Promaint-lehti 3/2024
26.09.2024 • Views
Share Embed Flag

Promaint-lehti 3/2024

Promaint-lehti on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä teollisuuden ja tuotannon ammattilehti.

Promaint-lehti on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä teollisuuden ja tuotannon ammattilehti.

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
avone

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

3/<strong>2024</strong> I www.promaint<strong>lehti</strong>.fi<br />

KUNNOSSAPIDON JA TUOTANNON ERIKOISLEHTI<br />

26<br />

TEKOÄLY<br />

kunnossapidossa<br />

artikkelisarjan<br />

osa 2<br />

22<br />

Harri Varjonen:<br />

Suomalaisten<br />

pitää osata<br />

myydä<br />

32<br />

VTT: Tie kohti<br />

energiatehokasta<br />

tuotantoprosessia<br />

ei ole yksinkertainen<br />

ENERGIA<br />

teemanumero<br />

Heidi Paalatie<br />

Uusiutuvat energiat<br />

tuovat työtä

AI DRIVEN<br />

PRODUCTIVITY<br />

TEKOÄLYLLÄ<br />

TUOTTAVUUTTA<br />

VALMISTAVAN TEOLLISUUDEN<br />

KOLME TÄRKEINTÄ PÄIVÄÄ<br />

1.-3.10.<br />

TAMPEREEN MESSU-<br />

JA URHEILUKESKUS<br />

ALIHANKINTA.FI

PÄÄKIRJOITUS<br />

Luotettavaa tietoa<br />

netistä…<br />

Tekoäly on kova juttu, todennäköisesti<br />

myös kunnossapidossa.<br />

Tässä lehdessä<br />

jatkuu artikkelisarja tekoälyn<br />

hyödyntämisestä, mukaan<br />

pyritään tuomaan konkretiaa toteutuneiden<br />

tekemisten kautta. Seuraavassa<br />

jaksossa otetaan sitten etunojaa kohti<br />

tulevaisuutta.<br />

Valitettavasti tällä hetkellä näyttää<br />

siltä, että tekoälyn hyödyntämisessä<br />

nousevat eniten esiin mahdollisuudet<br />

manipuloida ja vääristää todellisuutta.<br />

Kun jokin aika sitten seikkailin sosiaalisessa<br />

mediassa, huomasin kaverin<br />

päivityksen ”Italiasta”. Kuva osoittautui<br />

käsitellyksi, mutta ensinäkemällä kuva<br />

ei aidosta poikennut. Kuvien ja videoiden<br />

helppoon muokkaamiseen on peruskuluttajille<br />

tarjolla lukuisia vaihtoehtoja,<br />

ja tarjonta lisääntyy koko ajan.<br />

Tekstin tuottaminen tekoälyn avulla on<br />

jo lähes perustekemistä itse kullekin.<br />

Olemme arvioineet paperille painetun<br />

tiedon asemaa omassa toiminnassamme<br />

jo usean vuoden ajan. Fakta on,<br />

että printtimedian osuus on vähentynyt<br />

ja vähenee edelleen. Onko printillä<br />

enää sijaa tulevaisuudessa? Muutama<br />

vuosi sitten koulumaailmassa lähdettiin<br />

aktiivisesti poistamaan kirjoja ja<br />

siirtymään mobiilimaailmaan. Menneeseen<br />

ei varmaan ole paluuta, mutta<br />

jonkinlaista takaisinvetoa on koulumaailmassa<br />

ollut havaittavissa.<br />

<strong>Promaint</strong> ry on tuottanut vuosien<br />

varrella lukuisia alan kirjoja. Best<br />

sellereiksi niitä ei voi kehua, mutta<br />

yrityksistä ja eri oppilaitoksista niille<br />

on löytynyt vuosien varrella taattu lukijakunta.<br />

Tekniikasta puhuttaessa eivät<br />

perusasiat pääsääntöisesti vuosien<br />

varrella vanhene. Faktat löytävät aina<br />

lukijansa, ja paperinen kirja on monen<br />

mielestä edelleen se paras käyttöliittymä.<br />

Kädessäsi oleva <strong>Promaint</strong>-<strong>lehti</strong> toimitetaan<br />

edelleen painettuna jäsenillemme<br />

ja sitä jaetaan myös oppilaitosten<br />

kirjastoihin. Lehden näköisversio<br />

on tuoreeltaan luettavissa verkossa.<br />

Viimeisen parin vuoden aikana <strong>lehti</strong>emme<br />

<strong>Promaint</strong>in ja Maintworldin<br />

lukukerrat verkossa ovat kasvaneet<br />

voimakkaasti. Osa lukijoistamme on<br />

myös indikoinut toiveensa, että saisivat<br />

lehtensä pelkästään sähköisessä muodossa.<br />

Tässä lehdessä on monenlaisen<br />

energiaan liittyvän sisällön lisäksi katsaus<br />

onnistuneeseen, ennätysyleisön<br />

keränneeseen Pohjoinen Teollisuus<br />

-tapahtumaan ja Kari Komosen artikkeli<br />

alan standardien merkityksestä ja<br />

kehitystyöstä.<br />

Otan edelleen mielelläni palautteenne<br />

ja juttuideanne vastaan.<br />

Jaakko Tennilä<br />

päätoimittaja<br />

<strong>Promaint</strong>-<strong>lehti</strong><br />

Tekniikasta<br />

puhuttaessa<br />

eivät perusasiat<br />

pääsääntöisesti<br />

vuosien varrella<br />

vanhene."<br />

Julkaisija Kunnossapitoyhdistys <strong>Promaint</strong> ry on Aikakausmedia ry:n jäsen, os. Messuaukio 1, 00520 Helsinki<br />

Päätoimittaja Jaakko Tennilä, jaakko.tennila@kunnossapito.fi Kustantaja ja toimitus Avone Oy, avone.fi<br />

Vastaava tuottaja Vaula Aunola, vaula.aunola@avone.fi, 050 596 5426 Ilmoitusmyynti Mika Säilä, 050 352 3277,<br />

mika.saila@totalmarketing.fi Ulkoasu Avone Toimitusneuvosto Petra Herola, KP-ServicePartner, Helena Kortelainen,<br />

<strong>Promaint</strong> ry; Juha Lepikko, MABCo; Juha Nyholm, Pinja Tilaukset ja osoitteenmuutokset toimisto@kunnossapito.fi<br />

Kirjapaino Savion Kirjapaino Oy, Kannen kuva Jefunne Gimpel<br />

4041 0660<br />

Painotuote<br />

3/<strong>2024</strong> promaint 3

Tässä<br />

numerossa<br />

3/<strong>2024</strong><br />

18<br />

FORTUM<br />

Suomenojalla<br />

edetään kohti vihreää<br />

energiaa<br />

26<br />

TEKOÄLY<br />

kunnossapidossa<br />

-artikkelisarjan 2. osa<br />

42<br />

Standardointi<br />

– välttämätön<br />

paha vai turhake?<br />

46<br />

Pohjoinen<br />

Teollisuus<br />

-tapahtuma keräsi<br />

ennätysyleisön<br />

03 Pääkirjoitus Jaakko Tennilä<br />

05 Lyhyesti<br />

09 Näkökulma: Iiris Paavisto<br />

10 Alan vaikuttaja: Heidi Paalatie<br />

18 FORTUM Suomenojalla edetään kohti<br />

vihreää energiaa<br />

22 Ydinvoiman “renessanssi” Euroopassa<br />

26 TEKOÄLY kunnossapidossa<br />

- artikkelisarjan 2. osa: Paljon puhetta,<br />

vähän käytäntöä?<br />

32 VTT: Energiatehokas<br />

tuotantoprosessi<br />

36 WÄRTSILÄ: Moottorien uudet<br />

voimanlähteet<br />

41 Energiakongressi <strong>2024</strong><br />

-ohjelma<br />

42 Kari Komonen: Alan standardien<br />

merkitys ja kehitystyö<br />

46 Pohjoinen Teollisuus -tapahtuma<br />

keräsi ennätysyleisön<br />

4 promaint 3/<strong>2024</strong>

Lyhyesti<br />

NBCH vetyputkiston ennustetaan<br />

siirtävän jopa 2,7 miljoonaa<br />

tonnia vihreää vetyä<br />

Baltian alueella vuodessa.<br />

.<br />

Pohjoismaiden ja Baltian<br />

vetykaasuputkiston yhteishanke<br />

etenee<br />

SUOMEN, Viron, Latvian, Liettuan, Puolan ja saksalaisen Ontrasin<br />

kaasunsiirtoyhtiöt ovat saaneet päätökseen Pohjois-Baltian<br />

vetykaasukäytävän (NBHC) esiselvitykset. Tammikuussa<br />

käynnistetyssä selvityksessä määriteltiin keskeiset edellytykset<br />

NBHC-vetyputkiston toteuttamiselle. Tavoitteena on vastata<br />

Keski-Euroopan vedyn markkinapotentiaaliin.<br />

Esiselvityksen perusteella Pohjoismaiden ja Baltian alueella<br />

arvioidaan olevan merkittävää tuotantopotentiaalia eli noin<br />

27,1 miljoonaa tonnia (Mt) uusiutuvaa vetyä (maalla ja merellä<br />

tuotetulla tuuli- ja aurinkovoimalla) vuoteen 2040 mennessä.<br />

NBHC-vetyputkiston ennustetaan siirtävän vuosittain jopa<br />

2,7 miljoonaa tonnia (Mt) uusiutuvaa vetyä maiden välillä<br />

vuoteen 2040 mennessä. Esitutkimus osoitti, että NBHC voisi<br />

olla yksi ensimmäisistä rajat ylittävistä vetyputkistoista<br />

Euroopassa.<br />

Rakennettava putkisto voi parhaimmillaan vähentää hiilidioksidipäästöjä<br />

jopa 37 miljoonalla hiilidioksidiekvivalenttitonnilla<br />

vuodessa vuoteen 2050 mennessä.<br />

– Yhteishankkeemme avulla mukana olevat vedynsiirtoyhtiöt<br />

luovat perustan vetytalouden markkinalle näissä kuudessa<br />

Euroopan valtiossa. Rajat ylittävä yhteistyö vedyn tuottajien,<br />

siirtäjien ja kuluttajien välillä on merkittävä tekijä energiamurroksen<br />

onnistumiselle Euroopassa, toteavat hankekumppanit<br />

yhdessä.<br />

– Suomessa on erinomaisesti toimiva energiajärjestelmä,<br />

ja olemmekin avainroolissa tässä yhteishankkeessa. Itämerta<br />

ympäröivillä EU:n jäsenvaltioilla on runsaasti kokemusta alueellisesta<br />

yhteistyöstä infrastruktuurien yhteenliittämisessä,<br />

esimerkiksi kaasun- ja sähkönsiirron osalta, Gasgridin toimitusjohtaja<br />

Olli Sipilä toteaa.<br />

Sipilän mukaan Suomella on kaikki edellytykset onnistua<br />

vetyteollisuuden kehittämisessä: erinomaiset puhtaan energian<br />

resurssit, vahvat energiansiirtoverkot, kilpailukykyinen<br />

sähkön hinta sekä korkea teknologinen osaaminen.<br />

– Vetytalous parantaa Itämeren alueen ja koko Euroopan<br />

huoltovarmuutta ja turvallisuutta, tuo kaivattua joustoa energiajärjestelmään<br />

sekä luo uusia investointeja ja työpaikkoja,<br />

Sipilä jatkaa.<br />

Huhtikuussa <strong>2024</strong> Euroopan komissio myönsi NBHC-hankkeelle<br />

yhteistä etua koskevan (PCI) aseman osana "Baltic Energy<br />

Market Interconnection Plan for Hydrogen" (BEMIP Hydrogen)<br />

-hanketta. PCI-status mahdollistaa EU:n hankerahoituksen<br />

hakemisen ja nopeutetut lupamenettelyt hankkeen toteuttamiseksi.<br />

Siirtoverkkoyhtiöt suunnittelevat seuraavaksi hankkeen<br />

toteutettavuusselvityksen aloittamista. Se kattaa yksityiskohtaisemman<br />

teknisen suunnittelun, kaupallisen ja taloudellisen<br />

arvioinnin sekä pohjoismais-balttilaisen vetykäytävän tarkemman<br />

toteutusaikataulun.<br />

NBHC-putkiston halkaisijaksi on tällä hetkellä suunniteltu<br />

1 200 mm, ja siihen sisältyisi useita kompressoriasemia.<br />

Putkiston pituus olisi noin 2 500 kilometriä.<br />

Havainnekuva: NBHC<br />

3/<strong>2024</strong> promaint 5

Lyhyesti<br />

Tällä hetkellä Suomessa<br />

tuotetaan biokaasua noin<br />

1 terawattitunti (TWh)<br />

vuodessa.<br />

Energiatehokkaampia<br />

muuntajia atomi kerrallaan<br />

SÄHKÖISTYVÄN MAAILMAN hiilijalanjäljestä<br />

iso osa syntyy sähkölaitteiden hävikistä.<br />

Helsingin yliopiston tutkijat kehittävät<br />

uusia materiaaleja, joiden avulla hävikki<br />

pienenee.<br />

Kun sähköä muutetaan suurilta jännitteiltä<br />

pienemmille, väliin tarvitaan kytkimiä<br />

ja muuntajia. Muunnettaessa sähkön tehosta<br />

saattaa hävitä kymmeniä prosentteja.<br />

Tilanne toistuu joka puolella yhteiskuntaa<br />

sähkölinjoista sähkölaitteisiin.<br />

Kokeellisen materiaalifysiikan professori<br />

Filip Tuomisto kertoo, että uusilla puolijohdemateriaaleilla<br />

hävikin voisi puristaa paljon<br />

pienemmäksi.<br />

– Hävikki riippuu kytkimen materiaalin<br />

ominaisuuksista, ja usein hyvin pienistä<br />

epäpuhtauksista. Puhutaan materiaalin miljoonasosan<br />

pitoisuuksista, Tuomisto kertoo.<br />

Tuomiston tutkimusryhmä Helsingin<br />

yliopistossa on kehittänyt jo useamman<br />

vuoden äärimmäisen pienen hävikin puolijohdemateriaaleja<br />

vihreän elektroniikan<br />

tarpeisiin. Komponenttien materiaalista yritetään<br />

käytännössä tehdä mahdollisimman<br />

huonosti sähköä johtavaa, sillä kun komponentin<br />

sähkönjohtavuus vaikeutuu, myös<br />

hävikkiä syntyy vähemmän.<br />

Erityisen lupaavilta vaikuttavat alumiinigalliumnitridi<br />

ja alumiinigalliumoksidi, joilla<br />

voisi korvata suurtehomuuntajissa ja -kytkimissä<br />

nykyisin käytettävän piin ja hiilen<br />

yhdisteen, piikarbidin.<br />

Helsingin yliopiston kiihdytinlaboratorion ionikiihdyttimillä voidaan ampua piitä<br />

alumiinigalliumnitridiin - jopa atomi kerrallaan. Kehitetyt materiaalit tehostavat<br />

sähkön käyttöä. Kuva: Kenichiro Mizohata<br />

Sähkönjohtavuuttakin muuntajissa ja<br />

kytkimissä tarvitaan, tietysti, mutta mahdollisimman<br />

vähän. Äärimmäisen pienikin<br />

määrä toivottua epäpuhtautta puolijohteen<br />

seassa aktivoi sen johtamaan sähköä. Oksidi-<br />

ja nitridiyhdisteiden seassa toivottu<br />

epäpuhtaus on pii.<br />

Helsingin yliopiston kiihdytinlaboratoriossa<br />

Tuomiston ryhmä selvittää, mikä olisi<br />

optimaalinen jakauma piitä näiden yhdisteiden<br />

sisällä. He pystyvät tutkimaan toivottujen<br />

ja ei-toivottujen epäpuhtauksien vaikutuksia<br />

atomi kerrallaan, esimerkiksi ampumalla<br />

piitä ja positroneja yhdisteen sekaan.<br />

Tavoitteena 4 TWh:n kotimaisen biokaasun vuosituotanto<br />

BIOENERGIA RY, Maa- ja metsätaloustuottajain<br />

Keskusliitto MTK, Suomen<br />

Biokierto ja Biokaasu ry, Elintarviketeollisuusliitto<br />

ry, Suomen Kaasuyhdistys<br />

ry, Kierrätysteollisuus ry, Suomen<br />

Kiertovoima ry ja Suomen Lähienergialiitto<br />

ry ovat laatineet yhdessä<br />

Biokaasuvisio 2030 -julkilausuman.<br />

Siinä asetetaan neljän terawattitunnin<br />

tuotantotavoite biokaasulle vuoteen<br />

2030 mennessä.<br />

Julkilausuman asiantuntijoiden<br />

mukaan biokaasutukseen nykytekniikalla<br />

soveltuvia syötteitä muodostuu<br />

Suomessa vuosittain noin 20 miljoonaa<br />

tonnia, jolloin biokaasun teoreettinen<br />

vuosituotantopotentiaali on jopa<br />

24 TWh. Teknis-taloudellinen tuotantopotentiaali<br />

on noin 10 TWh vuodessa.<br />

Asiantuntija-arvioiden mukaan<br />

nykyisillä toimenpiteillä biokaasun ja<br />

biometaanin tuotanto voi kasvaa korkeintaan<br />

3 terawattituntiin (2030), 5<br />

terawattituntiin (2035) ja 7 terawattituntiin<br />

(2040). Tuotannon kasvu pohjautuisi<br />

erityisesti maatalouden sivuvirtojen<br />

hyödyntämiseen, mutta myöhemmin<br />

biometaanin tuotannon yhteydessä<br />

otettavan hiilidioksidin talteenoton<br />

ja hyödyntämisen rooli kasvaisi.<br />

6 promaint 3/<strong>2024</strong>

Huoltovarmuuskeskus<br />

julkaisi harjoitusoppaan<br />

energia-alalle<br />

HUOLTOVARMUUSKESKUKSEN (HVK) julkaisema energia-alan<br />

harjoitusopas on tehty erilaisten harjoitusten suunnittelun ja<br />

toteuttamisen tueksi, tarjoten konkreettisia neuvoja ja menetelmiä<br />

harjoitusten järjestämisen avuksi. Sen tavoitteena on<br />

helpottaa organisaatiotason harjoitusten järjestämistä sekä<br />

antaa eväitä osallistua alueellisiin ja kansallisiin yhteistoimintaharjoituksiin.<br />

Näin pyritään madaltamaan niin uusien harjoittelijoiden<br />

kuin kokeneempienkin kynnyksiä osallistua harjoituksiin<br />

ja järjestää niitä.<br />

Huoltovarmuuskeskus korostaa, että harjoitustoiminta on<br />

keskeinen osa varautumista ja toiminnan jatkuvuuden varmistamista,<br />

sillä harjoitusten avulla voidaan tunnistaa heikkoja<br />

kohtia ja kehityskohteita. Energia-alan kriittisyys korostaa<br />

harjoittelun merkitystä. Harjoitusoppaassa painotetaan<br />

energiahuollon kannalta merkittävien riskien ja sidosryhmien<br />

tunnistamista. Sen sisällössä harjoitukset on jaoteltu kolmeen<br />

ryhmään.<br />

Työpöytäharjoitukset perustuvat kirjallisen materiaalin<br />

hyödyntämiseen, ja ne ovat tehokas tapa simuloida häiriötilanteita<br />

ilman fyysistä toimintaa. Koska työpöytäharjoitukset<br />

ovat kevyitä järjestää, ne sopivat hyvin erilaisten häiriötilanteiden<br />

ja poikkeusolojen läpikäymiseen pienellä kynnyksellä.<br />

Toiminnallisissa harjoituksissa häiriötilanteita päästään<br />

harjoittelemaan käytännössä, esimerkiksi maasto-olosuhteissa.<br />

Ne tarjoavat käytännönläheisen ja konkreettisen tavan testata<br />

valmiuksia ja prosesseja, paljastaen sellaisia kehityskohteita,<br />

joita teoreettisemmissa harjoituksissa ei ehkä huomata.<br />

Tekniset harjoitukset suoritetaan tietojärjestelmien tai esimerkiksi<br />

varajärjestelmien käyttöönoton parissa. Ne tukevat<br />

organisaatioiden kykyä ymmärtää ja hallita monimutkaisia järjestelmiä.<br />

Näissä harjoituksissa hyödynnetään usein simulaatio-ohjelmia<br />

ja pelejä, jotka mahdollistavat realististen tilanteiden<br />

simuloinnin ja niiden hallinnan harjoittelun.<br />

Varaudu<br />

ja turvaa<br />

huominen<br />

Toimiva kalusto ja sujuva logistiikka ovat<br />

avain toiminnan jatkumiseen, kun jotain<br />

yllättävää tapahtuu.<br />

Kun haluat varmistaa, ettei toimintasi<br />

keskeydy tiukassakaan paikassa, valitse<br />

Millog. Meiltä saat apua kunnossapitoon ja<br />

logistiikkaan, varautumissuunnitteluun sekä<br />

laitteiden ja järjestelmien toimintakyvyn<br />

varmistamiseen – niin fyysisessä kuin<br />

virtuaalisessakin maailmassa.<br />

Lataa<br />

energia-alan<br />

harjoitusopas<br />

Millog Group turvaa yritysten ja viranomaisten<br />

huoltovarmuutta sekä toiminnallista tehokkuutta<br />

kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. Millog Groupin<br />

muodostavat Millog Oy, Millog Marine & Power Oy ja<br />

Senop Oy.<br />

MILLOG.FI<br />

3/<strong>2024</strong> promaint 7

YHDISTÄ PISTEET<br />

TAMMIKUUSSA TAMPEREELLA<br />

SÄHKÖVERKOT<br />

KAASUVERKOT<br />

LÄMPÖVERKOT<br />

TIETOVERKOT<br />

TAMPEREEN MESSU-JA URHEILUKESKUS<br />

22.–23.1.2025<br />

Tapahtuma on maksuton ennakkoon rekisteröityneille.<br />

REKISTERÖIDY NYT<br />

VERKOSTOMESSUT.FI<br />

YHTEISTYÖSSÄ

Näkökulma<br />

IIRIS PAAVISTO<br />

SAFETY MANAGER | NORILSK NICKEL HARJAVALTA OY<br />

Kunnossapidon tärkeä<br />

rooli turvallisuudessa<br />

Prosessiturvallisuuden<br />

asiantuntemus<br />

kunnossapidossa<br />

on satsaus, joka<br />

tuottaa lisäarvoa<br />

ja turvallisuutta."<br />

Siirtymä itsenäisistä suojauskerroksista<br />

riskien arviointimenetelmiin.<br />

TUKES lanseerasi viime vuonna valvomilleen<br />

vaarallisia kemikaaleja varastoiville ja<br />

käyttäville laitoksille prosessiturvallisuusjärjestelmämallin.<br />

Yksinkertaisimmillaan<br />

prosessiturvallisuus on järjestelmällistä<br />

ja kurinalaista toimintaa, jolla taataan<br />

turvallinen ja hallinnassa pysyvä prosessi.<br />

Kunnossapidonkin tulee ymmärtää prosessiturvallisuuteen<br />

vaikuttavat tekijät<br />

aina itsenäisistä suojauskerroksista (kuva)<br />

riskienarviointimenetelmiin.<br />

Vaarallisten kemikaalien teollista varastointia<br />

ja käyttöä harjoittavien kunnossapito-organisaatioiden<br />

on syytä kiinnittää<br />

huomiota erityisesti pariin TUKESin järjestelmän<br />

sisältämään menettelytapaan.<br />

KRIITTISTEN LAITTEIDEN TUNNISTAMINEN<br />

Prosessiturvallisuusmielessä tulee arvioida<br />

sen kannalta kriittiset laitteet eli lakisääteiset<br />

laitteet, onnettomuuksia aiheuttavat ja<br />

niitä ehkäisevät laitteet. Laite voi olla siten<br />

kriittinen useastakin syystä.<br />

Kriittisten laitteiden tunnistamisen<br />

menettelytavassa on huomioitava laitteet,<br />

jotka vikaantuessaan, rikkoontuessaan tai<br />

virheellisesti toimiessaan voivat aiheuttaa<br />

prosessiturvallisuusonnettomuuden. Vaarallisten<br />

kemikaalien käsittelyssä niitä voivat<br />

olla esimerkiksi mikä tahansa putkiston<br />

osa, venttiili, säiliö jne.<br />

TUKESin mukaan kaikille varmasti<br />

tuttu PSK 6800 ei ole yksin riittävä menettelytapa<br />

prosessiturvallisuuden kriittisten<br />

laitteiden tunnistamiseksi. Laitoksissa,<br />

joiden laitekanta lasketaan kymmenissä<br />

tuhansissa, moni saattaa tunnistaa työmäärän<br />

suuruuden kriteeristöä mahdollisesti<br />

vaihdettaessa tai täydentäessä.<br />

LAITTEIDEN ELINKAAREN HALLINTA<br />

Prosessiturvallisuusmielessä kunnossapitoon<br />

liittyvien asioiden tulee olla arkipäiväistä<br />

ja kurinalaista tekemistä, kun<br />

kyseessä on:<br />

• kunnossapitostrategian ylläpito<br />

• laitteiden kunnossapitosuunnitelmat<br />

• tilastotieto kunnossapidon toteutumisesta<br />

• vajaakuntoisen laitteen onnettomuusriskin<br />

arviointi operoinnin jatkamiseksi<br />

• tilapäisten korjausten käsittely muutostenhallinnan<br />

toimenpitein<br />

• laitteen elinkaaren huomiointi korjausinvestoinneissa<br />

• kuranttien varaosien saatavuus<br />

• vikaantumisten ja poikkeamien kirjaus ja<br />

niille juurisyyanalyysin teko<br />

• tarkastussuunnitelmat<br />

• elinkaarisuunnitelma<br />

• dokumentoinnin ajan tasalla pitäminen<br />

• turva-automaation testaus alusta loppuun<br />

• turvallisuuskriittisten hälytysten hallinta<br />

ja arviointi<br />

• osaamisen hallinta ja varmistaminen<br />

(valvonta)<br />

• toimivat työlupa- ja energianerottamismenettelyt,<br />

sisältäen laitteiston käyttöönoton<br />

edellytysten toteutumisen<br />

TUKES ei hyväksytyissä menettelytavoissaan<br />

ota välttämättä kantaa joka<br />

asiaan, kuten esimerkiksi kemikaaliputkistojen<br />

merkintöjen muotoon. Uudistetut<br />

PSK-standardit tarjoavat kuitenkin<br />

mahdollisuuden käyttää merkintöjä, jotka<br />

tunnetaan myös muualla.<br />

Prosessiturvallisuusjärjestelmien uusi<br />

tarkastelutapa tuo uusia vaatimuksia, mutta<br />

myös paljon mahdollisuuksia. Prosessiturvallisuuden<br />

asiantuntemus kunnossapidossa<br />

on satsaus, joka tuottaa lisäarvoa ja<br />

turvallisuutta.<br />

Lisätietoa:<br />

tukes.fi/prosessiturvallisuusjarjestelma.<br />

3/<strong>2024</strong> promaint 9

ALAN VAIKUTTAJA<br />

HEIDI PAALATIE:<br />

Uusiutuvat<br />

energiat<br />

tuovat työtä<br />

Tuulivoimaloiden käytönaikainen huolto- ja<br />

kunnossapitosektori kasvaa nuorena toimialana yhtä rivakasti<br />

kuin koko ala. ”Suomalainen osaaminen ja työmoraali ovat<br />

aivan huippua. Kyllä sillä on kysyntää.”<br />

TEKSTI: VAULA AUNOLA KUVAT: JEFUNNE GIMBEL, FREEPIK<br />

Suomen uusiutuvat ry:n, entisen<br />

Suomen Tuulivoimayhdistyksen,<br />

operatiivinen johtaja<br />

Heidi Paalatie on tullut monelle<br />

tutuksi esitelmöidessään useissa<br />

teollisuusalan tilaisuuksissa, joista osaa<br />

myös <strong>Promaint</strong> ry on ollut järjestämässä.<br />

Yhdistyksen toiminnassa tapahtui<br />

suuri muutos viime kesänä. Nyt se hoitaa<br />

myös teollisen mittakaavan aurinkovoiman<br />

edunvalvontaa. Uusi nimi lanseerattiin<br />

elokuussa.<br />

– Hyvillä mielin voi sanoa, että olemme<br />

nyt entistä merkittävämpi energiakentän<br />

keskustelija. Edustamme Suomen<br />

toiseksi suurinta sähköntuotantomuotoa<br />

ja lisäksi nopeasti kasvavaa teollisen<br />

kokoluokan aurinkovoimaa. Sen lisäksi<br />

tulevat erilaiset liitännäishankkeet kuten<br />

tuuli- ja aurinkopuistojen yhteyteen rakennettavat<br />

akkuvarastot, Paalatie sanoo<br />

– Aurinko- ja tuulivoiman edunvalvonnassa<br />

on myös paljon synergioita,<br />

ja lisäksi jäsenkunnassamme on paljon<br />

yrityksiä, jotka toimivat kummankin parissa.<br />

Tästä syystä toimintamme laajentaminen<br />

teollisen kokoluokan aurinkovoimaan<br />

oli meille luonnollista.<br />

Paalatie toteaa uusiutuvan energian<br />

alan kasvaneen vauhdilla hänen uransa<br />

aikana.<br />

– Kun aloitin työni Tuulivoimayhdistyksessä<br />

vuonna 2012, noin prosentti<br />

Suomessa kulutetusta sähköstä tuotettiin<br />

tuulivoimalla, ja nyt se kattaa jo liki<br />

20 prosenttia kaikesta kulutuksesta. Samaan<br />

aikaan tietenkin järjestön toiminta<br />

on laajentunut ja muuttunut hyvin<br />

ammattimaiseksi.<br />

Viimeisimmän tuulivoimahankekatsauksen<br />

mukaan tämän vuoden kesäkuussa<br />

Suomessa oli julkaistu suunnitteilla<br />

olevia maatuulivoimahankkeita jo<br />

yli 72 900 megawattia (MW) ja merelle<br />

suunniteltuja hankkeita yli 69 900 MW.<br />

Kasvava kulutus veturina<br />

– Rakentamisessa on tietenkin suhdanteisiin<br />

ja muihin syihin liittyvää vuosittaista<br />

vaihtelua.<br />

Juuri nyt hankkeiden toteutumista<br />

hidastaa erityisesti korkea korkotaso.<br />

– Rahoituskustannusten osuus on<br />

hyvin merkittävä tuulivoimahankkeissa.<br />

Toivomme, että kustannustaso hieman<br />

laskisi, jotta investoinnit saataisiin<br />

lentämään. Saksassa esimerkiksi muutaman<br />

heidän mittakaavassaan hiljaisemman<br />

vuoden jälkeen rakennetaan nyt<br />

todella paljon uutta. Siellä tosin panostetaan<br />

teollisuuteen sellaisia tukirahoja,<br />

joihin meillä ei ole varaa. Se on heidän<br />

kilpailuetunsa.<br />

Kaikkein eniten alaa vie eteenpäin<br />

kuitenkin uuden kulutuksen syntyminen.<br />

– Sähkölle pitää olla markkinoita,<br />

jotta hankkeet kannattavat.<br />

Tällä hetkellä runsaasti sähköä kuluttavia<br />

suuria datakeskuksia rakennetaan<br />

eurooppalaisten metropolien<br />

ympärille. Ylen kokoamien tietojen<br />

mukaan kiinnostus Suomea kohtaan on<br />

kuitenkin nousemassa, ja kansainvälisillä<br />

yrityksillä on suunnitteilla tänne<br />

liki kaksikymmentä datakeskusta.<br />

Paalatie listaa Suomen valtteja.<br />

– Meiltä löytyy tilaa, puhdasta sähköä<br />

ja erittäin hyvin toimiva infra.<br />

Fingrid on kantaverkon suunnittelussaan<br />

varautunut sähkön tuotannon<br />

ja kulutuksen merkittävään, noin 50<br />

terawattitunnin kasvuun vuoteen 2030<br />

mennessä.<br />

– Se on kuitenkin niin paljon, että<br />

kulutuksen pitää lähteä kasvuun aika<br />

kiivaasti, että nuo luvut tavoitetaan.<br />

Tuulivoiman osalta ensi vuodelle asti<br />

rakentamisnäkymät ovat ihan hyvät,<br />

mutta vuodelle 2026 varsinaisia<br />

investointipäätöksiä ei ole tehty.<br />

– Arvioisin, että monet<br />

yritykset nyt vähän katselevat,<br />

miten tilanne kehittyy.<br />

10 promaint 3/<strong>2024</strong>

ALAN VAIKUTTAJA<br />

”Tuulivoiman<br />

työllisyysvaikutuksesta<br />

suurin osa syntyy<br />

elinkaarihallinnasta."<br />

– Tuulivoiman osalta<br />

rakentamisnäkymät<br />

ensi vuodelle<br />

ovat ihan hyvät,<br />

Heidi Paalatie toteaa.<br />

3/<strong>2024</strong> promaint 11

ALAN VAIKUTTAJA<br />

Tuulivoimahankkeet <strong>2024</strong> numeroina<br />

Maatuulivoima Projektit MW Voimalat<br />

Identifioitu hanke/ 68 11579 1409<br />

Esisuunnittelu<br />

Kaavoitus aloitettu 88 16700 1953<br />

Kaavaluonnos 8 2160 216<br />

YVA-menettely 107 25203 2730<br />

käynnissä<br />

Kaavaehdotus 26 4330 497<br />

YVA-menettely 28 4533 511<br />

tehty<br />

Kaavoitus tehty 19 2363 305<br />

Luvitettu 40 3413 507<br />

Rakenteilla 22 2695 431<br />

Yhteensä 406 72976 8559<br />

Merituulivoima Projektit MW Voimalat<br />

Identifioitu hanke/<br />

Esisuunnittelu<br />

8 21700 1110<br />

Kaavoitus aloitettu 3 4800 290<br />

Kaavaluonnos 0 0 0<br />

YVA-menettely<br />

käynnissä<br />

13 36660 2170<br />

Kaavaehdotus 3 4075 242<br />

YVA-menettely tehty 1 900 60<br />

Kaavoitus tehty 3 1460 94<br />

Luvitettu 1 400 80<br />

Yhteensä 32 69995 4046<br />

Tuulivoimasektorin vaikutukset työllisyyteen<br />

Tuulivoiman kokonaisvaikutukset työllisyyteen, htv<br />

3 %<br />

23 % 72 %<br />

2 %<br />

10 000 10 000 20 000<br />

30 000 40 000 50 000 60 000<br />

Suunnittelu Rakentaminen Käyttö Purku<br />

Tuulivoimasektorin kokonaisvaikutukset työllisyyteen henkilötyövuosina 20 vuoden elinkaaren aikana. Sisältää<br />

suorat vaikutukset tuulivoimasektorilla sekä niiden kautta syntyvät kerrannaisvaikutukset muilla toimialoilla.<br />

Suorat työllisyysvaikutukset tuulivoimasektorilla, htv<br />

10 %<br />

15 % 83 %<br />

1 %<br />

0 500 1 000<br />

1 500 2 000 2 500 3 000<br />

Suunnittelu Rakentaminen Käyttö Purku<br />

Tuulivoimasektorin suorat työllisyysvaikutukset henkilötyövuosina 20 vuoden elinkaaren aikana.<br />

Lähde: Ramboll, Tuulivoiman talousvaikutukset. 2019<br />

12 promaint 3/<strong>2024</strong>

ALAN VAIKUTTAJA<br />

Varmatoiminen<br />

sähkönjakeluverkosto<br />

Paalatien mukaan voimme olla ylpeitä<br />

siitä, että meillä on niin varmatoiminen<br />

sähkönjakeluverkosto ja todella hyvä<br />

kantaverkkoyhtiö.<br />

– Ne ovat aivan huippuja maailman<br />

mittakaavassakin. Kuvaavaa on se, että<br />

jos jossain tapahtuu sähkökatko, siitä<br />

tehdään valtakunnallinen uutinen.<br />

Tuulivoimaloita koskeva luvitus toimii<br />

myös hyvin.<br />

– Prosessi kestää kauan, mutta on ihan<br />

tehtävissä. Hallinto-oikeuskäsittelyä pitäisi<br />

toki nopeuttaa. Sillä saataisiin aikaan<br />

merkittävää ajan säästöä.<br />

Sähköntuotanto on myös kansainvälisen<br />

mittapuun mukaan erittäin puhdasta.<br />

– Sähköjärjestelmämme on jo hiilidioksipäästöjen<br />

osalta hyvällä tolalla. Nyt<br />

pitää vielä saada teollisuus, lämmitys, ja<br />

liikenne samalle tasolle. Suoraan sähköistämiseen<br />

pitäisi siirtyä kaikkialla siellä,<br />

missä se on mahdollista.<br />

myös uuden energian hankkeille, kuten<br />

merituulivoimalle ja aurinkovoimahankkeille,<br />

mutta maatuulivoimaa pidetään jo<br />

vakiintuneena teknologiana.<br />

Tuulivoima energiamarkkinoilla<br />

Kun tuulivoimaa on sähköjärjestelmässä<br />

paljon, tulee sähkömarkkinaan tuulivoimatuottajien<br />

itsensä näkökulmasta harmillisia<br />

piirteitä.<br />

– Energia on halpaa, kun sitä on paljon<br />

tarjolla ja tyypillisesti silloin tuulivoimatuotantoa<br />

on järjestelmässä runsaasti.<br />

Käytännössä tuulivoiman tuottaja saa<br />

tuotteestaan keskimääräistä halvemman<br />

hinnan.<br />

– Teollisuus ja kuluttajat hyötyvät halvoista<br />

hinnoista. Toivottavasti meillä on<br />

jatkossa uutta teollisuutta, joka voi joustaa<br />

kulutuksessa ja on nälkäinen puhtaalle<br />

sähkölle.<br />

Energiakriisin myötä myös kuluttajat<br />

ovat nyt sähkön tuotannosta ja hinnan<br />

vaihteluista hyvin tietoisia.<br />

– Kultareunus löytyy siitä, että myös<br />

arvostus on noussut. Hinta myös ohjaa<br />

kulutusta, ja voimme miettiä, onko nyt<br />

juuri oikea hetki laittaa sauna päälle.<br />

Elinkaari työllistää eniten<br />

Tuulivoimaloiden käytönaikainen huolto-<br />

ja kunnossapitosektori kasvaa nuorena<br />

toimialana yhtä rivakasti kuin koko ala.<br />

–Usein ajatellaan, että kun tuulivoimala<br />

rakennetaan, niin siellä se sitten<br />

pyörii seuraavat 30 vuotta, kunnes se<br />

puretaan. Näin ei kuitenkaan ole vaan<br />

operointi on varsin aktiivista vaikkei voimaloiden<br />

luona käydäkään päivittäin.<br />

Suurin työllistävä vaikutus syntyy voima­<br />

Kiinteistöverosta hyödyt<br />

kuntaan<br />

Paalatie kertoo, että monet naapurimaat<br />

myös ihailevat estotta suomalaista kiinteistöveromallia,<br />

jossa kertyneet verovarat<br />

jäävät kunnille.<br />

– Suomessa kunnat päättävät itsenäisesti<br />

alueidensa käytöstä. Mielestäni se<br />

on ehdottomasti hyvä asia. Tuulivoimaloiden<br />

synnyttämät haitat ovat paikallisia<br />

eli alueen pitää myös saada taloudellista<br />

hyötyä.<br />

Näin ylläpidetään kuntien motivaatiota<br />

viedä läpi toisinaan raskaitakin päätöksenteon<br />

vaiheita.<br />

– Puhdas ja edullinen sähkö houkuttelee<br />

uutta teollisuutta. Investoinnit luovat<br />

aitoa elinvoimaa toisin kuin kompensaatio<br />

tai tukirahat.<br />

Esimerkiksi Ruotsissa on tähän asti<br />

toimittu toisin. Kiinteistövero on myös<br />

ollut pienempi kuin Suomessa ja se on<br />

mennyt kokonaisuudessaan valtion kassaan.<br />

– Kunnilla on silti ollut veto-oikeus<br />

heidän muutenkin erilaisessa luvitusprosessissaan.<br />

Syyskuun alkupuolella saimme<br />

tiedon, että nyt myös Ruotsissa ollaan<br />

väliaikaisesti siirtymässä Suomen mallin<br />

mukaiseen kiinteistöverokannusteeseen.<br />

Uudet tuulivoimahankkeet rakennetaan<br />

markkinaehtoisesti, ilman tukia.<br />

– EU satsasi paljon jäsenvaltioiden<br />

talouksien elvyttämiseen pandemian<br />

jälkeen. Näitä RRF-rahoja myönnettiin<br />

Top 10 suurinta kuntaa, tuulivoimahankkeiden<br />

lukumäärä. Lähde: Tuulivoimahankkeet Suomessa,<br />

Suomen uusiutuvat ry 10.6.<strong>2024</strong><br />

3/<strong>2024</strong> promaint 13

ALAN VAIKUTTAJA<br />

– Varsinkin silloin, kun tarvitaan<br />

erikoisosaamista, suomalaisilta löytyy<br />

sitä, Heidi Paalatie toteaa.<br />

loiden sähköntuotantovaiheen aikana.<br />

Tuulivoimaloiden käyttöä ja kuntoa<br />

valvotaan ympäri vuorokauden. Yhdistys<br />

on teettänyt aiemmin Rambollilla tutkimuksen<br />

tuulivoimaloiden elinkaaren<br />

kaikkien vaiheiden aluetaloudellisista<br />

vaikutuksista.<br />

– Sen mukaan käytönaikaiset alueelliset<br />

työllisyysvaikutukset ovat kaikkein<br />

suurimmat, yli 80 prosenttia. Huollolla<br />

ja kunnossapidolla on niissä merkittävin<br />

rooli.<br />

Huoltoverkkojen<br />

monimuotoisuus<br />

Voimalatoimittajien kanssa tehdään<br />

yleensä 5–12 vuoden huoltosopimus hankinnan<br />

yhteydessä. Takuuaika on yleensä<br />

sidottu huoltosopimuksen.<br />

– Voimaloiden omistajilla on hyvin<br />

erilaisia strategioita. Toiset yhtiöt tekevät<br />

hyvin pitkiä sopimuksia voimalatoimittajien<br />

kanssa. Toisaalta strategia voi olla<br />

sellainen, että rakennetaan oma huoltoorganisaatio<br />

eikä nojauduta huoltosopimuksiin.<br />

Tämä ajatus lähtee siitä, että<br />

pitämällä huolto ja kunnossapito omassa<br />

yrityksessä, on niiden saatavuus taatumpi<br />

kaikissa olosuhteissa.<br />

– Joka tapauksessa alueellisia huoltajia<br />

tarvitaan ja voimalavalmistajat<br />

ovatkin myös perustaneet omat kattavat<br />

huoltoverkostonsa eri puolelle Suomea.<br />

Tietyt erikoisemmat huollot saatetaan<br />

toki tehdä kauempaa tulevien erikoistuneiden<br />

tiimien tai esimerkiksi lavan huoltoon<br />

erikoistuneen yrityksen toimesta.<br />

– Näiden huoltopisteiden ja työntekijöiden<br />

määrä on hyvin merkittävä. Pelkästään<br />

kahdella suurimmalla voimalavalmistajalla<br />

on Suomessa yhteensä yli<br />

30 huoltopisteen verkosto ja noin 350<br />

huoltajaa – rakentamisen ja tukitoimintojen<br />

henkilöstön lisäksi. Tämän lisäksi<br />

tulevat muut voimalavalmistajat ja muut<br />

huoltoihin erikoistuneet yritykset. Huoltajia<br />

rekrytoidaan koko ajan.<br />

Palveluiden vientipotentiaali<br />

– Suomalainen osaaminen ja työmoraali<br />

ovat aivan huippua. Kyllä sillä on kysyntää.<br />

Yhtenä esimerkkinä Paalatie mainitsee<br />

Janne Niskan tytäryhtiön Bladefencen,<br />

joka on kasvanut kovasti.<br />

– Yritys tekee huoltoja Suomen ja<br />

Euroopan lisäksi myös USA:ssa ja Kanadassa.<br />

Toinen hyvä esimerkki on Nordic<br />

Access, joka on käynyt hoitamassa erikoishommia<br />

maailmalla, samoin kuin<br />

nykyisin Tuulia Energyyn nykyisin kuuluva<br />

JBE Service.<br />

– Palvelupuolella meillä on esimerkiksi<br />

Silvasti, joka on Pohjoismaiden suurin<br />

tuulivoimakuljetusten tekijä. Peikko<br />

Finland puolestaan on tehnyt eri maissa<br />

Käytön aikaiset<br />

alueelliset<br />

työllisyysvaikutukset<br />

ovat kaikkein<br />

suurimmat, yli 80<br />

prosenttia."<br />

perustuksia ja myös työmaajohtamisen<br />

osaamista on tehty suomalaisvoimin<br />

naapurimaissakin.<br />

– Näitä esimerkkejä riittää. Varsinkin<br />

silloin, kun tarvitaan erikoisosaamista,<br />

suomalaisilta löytyy sitä.<br />

Riittääkö alalle osaajia?<br />

Osaajien saatavuus huolestuttaa alan toimijoita.<br />

– Ikäluokat pienenevät merkittävästi<br />

tulevina vuosina, ja moni ala tarvitsee kipeästi<br />

tekijöitä. Tiedostamme hyvin, että<br />

energia­alan täytyy kilpailla työvoimasta<br />

muiden alojen kanssa.<br />

– Sinänsä ala on hyvin monipuolinen.<br />

Se sisältää sekä voimalaitokset että tarvittavan<br />

infran eli alalla tarvitaan hyvin<br />

monenlaisia osaajia. Sähköjärjestelmät<br />

muuttuvat koko ajan monimutkaisemmiksi.<br />

Paalatien mukaan tällä hetkellä on hyviä<br />

mahdollisuuksia hakeutua tuulivoima-alalle.<br />

– Eritasoisia koulutuksia on tarjolla<br />

useissa oppilaitoksissa. Ne ovat nyt saaneet<br />

rahoitusta ja toivottavasti ainakin<br />

osa niistä jää pysyvämmiksi.<br />

Koko energia-alaa pitää myös brändätä<br />

hyvänä uravaihtoehtona.<br />

– Kun tyttäreni oli koulussa 5-luokalla,<br />

pidin siellä esityksen energiasta ja<br />

tuulivoimaloista. Oli helppoa sanoa, että<br />

miettisivät energia-alaa tulevaisuuden<br />

vaihtoehtona: työt eivät tule loppumaan<br />

– energiantarve ei maailmasta katoa.<br />

Erityisvaatimukset<br />

työntekijöille<br />

Paalatie kertoo, minkälaisia ominaisuuksia<br />

korkealla työskenteleviltä tuulivoimaloiden<br />

työntekijöiltä vaaditaan.<br />

– Turvallisuus on ensisijaista. Voimaloissa<br />

työskennellään aina pareina. Pitää<br />

pystyä pelastamaan sekä työparinsa että<br />

itsensä turvallisesti alas kaikissa olosuhteissa,<br />

myös silloin kun toinen on tajuttomana<br />

tai loukkaantuneena. Tämä asettaa<br />

omat vaatimuksensa terveydentilalle<br />

ja fysiikalle.<br />

Kaikkien tuulivoimaloissa työskentelevien<br />

on suoritettava Global Wind Organisationin<br />

sertifioima korkeanpaikan<br />

turvallisuuskoulutus.<br />

– Tässä koulutuksessa harjoitellaan<br />

muun muassa näitä pelastautumisisia ja<br />

ensiapua sekä ylipäänsä korkealla työskentelyn<br />

erityispiirteitä.<br />

– Lisäksi voimaloiden valmistajilla on<br />

tietenkin omat tekniset koulutuksensa.<br />

Yleensä ainakin toisella työparin<br />

työntekijällä on sähköalan tutkinto.<br />

– Toisella voi olla esimerkiksi mekaniikkaan,<br />

hydrauliikkaan tai konetekniikkaan<br />

liittyvä koulutustausta. Mitään<br />

ihmeellistä ei kuitenkaan sinänsä vaadita:<br />

tuulivoimalan voimansiirto on samanlainen<br />

kuin muissakin vastaavissa<br />

voimalaitoksissa – se vain sijaitsee korkealla.<br />

Paalatie kertoo itse löytäneensä energia-alalta<br />

arvojensa mukaisen työpaikan.<br />

Hän opiskeli ympäristöpolitiikkaa ja yritysten<br />

ympäristöjohtamista.<br />

– Olen aina pitänyt kirjoittamisesta<br />

ja tulinkin taloon viestintäkulmalla. Nyt<br />

kahdentoista vuoden jälkeen on helpompi<br />

luetella ne tehtävät, joita en ole yhdistyksessä<br />

tehnyt. Meitähän oli silloin vain<br />

kaksi työntekijää: minä ja yhdistyksen<br />

toimitusjohtaja Anni Mikkonen. Nyt<br />

meitä on jo kolmetoista.<br />

14 promaint 3/<strong>2024</strong>

ALAN VAIKUTTAJA<br />

Suomen Tuulivoimayhdistys<br />

laajensi aurinkovoimaan<br />

Yhdistys toimii jatkossa nimellä Suomen uusiutuvat<br />

ry. Muutoksen myötä yhdistys edustaa kotimaisen<br />

energiakentän suurimpia investointeja ja kolmea<br />

tuotantomuotoa – maatuulivoimaa, merituulivoimaa ja<br />

aurinkovoimaa. Yhdistyksen edunvalvonnan piiriin kuuluvat<br />

jatkossa myös hankkeiden yhteyteen rakennettavat<br />

energiavarastot.<br />

Nopeasti kasvavan tuuli- ja aurinkovoiman potentiaali<br />

Suomen teollisuuden ja investointien näkökulmasta on<br />

merkittävä. EK:n vihreän siirtymän ennusteiden mukaan<br />

yhdessä tuuli- ja aurinkovoiman investointipotentiaali on<br />

arviolta vajaa 200 miljardia euroa. Kun tätä verrataan<br />

Suomen kaikkien investointien määrään, joka oli vuonna<br />

2022 65 miljardia euroa, voidaan puhua merkittävästä<br />

kansantalouteen vaikuttavasta tuotantoalasta.<br />

–Uudet teolliset investoinnit tarvitsevat toteutuakseen<br />

merkittävät määrät lisää uutta puhdasta sähköntuotantoa,<br />

eli tuuli- ja aurinkovoimaa, toteaa Suomen uusiutuvien<br />

edunvalvontajohtaja Matias Ollila.<br />

Yhteistyötä tehdään Suomen Aurinkoenergiayhdistys<br />

ry:n kanssa, joka keskittää toimintansa jatkossa kiinteistö- ja<br />

tonttikohtaiseen aurinkovoiman tuotantoon kokoluokkaan<br />

katsomatta. Suomen uusiutuvat ry puolestaan edistää<br />

teollisen tuulivoiman lisäksi teollisen kokoluokan<br />

aurinkovoiman käyttöä Suomessa.<br />

Molemmilla yhdistyksillä on pitkä historia suomalaisen<br />

uusiutuvan energian edunvalvonnassa. SARY on toiminut<br />

aurinkovoiman ajurina nyt jo 45 vuoden ajan tavoitteenaan<br />

tehdä ala tunnetuksi ja edistää kaikkia aurinkoenergiaan<br />

liittyviä kehittymismahdollisuuksia. Suomen uusiutuvat<br />

on puolestaan toiminut tuulivoima-alan edunvalvojana yli<br />

35 vuoden ajan ja ollut saattamassa teollista tuulivoimaa<br />

yhdeksi Suomen tämän hetken merkittävimmistä tavoista<br />

tuottaa uusiutuvaa energiaa.<br />

– SARY:n jäsenet toimittavat jatkossakin<br />

aurinkovoimalaratkaisuja kotitalous-, liike-, ja<br />

palveluasiakkaiden sekä teollisuuden tarpeisiin sekä<br />

kohteisiin, joissa aurinkovoimatuotantoa voidaan hyödyntää<br />

paikan päällä tuotettuna sähkönkäyttäjälle. Aurinkovoiman<br />

pientuotanto on merkittävä tapa mahdollistaa suomalaisten<br />

kotitalouksien oma sähköntuotanto ja osallistua myös<br />

omalta osaltaan sähköjärjestelmän tasaamiseen. Meidän<br />

puoleemme kannattaa siis jatkossakin kääntyä kaikessa<br />

pienaurinkovoimaan liittyvässä, SARY:n hallituksen<br />

puheenjohtaja Markus Andersén summaa.<br />

– On hienoa, että voimme jatkossa toimia kotimaisen<br />

aurinkovoiman edistämisessä rinta rinnan niin kokeneen<br />

tahon kuin SARY:n kanssa. Toimintakenttiemme eriytyminen<br />

pientuotantoon ja teolliseen tuotantoon tuo selkeyttä<br />

ja luo mahdollisuuden vahvistaa jatkossa molempien<br />

edunvalvontaa, Suomen uusiutuvien operatiivinen johtaja<br />

Heidi Paalatie kiteyttää.<br />

Kennoteknologian nopea kehittyminen luo<br />

mahdollisuuksia hyödyntää aurinkoa energiantuotannossa<br />

entistä tehokkaammin niin pien- kuin teollisessakin<br />

tuotannossa. Kumpikin tuotantomuoto tarvitsee<br />

kehittyäkseen selkeän poliittisen toimintaympäristön, jonka<br />

saavuttaminen on SARY:n ja Suomen uusiutuvien yhteinen<br />

tavoite.<br />

Top 10 omistajat ja tuulivoimahankkeiden kumulatiivinen teho (MW)<br />

Myrsky energia Oy<br />

Winda Energy Oy<br />

Neoen Renewables Finland Oy<br />

ABO Energy Suomi Oy<br />

Tuulialfa Oy<br />

Skyborn Renewables<br />

Metsähallitus<br />

Suomen Hyötytuuli Oy<br />

Ilmatar Energy Oy<br />

OX2<br />

0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000 16 000 18 000 20 000 22 000 24 000 MW<br />

Lähde: Tuulivoimahankkeet Suomessa, Suomen uusiutuvat ry 10.6.<strong>2024</strong><br />

3/<strong>2024</strong> promaint 15

MAINOS<br />

Sulzer on<br />

suomalaisen<br />

pumppuosaamisen<br />

kehityksen<br />

ytimessä.<br />

Innovaatiot<br />

vaativat<br />

yhteistyötä<br />

16 promaint 3/<strong>2024</strong>

MAINOS<br />

Kotimaista tuotantoa. Sulzerin pumpputehdas ja huipputehokas logistiikkayksikkö sijaitsevat Kotkassa.<br />

Suomalainen osaaminen on<br />

tärkeässä roolissa globaalin<br />

pumppujätti Sulzerin<br />

toiminnassa. Sen varaan<br />

rakentuvat sekä oma että kumppanien<br />

prosessien tutkimus- ja kehitystoiminta<br />

ja tehokkuuden jatkuva parantaminen.<br />

Perinteisellä alalla toimivassa suuryrityksessä<br />

kehittäminen ja innovointi<br />

vaativat resursseja ja sitoutumista johtotasolta<br />

asti. Kehitystyössä hedelmällisimmät<br />

tulokset saadaan, kun haastetaan<br />

perinteisiä näkemyksiä ja etsitään<br />

niihin uusia ratkaisuja. Suomalainen<br />

koulutus ja insinööriosaaminen antavat<br />

Sulzerille välineitä tehdä asioita jatkuvasti<br />

paremmin ja tehokkaammin.<br />

Pitkäjänteinen kehitystyö<br />

tuottaa suomalaisia<br />

menestystarinoita<br />

Pumppaamiseen kehitetään jatkuvasti<br />

parempaa ja monipuolisempaa laitteistoa.<br />

Panostukset näkyvät parempana<br />

hydrauliikkana sekä eri teollisuuden<br />

aloille ja eri tyyppisille raaka-aineille<br />

soveltuvina pumpputyyppeinä. Eikä<br />

kehitystyö rajoitu suinkaan vain pumppuihin,<br />

vaan kattavasti erilaisiin prosessilaitteisiin<br />

kuten sekoittimiin ja turbokompressoreihin.<br />

AHLSTAR-prosessipumput ovat<br />

malliesimerkki siitä, kuinka suomalaista<br />

insinööriosaamista arvostetaan teollisuudessa<br />

ympäri maailman. Korkealuokkaisten<br />

pumppujen sarja kehitettiin<br />

ja sitä valmistetaan edelleen Karhulan<br />

tehtaalla. AHLSTAR-pumput ja niitä<br />

edeltävät tuotesukupolvet ovat olleet<br />

käytössä eri teollisuuden aloilla jo lähes<br />

kahden vuosisadan ajan.<br />

Myös digitaalisia ratkaisuja tuodaan<br />

jatkuvasti vahvemmin pumppaukseen.<br />

Muun muassa Suomessa kehitetyn<br />

Sulzer Sensen avulla monitoroidaan<br />

laitteiden kuntoa ja kerätään dataa<br />

niiden toiminnasta. Näin huollon<br />

tarvetta ja huoltotoimenpiteitä voidaan<br />

ajoittaa ja toteuttaa täsmällisemmin.<br />

Seurannan avulla asiakas säästää<br />

huoltokustannuksissa ja pitää laitteet<br />

toimintakuntoisina pidemmän aikaa.<br />

Uusien pumppaussovellusten<br />

kehittäminen<br />

Sulzerin oman tuotannon lisäksi kehitystoiminta<br />

kattaa laajemmin teollisuuden<br />

uusien prosessien innovaatioita.<br />

Uudet, kestävät teollisuuden raakaaineet<br />

ja kiertotalouden tehokkaampi<br />

hyödyntäminen vaativat ratkaisuja<br />

uudenlaisten materiaalien käsittelyyn ja<br />

jalostukseen. Teollisuuden muutosten ja<br />

alojen kehittymisen myötä myös pumppauksen<br />

toimijoilta vaaditaan kykyä<br />

sopeutua ja edistää muutoksia.<br />

Puun ja sellun hyödyntäminen uusissa,<br />

kestävissä materiaaleissa tarkoittaa<br />

uusia mahdollisuuksia Suomessa pitkään<br />

merkittävässä asemassa olleille<br />

metsä- ja paperiteollisuuden toimijoille.<br />

Sulzerin pitkät perinteet alan prosesseista<br />

ovat luoneet ennennäkemättömät<br />

valmiudet muutokseen.<br />

– Olemme osaava teknologiapartneri<br />

ja osa strategiaamme on kehittää uusia,<br />

vastuullisia prosessiteknologioita,<br />

kertoo Saku Vanhala, tuoteportfoliopäällikkö<br />

Sulzer Pumps Finland Oy:ltä.<br />

Laaja osaajaverkosto<br />

tukee innovaatiotyötä<br />

Sulzerin menestys Suomessa rakentuu<br />

yhteistyölle paikallisten kumppanien<br />

kanssa. Pitkäaikaiset suhteet yrityksiin<br />

ja instituutioihin ovat luoneet kestävän<br />

pohjan kehitysyhteistyölle, oman<br />

liiketoiminnan kasvulle ja koko alan<br />

edistämiselle. Lisäksi korkealuokkaisen<br />

tekniikan alan koulutuksen myötä verkostoituminen<br />

suomalaisten oppilaitosten<br />

ja korkeakoulujen kanssa on ollut<br />

menestyksekästä.<br />

Tekninen ja mekaaninen osaaminen<br />

ovat Suomessa kovalla tasolla, ja täältä<br />

löytyy pitkälle teollisuuden erityistarpeisiin<br />

kehitettyjä korkealuokkaisia<br />

ratkaisuja. Sulzer käyttää toiminnassaan<br />

useita suomalaisia alihankkijoita ja teknisiä<br />

erikoisosaajia, mikä on osaltaan<br />

panostus tuotteiden korkean laadun<br />

varmistamiseen. Suomalaisen osaamisen<br />

arvostus näkyy myös yritysostoissa,<br />

joissa keskiössä ovat olleet osaamisen<br />

hankkiminen sekä tehokkuuden parantaminen.<br />

Sulzerin tavoitteena on olla luotettava<br />

ja vastuullinen toimija. Tämä näkyy<br />

myös panostuksissa paikalliseen kehitykseen<br />

ja yhteiskuntaan. Yritys on tehnyt<br />

merkittäviä investointeja Suomessa,<br />

luonut työpaikkoja ja tukee osaltaan<br />

paikallisia yhteisöjä.<br />

3/<strong>2024</strong> promaint 17

FORTUM<br />

TEKSTI: JAAKKO TENNILÄ<br />

KUVAT: FORTUM, JAAKKO TENNILÄ<br />

Suomenojan<br />

voimalaitos<br />

etenee kohti<br />

vihreää<br />

energiatuotantoa<br />

Fortumin Suomenojan laitoskokonaisuuteen<br />

kuuluu 20 000 kuution lämpöakku, 65 megawatin<br />

lämpöpumppulaitos, kaksi 50 MW:n sähkökattilaa sekä<br />

kaksi maakaasukattilaa yhteisteholtaan 320 MW.<br />

18 promaint 3/<strong>2024</strong>

FORTUM<br />

Vuodesta 1977 tuotantokäytössä ollut Suomenojan voimalaitos koki ison muutoksen<br />

huhtikuussa, kun hiilen käyttö lämmön- ja sähköntuotannossa lopetettiin kokonaan.<br />

Seuraavana tavoitteena on korvata maakaasun käyttö energiantuotannossa ja<br />

muuttaa tuotanto lähes kokonaan sähköpohjaiseksi vuoteen 2030 mennessä.<br />

mönkysyntä kasvaa taikka lämmöntuotannossa<br />

on häiriöitä.<br />

Laitoksen kehittämisen yhtenä ohjaavana<br />

tekijänä on Espoo Clean Heat –<br />

hiilineutraaliusohjelma.<br />

Käytössä maan ensimmäinen<br />

dynaaminen sähköliittymä<br />

Suomenojan hiilikattiloiden korvaaminen<br />

vapautti voimalaitokselta kuutiotilavuutta<br />

voimakkaasti. Sähkökattilat<br />

täyttävät vanhoista halleista vain pienen<br />

osan. Samalla mekaanisen kunnossapidon<br />

tarve<br />

on vähentynyt<br />

ja kunnossapidon<br />

tekeminen<br />

tulee<br />

olemaan enenevässä<br />

määrin<br />

sähkölaitteiden kunnossapitoa.<br />

Sähkökattilat aiheuttavat muutoksia<br />

myös lämmön tuotannossa, koska mahdolliset<br />

sähköverkon muuttuvat tilanteet<br />

vaikuttavat myös sähkökattiloiden<br />

käyttämiseen. Suomenojalla on käytössä<br />

Carunan dynaaminen sähköliittymä,<br />

Suomenojan voimalaitoksen<br />

muutosprosessi muuttaa voimakkaasti<br />

kunnossapidon<br />

tekemistä ja edellyttää uutta<br />

osaamista, kertovat laitosta esittelevät<br />

tuotantojohtaja Panu Ahrnberg ja kunnossapitopäällikkö<br />

Miika Saavalainen.<br />

Käynnissä on myös kunnossapidon hyödyntämien<br />

järjestelmien kehitysprojekti.<br />

Suomenojan laitos työllistää noin 75<br />

henkilöä, joista 25 on kunnossapitäjiä.<br />

Suomenojan henkilöstö hoitaa myös<br />

keskitetysti Espoon kaukolämmön valvonnan.<br />

Tällä hetkellä Suomenojan laitoskokonaisuuteen<br />

kuuluu 20 000 kuution<br />

lämpöakku, 65 megawatin lämpöpumppulaitos,<br />

kaksi 50 MW:n sähkökattilaa<br />

sekä kaksi maakaasukattilaa yhteisteholtaan<br />

320 MW (70MW ja 250MW).<br />

Suomenojan lämpöakkuun voidaan<br />

varastoida 800 megawattituntia lämpöenergiaa.<br />

Lämpöakun vesi voidaan lämmittää<br />

kaukolämpöverkkoon sopivaksi<br />

halvan sähkön ajankohtina ja vapauttaa<br />

lämpöenergia kaukolämmöksi, kun lämjoka<br />

on ensimmäinen laatuaan Suomessa.<br />

Caruna voi rajoittaa tarvittaessa sähkökattilayksikön<br />

sähkönkulutusta verkossa<br />

vallitsevan tilanteen mukaisesti.<br />

Käytössä oleva lämpöakku mahdollistaa<br />

sähkökattiloiden nopean alasajon, jopa<br />

talvisissa olosuhteissa. Lisäksi sähkökattiloiden<br />

käyttöä voidaan ajoittaa<br />

ajankohdille, jolloin sähkö on edullista ja<br />

myös päästöjen kannalta optimoitua.<br />

Fortum siirsi vuonna 2022 Suomenojan<br />

kunnossapidon takaisin itselleen<br />

silloiselta sopimuskumppanilta Caverionilta.<br />

Alkuperäiseen<br />

sopimukseen<br />

sisältyivät<br />

Kunnossapito<br />

keskittyy entistä<br />

Suomenojan<br />

voimalaitoksen<br />

enemmän sähkölaitteisiin."<br />

kunnossapidon<br />

lisäksi Järvenpään<br />

voimalaitoksen, Kivenlahden lämpölaitoksen<br />

sekä Espoon, Kauniaisten,<br />

Kirkkonummen lähes tuhannen kilometrin<br />

mittaisten kaukolämpö- ja kaukokylmäverkostojen,<br />

kaukolämmön<br />

lämpökeskusten ja pumppausasemien<br />

kunnossapito.<br />

Espoon kaukolämmön muutosmatka, Espoo Clean Heat. Lähde: Fortum<br />

3/<strong>2024</strong> promaint 19

FORTUM<br />

Tietojärjestelmät kehittyvät<br />

voimalaitosten rinnalla<br />

Vaikka Suomenojan laitoksen ja Espoon<br />

kaukolämmön muutosprosessi on edelleen<br />

osittain kesken, toiminnan kehittäminen<br />

ja tekemisten suunnittelu ovat<br />

myös kunnossapidon osalta jatkuvassa<br />

muutoksessa. Kyseessä on laaja hajautettu<br />

kokonaisuus, johon tulevina vuosina<br />

tulee vielä uusia laitteistoja (kaukolämpöakkuja,<br />

datakeskusten lämmöntalteenottoa)<br />

suunnitelman mukaan. Jotta<br />

kunnossapito pysyisi vauhdissa mukana,<br />

tietojärjestelmien kehittämiseen on panostettu.<br />

Kehitysprojektin yhtenä tavoitteena<br />

on helpottaa yksittäisen kunnossapitäjän<br />

mahdollisuutta saada kentällä<br />

kunnossapidon toteutuksessa tarvittava<br />

tieto helposti käyttöönsä ja mahdollistaa<br />

tuotantokoneiston kattava seuranta myös<br />

kunnossapidon kannalta.<br />

Tuotanto-omaisuuden hallinnan järjestelmä<br />

koostuu tällä hetkellä Maximokunnossapitojärjestelmästä,<br />

M-Files<br />

dokumenttienhallintajärjestelmästä,<br />

CADMATIC eShare -tiedon jakamisjär-<br />

ata Management<br />

Asset Data Management<br />

jestelmästä ja Qlik Sense-raportointijärjestelmästä.<br />

Järjestelmistä Maximo ja<br />

M-Files ovat usealle tuttuja. Qlik Sense<br />

on webpohjainen BI-työkalu ja Cadmatic<br />

eShare on työkalu tietosisällön visualisointiin<br />

(digitaalinen kaksonen) ja tietoturvalliseen<br />

jakamiseen organisaation<br />

sisällä ja myös ulkoisesti.<br />

Kaukolämpöverkoston kunnossapidossa<br />

hyödynnetään myös X Heat -järjestelmää,<br />

joka on Trimblen kehittämä<br />

järjestelmä. X Heat on CAD-pohjainen<br />

kaukolämpöputkien suunnitteluun erikoistunut<br />

ohjelmisto.<br />

Maximo on ollut käytössä Fortumilla<br />

jo pitkään kunnossapidon järjestelmänä.<br />

M-Files ja Cadmatic eShare ovat parhaillaan<br />

käyttöönottovaiheessa. Tavoitteena<br />

järjestelmien kehityksessä on mahdollistaa<br />

kunnossapidon henkilöstölle helppo<br />

tapa päästä käsiksi kohteen lähellä tarvittavaan<br />

dataan ja dokumentaatioon. Henkilö<br />

pääsee laitoksen 3D-mallin kautta<br />

(eShare) käsiksi työkohteen dokumentaatioon<br />

(M-Files) tai kunnossapitojärjestelmän<br />

(Maximo) tietosisältöön.<br />

Ensimmäisessä vaiheessa tietokantoihin<br />

päästään käsiksi tietokoneella:<br />

useista laitoskohteista löytyy kunnossapitäjien<br />

käyttöön suunniteltuja laitteita.<br />

Mobiililaitteiden käyttö on ainakin alkuvaiheessa<br />

todettu hankalaksi 3D-mallien<br />

suuren koon ja vaadittavan kuvatarkkuuden<br />

vuoksi. Nyt käyttöönotossa olevan<br />

järjestelmäkokonaisuuden on arvioitu<br />

olevan täydessä tuotantokäytössä vuoden<br />

2025 loppuun mennessä.<br />

Kehitys yhteistyössä<br />

laitostoimittajien kanssa<br />

Uusien laitosten ja laitteiden huoltosuunnitelmia<br />

Maximo-järjestelmään<br />

tehdään yhteistyössä laitosten toimittajien<br />

ja projektivastuullisten kanssa.<br />

Lähivuosien aikana tekemistä riittää<br />

myös uusien laitosten projektoinnissa,<br />

suunnittelussa ja käyttöönotoissa.<br />

Fortumin oma henkilöstö osallistuu uudisprojekteihin<br />

niiden suunnittelu- ja<br />

toteutusvaiheessa sekä käyttöönotossa.<br />

– Oman haasteensa hajautetun tuotannon<br />

kunnossapitoon tuo laitosten<br />

Maximo<br />

Maximo<br />

• Asset related technical data<br />

• Maintenance, Operation and Investment plans and history<br />

• Cost related transaction history<br />

• Disturbance history<br />

• Asset related technical data<br />

• Maintenance, Operation and Investment plans and history<br />

• Cost related transaction history<br />

• Disturbance history<br />

Qlik<br />

Sense<br />

eShare<br />

Qlik<br />

Sense<br />

• LTF and Actual costs reports<br />

• Maintenance, Operation and Investment reports<br />

• Unavailability cost and root causes reports<br />

• KPI-meters<br />

M-Files<br />

eShare<br />

• PI-Diagrams<br />

• 3D-Models<br />

• Point Clouds<br />

• 360 Pictures<br />

• LTF and Actual costs reports<br />

• Maintenance, Operation and Investment reports<br />

• Unavailability cost and root causes reports<br />

• KPI-meters<br />

• Technical documents and instructions<br />

M-Files<br />

• PI-Diagrams<br />

• 3D-Models<br />

• Point Clouds<br />

• 360 Pictures<br />

• Technical documents and instructions<br />

Tuotanto-omaisuuden hallinnan työkalut. Lähde: Fortum<br />

20 promaint 3/<strong>2024</strong>

FORTUM<br />

KKS-merkintöjä<br />

kentällä<br />

Kunnossapitopäällikkö Miika Saavalainen (vas.) ja tuotantojohtaja Panu Ahrnberg.<br />

etäisyydet. Tämä edellyttää ennakoivan<br />

kunnossapidon ja ennakkohuoltojen<br />

suunnitelmallisuuden huomioimista,<br />

jotta liikkumiseen käytetty aika pystytään<br />

pitämään järkevänä. Uudisprojekteja<br />

on menossa paljon ja lisää tulee,<br />

joka edellyttää huomion kiinnittämistä<br />

omaisuudenhallinnan näkökulmiin,<br />

etenkin dokumentoinnin laadukkuuteen<br />

ja teknisen tiedon hallintaan, kunnossapitopäällikkö<br />

Miika Saavalainen<br />

kommentoi kunnossapidon haasteita.<br />

Suomenojan laitoksen kehittämi-<br />

sset Data Management<br />

sen lisäksi Espoo Clean Heat -hankkeen<br />

puitteissa on tehty Espoon Vermoon ilma-vesilämpöpumppulaitos<br />

ja tulevien<br />

Microsoftin Espoon ja Kirkkonummen<br />

datakeskusten hukkalämpö tullaan hyödyntämään<br />

kaukolämmön tuotannossa.<br />

Lisäksi rakennetaan pienempien datakeskusten<br />

hukkalämmön talteenottoa<br />

ja Espoon Nuijalaan nousee parhaillaan<br />

sähkökattilan ja lämpöakun yhdistelmä.<br />

Fortumin tavoitteena on lähivuosina rakentaa<br />

kaukolämpöverkon alueelle lisää<br />

sähkökattiloita ja lämpövarastoja.<br />

Lyhenne KKS tulee saksan kielen<br />

sanoista Kraftwerk Kennzeichnen<br />

System. Tällä järjestelmällä voidaan<br />

yksilöidä ja nimittää voimalaitosten<br />

laitokset sekä niiden tilat sekä<br />

laitteistot. Yksilöinnin tarkoituksena<br />

on antaa jokaiselle laitoksen osalle<br />

ja liittyville laitteistoille uniikki<br />

tunnus, jolloin kohteiden etsiminen,<br />

muokkaaminen ja hallinnointi tietokannassa<br />

helpottuu, sillä kahdella<br />

laitoksen osalla ei voi olla samaa<br />

tunnusta. Järjestelmän rakenne ja<br />

tunnukset perustuvat standardiin<br />

IEC 81346 (Teollisuuden järjestelmät,<br />

asennukset ja laitteet sekä<br />

teollisuustuotteet. Jäsentelyn periaatteet<br />

ja viitetunnukset).<br />

eShare M-files Qlik Sense Maximo<br />

Asset360<br />

Cost<br />

Documents<br />

Disturbance<br />

reports<br />

KPI<br />

Purchase<br />

request<br />

P2P<br />

Job Plans and<br />

Routes<br />

Inventory<br />

Receiving and<br />

Invoices<br />

Reports and<br />

Failure codes<br />

Asset and<br />

Locations<br />

PM Plans<br />

Safety Plans<br />

Contracts and<br />

Call-Off<br />

Labor hours<br />

Work Permit<br />

Log Book<br />

Service<br />

Request<br />

Work Order<br />

Work Order<br />

(Execution)<br />

Closed<br />

Operational<br />

State<br />

Long Therm<br />

Plan<br />

Condition<br />

Report<br />

Scheduler<br />

3/<strong>2024</strong> promaint 21

ENERGIAMARKKINAT<br />

TEKSTI: VAULA AUNOLA, KUVAT: FINNUCLEAR, LUT JA SHUTTERSTOCK<br />

Myynti<br />

on ydintä<br />

Euroopassa tehdään nyt<br />

tiuhaan tahtiin päätöksiä<br />

uusista ydinvoimaloista,<br />

ja osan rakentaminen on jo<br />

käynnistynyt. Finnuclearin<br />

Harri Varjosen mukaan<br />

suomalaisten ei kannata<br />

jäädä odottamaan vaan<br />

tarttua tilaisuuteen.<br />

22 promaint 3/<strong>2024</strong>

ENERGIAMARKKINAT<br />

Uusia<br />

mahdollisuuksia<br />

avautuu<br />

ydinvoiman lisäksi<br />

myös muista<br />

energiamuodoista.”<br />

EU hyväksyi ydinvoiman vihreän<br />

energian lähteeksi vuonna<br />

2022. Se muutti monta asiaa.<br />

Suomalaisen ydinvoima-alan<br />

teollisuuden edustaja, Finnuclearin, toiminnanjohtaja<br />

Harri Varjosen mukaan<br />

on hypetetty jopa ”ydinvoiman renessanssista”.<br />

Samalla syntyy uusi markkina,<br />

josta hän toivoisi myös suomalaisten<br />

saavan oman siivun.<br />

– En kuitenkaan puhuisi vain Suomen<br />

vaan enemminkin koko Pohjoismaiden<br />

kansainvälisestä kilpailukyvystä energiaalalla.<br />

Mahdollisuuksia on tarjolla koko<br />

toimitusketjuille palveluntarjoajista<br />

laitetoimittajiin. Tämä koskee koko energia-alaa,<br />

Varjonen sanoo.<br />

Varjosen mukaan yhtä lailla uusia<br />

mahdollisuuksia avautuu ydinvoiman<br />

lisäksi myös muista energiamuodoista<br />

kuten vedystä tai bioenergiasta. Kokonaisuudessaan<br />

markkinat monipuolistuvat<br />

nopeasti, ja erityisesti ydinvoima ja<br />

uusiutuvat energiamuodot, kuten vety,<br />

tulevat olemaan keskeisessä roolissa tulevaisuuden<br />

energiatuotannossa.<br />

– Minusta Suomi ja Pohjoismaat ovat<br />

tässä vahvoilla. Meillä on osaamista, hyvä<br />

jakelujärjestelmä ja stabiili yhteiskunta.<br />

Uskon, että olemme houkutteleva alue<br />

vähähiilisen energian investointeihin.<br />

Kysyntä kasvaa<br />

– Samaan aikaan kun meidän pitää saavuttaa<br />

ilmastotavoitteet, energian kysynnän<br />

oletetaan kasvavan.<br />

Esimerkiksi tekoälyn käytön lisääntyminen<br />

ja datakeskukset tulevat tarvitsemaan<br />

energiaa valtavat määrät.<br />

– Suomen näkökulmasta on tärkeää,<br />

että meillä on saatavilla edullista ja luotettavaa<br />

energiaa, jotta voimme houkutella<br />

näitä investointeja tänne. On osattava<br />

myös hyödyntää tuotannoista syntyvä<br />

hukkalämpö esimerkiksi lämmitykseen.<br />

Varjosen mukaan Suomi on suhteellisen<br />

omavarainen sähköntuotannon<br />

suhteen.<br />

– Mutta lisäkapasiteetille tulee varmasti<br />

tarvetta, olipa kyse sitten vedystä<br />

tai muista energialähteistä.<br />

– Uskon, että olemme houkutteleva alue vähähiilisen<br />

energian investointeihin, Finnuclearin, toiminnanjohtaja<br />

Harri Varjonen toteaa.<br />

"Ydinvoiman renessanssi" Euroopassa<br />

Useat Euroopan maat ovat joko laajentamassa ydinvoiman tuotantoaan<br />

tai aloittamassa uutta ydinvoimala ohjelmaa, esimerkiksi:<br />

• Englanti, Hinkley Point 2 EPR<br />

(rakenteilla)<br />

• Englanti, Sizewell 2 EPR<br />

(odottaa investointipäätöstä)<br />

• Englanti, Bradwell B Hualong<br />

(suunnittelussa)<br />

• Ranska, Flamanville 3 EPR<br />

(rakenteilla)<br />

• Ranska 6+8 EPR Gen II<br />

(suunnitteilla)<br />

• Puola, 6 ydinvoimalaitosta<br />

ennen vuotta 2040<br />

• Tsekki, Dukovany<br />

(suunnitteilla)<br />

• Unkari PAKS 2 VVER<br />

(rakenteilla)<br />

• Slovakia Mohovce 2 VVER<br />

• Romania, Cernavoda 6 CANDU<br />

reaktoria (suunnitteilla)<br />

• Bulgaria, Viro, Ruotsi (10<br />

yksikköä), Suomi,<br />

ja muut maat<br />

3/<strong>2024</strong> promaint 23

ENERGIAMARKKINAT<br />

EU tulee<br />

investoimaan<br />

yli 4 300 miljardia<br />

vihreään energiaan<br />

seitsemän vuoden<br />

aikana.”<br />

EU investoi miljardeja<br />

EU on arvioinut investoivansa vihreään<br />

siirtymään noin 620 miljardia vuosittain<br />

seuraavien seitsemän vuoden aikana,<br />

jotta ilmastotavoitteet saavutetaan.<br />

– Vaikka se on vain 3,7 prosenttia<br />

koko EU-alueen bruttokansantulosta<br />

vuonna 2023, se on valtava määrä<br />

rahaa, yhteensä yli 4 300 miljardia.<br />

Uskoisin tämän kiinnostavan valmistavaa<br />

teollisuutta. Se tuo paljon uusia<br />

mahdollisuuksia. Miten saamme näitä<br />

investointeja tänne, Varjonen kysyy.<br />

Näiden investointien keskeiset kohteet<br />

ovat uusiutuvat energialähteet,<br />

kuten tuuli-, aurinko- ja bioenergia.<br />

– Lisäksi energia-alan infrastruktuurin<br />

kehittäminen on erittäin tärkeää,<br />

sillä monet EU-maat joutuvat päivittämään<br />

ja uusimaan sähköverkkojaan,<br />

jotta ne pystyvät vastaamaan uusiutuvan<br />

energian vaatimuksiin ja kasvavaan<br />

kysyntään. Myös energiatehokkuutta<br />

parannetaan.<br />

Varjosen mukaan tämä nivoutuu<br />

suoraan EU:n pyrkimyksiin parantaa<br />

teollisuuden kilpailukykyä suhteessa<br />

muihin suuriin talouksiin, kuten Yhdysvaltoihin<br />

ja Kiinaan.<br />

– Julkinen rahoitus on kaikkiaan<br />

keskeisessä roolissa, kun puhutaan vihreän<br />

teknologian kehittämisestä.<br />

Paljon uusia investointeja<br />

Monissa Euroopan maissa kiinnostus<br />

ydinenergiaa kohtaan on kasvussa, ja<br />

tekeillä useita voimalahankkeita.<br />

– Esimerkiksi Englanti on suunnitellut<br />

rakentavansa 24 terawattituntia<br />

uutta ydinvoimakapasiteettia ennen<br />

vuotta 2050. Myös tšekit kertoivat äskettäin<br />

tehneensä sopimukset kahden<br />

uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta.<br />

Suunnitelmia ja päätöksiä on<br />

tehty useissa maissa.<br />

Meneillään myös suuria investointeja<br />

tuulivoimakapasiteettiin erityisesti<br />

Saksassa, Espanjassa ja Tanskassa.<br />

Myös vihreä vety on noussut puheenaiheeksi<br />

Euroopassa, ja siihen liittyvät<br />

hankkeet, kuten Suomessa Harjavallassa<br />

sijaitseva T2X-hanke, ovat ensimmäisiä<br />

askelia sen käyttöönotossa.<br />

– Nämä kaikki projektit ovat lähellä,<br />

ja meidän pitää nyt olla skarppeina<br />

markkinoilla, että pääsemme mukaan<br />

toimituksiin.<br />

Kilpailu tulee olemaan kovaa<br />

Varjosen mukaan Suomella on hyvät<br />

edellytykset menestyä kisassa.<br />

– Suomessa on esimerkiksi erityisen<br />

vahvaa osaamista ydinvoimateknologiassa<br />

ja -innovaatioissa. Meillä on korkea<br />

koulutustaso, edistyksellisiä teknologioita<br />

ja vahva innovaatioympäristö,<br />

jotka luovat hyvät lähtökohdat.<br />

– Kiertotalous ja materiaalitehokkuus<br />

ovat myös alueita, joissa Suomella<br />

on vahvaa osaamista, ja näitäkin innovaatioita<br />

tulisi hyödyntää laajemmin.<br />

– Nyt suomalaisen teollisuuden on<br />

oltava proaktiivinen ja kyettävä hyödyntämään<br />

nämä mahdollisuudet kansainvälisillä<br />

markkinoilla, sillä kilpailu<br />

on kovaa.<br />

Varmistetaan resurssit<br />

Varjonen toteaa omaavansa insinöörin<br />

aivot, jotka miettivät aina pitkän tähtäimen<br />

suunnitelmaa.<br />

– Osaamisen ja teknologian kehittäminen<br />

on keskeistä. Suomen koulutusjärjestelmä<br />

tarjoaa tähän hyvät<br />

lähtökohdat, mutta samalla on tärkeää<br />

varmistaa, että osaajat pysyvät Suomessa<br />

ja työskentelevät kotimaisissa<br />

projekteissa.<br />

– Kansainvälisten kumppanien<br />

löytäminen on myös tärkeää, jotta<br />

saamme rakennettua vahvan alihankintaketjun,<br />

joka kattaa koko Euroopan ja<br />

maailman.<br />

Laatuvaatimuksien täyttyminen on<br />

ensisijaista.<br />

– Tuotteiden standardien ja indikaattorien<br />

pitää olla kunnossa.<br />

Hallitus on sitoutunut tekemään<br />

Suomesta vihreän energian edelläkävijämaan,<br />

minkä toivotaan tuovan lisää<br />

mahdollisuuksia energiateollisuudelle<br />

ja vihreän teknologian kehittäjille.<br />

Rahoitusmalleista Varjonen kuitenkin<br />

löytää korjattavaa.<br />

– Suomen valtiolla ei ole mielestäni<br />

tällä hetkellä selkeitä tukimalleja näille<br />

investoinneille. Meidän pitää keskittyä<br />

markkinatalouden tukemiseen ja hyödyntää<br />

aktiivisesti erilaisia EU-tukia.<br />

Harri Varjonen pitää esityksen "Suomalaisen toimitusketjun mahdollisuudet energiateollisuuden kehityksessä" syksyn<br />

Energiakongressissa, joka järjestetään Energiamessujen yhteydessä Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 23.10.<br />

<strong>Promaint</strong> ry:n on mukana toteuttamassa tilaisuutta. Katso ohjelma s.41.<br />

Lappeenrantaan sijoittuva<br />

pienydinvoimala olisi<br />

maanpinnan päältä katsottuna<br />

arviolta kahden auton autotallin<br />

kokoinen rakennus, jonka<br />

kaasujäähdytteinen reaktori<br />

sijoitetaan kokonaan maan<br />

alle. LUTin kumppanina<br />

kehityshankkeessa on<br />

yhdysvaltalainen Ultra Safe<br />

Nuclear Corporation.<br />

Havainnekuva: LUT<br />

24 promaint 3/<strong>2024</strong>

ENERGIAMARKKINAT<br />

Suomessa on<br />

käynnissä useita<br />

pienydinvoimalahankkeita<br />

SUOMESSA on parhaillaan käynnissä useita selvityshankkeita<br />

pienydinvoimaloiden soveltuvuudesta<br />

kaupunkiolosuhteisiin. Arvioiden mukaan ensimmäiset<br />

kaupalliset Small Modular Reactor (SMR)<br />

-voimalat saattaisivat olla käytössä vuosina 2035–<br />

2040.<br />

Suomen ensimmäinen pienydinvoimalahanke<br />

polkaistiin käyntiin Lappeenrannassa, missä LUTyliopisto<br />

suunnittelee MMR-mikroreaktoria yhdessä<br />

amerikkalaisen teknologiatoimittaja Ultra Safe<br />

Nuclear Corporationin kanssa. Maan ensimmäinen<br />

pienydinvoimala olisi teholtaan 15-30 megawattia<br />

ja lämpötehoinen ydinreaktori tulisi pääasiassa tutkimus-,<br />

testaus- ja koulutuskäyttöön, mutta reaktori<br />

on myös tarkoitus yhdistää Lappeenrannan Energian<br />

kaukolämpöverkkoon. MMR-reaktorista voitaisiin<br />

saada lisäksi sähköä ja teollista höyryä vedyntuotantoon.<br />

Reaktori voisi olla käytössä mahdollisesti jo<br />

tämän vuosikymmenen aikana.<br />

Suurista kaupungeista Helsinki ja Kuopio ovat<br />

selvittämässä pienydinvoimalaitosten hyödyntämistä.<br />

Helsingissä on solmittu aiesopimus ydinlämpötuotantoa<br />

koskevasta ennakkoinvestointisopimuksesta,<br />

kun taas Kuopiossa esityöt on jo tehty ja nyt<br />

käynnissä ovat ympäristövaikutusten arviointi pienydinvoimalan<br />

mahdollisista sijoituspaikoista.<br />

Molemmissa kaupungeissa pienydinvoimalahanketta<br />

edistetään yhdessä teknologiayhtiö Steady<br />

Energyn kanssa. Aiesopimus mahdollistaisi Helenille<br />

jopa kymmenen noin 50 megawatin reaktoriyksikön<br />

rakentamisen kaukolämmön tuotantoon, kun taas<br />

Kuopion Energialle mahdollisesti tulevien reaktorien<br />

tehot ja määrät ovat vielä mietinnässä.<br />

Kuopiossa halutaan olla teknologian käyttöönoton<br />

etulinjassa ja pienydinvoimalan on määrä olla<br />

valmis kaukolämmöntuotantoon jo 2030-luvun alussa.<br />

Helsingissä ensimmäisen laitoksen kaavaillaan<br />

olevan käytössä vuoteen 2036 mennessä.<br />

Teräsyhtiö Outokumpu puolestaan selvittää pienydinvoimalan<br />

rakentamista Tornion tehtaansa yhteyteen.<br />

Voimala voisi sijoittua terästuotantolaitoksen<br />

viereen, ja sitä varten yhtiö solmi Tornion kaupungin<br />

kanssa esisopimuksen tonttikaupasta.<br />

Outokumpu tekee esiselvityksiä 300 megawatin<br />

SMR-pienydinvoimalan rakentamisesta Fortumin<br />

kanssa, mutta yhtiö ei ole vielä tehnyt investointipäätöstä.<br />

Teräksen tuotanto on hyvin energiaintensiivistä<br />

ja Outokumpu pyrkisi omalla pienydinvoimalalla varmistamaan<br />

tulevaisuuden tuotantoaan sekä vähentämään<br />

siitä koituvia hiilidioksidipäästöjä siirtymällä<br />

vihreään energiaan. Jos hanke toteutuisi, voimalasta<br />

saattaisi riittää lämpöä ja sähköä myös naapuruston<br />

tarpeisiin.<br />

KIRKAASTI PAREMPAA AIKUISKOULUTUSTA<br />

HYDRAULIIKKAAN JA TEOLLISUUDEN<br />

KUNNOSSAPITOON<br />

Taitotalosta löydät käytännönläheisiä kursseja<br />

hydrauliikan, prosessiteollisuuden sekä teollisuuden<br />

kunnossapidon ammattilaisille.<br />

Uusi kurssi hydrauliikka-alalla työskenteleville<br />

suunnittelijoille, työnjohtajille ja teknisille myyjille<br />

sekä teknisille tukihenkilöille.<br />

Hydrauliikkaprojektin suunnittelu ja hoito<br />

1.–2.10.<strong>2024</strong><br />

Kurssi kuuluu CETOP tason 3 koulutuspolkuun ja valmistaa<br />

CETOP tason 3 näyttötehtävään. Taitotalossa voit<br />

suorittaa CETOP-koulutuksen teollisuushydrauliikassa<br />

aina korkeimmalle tasolle 3 asti.<br />

KURSSIT<br />

Prosessiteollisuuden pumppujen asennus ja huolto,<br />

24.–25.9.<strong>2024</strong><br />

Hydrauliikka 2, jatkokurssi, 25.–27.9.<strong>2024</strong>, Helsingissä<br />

Laserlinjaus koneenasennuksessa, 26.–27.9.<strong>2024</strong><br />

Teollisuuden voitelujärjestelmät ja niiden<br />

huoltokohteet, 2.–3.10.<strong>2024</strong><br />

Hydrauliikan ennakoiva kunnonvalvonta ja vianetsintä<br />

Hydac laitteistolla, 31.10.–1.11.<strong>2024</strong><br />

Mekaanisten voimansiirtolaitteiden kunnossapito,<br />

29.–30.10.<strong>2024</strong><br />

Voiteluhuoltohenkilön pätevöintiin valmentava<br />

koulutus - taso 1, 29.–31.10.<strong>2024</strong><br />

Voitelijan pätevöintiin valmentava koulutus, taso 1<br />

TENTTI, 31.10.<strong>2024</strong><br />

Pneumatiikan perusteet, 21.–22.10.<strong>2024</strong><br />

Nostot ja nostoapuvälineiden tarkastajan<br />

pätevöintikoulutus, 23.–24.10.<strong>2024</strong><br />

Kunnonvalvonta teollisuudessa, 5.–7.11.<strong>2024</strong><br />

SKF-laakerien asennus ja huolto, 13.–14.11.<strong>2024</strong><br />

Teollisuushydrauliikka 3, 13.–15.11.<strong>2024</strong><br />

Hydrauliikka 1, perusteet, 26.–29.11.<strong>2024</strong><br />

Kysy lisää: Anu Jauhiainen, 050 394 7159<br />

anu.jauhiainen@taitotalo.fi<br />

taitotalo.fi/kunnossapito<br />

Kysy myös<br />

yrityskohtaisia<br />

koulutuksia!<br />

asiakaspalvelu 010 80 80 90, asiakaspalvelu@taitotalo.fi<br />

Valimotie 8, Helsinki • taitotalo.fi<br />

3/<strong>2024</strong> promaint 25

TEKOÄLY KUNNOSSAPIDON TEHOSTAJANA – OSA 2<br />

Generatiivinen tekoälykin<br />

luetaan vielä heikkoon<br />

tekoälyyn. Ollaan siis vielä<br />

kaukana siitä, että kone<br />

ajattelisi ihmisen lailla."<br />

Paljon<br />

puhetta,<br />

vähän<br />

käytäntöä?<br />

<strong>Promaint</strong>-lehden kolmen artikkelin sarjassa pohditaan, miten<br />

kunnossapitoa voidaan tehostaa tekoälyä hyödyntämällä. Viime<br />

lehdessä (2/<strong>2024</strong>) julkaistussa johdantoartikkelissa kuvattiin<br />

yleisesti tekoälyä ja siihen liittyvää käsitteistöä. Tässä toisessa<br />

osassa keskitytään siihen, miten tekoälyä hyödynnetään<br />

tällä hetkellä kunnossapidon ICT-ratkaisuissa. Seuraavassa<br />

artikkelissa pohditaan, miten tekoäly muuttaa kunnossapitoa<br />

tulevaisuudessa.<br />

TEKSTI: ESKO JUUSO, DOSENTTI, EMERITUS, OULUN YLIOPISTO<br />

KUVAT: YRITYKSET, SHUTTERSTOCK<br />

26 promaint 3/<strong>2024</strong>

TEKOÄLY KUNNOSSAPIDON TEHOSTAJANA – OSA 2<br />

–Aikaisemmin käytettyjen<br />

ratkaisujen ja olemassa<br />

olevan kokemuksen<br />

hyödyntäminen on<br />

olennainen osa kehitystyötä,<br />

artikkelin kirjoittaja, dosentti<br />

Esko Juuso toteaa.<br />

Kuten edellisessä artikkelissa tuotiin esille, nykyiset<br />

tekoälyratkaisut perustuvat vielä niin sanottuun<br />

heikkoon tekoälyyn. Heikkoon tekoälyyn liittyviä<br />

teknologioita ovat muun muassa koneoppimiseen,<br />

syväoppimiseen, neuroverkkoihin, puheentunnistukseen<br />

ja konenäköön liittyvät teknologiat. Tekoälyä voidaan myös<br />

hyödyntää edellä mainittujen teknologioiden vaatiman datan<br />

rikastamisessa ja mallien kouluttamisessa.<br />

Taustakuva on luotu tekoaälyllä.<br />

3/<strong>2024</strong> promaint 27

TEKOÄLY KUNNOSSAPIDON TEHOSTAJANA – OSA 2<br />

Generatiivinen tekoäly oppii<br />

Uutena ja kovasti kohuttuna teknologiana<br />

on tuotu esiin generatiivinen tekoäly,<br />

joka pystyy oppimansa perusteella luomaan<br />

uutta sisältöä, kuten tekstiä, kuvia,<br />

videota ja ääntä. Generatiivinen tekoälykin<br />

luetaan vielä heikkoon tekoälyyn.<br />

Ollaan siis vielä kaukana siitä, että kone<br />

ajattelisi ihmisen lailla. Tämä ei tarkoita<br />

sitä,, etteikö nykyisilläkin heikkoon tekoälyyn<br />

perustuvilla ratkaisuilla voitaisi<br />

huomattavasti tehostaa kunnossapitoa.<br />

Suurimmalla osalla yrityksistä kunnossapito<br />

perustuu edelleenkin aikapohjaisiin<br />

ennakkohuoltoihin eikä laitteen oikeaan<br />

huoltotarpeeseen.<br />

Kysyttäessä tekoälyltä itseltään esimerkiksi<br />

ChatGPT:tä käyttäen, kuinka<br />

tekoälyä voidaan tällä hetkellä hyödyntää<br />

kunnossapidossa, vastaukseksi saadaan<br />

ratkaisuja, joissa hyödynnetään nimenomaan<br />

heikkoon tekoälyyn liittyviä teknologioita.<br />

Näitä hyödyntämällä voidaan<br />

kasvattaa kunnossapidon maturiteettia,<br />

ja saavuttaa huomattavia etuja laitteiden<br />

käytettävyyden, luotettavuuden ja eliniän<br />

pitenemisen suhteen. Aikaisemmin<br />

käytettyjen ratkaisujen ja olemassa olevan<br />

kokemuksen hyödyntäminen on kuitenkin<br />

olennainen osa kehitystyötä.<br />

Koneoppimisalgoritmeilla<br />

voidaan tunnistaa<br />

tietyn tyyppisten<br />

vikaantumisten<br />

synty ja reagoida<br />

tilanteeseen<br />

ajoissa."<br />

Seuraavassa kuvataan yleisimpiä<br />

heikkoon tekoälyyn perustuvia ratkaisualueita,<br />

joita hyödyntämällä voidaan<br />

kasvattaa kunnossapidon maturiteettia.<br />

On huomioitava, että terminologia<br />

on varsin kirjavaa, ja ratkaisuista<br />

käytetään erilaisia ja päällekkäisiä nimityksiä.<br />

Laitteiden kuntoon perustuva<br />

kunnossapito (Condition Based<br />

Maintenance)<br />

Teollisen internetin (IoT) myötä koneista<br />

voidaan kerätä valtavat määrät tietoa<br />

ja niiden kuntoa voidaan tarkastella kerätystä<br />

datamassasta erilaisin algoritmein.<br />

Koneoppimisalgoritmeilla voidaan<br />

tunnistaa tietyn tyyppisten vikaantumis-<br />

ten synty ja reagoida tilanteeseen ajoissa.<br />

Poikkeamien havaintoalgoritmeilla<br />

voidaan havaita yleisesti laitteiden normaalista<br />

poikkeava toiminta ja tutkia<br />

poikkeavaa toimintaa ennen mahdollista<br />

vikaantumista. Tällöin kunnossapito voi<br />

perustua laitteen todelliseen kuntoon<br />

sen sijaan, että laitetta huolletaan aikaperustaisesti<br />

riippumatta siitä, tarvitseeko<br />

sitä huoltaa vai ei. Dataa hyödyntävien<br />

algoritmien merkityksen kasvaessa tekoälyä<br />

voidaan hyödyntää myös itse algoritmien<br />

kouluttamisessa.<br />

Ennustava kunnossapito<br />

(Predictive Maintenance)<br />

Laitteiden tulevaisuuden vikaantumisia<br />

voidaan ennustaa ennen niiden syntymistä<br />

hyödyntämällä ennustavan kunnossapidon<br />

algoritmeja. Ennustavassa<br />

kunnossapidossa tutkitaan paitsi laitteen<br />

nykyistä kuntoa myös sen vikahistoriaa<br />

ja sen avulla voidaan päätellä, milloin<br />

laite vikaantuu seuraavan kerran. Tämä<br />

tieto on hyödyllistä paitsi vikaantumisen<br />

estämisessä, mutta myös aikaperustaisten<br />

ennakkohuolto-ohjelmien optimoinnissa.<br />

Tekoäly tuo apuja myös datan<br />

rikastamiseen, jossa mittauksia ja niistä<br />

kehitettäviä piirteitä yhdistetään vikaantumishistoriaan.<br />

Suunnittelun ja<br />

aikataulutuksen optimointi<br />

(Optimization)<br />

Kunnossapitotyöt voidaan ajoittaa optimaalisesti<br />

erilaisin optimointialgoritmein<br />

huomioimalla laitteen huoltoaikataulut,<br />

henkilöstön käytettävyys sekä<br />

varaosien ja työkalujen saanti. Samoin<br />

henkilöresurssien käyttöä voidaan optimoida<br />

henkilöstön saatavuuden ja<br />

osaamisen perusteella. Optimointialgoritmeja<br />

voidaan hyödyntää myös kunnossapidon<br />

varaosien toimitusketjun<br />

optimointiin ja tulevaisuuden tarpeiden<br />

ennustamiseen.<br />

Konenäön hyödyntäminen (Machine<br />

Vision)<br />

Konenäköä on tyypillisesti hyödynnetty<br />

tuotantolinjojen laadunvalvonnassa,<br />

mutta konenäköä voidaan hyödyntää<br />

myös kunnossapidossa kaikessa toiminnassa,<br />

jossa tehdään silmämääräisiä tarkastuksia.<br />

Erityisesti hankalat tarkastusta<br />

vaativat kohteet, kuten esimerkiksi<br />

korkealla sijaitsevat rakenteet, voidaan<br />

kuvata dronella ja antaa konenäön tehdä<br />

kuvien perusteella tarkastus. Kuvien<br />

tulkinta vaatii piirteiden erottelemista ja<br />

ennen kaikkea muutosten havaitsemista<br />

niiden avulla.<br />

28 promaint 3/<strong>2024</strong>

TEKOÄLY KUNNOSSAPIDON TEHOSTAJANA – OSA 2<br />

Tieto täytyy<br />

usein jalostaa dataanalytiikan<br />

keinoin käyttökelpoisemmaksi."<br />

Luonnollisen kielen<br />

prosessointi (Natural<br />

Language Processing)<br />

Luonnollisen kielen prosessointiratkaisuilla<br />

voidaan tarkastella esimerkiksi<br />

kunnossapidon lokeja ja löytää vapaasta<br />

tekstistä merkityksellistä tietoa tai luokitella<br />

tieto. Generatiivinen tekoäly pureutuu<br />

juuri tähän. Myös lokitekstien tulkitseminen<br />

numeerisesti on alullaan.<br />

Tieto täytyy usein jalostaa<br />

data-analytiikan<br />

keinoin käyttökelpoisemmaksi<br />

Tekoäly on tuonut uusia mahdollisuuksia<br />

kunnossapitohenkilöstön työn tehostamiseen.<br />

Erityisesti generatiivisen<br />

tekoälyn avulla on mahdollista tehdä<br />

erilaisia kunnossapitohenkilöstön avustimia.<br />

Avustimien avulla asentajat voivat<br />

esimerkiksi tehdä luonnollisella kielellä<br />

kyselyjä, joihin avustin hakee määritellystä<br />

tietomassasta, esimerkiksi teknisistä<br />

dokumenteista, käyttöohjeista tai<br />

huoltokirjoista, vastauksia. Asentaja voi<br />

esimerkiksi kysyä tietyn laitteen tietyn<br />

vikakoodin korjausohjetta.<br />

Avustimien avulla voidaan myös hyödyntää<br />

kokeneempien asentajien tietotaitoa.<br />

Asentaja voi esimerkiksi näyttää<br />

korjattavan laitteen kuvaa mobiililait-<br />

teella, ja kokeneempi asentaja voi lisätä<br />

kuvaan merkintöjä ja siten ohjeistaa<br />

asentajaa korjaustyössä.<br />

Tekoälyn hyödyntämisen<br />

haasteet nykypäivänä<br />

Ajatus siitä, että laitteiden vikaantumiset<br />

voitaisiin havaita ennen laitteiden varsinaista<br />

rikkoutumista, kuulostaa tietysti<br />

hienolta. Valmiita ratkaisujakin tälle alueelle<br />

löytyy lukuisilta toimittajilta. Mikseivät<br />

nämä ratkaisut kuitenkaan ole laajemmalti<br />

käytössä?<br />

Ensinnäkin alue on laaja ja vaikeasti<br />

hahmotettava. Terminologia on vaihtelevaa<br />

ja erilaisia ratkaisuja löytyy pilvin<br />

pimein. Hyötyjen maksimointi vaatisi<br />

ylätason strategian, jolloin hankkeen<br />

aloituskynnys nousee. Helpommin<br />

implementoitavat pisteratkaisut taas<br />

eivät tuo suurta kokonaishyötyä. Tosin<br />

pisteratkaisujen luotettavuus on kuitenkin<br />

helpommin varmennettavissa, joten<br />

laajoja ratkaisuja voidaan rakentaa myös<br />

niiden integroinnin avulla.<br />

Yhtenä syynä on varmasti se, että on<br />

epäselvää, kenelle asia kunnossapito-organisaatioissa<br />

kuuluu? Vaikka asia selkeästi<br />

hyödyttää kunnossapitoa, datan keräys,<br />

tallennus ja analysointi ovat pitkälti<br />

ICT-asiaa. Perinteiset operatiivisen tason<br />

kunnossapitojärjestelmät (EAM) ovat<br />

selkeästi loppukäyttäjäsovelluksia. Kehittyneistä<br />

tekoälyä hyödyntävistä järjestelmistä<br />

taas ainoa liittymä kunnossapitoon<br />

saattaa olla vikatiketin luonti<br />

ja kaikki muu tapahtuu muualla. Tällöin<br />

kunnossapito näkee ehkä asian ICT-asiana,<br />

mutta ICT ei kuitenkaan koe asiaa<br />

omakseen eli yhteistyö on tässä välttämätöntä.<br />

Vaikka nykyajan laitteet tuottavat valtavasti<br />

dataa, sen keräys ja tallennus koetaan<br />

usein ongelmaksi. Samoin datan laatu<br />

koetaan usein huonoksi. Tieto täytyy<br />

usein jalostaa data-analytiikan keinoin<br />

käyttökelpoisemmaksi. Tekoäly toimii<br />

parhaiten pienissä kokonaisuuksissa, joten<br />

datan jalostus ja ratkaisujen rakentaminen<br />

kannattaa jalkauttaa selkeisiin<br />

käyttökohteisiin.<br />

Erilaisia säännöstöjä vikaantumisten<br />

havaitsemiseksi mietittäessä tarvitaan<br />

syvällistä tietoa laitteiden vikaantumismekanismeista.<br />

Tällaista tietoa ei välttämättä<br />

ole, ja vikaantumismekanismien<br />

määrittely tyhjästä voi itsessään olla<br />

valtava työ. Valmiit vikaantumiskirjastot<br />

voivat olla tässä iso apu, mutta sovelluskohteiden<br />

asiantuntemus on välttämätöntä<br />

pitää mukana.<br />

Miten edetä tekoälyn<br />

hyödyntämisessä?<br />

Nykyisten tekoälyratkaisuiden hyödyntäminen<br />

vaatii ennen kaikkea dataa.<br />

Niinpä itse datan keräämiseen, tallentamiseen<br />

ja hyödyntämiseen liittyvän strategian<br />

tulisi olla mietittynä. Myös kunnossapidon<br />

maturiteetin kehittäminen<br />

tulisi olla liiketoimintatasolla suunniteltuna<br />

ja tavoitteet selkeitä. Sopivat osakokonaisuudet<br />

ja niiden asiantuntijuus<br />

ovat tässä keskeisiä.<br />

Samaan aikaan olisi järkevää saada<br />

myös käytännön kokemusta tekoälyn<br />

hyödyntämisestä ja käyttöalueista. Ymmärryksen,<br />

datan laadun ja käyttökokemusten<br />

kasvattamiseksi kriittisimpien<br />

laiteluokkien osalta rajoitetut teknologioiden<br />

kokeilut (Proof of Concept) tuovat<br />

arvokasta tietoa tekoälyn laajempaa hyödyntämistä<br />

ajatellen. >><br />

3/<strong>2024</strong> promaint 29

TEKOÄLY KUNNOSSAPIDON TEHOSTAJANA – OSA 2<br />

Näin eri toimijat ovat<br />

hyödyntäneet tekoälyä<br />

Pohjaa tulevaisuudelle<br />

”Olemme toteuttaneet yhteistyökumppaneiden kanssa erilaisia koneoppimismalleja ja<br />

konenäköön perustuvia ratkaisuja päätöksenteon tueksi. Näitä ratkaisuja on toteutettu<br />

lähinnä suunnittelun tueksi ja laaduntuottokyvyn ylläpitämiseen. Kunnossapito hyödyntää<br />

osaksi tietoa, mitä kyseiset mallit tuottavat, mutta varsinaisesti omia tekoälyyn<br />

pohjautuvia ratkaisuja emme ole vielä toteuttaneet.”<br />

”Kunnossapidossa olemme viime vuosina keskittyneet luomaan pohjaa tekoälyn<br />

hyödyntämiseksi tulevaisuudessa. Tällä hetkellä tulevaisuuden tekoälyyn<br />

pohjautuvien mallien käyttöönoton esteenä on ollut tiedon hajautuminen<br />

useisiin järjestelmiin sekä tiedon mahdollinen epäluotettavuus. Tämän vuoksi<br />

painopisteemme on ollut kehittää kunnossapidossa syntyvän tiedon laadukkuutta<br />

ja tiedon hyödynnettävyyttä.”<br />

”Järjestelmiämme uudistaessa olemme myös ottaneet huomioon tekoälyn<br />

käytettävyyden tulevaisuudessa. Tavoitteemme on laajentaa ennakoivan<br />

kunnossapidon osuutta kunnossapitotoiminnassamme ja tässä näemme tekoälyn<br />

soveltamisella olevan merkittävää hyötyä. Tekoälyn osalta tärkein huomioitava asia<br />

meille on, ettei se saa aiheuttaa riskejä henkilö-, laite- tai tietoturvallisuuteen.”<br />

MIKKO KOSKELA, Development Manager, SSAB EUROPE Oy<br />

Ohjeita, suunnittelua ja optimointia<br />

”Kunnossapidon osalta tuotannollisia tekoälyratkaisuja on markkinoilla vielä vähän, mutta<br />

Pinjan asiakkaat ovat nyt heränneet pilotoimaan asiaa. Käytössä on muun muassa sovellus,<br />

jossa käyttäjä voi chatin kautta pyytää huolto- ja korjausohjeita. Sovellus luo Novijärjestelmään<br />

tallennettujen huoltodokumenttien, varaosatietojen ja työhistoriatiedon<br />

pohjalta tiivistetyt ohjeet toimenpiteistä. Lähitulevaisuudessa tekoälyä tullaan hyödyntämään<br />

myös ennakkohuoltojen suunnittelussa ja optimoinnissa.”<br />

”Tuotteissa tekoälyn osalta pisimmällä ollaan tuotannonsuunnittelussa. Sen avulla<br />

on saavutettu yli 10 prosenttia säästöjä materiaalitehokkuudessa ja on pystytty pienentämään<br />

varastoja yli 30 prosenttia.”<br />

JUHA NYHOLM, Sales Manager, Maintenance Solutions Pinja<br />

Vikakoodin<br />

määritteleminen<br />

”Kunnossapitotyössä yksinkertainen,<br />

mutta monesti tekemättä jäävä asia on<br />

työn vikakoodin raportointi suoritetulle<br />

työmääräimelle. Syynä voi olla, että<br />

vikakoodia on vaikea löytää järjestelmästä tai<br />

muuten oikean vikakoodin määritteleminen<br />

on vaikeaa. Kuitenkin juuri vikakoodin avulla<br />

voidaan analysoida suoritettuja työmääräimiä ja<br />

saada arvokasta tietoa laitteiden vikaantumisten<br />

estämiseksi ja kunnossapidon kehittämiseksi.”<br />

”Tekoäly ehdottaa käyttöympäristökohtaisesti<br />

koulutettua mallia hyödyntäen sopivia vikakoodeja<br />

työmääräimen perustietojen perusteella ja myös vian<br />

korjauksen vapaaseen kuvaukseen. Asentaja voi valita ehdotetuista<br />

vikakoodeista sopivimman.”<br />

Työmääräimen vikakoodin<br />

automaattinen luonti. Kuva: IBM<br />

HANNU NIITTYMAA, Solutions Engineer, IBM Sustainability Software<br />

30 promaint 3/<strong>2024</strong>

WORLD CLASS MAINTENANCE<br />

-KOULUTUSOHJELMA | syksy <strong>2024</strong><br />

Kunnossapidon osaaminen eurooppalaiselle tasolle<br />

Taitotalon keväällä 2017 käynnistynyt World Class Maintenance -koulutusohjelma on laadittu kunnossapidon työnjohtajien, suunnittelijoiden<br />

ja päälliköiden valmennukseen. Ohjelma koostuu neljästä kahden päivän jaksosta. Ohjelman sisältö perustuu SFS-EN<br />

5628 -standardin pätevyysvaatimuksiin.<br />

World Class Maintenance -koulutusohjelman<br />

sisältö<br />

1. Kunnossapidon menetelmät ja käytännöt<br />

(18.–19.9.<strong>2024</strong> HÄMEENLINNA)<br />

• Kunnossapidon käsitteet ja kunnossapitolajit<br />

• Voitelutekniikka<br />

• Kunnossapitohenkilöstön pätevöinti<br />

• Jatkuva parantaminen ja systemaattinen kehittäminen<br />

• Käyttäjäkunnossapidon toimintamalli<br />

• Palveluiden käyttö ja hankinta kunnossapidossa<br />

• Kunnossapito tuotantolaitoksen liiketoiminnan osana<br />

2. Laitoksen käyttövarmuus ja riskienhallinta<br />

(16.–17.10.<strong>2024</strong> JYVÄSKYLÄ)<br />

• Käyttövarmuus ja sen kehittäminen<br />

• Varaosastrategiat ja varastojen hallinta<br />

• Analyysimenetelmien perusteita<br />

• Kriittisyysluokittelu, PSK 6800<br />

• Vika- ja vaikutusanalyysi, FMEA<br />

• Vikapuuanalyysi, FTA<br />

• Luotettavuuskeskeinen kunnossapito, RCM<br />

3. Kunnossapidon tunnusluvut, suunnittelu ja resurssit<br />

(20.–21.11.<strong>2024</strong> TAMPERE)<br />

• Kunnossapidon tunnusluvut<br />

• Prosessinäkökulma kunnossapidon työnsuunnitteluun<br />

• Epävarmuuden hallinta<br />

• Kunnossapidon työnsuunnittelu<br />

• Vuosihuoltojen suunnittelu<br />

• Datan hyödyntäminen kunnossapidon tukena ja<br />

elinjakson hallinnassa<br />

• Kunnossapidon sopimukset ja materiaalitoiminnot<br />

• Henkilö-, laitos- ja ympäristöturvallisuuden hallinta<br />

4. Kunnossapidon johtaminen ja fyysisen omaisuuden<br />

hallinta (17.–18.12.<strong>2024</strong> VANTAA)<br />

• Kunnossapidon organisointi ja prosessien hallinta *<br />

• Tietoa sertifiointitentistä *<br />

• Kunnossapidon talous ja budjetointi *<br />

• Yrityksen strategia ja kunnossapidon tavoitteet<br />

• Fyysisen omaisuuden hallinta - Asset Management<br />

• Osaamisen kehittäminen osana yrityksen strategiaa<br />

• Kunnossapidon johtaminen (case) *<br />

* Jakso 4.1<br />

Työjohtajan valmennusohjelma sisältää jaksot 1, 2 ja 3. Päällikön<br />

koulutukseen kuuluu lisäksi johtamista ja tuotanto-omaisuuden<br />

hallintaa käsittelevä jakso 4 ja suunnittelijalle osa tästä<br />

(4.1). Yksittäiset jaksot toimivat myös itsenäisinä koulutuskokonaisuuksina.<br />

Osallistuja voi valita myös vain ne osuudet,<br />

jotka hän katsoo tarpeelliseksi. Valmennusohjelma on suunniteltu<br />

varmistamaan kunnossapidon vaatiman erityisosaamisen<br />

hallinta.<br />

Eurooppalainen sertifiointi<br />

Suomessa Kunnossapitoyhdistys <strong>Promaint</strong> ry vastaa EFNMS:n<br />

(the European Federation of National Maintenance Societies)<br />

sertifiointitilaisuuksien käytännön järjestelyistä. EFNMS:n<br />

sertifikaatin saaminen edellyttää standardissa EN 15628<br />

vaadittavaa koulutustasoa ja työkokemusta kunnossapitoalalta.<br />

Koulutuksesta hyötyvät<br />

Koulutuskokonaisuus on suunniteltu tuotannon ja<br />

kunnossapidon johto-, suunnittelu- ja työjohtotehtävissä<br />

toimiville henkilöille sekä asiantuntijoille, joiden vastuulla<br />

on laitoksen käytettävyyden parantaminen ja toiminnan<br />

kehittäminen. Osaava ja sertifioitu henkilökunta on myös alan<br />

palveluita tarjoavan yrityksen kilpailuvaltti.<br />

Lisätiedot ja ilmoittautuminen:<br />

www.promaint.net > tapahtumakalenteri

ENERGIATEHOKKUUS<br />

Kohti energiatehokasta<br />

tuotantoprosessia<br />

- kustannussäästöjen<br />

ja ympäristöhyötyjen<br />

mittaaminen ja<br />

arviointi<br />

Energiatehokkuuden kehittäminen on avainasemassa, kun<br />

pyritään vähentämään tuotantoprosessin energiankulutusta<br />

ja päästöjä sekä saavuttamaan kustannussäästöjä.<br />

Kokonaisvaltainen kunnossapito ja energiatehokkuus<br />

kulkevat käsi kädessä. Hyötyjen luotettava mittaaminen ei<br />

ole aivan yksinkertaista.<br />

TEKSTI: VTT OY, MINNA RÄIKKÖNEN, SAARA HÄNNINEN JA TEUVO UUSITALO<br />

KUVAT: FREEPIK, VTT<br />

32 promaint 3/<strong>2024</strong>

ENERGIATEHOKKUUS<br />

Ympäristöhaasteet sekä tarve<br />

valmistaa tuotteet mahdollisimman<br />

ympäristöystävällisesti,<br />

taloudellisesti<br />

sekä energia- ja materiaalitehokkaasti<br />

kasvavat koko ajan. Tuotantoprosessin<br />

energiatehokkuuden<br />

parantaminen on keskeinen keino<br />

vastata kestävän kehityksen vaatimuksiin,<br />

sillä se vähentää energiankulutusta,<br />

tuo kustannussäästöjä ja<br />

pienentää ympäristökuormitusta.<br />

Myös tuotantolaitteiden säännöllinen<br />

huolto edesauttaa laitteiden<br />

käyttöiän pidentämistä ja vähentää<br />

korjaustarvetta luoden kestävyyshyötyjä.<br />

Energiatehokkuutta<br />

parantavat investoinnit ja toimenpiteet<br />

puolestaan optimoivat tuotantoprosessin<br />

energiankulutusta<br />

ja tuovat kustannussäästöjä pitkällä<br />

aikavälillä.<br />

Elinkaariajattelun rooli<br />

Elinkaariajattelu tarjoaa yrityksille<br />

tavan huomioida ja arvioida tuotantoprosessin<br />

ja -laitteiden koko<br />

elinkaaren aikaisia ympäristö- ja<br />

kustannusvaikutuksia, resurssien<br />

käyttöä ja kestävyyttä. Esimerkiksi<br />

ympäristövaikutusten elinkaariarviointi<br />

(LCA), elinkaarikustannuslaskenta<br />

(LCC) ja sosiaalinen<br />

elinkaariarviointi (SLCA) ovat menetelmiä,<br />

jotka tukevat tuotantoprosessin<br />

ja tuotantolaitteiden kestävyysarviointia.<br />

Elinkaarikustannuslaskenta<br />

(LCC)<br />

Elinkaarikustannuslaskenta (LCC)<br />

perustuu tuotantoprosessin ja sen<br />

eri vaiheiden koneiden ja laitteiden<br />

elinkaarikustannusten minimointiin.<br />

Prosessi noudattaa IEC 60300-<br />

3-3 ja ISO 15663 -standardien periaatteita.<br />

LCC:ta voidaan käyttää<br />

esimerkiksi tuotantoprosessien ja<br />

kunnossapidon suunnittelussa ja<br />

tehostamisessa, prosessien vertailussa,<br />

parhaiden vaihtoehtojen valinnassa<br />

sekä haitallisten ympäristövaikutusten<br />

vähentämisessä. LCC<br />

kattaa tuotanto-omaisuuden hallinnan<br />

kustannusten arvioinnin huo-<br />

mioiden elinkaaren kaikki vaiheet<br />

– suunnittelu, hankinta, asennus,<br />

käyttö, kunnossapito, kierrätys ja<br />

käytöstä poisto. Tämä mahdollistaa<br />

kokonaiskustannusten optimoinnin<br />

myös energiatehokkuuden näkökulmasta.<br />

Ympäristövaikutusten<br />

arviointi (LCA)<br />

Ympäristövaikutusten elinkaariarviointi<br />

(LCA) keskittyy tuotteen tai<br />

prosessin ympäristönäkökohtiin ja<br />

koko elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten<br />

arviointiin. LCA<br />

on ISO-standardoitu menetelmä:<br />

ISO 14040 määrittää elinkaariarvioinnin<br />

pääperiaatteet<br />

ja<br />

LCC keskittyy<br />

tuotantoprosessin<br />

ja sen eri vaiheiden<br />

koneiden ja laitteiden<br />

elinkaarikustannusten<br />

minimointiin."<br />

pääpiirteet,<br />

ISO 14044<br />

määrittää<br />

elinkaariarvioinnin<br />

vaatimukset<br />

ja antaa<br />

suuntaviivoja<br />

arvioinnin<br />

suorittamiseen.<br />

LCC:n<br />

tapaan LCA auttaa tunnistamaan<br />

ja minimoimaan energian käyttöön<br />

liittyviä haasteita, mikä voi johtaa<br />

merkittävään energiatehokkuuden<br />

parantumiseen ja ympäristökuormituksen<br />

vähenemiseen. LCA<br />

tukee myös tehokkaasti järjestelmällistä<br />

vaihtoehtojen vertailua ja<br />

kompromissien tekemistä niiden<br />

välillä. Tällöin mahdollisuudet tehdä<br />

ja valita ympäristövaikutusten<br />

näkökulmasta kestävämpiä ratkaisuja<br />

kasvavat.<br />

Hyötyjen arvioinnin<br />

haasteet<br />

Energiankulutuksen reaaliaikainen<br />

mittaaminen sekä siihen liittyvien<br />

taloudellisten ja ympäristöhyötyjen<br />

tunnistaminen ja arviointi<br />

ovat keskeisiä asioita teollisuuden<br />

energiatehokkuushankkeiden<br />

toteuttamisessa. Energiasäästöjen<br />

todentaminen on edelleen haaste<br />

myös energiapalvelualan kasvulle.<br />

Elinkaarianalyysi, joka pyrkii arvioimaan<br />

energiatehokkuuden parantamiseen<br />

liittyviä ympäristövaikutuksia<br />

ja kustannussäästöjä,<br />

edellyttää yksityiskohtaisia tietoja<br />

esimerkiksi tuotantoprosessin<br />

laitteiden energiankulutuksesta,<br />

jätteen ja hävikin määrästä sekä<br />

kunnossapitotoimenpiteistä. Jos<br />

laadukasta prosessi- ja kustannusdataa<br />

ei ole riittävästi saatavilla,<br />

voi analyysin luotettavuus heikentyä<br />

ja johtaa virheellisiin johtopäätöksiin.<br />

Myös ympäristö- ja taloudellisten<br />

vaikutusten arvioinnin tietojen<br />

integrointi ja harmonisointi voi olla<br />

haastavaa.<br />

Lisäksi elin-<br />

kaarikus-<br />

tannusten<br />

arvioinnissa<br />

keskitytään<br />

usein vain<br />

suoriin<br />

kustannuksiin,<br />

jolloin<br />

epäsuorat<br />

ja välilliset<br />

kustannusvaikutukset<br />

jäävät helposti<br />

huomiotta. Myös kokemusperäistä<br />

näyttöä energiatehokkuusinvestointien,<br />

pitkän aikavälin säästöjen<br />

ja kestävyyden välisistä yhteyksistä<br />

on toistaiseksi vähän. Näiden<br />

haasteiden ratkaiseminen edellyttää<br />

sopivia menetelmiä ja standardoituja<br />

lähestymistapoja.<br />

DENiM-projektin<br />

digitaalinen alusta<br />

Euroopan komission H2020 -tutkimusohjelman<br />

projektissa Digital<br />

intelligence for collaborative ENergy<br />

management in Manufacturing<br />

(DENiM ) kehitettiin digitaalinen<br />

alusta, joka mahdollistaa älykkäiden<br />

energiaratkaisujen integroinnin<br />

tuotantojärjestelmiin ja liiketoimintaprosesseihin.<br />

Projektissa LCC-analyysia muokattiin<br />

sisällyttämällä siihen uusia<br />

näkökulmia prosessi- ja resurssitason<br />

laskentaan sekä materiaalihu-<br />

3/<strong>2024</strong> promaint 33

ENERGIATEHOKKUUS<br />

kan ja tuotannon hävikkikustannusten<br />

arviointiin.<br />

Kehitystyö toteutettiin tutkijoiden ja<br />

neljän projektiin osallistuvan yrityksen<br />

yhteistyönä. Yritykset ovat eurooppalaisia<br />

valmistavan teollisuuden toimijoita,<br />

jotka ovat eri vaiheissa kestävän<br />

kehityksen ja energiatehokkuuden edistämisessä.<br />

Tämä mahdollisti toisiaan<br />

täydentävien ja vertailukelpoisten tarkastelujen<br />

ja kestävyysarviointien tekemisen.<br />

Kustannusrakenne jaotellaan<br />

systemaattisesti<br />

Projektin aikana kehitettiin energiatehokkuuden<br />

taloudellisten hyötyjen arviointiin<br />

soveltuva elinkaarikustannusrakenne<br />

(Kuva 1). Kustannusrakenne<br />

jaottelee kustannukset systemaattisesti<br />

erilaisiin kustannuslajeihin ja -luokkiin,<br />

jotka voidaan edelleen jakaa kustannusparametritasolle<br />

ja kustannusfunktioiksi.<br />

Kustannusrakenteen pääkustannuslajit<br />

ovat käyttöomaisuusinvestoinnit<br />

(CAPEX), suorat käyttö- ja ylläpitokustannukset<br />

(OPEX) sekä tuottavuus- ja<br />

materiaalihävikkikustannukset.<br />

CAPEX kattaa kaikki tuotantoprosessin<br />

ja sen koneiden laitteiden käyttöönottoa<br />

edeltävät kustannukset, kuten<br />

investoinnit sekä merkittävät eliniänaikaiset<br />

perusparannukset ja modernisoinnit.<br />

Suorat käyttö- ja ylläpitokustannukset<br />

(OPEX) käsittävät esimerkiksi energia-,<br />

työvoima-, kunnossapito- ja jätteenkäsittelykustannukset.<br />

Tuottavuus- ja materiaalihävikki kattaa<br />

kehitetyssä kustannusrakenteessa<br />

materiaalihävikin kustannukset, uudelleentyöstön<br />

tarpeen ja koneiden epäkäytettävyyskustannukset,<br />

esimerkiksi<br />

menetettyjen konetuntien ja tuotannon<br />

kautta.<br />

Ympäristövaikutusten arviointi<br />

Ympäristövaikutusten arviointi sekä<br />

LCA- ja LCC-analyysien integroin-<br />

Energiasäästöjen<br />

todentaminen on<br />

edelleen haaste myös<br />

energiapalvelualan<br />

kasvulle."<br />

Kuva 1. Energiatehokkuuden taloudellisten hyötyjen arvioinnin päätason<br />

elinkaarikustannusrakenne.<br />

ti toteutettiin DENiM-projektissa yhteistyössä<br />

sveitsiläisen University of<br />

Applied Sciences and Arts of Southern<br />

Switzerlandin kanssa. Projektin ympäristöinventaarioindikaattorit<br />

on linjattu<br />

GRI-standardin (Global Reporting Initiative)<br />

mukaan siten, että kaikki ympäristökestävyyden<br />

keskeiset ulottuvuudet<br />

on huomioitu: materiaalit, energia, vesi,<br />

päästöt ja jätteet. Ympäristövaikutusten<br />

arviointi rajattiin tuotantoresurssien<br />

käyttöön ja tuotannon päästöihin.<br />

PEF:n (Product Environmental<br />

Footprint) ja OEF:n (Organisation Environmental<br />

Footprint) tarjoamasta vaikutusluokkien<br />

luettelosta tarkasteluun<br />

valittiin seitsemän tuotantoprosessin<br />

energiatehokkuuden kannalta merkittävintä<br />

ympäristövaikutusluokkaa. Nämä<br />

ovat:<br />

• Ilmastonmuutos<br />

• Fotokemiallinen otsonin muodostuminen,<br />

ihmisten terveys<br />

• Happamoituminen<br />

• Rehevöityminen, makea vesi<br />

• Veden käyttö<br />

• Resurssien käyttö, mineraalit ja metallit<br />

• Resurssien käyttö, fossiiliset.<br />

Projektissa kehitettiin myös kestävyysarvioinnin<br />

työkalut elinkaarikustannusten<br />

ja ympäristövaikutusten<br />

integroituun arviointiin. Seuraavaksi<br />

kuvataan lyhyesti VTT:n kehittämä<br />

LCC-työkalu.<br />

Uusi työkalu visualisoi tulokset<br />

Web-pohjainen DENiM LCC-työkalu soveltuu<br />

tuotantoprosessin ja sen laitteiden<br />

energiatehokkuuden parantamiseen<br />

liittyvien elinkaaren aikaisten kustannusten<br />

ja kustannussäästöjen tunnistamiseen<br />

ja arviointiin. Työkalu tukee<br />

yritysten tuotantoprosessin energiatehokkuuden<br />

optimointia taloudellisesta<br />

näkökulmasta. Arviointi sisältää useita<br />

vaiheita, jotka on integroitu työkaluun,<br />

sisältäen myös aiemmassa luvussa esi-<br />

Saara Hänninen,<br />

Senior Scientist, VTT<br />

34 promaint 3/<strong>2024</strong>

ENERGIATEHOKKUUS<br />

Uusi digitaalinen alusta<br />

mahdollistaa älykkäiden<br />

energiaratkaisujen integroinnin<br />

tuotantojärjestelmiin ja<br />

liiketoimintaprosesseihin."<br />

Minna Räikkönen,<br />

Senior Scientist, VTT<br />

tellyn kustannusrakenteen. Työkalu<br />

koostuu seuraavista moduuleista:<br />

• Hallinta: uuden LCC-analyysin aloittaminen<br />

tai olemassa olevan elinkaarikustannusarvion<br />

tarkastelu ja päivittäminen.<br />

• Arvioinnin perusteet: tuotantoprosessin,<br />

sen koneiden ja laitteiden sekä<br />

laskentaparametrien määrittäminen<br />

LCC-analyysia varten.<br />

• Kustannukset ja kustannusfunktiot:<br />

CAPEX:n, suorien käyttö- ja ylläpitokustannusten<br />

sekä tuottavuus- ja materiaalihävikkikustannusten<br />

määrittäminen<br />

ja datan syöttäminen.<br />

• Tulokset: Tulosindikaattorit ja graafit,<br />

joita ovat mm. elinkaarikustannukset,<br />

energiakustannukset, vuo-<br />

sikustannukset ja kustannukset /<br />

konetunti. KPI-arvot esitetään sekä<br />

kokonaisuutena (CAPEX, OPEX,<br />

tuottavuus- ja materiaalihävikkikustannukset)<br />

että eri kustannuslajien<br />

mukaan.<br />

• Herkkyysanalyysi: kustannuksiin ja<br />

kustannussäästöihin liittyvän epävarmuuden<br />

vaikutusta arvioidaan<br />

Monte Carlo -simulointiin perustuvalla<br />

herkkyysanalyysilla.<br />

Kuvassa 2 on esimerkki työkalun<br />

graafista, joka kuvaa eri tuotantoresurssien<br />

elinkaarikustannukset vertaillen<br />

kolmea kustannuskategoriaa: investoinnit,<br />

suorat käyttökustannukset sekä<br />

tuottavuuden ja materiaalihävikin<br />

Elinkaarikustannus (€), diskontattu koneen elinjakso<br />

Teuvo Uusitalo,<br />

Senior Scientist, VTT<br />

kustannukset. Tulosten visualisointi<br />

helpottaa kustannusten vertailua sekä<br />

elinkaarikustannusten näkökulmasta<br />

merkittävimpien resurssien tunnistamista.<br />

Kestävyystavoitteiden<br />

saavuttamiseen useita keinoja<br />

Uudet näkökulmat prosessi- ja resurssitason<br />

elinkaarikustannuslaskentaan<br />

sekä erityisesti materiaalin ja hävikkikustannusten<br />

laajempi huomioiminen<br />

antavat yrityksille aiempaa tehokkaampia<br />

keinoja yhdistää talous- ja ympäristönäkökulmat.<br />

Parannukset energia- ja<br />

materiaalitehokkuudessa näkyvät sekä<br />

kustannussäästöinä että päästövähennyksinä.<br />

Energiatehokkuustoimenpiteiden<br />

ja investointien ympäristöhyödyt<br />

ja kustannussäästöt voidaan saavuttaa<br />

usein eri tavoin, esimerkiksi vähentyneellä<br />

energiankulutuksella, jätteen ja<br />

sisäisen hukan määrällä, parantuneella<br />

tuotantotehokkuudella sekä vähentyneellä<br />

vikojen määrällä.<br />

Kuva 2. Elinkaarikustannukset tuotantoresursseittain.<br />

Lisätietoa DENiM-projektista:<br />

denim-fof.eu<br />

Projekti on saanut rahoitusta Euroopan<br />

unionin H2020 -tutkimus- ja innovaatioohjelmasta<br />

sopimuksen nro 958339<br />

mukaisesti.<br />

3/<strong>2024</strong> promaint 35

MOOTTORITEKNOLOGIA<br />

TEKSTI: VAULA AUNOLA KUVAT: WÄRTSILÄ<br />

Moottorien<br />

uudet voimat<br />

Wärtsilä on esitellyt useita vihreää energiaa käyttäviä<br />

moottori- ja voimalaratkaisuja. ”Meidän pitää kehittää<br />

tulevaisuuden ratkaisut jo tänään, koska investointihorisontti<br />

on hyvin pitkä.”<br />

Energia-alalla on meneillään<br />

voimakas investointien buumi.<br />

Yritysten ympäristötavoitteet<br />

ovat kehityksen veturi.<br />

– Makrotrendi on uusiutuvien energialähteiden<br />

käytön lisääntyminen, ja<br />

markkinoilta tulevat poistumaan esimerkiksi<br />

hiilivoimalat, Wärtsilän vastuullisuudesta<br />

ja tulevaisuuden voimalaitoskonsepteista<br />

vastaava johtaja<br />

Rasmus Teir toteaa.<br />

Samaan aikaan sähköjärjestelmän volatiliteetti<br />

lisääntyy ja tarvitaan joustavia<br />

ratkaisuja kapasiteetiltaan vaihtelevien<br />

energialähteiden rinnalle.<br />

– Tähän Wärtsilä tarjoaa jo nyt ratkaisuksi<br />

moottoriteknologiaan perustuvia<br />

säätövoimaa tarjoavia laitoksia ja akkuvarastoja.<br />

Teirin mukaan näillä yhdistelmäratkaisuilla<br />

energiantuotannon hiilijalanjälki<br />

saadaan pienentymään jopa yli 80<br />

prosenttia.<br />

– Sataprosenttisesti uusiutuvaan<br />

energiajärjestelmään siirtyminen vaatii<br />

esimerkiksi vedyn tai ammoniakin käyttöä.<br />

Se on tämän kehityskaaren viimeinen<br />

askel.<br />

Pitkä investointihorisontti<br />

Rasmus Teir arvioi, että konversio vihreisiin<br />

polttoaineisiin tapahtuu asteittain<br />

ja laajempi siirtyminen tulee ajankohtaiseksi<br />

noin kymmenen<br />

vuoden kuluttua.<br />

– Kun puhutaan voimaloista tai<br />

laivoista, investointihorisontti on<br />

hyvin pitkä, eli vähintään 15 vuotta,<br />

käytännössä monesti 40 vuotta tai jopa<br />

pidempään. Meidän pitää siis kehittää<br />

tulevaisuuden ratkaisut jo tänään, jotta<br />

asiakkaiden investoinnit ovat muunneltavissa<br />

tulevaisuuden tarpeisiin<br />

elinkaaren aikana.<br />

Vedyllä käyvä<br />

moottorivoimalaitos<br />

Moottorivoimalaitoksia tullaan edelleen<br />

tarvitsemaan tasapainottamaan<br />

saatavuudeltaan vaihtelevia uusiutuvia<br />

energialähteitä kuten aurinko- ja tuulivoimaa.<br />

Kesällä <strong>2024</strong> Wärtsilä julkaisi uuden<br />

vetyvalmiin moottorivoimalaitoskonseptin,<br />

joka voidaan nopeasti muuntaa<br />

toimimaan sataprosenttisesti vedyllä.<br />

– Uusi moottorivoimalaitos on huomattava<br />

kehitysaskel verrattuna nyt<br />

olemassa olevaan teknologiaan, joka<br />

voi toimia maakaasulla ja 25 tilavuusprosentin<br />

vetyseoksilla. Nyt moottorin<br />

käyttö voidaan aloittaa maakaasulla ja<br />

se voidaan muuntaa käyttämään kokonaan<br />

vetyä.<br />

Konsepti perustuu yhtiön 31-moottorialustaan,<br />

joka yhdistyy sähköverkkoon<br />

30 sekunnissa käynnistyskäskystä.<br />

Moottorialustalla on takana yli miljoona<br />

36 promaint 3/<strong>2024</strong>

MOOTTORITEKNOLOGIA<br />

Yhdistelmäratkaisuilla<br />

energiantuotannon<br />

hiilijalanjälki<br />

pienentyy jopa<br />

80 prosenttia."<br />

– Uuden moottorivoimalan<br />

käyttö voidaan aloittaa<br />

maakaasulla ja se voidaan<br />

muuntaa käyttämään<br />

kokonaan vetyä, Wärtsilän<br />

vastuullisuudesta ja tulevaisuuden<br />

voimalaitoskonsepteista vastaava<br />

johtaja Rasmus Teir toteaa.<br />

Wärtsilä lanseerasi ensimmäisenä maailmassa<br />

suuren mittakaavan moottorivoimalakonseptin,<br />

joka käy sataprosenttisesti vedyllä.<br />

3/<strong>2024</strong> promaint 37

MOOTTORITEKNOLOGIA<br />

Tärkeintä<br />

on tietenkin<br />

laitoksen koko<br />

elinkaaren mittainen<br />

suorituskyky."<br />

käyttötuntia ja yli 1 000 MW asennettua<br />

tuotantokapasiteettia maailmanlaajuisesti.<br />

– Uuden ratkaisun on tarkoitus olla<br />

tilattavissa ensi vuonna ja toimitettavissa<br />

vuonna 2026. Vetyvoimalakonsepti<br />

on jo saanut TÜV SÜD:n sertifikaatin.<br />

Laivoilla trendaa<br />

vihreä metanoli<br />

Vihreää metanolia pidetään yhtenä<br />

merenkulun vaihtoehtoisista polttoaineista.<br />

Wärtsilälle on kertynyt siitä osaamista.<br />

Yhtiö teki ensimmäisen moottorimuunnoksen<br />

ruotsalaisen Stena Linen<br />

varustamon autolauttaan jo vuonna<br />

2015. Aluksen neljästä moottorista yksi<br />

muunnettiin käyttämään metanolia.<br />

Rasmus Teir kertoo, että Wärtsilä<br />

on myynyt merkittävän määrän metanolia<br />

käyttäviä polttoainejoustavia<br />

moottoreita laivoihin. Lisäksi yhtiö on<br />

kehittänyt metanolikäyttöisyyden jälkiasennusratkaisuja<br />

koko dieselmoottorivalikoimaansa<br />

myös jo käytössä oleville<br />

moottoreille.<br />

–Nestemäisenä polttoaineena metanolin<br />

vaikutus laivan suunnitteluun ja<br />

rakenteisiin on pieni ja se soveltuu näin<br />

ollen hyvin aluksiin, jotka ovat alun perin<br />

suunniteltu käyttämään dieseliä tai<br />

raskasta polttoöljyä. Askel siirtymiseen<br />

on siis aika pieni.<br />

Ensimmäinen ammoniakilla<br />

kulkeva alus<br />

Elokuussa Wärtsilä kertoi muuntavansa<br />

norjalaisen Eidesvikin varustamon<br />

yhden offshore-huoltoaluksen käyttämään<br />

polttoaineenaan ammoniakkia.<br />

Yhtiön mukaan energiayhtiö Equinorin<br />

käyttöön menevästä Viking Energy<br />

-aluksesta tulee maailman ensimmäinen<br />

ammoniakkipolttoaineella kulkeva<br />

laiva.<br />

Equinor vuokraa aluksen käyttöönsä<br />

ja myös rahoittaa sen muuntamista.<br />

Muutosprojekti on tarkoitus toteuttaa<br />

vuoden 2026 alkupuolella, ja lopullisen<br />

käyttöönoton odotetaan tapahtuvan<br />

saman vuoden aikana.<br />

Yritysten yhteishanke on saanut<br />

yhteisrahoitusta Horisontti Eurooppa<br />

-puiteohjelmasta.<br />

Monipolttoainemoottorien<br />

kehityskaari<br />

Ensimmäiset monipolttoainemoottorit,<br />

jotka pystyivät käyttämään sekä dieseliä<br />

että maakaasua, Wärtsilä kehitti jo<br />

80-luvulla.<br />

– Teknologia on siis meille tuttua ja<br />

sen kehityskaari on pitkä. Monipolttoainemoottorit<br />

myös edustavat merkittävää<br />

osaa liikevaihdostamme, Teir<br />

kertoo.<br />

– Teknisesti ne perustuvat siihen, että<br />

moottorissa on kaksi erillistä tai peräti<br />

kolme erillistä polttoainejärjestelmää.<br />

Tätä samaa teknologiaa sovelletaan nyt<br />

näihin uusiin polttoaineisiin.<br />

Offshore-huoltoalus Viking Energy muunnetaan käyttämään polttoaineenaan<br />

ammoniakkia. Kuva: Peter Tubaas/Vestland Media<br />

– Erityisesti silloin, kun puhutaan säätövoimalaitoksista,<br />

jotka voivat olla seisahtuneena<br />

pitkiäkin aikoja ja joita käynnistetään<br />

ja sammutetaan epäsäännöllisesti, etähallinta<br />

tuo tehokkuutta operointiin, Wärtsilän<br />

tuotehallinnan ja tarjonnan kehittämisen<br />

johtaja Kim Lindqvist sanoo.<br />

– Tietenkin tarvitaan valtavasti panostusta<br />

tutkimukseen, jotta laatu ja<br />

luotettavuus pysyvät samalla tasolla<br />

kuin perinteisiä polttoaineita käyttävissä<br />

moottoreissa. Tutkimme esimerkiksi sitä,<br />

minkälaiset tiivistemateriaalit ovat yhteensopivia<br />

uusien polttoaineiden kanssa<br />

ja miten palotapahtumaa hallitaan varmistamalla<br />

samalla mahdollisimman korkea<br />

hyötysuhde. Uudenlaisia haasteita on<br />

tuonut esimerkiksi äärimmäisen kevyt,<br />

herkästi syttyvä vety.<br />

– Turvallisuus on kaiken perusta.<br />

Olemme tutkineet esimerkiksi sitä, miten<br />

turvallisuus taataan mahdollisissa vuototilanteissa.<br />

Ylläpidon merkittävä rooli<br />

Wärtsilän tuotehallinnan ja tarjonnan kehittämisen<br />

johtaja Kim Lindqvist korostaa<br />

ylläpitosuunnittelun ja tarkastustoiminnan<br />

merkitystä kaikissa tilanteissa.<br />

– Tämä koskee kaikkia polttoaineita<br />

ja erityisesti näissä turvallisuusasioissa.<br />

Laitoksilla pitää olla selkeät turvallisuusmenettelyt,<br />

että vahingoilta vältytään,<br />

hän toteaa.<br />

– Tarvitaan myös riittävästi testausta<br />

ja valvontaa. Voimalaitoksissa on antu-<br />

38 promaint 3/<strong>2024</strong>

MOOTTORITEKNOLOGIA<br />

reita, jotka seuraavat laitoksen toimintaa.<br />

Käytössä on myös etähallinta ja etävalvonnan<br />

käyttämien algoritmien avulla<br />

voidaan tunnistaa vikatilanteita automaattisesti.<br />

Uusien energian lähteiden<br />

kanssa näiden teknologioiden merkitys<br />

lisääntyy entisestään.<br />

– Erityisesti silloin, kun puhutaan<br />

säätövoimalaitoksista, joita käynnistetään<br />

ja sammutetaan epäsäännöllisesti,<br />

etähallinta tuo tehokkuutta laitosten<br />

operointiin.<br />

Asiat on myös dokumentoitava kattavasti.<br />

– Toimitamme asiakkaille kattavan<br />

dokumentoinnin toimitetuista laitteista,<br />

varaosista ja huoltotoimenpiteistä. Tähän<br />

nivoutuu suoraan myös henkilökunnan<br />

koulutus.<br />

Laitoksen elinkaaren aikana tapahtuvassa<br />

muutoksenhallinnassa nämä asiat<br />

ovat erityisen tärkeitä.<br />

– Esimerkiksi voimme toimittaa vetyvalmiin<br />

laitoksen, jonka muunnamme<br />

myöhemmin käyttämään vetyä, kun<br />

jakeluinfra on kunnossa. Silloin kaikkien<br />

pitää olla tietoisia niistä muutoksista, joita<br />

laitokselle on tehty.<br />

Suorituskykyarvot mittareina<br />

Kim Lindqvist muistuttaa, että asiakkaan<br />

näkökulmasta tärkeintä on tietenkin<br />

laitoksen koko elinkaaren mittainen suorituskyky.<br />

– Meillä on ollut käytössä laitoksen<br />

käyttöarvoihin perustuva kunnonvalvontajärjestelmä<br />

jo yli 20 vuoden ajan.<br />

Erilaisia laitoksen käyttöön liittyviä<br />

parametrejä valvotaan etänä.<br />

– Niiden perusteella voimme sitten<br />

diagnosoida ja analysoida laitoksen toimintaa,<br />

ja pyrkiä viemään sitä myös seuraavalle<br />

tasolle. Tätä optimointia pystytään<br />

varmasti tulevaisuudessa tekemään<br />

vielä tehokkaammin.<br />

– Huoltosopimuksissamme on erilaisia<br />

tasoja ja niissä voidaan tarjota suorituskykytakuita.<br />

Toimimme siis taustalla<br />

proaktiivisesti, että päästään asiakkaan<br />

kanssa sovittuihin arvoihin. Erityisesti<br />

säätövoimaloiden kohdalla niiden moitteeton<br />

käynnistyminen on kriittistä.<br />

Virtuaalinen voimalaitos<br />

Erilainen automaatio ja digitaalisuushan<br />

on ollut vahvasti läsnä jo pitkään tuotekehityksessä<br />

ja toimituksissa.<br />

– Esimerkiksi moottoreiden ohjausjärjestelmissä<br />

löytyy pitkälle vietyä syväosaamista.<br />

Samoin on kehitetty myös<br />

200 yritystä<br />

kehittää yhteistyössä<br />

nollapäästöisiä<br />

tasapainotusratkaisuja<br />

WÄRTSILÄLLÄ on veturin rooli Business Finlandin käynnistämässä viisivuotisessa<br />

yhteistyöprojektissa, jossa on mukana yli 200 suomalaista yritystä, teollisuuden<br />

organisaatiota, tutkimuslaitosta ja yliopistoa. Wide & Intelligent Sustainable<br />

Energy (WISE) -projektin kumppanit kehittävät yhdessä innovatiivisia puhtaan<br />

energian konsepteja. Tavoitteena on kehittää turvallista ja autonomista nollapäästöistä<br />

tasapainottavaa energiantuotantoa. Lisäksi kehitetään uusia palvelumalleja<br />

uutta toimintaympäristöä varten.<br />

– Tämän WISE-projektin henki on se, ettei kehitystyötä tehdä vain Wärtsilän<br />

sisällä. Mukaan voi tulla ja projektirahoitusta voivat saada myös sellaiset tahot,<br />

joista ei tule Wärtsilän kumppaneita, Kim Lindqvist sanoo.<br />

– Esimerkiksi kehitystyössä mennään entistä enemmän siihen suuntaan, että<br />

tehdään dataan perustuvia huoltosuunnitelmia ja toimenpiteitä. Mukana on siis<br />

myös muun muassa ohjelmistoalan yrityksiä, Lindqvist lisää.<br />

– Tavoitteena on avoimesti katsoa, minkälaista osaamista ja synergiaa yrityksistä<br />

löytyy. Me olemme esimerkiksi vierailleet autonomisten voimalaitosten<br />

ja huoltoliiketoiminnan kehityksen näkökulmasta yrityksissä, jotka eivät toimi<br />

samalla alalla, mutta joiden toimintaympäristöön kuuluu raskaiden koneistojen<br />

huoltaminen ja sen ympäristön digitalisointi. Olemme saaneet siis jo inspiraatiota<br />

muilta yrityksiltä, Rasmus Teir sanoo.<br />

Kumppanit sijoittavat yhteensä 200 miljoonaa euroa tutkimukseen vuoteen<br />

2028 mennessä. Wärtsilän osuus on 100 miljoonaa euroa. Pitkällä aikavälillä<br />

projektin tavoitteena on se, että tutkimus- ja kehityshankkeen avulla saadaan<br />

aikaan 350 miljoonan euron T&K-kasvu ekosysteemissä.<br />

– Hankkeeseen kuuluvia projekteja ei ole vielä julkaistu, mutta ensimmäisistä<br />

kuulemme varmasti pian, he toteavat.<br />

Digital Twin -ratkaisuja, joissa voidaan<br />

pyörittää kokonaista moottoria tai validoida<br />

sen yksittäisiä osia virtuaalisesti,<br />

Rasmus Teir kertoo.<br />

Tänä päivänä myös kokonaiset voimalaitokset<br />

mallinnetaan digitaalisessa<br />

muodossa.<br />

– Voimme tuottaa konkreettisen 3Dmallin<br />

ja voimalaitoksessa voi kävellä<br />

VR-lasit päässä jo ennen sen valmistumista.<br />

Tätä tehdään sekä makro- että<br />

mikrotasolla. Enemmän kuitenkin makrotasolla<br />

eli asiakkaat saavat hyvän yleiskuvan<br />

siitä, mitä ovat ostamassa. Samalla<br />

he voivat sovittaa näkemäänsä omaan<br />

ympäristöönsä. Samaa teknologiaa käytetään<br />

tietenkin myös koulutuksessa.<br />

Koulutus osana<br />

elinkaaripalveluja<br />

Wärtsilällä on yhdeksän koulutuskeskusta:<br />

Yhdysvalloissa, Brasiliassa,<br />

Intiassa, Etelä-Koreassa, Alankomaissa,<br />

Italiassa, Indonesiassa, Kiinassa ja<br />

Suomessa. Suurin niistä on Suomen<br />

Wärtsilä Land & Sea Academy, joka<br />

avattiin viime vuonna Vaasaan yhtiön<br />

Sustainable Technology Hubin yhteyteen.<br />

Ne ovat olennainen osa yrityksen<br />

elinkaaripalveluja.<br />

– Maailmanlaajuisesti järjestämme<br />

noin tuhat koulutusta vuosittan ja tilastojen<br />

mukaan noin puolet koulutuksiin<br />

osallistujista on asiakkaita ja loput omaa<br />

väkeä, Rasmus Teir sanoo.<br />

Lähi- ja etäopetuksena järjestettävissä<br />

koulutuksissa hyödynnetään sekä<br />

oikeita laitteistoja ja komponentteja että<br />

3D-malleja.<br />

– Merialalla tämä energian uuteen<br />

aaltoon kouluttautuminen on jo alkanut<br />

hyvin konkreettisesti metanolimoottorien<br />

osalta.<br />

3/<strong>2024</strong> promaint 39

LAITOKSEN<br />

KÄYTTÖVARMUUS JA<br />

RISKIEN HALLINTA (WCM 2)<br />

16.-17.10.<strong>2024</strong> JYVÄSKYLÄ<br />

Kunnossapitotöiden luonne ja painopiste ovat<br />

muuttuneet. Vikaantumisten estäminen ja<br />

juurisyiden selvittäminen ovat nykyaikaisen<br />

kunnossapidon kulmakiviä. Ennen oli tärkeää<br />

korjata kaikki viat mahdollisimman nopeasti,<br />

tänään keskitytään kriittisiin laitteisiin ja<br />

ehkäisevään toimintaan. Riskienhallinta sekä<br />

henkilö- ja ympäristöturvallisuus ohjaavat kaikkia<br />

kunnossapidon toimenpiteitä.<br />

Koulutus on suunniteltu tuotannon ja kunnossapidon<br />

johto-, kehitys-, suunnittelu- ja työnjohtotehtävissä<br />

toimiville henkilöille sekä asiantuntijoille,<br />

joiden vastuulla on laitoksen johtamisen,<br />

talouden ja toiminnan kehittäminen. Se sopii<br />

myös kunnossa pidon palveluyrityksissä toimiville<br />

henkilölle. Tilaisuus on osa World Class<br />

Maintenance -koulutusohjelmaa.<br />

Tilaisuuden aiheita:<br />

Käyttövarmuuden perusteet<br />

Käyttövarmuuden mittaaminen<br />

Käyttövarmuuden suunnittelu ja kehittäminen<br />

Varaosastrategiat ja varastojen hallinta<br />

Analyysimenetelmien perusteita<br />

Kriittisyysluokittelu, PSK 6800<br />

Vika- ja vaikutusanalyysi, FMEA<br />

Vikapuuanalyysi, FTA<br />

Luotettavuuskeskeinen kunnossapito, RCM<br />

Hinta: 1390 euroa + alv 24 %<br />

<strong>Promaint</strong> ry:n jäsenille 200 €:n alennus.<br />

www.promaint.net > tapahtumakalenteri<br />

KUNNOSSAPIDON<br />

TUNNUSLUVUT,<br />

SUUNNITTELU JA<br />

RESURSSIT (WCM 3)<br />

20.-21.11.<strong>2024</strong> TAMPERE<br />

Kunnossapidon operatiivisen toiminnan ja<br />

resurssien suunnittelu tehdään laitoksen<br />

käytettävyystavoitteiden perustella. Asetettujen<br />

tavoitteiden seuranta ja toiminnan tehokkuuden<br />

kehittäminen perustuvat oikein valittuihin<br />

mittareihin ja kunnossapidon tunnuslukuihin.<br />

Toiminnanohjaus- ja laitostiedonhallintajärjestelmät<br />

tukevat suunnittelua, toteutusta ja raportointia.<br />

Koulutus on suunniteltu tuotannon ja kunnossapidon<br />

johto-, kehitys-, suunnittelu- ja työnjohto -<br />

tehtävissä toimiville henkilöille sekä asiantuntijoille,<br />

joiden vastuulla on laitoksen johtamisen, talouden<br />

ja toiminnan kehittäminen. Se sopii myös kunnossapidon<br />

palveluyrityksissä toimiville henkilölle.<br />

Tilaisuus on osa World Class Maintenance<br />

-koulutusohjelmaa.<br />

Tilaisuuden aiheita:<br />

Datasta tunnuslukuihin<br />

Kunnossapidon riskipohjaiset päätökset<br />

Epävarmuuden hallinta päätöksenteossa<br />

Kunnossapidon työnsuunnittelu<br />

Vuosihuoltojen suunnittelu<br />

Datan hyödyntäminen kunnossapidon tukena ja<br />

elinjakson hallinnassa<br />

Kunnossapidon sopimukset ja materiaalitoiminnot<br />

Kokemuksia kunnossapidon kehittämisestä (case)<br />

Hinta: 1390 euroa + alv 24 %<br />

<strong>Promaint</strong> ry:n jäsenille 200 €:n alennus.<br />

www.promaint.net > tapahtumakalenteri<br />

40 promaint 3/<strong>2024</strong>

TAPAHTUMAT<br />

Energiakongressi <strong>2024</strong><br />

Kongressin teema on energiamarkkinat ja energiahankkeet.<br />

Energiakongressi järjestetään Energiamessujen yhteydessä<br />

Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 23.10. <strong>Promaint</strong> ry<br />

on asiantuntijana mukana toteuttamassa kongressia.<br />

ENERGIAMARKKINAT<br />

Puheenjohtaja: Timo Lehtinen, <strong>Promaint</strong> ry<br />

9,00 Kansallinen energia- ja ilmastostrategia: vaatimukset energiamarkkinan<br />

ja -järjestelmän joustavuudelle ml. energiavarastot<br />

Petteri Kuuva, teollisuusneuvos, Työ- ja elinkeinoministeriö<br />

9.35 Uusiutuvan energiantuotannon optimointi monituotantotilanteessa<br />

– Case: kaupunkien lämmittäminen Jukka Joronen,<br />

johtaja, energiamarkkinat, Tampereen Energia<br />

10.10 Kahvia ja verkostoitumista<br />

10.40 Suomalaisen toimitusketjun mahdollisuudet energiateollisuuden<br />

kehityksessä Harri Varjonen, toiminnanjohtaja, FinNuclear<br />

ry<br />

11.05 Teknologiapoolin rooli huoltovarmuusorganisaatiossa Heikki<br />

Hernesmaa, valmiuspäällikkö, Teknologiapoolin poolisihteeri<br />

Teknologiateollisuus ry<br />

11.30 Notkea vai nahkea? Suomalainen energiateollisuus median<br />

silmin Harri Junttila, päätoimittaja, Tekniikka&Talous<br />

12.00 Lounas<br />

ENERGIAHANKKEET<br />

13.00 Strateginen ennakointi energiantuotannossa<br />

Eeva Vilkkumaa, apulaisprofessori, Aalto-yliopisto<br />

13.25 Uusiutuva energia, Case aurinkopuistot ja aurinkovoimahankkeet<br />

Antti Koskelainen, toimitusjohtaja, Solarigo Systems Oy<br />

13.50 Kahvia ja verkostoitumista<br />

14.20 Hiilidioksidi – Kiertotalouden hyödyntämätön raaka-aine<br />

Tony Rehn, Program Director, Fortum Recycling & Waste<br />

14.45 Vihreän vedyn tuotantolaitosprojektin erityispiirteet<br />

Pirita Orkola, Chief Engineer, Hydrogen & Power to X, Helen Oy<br />

15.10 Energiavarastot, Case Varanto, lämmön kausivarasto<br />

Timo Koistila, projektipäällikkö, Vantaan Energia<br />

15.35 Säätövoiman kehittämismahdollisuudet, Case pumppuvoimalaitos<br />

Petri Vihavainen, johtaja, sähkömarkkinat ja strategia,<br />

Kemijoki Oy<br />

16.00 Päivän päätös<br />

ii.fi/business<br />

Rakennamme<br />

tiloja, tontteja, yhteyksii<br />

Oulun ja Kemin välillä.<br />

3/<strong>2024</strong> promaint 41

STANDARDOINTI<br />

Standardointi –<br />

välttämätön paha<br />

vai turhake: osa 2<br />

”Organisaatioiden ei kannata keksiä pyörää uudestaan,<br />

vaan tutustua ensin olemassa oleviin standardeihin.”<br />

TEKSTI: KARI KOMONEN KUVA: SHUTTERSTOCK<br />

Elämämme perustuu lukuisiin<br />

standardeihin, kuten<br />

pakinamaisessa artikkelissa<br />

(<strong>Promaint</strong> 2/<strong>2024</strong>) kirjoitin.<br />

Vaikka ne näyttäytyvät monesti<br />

rajoitteina tai ylimääräisinä haittatekijöinä,<br />

standardeissa on kuitenkin<br />

järkeä fyysisen omaisuuden hallinnan<br />

ja kunnossapidon kannalta.<br />

Tuotanto-omaisuuden hallinnan,<br />

käyttövarmuuden ja kunnossapidon<br />

standardeihin suhtautumisessa on<br />

helposti samat ristiriitaiset tunnelmat<br />

kuin yhteisöjen elämässä yleensä:<br />

• eihän me standardia tarvitse, osaamme<br />

suunnitella systeemit itsekin,<br />

standardi on liian yksinkertainen,<br />

• eihän standardi sovi meidän ympäristöömme,<br />

• standardi rajoittaa liikaa meidän toimintamme<br />

vapautta,<br />

• miten voimme olla parempia kuin<br />

muut, jos teemme standardin mukaan,<br />

• standardi on vanhanaikainen tai antaa<br />

huonoja neuvoja.<br />

Standardit<br />

luovat perustan,<br />

jonka päälle<br />

yritykset voivat<br />

rakentaa omia<br />

sovelluksiaan."<br />

Tähän voisi vastata muutamalla<br />

esimerkillä:<br />

• standardit antavat toiminnalle hyväksyttävän<br />

selkärangan, johon vedota,<br />

• kännykät käyttävät standardoituja<br />

komponentteja ja puhelinverkkoja,<br />

mutta silti ne ovat teknisesti ja myös<br />

ulkoisilta ominaisuuksiltaan erilaisia,<br />

• autot ovat hyvin standardoituja, mutta<br />

silti ne ovat hyvin erilaisia,<br />

• lääkkeet ovat monessa mielessä standardoituja,<br />

mutta siitä huolimatta ne<br />

ovat erilaisia,<br />

• samasta lääketieteellisestä koulutuksesta<br />

huolimatta on olemassa hyviä<br />

tohtoreita ja vähemmän hyviä tohtoreita,<br />

• ja samoin on myös hyviä tuotteita ja<br />

huonoja tuotteita.<br />

Artikkelin kirjoittaja Kari Komonen on<br />

ollut mukana eri rooleissa EFNMS:n<br />

CEN TC 319 komitean ja <strong>Promaint</strong><br />

ry:n toiminnassa. Hän on myös ollut<br />

tuottamassa useita kunnossapitoalan<br />

julkaisuja.<br />

Lista antoi perustelun sille, että<br />

yritykset voivat saavuttaa kilpailuetuja<br />

siitä huolimatta, että käyttävät<br />

standardeja. Mutta edelleen epäluuloiset<br />

voivat esittää kysymyksen, miksi<br />

yleensäkään käyttäisimme standardeja<br />

tuotanto-omaisuuden hallinnan<br />

ja kunnossapidon toimintatapojen ja<br />

järjestelmien kehittämisessä?<br />

Tähän ”standard-lovers” voivat<br />

vastata esimerkiksi seuraavasti:<br />

• Standardit luovat kokonaiskuvan ja<br />

perusymmärryksen alan sisällöstä ja<br />

problematiikasta ( jäsennyksen) ja<br />

antavat yhteisen kielen alan toimijoiden<br />

keskuudessa.<br />

• Standardit määrittävät kunnossapidon<br />

luokittelujärjestelmän ja kunnossapidon<br />

prosessit (kunnossapitotoiminnan<br />

sisällön).<br />

• Standardit selventävät ja määrittävät<br />

alan tärkeitä ilmiöitä, käsitteitä<br />

ja hallinnan kohteita ja ne auttavat<br />

ymmärtämään eri käsitteiden ja ilmiöiden<br />

keskinäisiä suhteita ja vuorovaikutusta.<br />

• Standardit luovat pohjan kunnossapidon<br />

ilmiöiden mittaamiselle ja auttavat<br />

ymmärtämään kunnossapidon<br />

organisaation osana.<br />

• Lisäksi tärkeimmät menetelmät on<br />

standardoitu käyttöohjeineen, mikä<br />

taas helpottaa käyttäjän valintaa ja<br />

oman sovelluksen kehittämistä.<br />

Standardit luovat perustan, jonka<br />

päälle yritykset voivat rakentaa omia<br />

sovelluksiaan. Organisaatioiden ei<br />

kannata keksiä pyörää uudestaan,<br />

vaan tutustua ensin olemassa oleviin<br />

42 promaint 3/<strong>2024</strong>

STANDARDOINTI<br />

standardeihin. Suoraan sovellettavissa<br />

olevat menetelmät, menettelytavat,<br />

viitekehykset ja määrittelyt voidaan<br />

toki ottaa suoraan käyttöön, mutta<br />

on syytä muistaa, että standardit ovat<br />

kompromisseja. Niiden laatijat voivat<br />

edustaa eri toimialoja, eri tekniikoita<br />

ja eri funktioita organisaatiossa. Siten<br />

vaikka standardi olisikin hyvin laadittu,<br />

sen sopivuus kaikille organisaatioille<br />

sellaisenaan ei ole taattu.<br />

Standardeja voidaan käyttää myös<br />

alustoina erilaisten menetelmien ja<br />

informaation käsittelyn työkalujen<br />

kehittämisessä ja tunnistamisessa.<br />

Esimerkiksi EFNMS:n julkaisema<br />

BOK (Body of Knowledge eli kunnossapidon<br />

tietosisältö) nojautuu<br />

EN 17007 ”Kunnossapidon prosessi”<br />

-standardiin. Myös kunnossapidon<br />

henkilöstön osaamisvaatimukset nojautuvat<br />

lähitulevaisuudessa samaan<br />

standardiin. Lisäksi <strong>Promaint</strong>in KPD<br />

toimikunta suunnittelee julkaisevansa<br />

artikkelin, jossa selvitetään, kuinka<br />

ICT voi tukea EN 17007 standardia ja<br />

EN 17007 -standardi voi tukea ICT:n<br />

kehittämistä. Tässä tarkastelussa eri<br />

kunnossapitoon sopivat suunnittelu,<br />

analysointi- ja päätöksentekomenetelmät<br />

yhdistetään standardin EN<br />

17007 osaprosesseihin ja niiden eri<br />

vaiheisiin.<br />

CEN uutuuksia<br />

Viimeisimpiä uusia standardeja ovat<br />

EN 17666 “Maintenance engineering”<br />

sekä EN 17840 “Performance and<br />

condition assessment for buildings<br />

and civil engineering works”. Lisäksi<br />

standardi EN 17948 “Maintenance<br />

management and functions”. Kansainväliset<br />

standardit päivitetään,<br />

jos niin päätetään, viiden vuoden<br />

välein. Esimerkiksi tällä hetkellä CEN<br />

standardeista pohditaan standardien<br />

EN 13306 “Kunnossapidon terminologia”<br />

sekä EN 17007 “Kunnossapidon<br />

prosessi” päivittämistä. Vaikka<br />

molemmat standardit ovat hyviä,<br />

sekä puheenjohtajamaan että usean<br />

muun maan toimesta on havaittu<br />

näiden dokumenttien kehittämis- sekä<br />

tarkentamistarpeita. Lisäksi EN<br />

15628 “Qualification of maintenance<br />

personnel” on jo päivitettävänä EN<br />

17007 kanssa yhteensopivaksi. Tässä<br />

päivityksessä (EN15628) on vahva<br />

suomalaisedustus mukana. Ranska on<br />

ehdottanut uudeksi standardisointiaiheeksi<br />

kunnossapidettävyyttä, jota<br />

ainakin allekirjoittanut kannattaa.<br />

Kuulumisia ISO:sta<br />

ISO vastaa johtamisjärjestelmästandardien<br />

laadinnasta ja edelleen ISO<br />

251 tekninen komitea laatii ISO:n<br />

omaisuuden hallinnan standardit.<br />

SFS vastaa Suomen osalta johtamisjärjestelmästandardien<br />

laatimisesta.<br />

Näistä standardeista ISO 55001:2014<br />

“Omaisuuden hallinta – Johtamisjärjestelmät<br />

– Vaatimukset” on päätetty<br />

päivittää. ISO:n sateenkaaren alle<br />

mahtuu myös toimialakohtaisia käyttövarmuusstandardeja<br />

(esimerkiksi<br />

öljynjalostusteollisuus).<br />

Edellisten lisäksi ISO TC 108<br />

Standardit<br />

selventävät<br />

ja määrittävät<br />

alan tärkeitä<br />

ilmiöitä."<br />

vastaa suuresta joukosta kunnonvalvonta-standardeja.<br />

Tämä tekninen<br />

komitea kuuluu Suomen osalta taas<br />

METSTA:n vastuulle. Pääosin nämä<br />

standardit koskevat värähtelyn valvontaa.<br />

Kunnonvalvonnan päivitysprojekteja<br />

käynnissä jatkuvasti suuri<br />

joukko. Lisäksi jo jonkin aikaa valmisteilla<br />

ollut hanke, joka on nyt saanut<br />

lisävauhtia, on kunnonvalvonnan<br />

johtamisen standardi. Hieman erikoiselta<br />

kuitenkin tuntuu ratkaisu, että<br />

standardi on tarkoitus laatia muusta<br />

kunnossapidon johtamisesta irrallaan<br />

suoraan omaisuuden hallinnasta johdettuna.<br />

IEC:n<br />

käyttövarmuusstandardit<br />

IEC-käyttövarmuusstandardit muodostavat<br />

myös selkeän standardiperheen.<br />

Käyttövarmuusstandardeista<br />

vastaa IEC TC56 Dependabilitytekninen<br />

komitea. Lukuisat kunnossapitoa<br />

ja käyttövarmuutta koskevat<br />

standardit löytyvät pääasiassa tunnuksen<br />

IEC 60300 takaa. IEC päivittää<br />

parhaillaan laitteiden ja laitteistojen<br />

kunnossapidettävyyttä koskevaa<br />

standardia.<br />

3/<strong>2024</strong> promaint 43

STANDARDOINTI<br />

Kotimaisia uutuuksia - PSK<br />

PSK standardisointi on merkittävä<br />

kotimainen standardointiorganisaatio,<br />

jonka tuoteryhmistä ainakin<br />

seuraavat liittyvät tavalla tai toisella<br />

tuotanto-omaisuuden hallintaan ja<br />

kunnossapitoon näkökulmasta:<br />

Ryhmä 26 Sopimukset ja hankintaan<br />

liittyvät asiakirjat<br />

Ryhmä 57 Kunnonvalvonnan värähtelymittaus<br />

Ryhmä 61 Kone- ja laitehankinnat.<br />

Tekniset erittelyt<br />

Ryhmä 62 Kunnossapidon käsitteet<br />

ja laitoksen kuntokartoitus<br />

Ryhmä 68 Teollisuuden riskienhallinta<br />

Ryhmä 71 Tehdashierarkia ja osastojen<br />

nimeäminen<br />

Ryhmä 75 Tunnusluvut<br />

Ryhmä 77 Kunnonvalvonnan sähköiset<br />

menetelmät<br />

Ryhmä 91 Käyttövarmuuden hallinta<br />

Ryhmä 92 Tehdastarkastukset<br />

PSK-standardit päivitetään tarvittaessa<br />

ja samassa yhteydessä tarkastetaan,<br />

vaikuttavatko tämä päivitykset<br />

muihin dokumentteihin. PSK:n<br />

käyttövarmuuden ja kunnossapidon<br />

standardit ovat linjassa kansainvälisten<br />

standardien kanssa. Tällä hetkellä<br />

tarkastuksessa on kunnossapidon<br />

tunnusluvut PSK 7501. Uutena projektina<br />

on käynnistynyt “PSK 91/2<br />

Käyttövarmuus suunnittelu- ja hankintavaiheessa”.<br />

Standardien tuntemuksesta<br />

hyötyä tutkimuksessa<br />

Mitä hyötyä tutkijoille ja opiskelijoille<br />

on standardeista? Parempi<br />

kysymys voisi toki olla, voiko alaa<br />

tutkia ja opiskella ilman relevanttien<br />

standardien tuntemusta? Useimmiten<br />

standardit sisältävät viimeisen<br />

näkemyksen yhteisestä kielestä ja<br />

myös akateemisen ja käytännön tuntemuksen<br />

yhdistävästä pitkäaikaisesta<br />

yhteiseen näkemykseen pyrkivästä<br />

tiimityöskentelystä.<br />

Tutkimuksen näkökulmasta standardien<br />

hyödyt voidaan pelkistää:<br />

• standardit antavat tutkijoille yhteisen<br />

kielen, jonka kaikki ymmärtävät samalla<br />

tavalla,<br />

• standardit määrittävät kunnossapidon<br />

luokittelujärjestelmän,<br />

• standardit antavat saman perusymmärryksen<br />

tieteenalan sisällöistä,<br />

• standardit selventävät ja määrittävät<br />

alan tärkeitä ilmiöitä, käsitteitä ja hallinnan<br />

kohteita,<br />

• standardit luovat pohjan ilmiöiden<br />

mittaamiselle,<br />

• standardit määrittävät kohteita tarkemmalle<br />

tutkimukselle,<br />

• standardit rakentavat siltaa tutkimuksen<br />

ja yritysten välille,<br />

• standardit tukevat tietojärjestelmien<br />

rakentamista,<br />

• standardit määrittävät tarvittavaa<br />

dataa.<br />

Standardit voivat myös auttaa opiskelijoita<br />

löytämään erikoistumis- ja<br />

opinnäytetöiden kohteita, ja luoda samalla<br />

pohjan työelämään siirtymiselle<br />

kunnossapidon alueella.<br />

CENIN KUNNOSSAPITOSTANDARDIEN KOKONAISUUS<br />

JOHTAMINEN:<br />

• EN 16646 Maintenance within physical asset<br />

management<br />

• EN 17485 Framework for improving the value of<br />

the physical assets<br />

• EN 17948 Maintenance function and management<br />

• EN 15331 Maintenance services for buildings<br />

RESURSSIT:<br />

• EN 13269 Maintenance<br />

Contracts<br />

• EN 13460 Maintenance<br />

Documents<br />

• EN 15628 Qualification<br />

of maintenance<br />

personnel<br />

PERUSTA:<br />

• EN 13306 Maintenance<br />

terminology<br />

• EN 17007 Maintenance<br />

process<br />

MENETELMÄT:<br />

• EN 15341 Key<br />

performance indicators<br />

• EN 16991 Risk based<br />

inspection framework<br />

• EN 17666 Maintenance<br />

engineering<br />

• TS 17385 Condition<br />

assessment of immobile<br />

constructed assets<br />

• EN 17840 Performance and<br />

condition assessment for buildings<br />

and civil engineering works<br />

• prEN Control of risk during<br />

maitenance operations<br />

44 promaint 3/<strong>2024</strong>

PAINELAITEFOORUMI<br />

22.–23.10.<strong>2024</strong> TAMPERE<br />

Painelaitefoorumi on teollisuuden ja voimalaitosten<br />

sekä yhdyskuntatekniikan painelaitteiden<br />

parissa työskenteleville kunnossapitäjille,<br />

käytönvalvojille, tarkastajille ja alan asiantuntijoille<br />

tarkoitettu tilaisuus, jossa käydään läpi<br />

alan ajankohtaisia kysymyksiä eri sidosryhmien<br />

edustajien puheenvuoroissa. Tänä vuonna<br />

aiheina on mm. vihreän siirtymän aiheuttamat<br />

vaikutukset teollisuuteen ja energiantuotantoon<br />

sekä niiden painelaitteisiin. Samalla sinulla on<br />

mahdollisuus tutustua Energia <strong>2024</strong> -messuihin.<br />

Tilaisuuden aiheita:<br />

Vetytalouden teknisiä haasteita<br />

Vedyn käsittelyn ja varastoinnin<br />

turvallisuus<br />

Tulossa pienet modulaariset<br />

ydinreaktorit (SMR)<br />

Sähkökattilat<br />

Hyvä konepajakäytäntö – uusi standardi<br />

Voimalaitoksen käyttövarmuuden<br />

kehittäminen (case)<br />

Katsaus painelaitestandardeihin<br />

Painelaitelainsäädäntö<br />

Painelaitelaiteiden käytön valvonta<br />

Painelaitteiden vaurioselvityksiä<br />

Painelaiteiden hallinta<br />

Vaarojen tunnistaminen ja riskien<br />

arviointi<br />

Hinta: 1290 euroa + alv 24 %<br />

<strong>Promaint</strong> ry:n jäsenille 200 €:n alennus.<br />

www.promaint.net > tapahtumakalenteri<br />

PAINELAITTEIDEN KÄYTÖN<br />

JA KUNNON VALVONTA<br />

6.–7.11.<strong>2024</strong> TAMPERE<br />

Käytön valvojan tehtävänä on mm. henkilökohtaisesti<br />

valvoa painelaitteen käyttöä ja kuntoa sekä<br />

pitää painelaitteen omistaja tietoisena olennaisista<br />

painelaitteen käyttöön ja kuntoon liittyvistä seikoista.<br />

Hänen tulee myös varmistua siitä, että painelaitetta<br />

käyttävä henkilökunta tuntee painelaitteen<br />

toiminnan, käyttöohjeet ja turvallisuussäännökset.<br />

Vuoden 2017 alusta voimaan tulleet uudet säädökset<br />

edellyttävät, että painelaitteelle on nimetty yksi<br />

tai useampi käytön varavalvoja.<br />

Koulutustilaisuus on tarkoitettu teollisuuden ja<br />

voimalaitosten painelaitteiden käytön valvojille ja<br />

vara valvojille sekä painelaitteiden kunnossapidon<br />

parissa työskenteleville henkilöille. Tilaisuudessa<br />

käydään läpi uusitun lainsäädännön vaatimuksia<br />

sekä alan ajankohtaisia kysymyksiä niin viranomaisten,<br />

tarkastuslaitosten kuin teollisuudenkin<br />

edustajien puheenvuoroissa.<br />

Tilaisuuden aiheita:<br />

Kemikaalien käsittelyä koskevat säädökset<br />

Painelaitelainsäädäntö<br />

Kehittyneet NDT-menetelmät<br />

Tiivisteet käytön valvojien näkökulmasta<br />

Painelaitekiinnikkeet<br />

Käytön valvojan tehtävät ja vastuut sekä<br />

sattuneita onnettomuuksia<br />

Tarkastuslaitoksen kokemuksia painelaitteiden<br />

valmistuksesta<br />

Putkistojen asennus-, korjaus- ja muutostyöt<br />

Laadunvarmistus ja<br />

laadunvalvontatoimitusprojekteissa<br />

Edellytykset painelaitetarkastuksen sujuvaan<br />

läpivientiin<br />

Hinta: 1290 euroa + alv 24 %<br />

<strong>Promaint</strong> ry:n jäsenille 200 €:n alennus.<br />

www.promaint.net > tapahtumakalenteri<br />

3/<strong>2024</strong> promaint 45

POHJOINEN TEOLLISUUS <strong>2024</strong><br />

Ennätysmäärä<br />

näytteilleasettajia<br />

Pohjoinen Teollisuus<br />

-tapahtumassa<br />

Pohjoisen teollisuus esittäytyi<br />

22.–23.5.<strong>2024</strong> Ouluhallissa. Kaksipäiväinen<br />

Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma<br />

houkutteli paikalle ennätysmäärän<br />

näytteilleasettajia ja lähes 4 000 kävijää.<br />

TEKSTI: JAAKKO TENNILÄ<br />

KUVAT: EXPOMARK, JAAKKO TENNILÄ<br />

Yksi näytteilleasettajista, Sulzer<br />

Pumps Finland Oy, sai messuilta<br />

haluamansa. Pohjoinen Teollisuus<br />

on yritykselle tärkeä tapahtuma,<br />

jossa tavataan runsaasti asiakkaita ja sidosryhmiä.<br />

– Olemme olleet monesti mukana näillä<br />

messuilla. Oulussa ja Pohjois-Suomessa<br />

on paljon monen eri alan teollisuutta,<br />

ja se on myös meidän huoltoverkostollemme<br />

tärkeä alue – siksi pyrimme aina<br />

osallistumaan näille messuille, Sulzerin<br />

Suomen huoltoliiketoiminnan päällikkö<br />

Niko Toikka kehui tapahtuman antia.<br />

46 promaint 3/<strong>2024</strong>

POHJOINEN TEOLLISUUS <strong>2024</strong><br />

Toikan mukaan messut olivat laadukkaat<br />

ja ihmisiä riitti. Sulzerin osastolla<br />

ihmiset ovat kertoneet kaivanneensa<br />

kiireettömiä kohtaamisia kasvotusten ja<br />

jääneet juttusille. Keskusteluissa korostuivat<br />

muun muassa tekoälyn hyödyntämisen<br />

mahdollisuudet<br />

sekä tietyt<br />

palvelut.<br />

– Vieraat olivat<br />

kiinnostuneita siitä,<br />

miten voisimme kehittää<br />

ja hyödyntää<br />

tekoälyä. Omista<br />

palveluistamme ympärivuorokautinen<br />

palvelualttius sai paljon kiitosta, samoin<br />

energiatehokkuuteen panostaminen. Lisäksi<br />

Suomessa sijaitseva tehdas ja pitkä<br />

historiamme herättivät kiinnostusta:<br />

monille kotimainen tuotanto on tärkeää,<br />

Toikka sanoi.<br />

Runsas ohjelmakattaus keräsi<br />

kehuja<br />

Messukokonaisuus sai kokonaisuudessaan<br />

kiitosta kävijöiltä, jotka nauttivat<br />

yhteisöllisestä tunnelmasta ja runsaasta<br />

ohjelmatarjonnasta.<br />

Ohjelmalavalla olivat puhumassa<br />

muun muassa Pekka Suomela (Kaivosteollisuus<br />

ry), Heidi Paalatie (Suomen<br />

Tuulivoimayhdistys ry) ja Jyrki Savolainen<br />

(Lappeenranta-Lahti University<br />

of Technology). Puheenvuoroissa kuvailtiin<br />

muun muassa vihreää siirtymää,<br />

teollisuuden kyberturvaa, Pohjois-Suomen<br />

suurhankkeita, kunnossapitoa, kaivosteollisuutta<br />

ja huoltovarmuutta.<br />

– Tapahtuman tarjonta oli kattava, ja<br />

Verkostoitumisen<br />

mahdollisuudet<br />

olivat vertaansa vailla."<br />

esillä oli laaja kirjo kilpailukykyisiä tuotteita<br />

ja palveluja, <strong>Promaint</strong> ry:n tuore,<br />

työnsä keväällä aloittanut, toiminnanjohtaja<br />

Timo Lehtinen toteaa.<br />

Tapahtumajärjestäjä Expomark Oy<br />

oli tyytyväinen järjestelyihin ja palautteeseen.<br />

Tapahtuma<br />

houkutteli<br />

paikalle 370<br />

näytteilleasettajaa<br />

teollisuuden<br />

eri aloilta.<br />

– Messuvierailta<br />

ja näytteilleasettajilta<br />

saamamme palaute on<br />

ollut todella positiivista, tapahtuman<br />

ohjelma- ja markkinointipäällikkö<br />

Tiina Aho iloitsi.<br />

– Innolla jo odotamme kevättä 2026,<br />

jolloin pääsemme seuraavan kerran<br />

nivomaan yhteen sen, mitä pohjoisen<br />

Suomen teollisuudessa tapahtuu, Aho<br />

lisää.<br />

Myös ensimmäistä kertaa messuilla<br />

vieraillut Lehtinen oli tyytyväinen näytteilleasettajilta<br />

saatuun palautteeseen.<br />

– Verkostoitumisen mahdollisuudet<br />

olivat vertaansa vailla, ja tapahtuma loi<br />

inspiroivan ympäristön uusien kumppanuuksien<br />

ja liiketoimintamahdollisuuksien<br />

syntymiselle. Tapahtuma on<br />

vahvistanut asemansa teollisuuden johtavana<br />

kohtaamispaikkana, jossa ideat<br />

ja innovaatiot muovautuvat käytännön<br />

ratkaisuiksi, hän toteaa.<br />

Seuraava Pohjoinen Teollisuus -tapahtuma<br />

järjestetään kahden vuoden<br />

kuluttua 20.–21.5.2026, ja se kerää alan<br />

ammattilaiset Ouluun jo 15. kerran.<br />

Pohjoinen Teollisuus<br />

järjestettiin tänä vuonna<br />

14. kerran. Joka toinen vuosi<br />

järjestettävä tapahtuma<br />

avasi ovensa ensimmäistä<br />

kertaa vuonna 1996, jonka<br />

jälkeen se on lunastanut<br />

paikkansa Pohjois-Suomen<br />

teollisuustapahtumien<br />

kärjessä alan ammattilaisten<br />

kokoontumispaikkana.<br />

3/<strong>2024</strong> promaint 47

POHJOINEN TEOLLISUUS <strong>2024</strong><br />

Näytteilleasettajat tyytyväisiä messujen<br />

positiiviseen ilmapiiriin<br />

SCHAEFFLER JA VUORENMAA<br />

Vuorenmaa Yhtiöt ja laakerivalmistaja Schaeffler osallistuivat<br />

yhteistyössä Pohjoinen Teollisuus -tapahtumaan.<br />

– Vuorenmaan tuote- ja palveluvalikoima kiinnosti<br />

messuvieraita. Tämä on selvästi tapahtuma, jossa pääsemme<br />

kohtaamaan pohjoisen alueen asiakkaitamme, ja<br />

oli ilo huomata, että kävijöitä riitti eri puolilta Suomea,<br />

tuoteryhmäpäällikkö Aleksi Uusi-Jaakkola kertoi tyytyväisenä.<br />

Ulkoalueella Schaefflerin Lifetime Solutions -näyttelyrekka<br />

herätti laajaa mielenkiintoa.<br />

– Pääsimme esittelemään runsaalle vierasjoukolle<br />

Schaefflerin ratkaisuja laakereiden voiteluun, kunnonvalvontaan<br />

ja laakereiden asennusteknisiin asioihin liittyen.<br />

Lisäksi yksi kulmakivistämme, valmistajan ja yhteistyökumppanin<br />

välinen välitön yhteistyö, tuli tapahtumassa<br />

hyvin esiin, Jaakko Joensuu Schaeffleriltä sanoi.<br />

SULZER<br />

Pohjoinen Teollisuus -tapahtuma on yksi vuoden päätapahtumista<br />

Sulzerin huoltoliiketoiminnalle. Tänäkin vuonna messuilla oli<br />

paljon kävijöitä, ja eri sidosryhmien kanssa oli tärkeitä ja hyviä<br />

kohtaamisia kahvikupin ääressä. Osastolla esillä olleet Sulzerin<br />

tuotteet kiinnostivat vieraita. Huoltopuolen ympärivuorokautinen<br />

palvelualttius sai myös paljon kiitosta. Lisäksi Suomessa<br />

sijaitseva tehdas ja sen pitkä historia laitevalmistuksen osalta<br />

kiinnosti, koska kotimainen tuotanto on tänä päivänä entistä tärkeämmässä<br />

roolissa. Myös energiatehokkuuteen panostaminen<br />

sekä tekoälymahdollisuuden hyödyntäminen olivat käydyissä<br />

keskusteluissa merkittävässä roolissa.<br />

VINCIT<br />

Kunnossapidon ja toiminnanohjauksen järjestelmää kehittävä<br />

VincitEAM osallistui Pohjoinen Teollisuus -messuille<br />

ensimmäistä kertaa, ja myyntipäällikkö Eetu Tolvanen<br />

piti tapahtumaa erittäin onnistuneena. Vaikka<br />

tapahtuma on pienempi verrattuna esimerkiksi Teknologiamessuihin,<br />

keskustelut olivat poikkeuksellisen hedelmällisiä.<br />

– Kävimme lukuisia erinomaisia keskusteluja potentiaalisten<br />

asiakkaiden kanssa, ja messukävijät osoittivat<br />

aitoa kiinnostusta järjestelmäämme kohtaan. Tapahtuman<br />

rento ja kaverillinen tunnelma tuki vuorovaikutusta,<br />

Tolvanen kertoo.<br />

VincitEAM pitää messuja arvokkaana mahdollisuutena<br />

vahvistaa asiakassuhteita ja luoda uusia kontakteja.<br />

– Kohtaamiset messuilla vahvistavat, että olemme oikealla<br />

tiellä tukemassa kunnossapidon kehitystä kohti<br />

älykkäämpää tulevaisuutta, Tolvanen lisää.<br />

Sulzerin osastolla (vasemmalta) Reetta Ojamies,<br />

Tony Markkula ja Matti Kytökorpi<br />

SEW<br />

SEW-EURODRIVE on tunnettu vaihdemoottoreistaan. Nykyisin<br />

yrityksen tuotevalikoima koostuu vaihdemoottoreista,<br />

teollisuusvaihteista, taajuusmuuttajista, servokäytöistä<br />

ja hajautetusta käyttöautomaatiosta.<br />

Lisäksi yrityksen palveluvalikoimaan kuuluvat mitoitus<br />

ja laitevalinta, mekaaninen- ja sähkösuunnittelu,<br />

ohjelmointi, käyttöönotto, huolto ja korjaus sekä kenttähuolto<br />

projektoituina kokonaistoimituksina.<br />

– Olimme tyytyväisiä messujen antiin. Väkeä riitti ja<br />

tavattiin paljon asiakkaita sekä meille tärkeitä sidosryhmiä,<br />

toimitusjohtaja Juha Korhola kiitteli.<br />

Hollolan ja Tornion huoltokeskuksissa korjataan ja<br />

huolletaan myös muiden valmistajien vaihdemoottorit ja<br />

teollisuusvaihteet sekä SEW-EURODRIVE:n taajuusmuuttajat<br />

ja servokäytöt. Huoltotoimintaa tukee Karkkilassa<br />

sijaitseva tuotantolaitos. Se on erikoistunut suurten teollisuusvaihteiden<br />

suunnitteluun ja valmistukseen.<br />

– Huoltopalvelut-konseptimme sisältää palveluja vaihteen<br />

koko elinkaaren ajaksi. Valikoimaamme kuuluvat muun<br />

muassa vaihdehuolto, ennakoivan kunnossapidon<br />

mittaukset ja tarkastukset sekä kenttähuolto, SEW-<br />

EURODRIVE:n toimitusjohtaja Juha Korhola kertoi (kuvassa<br />

toinen oikealta). Korholan kanssa messuilla viihtyivät<br />

asiantuntijat (vasemmalta oikealle) Arto Marttila, Jukka<br />

Venäläinen ja Ville Konga, jotka esittelivät yrityksen<br />

kattavia vaihdehuoltopalveluita.<br />

48 promaint 3/<strong>2024</strong>

POHJOINEN TEOLLISUUS <strong>2024</strong><br />

Tulevaisuuden lupauksia palkittiin<br />

Pohjoinen Teollisuus -tapahtumassa annettiin tunnustusta myös tulevaisuuden teollisuuden osaamiselle. Kunnossapitoyhdistys<br />

<strong>Promaint</strong> ry järjesti alan opiskelijoille tällä kertaa kunnossapidon kehitysprojektikilpailun, ja palkitsi tapahtumassa yhdessä<br />

Expomark Oy:n kanssa kaksi parasta työtä.<br />

Oulun ammattikorkeakoulun AMK-sähkötekniikan insinööritutkinnon opiskelija Juho Hussa palkittiin kehittämästään<br />

urakohtaisen osittaispurkausmittauksen anturista. Hussa paransi anturin käytettävyyttä ja turvallisuutta, mikä helpottaa<br />

generaattorin ennakoivaa<br />

kunnossapitoa. Opiskelijatyö tehtiin<br />

TGS Finland Oy:lle.<br />

Lisäksi palkittiin Aalto Yliopiston<br />

mekatroniikka-kurssin viiden<br />

opiskelijan ryhmän työ. Opiskelijat<br />

Luke Harding, Juuso Laitinen,<br />

Usama Sattar, Jouni Laitinen<br />

ja Topias Matero toteuttivat<br />

testilaitteen, jolla voidaan mitata<br />

teollisuudessa käytettävien<br />

roottoreiden värähtelyä. Testilaitteen<br />

avulla roottorin tuenta voidaan<br />

mitoittaa roottorin värähtelyn<br />

mukaan, jolloin laitteelle vahingollista<br />

resonanssia ei pääse syntymään,<br />

laite toimii optimaalisella teholla ja<br />

sen tukirakenteiden elinikä pitenee.<br />

Palkittu Juho Hussa (oikealla). Muut<br />

(vasemmalta oikealle) Timo Lehtinen<br />

<strong>Promaint</strong> ry, Ilkka Palsola <strong>Promaint</strong><br />

ry ja Tomi Niemi Expomark Oy.<br />

JUHA HUSSA KEHITTI ANTURIA<br />

– Työn tarkoituksena oli kehittää TGS Finland Oy:lle uusi urakohtaisen<br />

osittaispurkausmittauksen anturi. Uudesta anturista pyrittiin kehittämään<br />

vähintään yhtä hyvä kuin alkuperäisestä 80-luvun anturista, Hussa tiivistää.<br />

Käytettävyyttä ja sähköturvallisuutta pyrittiin parantamaan.<br />

– Materiaalivalinnoilla oli suuri merkitys: sydänmateriaalin, kuparilangan,<br />

valuhartsin, liittimien sekä varren valinta. Lopuksi suunniteltiin sovite, jolla valmis<br />

anturi kiinnittyy teleskooppisauvaan. Sovite suunniteltiin mallinnusohjelmalla ja<br />

tulostettiin 3D-tulostimella ABS-muovista.<br />

Käytettävyyttä ja sähköturvallisuutta onnistuttiin parantamaan valmistamalla<br />

uusi anturi sähköä johtamattomasta materiaalista. Lisäksi uudesta anturista tuli<br />

noin 50 prosenttia kevyempi, mikä paransi työergonomiaa.<br />

Juha Hussan kehittämä urakohtaisen<br />

osittaispurkausmittauksen anturi.<br />

AALTO YLIOPISTON VIIDEN OPISKELIJAN RYHMÄTYÖ<br />

Luke Hardingin, Juuso Laitisen, Usama Sattarin, Jouni Laitisen ja<br />

Topias Materon ryhmätyössä kehitettiin teollisuudessa käytettävien<br />

roottoreiden värähtelymittausta.<br />

– Suunnittelimme ja rakensimme laitteen, jolla pystymme säätämään<br />

roottorin telineen tukijäykkyyttä itsenäisesti sekä pysty- että vaakaakselilla.<br />

Tuennan jäykkyyttä säätämällä pystytään muuttamaan<br />

rakenteen ominaistaajuutta ja siten välttämään rakenteen ja roottorin<br />

resonanssia tietyillä pyörimisnopeuksilla, ryhmäläiset kuvasivat<br />

palkittua testilaitettaan tilaisuudessa.<br />

– Telinettä tukevien teräspalkkien efektiivistä pituutta ja sitä<br />

kautta telineen tuennan jäykkyyttä pystytään muuttamaan palkkeja<br />

tukevilla rullakoilla, jotka liukuvat teräsrakenteeseen kiinnitettyjä<br />

liukukiskoja pitkin. Rullakoiden liikuttamiseen käytimme kierreruuveja ja<br />

askelmoottoreita, joita ohjasimme rakentamallamme Arduino-pohjaisella<br />

järjestelmällä.<br />

3/<strong>2024</strong> promaint 49

Unique.<br />

Practice-led.<br />

Innovative.<br />

This is the SPS – Smart Production Solutions.<br />

A trade fair showcasing success stories, a wealth of expertise,<br />

and pioneering solutions. As a highlight for automation, the<br />

event will once again provide a unique platform for all those<br />

who want to advance their company with smart and digital<br />

automation.<br />

Immerse yourself in a world of innovation!<br />

Info and tickets: sps-exhibition.com<br />

12 – 14.11.<strong>2024</strong><br />

NUREMBERG, GERMANY<br />

Bringing<br />

Automation<br />

to Life<br />

33 rd international exhibition<br />

for industrial Automation<br />

50 promaint 3/<strong>2024</strong>

3 | <strong>2024</strong><br />

| MITÄ | MISSÄ | MILLOIN |<br />

SYKSY <strong>2024</strong><br />

World Class Maintenance -kunnossapidon<br />

koulutusohjelma 18.9.-18.12.<strong>2024</strong><br />

EuroMaintenance <strong>2024</strong> 16.–18.9.<strong>2024</strong><br />

KUNNOSSAPIDON<br />

JOHTAMINEN JA<br />

FYYSISEN OMAISUUDEN<br />

HALLINTA (WCM 4)<br />

17.-18.12.<strong>2024</strong> VANTAA<br />

Tuotantoa tukevalla kunnossapidon strategialla<br />

ja organisoinnilla yritys pystyy käyttämään<br />

tuotantokoneistojaan optimaalisilla tehoilla ja<br />

kustannuksilla. Fyysisen omaisuuden hallinnan<br />

tavoitteena on saada olemassa olevat resurssit<br />

tukemaan yrityksen liiketoiminnallisia tavoitteita<br />

mahdollisimman tehokkaasti ottaen huomioon<br />

tuotantoteknologian, taloudelliset lainalaisuudet<br />

ja ympäristön vaatimukset.<br />

Koulutus on suunniteltu tuotannon ja kunnossapidon<br />

johto-, kehitys- ja suunnittelu tehtävissä<br />

toimiville henkilöille sekä asiantuntijoille, joiden<br />

vastuulla on laitoksen johtamisen, talouden ja<br />

toiminnan kehittäminen. Se sopii myös kunnossapidon<br />

palveluyrityksissä toimiville henkilölle.<br />

Tilaisuus on osa World Class Maintenance<br />

-koulutusohjelmaa.<br />

Tilaisuuden aiheita:<br />

Kunnossapidon organisointi ja prosessien hallinta<br />

Kunnossapidon talous ja budjetointi<br />

Kunnossapidon johtaminen (case)<br />

Tietoa sertifiointitentistä<br />

Fyysisen omaisuuden hallinta - Asset Management<br />

Yrityksen strategia ja kunnossapidon tavoitteet<br />

Osaamisen kehittäminen osana yrityksen strategiaa<br />

| Rimini<br />

Laitoksen käyttövarmuus ja<br />

riskienhallinta (WCM 2) 16.-17.10.<strong>2024</strong><br />

| Jyväskylä<br />

Painelaitefoorumi 22.-23.10.<strong>2024</strong><br />

| Tampere<br />

Energia <strong>2024</strong> 22.-24.10.<strong>2024</strong><br />

| Tampere<br />

<strong>Promaint</strong> Energiakongressi <strong>2024</strong> 23.10.<strong>2024</strong><br />

| Tampere<br />

SKF Käyttövarmuus <strong>2024</strong> 5.–6.11.<strong>2024</strong><br />

| Helsinki<br />

Painelaitteiden käytön ja<br />

kunnonvalvonta 6.-7.11.<strong>2024</strong><br />

| Tampere<br />

Kunnossapidon tunnusluvut, suunnittelu<br />

ja resurssit (WCM 3) 20.-21.11.<strong>2024</strong><br />

| Tampere<br />

Kunnossapidon johtaminen ja fyysisen<br />

omaisuuden hallinta (WCM 4) 17.-18.12.<strong>2024</strong><br />

| Vantaa<br />

KEVÄT 2025<br />

Kunnossapito 25 -kongressi 5.-6.2.2025<br />

| Peurunka, Laukaa<br />

Hinta: 1390 euroa + alv 24 %<br />

<strong>Promaint</strong> ry:n jäsenille 200 €:n alennus.<br />

www.promaint.net > tapahtumakalenteri

Energiamessut<br />

22.–24.10.<strong>2024</strong><br />

Tampereella<br />

Tervetuloa energian<br />

maailmaan!<br />

›<br />

ENERGIA-ALAN<br />

›<br />

TUHANSIA<br />

›<br />

MESSUILLA<br />

PÄÄTAPAHTUMA SUOMESSA<br />

KOHTAAMISIA<br />

YLI 300 NÄYTTEILLEASETTAJAA<br />

›<br />

ENERGIAPÄIVÄ<br />

›<br />

ENERGIAKONGRESSI<br />

›<br />

#energiamessut<br />

ASIANTUNTIJAPUHEENVUOROJA<br />

›<br />

SEMINAAREJA<br />

Tapahtuma tuo yhteen ajankohtaisen<br />

tiedon, ratkaisut ja osaajat!<br />

energiamessut.fi

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2025 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!