SUOMEN-TURKU-2-2024-WEB
20.11.2024 • Views
Embed Flag

SUOMEN-TURKU-2-2024-WEB

ePAPER READ
turkuseura

Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!

Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.

Start now

N o 2/<strong>2024</strong><br />

66. vuosikerta<br />

12, 00 €<br />

ÅBO VÅR STAD<br />

”Laivateollisuuden historia<br />

Turussa on täynnä käänteitä”<br />

MEYER VEI TURUN<br />

MAAILMANKARTALLE<br />

<strong>TURKU</strong><br />

SISUSTUKSESSA<br />

”VÄRIÄ, VINTAGEA JA TYYLIÄ”<br />

ETT SJÖMANSLIV<br />

SPEGLAT I BILDER<br />

Merimiehen elämää kuvissa<br />

TEEMA:<br />

Laivanrakentajien<br />

Turku<br />

LAIVATEOLLISUUS<br />

KAUPUNKI­<br />

KUVASSA<br />

LAHJAKSI<br />

TURUN<br />

PALOJA<br />

IDA SCHÜTT -<br />

KOTIKUTOMOSTA<br />

TEHTAAKSI

Sisällysluettelo<br />

4<br />

16<br />

8<br />

3 Pääkirjoitus / Ledare<br />

4 Telakka vei Turun maailmankartalle<br />

Laivateollisuuden värikäs historia<br />

8 Laivateollisuus kaupunkikuvan<br />

muokkaajana<br />

12 En resa genom Åbo(lands)<br />

sjöfartshistoria<br />

14 Matka Turun merenkulun historiaan<br />

16 Ett sjömansliv speglat i bilder<br />

19 Merimiehen elämää kuvissa<br />

20 Föripuarist föli<br />

Lahjapakettiin Turun paloja, kuplia ja<br />

hyvää fiilistä<br />

22 Uutissi Turkuseurast<br />

26 Kadonneen Turun jäljillä<br />

Ida Schütt - kotikutomosta tehtaaksi ja<br />

myymäläketjuksi<br />

28 Väriä, vintagea ja tyyliä<br />

Koteja, joissa Turku näkyy ja tuntuu<br />

32 Paikan nimi<br />

Mesaani ja muut metkat nimet<br />

34 Laukkase murreristikko<br />

35 Vuarine<br />

”Ei paranis huutta”<br />

28<br />

Jottai Koltiaissi prohtama Valla Sanos Ruakoto Kui äskö<br />

Turkuseura – Åbosamfundet<br />

Semmone Väkke Sääki Vähä Sukkelampi Jokirannas kyttäs<br />

JOKAISEN <strong>TURKU</strong>LAISEN YHDISTYS, KÄY TUTUSTUMASSA!<br />

<strong>TURKU</strong>SEURA.FI<br />

Viäläk Taittumat Laitumel Venepaikal Kaivamise Rupes Tro<br />

2<br />

Suomen Turku N o 2/<strong>2024</strong>

Pääkirjoitus<br />

Ollapa merimies<br />

PÄÄTOIMITTAJA<br />

Kati Leskinen (vanhempainvapaalla)<br />

VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA<br />

Maija Palonheimo<br />

TOIMITUSSIHTEERI<br />

Tiina Aalto<br />

KANNEN KUVA<br />

Meyer Turku<br />

ULKOASU<br />

Teemu Kaitanen<br />

TILAUKSET JA<br />

OSOITTEEN MUUTOKSET<br />

info@turkuseura.fi, 040 6373 600<br />

ILMOITUSMYYNTI<br />

matkahorisontti@gmail.com<br />

PAINOPAIKKA<br />

Paino-Kaarina Oy, Kaarina<br />

<strong>TURKU</strong>SEURAN FÖRIPUOTI<br />

JA ASIAKASPALVELU<br />

Brinkkalan talo,<br />

Vanha Suurtori 3, 20500 Turku<br />

info@turkuseura.fi,<br />

040 6373 600,<br />

turkuseura.fi/foripuoti<br />

Tarkista ajankohtaiset aukioloaikamme<br />

verkkosivuiltamme turkuseura.fi<br />

MIKÄ <strong>SUOMEN</strong> <strong>TURKU</strong>?<br />

Suomen Turku - Åbo vår stad -lehti on Turun<br />

kuumin paikallismedia ja turkulaisuuden päääänenkannattaja.<br />

Lehdessä kerrotaan Turun<br />

historiasta ja nyky päivästä kiinnostavien ihmisten<br />

ja ilmiöiden kautta. Lehti on ilmestynyt<br />

vuodesta 1959.<br />

MIKÄ <strong>TURKU</strong>SEURA?<br />

Turkuseura on kansalaisjärjestö - jokaisen<br />

turkulaisen ja Turun ystävän yhdistys.<br />

Turkuseura järjestää turkulaisuuteen ja Turkuun<br />

liittyviä tapahtumia, julkaisee Suomen<br />

Turku - lehteä ja Turku-aiheisia tuotteita sekä<br />

ottaa kantaa kaupungin vetovoimatekijöihin.<br />

Yhdistys on turkulaisten kaupunginosaseurojen<br />

aluejärjestö ja mahdollistaa asukkaiden<br />

osallistumisen Turun kehittämiseen. Turkuseuralla<br />

on oma kauppa, Föripuoti, jossa myydään<br />

Turku-tuotteita.<br />

Jäseneksi voi liittyä kuka tahansa Turkua ja turkulaisuutta<br />

rakastava. Jäsenet saavat Suomen<br />

Turku -lehden vuosi kerran ja muita jäsenetuja.<br />

Myös yritykset ja yhteisöt voivat liittyä kannatusjäseniksi.<br />

Lue lisää turkuseura.fi.<br />

Vuonna 1957 perustettu yhdistys on kaksikielinen<br />

ja puoluepoliittisesti sitoutumaton.<br />

Kun sain käsiini tässä lehdessä olevan artikkelin merikapteeni<br />

Lars Törnrothista (s.16), polveni notkahtivat hieman. Se, minkälaisen<br />

elämän hän eli ja mitä kaikkea sai nähdä ja kokea aikana, jolloin tavan<br />

turkulainen sai tyytyä kuulemaan pelkästään tarinoita ihmeellisestä<br />

maailmasta, sai minut ajatuksiini.<br />

Me nykyaikaiset ihmiset taidamme usein sortua ajatukseen<br />

omasta erinomaisuudestamme ja siitä, mitä kaikkea olemme keksineet.<br />

Usein unohdamme, että olemme vain seisojia menneisyyden<br />

harteilla: joku pohjusti meille nämä mahdollisuudet.<br />

Laivateollisuuden historia Turussa on tästä hyvä esimerkki. Vaurautta<br />

ja kulttuurien moninaisuutta ei luotu nyt. Sen kipinöinti alkoi<br />

jo vuonna 1732, jolloin Turussa syntyi laivanveistämöiden aikakausi.<br />

Tämä on hyvä muistaa aikana, jolloin seuraava Turussa valmistettu<br />

loistoristeilijä seilaa ulos kaupungista.<br />

Vielä mitä tulee merikapteeni Törnrothiin… Ollapa kuin hän:<br />

mielettömän rohkea merimies, joka uskalsi luottaa siihen, että meri<br />

kantaa kyllä. Sillä niin se on tehnyt. Siitä olkoon yhtenä esimerkkinä<br />

tämä lehti, joka vie sinut matkalle laivanrakentajien Turkuun.<br />

Hyppää siis kannelle sinäkin!<br />

Att vara sjöman<br />

När jag tog emot artikeln om sjökaptenen Lars Törnroth (s.16) till<br />

denna tidning, sviktade mina knän en aning. Det liv han levde och<br />

allt det han fick se och uppleva under en tid då den vanliga Åbobon<br />

fick nöja sig med att bara lyssna till berättelser om den underbara<br />

världen, fick mig att tänka efter.<br />

Vi moderna människor tenderar ofta att tro på vår egen överlägsenhet<br />

och på allt vi har uppfunnit. Ofta glömmer vi att vi bara står<br />

på de tidigare generationernas axlar: någon banade vägen för nya<br />

möjligheter.<br />

Sjöfartsindustrins historia i Åbo är ett bra exempel på detta. Välstånd<br />

och kulturell mångfald skapades inte i nutiden. Gnistan tändes<br />

redan 1732, då varvsindustrins tidevarv föddes i Åbo. Detta är bra<br />

att minnas, när den nästa lyxkryssaren tillverkad i Åbo, seglar ut från<br />

staden.<br />

Och angående sjökapten Törnroth… tänk om man kunde vara<br />

som han: en otroligt modig sjöman som vågade lita på att havet skulle<br />

bära. För det har havet gjort. Låt denna tidning vara ett exempel<br />

på detta – den tar dig med på en resa till skeppsbyggarnas Åbo.<br />

Välkommen att hoppa ombord, du också!<br />

Tiina Aalto<br />

Kirjoittaja on toimittaja ja Suomen Turku -lehden<br />

toimitusihteerin sijainen<br />

Skribenten är journalist och vikarierande<br />

redaktions sekreterare för Suomen<br />

Turku – Åbo vår stad<br />

Åbo vår stad N o 2/<strong>2024</strong> 3

Laivanrakentajien Pikisaari<br />

Turku<br />

Telakka vei Turun<br />

maailmankartalle<br />

Teksti: Aleksi Kauppinen<br />

Turkulainen telakkateollisuus sai alkunsa pienestä laivanveistämöstä Aurajoen rannalla.<br />

Nykyään Turun telakalla rakennetaan maailman suurimpia risteilyaluksia.<br />

Turussa ja maailmalla seurattiin<br />

suurella mielenkiinnolla<br />

viime vuoden marraskuussa,<br />

kun Meyer Turun telakalla rakennettu<br />

ensimmäinen Icon-luokan<br />

laiva Icon of the Seas lähti matkalle<br />

kohti uutta kotisatamaansa.<br />

Royal Caribbean -varustamolle<br />

rakennettu maailman suurin risteilyalus<br />

pääsi onnistuneesti perille<br />

Atlantin toiselle puolelle Miamiin<br />

Floridaan ja nykyään alus tarjoilee<br />

risteilyelämyksiä Karibianmerellä.<br />

Lähes kaikki, mikä liittyy Meyer<br />

Turun telakkaan, on suurta. Kyseessä<br />

on Varsinais-Suomen neljänneksi<br />

suurin yritystyönantaja ja<br />

toiseksi suurin teollisuustyönantaja.<br />

Liikevaihdoltaan telakka on<br />

Varsinais-Suomen suurin.<br />

Nykyinen tilanne ei ole itsestäänselvyys.<br />

Laivateollisuuden historia<br />

Turussa on täynnä käänteitä:<br />

fuusioitumisia ja konkursseja. Yksi<br />

asia ei kuitenkaan ole muuttunut<br />

– telakan merkitys Turun kaupungille.<br />

Alussa oli veistämöt<br />

Turun telakkateollisuuden alkupiste<br />

voidaan ajoittaa vuoteen<br />

1732, jolloin turkulaiset kauppiaat<br />

Esaias Wechter, Henrik Rungeen<br />

ja vaasalainen laivuri Israel Hanssonin<br />

perustivat pienen laivanveistämön<br />

Aurajoen itärannalle<br />

lähelle Korppolaismäkeä.<br />

Aluksi toteutettiin korjaus- ja huoltotöitä<br />

turkulaisten laivanvarustajien<br />

aluksiin, kunnes vuonna 1737<br />

Wechter matkusti Turun edustajana<br />

Tukholman valtiopäiville ja anoi<br />

kuninkaalta onnistuneesti lupaa<br />

telakan perustamiseen.<br />

Uuden telakan johtajaksi kutsuttiin<br />

Euroopan veistämöitä kiertänyt<br />

englantilainen laivanrakennusmestari<br />

Robert Fithie. Fithien<br />

alaisuudessa valmistui ensimmäinen<br />

kauppa-alus Fortuna (1739)<br />

sekä Turun kaupungin tilaama<br />

ruoppaaja, jolla Aurajoen väylää<br />

syvennettiin.<br />

Fithie perusti Aurajoen länsirannalle<br />

oman veistämönsä, joka<br />

nousi kukoistukseensa 1770-luvulla.<br />

Vaikka laivoja rakennettiin yötä<br />

päivää 40 kirvesmiehen voimin,<br />

kysyntä ylitti kapasiteetin. Syntyi<br />

kilpailua ja uusia veistämöitä.<br />

4<br />

Suomen Turku N o 2/<strong>2024</strong>

L Wärtsilän suuruuden aikaa Aurajoen alajuoksulla.<br />

Kuva: Museovirasto, Volker von Bonin 1966.<br />

Konepajat kiihdyttävät teollistumista<br />

Vuonna 1850 Åbo Gamla Skeppswarfin (Turun<br />

vanha veistämö) rakentamasta siipiratasmatkustajalaiva<br />

Furst Menschikoff II:stä tuli turkulaisen<br />

veistämöhistorian merkkipaalu.<br />

Laiva oli ensimmäinen kokonaan Suomessa rakennettu<br />

höyrylaiva. Sen höyrykoneen valmisti<br />

Ericsson & Cowie. Ruotsalainen A.T. Ericssonin<br />

ja skotti David Cowien olivat perustaneet konepajansa<br />

Aurajoen itärannalle vuonna 1842.<br />

Kun vuonna 1862 skotlantilainen insinööri William<br />

Crichton osti konepajasta enemmistöosuuden,<br />

yhtiön nimeksi tuli W:m Crichton &<br />

Co Ab.<br />

Crichton hankki enemmistöosuuden myös länsirannan<br />

Turun Laivanveistämö Osakeyhtiöstä.<br />

Näin Crichtonista tuli sekä konepajan että telakan<br />

johtaja.<br />

Suhdanteista, sodista ja nälkävuosista huolimatta<br />

Crichtonin yritykset kasvoivat. Tilauksista<br />

80 prosenttia tuli Venäjältä. Turussa valmistetut<br />

höyryalukset päätyivät kyntämään merta<br />

maailman jokaiseen kolkkaan – Tyynenmeren<br />

rannoilta Siperian joille, Araljärvelle, Kaspianmerelle,<br />

Mustallemerelle, Vienanmerelle…<br />

” Nykyinen tilanne ei<br />

ole itsestäänselvyys.<br />

Laivateollisuuden<br />

historia Turussa on<br />

täynnä käänteitä:<br />

fuusioitumisia ja<br />

konkursseja.<br />

W:m Crichtonista tuli Turun kaupungin ylivoimaisesti<br />

suurin yritys lähes tuhannella työntekijällään.<br />

Vaikeat vuodet<br />

Uuden vuosisadan alussa Venäjän ja Suomen<br />

suhteet kiristyivät. Tämä osui erityisesti Crichtonin<br />

telakkaan, joka oli saanut nauttia asemastaan<br />

Venäjän meriministeriön hovihankkijana.<br />

W:m Crichton & Co. hakeutui konkurssiin<br />

vuonna 1913. Jatkavia kuitenkin löytyi, ja uuden<br />

yhtiön nimeksi tuli Ab Crichton Oy. ⊲<br />

J J Vulcanin työntekijöitä konepajan sorvaamossa<br />

1910-luvulla. Kuva: Turun museokeskus.<br />

K<br />

Presidentti Lauri Relander nousemassa vuonna 1930<br />

Vetehiseen, Crichton-Vulcanin telakalla rakennettuun<br />

Suomen ensimmäiseen sukellusveneeseen.<br />

Kuva: Museovirasto, Pietisen kokoelma 1930.<br />

K Vulcanin konepaja vuonna 1908. Rakennus purettiin<br />

1930-luvulla. Kuva: Public domain<br />

Åbo vår stad N o 2/<strong>2024</strong> 5

Ensimmäisen maailmansodan<br />

puhkeamisen myötä Turkuun<br />

alkoi tulla Venäjältä sotatarviketilauksia.<br />

Tällä kertaa ne satoivat<br />

Crichtonin sijaan itärannan toisen<br />

konepajan Vulcan Ab:n tilauskirjaan.<br />

Suomen sisällissota sekä maailmansodan<br />

jatkuminen romahduttivat<br />

kuitenkin talouden. Tässä<br />

tilanteessa kaksi kilpailijaa, Crichton<br />

ja Vulcan päättivät yhdistää<br />

voimansa Ab Crichton-Vulcan<br />

Oy:ksi vuonna 1924.<br />

Uuden yhtiön pelasti Suomen<br />

puolustusministeriön laivastoohjelma,<br />

jonka myötä telakalta<br />

alettiin tilata sukellusveneitä ja<br />

panssarilaivoja. Telakan työntekijöiden<br />

määrä kaksinkertaistui<br />

ja nousi 1920-luvun lopulla 1300<br />

työntekijään.<br />

Wärtsilän aika<br />

1930-luvun pulavuodet pudottivat<br />

telakan työntekijöiden määrän<br />

pahimmillaan viidensadan tienoille.<br />

Crichton-Vulcan sulautettiin<br />

vuosina 1936–1938 osaksi Wärtsilä-Yhtymä<br />

Oy:tä osana aikansa<br />

merkittävintä yrityskauppaa.<br />

Crichton-Vulcanin nimi säilyi vuoteen<br />

1965 asti, jonka jälkeen telakan<br />

nimeksi tuli Wärtsilän Turun<br />

telakka.<br />

Vuonna 1971 Wärtsilän Turun telakka<br />

oli Suomen suurin työpaikka.<br />

Telakalla työskenteli 5 300<br />

työntekijää. Toinen Turun alueen<br />

merkittävä työllistäjä oli Valmet,<br />

joka otti omistukseensa sotakorvauslaivojen<br />

rakentamiseen perustetun<br />

Oy Laivateollisuus Ab:n<br />

telakan vuonna 1973.<br />

1980-luvun alussa Wärtsilä ja Valmetin<br />

Laivateollisuus työllistivät<br />

Turussa lähes 8 000 työntekijää.<br />

Historiallinen konkurssi<br />

Halvemman tuotannon maat Kauko-Idässä<br />

nousivat hallitsemaan<br />

laivanrakennuksen maailmanmarkkinoita.<br />

Tästä seurannut Länsi-Euroopan<br />

laivanrakennuksen<br />

kriisi yhdessä Neuvostoliiton kaupan<br />

vaikeuksien kanssa johtivat<br />

1980-luvun loppupuolella Turun<br />

telakoiden tilauskannan romahdukseen.<br />

Reaktiona tähän Wärtsilä ja Valmet,<br />

Suomen suurimmat telakkateollisuuden<br />

yritykset, fuusioituivat<br />

vuonna 1986 Wärtsilän<br />

Meriteollisuudeksi. Fuusioituminen<br />

onnistui kuitenkin vain siirtämään<br />

väistämätöntä. Meriteollisuuden<br />

konkurssi vuonna 1989 oli<br />

Suomen teollisuushistorian siihen<br />

asti suurin konkurssi.<br />

Fuusioista syntyy Meyer<br />

Turku<br />

Konkurssin tuhkista nousi valtion<br />

ja Turun kaupungin tuella Masa-<br />

Yards. Vain kaksi vuotta myöhemmin<br />

omistajuus siirtyi Norjaan ja<br />

nimeksi tuli Kvaerner Masa-Yards.<br />

2000-luvulla fuusioiduttiin jälleen<br />

ja useaan kertaan: ensin Aker Finnyards<br />

Oy:ksi (2004), sitten Aker<br />

Yards Oy:ksi (2006), sen jälkeen<br />

1732–1882:<br />

LAIVANVEISTÄMÖIDEN<br />

AIKAKAUSI<br />

Wechterin telakka, Fithien telakka, Åbo<br />

Gamla Skeppswarf (Turun vanha veistämö),<br />

Turun Laivanveistämö Osakeyhtiö<br />

1938–1989:<br />

WÄRTSILÄN AIKAKAUSI<br />

Wärtsilä Turun telakka,<br />

Valmet, Oy Laivateollisuus Ab,<br />

Wärtsilä Meriteollisuus Oy<br />

2014– :<br />

MEYERIN AIKAKAUSI<br />

Meyer Turku<br />

1842–1938:<br />

CRICHTONIN JA<br />

VULCANIN AIKAKAUSI<br />

Ericsson & Cowie, W:m<br />

Crichton & Co Ab, Turun<br />

konepaja, Vulcan Ab,<br />

Ab Crichton Oy,<br />

Ab Crichton-Vulcan Oy<br />

1989–2014:<br />

FUUSIOIDEN AIKAKAUSI<br />

Masa-Yards, Kvaerner<br />

Masa-Yards, Aker<br />

Finnyards Oy, Aker<br />

Yards Oy, STX Finland Oy<br />

I Icon of the Seas -aluksen<br />

runko koottiin pitkälti Goliathnosturilla,<br />

joka on Pohjoismaiden<br />

suurin pukkinosturi. Sen<br />

nostokyky on kaksi kertaa<br />

suurempi kuin edellisen nosturin,<br />

jota kutsutaan puolestaan<br />

Davidiksi. Yhdessä niitä nimitetään<br />

telakalla tuttavallisesti<br />

maailmankahvoiksi.<br />

Kuva: Meyer Turku<br />

L Yksityiskohta W:m Crichton<br />

& Co. konepajan laskulomakkeesta<br />

vuodelta 1870. Kuva:<br />

Turun museokeskus, Per-Olof<br />

Welin 1965.<br />

6<br />

Suomen Turku N o 2/<strong>2024</strong>

I Maailman suurin risteilyalus Icon of the Seas. Miehistöä<br />

aluksessa on 2 350 henkilöä, matkustajia mahtuu 7 600.<br />

Kuva: MEYER <strong>TURKU</strong><br />

korealaisen osaomistajuuden aikana STX Finland<br />

Oy:ksi (2008) ja lopulta Meyer Turku Oy:ksi (2014).<br />

Vuodesta 2015 Meyer Turku on ollut kokonaan<br />

saksalaisen Meyer Group -perheyhtiön omistuksessa.<br />

Nykyinen toimitusjohtaja Tim Meyer edustaa<br />

yrityksen seitsemättä sukupolvea.<br />

Telakka on aina tarjonnut työtä<br />

Turun telakan tarina on useiden kymmenien toisistaan<br />

kehittyneiden, keskenään kilpailleitten ja<br />

ajoittain toisiinsa liitettyjen veistämöiden ja telakoiden<br />

historiaa.<br />

Matkaan on mahtunut useita, jopa historiallisia<br />

konkursseja. Siitäkin huolimatta telakka on kerta<br />

toisensa jälkeen saatu pelastettua ja jatkamaan<br />

toimintaansa.<br />

Telakan työllistävä vaikutus on ollut erittäin merkittävä<br />

Turun kaupungille.<br />

Nykyään Meyer Turku tytäryhtiöineen työllistää<br />

noin 2 200 työntekijää. Yhdessä verkostoyritysten<br />

kanssa telakka työllistää noin kymmenen tuhatta<br />

työntekijää. Telakan ja sen verkostojen työntekijöistä<br />

96 prosenttia asuu Varsinais-Suomessa.<br />

Turusta maailman merille<br />

Suurin osa Turussa rakennetuista laivoista on lähtenyt<br />

läpi historian Suomen rajojen ulkopuolelle.<br />

1730-luvulta aina 1950-luvulle Turun telakoiden<br />

ylivoimaisesti suurin tilaaja oli Venäjä, sittemmin<br />

Neuvostoliitto.<br />

Nykyään Meyer Turun suurimmat asiakkaat löytyvät<br />

Yhdysvalloista ja Saksasta. Niiden tilaamat<br />

huipputeknologialla kyllästetyt luksusristeilijät<br />

nauttivat auringosta lähinnä Karibianmerellä.<br />

Tällä hetkellä Meyer Turun telakalla varustetaan<br />

seuraavaa Icon-luokan alusta Star of the Seas. Siitä<br />

tulee sisaraluksensa kaltainen jättiläinen. •<br />

Artikkelia varten on haastateltu Meyer Turun viestintäpäällikkö<br />

Anna Hakalaa, joka saapuu myös<br />

kertomaan Turun telakasta Ilta Brinkkalassa -luentosarjaan<br />

5.12.<strong>2024</strong>.<br />

Aleksi Kauppinen<br />

Kirjoittaja on kulttuurialan<br />

moniottelija, jolle Turun<br />

kaupungin historian vaaliminen<br />

ja elävöittäminen ovat<br />

sydämen asioita.<br />

Åbo vår stad N o 2/<strong>2024</strong> 7

Laivanrakentajien Turku<br />

LAIVA­<br />

TEOLLISUUS<br />

KAUPUNKI­<br />

KUVAN<br />

MUOKKAAJANA<br />

Teksti: Iina Paasikivi<br />

Kuvat: Iina Paasikivi ja Arkkitehtimuseo, Heikki Havas<br />

Kun telakkateollisuus kasvoi ja kehittyi, se muokkasi<br />

myös Turun kaupunkikuvaa. Kasvava työvoiman<br />

tarve tarkoitti, että asuntoja oli saatava lisää.<br />

Sodan jälkeisessä asuntopulassa työsuhdeasunto<br />

oli paljon suurempi kilpailuvaltti kuin pelkästään työstä saatu<br />

palkka.<br />

Tärkein ja yhtenäisin asuntoalue rakentui Pansioon Laivateollisuus<br />

Oy:n tarpeisiin. Sen suunnitteli arkkitehti Erik Bryggman<br />

ja se tunnetaan Laivateollisuuden asuntoalueena. Paikallisten<br />

suussa alue opittiin tuntemaan nimellä Laivanrakentajienkylä.<br />

Kylään kuuluvat myös Valmetin Pansion telakan väelle rakennetut<br />

puiset ja kiviset kerrostalot.<br />

Pansion työläisasunnot rakennettiin vuosina 1946-47, lisäksi<br />

kaksi paritaloa insinöörien asunnoiksi hieman muusta alueesta<br />

erillään mäen päällä. Kaikkiaan asuntoja nousi alueelle noin<br />

90 kappaletta. Asunnot olivat kahden huoneen, keittiön, pesuhuoneen<br />

ja vaatekomeron sekä liiterirakennuksen käsittävää<br />

tyyppiä, joiden valmistamisesta vastasi A. Ahlström. Kaikki<br />

alueen talot olivat tyypiltään yhdenmukaisia, mutta insinööritaloissa<br />

oli suuret edustustilat sekä tilavammat asunnot.<br />

Bryggman oli sijoittanut rakennukset niin, että paikalla kasvaneet<br />

suuret tammet olisivat olleet osa miljöötä. Kaupunki<br />

maanomistajana kuitenkin kaatoi tammet ennen tontin luovuttamista<br />

ja ne vietiin polttopuiksi. Tästä arkkitehti oli sangen<br />

pahoillaan. ⊲<br />

8<br />

Suomen Turku N o 2/<strong>2024</strong>

Laivanrakentajienkylän talojen yksi erikoispiirre on<br />

ajalleen epätyypillinen, mutta viehättävä yksityiskohta,<br />

eli uloskäynti olohuoneesta suoraan omalle<br />

pihalle. Patio nykyaikaiseen tapaan.<br />

Åbo vår stad N o 2/<strong>2024</strong> 9

Laivateollisuus vaikutti rakentamiseen myös Turun kantakaupungissa. Esimerkiksi Wärtsilän väelle rakennettiin uudenaikaisia<br />

arava-asuntoja Tonttumäelle ja Mestarinkadulle 1950-luvun puolivälissä. Kuvaaja: Iina Paasikivi<br />

Arkkitehdille tyypilliseen tapaan rakennuksen yksityiskohdat<br />

on huolellisesti mietitty. Aivan eritystä<br />

oli se, että pikkutaloissa on toinen uloskäynti olohuoneesta<br />

suoraan omalle pihalle. Patio nykyaikaiseen<br />

tapaan. Taloissa ei ole arkkitehtonisesti<br />

mitään vallan poikkeuksellista, vaan alueen arvo<br />

tulee kokonaisuuden harmonisesta sijoittumisesta,<br />

katujen linjauksesta, toistosta ja moninaisesta<br />

ryhmittelystä.<br />

Hienosti suunnitellut yksityiskohdat edustavat arkkitehtonista<br />

laatua ja piirteitä, jonka voi nähdä yleistyvän<br />

omakotirakentamisessa vasta kymmenen<br />

vuotta Pansion rakentamisen jälkeen. Nykyään Laivateollisuuden<br />

asuntoalue luokitellaan valtakunnallisesti<br />

merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi<br />

(RKY 2009) ja se on asemakaavalla suojeltu.<br />

Asuttiin sitä ennenkin<br />

Työväelle rakennettiin toki asuntoja jo kauan ennen<br />

Pansiotakin. Vuosina 1844-49 konepaja Ericsson<br />

& Cowie rakennutti Tervahovinkadulle puutalon<br />

työväelleen asunnoiksi sekä omistajilleen<br />

kauniin empirerakennuksen Itäiselle Rantakadulle.<br />

Ammattikuntalaitoksen korvauduttua elinkeinovapaudella<br />

(1879) työnantajalla ei ollut enää velvoitetta<br />

majoittaa työväkeä. Syntyi kaupunkityöväestö,<br />

ja talonomistuksesta tuli elinkeino.<br />

Työväelle oli edullisempaa asettua asumaan vuokralle<br />

tai rakentaa torppa kaupungin hallinnollisten<br />

rajojen taakse. Näin syntyy niin sanottua järjestäytymätöntä<br />

esikaupunkialuetta, kuten Kaarinan<br />

kunnan Vähäheikkilä, Korppolaismäki, Maaria, Hirvensalon<br />

Moikoinen ja Lauttaranta.<br />

Kaupunki vastasi asuntopulaan muuttamalla ruutuasemankaavan<br />

tonttijakoa. Entisistä neljänneskorttelin<br />

tonteista tuli kolme erillistä tonttia ja jokaiselle<br />

yksi rivitalo. Neljännen ja viidennen kaupunginosan<br />

alue alkoi rakentua ja samoin Port Arthur.<br />

Asuntopolitiikka, omistukset ja lainoitukset saivat<br />

vuosikymmenten aikana monenlaisia uusia muotoja<br />

ja laivanrakentajat näyttelivät niissä yhä isoa roolia.<br />

Wärtsilän Pernon telakka valmistui vuonna 1971 ja<br />

samaan aikaan myös suuret lähiöt: Lauste, Varissuo,<br />

Runosmäki ja Raision Vaisaari. Suorat bussilinjat<br />

lähiöistä Pansion ja Pernon telakoille varmistivat<br />

työväen helpon liikkumisen.<br />

Telakkafuusio 1990-luvun alussa muutti jälleen<br />

asuntomarkkinoita ja työsuhdeasunnot päätyivät<br />

sijoittajille. •<br />

Aiheesta lisää:<br />

Mikko Laaksonen, 2016. Erik Bryggmanin<br />

arkkitehtuuri<br />

Mikko Laaksonen, 2017. Arjen rakentamista<br />

Turussa – Arkkitehtuuria 1940- ja 1950-luvuilta<br />

Petri Aalto & Mikko Laaksonen, 2021. Turun lähiöt<br />

Iina Paasikivi<br />

Kirjoittaja on Turkuseuran hallituksen<br />

jäsen ja kaupungin rakentamisen<br />

historiaan perehtynyt<br />

entinen kaavoitusarkkitehti.<br />

10 Suomen Turku N o 2/<strong>2024</strong>

Avoinna ma-pe 10-17<br />

Tervetuloa omaan kotiin!<br />

Tutustu Turun parhaisiin<br />

opiskelija-asuntoihin: tys.fi<br />

Åbo vår stad N o 2/<strong>2024</strong> 11

Laivanrakentajien Turku<br />

En resa genom<br />

Åbo(lands)sjöfartshistoria<br />

Text: Robert Louhimies<br />

Foto: Sjöhistoriska institutet<br />

Att Åbo är och länge har varit en sjöfartsstad<br />

är knappast en överraskning<br />

för någon. Däremot kan det för<br />

dagens Åbobor vara svårt att förstå exakt<br />

hur betydande sjöfarten tidigare har varit för<br />

staden, och vilken betydelse stadens sjöfart<br />

hade på ett nationellt plan. För en mer fördjupad<br />

inblick i de otaliga lager som stadens<br />

sjöfartshistoria rymmer, kan det löna sig att<br />

besöka Sjöhistoriska institutets vid Åbo Akademi<br />

samlingar. Genom dessa samlingar kan<br />

forskaren bekanta sig med en förfluten värld<br />

som ofta kan te sig främmande för den moderna<br />

människan.<br />

Om man vill betrakta den vanliga människan<br />

går det till exempel att dyka ned i Skepparesocietetens<br />

i Åbo samlingar. Organisationen,<br />

som till en början främst riktade sig till<br />

sjökaptener, kom efterhand att ge ekonomiskt<br />

stöd också till vanliga sjömän och deras<br />

familjer. Sjömanshustrur och -änkor kunde<br />

till exempel ansöka om lån för att försörja<br />

sig och sina barn, och intecknade då ibland<br />

sina hem som säkerhet för lånet. Det går därmed<br />

att anlägga ett rumsligt perspektiv på<br />

studien av sjömansfamiljer och deras bosättning<br />

i Åbo under 1800-talet.<br />

Åbos sjöfart är starkt förknippat med den<br />

åboländska skärgården. Stadens och skärgårdens<br />

samverkan går att studera på<br />

många olika sätt i de samlingar som förvaras<br />

i Sjöhistoriska institutets samlingar. Viktor<br />

Engelbert Johansson skrev under 1950-talet<br />

ned sina minnen och upplevelser från livet i<br />

Houtskär, ett häfte som genom sina rika och<br />

breda skildringar skulle vara förtjänt av uppmärksamhet<br />

från forskningsfältet. Utöver traditionsmaterial<br />

går det att bekanta sig med<br />

de rederier som förband skärgården med<br />

staden genom det täta nätverket av skärgårdsångare.<br />

Tre sådana rederier var Meritoimi<br />

Oy, Ångfarts Ab Åland och Ångbåts<br />

I ett häfte benämt 'Laiva-kirja' har signaturen Edward W. L. tecknat av och gjort anteckningar om fartyg som<br />

anlöpt Åbo hamn under 1900. Häftet ger en unik inblick i hur de fartyg som anlöpte Åbo för 124 år sedan såg<br />

ut. Den 30 oktober 1900 anlöpte barkskeppet Orient, hemmahörande i Åbo och Korpo, och lade ut igen 6<br />

december med trälast till Almeria, Spanien.<br />

12 Suomen Turku N o 2/<strong>2024</strong>

Aktiebolaget Södra Nagu, vars arkiv förvaras<br />

vid Sjöhistoriska institutet. Genom att<br />

studera dessa rederiers handlingar går det<br />

att bilda sig en uppfattning om de produkter<br />

som transporterades i båda riktningarna<br />

som en garant för skärgårdsbefolkningens<br />

försörjning. Både stad och skärgård levde i<br />

symbios med varandra och förhållandet underlättades<br />

av de otaliga skärgårdsångarna.<br />

Utvecklingen av stadens sjöfart har alltid<br />

varit tätt knuten till industrin och de behov<br />

den haft. Därför är det föga överraskande<br />

just stadens industriidkare som finns bakom<br />

de olika innovationer som<br />

sett dagens ljus under olika<br />

decennier. Under 1850- och<br />

1860-talet byggdes ångfarten<br />

mellan Åbo och Stockholm<br />

ut, vilket kan studeras<br />

i de rederiarkiv och privatpersonsarkiv<br />

som finns<br />

förvarade på Sjöhistoriska<br />

institutet. Här går det att bekanta<br />

sig med stormän som<br />

Carl Magnus Dahlström och<br />

Erik Julin, vars fingrar oftast<br />

var med i spelet under<br />

dessa för Åbos sjöfart så<br />

viktiga decennierna. I Åbo<br />

uppstod på initiativ av Julin<br />

sjöförsäkringsväsendet genom<br />

Sjöassuransföreningen<br />

i Finland, vars arkiv idag<br />

utgör en av de värdefullaste<br />

helheter som Sjöhistoriska institutet förvaltar.<br />

Bolag som Åbo Nya Ångfartygsbolag,<br />

Ångfartygsbolaget Aura, och det aningen<br />

exotiska Rysk-Finska Hvalfiskeri-Bolaget,<br />

utgör därtill en del av alla de bolag som uppstod<br />

tack vare ovannämnda och övriga industriidkare.<br />

Under stora delar av 1800-talet var vintern<br />

en avskiljande faktor som för flera månader<br />

skar av bandet till utlandet och den handel<br />

som var så viktig för stadens befolkning i<br />

allmänhet och näringsliv i synnerhet. Att ta<br />

kontroll över vintern och ha möjlighet att<br />

idka sjöfart året om var en utmaning som<br />

”<br />

Åbos sjöfart<br />

är starkt<br />

förknippat<br />

med den<br />

åboländska<br />

skärgården.<br />

löstes i slutet av 1800-talet. Först ut var redan<br />

nämnda Ångbåts Ab Åland som redan i<br />

slutet av 1880-talet inledde vintertrafik mellan<br />

Åbo och Mariehamn. Tio år senare gav<br />

kampen mot isarna upphov till grundandet<br />

av Rederiaktiebolaget Bore, vars namn ger<br />

en fingervisning om bolagets syfte. Bolaget<br />

grundades uttryckligen för att utveckla vintersjöfarten<br />

på Åbo och ge staden en konkurrensfördel<br />

gentemot andra städer genom<br />

att möjliggöra import och export året om. I<br />

Bores arkiv, som finns bevarat i Sjöhistoriska<br />

institutet, går det att studera hur bolaget<br />

i samverkan med sin hemort kontinuerligt<br />

skapat möjlighet att växa<br />

och samverka med utlandet.<br />

Genom dessa få axplock<br />

av det breda utbud av sjöfartsrelaterat<br />

Åbomaterial<br />

som förvaras i Sjöhistoriska<br />

institutet vid Åbo Akademi,<br />

hoppas jag ha kunnat uppmuntra<br />

till fortsatta studier i<br />

Åbos maritima historia. Det<br />

är ingen överdrift att påstå<br />

att det mesta i staden under<br />

dess snart 800-åriga<br />

historia har kretsat kring<br />

sjöfart och handel. För äldre<br />

tider är forskaren hänvisad<br />

till material av statistisk karaktär<br />

medan Sjöhistoriska<br />

institutets samlingar, som i<br />

första hand berör 1800- och<br />

1900-talen, kan bidra till att nyansera bilden<br />

av sjöfarten och ge en större förståelse för<br />

sjöfartens betydelse för såväl sjömannen,<br />

sjömansänkan och skärgårdsbefolkningen<br />

som för storkapitalets drivkrafter att utveckla<br />

sjöfarten. Det finns många berättelser som<br />

fortfarande behöver berättas. Vill du ta på dig<br />

rollen som språkrör och dyka ner i det maritima<br />

Åbos förflutna via samlingarna på Sjöhistoriska<br />

institutet så är du mer än välkommen<br />

att ta kontakt med institutets personal. •<br />

Robert Louhimies<br />

Arkivarie<br />

Sjöhistoriska institutet vid Åbo Akademi<br />

Åbo vår stad N o 2/<strong>2024</strong> 13

Sigyn saapuu Turkuun 1939. Kuva: Sjöhistoriska institut<br />

Matka Turun merenkulun historiaan<br />

Se, että Turku on ollut aina merenkulkuun liittyvä<br />

kaupunki ei ole varmasti kenellekään yllätys.<br />

Nykyajan turkulaisille voi kuitenkin olla<br />

vaikeaa ymmärtää asian laajempaa merkittävyyttä.<br />

Ei ole liioiteltua väittää, että suurin osa kaupungin<br />

lähes 800-vuotisessa historiassa on liittynyt<br />

merenkulkuun ja kaupankäyntiin. Huomionarvoista<br />

on kuitenkin muistaa, että Turun merenkulku<br />

on aina ollut vahvasti sidoksissa Turunmaan saaristoon.<br />

Kauppalaivat ja erityisesti yhteysalukset<br />

huolehtivat myös saariston elinvoimasta.<br />

Paitsi, että merenkulku on tuonut kaupunkiin ja<br />

saaristoon vaurautta ja uusia tuulahduksia maailmalta,<br />

se on mahdollistanut laivateollisuuden<br />

syntymisen ja kehittymisen. Yhtenä esimerkkinä<br />

mainittakoon talvimerenkulun haasteet ja ratkaisut<br />

sen selättämiseksi.<br />

Vuosisatojen ajan talvet katkaisivat yhteydet ulkomaille<br />

useiden kuukausien ajaksi, mikä oli suuri<br />

haaste kaupungin väestölle ja erityisesti elinkeinolle.<br />

1800-luvun loppuolella asiaan saatiin ratkaisu,<br />

kun Ångbåts Ab Åland aloitti ensimmäisenä<br />

talviliikenteen Turun ja Maarianhaminan välillä.<br />

Pian sitä seurasi yhtiö Rederiaktiebolaget Bore,<br />

joka perustettiin nimenomaan talvimerenkulkua<br />

varten: Boren ansiosta Turku sai kilpailuetua muihin<br />

rannikkokaupunkeihin nähden. Tuontia ja vientiä<br />

kyettiin harjoittamaan ympäri vuoden.<br />

Mikäli sinua kiinnostaa tutustua merenkulun historiaan<br />

Turussa ja Turunmaan saaristossa, kannattaa<br />

vierailla Åbo Akademin Merihistorian laitoksella<br />

(Sjöhistoriska institutet). Merihistorian laitoksella<br />

on laaja aineisto merenkulun historiasta sekä tavallisen<br />

merimiesperheen elämästä. •<br />

www.abo.fi/sjohistoriska-institutet<br />

Robert Louhimies<br />

Arkistonhoitaja<br />

Merihistorian laitos, Åbo Akademi<br />

14 Suomen Turku N o 2/<strong>2024</strong>

PYHEEN<br />

JOULUTORI<br />

LAUANTAINA<br />

21.12.<strong>2024</strong> KLO 10–14<br />

• Tarjolla leivonnaisia, joululaatikoita,<br />

käsitöitä sekä runsaasti muita<br />

joululahjoiksi sopivia hankintoja<br />

• Lion-Club Aitoja vihtoja, kauralyhteitä<br />

sekä joulukuusia ym. mukavaa<br />

• Kahviosta kahvia ja pullaa<br />

• Grillimakkaraa<br />

k o n s t e n s hus i åbo I art house turku<br />

NYT!<br />

NU!<br />

NOW!<br />

Sijaitsemme Kustavintien varrella<br />

Pyheen kyläkaupan vieressä.<br />

Tilavat parkkipaikat. Poikkea tutustumaan!<br />

050 339 9148<br />

Nunnankatu 4, 20700, Turku<br />

info@taiteentalo.fi<br />

Åbo vår stad N o 2/<strong>2024</strong> 15

Laivanrakentajien Turku<br />

Ett sjömansliv<br />

speglat i bilder<br />

Text: Kasper Westerlund<br />

Den 8 juni 1886 mönstrade Åbopojken<br />

Lars Törnroth, elev i Svenska klassiska<br />

lyceum, ombord på tremastbarken<br />

Neptun från Åbo som låg på Beckholmsredden<br />

och lastade plankor för<br />

Barcelona. Han var yngst i besättningen på elva<br />

man och noterades i fartygets sjömansrulla som<br />

”gosse” med en månadshyra på 18 mark. Resan<br />

som var hans första varade i närmare fem månader<br />

och förde honom till Barcelona och Torrevieja och<br />

åter till Åbo. För Åbofartygen var traden till Medelhavet<br />

den vanligaste vid den här tiden och för Lars<br />

del kom resan att följas av flera längre sjöresor<br />

åren 1886–1903.<br />

Under sin tid till sjöss gjorde Lars totalt tretton resor<br />

med ett lika stort antal olika fartyg, både finska<br />

men framför allt utländska. Elva av dessa var segelfartyg,<br />

endast två ångfartyg. Han seglade på samtliga<br />

tre världshav – Stilla havet, Atlanten och Indiska<br />

Oceanen, korsade Östersjön och Nordsjön otaliga<br />

gånger och besökte hamnar i Medelhavet, Mexikanska<br />

golfen och Bengaliska viken i flera repriser.<br />

Resorna förde honom till exotiska och varma länder<br />

som Kuba, Indien, Australien och Nya Zeeland<br />

men också till betydligt svalare trakter som Kem vid<br />

Vita havets kust i norr. Han rundade Kap Horn fem<br />

gånger, Godahoppsudden sju gånger och korsade<br />

ekvatorn 16 gånger under segel. Gibraltar passerade<br />

Lars 14 gånger, Öresund och Engelska kanalen<br />

i flera repriser, och han måste ha kommit i kontakt<br />

med och samlat på sig intryck av ett stort antal<br />

människor från olika länder och olika kulturer världen<br />

över. Under sina resor besökte Lars totalt 23<br />

16 Suomen Turku N o 2/<strong>2024</strong>

L Lars Törnroth som nybakad<br />

sjökapten 1899.<br />

Foto: okänd fotograf, Sjöhistoriska<br />

institutet vid Åbo<br />

Akademi.<br />

I Akvarellen ”Afton i skansen” Tafla af Lars Törnroth föreställer manskapet i barkskeppet Neptun av Åbo,<br />

Lars första fartyg. Lars har försett akvarellen med följande uppgifter: ”Båtsman A. Anderson (med blå skjorta<br />

och pipa i hand). Timmerman J. Virtanen (på gula kistan). Lättmatros O. Johansson (i kojen). Lättmatros<br />

Johnny Matentzid (brun i syna). Lättmatros E. Mattson (röd skjorta). Jungman V. Davidsson (backan i hand).<br />

Jungman L. Törnroth (ryggen mot åskådaren). Kocken E. Lindström (slefven i hand).” Akvarellen är daterad<br />

den 10 april 1887. Lars Törnroths samling, LT 50, Sjöhistoriska institutet vid Åbo Akademi.<br />

olika länder och han seglade med sjömän<br />

av över 20 olika nationaliteter. Att detta utspelade<br />

sig under en tid då gemene man,<br />

med egna ögon, sällan hade upplevt annat<br />

än hemlandet eller den egna hembygden<br />

är värt att notera. Sjömännen var vid tiden<br />

för Lars sjömansbana den överlägset mest<br />

internationella yrkeskåren i världen.<br />

Unika sjömansbilder<br />

Det unika med Lars Törnroths sjömansliv<br />

är emellertid inte hans resor, utan att han<br />

skildrade det han såg och upplevde i bild.<br />

Hans bilder omfattar drygt 70 teckningar<br />

och akvareller som skildrar livet ombord i<br />

de fartyg han seglade och miljön i de hamnar<br />

han besökte. Samlingen donerades till<br />

Sjöhistoriska museet (från 1999 institutet)<br />

vid Åbo Akademi 1941, långt efter upphovsmannens<br />

död. Med sina bilder som återspeglar<br />

såväl generella delar av sjömanskulturen<br />

som en personlig sjömanskarriär,<br />

dokumenterade Lars fartyg och fartygsmiljöer,<br />

folkliv, sysslor och sedvänjor ombord,<br />

hamnar, städer och platser han besökte<br />

samt personer han såg, träffade och seglade<br />

med. Samlingen erbjuder därför en<br />

unik chans att gå ombord i ett segelfartyg<br />

under slutet av 1800-talet och betrakta världen<br />

så som den framträdde och gestaltade<br />

sig för en ung sjömans ögon. Att bilderna<br />

härstammar från en tid långt innan kameran<br />

blev en var mans tillhörighet är en omständigheten<br />

som gör Törnroths samling så<br />

intressant och värdefull. Som helhet utgör<br />

samlingen en lågmäld men viktig röst från<br />

skansen. En röst som talar till oss ur ett inifrånperspektiv,<br />

från en tid då segelfartygen<br />

ännu i stor utsträckning förmedlade det<br />

internationella varuutbytet. Trots att övergången<br />

från segel till ånga ute i världen var<br />

långt kommen redan då Lars gick till sjöss<br />

1886 släpade utvecklingen i Finland efter. ⊲<br />

Åbo vår stad N o 2/<strong>2024</strong> 17

Medan ångfartygen redan var i klar majoritet<br />

inom många andra nationers handelsflottor utgjorde<br />

de fortfarande inte mer än knappt 20<br />

procent av hela det finska tonnaget då Lars gick<br />

iland 1903. Trots ångans ökande dominans och<br />

trots att Lars också seglade i flera utländska fartyg<br />

valde han av någon orsak att huvudsakligen<br />

ägna sig åt segelsjöfart. Att han levde och dokumenterade<br />

i en brytningstid gör hans folklivsskildringar<br />

extra intressanta.<br />

Ett liv kantat av tragedier<br />

Lars Törnroth föddes i Jäskis 1868 där hans far<br />

var provinsialläkare, och han dog som sjökapten<br />

i Helsingfors 1904. Hans liv var i många avseenden<br />

dramatiskt och det kantades av tragedier. På<br />

både mödernet och fädernet stammade han från<br />

framstående släkter som hade fostrat generationer<br />

av utbildade och lärda: läkare, professorer,<br />

präster och höga tjänstemän. Sina tidigaste år<br />

tillbringade han på enspråkigt finska orter där<br />

familjen ingick i en liten skara av svenskspråkiga<br />

ståndspersoner. Han blev föräldralös i unga år<br />

och togs om hand av släktingar i Åbo som blev<br />

hans nya hemort 1876. Skolarbetet fann Lars mindre<br />

inspirerande men han lyckades ändå, med<br />

några års fördröjning, avlägga studentexamen<br />

vid Classicum 1889. En bidragande orsak till fördröjningen<br />

var att han varvade skolgången med<br />

tjänstgöring till sjöss. Då han år 1892 inledde sina<br />

studier vid Navigationsskolan i Åbo hade han redan<br />

gjort tjänst utom Östersjön i sammanlagt 25<br />

månader. Styrmansexamen avlade han 1895 och<br />

sjökaptensexamen som klassens primus år 1899.<br />

När Lars började teckna och måla är inte bekant.<br />

Kanske hade han gjort det redan i sin tidiga barndom.<br />

Man vet inte heller med säkerhet vem eller<br />

vilka personer som kan ha inspirerat honom. Det<br />

är också okänt om han utanför skolan fick något<br />

slag av utbildning eller organiserad träning i tecknande<br />

och målande. Man vet emellertid att Lars<br />

under sin skolgång i Svenska klassiska lyceum,<br />

där han i tredje klass valde teckning som frivilligt<br />

läroämne, bör ha kommit i kontakt med två personer<br />

som högst sannolikt verkade inspirerande<br />

på honom och som säkert hade en, inte obetydlig,<br />

inverkan på hur han kom att utvecklas som<br />

tecknare. Under Lars tid i Classicum handhades<br />

undervisningen i teckning nämligen av konstnärerna<br />

Thorsten Adolf Waenerberg (1846–1917)<br />

och hans elev, den namnkunnige Victor Westerholm<br />

(1860–1919).<br />

Efter att ha gått iland för gott 1903 tjänstgjorde<br />

Lars som sjömätningsledare vid Lotsstyrelsen<br />

fram till sin död 1904. I slutet av 1904 insjuknade<br />

han i lunginflammation och avled den 30 december,<br />

endast 36 år gammal. Hans nekrolog avslöjar<br />

att han var förlovad och att ”liemannen kom,<br />

få dagar innan bröllopet skulle stå”. •<br />

Kasper Westerlund<br />

Skribenten är intendent och föreståndare<br />

för Sjöhistoriska institutet vid Åbo Akademi<br />

och forskar om Lars Törnroth och hans<br />

sjömansbilder.<br />

I flera olika bilder dokumenterade Lars hamnar han besökte<br />

under sin nästan tjugo år långa sjömansbana. Blyertsteckningen<br />

En del af Port Lyttelton (Nya Zeeland), daterad<br />

3 september 1890, hänger samma med Lars resa med stålfullriggaren<br />

Knight of St. Michael från Liverpool 1890–1891.<br />

Lars Törnroths samling, LT 69, Sjöhistoriska institutet vid<br />

Åbo Akademi.<br />

I ett flertal bilder, både akvareller och teckningar, dokumenterade<br />

Lars olika sysslor ombord. Akvarellen<br />

Lampornas rengöring föreställer en anonym konstapel<br />

(oexaminerad styrman) i arbete. Lars Törnroths<br />

samling, LT 35, Sjöhistoriska<br />

institutet vid Åbo Akademi.<br />

18 Suomen Turku N o 2/<strong>2024</strong>

Merimiehen elämä<br />

kuvissa<br />

Kesäkuussa 1886 turkulainen Lars Törnroth, oppilas<br />

Svenska klassiska lyceumista, mönstrasi<br />

kolmimastoparkki Neptuniin Pikisaaren redillä.<br />

Hän oli nuorin miehistössä, jossa oli yksitoista<br />

henkilöä ja hänet kirjattiin aluksen merimiesluetteloon<br />

”pojaksi”.<br />

Tämä matka, joka oli hänen ensimmäisensä, kesti<br />

lähes viisi kuukautta ja vei hänet Barcelonaan<br />

ja Torreviejalle ja sieltä takaisin Turkuun. Elämänsä<br />

aikana Törnroth teki yhteensä kolmetoista<br />

matkaa, kolmellatoista eri aluksella. Hän purjehti<br />

kaikilla kolmella valtamerellä – Tyynellämerellä,<br />

Atlantilla ja Intian valtamerellä, ylitti Itämeren ja<br />

Pohjanmeren lukemattomia kertoja sekä vieraili<br />

useaan otteeseen Välimeren, Meksikonlahden ja<br />

Bengalinlahden satamissa.<br />

Matkat veivät hänet eksoottisiin ja lämpimiin<br />

maihin, kuten Kuubaan, Intiaan, Australiaan ja<br />

Uuteen-Seelantiin, mutta myös huomattavasti<br />

viileämpiin paikkoihin, kuten Vienanmerelle. Hän<br />

kiersi muun muassa Kap Hornin viisi kertaa, Hyväntoivonniemen<br />

seitsemän kertaa ja ylitti päiväntasaajan<br />

16 kertaa.<br />

Matkojensa aikana Lars vieraili yli kahdessakymmenessä<br />

maassa. Tämä kaikki tapahtui aikana,<br />

jolloin tavallinen ihminen harvoin näki muuta<br />

kuin omaa kotimaataan tai kotiseutuaan. Larsin<br />

aikakaudella merimiehet olivat ylivoimaisesti<br />

kansainvälisin ammattikunta maailmassa.<br />

Lars Törnrothin merimieselämässä erityisen ainutlaatuista<br />

oli kuitenkin se, että hän kuvasi<br />

näkemänsä ja kokemansa kuviin. Kokoelmaan<br />

kuuluu yli 70 piirrosta ja akvarellia, jotka kuvaavat<br />

elämää aluksilla sekä satamien ympäristöä,<br />

joissa hän vieraili.<br />

Kokoelma, jonka omistaa Åbo Akademin merihistorian<br />

laitos, tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden<br />

astua purjealukseen 1800-luvun lopulla<br />

ja tarkastella maailmaa niin kuin se näyttäytyi<br />

nuoren merimiehen silmissä. Se, että kuvat ovat<br />

peräisin ajalta, jolloin kamera ei ollut jokaisen<br />

ulottuvilla, tekee Törnrothin kokoelmasta erityisen<br />

mielenkiintoisen ja arvokkaan. •<br />

Kasper Westerlund<br />

on Åbo Akademin merihistorian laitoksen intendentti<br />

ja esimies. Hän tutkii Lars Törnrothia ja<br />

hänen merimieskuviaan.<br />

Lisätiedot:<br />

Åbo Akademin merihistorian laitoksen toimitilat<br />

ovat Merikeskus Forum Marinumin päärakennuksessa.<br />

Arkisto ja kirjasto ovat avoinna sopimuksen<br />

mukaan tiistaista torstaihin klo 9–12 ja 13–15.<br />

abo.fi/fi/merihistorian-laitos/<br />

I Lars Törnroth tuoreena merikapteenina vuonna 1899.<br />

Kuva: tuntematon valokuvaaja, Åbo Akademin merihistorian<br />

laitos.<br />

L Akvarelli "Ilta skanssissa". Lars Törnrothin teos esittää<br />

miehistöä Larsin ensimmäisessä aluksessa. Lars on merkinnyt<br />

akvarelliinsa seuraavat tiedot: Puosu A. Anderson<br />

(sinisessä paidassa ja piippu kädessä), timpuri J. Virtanen<br />

(keltaisella arkulla), puolimatruusi O. Johansson (punkassa),<br />

puolimatruusi Johnny Matentzid (tummaihoinen), puolimatruusi<br />

E. Mattsson (punaisessa paidassa), jungmanni<br />

V. Davidsson (pakki kädessä), jungmanni L. Törnroth (selkä<br />

katsojaan päin), kokki E. Lindström (kauha kädessä). Akvarelli<br />

on päivätty 10 huhtikuuta 1887. Lars Törnrothin kokoelma,<br />

LT 50, Åbo Akademin merihistorian laitos.<br />

Åbo vår stad N o 2/<strong>2024</strong> 19

Lahjapakettiin Turun paloja,<br />

kuplia ja hyvää fiilistä<br />

Vaik kuimpal kupli! –<br />

kuohujuoma<br />

Föripuodin murretuotteet ovat vuodesta toiseen<br />

asiakkaiden suosikkeja. Trasut, kortit, kassit,<br />

kahvi ja glögi ovat kaikki saaneet uudet ilmeet<br />

murresanojen avulla. Seuraavana vuorossa<br />

on Meritalon Villitarhuri -kuohujuoma, jossa on<br />

vaik kuimpal kupli! Horsmankukan ja raparperin<br />

makuinen kuohujuoma oli Föripuodin kesän<br />

lähiruoka pop-upin hittituote. Nyt tämä raikas<br />

juoma on saanut tyylikkään turkuseuramaisen<br />

ilmeen. Kuohujuoman jokainen kulaus on täynnä<br />

horsmankukan villiä makua sekä raparperin<br />

aromikasta kirpeyttä, jonka kuplat kruunaavat<br />

elämyksen. Tämä tyylikäs juoma ei vain kruunaa<br />

juhlapöytää, vaan toimii myös täydellisenä lahjana<br />

ystävälle tai itselle – täydellinen hetkiin, joissa<br />

tarvitaan hieman luksusta ja<br />

paikallista makua.<br />

20 Suomen Turku N o 2/<strong>2024</strong>

Turun paloja –palapeli Turusta<br />

Älä kanna mukanasi palaa Turkua. Kanna<br />

1000. Turun paloja -palapelisarjasta<br />

löydät legendaarisimmat palat oikeaa<br />

pääkaupunkia turunmielisille mukaan<br />

otettavaksi ja tykö vietäväksi. Sarjan<br />

ensimmäinen palapeli koostuu upeasta<br />

kollaasikuvasta, josta löytyvät Turun<br />

rakastetuimmat maamerkit ja turkulaisuuden<br />

keskeisimmät symbolit: Turun<br />

tuomiokirkko, Turun Linna, Åbo Svenska<br />

Teater, Posankka, Föri, Paavo Nurmi<br />

-patsas ja monia muita. Jokainen pala<br />

vie sinut syvemmälle Turun henkeen<br />

ja historiaan. Tämän palapelin avulla<br />

pääset fiilistelemään Turun kauneimpia<br />

paikkoja pala palalta, ja lopputulos on<br />

upea kunnianosoitus Suomen vanhimmalle<br />

kaupungille.<br />

Suomen Turku – Fiilistelykirja Turusta<br />

Viime keväänä julkaistu Fiilistelykirja<br />

Turusta on jokaisen turkulaisen ja turkuhenkisen<br />

välttämättömyys. Turku<br />

on fiiliksiä, historiaa, ruokaa ja saariston<br />

lumoa. Turkulaisuus on Piispistä,<br />

Heseä, Posankkaa ja Manua. Fiilistelykirja<br />

esittelee Suomen vanhimman<br />

kaupungin sielun upeiden kuvien ja<br />

napakoiden tekstien avulla. Mukana<br />

ovat niin kaupungin kauneimmat<br />

maisemat kuin tutut ikonit, kuten<br />

Posankka. Kirja on täydellinen tapa<br />

fiilistellä Turkua omassa rauhassa ja<br />

se toimii upeana lahjana tai matkamuistona<br />

kaupungin ystäville. Kirja<br />

on myös täydellinen johdanto Turun<br />

historiaan ja nykyhetkeen, tarjoten<br />

visuaalisen ja sanallisen matkan kaupungin<br />

sieluun. Selaa ja inspiroidu!<br />

Nämä ja kaikki muut tuotteet Turkuseuran Föripuodista osoitteesta Brinkkalan<br />

talo, Vanha Suurtori 3. Voit siirtyä myös verkkokauppaamme oheisesta linkistä:<br />

Åbo vår stad N o 2/<strong>2024</strong> 21

älyne Päältpäi Käskytettävä hiano määvai san<br />

Uutissi Turkuseurast – ajankohtaisimmat tiedot: turkuseura.fi/tapahtumat<br />

ispual Mont Montus Reunamilt Tohtis MEnos<br />

Brinkkala-tapahtumasarjat<br />

jatkuvat syksyllä<br />

Föripuotiin pop up -<br />

ofati lähiruokapuoti Misä jollai Suuremmi Ollenkas Lunasta<br />

Kevään<br />

Brinkkala-tapahtumasarjat tarjoilevat Turkuteemaisia<br />

sisältöjä koko syksyn ajan. Tapah-<br />

Turun<br />

tumia järjestetään suomeksi ja ruotsiksi.<br />

issi ruokaviikoilla prohtama Valla Sanos Ruakoto Kui äskö<br />

paserui ja<br />

Ilta Brinkkalassa jatkaa pureutumista turkulaiseen<br />

yrityshistoriaan. Päivä Brinkkalassa<br />

Turkuseura juhlii Turun ruokaviikkoja avaamalla Föripuotiin varsinaissuomalaisia lähiruokatuotteita<br />

tarjoavan pop up -puodin 3. kesäkuuta. Tarjolla on paikallisia herkkuja suo-<br />

Sääki tuottajilta. Luvassa on Vähä<br />

myös tuote-esittelyjä Sukkelampi<br />

– katso tarkemmat tiedot Turkuseuran Jokirannas<br />

toimintaa. Syksyn ohjelma valmistuu kyttäs<br />

kesän<br />

-tapahtumat tarjoavat perheille maksutonta<br />

kkeraan<br />

tapahtumakalenterista: https://turkuseura.fi/tapahtumat/<br />

3.–18. kesäkuuta Föripuoti on avoinna ma-pe klo 11–17 ja la klo 10–16. Puoti on<br />

matvisitei<br />

aikana. Tavoitteena on tehdä Vanhakaupunki<br />

tutuksi paikaksi lapsiperheille – sarja toteutetaan<br />

Turun kaupungin Vanhankaupungin<br />

kehittämishankkeen Rupes tuella. Tro<br />

avoinna Laitumel<br />

laajennetuin aukioloin keskiaikamarkkinoiden Venepaikal<br />

ajan 27.–30.6. Heinäkuussa Kaivamise<br />

Turku-tuotteita tarjoillaan Brinkkalassa ma-pe klo 11–17, la klo 10–16 ja su klo 11–15<br />

(poikkeuksena viikko 29). Turkuseuralla on myös myyntipiste Tall Ships Races -tapahtumassa<br />

16.–21.7. •<br />

seuran sivuilla. •<br />

Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen Turku-<br />

nikast Ollenkas Järkke Viäl Huamattava Toi<br />

Turkuseuran perinteiset paserut, velykierroksella kuljetaan Suomen kirjakielen<br />

isän Mikael Agricolan perinnön ääreltä museo löytää täältä paikkansa.<br />

käyttöön, ja uusi Historian ja Tulevaisuuden<br />

eli opastetut kävelykierrokset<br />

saavat keväällä rinnalleen jotain Yliopistonmäelle, jonne uusi yliopisto rakennettiin<br />

vapaan kansan lahjana vapaalle<br />

uutta – visitit! Nämä vierailut keskittyvät<br />

yhteen kiinnostavaan kohteeseen, tieteelle.<br />

Millo Kotiseutuliitto Flatkutta on jo raari 75 vuotta tämmöttös – kutsuu juhlimaan viittisisiks<br />

jonka historia ja tarinat avautuvat opastetulla<br />

kierroksella Kotiseutuliitto sisätiloissa. perustettiin Tam-<br />

ovat Valtakunnalliset kotiseutupäivät, jotka muuta yhdistystä, yli sata kuntaa ja maa-<br />

Suomen<br />

Heideken nyt ja<br />

ottos melassa Varsinaine<br />

ensimmäisillä Valtakunnallisilla järjestetään Huama Vantaalla 30. elokuuta–1. Hyppyselline syys-<br />

Vallato<br />

kuntien liitot. Kotiseutuliiton jäsenkentässä<br />

kuuta. Koko vuoden ohjelmaan voi tutustua<br />

ennen -visitti<br />

toimii noin 150 000 aktiivista kansalaista. •<br />

kotiseutupäivillä Paserut ja visitit tarjoavat 25. toukokuuta ainutlaatuisen 1949. Suomalainen<br />

tilaisuuden kotiseutuliike kokea Turun on historiaa kuitenkin ja vielä täällä: kotiseutuliitto.fi/75vuotta<br />

Linnanniemi -paseru<br />

vanhempi: kulttuuria mielenkiintoisista ensimmäinen kotiseutuyhdistys<br />

näkökulmista.<br />

Heideken on turkulaisuuden tyyssija ja<br />

Tälpual<br />

sai Kevään alkunsa aikana Lohjalla tutustutaan vuonna Ruakkimises<br />

muun 1894. muassa Suomen Kotiseutuliitto Uumapaikast<br />

on kotiseututyön paljasjalkaisten turkulaisten Keskustas<br />

synnyinpaikka<br />

Turun akateemiseen historiaan, Åbo Akademin<br />

kampuksen <strong>2024</strong> vietetään vanhoihin kaikkien rakennuksiin, kotiseutu-<br />

keskusjärjestö Linnanniemen alue ja yksi kokee maan tulevina suurimmista vuosikymmeninä<br />

suuria Menik muutoksia. Liiton jäsenistöön Nyt Turun kuu-<br />

Heideken toimii lastensuojelujärjestöjen<br />

aina vuoteen 1995 asti. Nykyään Perhetalo<br />

Vuotta<br />

Semmone<br />

kansalaisjärjestöistä.<br />

ppusis Päältpäi Pihalt kummottos Sanomato<br />

jen Linnanniemen juhlana. Juhlavuoden alueen kiehtoviin huipennuksena vaiheisiin<br />

sekä Heidekenin Hidasälyne<br />

merkitykselliseen alue<br />

luu sataman noin ja 750 laivayhtiöiden kotiseutu-, hallinnassa kaupunginosa- oleva ja keskuksena sekä lasten, nuorten ja lapsiperheiden<br />

IAnkaikkine<br />

kohtaamispaikkana. Lähdetään<br />

Päältpäi<br />

Rappusis<br />

muuttuu osaksi Linnakaupunkia.<br />

Empimät<br />

Alueen<br />

historia ja tulevaisuus kohtaavat kun siis yhdessä tutustumaan tähän historialli-<br />

Kehno<br />

historiaan.<br />

niemi rakentuu asuin-, virkistys- ja toimitilaseen<br />

rakennukseen!<br />

Päältpäi<br />

Kalastamas<br />

Pihalt Kierrosten ja visiteiden Kehno tarkemmat<br />

Keskustas<br />

ajankohdat<br />

ja yksityiskohdat julkaistaan Helkkari<br />

vuoden Leppymät Poikatte Föli<br />

Flat<br />

2025 alussa.<br />

Sanos<br />

pi Anneta SIMMOTTOS Jottalai simmone sunsse Noitte San<br />

ottis Tykäny Akateeminen<br />

Anneta Toispual Huama Hullumaine Pih Talv<br />

Turku -paseru<br />

Hidasälyne<br />

Usse<br />

Akateemisella kävelyllä Turussa tutustutaan<br />

Suomen oppineisuuden PERUNATTE<br />

Kääntäny HERRASVÄKKETTE<br />

historiaan ja Lakkamat Vallato<br />

yliopiston menneisyyteen mielenkiintoisten<br />

henkilöiden, paikkojen ja tapahtumien<br />

amal Vihane kautta. Akateeminen kävely on ainutlaatuinen<br />

tilaisuus Mihinkäs<br />

kokea akateemisen Turun suurToril Ketä marjampoimijoi<br />

historian koko kirjo. Opastettu kierros johdattaa<br />

kulkijan Tuomiokirkon vierustalta<br />

Huama<br />

aina nykyisen kampuksen sydämeen. Kä-<br />

älyne<br />

Jottai Hypyselline<br />

Päältpäi Käskytettävä hiano määvai san<br />

Helk<br />

ispual<br />

22 Suomen Turku<br />

Mont<br />

N<br />

Montus Reunamilt Tohtis MEnos<br />

o 2/<strong>2024</strong>

flaati Hirasälyne Päältpäi Käskytettävä hiano<br />

Uutissi Turkuseurast – ajankohtaisimmat tiedot: turkuseura.fi/tapahtumat<br />

Kääntäny toispual Mont Montus Reunamilt To<br />

Turun päivä tulee taas!<br />

Kirjamessuille<br />

Åbo Akademi -visitti<br />

Vihane Turun päivää pesofati vietetään Misä jollai vapaaehtoiseksi? Suuremmi Ollenk<br />

vuosittain Turkuseuran Turkuseuran<br />

Tällä vierailulla tutustumme Åbo Akademin kampuksen vanhempaan<br />

osaan, jonka rakennukset kertovat kiehtovia tarinoita Turun Turun kirjamessut järjestetään<br />

–MURREKERHOT<br />

4.–6. lokakuuta Turun Messukeskuksessa.<br />

Vuoden <strong>2024</strong> teemana on Pelin henki! Turkuseuralla<br />

aloitteesta.<br />

RARIOTUTUI, MURRET, HISTORIA, OIKEUT JA LUANTO<br />

historiasta. Pääsemme ihastelemaan vastaremontoituja sisätiloja ja<br />

ottai Koltiaissi prohtama PRINKKALANTALO Valla MAISTRATISALIS, Sanos<br />

VANHA SUURTORI 3Ruakot<br />

Tänä arkkitehtuurin vuonna juhlitaan ainutlaatuisia 15. syyskuuta. yksityiskohtia Turkuseura niin Åbo osallistuu Akademin juhlahumuurakennuksessa<br />

Vanhan Suurtorin kuin Dahlströmin tapahtumassa. palatsissa, Luvassa joka on nykyään Turku-övereitä tunnetaan ja ehtoiseksi upeaan tapahtumaan?<br />

pää-<br />

on tapahtumassa (PAITTI oma myyntipiste VISITTI HOVIOIKEUTTE ja ohjelmaa. 10.4.) Haluatko vapaa-<br />

TORSTAISIN KLO<br />

Laita<br />

13 -<br />

viestiä<br />

15<br />

info@turkuseura.fi.<br />

hauskaa nimellä lava- Juridicum. ja toriohjelmaa. Kurkistamme Lisätiedot näihin upeisiin turkuseura.fi rakennuksiin, • joissa Vapaaehtoiset To 9.1. <strong>TURKU</strong>RARION perehdytetään tehtävään. tunnelmi, rariojuantaja, • lavarunoilija<br />

Kalle Talonen<br />

Semmone<br />

perinteet ja nykyaikainen Väkke<br />

käyttö kohtaavat vaikuttavalla Sääki tavalla. Vähä Sukkelampi Jokiran<br />

To 13.2. TURUMURTTE oppitunti, murreassiantuntija<br />

Esa Laukkanen<br />

To 13.3. ELÄMÄ TURUS 1960-LUVUL, tiatokirjalija, dos.<br />

Rauno Lahtinen kerto kuvatten kans uurest kirjastas<br />

iäläk Taittumat Laitumel To 10.4. Venepaikal<br />

Tehrä visitti TURU HOVIOIKEUTTE, Hämeenkatu Kaivamis<br />

11. Hovioikeure asessori Timo Paara isänöitte meit.<br />

Millaisia kierroksia ja vierailuja To 8.5. RUISSALO historia, luanto ja villate arkkitehturi,<br />

matkaluopas Hanna-Leena Laihonen<br />

sinä toivoisit? Kerro meille!<br />

Empimät luanikast Ollenkas Järkke Viäl Huam<br />

Onko mielessäsi jokin kiehtova teema, jota emme ole vielä käsitelleet<br />

kierroksillamme? Tai ehkä olet aina halunnut vierailla jossain<br />

erityisessä, kenties vähemmän tunnetussa paikassa Turussa? Nyt<br />

alvel Flikat Millo Flatkutta raari<br />

on tilaisuutesi vaikuttaa!<br />

tämmöttös<br />

Kerro meille, minkälaiset kierrokset tai kohteet sinua kiinnostaisivat,<br />

Menik niin voimme Mimmottos<br />

suunnitella ohjelman, joka vastaa toiveitasi. Varsinaine<br />

Toiveesi Huama Hyppysell<br />

voivat liittyä niin kaupungin historiaan, kulttuuriin, luontokohteisiin<br />

kuin vaikkapa Turun kiehtoviin tarinoihin ja tapahtumiin. Yhdessä<br />

voimme tehdä ensi kevään opastuksista entistä monipuolisempia ja<br />

IAnkaikkine<br />

antoisampia kaikille jäsenillemme! Tälpual Ruakkimises Uumapaikast<br />

Kerro ideasi laittamalla meille sähköpostia info@turkuseura.fi tai<br />

KEVÄT / VÅREN 2025<br />

WhatsApp-viestiä numeroon 040 6373 600. Voit myös poiketa Föripuodissa<br />

kertomassa ajatuksiasi! Rappusis • Päältpäi TARINOITA TURUSTA. Pihalt<br />

13.1. KERTOJINA MA 16:30–18:00 <strong>TURKU</strong>LAISET kummotto<br />

Häppemät<br />

YRITTÄJÄT Tuomas JA Kourula ASIANTUNTIJAT. & Sanna Kola: VANHA Luuttulauluja SUURTORI Juhana 3.<br />

Herttuan ajalta<br />

29.8. KLO 16.30 23.1. TO 16:30–18:00<br />

Varsinaine Kalastamas Helkkari<br />

Kim Ulrika & Dennis Grägg: Rafkin: 1000 Ristorante konstverk Pizzeria att Leppymät<br />

förvalta Dennis – om –turkulaisen Stiftelsens Po<br />

ruokakulttuurin rakentaja för Åbo Akademi jo vuodesta konstsamling 1975<br />

5.9. KLO 16.30 11.2. TI 16:30–18:00<br />

Johan Hellsten: Mari Välimäki: Herkkunuotta Kiltatuvista – med kellareihin läckra fångster - anniskelua i Saluhallen<br />

Menik Ussempi SIMMOTTOS Jottalai simmone su<br />

26.9. KLO 16.30 varhaismodernissa Turussa<br />

Sabrina Casagrande-Nieminen: 11.3. TI 16:30–18:00 Leikkien yli<br />

sata vuotta Rauno - Leluliike Lahtinen: Casagranden Elämää 1960-luvun tarina Turussa<br />

Sanos Tommottis Anneta24.10. Toispual<br />

KLO 16.30 27.3. TO 16:30–18:00 Huama Hul<br />

Olli Ojala Mats & Anu Lillhannus: Salminen: Den Kakolan europeiska uusi aika musikskatten i<br />

7.11. KLO 16.30 Katedralskolans bibliotek<br />

Christoffer Holm: Äldst 8.4. i Finland TI 16:30–18:00 men aldrig gammal –<br />

onk Anneta PERUNATTE HERRASVÄKKETTE<br />

Åbo Inga Underrättelser Grönlund: Kestilä 200 år - turkulaisen vaatetusteollisuuden Lakkam<br />

21.11. KLO 16.30 historiaa<br />

Janne Juvonen: VoiVeljet 6.5. – TI vastuullisen 16:30–18:00<br />

ruokakulttuurin Timo Vuorisalo: suunnannäyttäjä Liito-orava yökerhossa - ajankohtaisia<br />

ykänny Kippamal Mihinkäs 3.12. KLO suurToril<br />

16.30 kuulumisia Turun kaupunkieläimistä Ketä mar<br />

Anna Hakala: Meyer Turun telakka – laatua vuodesta 1737<br />

LUE LISÄÄ JA ILMOITTAUDU:<br />

LUE LISÄÄ JA ILMOITTAUDU: <strong>TURKU</strong>SEURA.FI/TAPAHTUMAT<br />

<strong>TURKU</strong>SEURA.FI/TAPAHTUMAT<br />

flaati Hirasälyne Päältpäi Käskytettävä hiano<br />

Kääntäny toispual Mont Montus Reunamilt<br />

Åbo vår stad N<br />

To<br />

o 2/<strong>2024</strong> 23<br />

En kväll i Brinkkala

amal Mihinkäs suurToril Ketä marjampoimijoi<br />

älyne Päältpäi<br />

Uutissi Turkuseurast<br />

Käskytettävä<br />

– ajankohtaisimmat tiedot:<br />

hiano<br />

turkuseura.fi/tapahtumat<br />

määvai san<br />

Tervetuloa Turkuseura – Åbosamfundet<br />

ry:n kevätkokoukseen! Tohtis MEnos<br />

ispual Mont Montus Reunamilt<br />

Yhdistyksen kevätkokous pidetään<br />

Vanhalla Suurtorilla, Brinkkalan<br />

talon Maistraatin<br />

ofati Misä jollai Suuremmi Ollenkas<br />

salissa torstaina<br />

27. maaliskuuta 2025<br />

Lunasta<br />

klo 17 alkaen. Kokouksessa käsitellään<br />

yhdistyksen Ruakoto<br />

sääntömää-<br />

Kui äskö<br />

issi prohtama Valla Sanos<br />

räiset asiat. Tervetuloa!<br />

Ilmoittaudu mukaan täällä:<br />

kke Sääki Vähä Sukkelampi Jokirannas kyttäs<br />

Välkommen till Turkuseura-<br />

Åbosamfundets r.f. vårmöte!<br />

umat Laitumel Venepaikal Kaivamise Rupes Tro<br />

Samfundets vårmöte hålls i<br />

Magistratssalen i Brinkalahuset<br />

vid Gamla Stortorget torsdagen<br />

nikast Ollenkas Järkke den Viäl 27 mars 2025 Huamattava<br />

kl. 17.00. Toi<br />

På mötet behandlas föreningens<br />

stadgeenliga ärenden. Medlemmar<br />

kan delta i mötet på plats<br />

Millo Hyvää Flatkutta joulua! raari tämmöttös<br />

eller på distans. Välkommen! viittisisiks<br />

Anmäl dig här:<br />

ottos Varsinaine Huama Hyppyselline Vallato<br />

Tälpual Ruakkimises Uumapaikast Pitsit pöhisevät Keskustas Turun<br />

taitokeskuksessa<br />

appusis Päältpäi Pihalt kummottos Sanomato<br />

Rauma tunnetaan valtakunnallisesti pitseistään, mutta<br />

harva tietää, että myös Turulla on oma historiansa<br />

pitsinnypläyksen parissa. Turussa on nimittäin nyplätty ammattimaisesti<br />

jo 1600-luvun lopulla ja 1800-luvun ensimmäisellä<br />

puoliskolla kaupungissa toimi myös nypläyskoulu.<br />

Kalastamas Helkkari Leppymät Poikatte Föli<br />

Historia toki mielenkiintoista, mutta vähintään yhtä kiinnostavaa<br />

on, että sunsse<br />

pitsinnypläyksen perinnettä Noitte<br />

on nyt saa-<br />

pi SIMMOTTOS Jottalai simmone<br />

punut Turkuun tuulettamaan pitsinnypläyksen moniottelija,<br />

käsityömestari ja taiteilija Tarmo Thorström.<br />

ottis Anneta Toispual Huama Turun taitokeskuksessa Hullumaine<br />

pidettävät Tarmon pitsipöhinät Pih<br />

kutsuvat mukaansa kaikki nypläyksestä innostuneet. Tarkoituksena<br />

on yhdistää ja innostaa turkulaista nypläysskeneä,<br />

mutta myös ihan vain nauttia yhdessä nypläämisestä.<br />

PERUNATTE HERRASVÄKKETTE Lakkamat Vallato<br />

Pöhinöitä pidetään kerran kuukaudessa aina toukokuulle<br />

2025 asti.<br />

amal Mihinkäs suurToril Ketä marjampoimijoi<br />

Kurkkaa lisätiedot koodin takaa:<br />

Teksti: Tiina Aalto<br />

älyne Päältpäi Käskytettävä hiano määvai san<br />

Kuva: Tarmo Thorström<br />

24 Suomen Turku N o 2/<strong>2024</strong>

Perinteinen joulutori<br />

Itsenäisyyspäivänä 6.12. klo 11-14<br />

Pyhän Katariinan kirkkoaukiolla<br />

Joulun tunnelmaa ja jouluostoksia Nummen<br />

sydämessä! Päivä alkaa klo 10 jumalanpalveluksella<br />

ja seppeleenlaskulla, jonka jälkeen<br />

joulutori aukeaa. Mukana alueen yhdistyksiä.<br />

Lämpimästi tervetuloa! Joulutorin ohjelmassa:<br />

kahvilat pappilassa ja srk-kodilla<br />

lapsille poniajelua ja kivaa puuhaa<br />

klo 12 pieni konsertti kirkossa<br />

myyntikojuja, musiikkia ja paljon muuta!<br />

Joulunajan tapahtumien tiedot<br />

www.katariinanseurakunta.fi<br />

Söker du<br />

• ett sätt att stärka ditt kunnande eller<br />

din yrkeskompetens?<br />

• en alternativ väg till examensstudier<br />

vid Åbo Akademi?<br />

Öpu är öppet för alla!<br />

De flesta kurser kan avläggas på distans.<br />

öppna vid Åbo Akademi<br />

universitetet<br />

abo.fi/opu<br />

Kalastamas Helkkari Leppymät Poikatte Föli<br />

empi SIMMOTTOS Jottalai simmone sunsse Noitte<br />

mmottis Liity Annetanyt Toispual Turkuseuraan,<br />

Huama Hullumaine Pih<br />

eta PERUNATTE<br />

Varaus<br />

jokaisen HERRASVÄKKETTE turkulaisen<br />

muutettu<br />

Lakkamat ja Vallato<br />

ippamal Mihinkäs Turun ystävän<br />

Paikka suurToril yhdistykseen.<br />

varaamatta Ketä marjampoimijoi<br />

irasälyne Päältpäi Käskytettävä hiano määvai san<br />

Turkuseuran jäsenyys<br />

toispual Mont Montus Reunamilt Tohtis MEnos<br />

esofati Misä<br />

on<br />

jollai<br />

myös<br />

Suuremmi<br />

upea lahja!<br />

Ollenkas Lunasta<br />

<strong>TURKU</strong>SEURA.FI<br />

ltiaissi prohtama Valla Sanos Ruakoto Kui äskö<br />

Väkke Sääki Vähä Sukkelampi Jokirannas kyttäs<br />

NEIL HARDWICK- JUSSI TUOMINEN- KAUNO TAKARAUTIO<br />

MAALLAMUUTTAJAT<br />

Säkert och högklassigt boende<br />

I ÅBO DIAKONISTIFTELSES<br />

SERVICEHEM ESIKKO<br />

Uittamovägen 7, 20810 Åbo<br />

Även tillfälliga bostäder (t.ex. rörreparation)<br />

välkommen att bekanta<br />

dig med våra lägenheter!<br />

Turvallista ja laadukasta asumista<br />

TURUN DIAKONIASÄÄTIÖN<br />

PALVELUTALO ESIKOSSA<br />

Uittamontie 7, 20810 Turku<br />

Myös väliaikaisasuntoja (esim. putkiremontti),<br />

tervetuloa tutustumaan!<br />

Tilläggsinformation:<br />

Verksamhetsledare Anu Salmi<br />

040 184 0123<br />

turundiakoniasaatio.fi/pa-svenska<br />

Lisätietoja:<br />

Toiminnanjohtaja Anu Salmi<br />

040 184 0123<br />

turundiakoniasaatio.fi<br />

VUOKRA-ASUNTOJA JA VÄLIAIKAISASUNTOJA MYÖS<br />

VANHUSTENTALO VUOKOSSA, KATTELUKSENKATU 1!<br />

ESITYSKAUSI<br />

8.11.<strong>2024</strong> - 11.1.2025<br />

TULOSSA AKSELIIN<br />

31.1.2025<br />

Robert James Waller -<br />

Sari Niinikoski - Kauno Takarautio<br />

HILJAISET SILLAT<br />

liput.teatteriakseli.fi<br />

20 € / 18 €<br />

HUMALISTONKATU 8A, <strong>TURKU</strong><br />

info@teatteriakseli.fi<br />

040 966 9628 (ma–pe klo 15–17)<br />

Oikeudet Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry<br />

Åbo vår stad N o 2/<strong>2024</strong> 25

Kadonneen Turun jäljillä<br />

Ida<br />

Schütt<br />

kotikutomosta<br />

tehtaaksi ja<br />

myymäläketjuksi<br />

Teksti: Sanna Kupila Kuvat: Turun museokeskus<br />

Työnjohtajan vaimo Ida Schütt ilmoitti Uusi Aura<br />

-lehdessä 13.6.1900 ”aikovansa ruveta harjoittamaan<br />

erityisten vaatekappaleiden tekoa.” Näin<br />

perustettiin toiminimi Ida Schütt. Vuonna 1913 julkaistussa<br />

Kotimaisen teollisuuden albumi -teoksessa perustajaksi<br />

mainitaan kuitenkin rouva Schüttin puoliso<br />

J. J. Schütt. Myöhemmin taas muutamissa sanomalehdissä<br />

mainittiin, että pariskunta perusti yrityksen<br />

yhdessä, jolloin rouva Schüttillä oli kenties suurempi<br />

rooli yrityksessä. Herra Schütt oli nimittäin yrityksen<br />

perustamisen aikoina Turun teknillisessä tehtaassa<br />

työnjohtajana. Hän erosi tehtävästään vuonna 1903<br />

ja ryhtyi sen jälkeen luotsaamaan täyspäiväisesti perheen<br />

yritystä.<br />

Ensimmäinen kutomo sijaitsi Vähä Hämeenkadulla,<br />

jossa valmistetut kudotut villa- ja trikoovaatteet saivat<br />

heti suuren suosion. Seuraavaksi tarvittiin siis myös<br />

myymälä. Myymälä avattiin Brahenkatu neloseen<br />

vuonna 1901 Ida Schütt -nimellä, sillä nimi oli jo tullut<br />

tunnetuksi turkulaisten keskuudessa.<br />

Trikoo korvaa puuvillan<br />

Kutomossa valmistettiin alussa sukkia, paitoja, leninkejä<br />

ja lasten pukuja villasta, puuvillasta ja trikoosta.<br />

Vuonna 1911 mainostettiin muun muassa omaa valmistetta<br />

olevia Boy-Scout-sukkia. Konevalmistettu neule,<br />

eli trikoo, oli tunnettu jo 1850-luvulta alkaen, mutta se<br />

oli 1900-luvun alussakin vielä uutuus. Trikoiset alusvaatteet<br />

syrjäyttivät puuvillaiset vasta 1920-luvulla.<br />

Ida Schüttin tehtaan tuotanto kasvoi nopeasti heti alkuvuosina,<br />

ja jo vuonna 1905 tehdas siirtyi suurempiin<br />

tiloihin Venäjän Kirkkokadulle eli nykyisen Yliopistonkadun<br />

alkupäähän nahkuri Richterin vanhaan<br />

tehdasrakennukseen. Tuolloin yrityksellä oli jo käytössä<br />

sähkökäyttöisiä kutomakoneita. Henkilökunta<br />

lisääntyi koko ajan ja vuonna 1913 työvoimaa oli 140<br />

henkeä. Kutomo oli Turun suurin trikoo- ja neuletehdas<br />

1920-luvulla ja sen tuotannosta puolet myytiin<br />

Helsinkiin ja muualle Suomeen. Pulavuosiin asti kutomo<br />

työllisti lähes sata henkeä, mutta 1930-luvulla<br />

henkilökunnan määrä putosi puoleen. Vuonna 1938<br />

Schüttin tehtaan koneet myytiin Paraisten Villakutomolle<br />

ja toiminimi Ida Schütt keskittyi tämän jälkeen<br />

tekstiilialan kauppaan.<br />

26 Suomen Turku N o 2/<strong>2024</strong>

L Yritys jakoi asiakkailleen liikelahjoina mainostuotteita,<br />

kuten vuosikalenteria. Näitä oli myös myynnissä Ida<br />

Schütten liikkeissä. Kuva: Turun museokeskus<br />

Ida Schüttin konekutomo Venäjän kirkkokadulla, entisessä<br />

Richterin tehdasrakennuksessa vuonna 1906.<br />

Kuva: Åbo Akademi, bildsamlingarna / C. J. Schoultz J<br />

Ida Schüttin neule- ja lankakauppa sijaitsi vuonna 1906<br />

Brahenkatu nelosessa.<br />

J<br />

Yrityksen käärepaperitkin sen kertoivat, mitä tuotteita<br />

Ida Schüttilla myytiin. K<br />

Myymäläverkosto kasvaa<br />

Kaksi Ida Schüttin myymälää toimi 1910-luvulla Humalistonkadulla,<br />

mutta 1920-luvulta lähtien myynti<br />

keskittyi Eerikinkadulle, ruotsalaisen teatterin talossa<br />

olevaan myymälään. J. J. Schütt kuoli vuonna 1939,<br />

jonka jälkeen Ida-rouva jatkoi yrityksen johdossa. Ida<br />

menehtyi viisi vuotta myöhemmin, jonka jälkeen yritys<br />

siirtyi uusille omistajille. Samalla toiminimi muuttui<br />

osakeyhtiöksi nimeltään Oy Ida Schütt Ab.<br />

Uudet omistajat olivat mainospäällikkö Karl Duffner<br />

ja makkaratehtailijana tunnettu Georg Fischer. Duffnerista<br />

tuli yrityksen toimitusjohtaja. Saksassa syntynyt<br />

ja vuonna 1923 Suomeen tullut Duffner oli aiemmin<br />

toiminut valokuvaajana Turun Sanomissa sekä<br />

1930-luvun alusta Turun Vanun mainospäällikkönä ja<br />

ansioituneena näyteikkunasomistajana.<br />

Sodan jälkeinen aika ei ollut helppoa tavarapulan<br />

vuoksi. Villa ja puuvilla olivat kortilla vielä 1950-luvun<br />

alussakin. Tuohon aikaan Ida Schüttillä ei enää kudottu<br />

kankaita, mutta valmiista kankaista ommeltiin<br />

vaatteita. Vähitellen teollisesti valmistetut vaatteet<br />

yleistyivät ja yrityksen painopiste siirtyi myymälöiden<br />

kehittämiseen.<br />

Duffnerin mottona oli ”seuraa aikaasi ja tee parhaasi”.<br />

Hän onnistuikin luotsaamaan yrityksen uuteen<br />

menestykseen ja myymälöiden määrä alkoi kasvaa.<br />

1950-luvulla niitä oli Eerikinkadun päämyymälän lisäksi<br />

Yliopistonkadulla, Toivolankadulla ja Nummenmäellä<br />

Vanha Hämeentiellä.<br />

Seuraavalla vuosikymmenellä määrä kasvoi edelleen<br />

ja liikkeet erikoistuivat. Eerikinkadulla ja Kauppiaskadulla<br />

oli liivi-, sukka- ja lankamyymälät, Vanha<br />

Hämeentiellä kangas- ja lyhyttavaramyymälä, Humalistonkadulla<br />

ja Kristiinankadulla myytiin sukkia- ja<br />

alusvaatteita. 1950-luvulla myyntituotteiksi tulivat<br />

myös verhot ja niitä myytiin Yliopistonkadulla. Vuonna<br />

1964 avattiin suuri verhomyymälä juuri valmistuneessa<br />

KOP-kolmiossa.<br />

Vielä 1970-luvulla myymälöitä oli viisi ja ne näkyivät<br />

hyvin katukuvassa. 1980-luvun alussa jäljellä olivat<br />

enää Eerikinkadun ja Kauppiaskadun liikkeet. Viimeisenä<br />

säilyi Eerikinkadun myymälä, joka lopetti<br />

1980−90-lukujen vaihteessa. •<br />

Sanna Kupila<br />

Kirjoittaja on Turun museokeskuksen<br />

tutkija, joka on<br />

kiinnostunut turkulaisesta<br />

teollisuushistoriasta.<br />

Åbo vår stad N o 2/<strong>2024</strong> 27

Väriä, vintagea ja tyyliä<br />

Koteja, joissa Turku<br />

näkyy ja tuntuu<br />

Teksti ja kuvat: Katriina Pakkanen ja Viivi Leijon<br />

Kurkkasimme kolmeen turkulaiseen kotiin, jotka heijastavat asukkaidensa intohimoa väreihin,<br />

kierrätykseen, persoonallisiin sisustusratkaisuihin sekä Suomen vanhimpaan kaupunkiin.<br />

Värikäs vintage-unelma keskellä<br />

kaupunkia<br />

Turussa sijaitseva pieni yksiö yllättää astujan<br />

heti ovella kirkkailla väreillään ja rohkeilla yksityiskohdillaan.<br />

Jokainen seinä on täynnä taidetta,<br />

julisteita tai keraamisia lautasia, jotka kertovat<br />

kodin asukkaan, Mona Blingin, rakkaudesta<br />

retroon ja persoonallisiin sisustusratkaisuihin.<br />

29-neliöinen koti on kuin väripommi, jossa jokainen<br />

kulmaus huokuu yksilöllisyyttä ja tarinaa.<br />

Bling kertoo Arabian Linna-sarjan lautasen olevan<br />

turkulaisin omistamansa esine. Lautasen<br />

ostohetkellä Bling asui vielä Helsingissä, mutta<br />

haaveili Turkuun muutosta.<br />

– Löysin sen Tori.fi:stä ja ajattelin, että tämä on<br />

pakko saada, jotta voisin katsella Helsingin kodin<br />

seinällä ja haaveilla Turusta, kertoo Bling.<br />

Värikkyys on tärkeä osa Blingin kotia, ja hän<br />

kuvailee aikaisempaa asuntoaan turhauttavaksi<br />

koska ei saanut maalata seiniä.<br />

I Mona Bling, 32, on toimittaja, sisällöntuottaja ja HLBT-vaikuttaja. Hän tuottaa<br />

sisältöä sisustukseen ja second-hand tuotteiden tuunaamiseen liittyen.<br />

28 Suomen Turku N o 2/<strong>2024</strong>

I Mike Valtonen (oik.) on viestintä- ja tuotantokoordinaattori Turun<br />

musiikkijuhlilla. Aida Vellamo on viestinnän harjoittelija Finnairilla.<br />

Kummatkin opiskelevat Turun kauppakorkeakoulussa.<br />

”Me ei oteta<br />

sisustusta<br />

liian vakavasti<br />

– Tuntui, ettei se ollut koti vaan vain paikka, missä yöpyi.<br />

Tänne Turun asuntoon halusin heti paljon väriä ja<br />

omaa kädenjälkeäni esiin. Nyt tämä tuntuu kodilta.<br />

Bling on intohimoinen vintagen ja second handin ystävä<br />

ja hänen asuntonsa onkin täynnä kirpputorilöytöjä<br />

ja itse tuunattuja esineitä. Bling arvioi, että peräti 85<br />

prosenttia hänen tavaroistaan on käytettynä hankittuja.<br />

Yksi hänen ylpeydestään on vihreälaattainen pöytä,<br />

jonka hän tuunasi itse paikallisesta The Originals -parturiliikkeestä<br />

löytyneistä vanhoista työtasoista.<br />

– Tämä koti on minulle paikka, jossa voin vapaasti<br />

ilmaista itseäni ja jossa jokainen esine kantaa mukanaan<br />

omaa tarinaansa.<br />

Pirskahteleva väriloisto opiskelijaasunnossa<br />

Turun ylioppilaskylässä sijaitseva rivitalomainen kolmio<br />

on kaikkea muuta kuin tavanomainen opiskelijakoti.<br />

67-neliöisen asunnon seinillä roikkuu värikkäitä<br />

julisteita, kirpputorilöytöjä ja hauskoja yksityiskohtia,<br />

jotka kertovat kahden nuoren asukkaan, Mike Valtosen<br />

ja Aida Vellamon persoonallisuudesta.<br />

– Me ei oteta sisustusta liian vakavasti, toteaa Valtonen<br />

nauraen.<br />

Ja tämä näkyy: jokainen huone on täynnä elämää ja<br />

väriä. Seiniltä löytyy muun muassa vanhoja Ruisrockjulisteita,<br />

joista Valtonen on erityisen ylpeä. ⊲<br />

I Seinällä komeilee useita julisteita,<br />

joista yksi on vanha Ruisrock-juliste.<br />

Åbo vår stad N o 2/<strong>2024</strong> 29

I Aida Vellamon huoneen työpöydällä<br />

lepää vinyylilevy. Pöytää koristaa myös<br />

kaksi ruukkukasvia.<br />

”<br />

Vanhoissa<br />

esineissä on<br />

hienoa se, että<br />

jokaisella on<br />

oma tarinansa.<br />

Kaksikon suosikkipaikka asunnossa on keittiö,<br />

josta on suora näkymä Turun tuomiokirkolle ja<br />

observatorioon. Ikkunan edessä seisova oranssi<br />

keittiönpöytä on Vellamon kirpputorilöytö, jonka<br />

hän toi kotiin junalla kaverinsa avustuksella.<br />

– Se oli melkoinen urakka, mutta tämän pöydän<br />

takia se kannatti.<br />

Asunnon tyylissä yhdistyvät molempien asukkaiden<br />

persoonat ja tyylit. Vellamon löytämät<br />

kirpputoriesineet ja vintin aarteet sointuvat kauniisti<br />

Valtosen seiniä koristaviin musiikkijuhliin<br />

liittyviin muistoihin.<br />

– Täällä saa olla vähän kaikkea sekaisin, kunhan<br />

se tuntuu omalta. Molemmat saavat tuoda tänne<br />

asioita, joista pitävät, ja jotenkin ne vain toimivat<br />

yhdessä, he toteavat yhdessä.<br />

I Mike Valtosen ja Aida Vellamon keittiössä on hyvä paikka<br />

juoda aamukahvit. Keittiöstä on suora näkymä Tuomiokirkolle<br />

sekä observatorioon.<br />

K Pirttisalojen kodin kaakeliuunin vieressä seinällä roikkuu<br />

Wäinö Aaltosen teoksia.<br />

Rauhaa, historiaa ja designia<br />

Vanhan kivitalon jykevät seinät huokuvat historiaa,<br />

mutta Turun keskustassa sijaitseva 168-neliöinen<br />

asunto yllättää modernilla ja raikkaalla<br />

ilmeellään. Juha ja Jaana Pirttisalo ovat asuneet<br />

tässä valoisassa kodissaan kahdeksan vuotta, ja<br />

heille kodin historia ja tarina ovat olleet tärkeitä<br />

sisustuksen lähtökohtia.<br />

– Talo on 120 vuotta vanha ja olemme pyrkineet<br />

säilyttämään mahdollisimman paljon alkuperäistä<br />

henkeä, Juha kertoo ylpeänä.<br />

Asunnon korkeat huoneet ja suuret ikkunat<br />

päästävät valon tulvimaan sisään ja vanhat kaakeliuunit,<br />

väliovet sekä kylmäkaapit ovat saaneet<br />

uuden elämän osana modernia kotia. Yksi<br />

kylmäkaapeista on muunnettu viinikomeroksi,<br />

mikä yhdistää käytännöllisyyden ja perinteet.<br />

30 Suomen Turku N o 2/<strong>2024</strong>

Pirttisaloille tärkeintä on ollut rauhallisuus<br />

ja ajaton tunnelma. Vanhat huonekalut<br />

ja design-klassikot sulautuvat<br />

saumattomasti yhteen, luoden kodikkaan<br />

ja tyylikkään kokonaisuuden.<br />

Olohuoneessa seisova Wäinö Aaltosen<br />

Paavo Nurmi -patsas muistuttaa<br />

Turun kulttuurihistoriasta, ja se on<br />

vain yksi monista turkulaisista yksityiskohdista,<br />

joita kodista löytyy.<br />

Pariskunnan rakkaus historiaan näkyy<br />

myös monissa muissa heidän<br />

hankinnoissaan. Vanhan Suurtorin<br />

Outolinnusta löytynyt jääkarhuveistos<br />

koristaa heidän makuuhuonettaan ja<br />

olohuoneen peurataulu on turkulaisen<br />

Lotta-Lucia Laineen käsialaa.<br />

– Vanhoissa esineissä on hienoa se,<br />

että jokaisella on oma tarinansa. Tämä<br />

koti on yhdistelmä vanhaa ja uutta, ja<br />

se tuntuu meiltä, kertovat Pirttisalot. •<br />

SÄHKÖSOPIMUKSET<br />

LÄMMITYS & JÄÄHDYTYS<br />

LÄMMÖN LISÄPALVELUT<br />

AURINKOPANEELIT<br />

SÄHKÖAUTOJEN LATAUS<br />

ENERGIANEUVONTA<br />

ENERGIATEHOKKUUS<br />

SÄHKÖNJAKELU JA LIITTYMÄT<br />

VALAISTUSRAKENTAMINEN<br />

PARASTA PAIKALLISTA PALVELUA.<br />

Me Turku Energiassa olemme rakentaneet parempaa seutukuntaa turkulaisille ja turunseutulaisille jo<br />

vuodesta 1898. Tarjoamme edelläkävijän energiaratkaisuja kohti hiilineutraalia Turkua 2029. Meiltä<br />

löytyy kattava valikoma energiaan liittyviä palveluja niin kuluttajille, yrityksille kuin taloyhtiöillekin.<br />

Olemme luotettava kumppani ja panostamme kestävään energiaan ja laadukkaaseen palveluun.<br />

Helpota arkeasi ja paranna energiatehokkuuttasi<br />

- tutustu monipuolisiin tuotteisiimme ja palveluihimme! turkuenergia.fi<br />

Åbo vår stad N o 2/<strong>2024</strong> 31

Paikan nimi<br />

Mesaani ja muut metkat nimet<br />

Turun nimistösuunnittelu sai alkunsa jo vuonna 1830 ja merenkulku sekä<br />

laivanrakennus ovat saaneet siitä arvoisensa osuuden.<br />

Viides kaupunginosa, eli Tervahovi<br />

(Tjärhofet) sai merimiesammattien<br />

nimet, kuten<br />

Båtmans Gatan, Sjömans Gatan,<br />

Styrmans Gatan ja Skeppare Gatan.<br />

Suomenkieleiset nimet alue sai virallisesti<br />

vasta myöhemmin, vuoden<br />

1890 nimistöpäätöksellä.<br />

Merenkulun ammattinimikkeet ovat<br />

saaneet sittemmin laajemman ja<br />

pysyvän sijan viidennen kaupunginosan<br />

ja Vähäheikkilän kulmalla.<br />

Uudempia nimiä ovat esimerkiksi<br />

Matruusinpolku, Purserinpolku<br />

ja Jungmanninkatu.<br />

Kun Erik Bryggman<br />

suunnitteli Oy Laivateollisuus<br />

Ab:lle<br />

1940-luvulla Laivanrakentajankylän,<br />

sinne ei tullut merenkulkuaiheisia<br />

nimiä. Sen sijaa<br />

uusille omakotitonteille<br />

vieville<br />

kaduille annettiin<br />

nimiksi muun muassa<br />

Mesaanitie<br />

ja Vanttitie. Puisto<br />

sai nimen Saalinki.<br />

Myöhem min tie-päätteet<br />

vaihtuivat kaduiksi.<br />

Myös Pikisaari on saanut nimensa<br />

merenkulun historian mukaan:<br />

Kun Lybekistä tullut liikemies<br />

Peter Thorwörste hyvän naimakauppansa<br />

ansiosta sai aseman<br />

tervakauppiaana 1600-luvulla, oli<br />

luonnollista että tervan välivarastona<br />

käytetystä alueesta tuli lopulta<br />

Pikisaari. Myös Luotsikatu sopi hyvin<br />

tuolle paikalle, koska Pikisaari oli<br />

luotsien asuttama kaupungin ulkosatama.<br />

1700-luvulla Itämaisessa kauppakomppaniassa<br />

vaikuttanut suurliikemies<br />

ja laivanvarustaja Jakob Bremer<br />

jätti myös nimijälkiä Pikisaaren<br />

alueelle. Valaanpyytäjänkatu ja Hetulakuja<br />

kertovat yhden sortin kauppamerenkulusta<br />

ja Merenkävijänkatu<br />

kaikista näistä. Lisäksi alueelta<br />

löytyvät Fregattikatu ja Puomikatu<br />

sekä vielä Alahanka ja Ylähanka,<br />

tuttavallisemmin Lägränden ja Lovartsgränden<br />

– aika sekalainen otos<br />

merenkulkun nimistöä siis.<br />

Majakkarannan alue rakennettiin<br />

1990-luvulla paikalle, missä on ollut<br />

aikanaan Fiskarsin veneveistämö.<br />

Tuolloin nimistötoimikunnassa<br />

Kuvassa on Pikisaaren vanha luotsiasema kuvattuna vuonna 2000. Pikisaari oli<br />

aikanaan luotsien asuttama kaupungin ulkosatama, jonka nimen alkujuuret juontavat<br />

tervakauppaan 1600-luvulla. Kuvaaja: Pekka Sihvonen / Museovirasto<br />

keskusteltiin ankarasti, kumpaan<br />

päädytään: majakoihin vai alueen<br />

historiaan? Hämmennystä aiheutti<br />

erityisesti alueen korkea tornitalo.<br />

Lopulta veneiden osat veivät voiton<br />

ja alueelle saatiin paitsi Veneveistämönranta,<br />

myös alueen pääkadut<br />

Kölikatu, Kokkakatu ja Reelinkikatu.<br />

Majakkarannan alueelle tuli myös<br />

Saalinkipolku vaikka Pansiossa olikin<br />

jo Saalinkipuisto. Veneen perää<br />

kuvaava Ahterikatu löytyy niin ikään<br />

Majakkarannan alueelta. Sen ei pitänyt<br />

tulla kenenkään osoitteeksi<br />

vaan parkkipaikka-alueeksi.<br />

Katujen ja teiden nimeäminen<br />

on toisinaan melkoista<br />

palapeliä nykyajan ja<br />

historian välillä. Esimerkiksi<br />

Telakkatie on joskus<br />

ollut osoitenimenä<br />

Korppolaismäen<br />

rannassa. Nyt Pernon<br />

telakan portille<br />

johtava katu ja osoite<br />

on Telakkakatu.<br />

Kaksikielisen nimistön<br />

haasteista taas kertoo,<br />

miten telakan läheiselle<br />

kulkuväylälle - ei kadulle<br />

- on annettu nimi Laivapojantie<br />

– Jungmansvägen.<br />

Kukaan ei tullut tarkistaneeksi,<br />

että Turussa on jo Jungamansgatan<br />

– Jungmanninkatu. •<br />

Iina Paasikivi<br />

Kirjoittaja on Turkuseuran hallituksen<br />

jäsen ja Turun kaupungin<br />

entinen kaavoitusarkkitehti. Hän<br />

työskenteli nimistötoimikunnan<br />

esittelijänä vuosina 1989-2016.<br />

32 Suomen Turku N o 2/<strong>2024</strong>

En frågesport för hela familjen. I båten,<br />

Joulukaupunki täynnä elämyksiä<br />

MARRASKUU<br />

JOULUNAVAUS<br />

30.11.<br />

Suuri joulunavaus<br />

käynnistää joulukauden.<br />

JOULUKUU<br />

VALON POLKU<br />

5.– 8.12.<br />

Valotaidekokonaisuus<br />

valaisee Turun talvikautta.<br />

JOULUKUU<br />

VANHAN<br />

SUURTORIN JOULU<br />

Joulunalusviikonloppuisin<br />

23.11.–15.12.<br />

Katso lisää:<br />

www.isoheikki.fi<br />

Tarjoamme Iso-Heikissä ikäihmisille turvallisen ja viihtyisän kodin<br />

sekä luotettavat ja laadukkaat palvelut ympäri vuorokauden.<br />

Talon esittely torstaisin klo 14-16. Tervetuloa tutustumaan!<br />

Revontulenkatu 4, 20200 Turku | Puh. 040 5055 747<br />

i bilen, hemma och på stugan. 480 frågor<br />

från strand och land längs Finska viken.<br />

Frågorna gäller Åland, Åbo och<br />

den åboländska skärgården, Hangö,<br />

Porkala, Helsingfors, Borgå, Lovisa,<br />

Pellinge med mera.<br />

Frågorna handlar om kända personer och<br />

näringar. Om kultur, fritid och sport.<br />

Om natur och sjöfart. Om hamnar och<br />

krogar. Från forntid över historisk tid<br />

till dagens liv och politik.<br />

Det Finns roliga, troliga och otroliga svar.<br />

Henry Clay Ericsson<br />

SKÄRI-QUIZ<br />

Meri ja Turku...<br />

kaikista kirjakaupoista<br />

Havet och Åbo...<br />

i alla bokhandlar<br />

Mycket nöje!<br />

EN FRÅGESPORT I TJUGO RONDER<br />

LÄNGS FiNLANDS SYDKUST<br />

www.libraria.fi<br />

@Libraria<br />

@bokforlagetlibraria<br />

Åbo vår stad N o 2/<strong>2024</strong> 33

Laukkase murreristikko<br />

Ristikko 2-<strong>2024</strong><br />

Ristikko 2-<strong>2024</strong><br />

Esa Laukkanen<br />

1 2<br />

OIKKIAL<br />

1. hissuksis<br />

4. lööperi<br />

5. juuriska<br />

7. trumput<br />

8. paatti<br />

3 4<br />

5 6<br />

7<br />

8 9 10<br />

11<br />

11. fölis<br />

12. kaija<br />

15. raaris<br />

16. klappapuuro<br />

17. onka<br />

18 paakelssi<br />

19 ehto<br />

ALESKÄSSI<br />

12 13 14<br />

15<br />

2. räknätä<br />

3. vanttut<br />

4. rööri<br />

6. treffata<br />

9. förskotti<br />

10. valkata<br />

13. tiskitrasu<br />

14. korstraaki<br />

16<br />

17<br />

18<br />

19<br />

EclipseCrossword.com<br />

Laukkase murreristikon<br />

2/<strong>2024</strong> ratkaisu:<br />

EclipseCrossword.com<br />

Esa Laukkanen on Turkuseuran<br />

murreguru, joka ärsyyntyy nähdessään<br />

väärin kirjoitettua Turun murretta<br />

mainoksissa ja ilmoituksissa.<br />

O<br />

S<br />

1 2<br />

H<br />

I<br />

L<br />

O<br />

J<br />

A<br />

A<br />

3 4<br />

L<br />

A<br />

P<br />

5 6<br />

7<br />

11<br />

8 9 10<br />

18<br />

16<br />

15<br />

12 13 14<br />

17<br />

Ö<br />

A<br />

P<br />

L<br />

A<br />

H<br />

S<br />

V<br />

E<br />

N<br />

T<br />

H<br />

L<br />

T<br />

K<br />

E<br />

N<br />

N<br />

Ö<br />

O<br />

K<br />

K<br />

A<br />

Y<br />

E<br />

Y<br />

I<br />

P<br />

U H E<br />

S<br />

K<br />

E<br />

A<br />

M<br />

Ä<br />

R<br />

I<br />

K<br />

S<br />

I<br />

T<br />

T<br />

U<br />

E<br />

V<br />

Y<br />

U<br />

L<br />

A<br />

K<br />

R<br />

V<br />

R<br />

N<br />

T<br />

V<br />

A<br />

L<br />

I<br />

A<br />

T<br />

T<br />

I<br />

U<br />

N<br />

K<br />

S<br />

A<br />

V<br />

A<br />

T<br />

L<br />

A<br />

U<br />

V<br />

U<br />

I<br />

P<br />

I<br />

T<br />

S<br />

I<br />

R<br />

A<br />

P<br />

T<br />

K<br />

I<br />

T<br />

T<br />

T<br />

19<br />

I<br />

L<br />

T<br />

A<br />

O<br />

R<br />

34 Suomen Turku N o 2/<strong>2024</strong><br />

Ristikko 2-<strong>2024</strong><br />

Esa Laukkanen

Vuarine<br />

EI PARANIS<br />

HUUTTA<br />

– Misäs kävit? Mari kysys Jussilt.<br />

– Auto pesemäs.<br />

– Huurettik sul taas?<br />

– Samal tappa ku ennenki. Mää<br />

en kyl ymmärä, kui ain täyty<br />

huutta.<br />

– Teik sää pesulinjal jotta vääri?<br />

– Kaik hommat, ku mul kuulus,<br />

ohjette mukka.<br />

– Mikä sitäki kontrolli oikke<br />

riiva? Kiussa sunt joka kerta.<br />

Kui tyäantaja simmost siätä?<br />

Ei tartte ainaska palkita siit, et<br />

pysy töis.<br />

– Tuli miäle, et jos se huutaja<br />

o ollu armejas ja oppinu pahoil<br />

tavoil. Mää en tiärä, et huutak se<br />

muilki ku mul.<br />

– Jollaki o simmonen tapa, et<br />

täyty ai huutta. Yhte aikka meil<br />

oli kansakoulus iha mukava<br />

miäsopettaja muuto, mut ei<br />

osanu olla ilma huutamat. Karjus<br />

ku jalopeura.<br />

– Te annotte varma aihet hikkentty<br />

ja kiukutella.<br />

– Ei annettu. Simmost huutaja<br />

sanota nykysin koulukiussajaks.<br />

– Meil oli telakal yks pikkupomo,<br />

Nyyströmi, ku huusi millo mistki<br />

äänes kähiäks. Kerra se suuttus<br />

kahta hullumin, ku Reiska sanos,<br />

et huutamist olis kiva kuulustella<br />

enempiki ja et hän mene<br />

hakema kioskist Sisu–pastilei?<br />

Nyyströmi kähisi, et Remunem<br />

pitä suus kiine. Reiska ei ollu<br />

moksiska. Meinas, et sillo o vähä<br />

vaikkia naura höröttä.<br />

– Muistaks, ku olttin kaupunkintiatteris<br />

kattomas Anna Karenina,<br />

ni kaik vuarosanat huuretti?<br />

Tyyräjä oli ukrainalaine. Mää e<br />

ymmärä, et mitä sil huutamisel<br />

ajettin takka.<br />

– Jos Ukrainas vaam pruukata<br />

huutta. Vähä hoopolt kyl kuulus,<br />

ku toinen kiljus toisel, et ”mää<br />

rakasta sunt”.<br />

– Antti kertos jostan tyäkaveristas<br />

Vikist, ku luuli, et hän on<br />

kuuro, ja puhus ai huutamal.<br />

Joka kerta ku treffatti, Antti sanos,<br />

et kuule vähemälki, mut Viki<br />

huusi vaa. Oli tottunu huutamam<br />

piänest saakka.<br />

– Se katotan tyäpaikkakiussamiseks<br />

kans, jollei puhu mittä,<br />

Jussi sanos.<br />

– Yks ammattiyhristyspomo ei<br />

parin kolme vuattem puhunu<br />

mittän tyäkaverilles. Nyt hänt<br />

morkata henkisest pahompitelyst.<br />

Em mää huamanu kertto,<br />

et mää kävi äskösel pesureissul<br />

huutokaupaski ja huusi sul<br />

Sinkeri–neulomakone. Ek sää<br />

sanonu, et vanha o jo aikas eläny<br />

ja tikittäny?<br />

Mari korotti ääntäs ja alko kamalasten<br />

kilju Jussil:<br />

– Mikä hemmeti jästipää ja pökkeli<br />

miäs mul on, ku tommottos<br />

huuta?<br />

Jussi kuulusteli hiljaksis Mari<br />

huutamist ja sanos melkke<br />

ittekses:<br />

– Koska ei paranis huutta. •<br />

Risto Vuorinen<br />

Turkuseuran murreasiantuntija<br />

Risto Vuorinen menehtyi 15. toukokuuta<br />

2023. Omaisten suostumuksella<br />

jatkamme Riston kirjoittamien,<br />

mutta pöytälaatikkoon<br />

jääneiden pakinoiden julkaisua.<br />

Lämmin kiitos Virpi Vuoriselle,<br />

että Riston ennen julkaisemattomat<br />

pakinat ilahduttavat lukijoitamme<br />

edelleen.<br />

Åbo vår stad N o 2/<strong>2024</strong> 35

LLA <strong>TURKU</strong>LAIN<br />

I OLLA <strong>TURKU</strong>L<br />

ISSN 0780-5101<br />

ULAINEN. ONN<br />

9 770780 510006<br />

NNI OLLA TURK<br />

MAINOSTA MONIPUOLISESTI <strong>TURKU</strong>SEURAN SIVUILLA!<br />

KAHDESTI VUODESSA ILMESTYVÄ LEHTEMME ON MONIPUOLINEN LUKUPAKETTI,<br />

I OLLA <strong>TURKU</strong>LA<br />

KOTISIVUILLAMME MAINOSTAMINEN ON HELPPOA, VARAA ★<br />

TOIMI NYT<br />

JONKA SIVUILLA YRITYKSESI MAINOS NÄKYY PITKÄÄN.<br />

NÄKYVÄ BANNERI - TAI LOGOPAIKKA.<br />

YRITYS VOI LIITTYÄ MYÖS <strong>TURKU</strong>SEURAN KANNATUS-<br />

JÄSENEKSI - TARJOAMME YHTEISTYÖ KUMPPANEIDEMME<br />

YRITYSILMEELLE NÄKYVYYTTÄ TARJOUSHINTAAN.<br />

KULAINEN. ONN<br />

<strong>TURKU</strong>SEURAN JULKAISUISSA MAINOSTAMINEN PAIKKASI!<br />

KANNATTAA, KYSY LISÄÄ JA VARAA PAIKKASI!<br />

WWW.<strong>TURKU</strong>SEURA.FI<br />

★<br />

★<br />

ONNI OLLA TU<br />

★<br />

★<br />

★<br />

★<br />

★<br />

★<br />

★<br />

JA VARAA<br />

★<br />

★

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2025 Yumpu.com, all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!