammoniakkipolttoaineella kulkeva<br />

laiva.<br />

Equinor vuokraa aluksen käyttöönsä<br />

ja myös rahoittaa sen muuntamista.<br />

Muutosprojekti on tarkoitus toteuttaa<br />

vuoden 2026 alkupuolella, ja lopullisen<br />

käyttöönoton odotetaan tapahtuvan<br />

saman vuoden aikana.<br />

Yritysten yhteishanke on saanut<br />

yhteisrahoitusta Horisontti Eurooppa<br />

-puiteohjelmasta.<br />

Monipolttoainemoottorien<br />

kehityskaari<br />

Ensimmäiset monipolttoainemoottorit,<br />

jotka pystyivät käyttämään sekä dieseliä<br />

että maakaasua, Wärtsilä kehitti jo<br />

80-luvulla.<br />

– Teknologia on siis meille tuttua ja<br />

sen kehityskaari on pitkä. Monipolttoainemoottorit<br />

myös edustavat merkittävää<br />

osaa liikevaihdostamme, Teir<br />

kertoo.<br />

– Teknisesti ne perustuvat siihen, että<br />

moottorissa on kaksi erillistä tai peräti<br />

kolme erillistä polttoainejärjestelmää.<br />

Tätä samaa teknologiaa sovelletaan nyt<br />

näihin uusiin polttoaineisiin.<br />

Offshore-huoltoalus Viking Energy muunnetaan käyttämään polttoaineenaan<br />

ammoniakkia. Kuva: Peter Tubaas/Vestland Media<br />

– Erityisesti silloin, kun puhutaan säätövoimalaitoksista,<br />

jotka voivat olla seisahtuneena<br />

pitkiäkin aikoja ja joita käynnistetään<br />

ja sammutetaan epäsäännöllisesti, etähallinta<br />

tuo tehokkuutta operointiin, Wärtsilän<br />

tuotehallinnan ja tarjonnan kehittämisen<br />

johtaja Kim Lindqvist sanoo.<br />

– Tietenkin tarvitaan valtavasti panostusta<br />

tutkimukseen, jotta laatu ja<br />

luotettavuus pysyvät samalla tasolla<br />

kuin perinteisiä polttoaineita käyttävissä<br />

moottoreissa. Tutkimme esimerkiksi sitä,<br />

minkälaiset tiivistemateriaalit ovat yhteensopivia<br />

uusien polttoaineiden kanssa<br />

ja miten palotapahtumaa hallitaan varmistamalla<br />

samalla mahdollisimman korkea<br />

hyötysuhde. Uudenlaisia haasteita on<br />

tuonut esimerkiksi äärimmäisen kevyt,<br />

herkästi syttyvä vety.<br />

– Turvallisuus on kaiken perusta.<br />

Olemme tutkineet esimerkiksi sitä, miten<br />

turvallisuus taataan mahdollisissa vuototilanteissa.<br />

Ylläpidon merkittävä rooli<br />

Wärtsilän tuotehallinnan ja tarjonnan kehittämisen<br />

johtaja Kim Lindqvist korostaa<br />

ylläpitosuunnittelun ja tarkastustoiminnan<br />

merkitystä kaikissa tilanteissa.<br />

– Tämä koskee kaikkia polttoaineita<br />

ja erityisesti näissä turvallisuusasioissa.<br />

Laitoksilla pitää olla selkeät turvallisuusmenettelyt,<br />

että vahingoilta vältytään,<br />

hän toteaa.<br />

– Tarvitaan myös riittävästi testausta<br />

ja valvontaa. Voimalaitoksissa on antu-<br />

38 promaint 3/<strong>2024</strong>

MOOTTORITEKNOLOGIA<br />

reita, jotka seuraavat laitoksen toimintaa.<br />

Käytössä on myös etähallinta ja etävalvonnan<br />

käyttämien algoritmien avulla<br />

voidaan tunnistaa vikatilanteita automaattisesti.<br />

Uusien energian lähteiden<br />

kanssa näiden teknologioiden merkitys<br />

lisääntyy entisestään.<br />

– Erityisesti silloin, kun puhutaan<br />

säätövoimalaitoksista, joita käynnistetään<br />

ja sammutetaan epäsäännöllisesti,<br />

etähallinta tuo tehokkuutta laitosten<br />

operointiin.<br />

Asiat on myös dokumentoitava kattavasti.<br />

– Toimitamme asiakkaille kattavan<br />

dokumentoinnin toimitetuista laitteista,<br />

varaosista ja huoltotoimenpiteistä. Tähän<br />

nivoutuu suoraan myös henkilökunnan<br />

koulutus.<br />

Laitoksen elinkaaren aikana tapahtuvassa<br />

muutoksenhallinnassa nämä asiat<br />

ovat erityisen tärkeitä.<br />

– Esimerkiksi voimme toimittaa vetyvalmiin<br />

laitoksen, jonka muunnamme<br />

myöhemmin käyttämään vetyä, kun<br />

jakeluinfra on kunnossa. Silloin kaikkien<br />

pitää olla tietoisia niistä muutoksista, joita<br />

laitokselle on tehty.<br />

Suorituskykyarvot mittareina<br />

Kim Lindqvist muistuttaa, että asiakkaan<br />

näkökulmasta tärkeintä on tietenkin<br />

laitoksen koko elinkaaren mittainen suorituskyky.<br />

– Meillä on ollut käytössä laitoksen<br />

käyttöarvoihin perustuva kunnonvalvontajärjestelmä<br />

jo yli 20 vuoden ajan.<br />

Erilaisia laitoksen käyttöön liittyviä<br />

parametrejä valvotaan etänä.<br />

– Niiden perusteella voimme sitten<br />

diagnosoida ja analysoida laitoksen toimintaa,<br />

ja pyrkiä viemään sitä myös seuraavalle<br />

tasolle. Tätä optimointia pystytään<br />

varmasti tulevaisuudessa tekemään<br />

vielä tehokkaammin.<br />

– Huoltosopimuksissamme on erilaisia<br />

tasoja ja niissä voidaan tarjota suorituskykytakuita.<br />

Toimimme siis taustalla<br />

proaktiivisesti, että päästään asiakkaan<br />

kanssa sovittuihin arvoihin. Erityisesti<br />

säätövoimaloiden kohdalla niiden moitteeton<br />

käynnistyminen on kriittistä.<br />

Virtuaalinen voimalaitos<br />

Erilainen automaatio ja digitaalisuushan<br />

on ollut vahvasti läsnä jo pitkään tuotekehityksessä<br />

ja toimituksissa.<br />

– Esimerkiksi moottoreiden ohjausjärjestelmissä<br />

löytyy pitkälle vietyä syväosaamista.<br />

Samoin on kehitetty myös<br />

200 yritystä<br />

kehittää yhteistyössä<br />

nollapäästöisiä<br />

tasapainotusratkaisuja<br />

WÄRTSILÄLLÄ on veturin rooli Business Finlandin käynnistämässä viisivuotisessa<br />

yhteistyöprojektissa, jossa on mukana yli 200 suomalaista yritystä, teollisuuden<br />

organisaatiota, tutkimuslaitosta ja yliopistoa. Wide & Intelligent Sustainable<br />

Energy (WISE) -projektin kumppanit kehittävät yhdessä innovatiivisia puhtaan<br />

energian konsepteja. Tavoitteena on kehittää turvallista ja autonomista nollapäästöistä<br />

tasapainottavaa energiantuotantoa. Lisäksi kehitetään uusia palvelumalleja<br />

uutta toimintaympäristöä varten.<br />

– Tämän WISE-projektin henki on se, ettei kehitystyötä tehdä vain Wärtsilän<br />

sisällä. Mukaan voi tulla ja projektirahoitusta voivat saada myös sellaiset tahot,<br />

joista ei tule Wärtsilän kumppaneita, Kim Lindqvist sanoo.<br />

– Esimerkiksi kehitystyössä mennään entistä enemmän siihen suuntaan, että<br />

tehdään dataan perustuvia huoltosuunnitelmia ja toimenpiteitä. Mukana on siis<br />

myös muun muassa ohjelmistoalan yrityksiä, Lindqvist lisää.<br />

– Tavoitteena on avoimesti katsoa, minkälaista osaamista ja synergiaa yrityksistä<br />

löytyy. Me olemme esimerkiksi vierailleet autonomisten voimalaitosten<br />

ja huoltoliiketoiminnan kehityksen näkökulmasta yrityksissä, jotka eivät toimi<br />

samalla alalla, mutta joiden toimintaympäristöön kuuluu raskaiden koneistojen<br />

huoltaminen ja sen ympäristön digitalisointi. Olemme saaneet siis jo inspiraatiota<br />

muilta yrityksiltä, Rasmus Teir sanoo.<br />

Kumppanit sijoittavat yhteensä 200 miljoonaa euroa tutkimukseen vuoteen<br />

2028 mennessä. Wärtsilän osuus on 100 miljoonaa euroa. Pitkällä aikavälillä<br />

projektin tavoitteena on se, että tutkimus- ja kehityshankkeen avulla saadaan<br />

aikaan 350 miljoonan euron T&K-kasvu ekosysteemissä.<br />

– Hankkeeseen kuuluvia projekteja ei ole vielä julkaistu, mutta ensimmäisistä<br />

kuulemme varmasti pian, he toteavat.<br />

Digital Twin -ratkaisuja, joissa voidaan<br />

pyörittää kokonaista moottoria tai validoida<br />

sen yksittäisiä osia virtuaalisesti,<br />

Rasmus Teir kertoo.<br />

Tänä päivänä myös kokonaiset voimalaitokset<br />

mallinnetaan digitaalisessa<br />

muodossa.<br />

– Voimme tuottaa konkreettisen 3Dmallin<br />

ja voimalaitoksessa voi kävellä<br />

VR-lasit päässä jo ennen sen valmistumista.<br />

Tätä tehdään sekä makro- että<br />

mikrotasolla. Enemmän kuitenkin makrotasolla<br />

eli asiakkaat saavat hyvän yleiskuvan<br />

siitä, mitä ovat ostamassa. Samalla<br />

he voivat sovittaa näkemäänsä omaan<br />

ympäristöönsä. Samaa teknologiaa käytetään<br />

tietenkin myös koulutuksessa.<br />

Koulutus osana<br />

elinkaaripalveluja<br />

Wärtsilällä on yhdeksän koulutuskeskusta:<br />

Yhdysvalloissa, Brasiliassa,<br />

Intiassa, Etelä-Koreassa, Alankomaissa,<br />

Italiassa, Indonesiassa, Kiinassa ja<br />

Suomessa. Suurin niistä on Suomen<br />

Wärtsilä Land & Sea Academy, joka<br />

avattiin viime vuonna Vaasaan yhtiön<br />

Sustainable Technology Hubin yhteyteen.<br />

Ne ovat olennainen osa yrityksen<br />

elinkaaripalveluja.<br />

– Maailmanlaajuisesti järjestämme<br />

noin tuhat koulutusta vuosittan ja tilastojen<br />

mukaan noin puolet koulutuksiin<br />

osallistujista on asiakkaita ja loput omaa<br />

väkeä, Rasmus Teir sanoo.<br />

Lähi- ja etäopetuksena järjestettävissä<br />

koulutuksissa hyödynnetään sekä<br />

oikeita laitteistoja ja komponentteja että<br />

3D-malleja.<br />

– Merialalla tämä energian uuteen<br />

aaltoon kouluttautuminen on jo alkanut<br />

hyvin konkreettisesti metanolimoottorien<br />

osalta.<br />

3/<strong>2024</strong> promaint 39

LAITOKSEN<br />

KÄYTTÖVARMUUS JA<br />

RISKIEN HALLINTA (WCM 2)<br />

16.-17.10.<strong>2024</strong> JYVÄSKYLÄ<br />

Kunnossapitotöiden luonne ja painopiste ovat<br />

muuttuneet. Vikaantumisten estäminen ja<br />

juurisyiden selvittäminen ovat nykyaikaisen<br />

kunnossapidon kulmakiviä. Ennen oli tärkeää<br />

korjata kaikki viat mahdollisimman nopeasti,<br />

tänään keskitytään kriittisiin laitteisiin ja<br />

ehkäisevään toimintaan. Riskienhallinta sekä<br />

henkilö- ja ympäristöturvallisuus ohjaavat kaikkia<br />

kunnossapidon toimenpiteitä.<br />

Koulutus on suunniteltu tuotannon ja kunnossapidon<br />

johto-, kehitys-, suunnittelu- ja työnjohtotehtävissä<br />

toimiville henkilöille sekä asiantuntijoille,<br />

joiden vastuulla on laitoksen johtamisen,<br />

talouden ja toiminnan kehittäminen. Se sopii<br />

myös kunnossa pidon palveluyrityksissä toimiville<br />

henkilölle. Tilaisuus on osa World Class<br />

Maintenance -koulutusohjelmaa.<br />

Tilaisuuden aiheita:<br />

Käyttövarmuuden perusteet<br />

Käyttövarmuuden mittaaminen<br />

Käyttövarmuuden suunnittelu ja kehittäminen<br />

Varaosastrategiat ja varastojen hallinta<br />

Analyysimenetelmien perusteita<br />

Kriittisyysluokittelu, PSK 6800<br />

Vika- ja vaikutusanalyysi, FMEA<br />

Vikapuuanalyysi, FTA<br />

Luotettavuuskeskeinen kunnossapito, RCM<br />

Hinta: 1390 euroa + alv 24 %<br />

<strong>Promaint</strong> ry:n jäsenille 200 €:n alennus.<br />

www.promaint.net > tapahtumakalenteri<br />

KUNNOSSAPIDON<br />

TUNNUSLUVUT,<br />

SUUNNITTELU JA<br />

RESURSSIT (WCM 3)<br />

20.-21.11.<strong>2024</strong> TAMPERE<br />

Kunnossapidon operatiivisen toiminnan ja<br />

resurssien suunnittelu tehdään laitoksen<br />

käytettävyystavoitteiden perustella. Asetettujen<br />

tavoitteiden seuranta ja toiminnan tehokkuuden<br />

kehittäminen perustuvat oikein valittuihin<br />

mittareihin ja kunnossapidon tunnuslukuihin.<br />

Toiminnanohjaus- ja laitostiedonhallintajärjestelmät<br />

tukevat suunnittelua, toteutusta ja raportointia.<br />

Koulutus on suunniteltu tuotannon ja kunnossapidon<br />

johto-, kehitys-, suunnittelu- ja työnjohto -<br />

tehtävissä toimiville henkilöille sekä asiantuntijoille,<br />

joiden vastuulla on laitoksen johtamisen, talouden<br />

ja toiminnan kehittäminen. Se sopii myös kunnossapidon<br />

palveluyrityksissä toimiville henkilölle.<br />

Tilaisuus on osa World Class Maintenance<br />

-koulutusohjelmaa.<br />

Tilaisuuden aiheita:<br />

Datasta tunnuslukuihin<br />

Kunnossapidon riskipohjaiset päätökset<br />

Epävarmuuden hallinta päätöksenteossa<br />

Kunnossapidon työnsuunnittelu<br />

Vuosihuoltojen suunnittelu<br />

Datan hyödyntäminen kunnossapidon tukena ja<br />

elinjakson hallinnassa<br />

Kunnossapidon sopimukset ja materiaalitoiminnot<br />

Kokemuksia kunnossapidon kehittämisestä (case)<br />

Hinta: 1390 euroa + alv 24 %<br />

<strong>Promaint</strong> ry:n jäsenille 200 €:n alennus.<br />

www.promaint.net > tapahtumakalenteri<br />

40 promaint 3/<strong>2024</strong>

TAPAHTUMAT<br />

Energiakongressi <strong>2024</strong><br />

Kongressin teema on energiamarkkinat ja energiahankkeet.<br />

Energiakongressi järjestetään Energiamessujen yhteydessä<br />

Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 23.10. <strong>Promaint</strong> ry<br />

on asiantuntijana mukana toteuttamassa kongressia.<br />

ENERGIAMARKKINAT<br />

Puheenjohtaja: Timo Lehtinen, <strong>Promaint</strong> ry<br />

9,00 Kansallinen energia- ja ilmastostrategia: vaatimukset energiamarkkinan<br />

ja -järjestelmän joustavuudelle ml. energiavarastot<br />

Petteri Kuuva, teollisuusneuvos, Työ- ja elinkeinoministeriö<br />

9.35 Uusiutuvan energiantuotannon optimointi monituotantotilanteessa<br />

– Case: kaupunkien lämmittäminen Jukka Joronen,<br />

johtaja, energiamarkkinat, Tampereen Energia<br />

10.10 Kahvia ja verkostoitumista<br />

10.40 Suomalaisen toimitusketjun mahdollisuudet energiateollisuuden<br />

kehityksessä Harri Varjonen, toiminnanjohtaja, FinNuclear<br />

ry<br />

11.05 Teknologiapoolin rooli huoltovarmuusorganisaatiossa Heikki<br />

Hernesmaa, valmiuspäällikkö, Teknologiapoolin poolisihteeri<br />

Teknologiateollisuus ry<br />

11.30 Notkea vai nahkea? Suomalainen energiateollisuus median<br />

silmin Harri Junttila, päätoimittaja, Tekniikka&Talous<br />

12.00 Lounas<br />

ENERGIAHANKKEET<br />

13.00 Strateginen ennakointi energiantuotannossa<br />

Eeva Vilkkumaa, apulaisprofessori, Aalto-yliopisto<br />

13.25 Uusiutuva energia, Case aurinkopuistot ja aurinkovoimahankkeet<br />

Antti Koskelainen, toimitusjohtaja, Solarigo Systems Oy<br />

13.50 Kahvia ja verkostoitumista<br />

14.20 Hiilidioksidi – Kiertotalouden hyödyntämätön raaka-aine<br />

Tony Rehn, Program Director, Fortum Recycling & Waste<br />

14.45 Vihreän vedyn tuotantolaitosprojektin erityispiirteet<br />

Pirita Orkola, Chief Engineer, Hydrogen & Power to X, Helen Oy<br />

15.10 Energiavarastot, Case Varanto, lämmön kausivarasto<br />

Timo Koistila, projektipäällikkö, Vantaan Energia<br />

15.35 Säätövoiman kehittämismahdollisuudet, Case pumppuvoimalaitos<br />

Petri Vihavainen, johtaja, sähkömarkkinat ja strategia,<br />

Kemijoki Oy<br />

16.00 Päivän päätös<br />

ii.fi/business<br />

Rakennamme<br />

tiloja, tontteja, yhteyksii<br />

Oulun ja Kemin välillä.<br />

3/<strong>2024</strong> promaint 41

STANDARDOINTI<br />

Standardointi –<br />

välttämätön paha<br />

vai turhake: osa 2<br />

”Organisaatioiden ei kannata keksiä pyörää uudestaan,<br />

vaan tutustua ensin olemassa oleviin standardeihin.”<br />

TEKSTI: KARI KOMONEN KUVA: SHUTTERSTOCK<br />

Elämämme perustuu lukuisiin<br />

standardeihin, kuten<br />

pakinamaisessa artikkelissa<br />

(<strong>Promaint</strong> 2/<strong>2024</strong>) kirjoitin.<br />

Vaikka ne näyttäytyvät monesti<br />

rajoitteina tai ylimääräisinä haittatekijöinä,<br />

standardeissa on kuitenkin<br />

järkeä fyysisen omaisuuden hallinnan<br />

ja kunnossapidon kannalta.<br />

Tuotanto-omaisuuden hallinnan,<br />

käyttövarmuuden ja kunnossapidon<br />

standardeihin suhtautumisessa on<br />

helposti samat ristiriitaiset tunnelmat<br />

kuin yhteisöjen elämässä yleensä:<br />

• eihän me standardia tarvitse, osaamme<br />

suunnitella systeemit itsekin,<br />

standardi on liian yksinkertainen,<br />

• eihän standardi sovi meidän ympäristöömme,<br />

• standardi rajoittaa liikaa meidän toimintamme<br />

vapautta,<br />

• miten voimme olla parempia kuin<br />

muut, jos teemme standardin mukaan,<br />

• standardi on vanhanaikainen tai antaa<br />

huonoja neuvoja.<br />

Standardit<br />

luovat perustan,<br />

jonka päälle<br />

yritykset voivat<br />

rakentaa omia<br />

sovelluksiaan."<br />

Tähän voisi vastata muutamalla<br />

esimerkillä:<br />

• standardit antavat toiminnalle hyväksyttävän<br />

selkärangan, johon vedota,<br />

• kännykät käyttävät standardoituja<br />

komponentteja ja puhelinverkkoja,<br />

mutta silti ne ovat teknisesti ja myös<br />

ulkoisilta ominaisuuksiltaan erilaisia,<br />

• autot ovat hyvin standardoituja, mutta<br />

silti ne ovat hyvin erilaisia,<br />

• lääkkeet ovat monessa mielessä standardoituja,<br />

mutta siitä huolimatta ne<br />

ovat erilaisia,<br />

• samasta lääketieteellisestä koulutuksesta<br />

huolimatta on olemassa hyviä<br />

tohtoreita ja vähemmän hyviä tohtoreita,<br />

• ja samoin on myös hyviä tuotteita ja<br />

huonoja tuotteita.<br />

Artikkelin kirjoittaja Kari Komonen on<br />

ollut mukana eri rooleissa EFNMS:n<br />

CEN TC 319 komitean ja <strong>Promaint</strong><br />

ry:n toiminnassa. Hän on myös ollut<br />

tuottamassa useita kunnossapitoalan<br />

julkaisuja.<br />

Lista antoi perustelun sille, että<br />

yritykset voivat saavuttaa kilpailuetuja<br />

siitä huolimatta, että käyttävät<br />

standardeja. Mutta edelleen epäluuloiset<br />

voivat esittää kysymyksen, miksi<br />

yleensäkään käyttäisimme standardeja<br />

tuotanto-omaisuuden hallinnan<br />

ja kunnossapidon toimintatapojen ja<br />

järjestelmien kehittämisessä?<br />

Tähän ”standard-lovers” voivat<br />

vastata esimerkiksi seuraavasti:<br />

• Standardit luovat kokonaiskuvan ja<br />

perusymmärryksen alan sisällöstä ja<br />

problematiikasta ( jäsennyksen) ja<br />

antavat yhteisen kielen alan toimijoiden<br />

keskuudessa.<br />

• Standardit määrittävät kunnossapidon<br />

luokittelujärjestelmän ja kunnossapidon<br />

prosessit (kunnossapitotoiminnan<br />

sisällön).<br />

• Standardit selventävät ja määrittävät<br />

alan tärkeitä ilmiöitä, käsitteitä<br />

ja hallinnan kohteita ja ne auttavat<br />

ymmärtämään eri käsitteiden ja ilmiöiden<br />

keskinäisiä suhteita ja vuorovaikutusta.<br />

• Standardit luovat pohjan kunnossapidon<br />

ilmiöiden mittaamiselle ja auttavat<br />

ymmärtämään kunnossapidon<br />

organisaation osana.<br />

• Lisäksi tärkeimmät menetelmät on<br />

standardoitu käyttöohjeineen, mikä<br />

taas helpottaa käyttäjän valintaa ja<br />

oman sovelluksen kehittämistä.<br />

Standardit luovat perustan, jonka<br />

päälle yritykset voivat rakentaa omia<br />

sovelluksiaan. Organisaatioiden ei<br />

kannata keksiä pyörää uudestaan,<br />

vaan tutustua ensin olemassa oleviin<br />

42 promaint 3/<strong>2024</strong>

STANDARDOINTI<br />

standardeihin. Suoraan sovellettavissa<br />

olevat menetelmät, menettelytavat,<br />

viitekehykset ja määrittelyt voidaan<br />

toki ottaa suoraan käyttöön, mutta<br />

on syytä muistaa, että standardit ovat<br />

kompromisseja. Niiden laatijat voivat<br />

edustaa eri toimialoja, eri tekniikoita<br />

ja eri funktioita organisaatiossa. Siten<br />

vaikka standardi olisikin hyvin laadittu,<br />

sen sopivuus kaikille organisaatioille<br />

sellaisenaan ei ole taattu.<br />

Standardeja voidaan käyttää myös<br />

alustoina erilaisten menetelmien ja<br />

informaation käsittelyn työkalujen<br />

kehittämisessä ja tunnistamisessa.<br />

Esimerkiksi EFNMS:n julkaisema<br />

BOK (Body of Knowledge eli kunnossapidon<br />

tietosisältö) nojautuu<br />

EN 17007 ”Kunnossapidon prosessi”<br />

-standardiin. Myös kunnossapidon<br />

henkilöstön osaamisvaatimukset nojautuvat<br />

lähitulevaisuudessa samaan<br />

standardiin. Lisäksi <strong>Promaint</strong>in KPD<br />

toimikunta suunnittelee julkaisevansa<br />

artikkelin, jossa selvitetään, kuinka<br />

ICT voi tukea EN 17007 standardia ja<br />

EN 17007 -standardi voi tukea ICT:n<br />

kehittämistä. Tässä tarkastelussa eri<br />

kunnossapitoon sopivat suunnittelu,<br />

analysointi- ja päätöksentekomenetelmät<br />

yhdistetään standardin EN<br />

17007 osaprosesseihin ja niiden eri<br />

vaiheisiin.<br />

CEN uutuuksia<br />

Viimeisimpiä uusia standardeja ovat<br />

EN 17666 “Maintenance engineering”<br />

sekä EN 17840 “Performance and<br />

condition assessment for buildings<br />

and civil engineering works”. Lisäksi<br />

standardi EN 17948 “Maintenance<br />

management and functions”. Kansainväliset<br />

standardit päivitetään,<br />

jos niin päätetään, viiden vuoden<br />

välein. Esimerkiksi tällä hetkellä CEN<br />

standardeista pohditaan standardien<br />

EN 13306 “Kunnossapidon terminologia”<br />

sekä EN 17007 “Kunnossapidon<br />

prosessi” päivittämistä. Vaikka<br />

molemmat standardit ovat hyviä,<br />

sekä puheenjohtajamaan että usean<br />

muun maan toimesta on havaittu<br />

näiden dokumenttien kehittämis- sekä<br />

tarkentamistarpeita. Lisäksi EN<br />

15628 “Qualification of maintenance<br />

personnel” on jo päivitettävänä EN<br />

17007 kanssa yhteensopivaksi. Tässä<br />

päivityksessä (EN15628) on vahva<br />

suomalaisedustus mukana. Ranska on<br />

ehdottanut uudeksi standardisointiaiheeksi<br />

kunnossapidettävyyttä, jota<br />

ainakin allekirjoittanut kannattaa.<br />

Kuulumisia ISO:sta<br />

ISO vastaa johtamisjärjestelmästandardien<br />

laadinnasta ja edelleen ISO<br />

251 tekninen komitea laatii ISO:n<br />

omaisuuden hallinnan standardit.<br />

SFS vastaa Suomen osalta johtamisjärjestelmästandardien<br />

laatimisesta.<br />

Näistä standardeista ISO 55001:2014<br />

“Omaisuuden hallinta – Johtamisjärjestelmät<br />

– Vaatimukset” on päätetty<br />

päivittää. ISO:n sateenkaaren alle<br />

mahtuu myös toimialakohtaisia käyttövarmuusstandardeja<br />

(esimerkiksi<br />

öljynjalostusteollisuus).<br />

Edellisten lisäksi ISO TC 108<br />

Standardit<br />

selventävät<br />

ja määrittävät<br />

alan tärkeitä<br />

ilmiöitä."<br />

vastaa suuresta joukosta kunnonvalvonta-standardeja.<br />

Tämä tekninen<br />

komitea kuuluu Suomen osalta taas<br />

METSTA:n vastuulle. Pääosin nämä<br />

standardit koskevat värähtelyn valvontaa.<br />

Kunnonvalvonnan päivitysprojekteja<br />

käynnissä jatkuvasti suuri<br />

joukko. Lisäksi jo jonkin aikaa valmisteilla<br />

ollut hanke, joka on nyt saanut<br />

lisävauhtia, on kunnonvalvonnan<br />

johtamisen standardi. Hieman erikoiselta<br />

kuitenkin tuntuu ratkaisu, että<br />

standardi on tarkoitus laatia muusta<br />

kunnossapidon johtamisesta irrallaan<br />

suoraan omaisuuden hallinnasta johdettuna.<br />

IEC:n<br />

käyttövarmuusstandardit<br />

IEC-käyttövarmuusstandardit muodostavat<br />

myös selkeän standardiperheen.<br />

Käyttövarmuusstandardeista<br />

vastaa IEC TC56 Dependabilitytekninen<br />

komitea. Lukuisat kunnossapitoa<br />

ja käyttövarmuutta koskevat<br />

standardit löytyvät pääasiassa tunnuksen<br />

IEC 60300 takaa. IEC päivittää<br />

parhaillaan laitteiden ja laitteistojen<br />

kunnossapidettävyyttä koskevaa<br />

standardia.<br />

3/<strong>2024</strong> promaint 43

STANDARDOINTI<br />

Kotimaisia uutuuksia - PSK<br />

PSK standardisointi on merkittävä<br />

kotimainen standardointiorganisaatio,<br />

jonka tuoteryhmistä ainakin<br />

seuraavat liittyvät tavalla tai toisella<br />

tuotanto-omaisuuden hallintaan ja<br />

kunnossapitoon näkökulmasta:<br />

Ryhmä 26 Sopimukset ja hankintaan<br />

liittyvät asiakirjat<br />

Ryhmä 57 Kunnonvalvonnan värähtelymittaus<br />

Ryhmä 61 Kone- ja laitehankinnat.<br />

Tekniset erittelyt<br />

Ryhmä 62 Kunnossapidon käsitteet<br />

ja laitoksen kuntokartoitus<br />

Ryhmä 68 Teollisuuden riskienhallinta<br />

Ryhmä 71 Tehdashierarkia ja osastojen<br />

nimeäminen<br />

Ryhmä 75 Tunnusluvut<br />

Ryhmä 77 Kunnonvalvonnan sähköiset<br />

menetelmät<br />

Ryhmä 91 Käyttövarmuuden hallinta<br />

Ryhmä 92 Tehdastarkastukset<br />

PSK-standardit päivitetään tarvittaessa<br />

ja samassa yhteydessä tarkastetaan,<br />

vaikuttavatko tämä päivitykset<br />

muihin dokumentteihin. PSK:n<br />

käyttövarmuuden ja kunnossapidon<br />

standardit ovat linjassa kansainvälisten<br />

standardien kanssa. Tällä hetkellä<br />

tarkastuksessa on kunnossapidon<br />

tunnusluvut PSK 7501. Uutena projektina<br />

on käynnistynyt “PSK 91/2<br />

Käyttövarmuus suunnittelu- ja hankintavaiheessa”.<br />

Standardien tuntemuksesta<br />

hyötyä tutkimuksessa<br />

Mitä hyötyä tutkijoille ja opiskelijoille<br />

on standardeista? Parempi<br />

kysymys voisi toki olla, voiko alaa<br />

tutkia ja opiskella ilman relevanttien<br />

standardien tuntemusta? Useimmiten<br />

standardit sisältävät viimeisen<br />

näkemyksen yhteisestä kielestä ja<br />

myös akateemisen ja käytännön tuntemuksen<br />

yhdistävästä pitkäaikaisesta<br />

yhteiseen näkemykseen pyrkivästä<br />

tiimityöskentelystä.<br />

Tutkimuksen näkökulmasta standardien<br />

hyödyt voidaan pelkistää:<br />

• standardit antavat tutkijoille yhteisen<br />

kielen, jonka kaikki ymmärtävät samalla<br />

tavalla,<br />

• standardit määrittävät kunnossapidon<br />

luokittelujärjestelmän,<br />

• standardit antavat saman perusymmärryksen<br />

tieteenalan sisällöistä,<br />

• standardit selventävät ja määrittävät<br />

alan tärkeitä ilmiöitä, käsitteitä ja hallinnan<br />

kohteita,<br />

• standardit luovat pohjan ilmiöiden<br />

mittaamiselle,<br />

• standardit määrittävät kohteita tarkemmalle<br />

tutkimukselle,<br />

• standardit rakentavat siltaa tutkimuksen<br />

ja yritysten välille,<br />

• standardit tukevat tietojärjestelmien<br />

rakentamista,<br />

• standardit määrittävät tarvittavaa<br />

dataa.<br />

Standardit voivat myös auttaa opiskelijoita<br />

löytämään erikoistumis- ja<br />

opinnäytetöiden kohteita, ja luoda samalla<br />

pohjan työelämään siirtymiselle<br />

kunnossapidon alueella.<br />

CENIN KUNNOSSAPITOSTANDARDIEN KOKONAISUUS<br />

JOHTAMINEN:<br />

• EN 16646 Maintenance within physical asset<br />

management<br />

• EN 17485 Framework for improving the value of<br />

the physical assets<br />

• EN 17948 Maintenance function and management<br />

• EN 15331 Maintenance services for buildings<br />

RESURSSIT:<br />

• EN 13269 Maintenance<br />

Contracts<br />

• EN 13460 Maintenance<br />

Documents<br />

• EN 15628 Qualification<br />

of maintenance<br />

personnel<br />

PERUSTA:<br />

• EN 13306 Maintenance<br />

terminology<br />

• EN 17007 Maintenance<br />

process<br />

MENETELMÄT:<br />

• EN 15341 Key<br />

performance indicators<br />

• EN 16991 Risk based<br />

inspection framework<br />

• EN 17666 Maintenance<br />

engineering<br />

• TS 17385 Condition<br />

assessment of immobile<br />

constructed assets<br />

• EN 17840 Performance and<br />

condition assessment for buildings<br />

and civil engineering works<br />

• prEN Control of risk during<br />

maitenance operations<br />

44 promaint 3/<strong>2024</strong>

PAINELAITEFOORUMI<br />

22.–23.10.<strong>2024</strong> TAMPERE<br />

Painelaitefoorumi on teollisuuden ja voimalaitosten<br />

sekä yhdyskuntatekniikan painelaitteiden<br />

parissa työskenteleville kunnossapitäjille,<br />

käytönvalvojille, tarkastajille ja alan asiantuntijoille<br />

tarkoitettu tilaisuus, jossa käydään läpi<br />

alan ajankohtaisia kysymyksiä eri sidosryhmien<br />

edustajien puheenvuoroissa. Tänä vuonna<br />

aiheina on mm. vihreän siirtymän aiheuttamat<br />

vaikutukset teollisuuteen ja energiantuotantoon<br />

sekä niiden painelaitteisiin. Samalla sinulla on<br />

mahdollisuus tutustua Energia <strong>2024</strong> -messuihin.<br />

Tilaisuuden aiheita:<br />

Vetytalouden teknisiä haasteita<br />

Vedyn käsittelyn ja varastoinnin<br />

turvallisuus<br />

Tulossa pienet modulaariset<br />

ydinreaktorit (SMR)<br />

Sähkökattilat<br />

Hyvä konepajakäytäntö – uusi standardi<br />

Voimalaitoksen käyttövarmuuden<br />

kehittäminen (case)<br />

Katsaus painelaitestandardeihin<br />

Painelaitelainsäädäntö<br />

Painelaitelaiteiden käytön valvonta<br />

Painelaitteiden vaurioselvityksiä<br />

Painelaiteiden hallinta<br />

Vaarojen tunnistaminen ja riskien<br />

arviointi<br />

Hinta: 1290 euroa + alv 24 %<br />

<strong>Promaint</strong> ry:n jäsenille 200 €:n alennus.<br />

www.promaint.net > tapahtumakalenteri<br />

PAINELAITTEIDEN KÄYTÖN<br />

JA KUNNON VALVONTA<br />

6.–7.11.<strong>2024</strong> TAMPERE<br />

Käytön valvojan tehtävänä on mm. henkilökohtaisesti<br />

valvoa painelaitteen käyttöä ja kuntoa sekä<br />

pitää painelaitteen omistaja tietoisena olennaisista<br />

painelaitteen käyttöön ja kuntoon liittyvistä seikoista.<br />

Hänen tulee myös varmistua siitä, että painelaitetta<br />

käyttävä henkilökunta tuntee painelaitteen<br />

toiminnan, käyttöohjeet ja turvallisuussäännökset.<br />

Vuoden 2017 alusta voimaan tulleet uudet säädökset<br />

edellyttävät, että painelaitteelle on nimetty yksi<br />

tai useampi käytön varavalvoja.<br />

Koulutustilaisuus on tarkoitettu teollisuuden ja<br />

voimalaitosten painelaitteiden käytön valvojille ja<br />

vara valvojille sekä painelaitteiden kunnossapidon<br />

parissa työskenteleville henkilöille. Tilaisuudessa<br />

käydään läpi uusitun lainsäädännön vaatimuksia<br />

sekä alan ajankohtaisia kysymyksiä niin viranomaisten,<br />

tarkastuslaitosten kuin teollisuudenkin<br />

edustajien puheenvuoroissa.<br />

Tilaisuuden aiheita:<br />

Kemikaalien käsittelyä koskevat säädökset<br />

Painelaitelainsäädäntö<br />

Kehittyneet NDT-menetelmät<br />

Tiivisteet käytön valvojien näkökulmasta<br />

Painelaitekiinnikkeet<br />

Käytön valvojan tehtävät ja vastuut sekä<br />

sattuneita onnettomuuksia<br />

Tarkastuslaitoksen kokemuksia painelaitteiden<br />

valmistuksesta<br />

Putkistojen asennus-, korjaus- ja muutostyöt<br />

Laadunvarmistus ja<br />

laadunvalvontatoimitusprojekteissa<br />

Edellytykset painelaitetarkastuksen sujuvaan<br />

läpivientiin<br />

Hinta: 1290 euroa + alv 24 %<br />

<strong>Promaint</strong> ry:n jäsenille 200 €:n alennus.<br />

www.promaint.net > tapahtumakalenteri<br />

3/<strong>2024</strong> promaint 45

POHJOINEN TEOLLISUUS <strong>2024</strong><br />

Ennätysmäärä<br />

näytteilleasettajia<br />

Pohjoinen Teollisuus<br />

-tapahtumassa<br />

Pohjoisen teollisuus esittäytyi<br />

22.–23.5.<strong>2024</strong> Ouluhallissa. Kaksipäiväinen<br />

Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma<br />

houkutteli paikalle ennätysmäärän<br />

näytteilleasettajia ja lähes 4 000 kävijää.<br />

TEKSTI: JAAKKO TENNILÄ<br />

KUVAT: EXPOMARK, JAAKKO TENNILÄ<br />

Yksi näytteilleasettajista, Sulzer<br />

Pumps Finland Oy, sai messuilta<br />

haluamansa. Pohjoinen Teollisuus<br />

on yritykselle tärkeä tapahtuma,<br />

jossa tavataan runsaasti asiakkaita ja sidosryhmiä.<br />

– Olemme olleet monesti mukana näillä<br />

messuilla. Oulussa ja Pohjois-Suomessa<br />

on paljon monen eri alan teollisuutta,<br />

ja se on myös meidän huoltoverkostollemme<br />

tärkeä alue – siksi pyrimme aina<br />

osallistumaan näille messuille, Sulzerin<br />

Suomen huoltoliiketoiminnan päällikkö<br />

Niko Toikka kehui tapahtuman antia.<br />

46 promaint 3/<strong>2024</strong>

POHJOINEN TEOLLISUUS <strong>2024</strong><br />

Toikan mukaan messut olivat laadukkaat<br />

ja ihmisiä riitti. Sulzerin osastolla<br />

ihmiset ovat kertoneet kaivanneensa<br />

kiireettömiä kohtaamisia kasvotusten ja<br />

jääneet juttusille. Keskusteluissa korostuivat<br />

muun muassa tekoälyn hyödyntämisen<br />

mahdollisuudet<br />

sekä tietyt<br />

palvelut.<br />

– Vieraat olivat<br />

kiinnostuneita siitä,<br />

miten voisimme kehittää<br />

ja hyödyntää<br />

tekoälyä. Omista<br />

palveluistamme ympärivuorokautinen<br />

palvelualttius sai paljon kiitosta, samoin<br />

energiatehokkuuteen panostaminen. Lisäksi<br />

Suomessa sijaitseva tehdas ja pitkä<br />

historiamme herättivät kiinnostusta:<br />

monille kotimainen tuotanto on tärkeää,<br />

Toikka sanoi.<br />

Runsas ohjelmakattaus keräsi<br />

kehuja<br />

Messukokonaisuus sai kokonaisuudessaan<br />

kiitosta kävijöiltä, jotka nauttivat<br />

yhteisöllisestä tunnelmasta ja runsaasta<br />

ohjelmatarjonnasta.<br />

Ohjelmalavalla olivat puhumassa<br />

muun muassa Pekka Suomela (Kaivosteollisuus<br />

ry), Heidi Paalatie (Suomen<br />

Tuulivoimayhdistys ry) ja Jyrki Savolainen<br />

(Lappeenranta-Lahti University<br />

of Technology). Puheenvuoroissa kuvailtiin<br />

muun muassa vihreää siirtymää,<br />

teollisuuden kyberturvaa, Pohjois-Suomen<br />

suurhankkeita, kunnossapitoa, kaivosteollisuutta<br />

ja huoltovarmuutta.<br />

– Tapahtuman tarjonta oli kattava, ja<br />

Verkostoitumisen<br />

mahdollisuudet<br />

olivat vertaansa vailla."<br />

esillä oli laaja kirjo kilpailukykyisiä tuotteita<br />

ja palveluja, <strong>Promaint</strong> ry:n tuore,<br />

työnsä keväällä aloittanut, toiminnanjohtaja<br />

Timo Lehtinen toteaa.<br />

Tapahtumajärjestäjä Expomark Oy<br />

oli tyytyväinen järjestelyihin ja palautteeseen.<br />

Tapahtuma<br />

houkutteli<br />

paikalle 370<br />

näytteilleasettajaa<br />

teollisuuden<br />

eri aloilta.<br />

– Messuvierailta<br />

ja näytteilleasettajilta<br />

saamamme palaute on<br />

ollut todella positiivista, tapahtuman<br />

ohjelma- ja markkinointipäällikkö<br />

Tiina Aho iloitsi.<br />

– Innolla jo odotamme kevättä 2026,<br />

jolloin pääsemme seuraavan kerran<br />

nivomaan yhteen sen, mitä pohjoisen<br />

Suomen teollisuudessa tapahtuu, Aho<br />

lisää.<br />

Myös ensimmäistä kertaa messuilla<br />

vieraillut Lehtinen oli tyytyväinen näytteilleasettajilta<br />

saatuun palautteeseen.<br />

– Verkostoitumisen mahdollisuudet<br />

olivat vertaansa vailla, ja tapahtuma loi<br />

inspiroivan ympäristön uusien kumppanuuksien<br />

ja liiketoimintamahdollisuuksien<br />

syntymiselle. Tapahtuma on<br />

vahvistanut asemansa teollisuuden johtavana<br />

kohtaamispaikkana, jossa ideat<br />

ja innovaatiot muovautuvat käytännön<br />

ratkaisuiksi, hän toteaa.<br />

Seuraava Pohjoinen Teollisuus -tapahtuma<br />

järjestetään kahden vuoden<br />

kuluttua 20.–21.5.2026, ja se kerää alan<br />

ammattilaiset Ouluun jo 15. kerran.<br />

Pohjoinen Teollisuus<br />

järjestettiin tänä vuonna<br />

14. kerran. Joka toinen vuosi<br />

järjestettävä tapahtuma<br />

avasi ovensa ensimmäistä<br />

kertaa vuonna 1996, jonka<br />

jälkeen se on lunastanut<br />

paikkansa Pohjois-Suomen<br />

teollisuustapahtumien<br />

kärjessä alan ammattilaisten<br />

kokoontumispaikkana.<br />

3/<strong>2024</strong> promaint 47

POHJOINEN TEOLLISUUS <strong>2024</strong><br />

Näytteilleasettajat tyytyväisiä messujen<br />

positiiviseen ilmapiiriin<br />

SCHAEFFLER JA VUORENMAA<br />

Vuorenmaa Yhtiöt ja laakerivalmistaja Schaeffler osallistuivat<br />

yhteistyössä Pohjoinen Teollisuus -tapahtumaan.<br />

– Vuorenmaan tuote- ja palveluvalikoima kiinnosti<br />

messuvieraita. Tämä on selvästi tapahtuma, jossa pääsemme<br />

kohtaamaan pohjoisen alueen asiakkaitamme, ja<br />

oli ilo huomata, että kävijöitä riitti eri puolilta Suomea,<br />

tuoteryhmäpäällikkö Aleksi Uusi-Jaakkola kertoi tyytyväisenä.<br />

Ulkoalueella Schaefflerin Lifetime Solutions -näyttelyrekka<br />

herätti laajaa mielenkiintoa.<br />

– Pääsimme esittelemään runsaalle vierasjoukolle<br />

Schaefflerin ratkaisuja laakereiden voiteluun, kunnonvalvontaan<br />

ja laakereiden asennusteknisiin asioihin liittyen.<br />

Lisäksi yksi kulmakivistämme, valmistajan ja yhteistyökumppanin<br />

välinen välitön yhteistyö, tuli tapahtumassa<br />

hyvin esiin, Jaakko Joensuu Schaeffleriltä sanoi.<br />

SULZER<br />

Pohjoinen Teollisuus -tapahtuma on yksi vuoden päätapahtumista<br />

Sulzerin huoltoliiketoiminnalle. Tänäkin vuonna messuilla oli<br />

paljon kävijöitä, ja eri sidosryhmien kanssa oli tärkeitä ja hyviä<br />

kohtaamisia kahvikupin ääressä. Osastolla esillä olleet Sulzerin<br />

tuotteet kiinnostivat vieraita. Huoltopuolen ympärivuorokautinen<br />

palvelualttius sai myös paljon kiitosta. Lisäksi Suomessa<br />

sijaitseva tehdas ja sen pitkä historia laitevalmistuksen osalta<br />

kiinnosti, koska kotimainen tuotanto on tänä päivänä entistä tärkeämmässä<br />

roolissa. Myös energiatehokkuuteen panostaminen<br />

sekä tekoälymahdollisuuden hyödyntäminen olivat käydyissä<br />

keskusteluissa merkittävässä roolissa.<br />

VINCIT<br />

Kunnossapidon ja toiminnanohjauksen järjestelmää kehittävä<br />

VincitEAM osallistui Pohjoinen Teollisuus -messuille<br />

ensimmäistä kertaa, ja myyntipäällikkö Eetu Tolvanen<br />

piti tapahtumaa erittäin onnistuneena. Vaikka<br />

tapahtuma on pienempi verrattuna esimerkiksi Teknologiamessuihin,<br />

keskustelut olivat poikkeuksellisen hedelmällisiä.<br />

– Kävimme lukuisia erinomaisia keskusteluja potentiaalisten<br />

asiakkaiden kanssa, ja messukävijät osoittivat<br />

aitoa kiinnostusta järjestelmäämme kohtaan. Tapahtuman<br />

rento ja kaverillinen tunnelma tuki vuorovaikutusta,<br />

Tolvanen kertoo.<br />

VincitEAM pitää messuja arvokkaana mahdollisuutena<br />

vahvistaa asiakassuhteita ja luoda uusia kontakteja.<br />

– Kohtaamiset messuilla vahvistavat, että olemme oikealla<br />

tiellä tukemassa kunnossapidon kehitystä kohti<br />

älykkäämpää tulevaisuutta, Tolvanen lisää.<br />

Sulzerin osastolla (vasemmalta) Reetta Ojamies,<br />

Tony Markkula ja Matti Kytökorpi<br />

SEW<br />

SEW-EURODRIVE on tunnettu vaihdemoottoreistaan. Nykyisin<br />

yrityksen tuotevalikoima koostuu vaihdemoottoreista,<br />

teollisuusvaihteista, taajuusmuuttajista, servokäytöistä<br />

ja hajautetusta käyttöautomaatiosta.<br />

Lisäksi yrityksen palveluvalikoimaan kuuluvat mitoitus<br />

ja laitevalinta, mekaaninen- ja sähkösuunnittelu,<br />

ohjelmointi, käyttöönotto, huolto ja korjaus sekä kenttähuolto<br />

projektoituina kokonaistoimituksina.<br />

– Olimme tyytyväisiä messujen antiin. Väkeä riitti ja<br />

tavattiin paljon asiakkaita sekä meille tärkeitä sidosryhmiä,<br />

toimitusjohtaja Juha Korhola kiitteli.<br />

Hollolan ja Tornion huoltokeskuksissa korjataan ja<br />

huolletaan myös muiden valmistajien vaihdemoottorit ja<br />

teollisuusvaihteet sekä SEW-EURODRIVE:n taajuusmuuttajat<br />

ja servokäytöt. Huoltotoimintaa tukee Karkkilassa<br />

sijaitseva tuotantolaitos. Se on erikoistunut suurten teollisuusvaihteiden<br />

suunnitteluun ja valmistukseen.<br />

– Huoltopalvelut-konseptimme sisältää palveluja vaihteen<br />

koko elinkaaren ajaksi. Valikoimaamme kuuluvat muun<br />

muassa vaihdehuolto, ennakoivan kunnossapidon<br />

mittaukset ja tarkastukset sekä kenttähuolto, SEW-<br />

EURODRIVE:n toimitusjohtaja Juha Korhola kertoi (kuvassa<br />

toinen oikealta). Korholan kanssa messuilla viihtyivät<br />

asiantuntijat (vasemmalta oikealle) Arto Marttila, Jukka<br />

Venäläinen ja Ville Konga, jotka esittelivät yrityksen<br />

kattavia vaihdehuoltopalveluita.<br />

48 promaint 3/<strong>2024</strong>

POHJOINEN TEOLLISUUS <strong>2024</strong><br />

Tulevaisuuden lupauksia palkittiin<br />

Pohjoinen Teollisuus -tapahtumassa annettiin tunnustusta myös tulevaisuuden teollisuuden osaamiselle. Kunnossapitoyhdistys<br />

<strong>Promaint</strong> ry järjesti alan opiskelijoille tällä kertaa kunnossapidon kehitysprojektikilpailun, ja palkitsi tapahtumassa yhdessä<br />

Expomark Oy:n kanssa kaksi parasta työtä.<br />

Oulun ammattikorkeakoulun AMK-sähkötekniikan insinööritutkinnon opiskelija Juho Hussa palkittiin kehittämästään<br />

urakohtaisen osittaispurkausmittauksen anturista. Hussa paransi anturin käytettävyyttä ja turvallisuutta, mikä helpottaa<br />

generaattorin ennakoivaa<br />

kunnossapitoa. Opiskelijatyö tehtiin<br />

TGS Finland Oy:lle.<br />

Lisäksi palkittiin Aalto Yliopiston<br />

mekatroniikka-kurssin viiden<br />

opiskelijan ryhmän työ. Opiskelijat<br />

Luke Harding, Juuso Laitinen,<br />

Usama Sattar, Jouni Laitinen<br />

ja Topias Matero toteuttivat<br />

testilaitteen, jolla voidaan mitata<br />

teollisuudessa käytettävien<br />

roottoreiden värähtelyä. Testilaitteen<br />

avulla roottorin tuenta voidaan<br />

mitoittaa roottorin värähtelyn<br />

mukaan, jolloin laitteelle vahingollista<br />

resonanssia ei pääse syntymään,<br />

laite toimii optimaalisella teholla ja<br />

sen tukirakenteiden elinikä pitenee.<br />

Palkittu Juho Hussa (oikealla). Muut<br />

(vasemmalta oikealle) Timo Lehtinen<br />

<strong>Promaint</strong> ry, Ilkka Palsola <strong>Promaint</strong><br />

ry ja Tomi Niemi Expomark Oy.<br />

JUHA HUSSA KEHITTI ANTURIA<br />

– Työn tarkoituksena oli kehittää TGS Finland Oy:lle uusi urakohtaisen<br />

osittaispurkausmittauksen anturi. Uudesta anturista pyrittiin kehittämään<br />

vähintään yhtä hyvä kuin alkuperäisestä 80-luvun anturista, Hussa tiivistää.<br />

Käytettävyyttä ja sähköturvallisuutta pyrittiin parantamaan.<br />

– Materiaalivalinnoilla oli suuri merkitys: sydänmateriaalin, kuparilangan,<br />

valuhartsin, liittimien sekä varren valinta. Lopuksi suunniteltiin sovite, jolla valmis<br />

anturi kiinnittyy teleskooppisauvaan. Sovite suunniteltiin mallinnusohjelmalla ja<br />

tulostettiin 3D-tulostimella ABS-muovista.<br />

Käytettävyyttä ja sähköturvallisuutta onnistuttiin parantamaan valmistamalla<br />

uusi anturi sähköä johtamattomasta materiaalista. Lisäksi uudesta anturista tuli<br />

noin 50 prosenttia kevyempi, mikä paransi työergonomiaa.<br />

Juha Hussan kehittämä urakohtaisen<br />

osittaispurkausmittauksen anturi.<br />

AALTO YLIOPISTON VIIDEN OPISKELIJAN RYHMÄTYÖ<br />

Luke Hardingin, Juuso Laitisen, Usama Sattarin, Jouni Laitisen ja<br />

Topias Materon ryhmätyössä kehitettiin teollisuudessa käytettävien<br />

roottoreiden värähtelymittausta.<br />

– Suunnittelimme ja rakensimme laitteen, jolla pystymme säätämään<br />

roottorin telineen tukijäykkyyttä itsenäisesti sekä pysty- että vaakaakselilla.<br />

Tuennan jäykkyyttä säätämällä pystytään muuttamaan<br />

rakenteen ominaistaajuutta ja siten välttämään rakenteen ja roottorin<br />

resonanssia tietyillä pyörimisnopeuksilla, ryhmäläiset kuvasivat<br />

palkittua testilaitettaan tilaisuudessa.<br />

– Telinettä tukevien teräspalkkien efektiivistä pituutta ja sitä<br />

kautta telineen tuennan jäykkyyttä pystytään muuttamaan palkkeja<br />

tukevilla rullakoilla, jotka liukuvat teräsrakenteeseen kiinnitettyjä<br />

liukukiskoja pitkin. Rullakoiden liikuttamiseen käytimme kierreruuveja ja<br />

askelmoottoreita, joita ohjasimme rakentamallamme Arduino-pohjaisella<br />

järjestelmällä.<br />

3/<strong>2024</strong> promaint 49

Unique.<br />

Practice-led.<br />

Innovative.<br />

This is the SPS – Smart Production Solutions.<br />

A trade fair showcasing success stories, a wealth of expertise,<br />

and pioneering solutions. As a highlight for automation, the<br />

event will once again provide a unique platform for all those<br />

who want to advance their company with smart and digital<br />

automation.<br />

Immerse yourself in a world of innovation!<br />

Info and tickets: sps-exhibition.com<br />

12 – 14.11.<strong>2024</strong><br />

NUREMBERG, GERMANY<br />

Bringing<br />

Automation<br />

to Life<br />

33 rd international exhibition<br />

for industrial Automation<br />

50 promaint 3/<strong>2024</strong>

3 | <strong>2024</strong><br />

| MITÄ | MISSÄ | MILLOIN |<br />

SYKSY <strong>2024</strong><br />

World Class Maintenance -kunnossapidon<br />

koulutusohjelma 18.9.-18.12.<strong>2024</strong><br />

EuroMaintenance <strong>2024</strong> 16.–18.9.<strong>2024</strong><br />

KUNNOSSAPIDON<br />

JOHTAMINEN JA<br />

FYYSISEN OMAISUUDEN<br />

HALLINTA (WCM 4)<br />

17.-18.12.<strong>2024</strong> VANTAA<br />

Tuotantoa tukevalla kunnossapidon strategialla<br />

ja organisoinnilla yritys pystyy käyttämään<br />

tuotantokoneistojaan optimaalisilla tehoilla ja<br />

kustannuksilla. Fyysisen omaisuuden hallinnan<br />

tavoitteena on saada olemassa olevat resurssit<br />

tukemaan yrityksen liiketoiminnallisia tavoitteita<br />

mahdollisimman tehokkaasti ottaen huomioon<br />

tuotantoteknologian, taloudelliset lainalaisuudet<br />

ja ympäristön vaatimukset.<br />

Koulutus on suunniteltu tuotannon ja kunnossapidon<br />

johto-, kehitys- ja suunnittelu tehtävissä<br />

toimiville henkilöille sekä asiantuntijoille, joiden<br />

vastuulla on laitoksen johtamisen, talouden ja<br />

toiminnan kehittäminen. Se sopii myös kunnossapidon<br />

palveluyrityksissä toimiville henkilölle.<br />

Tilaisuus on osa World Class Maintenance<br />

-koulutusohjelmaa.<br />

Tilaisuuden aiheita:<br />

Kunnossapidon organisointi ja prosessien hallinta<br />

Kunnossapidon talous ja budjetointi<br />

Kunnossapidon johtaminen (case)<br />

Tietoa sertifiointitentistä<br />

Fyysisen omaisuuden hallinta - Asset Management<br />

Yrityksen strategia ja kunnossapidon tavoitteet<br />

Osaamisen kehittäminen osana yrityksen strategiaa<br />

| Rimini<br />

Laitoksen käyttövarmuus ja<br />

riskienhallinta (WCM 2) 16.-17.10.<strong>2024</strong><br />

| Jyväskylä<br />

Painelaitefoorumi 22.-23.10.<strong>2024</strong><br />

| Tampere<br />

Energia <strong>2024</strong> 22.-24.10.<strong>2024</strong><br />

| Tampere<br />

<strong>Promaint</strong> Energiakongressi <strong>2024</strong> 23.10.<strong>2024</strong><br />

| Tampere<br />

SKF Käyttövarmuus <strong>2024</strong> 5.–6.11.<strong>2024</strong><br />

| Helsinki<br />

Painelaitteiden käytön ja<br />

kunnonvalvonta 6.-7.11.<strong>2024</strong><br />

| Tampere<br />

Kunnossapidon tunnusluvut, suunnittelu<br />

ja resurssit (WCM 3) 20.-21.11.<strong>2024</strong><br />

| Tampere<br />

Kunnossapidon johtaminen ja fyysisen<br />

omaisuuden hallinta (WCM 4) 17.-18.12.<strong>2024</strong><br />

| Vantaa<br />

KEVÄT 2025<br />

Kunnossapito 25 -kongressi 5.-6.2.2025<br />

| Peurunka, Laukaa<br />

Hinta: 1390 euroa + alv 24 %<br />

<strong>Promaint</strong> ry:n jäsenille 200 €:n alennus.<br />

www.promaint.net > tapahtumakalenteri

Energiamessut<br />

22.–24.10.<strong>2024</strong><br />

Tampereella<br />

Tervetuloa energian<br />

maailmaan!<br />

›<br />

ENERGIA-ALAN<br />

›<br />

TUHANSIA<br />

›<br />

MESSUILLA<br />

PÄÄTAPAHTUMA SUOMESSA<br />

KOHTAAMISIA<br />

YLI 300 NÄYTTEILLEASETTAJAA<br />

›<br />

ENERGIAPÄIVÄ<br />

›<br />

ENERGIAKONGRESSI<br />

›<br />

#energiamessut<br />

ASIANTUNTIJAPUHEENVUOROJA<br />

›<br />

SEMINAAREJA<br />

Tapahtuma tuo yhteen ajankohtaisen<br />

tiedon, ratkaisut ja osaajat!<br />

energiamessut.fi

Yumpu Logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie settings
Accessibility Statement
Accessibility Statement
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2026 Yumpu.com, all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!