IT-lehti, numero 8 / 2025

Invalidiliitto

8/2025

Tuetulla lomalla

saa hengähtää

hetken

Sivut 14–19

Avustaja Maryam

ja avustettava Timo

oppivat toisiltaan uutta

Sivut 42–45

Liittovaltuuston

uusi kokoonpano

selvisi

Sivut 50–51

Kirjoittaessa

arki katoaa

Sanat ovat vieneet

kirjailija Kaisa Viitalan

lapsesta saakka

toisiin maailmoihin

Sivut 8–13

pääkirjoitus

Sinikka Rantala

Päätoimittaja

Invalidiliiton järjestölehti

ISSN 0356-7249

JULKAISIJA

Invalidiliitto ry

Mannerheimintie 107

00280 Helsinki

Puh. 09 61 31 91

PÄÄTOIMITTAJA

Sinikka Rantala

Puh. 09 61 31 91

sinikka.rantala@invalidiliitto.fi

JÄSENTEN

OSOITTEENMUUTOKSET

jasenasiat@invalidiliitto.fi

Puh. 044 465 6054

JÄSENPALVELU

asiointi.invalidiliitto.fi

MAKSULLISET

TILAUKSET JA

OSOITTEENMUUTOKSET

varainhankinta@invalidiliitto.fi

Puh. 044 765 0510

ILMOITUSMARKKINOINTI

Paula Kaijanto

Puh. 040 707 1966

kaijantopaula@gmail.com

HENKILÖUUTISET JA

TOIMINTAKALENTERI

Riitta Lehto

Puh. 044 7650 659

(ma klo 13–15)

it-lehti@invalidiliitto.fi

TILAUSHINNAT

Kestotilaus 56 e

Vuoden tilaus 63 e

½ vuoden tilaus 39 e

KUSTANNUS JA TOIMITUS

Kamua Helsinki Oy

PL 159

40101 Jyväskylä

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ

Tuottaja

Milja Keinänen

puh. 040 635 0388

milja.keinanen@kamuahelsinki.fi

ULKOASU

Kamua Helsinki

www.kamuahelsinki.fi

LEVIKKI

21 415 (tarkastettu 2025)

PAINO

PunaMusta Oy, Joensuu

Lehti ei vastaa tilaamatta

lähetettyjen kirjoitusten ja

kuvien julkaisemisesta,

säilyttämisestä eikä

palauttamisesta.

Kannen kuva

Krista Luoma

IT on Aikakausmedia ry:n jäsen.

www.it-lehti.fi

Voimaa pysähtymisestä

Vuosi on ollut täynnä tekemistä, myös meillä Invalidiliitossa.

Yhdessä olemme saaneet aikaan paljon. Myös isoja muutoksia

on vuoden aikana suunniteltu ja toteutettu: Validia

Oy ja Lapin Kuntoutus Oy on myyty, uutta strategiaa on

työstetty, liittoäänestyksen kautta uudet liittovaltuutetut

on juuri valittu ja keskustoimistossa on valmisteltu organisaatiomuutosta,

joka astuu voimaan vuoden alussa.

Olemme tehneet paljon työtä sen eteen, että arki olisi

yhdenvertaisempaa ja mahdollisuudet monipuolisempia

vammasta riippumatta. Tämä työ näkyy niin yksittäisissä kohtaamisissa kuin

suurissa linjauksissa. Yhdessä olemme rakentaneet yhteisöä, joka parhaimmillaan

tukee ja kannustaa, on rohkea, toisiaan arvostava ja joka uskaltaa elää täysillä.

Se on voima, jota ei pidä aliarvioida. Kun ympärillä on joukko, joka uskoo

samoihin arvoihin ja haluaa vaikuttaa yhteiseen hyvään, myös vaikeat hetket

ovat kevyempiä kantaa.

Muutosten ja kiireen keskellä on helppo katsoa vain seuraavaa askelta, seuraavaa

velvollisuutta tai tavoitetta. Tarvitsemme kuitenkin myös aikaa pysähtyä

ja huomata, kuinka pitkälle olemme jo päässeet ja mitä kaikkea saaneet aikaan.

Siksi otetaan nyt hetki itsellemme. Lepo merkitsee hetkeä, jolloin voi vetää

syvään henkeä ja antaa mielen hiljentyä. Lepo on myös uuden energian, luovuuden

ja hyvinvoinnin lähde. Kun sallimme itsellemme hengähdystauon,

annamme tilaa myös voimille, jotka kantavat meitä eteenpäin. Pysähtyminen

toivottavasti myös muistuttaa meitä, että muutos harvoin syntyy hetkessä. Sen

sijaan tarvitaan pitkäjänteistä työtä, johon me jokainen osallistumme. Aktiivisuus,

osallistuminen ja vaikuttaminen saavat uuden merkityksen, kun välillä

pysähdymme katsomaan taaksepäin: toteamaan, että olemme kulkeneet matkan,

joka ei ole ollut mikään itsestäänselvyys.

Invalidiliitto-yhteisö on vahva ja osaava. Toivon, että se osaa myös jatkossa

kannustaa, tukea ja näyttää esimerkkiä siitä, että elämä ei ole pelkkää selviytymistä,

vaan se on täyttä elämistä, jokaisessa hetkessä. Kiitetään kaikista kohtaamisista,

yhteistyöstä, hymyistä sekä niistä pienistä ja suurista teoista, jotka

tekevät arjestamme merkityksellistä. Huomioidaan toistemme työ, se ei ole keneltäkään

pois. Kiitos liiton luottamushenkilöille, jäsenille ja henkilökunnalle

siitä, että teette tästä arvokkaasta työstä yhteistä.

On tärkeää unelmoida rohkeasti, kun ajatukset vaeltavat kohti tulevaa vuotta.

Pian on taas aika tarttua uusiin ideoihin, rakentaa lisää mahdollisuuksia ja

jatkaa matkaa kohti yhdenvertaisempaa, oikeudenmukaisempaa ja esteettömämpää

yhteiskuntaa.

Suuri kiitos kaikille lehden lukijoille kuluneesta vuodesta ja levollista joulun

aikaa!

INVALIDILIITTO

SOSIAALISESSA

MEDIASSA

2 IT INVALIDILIITTO

TEEMANA

Irti arjesta

AJASSA LIIKKUU

4 Ohjeet jäsenmaksun

maksamiseen / Kelan

lääkeluotto auttaa

pienituloisia

KANSI

8 Kaisa Viitalan uudessa

kirjasarjassa loistaa

liikuntavammainen

päähenkilö Agnes

20

Sam Brandt-Smal on tarkka

tyylistään niin vaatteissa

kuin apuvälineissä. Hän

sai apuvälinekeskuksesta

pinkkivalkoisen pyörätuolin.

Sisältö

8/2025

TEEMA

14 Tuetulla lomalla saatu

vertaistuki kantaa

pitkälle

20 Sam Brandt-Smal

tuunaa apuvälineitä

ja etsii vaateaarteita

kirpputoreilta

ANTTI YRJÖNEN

24 Hanke haluaa tuoda

kaupunkiluonnon

lähemmäs ihmisiä

28 Mitä vastaat?

Miksi verkkopankki

varoittaa jäsenmaksua

maksaessa?

VAMMAISET JA

YHTEISKUNTA

30 Liikuntavammaiset

ovat päässeet

mukaan moniin

turvallisuusharjoituksiin

36 Invalidiliitto vaikuttaa

38 Apuvälinetapahtumassa

saatiin uutta tietoa,

elämyksiä ja

vertaistukea

42 Yhteistyö avustajan

kanssa voi sujua, vaikka

välissä olisi kielimuuri

46 Omatoiminen harjoittelu

antaa voimia arkeen

VAKIOT

49 Liittouutiset

50 Liittoäänestyksen tulos

52 Liittovaltuuston

viimeinen kokous

53 Järjestöuutiset

54 Lakia ja oikeutta

55 Koulutukset

56 Henkilöuutiset

57 Toimintaa

61 Ledare

62 På Svenska

65 Kolumni: Jari

Mönkkönen

66 Ristikko

67 Makasiini

Puen ne vaatteet, jotka

haluan. En niitä, joista

ajattelen, että näin lihava

ihminen saa pukeutua.

www.it-lehti.fi 3

ajassa liikkuu

KYSELY

Paloturvallisuus

huolettaa

Kela kokeilee

korotonta

lääkeluottoa

KELAN uusi lääkeluotto antaa pienituloisille

asiakkaille mahdollisuuden hankkia tarvittavat

reseptilääkkeet ajallaan, vaikka lääkekulut

kertyisivät nopeasti suureksi. Lääkeluotto on

tarkoitettu tilanteisiin, joissa lääkkeiden vuosiomavastuu

täyttyy kertaostolla tai useammalla

asiointikerralla kalenterikuukauden aikana.

Luottoa haetaan ennen lääkkeen ostoa, ja se

maksetaan asiakkaan tilille. Asiakas maksaa

lääkeluoton takaisin Kelalle 12 tasaerässä.

Lääkeluottoa haetaan aina ennen lääkkeen ostamista

eikä sitä voi myöntää enää jälkikäteen.

Lääkeluottoa voi hakea myös lapsen lääkekulujen

perusteella. Kyseessä on kolmivuotinen

kokeilu, joka alkoi syksyllä 2025.

Lääkeluotto haetaan OmaKelassa tai

Kelan palvelupisteessä. Hakemus kannattaa tehdä

hyvissä ajoin ennen lääkkeen ostoa, kuitenkin

enintään kaksi kuukautta aiemmin. Asiakas voi

kysyä lisätietoja ja neuvoja hakemiseen Kelan

palvelunumerosta 020 692 204. Lisää tietoa löytyy

myös netistä osoitteesta kela.fi/laakeluotto.

ADOBE STOCK

INVALIDILIITON turvallisuus- ja varautumiskyselyn

mukaan fyysisesti vammaisten henkilöiden

huomioimisessa on merkittäviä puutteita sekä

pelastautumistilanteissa että ohjeistuksessa.

Kyselyyn vastasi 75 henkilöä eri puolilta Suomea.

Arjen riskeistä eniten huolta herättää paloturvallisuus,

jonka kokee merkittävimmäksi uhaksi 59

prosenttia vastaajista. Myös kotitapaturmat sekä

sähkö- ja vesihuollon häiriöt huolestuttavat monia,

ja avoimissa vastauksissa nousi esiin pelko sodan

ja kriisien vaikutuksista.

Lähes viidennes ei tiedä, miten tulipalossa tulisi

toimia. Pelastautumisharjoituksia järjestetään

harvoin: vain kolme prosenttia kerrostaloasujista

on osallistunut niihin, eikä apuvälineiden käyttäjiä

usein huomioida suunnitelmissa.

Lisäksi 85 prosenttia ei tunne yksilöllisen varautumissuunnitelman

käsitettä, ja 41 prosenttia

kokee varautumistiedon olevan heikosti saatavilla.

GETTY IMAGES

Ryhdy kuukausilahjoittajaksi ja tue kotimaista vammaistyötä

Lahjoittamalla säännöllisesti varmistat, että fyysisesti vammainen ihminen ja hänen perheensä

saavat apua silloin, kun sitä tarvitsevat.

NÄIN LAHJOITAT:

• Ryhdy kuukausilahjoittajaksi osoitteessa

www.invalidiliitto.fi/lahjoita tai soittamalla 044 765 0510 (arkisin klo 8–16).

MUUT TAVAT LAHJOITTAA:

• Soita lahjoituspuhelinnumeroon 0600 100 300

(10,18 euroa / puhelu + pvm)

• Lähetä tekstiviesti TUKI10 numeroon 16301 (10 euroa / viesti)

Keräyslupa https://www.invalidiliitto.fi/keraysluvat

4 IT INVALIDILIITTO

Jäsenten asiointipalvelu – hoida jäsenasiasi

helposti verkossa

Jäsenten asiointipalvelu tarjoaa jäsenille monipuoliset

mahdollisuudet hoitaa omia jäsenasioitaan sähköisesti.

Palveluun kirjaudutaan sähköpostitunnuksilla ja

käyttö edellyttää, että sähköpostiosoite on tallennettu

jäsenrekisteriin.

Kirjautumalla jäsenpalveluun voi

l Lukea sähköisesti jäsenetulehteä (IT-lehti)

l Päivittää omia yhteystietojasi niiden muuttuessa

l Tarkastella ja maksaa jäsenlaskuja

l Vaihtaa laskutustapaa (sähköposti/paperilasku)

l Ladata jäsenkortti mobiililaitteeseen tai tulostaa se

l Seurata tapahtumakalenteria ja

ilmoittautua tapahtumiin

l Lähettää viestejä jäsenyhdistykseesi

Kirjautuminen jäsenpalveluun:

Jäsenille

1.

2.

3.

Invalidiliiton sivuilta:

asiointi.invalidiliitto.fi/Kirjautuminen

Ensimäistä kertaa kirjauduttaessa klikkaa

Invalidiliiton kirjautumissivulta linkkiä:

Tilaa uusi salasana tästä

Syötä sähköpostiosoite, joka on tallennettu

jäsenrekisteriin

Saat sähköpostiisi linkin, jonka kautta voit

asettaa uuden salasanan.

Kirjautumiseen tarvittava jäsennumero tulee linkin

mukana sähköpostiin. Kirjautumisessa on käytössä

varmistuskoodi, joka tulee sähköpostiin ja tekstiviestinä.

Jäsenlaskut

Invalidiliitto laskuttaa jäsenmaksulaskut

useiden jäsenyhdistystensä

puolesta. Jäsenlaskut

lähetetään tammikuussa paperisena

tai sähköpostin kautta.

Jäsenlaskua maksettaessa tulee

käyttää aina laskun viitenumeroa.

E-lasku on mahdollista tilata

omasta verkkopankista. E-laskua

tilatessa varmenteeksi tarvitaan

edellisen laskun viitenumero tai

jäsennumero.

E-laskun tilaaminen

Jäsenmaksun voi hoitaa

kätevästi ja ympäristöystävällisesti

tilaamalla E-laskun.

E-lasku on turvallinen ja

helppo tapa maksaa jäsenmaksu

suoraan omasta verkkopankista.

E-laskua tilatessa

varmenteeksi tarvitaan edellisen

laskun viitenumero.

Näin tilaat e-laskun

Tekstit e-laskua tilatessa voivat olla eri muodossa riippuen pankista.

1.

2.

3.

4.

5.

6.

Kirjaudu omaan verkkopankkiisi

Etsi valikosta kohta ”E-laskut” tai ”Laskujen vastaanotto”

Valitse Uusi E-laskusopimus

Syötä laskuttajan nimi: Invalidiliitto. Valitse laskuttajaksi:

INVALIDILIITTO RY INVALIDFÖRBUNDET RF,

jonka maksun aiheena on Jäsenmaksu/tapahtuma

E-laskun lisätietoihin tarvitaan viimeisimmän laskun

viitenumero (löytyy edellisestä jäsenlaskusta)

Vahvista tilaus – jatkossa saat jäsenmaksulaskun

suoraan verkkopankkiisi

invalidiliitto.fi/jasenlaskutus

www.it-lehti.fi 5

ajassa liikkuu

Uusi peli kerää

palautetta

vammaispalveluista

HELSINGIN vammaispalveluissa kerätään palautetta

uudenlaisen Seppo-pelin avulla. Vammaispalveluiden

asiakkaat ovat innokkaita yhteiskehittäjiä

ja testaajia, kertoo Helsingin kaupunki. Pelin avulla

he ovat saaneet kertoa, mitkä asiat palveluissa

ovat heille tärkeitä, ja mitä he erityisesti haluavat

kehittää.

– Pelillisyys ei varmasti toimi ihan kaikille, mutta

tällä saadaan aiempaa enemmän verrannollista

dataa suurimmalta osalta asiakkaista. Olemme

ajan hermolla aiempaa paremmin siitä, miten palvelut

koetaan, ja asiakkaat ovat rakenteellisesti

mukana palvelujen kehittämisessä, ei vain erillisenä

”osana”, sanoo projektipäällikkö Maija Hansen.

Vammaispalveluissa on testattu peliä syksyn

ajan, ja se on tarkoitus ottaa säännölliseen käyttöön

vuoden 2026 alussa.

GETTY IMAGES

Kaikukortti

tuo kulttuuria

pienituloisten

saataville

KULTTUURIN saavutettavuutta edistävä Kaikukortti

juhlii tänä vuonna 10-vuotista taivaltaan.

Vuonna 2015 Espoossa käynnistynyt toiminta tarjoaa

tiukassa taloudellisessa tilanteessa oleville

pääsylippuja taide- ja kulttuuritapahtumiin sekä

kurssipaikkoja kansalaisopistoihin.

Kortti on käytössä tai valmistelussa jo 120

kunnassa ja 13 hyvinvointialueella. Kaikukortti

mahdollistaa maksuttoman pääsyn yli 450 taide-

ja kulttuurikohteeseen. Mukana olevat kulttuurikohteet

tarjoavat pääsylippuja ilman erillistä

korvausta.

Kaikukortin voi saada, jos asuu kunnassa, joka

on mukana Kaikukortti-toiminnassa, ja on jonkin

korttia jakavan tahon, kuten sosiaali- tai terveyspalvelun,

seurakunnan tai järjestön asiakas. Lisäksi

hakijalla tulee olla tiukka taloudellinen tilanne.

Kortin saajan on oltava vähintään 16-vuotias.

110 000

ihmistä

on pudonnut pienituloisuuteen vuosina

2024–2025 tehtyjen sosiaaliturvan

leikkauksien vuoksi. Heistä 27 000 on lapsia.

Näin kertoo Köyhyysvahti 2025 -raportti,

jonka ovat toimittaneet Invalidiliiton

sosiaalija terveyspoliittinen asiantuntija

Ylva Krokfors ja Suomen Caritaksen

pääsihteeri Larissa Franz-Koivisto.

– Epävarmuus toimeentulosta on lisääntynyt

ja erilaiset riskit kasaantuvat usein

samoihin perheisiin. Mitä nuoremmasta lapsesta

on kysymys, sitä vakavamman jäljen

köyhyys jättää, Krokfors tiivistää.

6 IT INVALIDILIITTO

Kuntouttava

työtoiminta voi loppua

SOSIAALI- ja terveysministeriö (STM) arvioi, että pitkäaikaistyöttömille

tarkoitettu kuntouttava työtoiminta

joudutaan lakkauttamaan nykymuodossaan, kertoo Yle.

Hallitus on aikonut siirtää toiminnan hyvinvointialueilta

kunnille vuonna 2027. STM:stä kerrotaan Ylelle, että tämä

ei ole mahdollista.

– Kuntouttavaa työtoimintaa ei voi nykymuodossaan

siirtää kunnille, koska kyseessä on sosiaalipalvelu eikä

kunnilla ole sosiaalipalvelujen järjestämisvelvoitetta,

kertoo palvelujärjestelmäyksikön johtaja Eveliina

Pöyhönen.

Hänen mukaansa nyt ajatuksena on, että kuntouttava

työtoiminta loppuu nykyisessä muodossaan. Kuntouttavan

työtoiminnan tulevaisuutta valmistellaan työryhmässä

osana sosiaalihuollon palvelu-uudistusta.

Hallituksen esitys asiasta on tarkoitus antaa eduskunnalle

syyskuussa 2026.

Sudoku

8

9

4

1

8

2

5

7

6

8

6

4

3

2

7

8

1

5

3

2

7

6

2

5

8

4

8

6

Täytä tyhjiin ruutuihin numerot 1–9 siten, että

jokaisella ruudukon pysty- ja vaakarivillä sekä

kussakin pienemmässä ruudukossa on sama numero

vain kerran. Ratkaisu on sivulla 67.

1

Perheen

talviretki

Tahkolla!

Tule viettämään unohtumaton kurssi, jossa koko perhe

pääsee nauttimaan talvisesta luonnosta ja sen kauneudesta

yhdessä!

Ajankohta: 4.–7.3.2026

Paikka: Break Hotel Sokos Tahko, Nilsiä

Haku: 1.2.2026 mennessä.

Kurssi on suunnattu ensisijaisesti perheille, joissa on vaikeasti

liikuntavammainen lapsi, joka tarvitsee liikkumisessaan

apuvälineitä ja toisen ihmisen apua. Kurssille voi osallistua

koko perhe ja se on osallistujille maksuton. Kurssi toteutetaan

yhteistyössä Malikkeen kanssa.

Kurssilla mm:

• Kokeillaan laskettelua Tahkon rinteissä joko kelkalla,

suksin tai pulkalla, jokainen taitojensa mukaisesti

sopivien toimintavälineiden avulla

• Retkeillään luonnossa soveltuvin toimintavälinein niin,

että kaikki voivat osallistua

Lisätietoa ja haku:

www.invalidiliitto.fi/tukea/sopeutumista-tukevat-kurssit

tai suoraan oheisesta Qrkoodista:

Lue lisää ja ilmoittaudu osoitteessa www.invalidiliitto.fi/tukea/sopeutumista-tukevat-kurssit

Lisätietoja: Ulla Leivo-Lahti p. 044 7650 678 ja Hannu Kapanen p. 044 4650 555

www.it-lehti.fi 7

irti arjesta // Teksti Minna Saloranta Kuvat Krista Luoma

Liikuntavammaisen

päähenkilön vuoro

Moni rentoutuu sukeltamalla Kaisa Viitalan

kirjojen maailmaan. Siellä hän viihtyy itsekin.

Mukaansa tempaavan juonen sisään

hän upottaa painavaa asiaa oivallettavaksi.

Uudessa menestyssarjassa viestin viejänä

on liikuntavammainen päähenkilö Agnes.

– Apuvälineet ovat

elämässäni mahdollistajia.

Miten sitä lähtisi kirjamessuille

ja kirjailijavierailuille

ilman niitä,

sanoo Kaisa Viitala.

8 IT INVALIDILIITTO

www.it-lehti.fi 9

irti arjesta

Naisen sormet liikkuvat

vimmaista

tahtia näppäimistöllä.

Kasvoille

nousee tuskainen

irvistys. Hän

ähkäisee – ja kirkaisee.

Jostain on

laskeutunut käsi hänen olkapäälleen.

Kohtaus sopisi jännitysnäytelmään,

mutta yhtä mahdollinen se on

kirjailija Kaisa Viitalan työhuoneessa.

Kirjoittaessaan hän on niin syvällä

toisessa maailmassa, että kahvikupposta

vaimolleen tuova aviopuoliso

Sami voi säikäyttää rouvan pahanpäiväisesti.

Toinen maailma sijaitsee tällä hetkellä

1700-luvun Skotlannissa, jonne

sijoittuu suuren suosion saanut Nummien

kutsu -sarja. Sarjan kahta ensimmäistä

osaa, Klaanin vieraana (2024)

ja Klaanin suojeluksessa (2025), on

myyty lyhyessä ajassa liki 25 000 kappaletta

painettuina, e-kirjoina ja äänikirjoina.

Viitala työstää jo kahta

seuraavaa osaa.

Skottien lumoama

Viitala ei seikkaile nummilla ensimmäistä

kertaa saati muodin oikusta.

Hän rakastui Skotlantiin jo lapsena

isoveljensä sarjakuvien äärellä. Siitä

lähtien hän on ahminut tietoa ja kirjoittanut

maasta.

Tuottelias kirjailija julkaisi ensimmäisen

romaaninsa 13-vuotiaana

Kaisa Ikolana. Koulutukseltaan

hän on historiantutkija. Nykyään

päivätyö on Herättäjä-Yhdistyksessä

viestintäsuunnittelijana. Kokopäiväinen

historiantutkijan työ osoittautui

ihmisiä rakastavalle naiselle

liian yksinäiseksi.

– Kyllä äiti tiesi, kun hän sitä jo aikanaan

epäili, naurahtaa Viitala.

– Pystyn uppoutumaan

kirjoittamiseen missä

tahansa. Kirjojani on

kirjoitettu sairaalan

sängyllä ja välillä

nauhurille sanelemalla,

kun kirjoittaminen ei ole

onnistunut, sanoo Kaisa

Viitala.

Kaisa Viitalan teoksista muodostuu kotikirjahyllyyn komea rivistö.

Salakuljetettua

asennekasvatusta

Nummien kutsu -kirjat voi määritellä

seikkailuromaaneiksi romantiikalla

höystettynä. Viitalaa kiitetään

loistavasta tarinankerronnasta

ja juonenjuoksutuksesta. Myös

miehet ovat löytäneet hänen teoksensa.

Viihteen sisään on ujutettu painavaa

asiaa ”sellaiseen karkkipaperiin

käärittynä, että se nielaistaan huomaamatta”.

Päähenkilö Agnes kävelee

kepin avulla ja tekee näkyväksi

sen, millaista on elää vammaisena

tervejalkaisille rakennetussa maail -

massa.

Samalla hän muistuttaa, ettei ole

olemassa ”vammaiselämää”, vaan

arkea, juhlaa, iloa, huolia ja rakkautta

liikuntakyvystä riippumatta.

Agnesin haasteet ovat Viitalallekin

arkea. Hänen oman liikuntarajoitteensa

syynä on harvinainen luustosairaus

osteogenesis imperfecta.

Se tekee luustosta hauraan ja kropasta

lyhytkasvuisen. Viitalan heikoin

kohta ovat reisiluut, joihin on

elämän varrella tullut useita kipeitä

murtumia.

– Agnes on ”puolipahimmoinen”,

kuten minäkin. Hän pystyy liikkumaan,

mutta vaikeasti, kipuillen ja

apuvälineiden turvin. Vammattomilla

on usein se kuvitelma, että on

vain täysin vammattomia ja sitten

pyörätuolin käyttäjiä, eikä mitään

siltä väliltä. Meitä omin jaloin, mutta

apuvälineiden avulla, liikkuvia ei

juuri muisteta esimerkiksi esteettömien

reittien suunnittelussa.

10 IT INVALIDILIITTO

Niin kauan

kuin joku

kysyy, pitääkö

vammaisista

kirjoittaa, heistä

nimenomaan

pitää kirjoittaa.

Kehuja ja kummastelua

Näin läheltä omaa kokemusmaailmaa

kirjoittaminen ei Viitalaa jännittänyt.

– Sitä kyllä mietin, haluavatko kustantaja

ja lukijat nähdä päähenkilönä

vammaisen. Kaikkein eniten jännitti

se, kelpuuttavatko kanssavammaiset

kuvaukseni.

Kustantamolle vammaisuus ei ollut

kuitenkaan mikään juttu. Liikuntavammaiset

ovat kiitelleet realistisuutta,

vammattomat silmiä avaavaa

kerrontaa.

– Yksi sydäntä lämmittävä palaute

tuli väliaikaisesti kyynärsauvat

saaneelta lukijalta. Hän kertoi

oppineensa kirjastani, miten portaissa

liikutaan niiden kanssa. Apuvälinekeskuksen

ohjeet eivät olleet

auenneet.

Niitäkin on, joiden mielestä hyvän

kirjan uskottavuuden syö vammaisen

päähenkilön parisuhde. ”Eihän

sellaista voi olla”, he väittävät.

– Nämä asenteet ovat pettymys

ja järkytys. Kuinka tällainen ihminen

selviää, jos hänen elämäänsä tulee

jotain, itselle tai läheisille? Vammaisten

vähemmistöön voi kuka tahansa

päätyä yhdessä silmänräpäyksessä.

Arvokas oppi

Viitala kiittää iäkkäinä kuopuksensa

saaneita vanhempiaan kasvatuksesta,

www.it-lehti.fi 11

irti arjesta

Uuden tekstin

kirjoittaminen

on valtavan

hauskaa.

Korviaan myöten kirjojen pauloissa.

– Miksi kirjoitan aina

vammattomista?

Miksi en kirjoita

tästä maailmasta,

josta eniten tiedän?

Sitä mietin pitkään.

Sitten syntyi Agnes,

kertoo Kaisa Viitala.

joka on kantanut elämän haasteissa.

Kodin tärkein oppi oli se, että jokainen

ihminen on yhtä tärkeä. Arvo ei

riipu iästä, sukupuolesta tai mistään

muustakaan tekijästä.

– Meinaan räjähtää, kun joku murehtii

muiden mielipiteitä ja miettii,

voiko tehdä näin tai pukeutua noin.

Arvostakaa ihmiset itseänne, hyvänen

aika.

Hannu-veli luki Viitalalle ja heidän

kehitysvammaiselle Maria-sisarelleen

valtavan paljon. Kirjat ja

sittemmin kirjoittaminen pelastivat

monet päivät ja viikot, joina Viitala

makasi sairaalassa tai joutui jäämään

kotiin, kun kaverit viilettivät

ulkona.

– Reisiluuni tuettiin ydinnauloilla,

mikä säästi monelta murtumalta.

Nauloja piti vaihtaa pidempiin kasvuni

tahtiin, joten leikkauksia ja sairaalapäiviä

oli paljon. Kavereita kyllä oli,

mutta esimerkiksi pyörällä en voinut

ajaa. Se rajoitti.

Kirjoittaessa ei koskaan ollut tylsää

– kuten ei ole edelleenkään. Hyvällä

itsetunnolla varustettu pikkutyttö

ei myöskään pelännyt lähettää

tekstiään kirjoituskilpailuun tai kustantajalle.

Kilpailusta tuli voitto ja kustantajalta

sopimus, joka sai sitten jatkoa rivakkaan

tahtiin.

Luovuuslakko

Lapsuus- ja nuoruusvuosinaan Viitala

julkaisi 15 romaania. Sitten hän

valmistui yliopistosta ja työllistyi tilaushistorioiden

pariin.

– Se oli vaihe, jolloin pidin kirjailijan

titteliä rasitteena. Kirjoitin vain

asiaa, en mitään luovaa tekstiä. Ajattelin

romaanien kirjoittamisen syövän

ammatillista uskottavuuttani.

Noihin vuosiin osui myös Samin

tapaaminen ja avioituminen.

– Sami luulikin saaneensa normaalin

naisen, hän nauraa.

Luovan kirjoittamisen pariin Viitala

palasi vasta, kun löysi mukaan

käsityöyhteisöön 2000-luvun alkupuolella.

Hän hoksasi, että menossa

oli sellainen ihmisiä yhdistävä käsityöbuumi,

josta pitäisi olla kirja. Koska

kukaan ei ollut sellaista kirjoittanut,

hän kirjoitti.

– Kustantaja ei kuitenkaan kiinnostunut

käsikirjoituksesta. Silloin ajattelin,

etten kustantajaa tarvitsekaan,

vaan julkaisen tarinan verkossa.


Käsityöblogissaan hän ”myi” kirjaa

siten, että pdf-tiedoston sai luettavakseen,

kun teki jonkin hyvän

työn.

Yhteisö paisui ja halusi yhä lisää

luettavaa. Ja Viitala kirjoitti. Blogissa

hän julkaisi myös kauan sitten laatikon

pohjalle jääneet Betty-käsikirjoituksensa

ja kirjoitti niille kirjakaupalla

jatkoa, luku kerrallaan julkaistuna.

– Se oli todella irtiottoa arjesta,

mukavaa ja mielekästä kirjoittamista.

Yhteisö eli vahvasti mukana, antoi

palautetta ja mietti juonenkäänteitä.

Kustantaja

rohmusi tekstejä

Eräänä päivänä sivuille löysi myös

tanskalainen kustantaja, Saga Egmont.

Viitala sai puhelun kustantajan

Suomen toimistolta. Se oli kuin

salama kirkkaalta taivaalta. Tai oikeastaan

Viitala uskoo, että Taivaassa

puuhasteli pari viikkoa aiemmin

kuollut, rakas ja viisas äiti.

– Hän oli tainnut keskustella siellä

kirjoistani pääjohtajan kanssa.

Viimeisten viiden vuoden aikana

kustantaja on julkaissut kaiken Viitalan

tuotannon, myös nuoruusvuosina

kirjoitetut kirjat uusina painoksina.

– Kun lähes kaikki aiempi tuotanto

alkoi olla kansien välissä, tuli haikeus

ja tarve alkaa kirjoittaa lisää. Silloin

sai alkunsa Nummien kutsu -sarja.

Viitala halusi testata markkina-arvonsa

ja lähestyi nyt muita kustantajia.

Karisto oli nopea.

Liikuntavammaisen päähenkilön

luomisen teki ajankohtaiseksi se, että

Viitalan oma vamma on viime vuosina

äitynyt pahemmaksi.

– Murrosiän jälkeen se oli pitkään

rauhallisessa vaiheessa. Hormonitoiminta

suojasi. Viime vuosina on

tullut pari pahaa murtumaa ja isoja

leikkauksia, joiden jälkeen kunto ei

ole enää palannut ennalleen.

Ikävää harvinaissairaan arkea on

se, ettei Viitala ole saanut toiseen reiteensä

uutta ydinnaulaa viimeisimmässä

leikkauksessa.

– Jos olisin tullut siinä pyynnössä

kuulluksi, uskaltaisin nytkin liikkua

ilman apuvälineitä.

Parasta on, jos voi auttaa

Samaan aikaan kun liikkuminen on

vaikeutunut, kirjamarkkinoilla Viitalan

vauhti on vain kiihtynyt. On kirjailijavierailuja

ja haastatteluja. Uusien

teosten työstämistä helpottaa kirjailija-apuraha,

jonka turvin Viitala tekee

tällä hetkellä 80-prosenttista työaikaa.

Ja onneksi on Sami. Ymmärtävä,

kannustava aviopuoliso, joka toimii

myös kirjojen oikolukijana, tilaisuuksien

valokuvaajana ja antaa asioihin

tarvittaessa miesnäkökulmaa.

Tänäänkin varmasti joku jossain

sukeltaa Viitalan luomaan maailmaan

viihtymään – tai ehkäpä pakoon

huolia, murheita ja yksinäisyyttä.

Sen ajatteleminen tekee valtavan

nöyräksi.

– Mikä on sen suurempi asia kuin

pystyä auttamaan toista ihmistä elämänmatkallaan

ja jopa kestämään

vaikeita aikoja? •

Klaani-teoksissa

nousee esiin myös

itselle ja muille

kelpaamisen

paine. Vammainen

päähenkilö ei

kuitenkaan ole se,

joka epäilee omaa

riittämistään.

KAISA VIITALA (IKOLA)

› 51-vuotias filosofian maisteri,

viestintäsuunnittelija,

historiantutkija ja kirjailija

(kaisaikola.fi)

› Asuu Seinäjoella Sami-puolison

ja Mustikka-kissan kanssa, kasvoi

maalaistalossa Lapualla

› Harrastaa seikkailuelokuvia,

dekkareita ja käsitöitä

› Tuotanto: 40 romaania (mm.

Laura, Hullu luokka, Ylämaan

kutsu, Kerällä ja Nummien kutsu

-kirjasarjat), 7 historiallista

tutkimusta, 3 toimitettua kirjaa,

näytelmiä, osuuksia antologioissa

› Nummien kutsu -sarjan esikoinen

Klaanin vieraana voitti Storytelin

suuren äänikirjapalkinnon

2024 (Romantiikka ja feelgood

-kategoria) ja pääsi juuri mukaan

Helsingin Sanomien Kuukauden

äänikirja -valikoimaan.

www.it-lehti.fi 13

irti arjesta

Lomaluotsi antaa

mahdollisuuden

vertaistukeen

Loma ja Terveys ry:n tuetuilla lomilla on erikoisuus:

vapaaehtoiset lomaluotsit ovat mukana

varmistamassa, että lomalaiset löytävät toisensa ja

ottavat hyödyn irti vertaistuesta. Heralan pariskunta

kertoo, millainen lomaluotsin rooli on.

Teksti Mariaana Nelimarkka

Kuvat Valentina Morales Buschmann, Anu ja Jori Heralan kotialbumi, Loma ja terveys ry, Getty Images


www.it-lehti.fi 15

irti arjesta

Loma ja Terveys ry

on yksi tuettujen lomien

järjestäjistä, ja

järjestö on kouluttanut

varsinaisten

lomaohjaajien rinnalle

lomaluotseja,

vapaaehtoisia ohjaajia.

Lomaluotsit

tukevat leiriläisten ryhmäytymistä

ja mahdollistavat vertaistuen. Heillä

on valmius toimia millä tahansa

vertaislomilla.

– Tuetun loman sisälle on rakennettu

mahdollisuus tavata toisia perheitä,

joilla on vastaava elämäntilanne,

Loma ja Terveys ry:n vertaislomien

suunnittelija Liisa Moilanen kertoo.

Tamperelaiset Anu ja Jori Herala

ovat Loma ja Terveys ry:n ”luottopakkeja”,

kuten Moilanen luonnehtii.

Vapaaehtoistoiminnan

konkareita

Anu ja Jori Heralalle toisten ihmisten

auttaminen on sydämen asia.

– Aina kun lähtee kotoa, pääsee itseään

parempaan seuraan.

Heralat ovat hitsautuneet tiiviiksi

yksiköksi osin Anun sairauden takia.

Se on myös tuonut heidät vapaaehtoistoiminnan

piiriin. Anu Herala

on ollut 12 vuotta harvinaissairaita

edustavan Aivolisäke-potilasyhdistys

Sella ry:n puheenjohtaja, ja Jori Herala

tukee häntä niin tässä luottamustehtävässä

kuin yleensäkin sairauden

kanssa elämisessä.

– Meillä on pitkä historia vapaaehtois

toiminnasta. Olen itse

harvinais sairas, mutta koulutukseltani

hammas hoitaja. Eli sote-ala

ja sairaala maailma ovat tuttuja työvuosilta,

Anu Herala kertoo.

Vapaaehtoistyö antaa sisältöä elämään,

vahvistaa jo vuonna 2011 eläkkeelle

jäänyt Jori Herala.

– Olen ollut monta vuotta myös

sairaalavapaaehtoisena. Vapaaehtoistoiminta

on hyvää vastapainoa pelkälle

olemiselle, ja ihmisten tapaaminen

edistää aivoterveyttä, Jori Herala

sanoo.

Heralat päätyivät lomaluotseiksi

kymmenisen vuotta sitten. He olivat

ensimmäiset koulutetut lomaluotsit,

ja siitä lähtien heillä on ollut muutama

tehtävä vuodessa. Alussa lomaluotseja

saatettiin tarvita jopa kuusi kertaa

vuodessa, mutta rahoitus leikkausten

myötä määrä on vähentynyt. Esimerkiksi

ensi vuonna loma luotseilla voi

olla hoidettavanaan vain kaksi lomaviikkoa.

Heralat kertovat ottaneensa kaikki

lomaluotsaukset vastaan, ja heille on

kertynyt kokemusta niin perhelomilta

kuin erityislapsiperheiden, omaishoitajien

ja aikuisten lomilta.

Kaikesta kuultaa pitkä kokemus ja

halu antaa parastaan joka ryhmälle.

He lähtevät lomaviikolle aina taustatyöt

tehtyinä: he ovat yhteydessä liittoon

tai potilasjärjestöön, ja saadusta

materiaalista on monesti ollut hyötyä

osallistujille. Kokeneena potilaiden

edun ajajana Anu Herala on pystynyt

tarjoamaan myös apua, jota kukaan ei

uskaltanut odottaa:

Loma ja Terveys ry:n vertaislomien

suunnittelija Liisa Moilanen.

Loma ja Terveys ry:n lomaluotsit

Anu ja Jori Herala.

VALENTINA MORALES BUSCHMANN ANU JA JORI HERALAN KOTIALBUMI


LOMA JA TERVEYS RY

Tutustu

lomajaterveys.fi

lomajarjestot.fi

– Omaishoitajien lomalla ilmeni, että

eri käytännöissä oli valtavia alueellisia

eroja. Otin viikon aikana asioista

selvää ja kerroin läsnäolijoille, miten

asioiden kuuluu olla. Näin he ovat

saaneet myös konkreettista tietoa, joka

auttaa arjessa.

Anu Herala on kiitollinen jokaisesta

mahdollisuudesta oppia uutta.

– Joka porukasta voi oppia itsekin

jotain uutta. Olemme halunneet tehdä

muutakin kuin vain olla läsnä. Tiedon

jakaminen on tärkeää, ja tämä on

ollut meillekin erinomainen opintomatka,

Heralat toteavat.

Aivoterveyttä itselle muille

hyvää tekemällä

Pariskunta toteaa, että vapaaehtoistyö

on parasta kodin ulkopuolista tekemistä

– ja sitä kautta he edistävät

omaa aivoterveyttään. Harvinaista

akromegaliaa sairastavan Anun vointi

on vaihteleva. Jori pysytteleekin koko

ajan vaimonsa tukena yllättävien tilanteiden

varalle.

– Olen vaimoni henkivartija. Hän ei

saa olla kauaa silmieni alta pois, kos-

Tuetulla lomalla

on usein

mahdollisuus

liikkua luonnossa.

Joka porukasta

voi oppia itsekin

jotain uutta.

ka saa kohtauksia, Jori Herala kertoo.

Anu Herala jatkaa:

– Elämme suhteellisen hyvää elämää,

emme ole sairauden vankeina.

Olemme aina pakanneet laukut, emmekä

ole kertaakaan joutuneet perumaan

menoa. Pitää muistaa elää niinä

hyvinä päivinä, mitä meillä on.

Vapaaehtoistyöstä ei makseta korvausta,

mutta lomaluotsit saavat majoituksen,

ruoan ja matkakorvaukset.

Kun loma alkaa, lomaluotsit ovat paikalla

virkavaatteissa eli lomajärjestön

t-paidassa.

– Kerromme osallistujille, että

olemme paikalla heitä varten ja autamme

kaikessa mahdollisessa. Olem-

MIKÄ ON TUETTU LOMA?

› Tuetut lomat ovat neljän tai

viiden vuorokauden mittaisia

täysihoitolomia.

Niitä järjestävät eri

lomajärjestöt.

› Tuettu loma on edullinen

tapa lähteä lomalle silloin,

kun siihen ei muutoin olisi

mahdollisuutta. Tuetut lomat

on tarkoitettu pienituloisille

perheille tai aikuisille, joilla ei

taloudellisten, sosiaalisten tai

terveydellisten syiden vuoksi

olisi muuten mahdollisuutta

lomaan. Ne sisältävät aina

majoituksen, ohjelman ja

ruokailut. Paikkana voi olla

esimerkiksi kylpylähotelli.

› Loman omavastuuhinta on

25 euroa per vuorokausi.

Alle 17-vuotiaat lomailevat

maksutta.

› Lomahakemus kannattaa

jättää ajoissa, sillä haku

sulkeutuu yleensä kolme

kuukautta ennen lomaa.

Hakemuksessa selvitetään

perustiedot ja se, miksi

hakija tarvitsisi tuetun

loman. Lomat myönnetään

eniten tarvitseville.

Ensikertalaiset ovat etusijalla.

Yli 80 prosenttia lomista on

myönnetty ensi kertaa lomaa

hakeneille.

› Tuettu lomailu on säädeltyä:

loman voi saada korkeintaan

kolmen vuoden välein ja

enintään kolme kertaa

kymmenen vuoden aikana.

› Eri lomajärjestöillä on

yhteiset loman myöntämisen

periaatteet. Tuettuja lomia

järjestävät Loma ja Terveys

ry (entinen MTHL ry), Solarislomat

ry, Hyvinvointilomat ry,

Svenska semesterförbundet ja

Nasy-lomat ry.

www.it-lehti.fi 17

irti arjesta

me aamusta iltaan mukana ohjelmassa.

Joskus olen vienyt pikkutirriäistä

vaunulenkille, että vanhemmat pääsevät

yhteiseen ohjelmaan, Anu Herala

kertoo.

Lomaluotsien päätehtävä on mahdollistaa

vertaiskeskustelut. Jori Herala

toteaa, että vertaistuki on erittäin

kysyttyä, eikä siihen varattu aika

yleensä riitä.

– Korostamme aina, että kaikki keskustelut

ovat ehdottoman luottamuksellisia,

ja olemmekin saaneet kokea ihmeellistä

luottamusta; ihmiset avautuvat

ahdistuksestaan ja muista asioista.

Otamme luottamuksen osoituksen

kiitollisina vastaan, Heralat kertovat.

Lomaluotsi antaa mahdollisuuden

keskusteluun ja avoimuuteen. Anu Heralan

kokemuksen mukaan keskustelu

ei useinkaan käynnisty ilman vetäjää.

– Kyllä se usein vaatii kannustusta

avoimuuteen. Jokainen saa puhua,

jos haluaa. Pakko ei ole puhua. Yleensä

moni avautuu, mutta sitä ei tapahtuisi

ilman koordinaattoria, hän sanoo.

Lomaluotsit ovat todella tärkeitä,

käy ilmi ihmisten palautteesta.

– Olemme ensimmäisenä ja viimeisenä

paikalla, ja saamme ihanaa palautetta:

’te olitte yhteen saattava voima,

teitte tästä ikimuistoisen’ tai ’ei olisi

ikinä kotoa lähtiessä uskonut, miten

henkilökohtaisia asioita herkistyy

juttelemaan’. Se on meille paras

kiitos; olemme tehneet jotain oikein,

Jori Herala sanoo.

Lomaviikkojen aikana on syntynyt

myös ystävyyssuhteita. Kaikki tämä

painaa vaakaa plussan puolelle, ja Heralat

kokevat saavansa työstä enemmän

kuin itse antavat.

– Tykkäämme tavata erilaisia ihmisiä

ja kuulla erilaisia kohtaloita. Tiedämme,

miten huonosti ihmiset voivat.

On ihanaa, jos voimme auttaa jotakuta

osuudellamme, he summaavat.

Parhaimmillaan loma antaa osallistujille

mahdollisuuden tulla kuulluksi.

Tarjolla on olkapää, mutta jokainen

saa olla omanlaisensa. Ilahduttavaa on

nähdä kehityskulkuja.

Vertaistuki voi antaa

paljon. Kuvassa ollaan

Loma ja Terveys ry:n

vertaislomalla.

Erään perheen isän silmät avautuivat

tuetun loman aikana. Hän tajusi,

miten paljon äiti on tehnyt töitä perheen

arjen eteen ja lupasi, että nyt tulee

muutos.

Eräs 10-vuotias poika antoi lähtöpäivänä

Anu ja Jori Heralalle kunnianimet

mummo ja äijä ja kysyi,

nähdäänkö vielä. Erään erityispojan

kanssa Anu viiletti fatbikella metsässä

vaikka takapuoleen sattui.

– Kun näin, miten poika nautti, ajattelin,

että painellaan menemään. Mun

persuus paranee kyllä!

Liikuttavia, suloisia, aitoja, hellyttäviä

tapaamisia on riittänyt niin lasten

kuin aikuisten kanssa. Omaa jaksamistaan

Heralat vaalivat niin, että

komennuksen jälkeen he puhuvat

asiat halki jo kotimatkalla. Mikään ei

jää heitä rasittamaan pidemmäksi aikaa:

he kun eivät voi kantaa kaikkien

murheita.

Myös Loma ja Terveys tarjoaa luotseille

koulutusta ja tukea. Lomakohteiden

ohjaajat ovat mahtavia ja yhteistyö

poikkeuksetta valtavan hyvää, Heralat

kehaisevat.

Ensi vuoden tuettujen lomien

tarjontaa voi jo tutkia.


Vaikka tuettujen lomien määrä on

laskemassa, Heralat toivovat tapaavansa

jälleen ensi vuonna mahtavan määrän

lomalta voimaa saavia perheitä.

– Kannustamme hakemaan lomille.

Hakeudu rohkeasti mukaan ja hyödynnä

tämäkin etuus! Vaikka lomia on

karsittu, hyödynnä nämä, mitä vielä

tarjotaan. Ensikertalaiset ovat aina

etusijalla, Heralat kannustavat.

He muistuttavat, että vaikka loma

on sosiaalinen tapahtuma, jokainen

valitsee itse, millä tavalla osallistuu.

Ohjelmaan osallistuminen on vapaaehtoista.

Jollekin parasta voi olla pääsy

valmiiseen ruokapöytään.

– Onhan se arjen luksusta! 95 prosenttia

naisista on todella kiitollisia,

ettei tarvitse huolehtia ruokapuolesta.

Eräänkin ison perheen äiti sanoi, että

he eivät saisi edes maitoja tällä hinnalla

perheelle viikoksi.

Loma tarjoaa mahdollisuuden saada

ystäviä, tukiperheitä, uutta tietoa ja

ehkä avata elämänkatsomusta.

– Oma asenne vaikuttaa niin paljon.

Sillä voi joko kuormittaa tai helpottaa

itseään, Anu Herala muistuttaa. l

Jokainen

saa puhua,

jos haluaa.

Pakko ei

ole puhua.

LOMA JA TERVEYS RY

Millaisia

tuettuja lomia

on ensi vuonna?

LOMA ja Terveys ry:n vertaislomien

suunnittelija Liisa Moilanen kertoo,

että lapsiperheiden tuettuja lomia on

tarjolla ensi vuonna sekä talvilomaviikoille

että pääsiäisen ja kesäloman

ajalle. Perhelomat on tarkoitettu

perheille, joissa on kouluikäisiä lapsia.

Muksulomat ovat alle kouluikäisten

lasten perheille. Vertaislomilla perheitä

yhdistää sama sairaus, vamma tai

elämäntilanne. Kesällä on luvassa loma

kehitysvammaisten lasten perheille sekä

perheille, joissa on omaishoitotilanne.

Haettavana on esimerkiksi talviloma

vaikeasti vammaisten lasten perheille.

– Maliken kanssa yhteistyössä järjestämme

talviloman perheille, joissa

lapsi käyttää liikkumisen apuvälineitä,

Moilanen kertoo.

Lisäksi lomia järjestetään esimerkiksi

omaishoitoperheille ja kehitysvammaisten

lasten perheille.

– Jos vertaisloma kiinnostaa,

asiakaspalvelumme auttaa pohtimaan,

löytyisikö loma, joka vastaisi perheenne

tilannetta. Autamme mielellämme

löytämään sopivan loman, ja saatamme

löytää hyvän vaihtoehdon, koska

tunnemme lomavalikoiman, Moilanen

kannustaa.

Perheiden kokemus on, että tuetun

loman kautta voi saada ainutlaatuisen

lomakokemuksen ja innostusta arkeen.

He saavat vertaistukea, uusia ystäviä

ja ovat motivoituneita terveellisempiin

elintapoihin. Hyvän ruokarytmin ja

liikunnan kokeilu antavat kimmokkeen

kiinnittää enemmän huomiota syömiseen

ja aloittaa esimerkiksi uimahallikäynnit.

– Lomalla saatu vertaistuki kantaa

pitkälle arjessa, Moilanen kertoo.

Aiempina vuosina on järjestetty

tuettuja lomia fyysisesti vammaisille ja

toimintaesteisille aikuisille yhteistyössä

Invalidiliiton kanssa.

Tuetun lomatoiminnan rahoitusta

on leikattu, joten lomia ei pystytä

toteuttamaan yhtä paljon kuin ennen.

Tarjonta vuodelle 2026 saattaa vielä

täydentyä, joten kannattaa seurata

Loma ja Terveys ry:n verkkosivuja tai

olla yhteydessä asiakaspalveluun.

www.it-lehti.fi 19

irti arjesta // Teksti Milja Keinänen Kuvat Antti Yrjönen

Omalla tyylillä

Miksi apuvälineiden pitäisi näyttää tylsiltä? Sam Brandt-Smal on

koristellut apuvälineitään tarroilla, virkatuilla koristeilla

ja maaleilla. Brandt-Smal muistuttaa, että myös vammainen ja

lihava ihminen saa näkyä rohkeasti ja olla oman tyylisensä.

Sam Brandt-Smalin

elämää helpottavat

Mauno, Olavi,

Sähäkkä Sanna

ja Kukkakeppi.

Ne ovat hänen

apuvälineilleen

antamia nimiä.

Mau no on pinkki

rollaattori, jossa on virkattuja koristeita,

ja Olavi puolestaan on tarroin

koristeltu sähkömopo.

Sähäkkä Sanna on pyörätuoli, jota

täplittää leopardikuvio.

Kukkakeppi on nimensä mukaan

kukkakuvioinen kävelykeppi.

Brandt-Smal on turkulainen vammaisaktivisti,

jolle apuvälineet ovat

paitsi elämän helpottaja, myös osa

värikästä ja omannäköistä tyyliä.

– Apuvälineet ovat näkyvä osa

ihmistä, mutta usein niissä on tosi

rajoitetut vaihtoehdot. Rollaattoreissa

väreinä on punainen, sininen

ja musta, ja kepit ovat yleensä harmaita,

Brandt-Smal kertoo.

Brandt-Smal on saanut apuvälinekeskuksesta

ihan tavallisia apuvälineitä,

kuten punaisen rollaattorin,

joka ei miellyttänyt hänen esteettistä

silmäänsä yhtään. Niinpä oli tartuttava

maalipurkkiin. Rollaattorin

spraymaalasi Brandt-Smalin avustaja,

ja hänen vaimonsa virkkasi siihen

translipun värisiä koristeita.

Translipulla kuvataan transsukupuolisia

ihmisiä, joihin Brandt -

Smal myös muunsukupuolisena

kuuluu. Pala identiteettiä kulkeekin

rollaattorissa mukana.

Pyörätuoleja tuunaavat

myös yritykset

Pyörätuoli Sähäkän Sannan kohdalla

Brandt-Smalilla kävi tuuri: hän

sai valita apuvälinekeskuksen kautta

tuoliinsa kaksi väriä, mikä on harvinaista.

Yleensä mittatilaustuoliin

saa valita vain yhden värin.

– Aiempi tuolini oli kokonaan

pinkki. Uuden tuolin valmistajalla ei

ollutkaan pinkkiä pyörätuolin runkoa

ja olin siitä ihan surkeana. Lopulta

sain luvan ottaa kaksivärisen

tuolin, johon tuli pinkit yksityiskohdat,

Brandt-Smal kertoo.

Myöhemmin Sähäkkä Sanna vielä

koristeltiin yhteistyönä apuvälineiden

tuunauksiin erikoistuneen

Kade-kaupan kanssa. Kade laittoi

Brandt-Smalin tuoliin leoparditäplätarrat

ja pinkit säleiköt.

Näyttävä apuväline päätyi koko

kansan tv-ruuduille, kun Brandt-


Sam Brandt-Smalille tyyli on

osa itseilmaisua, vähän kuin

taidemuoto. Kun hänelle tulee idea

hienoon asuyhdistelmään, hän

kirjoittaa sen ylös puhelimeensa,

jotta muistaa sen myöhemmin.

www.it-lehti.fi 21

irti arjesta

Sam Brandt-Smalin rollaattori on koristeltu hänen vaimonsa virkkaamilla kukilla.

Smal meni sen kanssa Linnan juhliin vaimonsa

Juliannan kanssa.

Brandt-Smal vinkkaa, että kotimaisen Kade-kaupan

lisäksi markkinoille on tullut muitakin yrityksiä,

jotka keskittyvät apuvälineiden tuunaukseen. Jos

pystyy käyttämään tuunaamiseen omaa rahaansa,

sillä voi saada apuvälineeseen lisää persoonaa.

– Esimerkiksi brittiläinen Izzy wheels tekee kalvoja

pyörätuolien renkaan eteen, lapsille vaikkapa

piirroshahmoaiheisia, Brandt-Smal kertoo.

Sairaudet aaltoilevat

Brandt-Smal on kärsinyt kroonisista sairauksista

noin kymmenen vuotta, ja oireita oli jo ennen sitä.

Hänellä on ME/CFS-väsymysoireyhtymä, joka aiheuttaa

monenlaisia väsymys- ja rasitusoireita ja

johtaa välillä vuodelepoon asti.

Brandt-Smalilla on myös liitännäissairauksia,

kuten fibromyalgia. Lisäksi hän on kärsinyt tasapainovaikeuksista

ja kaatuilusta, joiden syytä on tutkittu.

– Olen useamman kerran lyönyt pään asfalttiin ja

kaatunut Turun keskustassa. Apuvälineiden ansiosta

näin ei enää käy.

Brandt-Smal käyttää apuvälineitä vaihdellen.

Onkin hyvä, että niitä löytyy erilaisiin vaiheisiin, paremman

ja huonomman voinnin päiviin.

– Joskus pahoinvointi on niin kova, että pystyn

syömään vain nestemäistä ruokaa. Välillä menee

viikkoja, etten pääse sängystä ylös. Mutta sairaus

aaltoilee ja toisinaan voikin olla sellainen viikko, että

jaksan käydä kolme kertaa kaupungilla, Brandt-

Smal sanoo.

Apuvälineet tarkoittavat hänelle arjen vapautta.

– Sähkömopolla pääsen esimerkiksi kahden tunnin

lenkille koirien kanssa.

Kun ME/CFS-oireet vuosia sitten pahenivat ja

Brandt-Smal alkoi käyttää pyörätuolia voimia säästääkseen,

jotkut kyselivät, masentaako sen käyttäminen

häntä. Kysymys tuntui hölmöltä.

– Olin kyllä masentunut, mutta en pyörätuolin

takia. Pyörätuoli auttoi minua. Pääsin paikkoihin,

joihin en ollut pitkiin aikoihin päässyt. Pystyin esimerkiksi

käymään taas keikoilla, kun pääsin välillä

istumaan, Brandt-Smal kertoo.

Rauha kaikenlaisille kehoille

Sairastumisensa alkuaikoina Brandt-Smal asui Espanjassa.

Hän alkoi päivittää sosiaaliseen mediaan

sairauksistaan ja tutkimuksistaan, jotta kaukana

asuvat läheiset tietäisivät, mitä hänelle kuuluu.

– Sitten huomasin, että muitakin ihmisiä kiinnostavat

päivitykseni.

Nykyään Brandt-Smal jakaa Instagram-tilillään

@sam.brandtsmal kuvia persoonallisesta tyylistään.


Sam Brandt-Smal sai

apuvälinekeskuksen kautta

kaksivärisen pyörätuolin.

Pinkki oli hänelle selvä

valinta toiseksi väriksi.

Niiden ohessa on usein kantaaottavia

tekstejä. Vammaisten oikeuksien

ohella tärkeä teema on se, että

myös lihavat kehot saavat olla olemassa

ja rauhassa ilman syrjintää.

Brandt-Smal kutsuu sitä läskiaktivismiksi.

Hän ei halua pienentää

itseään ja näyttää sen myös tyylillään.

– Puen ne vaatteet, jotka haluan.

En niitä, joista ajattelen, että näin

lihava ihminen saa pukeutua. Ilmaisen

itseäni tyylillä, Brandt-Smal

kertoo.

Hän on ollut nuoresta asti kiinnostunut

eri tyylisuunnista ja

ihaillut esimerkiksi emo- ja j-rock

-tyylejä. Välillä hänellä on ollut barbiemainen

tyylikausi, johon kuuluivat

pinkki väri ja naiselliset vaatteet.

Nyt taas androgyyni tyyli viehättää.

Vaatelöytöjä Brandt-Smal tekee

erityisesti Turun seudun kirpputoreilta.

– On mahtavaa, kun löydän kirppikseltä

jonkun vaatteen, josta olen

haaveillut.

Tyylin lisäksi Brandt-Smal miettii

vaateostoksilla sitä, miten vaatteet

toimivat apuvälineen käyttäjän

arjessa.

– Koska minulla on avanne, housujen

täytyy olla korkeavyötäröiset.

Ja pyörätuolilla kelatessa hihat eivät

saa olla liian tiukat. Mietin näitä

asioita, mutta puen silti esimerkiksi

vartalonmyötäisiä vaatteita.

Esteettisyydestä nauttiminen

vammaisena ihmisenä ja sen toivominen

myös apuvälineisiin ei ole

Brandt-Smalin mielestä turhamaisuutta.

Saavathan ihmiset valita esimerkiksi

silmälaseihinsakin sen värin ja

mallin, jonka he haluavat.

– Ihmiset ajattelevat, että kunhan

meillä on joku apuväline, niin

olemme tyytyväisiä. Tai että kun

asennetaan joku ramppi, ja unohdetaan

kaikki muu, niin olemme

tyytyväisiä. Oikeasti vammaisten

huomioiminen on paljon muutakin.

Olemme kaikki erilaisia persoonia

ja kuka tahansa voi joskus tarvita

apuvälinettä, Brandt-Smal muistuttaa.

●

www.it-lehti.fi 23

irti arjesta // Teksti Emma Auvinen Kuvat Veikko Somerpuro, Getty Images

Kaupunkiluonto

on yhdenvertaisuuskysymys

Luonto alentaa verenpainetta ja lievittää stressiä.

Usein kuitenkin niiden ihmisten, jotka hyötyisivät

terveysvaikutuksista eniten, on vaikein päästä metsään tai

meren rannalle. Invalidiliitto on mukana Must-hankkeessa,

jossa pyritään tuomaan kaupunkiluonto lähelle ihmistä.

Kaupunkeja on perinteisesti rakennettu

ihmisiä varten, Turun

yliopistossa maantieteen

apulaisprofessorina työskentelevä

Nora Fagerholm toteaa.

–Nykyään meidän pitäisi

rakentaa kaupunkeja ihmisille

ja luonnolle, hän sanoo.

Kaupungistuminen on hänen mukaansa

etäännyttänyt ihmisten luontosuhdetta ja ihminen

on pitkään suhtautunut luontoon resurssina,

jota voi hyödyntää loputtomasti. Ylikulutuksen

seurauksena useimmat planetaariset

rajat ovat ylittyneet, ja peruuttamattomia ilmaston

keikahduspisteitä on jo todennäköisesti

saavutettu.

Planetaariset rajat kuvastavat maapallon

kanto kykyä. Keikahduspisteellä puolestaan

tarkoitetaan kynnystä, jonka jälkeen jokin ilmiö

yltyy peruuttamattomasti.

–Esimerkiksi koralliriuttojen menettäminen

on aika varmaa. On myös suuri riski, että Pohjois -

Atlantin merivirtojen kierto muuttuu ilmaston

lämpenemisen myötä merkittävästi, mikä tuli-

Nykyään meidän

pitäisi rakentaa

kaupunkeja ihmisille

ja luonnolle.

Nora Fagerholm

VEIKKO SOMERPURO


Luonnosta voi

nauttia myös

ikkunan kautta.

si tulevaisuudessa kylmentämään Suomen olosuhteita

huomattavasti, Fagerholm sanoo.

Suomessa ja kansainvälisesti on huomattu,

etteivät valtiot ole pystyneet reagoimaan riittävän

tehokkaasti kriisien etenemiseen. Sen takia

tarvitaan nopeaa ajattelutavan muutosta ja

toimintaa.

Tämä ajatus on kantavana teemana Must

(multispecies transitions) -hankkeessa, jossa

tuotetaan tietoa muun muassa kouluihin ja

kaupunki suunnitteluun luonnon monimuotoisuuden

turvaamiseksi.

Fagerholm on hankkeen varajohtaja, ja hankkeessa

on mukana myös Invalidiliitto.

Fagerholm sanoo, että käynnissä olevaa luontokatoa

ei pystytä ratkaisemaan pelkästään kaupunkien

ulkopuolella sijaitsevilla suojelu alueilla,

vaan myös kaupungit ovat tärkeässä roolissa.

–Kaupungeissa on paljon esimerkiksi erilaisia

paahdeympäristöjä, kuivia ja kuumia pintoja,

joissa tietyt vaarantuneet kasvit viihtyvät.

Meidän pitää miettiä, miten voimme tuoda

luonnon monimuotoisuutta ja ihmisten hyvinvointivaikutuksia

yhteen, luoda win-win tilanteita,

Fagerholm sanoo.

Tarvitaan ajattelutavan muutos

Vallalla on ajattelu, jossa ihminen on jotain luonnosta

erillistä. Hankkeessa edistettävä monilajinen

oikeudenmukaisuus on Fagerholmin mukaan

käsite, joka ravistelee vakiintuneita tapoja

ajatella.

–Meidän pitäisi huomioida sekä erilaisia

ihmis ryhmiä että yhtä lailla muita lajeja. Meillä

pitäisi olla tahto suunnitella toimintaamme

niin, että mahdollisimman moni eri laji ihmisen

ohella voi menestyä.

Osana Must-hanketta Oulun yliopistossa tehdään

yhteistyötä koulujen kanssa Suomessa ja

ulkomailla. Tarkoituksena on välittää lapsille

tutkitun tiedon pohjalta uudenlaista tapaa ajatella

ja toimia niin, että ihminen voi elää toisten

eläinten ja luonnon kanssa sopuisammin.

–Lasten ja nuorten kanssa pohditaan, miten

me hahmotamme suhdetta muihin lajeihin, esimerkiksi

pieniin ötököihin, jotka koetaan monesti

inhottavina tai haitallisina. Kun niitä tarkastelee

oman elämänsä keskiössä ja siinä roolissa

mikä niillä ekosysteemissä on, niin voidaanko

ymmärtää jopa ötökän elämän arvokkuutta

paremmin?

www.it-lehti.fi 25

irti arjesta

Tärkeä lähiluonto

Kaupunkisuunnittelu on Fagerholmin mukaan

kehittynyt viime aikoina parempaan suuntaan.

Kaupunkiluonnon riittävän määrän mittaamiseksi

on kehitetty 3–30–300 -periaate.

Sillä tarkoitetaan periaatetta, jonka mukaan

jokaisen kaupungissa asuvan pitäisi nähdä ikkunasta

3 isoa puuta. Lisäksi kaupungin jokaisella

asuinalueella maapinta-alasta 30 prosenttia

pitäisi olla puiden peitossa. Ja 300 metrin etäisyydellä

kodista pitäisi olla vähintään puolen

hehtaarin viheralue.

Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen

on ihmiskunnalle suuressa mittakaavassa

kohtalon kysymys, mutta luonnossa oleilu tarjoaa

myös yksilöille terveysvaikutuksia.

Luonnossa oleilu laskee verenpainetta ja kehittää

vastustuskykyä sekä edistää mielen terveyttä

ja sydän- ja verisuoniterveyttä. Sitran viimevuotisen

raportin mukaan luontoympäristöjen

Periaatteen mukaan

jokaisen tulisi nähdä

ikkunasta puita.

terveys taloudellinen rahassa mitattava arvo voi

olla jopa 2,5 miljardia euroa vuodessa.

Eniten hyvää mieltä ja terveysvaikutuksia

luonnosta saisivat usein juuri he, joille metsään

tai järvenrantaan pääsy on vaikeinta. Sen

vuoksi saavutettavan monimuotoisen kaupunkiluonnon

olemassaolo on myös yhdenvertaisuuskysymys.

–Jos viettää paljon aikaa kotona, eikä pääse

helposti liikkumaan, niin se, mitä näet omasta ikkunasta

voi olla aika merkityksellistä. Omalla pihalla

voi kuulla esimerkiksi lintujen ääniä ja seurata

vuodenaikojen vaihtelua, Fagerholm sanoo.

Parhaimmillaan luonnossa liikkumisen voi

liittää arkirutiineihin ja kulkea kauppaan puiston

läpi. Silloin luontoon ei tarvitse erikseen lähteä,

jos siihen ei ole mahdollisuuksia tai voima varoja.

Invalidiliitto on mukana Must-hankkeessa

lisäämässä ymmärrystä siitä, millaisia tarpeita

fyysisesti vammaisilla ihmisillä on suhteessa

kaupunkiympäristöihin ja luontokohteisiin.

Esteettömyysasiantuntija Johanna Hätönen

ajattelee, että hanke voi edesauttaa sosiaalisen

oikeudenmukaisuuden toteutumista yhteiskunnassa.

–Kun näkee ihmisen laajemmin osana luonnon

moninaisuutta, näyttäytyy ihmisten monimuotoisuus,

kuten erilaiset tavat liikkua ja toimia,

luonnollisena asiana, Hätönen sanoo.

Luontosuhde voi olla hankala

Invalidiliiton osallisuusbarometrissä selvitettiin

jäseniltä tänä syksynä, minkälaisia osallisuuden

kokemuksia luontoon ja luonnossa liikkumiseen

liittyy.

Hätönen kertoo, että Must-hankkeen asiantuntijat

osallistuivat barometrin kysymysten

muotoiluun, kun haluttiin selvittää, minkä laisia

vaikutuksia luontoympäristöillä on ihmisille, ja

kuinka tärkeitä ne ovat ihmisille liikkumisen ja

osallisuuden kannalta.

Työhön osallistui myös eri tavoin liikkuvia

liiton jäseniä.

Heidän tuottamansa tieto herätteli Hätösen

mukaan työryhmää kiinnittämään huomiota

myös luonnon aiheuttamiin vaikeisiin tunteisiin.

–Ajatellaan usein, että suomalaisilla on maaginen

luontosuhde, mutta todellisuudessa moni

voi kokea luonnon vihamielisenä elementtinä.

Siellä voi olla kylmää, märkää ja vaikea liikkua.

Jos on aistiyliherkkyyksiä, niin tuuli ja valo voivat

aiheuttaa jopa kipua, Hätönen huomauttaa.


Se, mitä näet

omasta ikkunasta

voi olla aika

merkityksellistä.

Jokaisella pitäisikin hänen mielestään olla

mahdollisuus nauttia luonnosta itselle sopivalla

tavalla, esimerkiksi parvekkeelta tai ikkunasta

katsellen. Aistiyliherkkyydet olisi mahdollista

ottaa myös kaupunkisuunnittelussa nykyistä

paremmin huomioon.

–Esimerkiksi puistojen pöytäryhmät voitaisiin

suunnitella rauhallisiksi ja rauhoittaa

esimerkiksi kasvillisuuden avulla liikenteen

hälyä. Niihin voisi rakentaa sääsuojia sateen

ja tuulen varalle sekä pöytäryhmiin mahdollisuus

istua pyörätuolilla. Aika pieniä suunnittelujuttuja,

joita voisi ottaa huomioon, jotta

eri tavoin liikkuvat henkilöt viihtyisivät siellä,

Hätönen sanoo.

Nora Fagerholm kertoo, että osallisuusbarometrista

saatavia tietoja on tarkoitus viedä

kunta- ja maakuntatasoilla käytäntöön.

–Teemme kaupunkisuunnittelijoiden kanssa

hyvin tiivistä yhteistyötä erityisesti kaupunkitasolla

asemakaavoituksessa ja rakentamisessa.

On tärkeää viedä sinne viestiä siitä, miten

me voimme tukea erilaisia rajoitteita omaavien

henkilöiden luontoyhteyttä asuinalueiden ja kaupunkien

suunnittelussa, Fagerholm toteaa. l

Mitä tarkoittaa

luonnon

monimuotoisuus?

› Luonnon monimuotoisuus ilmenee kolmella

tasolla: lajien ja luontotyyppien moninaisuutena

sekä kunkin lajin sisällä geneettisenä

vaihtelevuutena.

› Meneillään on kuudes sukupuuttoaalto.

Suomen eläinlajeista joka yhdeksäs on

uhanalainen, ja jopa puolet Suomen 400

erilaisesta luontotyypistä on uhanalaisia.

Huolestuttavin tilanne on linnuilla ja

sammalilla, joista molemmista joka kolmannes

on uhanalainen.

› Eläinten ja luontotyyppien uhanalaisuuden

taustalla on kestämätön maapinta-alan käyttö,

etenkin pitkään jatkunut tehometsätalous

avohakkuineen. Elinympäristöjen häviäminen

on johtanut lajikatoon.

› Jos jonkin eliölajin määrä vähenee tietyllä

alueella, sen vaikuttaa alueen muihin lajeihin.

Geneettisen vaihtelun väheneminen heikentää

lajien mahdollisuutta selvitä.

› Ekologiset käytävät tarkoittavat sitä, että

luontoalueet ovat kytköksissä toisiinsa.

Ekologiset käytävät ovat tärkeitä, koska ne

mahdollistavat lajien liikkumisen.

› Kytkeytyneisyys on kärsinyt hakkuiden,

rakentamisen ja jokien patoamisen

seurauksena. Myös kaupungeissa viheralueiden

pirstoutuminen on haaste.

› Kaupunkiluonnon monimuotoisuutta voi

tukea esimerkiksi istuttamalla pihamaalle

Suomen luontoon ja kyseiselle luontotyypille

soveltuvia kasveja. Ulkomailta tuodut kasvit

eivät esimerkiksi välttämättä tarjoa mettä

pölyttäjille.

› Luonto, lajien biodiversiteetti ja toimivat

ekosysteemit ovat merkittävässä roolissa

ilmastonmuutoksen vaikutusten hillinnässä ja

sopeutumisessa.

› Kaupunkiluonto toimii hiilinieluna.

Hellejaksojen aikana se auttaa

lämpösäätelyssä. Kaupunkiluonto auttaa myös

hillitsemään tulvia.

Lähteet: Must-hanke/ Nora Fagerholm,

Syke / Maria Hällfors, Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

www.ymparisto.fi/fi/ympariston-tila/luonto/

uhanalaiset-luontotyypit

www.it-lehti.fi 27

miten vastaat? // Teksti Milja Keinänen Kuva Getty Images

Miksi verkkopankki

varoittaa laskuja

maksaessa?

Verkkopankkien maksuihin tuli uudistus. Verkkopankki

saattaa nyt kertoa esimerkiksi, että ”maksunsaajan nimi

on eri kuin tilinhaltijan nimi”. Tämä voi hämmentää myös

Invalidiliiton jäsenyhdistyksen jäsenmaksua maksaessa.

Kysyimme Nordeasta, mistä on kyse ja miten toimia.

Lokakuussa mobiilija

verkkopankeissa

tuli käyttöön

maksunsaajan

tarkistus. Verkkopankki

saattaa nyt esimerkiksi

huomauttaa maksunsaajan

nimestä. Milloin ilmoitus

tulee näkyviin, Nordean

maksuliikenneasiantuntija

Liisa Kanniainen?

Uusi EU:n pikamaksuasetus vaatii

pankkeja tarkistamaan maksunsaajan

nimen ja tilin. Asiakkaalle pitää

ilmoittaa, vastaavatko nämä tiedot

toisiaan. Uutta maksua tehdessään

maksaja saa jatkossa aina ilmoituksen,

joka kertoo, täsmäävätkö maksunsaajan

tiedot.

Jos saajan nimi ja tilinomistajan

nimi eivät täysin vastaa toisiaan, pyydetään

maksajaa tarkistamaan tiedot.

Nimessä voi olla pieni ero, jolloin tilinomistajan

nimi kerrotaan.

Jos laskun saajan nimi eroaa paljon

tilinomistajan nimestä, voi olla

kyse siitä, että omistajan nimessä

on useita eri nimiä. Tai sitten tili

voi olla kokonaan jonkun toisen

omistuksessa.

Millaisia

ilmoituksia

maksaja voi

nähdä?

• Maksunsaajan nimi vastaa tilinhaltijan

nimeä: Tämä tarkoittaa,

että kaikki on kunnossa ja voit

edetä maksun vahvistamiseen.

• Maksunsaajan nimi poikkeaa tilinhaltijan

nimestä: Tämä tarkoittaa,

että kirjoittamasi nimi poikkeaa

jonkin verran tilinhaltijan nimestä.

Kerromme sinulle virallisen tilinhaltijan

nimen. Jos kertomamme

nimi vastaa sitä, minne olet maksamassa,

voit vahvistaa maksun.

• Maksunsaajan nimi on eri kuin

tilinhaltijan nimi: Tämä tarkoittaa,

että kirjoittamasi nimi on kokonaan

eri tai siinä on paljon eroa

verrattuna tilinhaltijan viralliseen

nimeen. Tarkista tiedot laskusta

tai maksunsaajalta ja päivitä ne.

Jos epäilet huijausta, älä vahvista

maksua.

• Emme voineet verrata maksunsaajan

nimeä tilinhaltijan nimeen:

Tässä tilanteessa tilinhaltijan

nimeä ei voitu tarkistaa teknisestä

syystä tai saajan pankki ei

vielä tue maksunsaajan tarkistamista.

Näin voi tapahtua, jos tili

on esimerkiksi maassa, jonka kotivaluutta

on muu kuin euro. Tämä

ilmoitus voi tulla myös tilanteissa,

joissa saajan tili on uusi tai

tilille ainoastaan saapuu rahaa.

Miten laskua

maksavan pitää

toimia, jos hänelle

tulee näkyviin

tällainen ilmoitus?

Lue aina huolellisesti ilmoitus, jonka

saat. Kun maksunsaajan tiedot

täsmäävät, voit vahvistaa ja lähettää

maksun.

Jos saat ilmoituksen, että tiedoissa

on eroavaisuuksia, tarkista maksunsaajan

nimi ja tilinumero laskulta

tai suoraan maksunsaajalta. Kun

olet varma, että maksutiedot ovat oikein,

voit jatkaa maksun vahvistami-


Jos epäilet

huijausta,

älä vahvista

maksua.

seen. Jos epäilet huijausta, älä vahvista

maksua.

Miksi ilmoitus voi

tulla näkyviin

myös silloin, kun

maksunsaaja on

luotettava taho, nimi on

kirjoitettu oikein, eikä ole

kyse huijauksesta?

Tarkistamme maksunsaajan tiedot

saajan pankilta. Joskus laskulla käytetty

laskuttajan nimi saattaa erota

pankin järjestelmissä olevasta nimestä.

Tällöin voit saada ilmoituksen, että

maksunsaajan nimi eroaa tilinhaltijan

nimestä. Joissain tapauksissa voit

myös saada ilmoituksen, että maksunsaajan

tietoja ei voitu vahvistaa.

Muista, että pankki välittää maksun

aina pelkästään tilinumeron perusteella.

Ilmoituksen tarkoitus on

ainoastaan informoida maksajaa.

Ilmoitus liittyy

uudistukseen. Mistä siinä

on kyse? Mitä tietoja

tarkistetaan ja miksi?

Lokakuussa voimaan tullut EU:n pikamaksuasetus

vaatii kaikkia pankkeja

tekemään tarkistuksen maksunsaajan

nimestä ja tilistä. Asiakkaalle

pitää ilmoittaa, vastaavatko nämä

tiedot toisiaan. Tämä auttaa asiakasta

paremmin huomaamaan, jos maksunsaajan

tiedoissa on virheitä tai kyseessä

on huijaus. Tarkistus tehdään

sekä pikamaksuihin että tavallisiin

tilisiirtoihin.

Käytännössä ilmoitus tulee aina,

kun asiakas syöttää uutta laskua verkko-

tai mobiilipankkiin. Koska huijausten

määrä kasvaa jatkuvasti ja

maksaminen nopeutuu pikamaksujen

käyttöönoton myötä, tarvitaan

uusia turvatoimia suojelemaan kuluttajia

huijauksilta.

Miten ihminen voi

tunnistaa, jos

hän on oikeasti

maksamassa

laskua väärälle taholle tai

tulossa huijatuksi?

Kolme tärkeintä neuvoa on, että

muistaa aina tarkistaa maksunsaajan

tiedot tarkkaan, välttää kiirettä

ja asettaa turvarajat maksuihinsa.

On tärkeää, että tarkistaa aina huolellisesti

maksun tiedot ja kenelle on

siirtämässä rahaa. Jos yhtään epäilyttää,

on hyvä varmistaa maksun oikeellisuus.

Voit ottaa asian puheeksi

esimerkiksi perheenjäsenen kanssa

tai kysyä neuvoa pankilta ennen

maksun vahvistamista.

Maksamisen turvarajat ovat työkalu

turvallisuuden parantamiseen.

Jokaisen kannattaa määrittää jo etukäteen

omat turvarajat. Niillä voi estää

tai pienentää vahingon määrää,

jos huijaus sattuukin omalle kohdalle.

Pankin tekemän

tarkistuksen

tarkoitus on suojella

asiakkaita.

On myös hyvä muistaa, että jos

maksunpyytäjä yrittää kiirehtiä maksun

kanssa, niin ole valppaana.

Ovatko nämä

ilmoitukset

poistumassa

jossain kohtaa

vai ovatko ne tulleet

jäädäkseen?

Näköpiirissä ei ole, että uuteen toimintatapaan

olisi tulossa muutoksia.

Itse asiassa päinvastoin, eli on odotettavissa,

että sama käytäntö laajenee

lähivuosina myös ei-euromaihin

EU:n alueella. l

Kun maksat

jäsenmaksua

Saatat saada jäsenmaksua

maksaessa ilmoituksen ”Tarkasta

maksunsaaja”. Ilmoitus

ei yleensä tarkoita virhettä tai

huijausta. Se on pankin tekemä

turvatarkistus uuden EU:n pikamaksusääntelyn

vuoksi. Jos

tilinumero on oikein ja vastaa

laskulla olevaa numeroa,

voit maksaa jäsenmaksun normaalisti.

Maksu menee perille

ilman ongelmia.

www.it-lehti.fi 29

vammaiset ja yhteiskunta

Evakuoinnissa

tarvitaan

hyvää yhteispeliä


Invalidiliiton yhdistysten aktiiveja

oli mukana Suomen Punaisen

Ristin Operaatio AvunKetju2025

-valmiusharjoituksessa. Suuri

harjoitus järjestettiin yli 30

paikkakunnalla marraskuussa.

Teksti Tapio Rusanen

Kuvat Milla Ilonen, Mirja Mäki-Kulmala, Getty Images

www.it-lehti.fi 31


Esteettömyysasioita

oli

selvästi pohdittu

jo etukäteen.

Liikuntavammaiset

pääsivät Operaatio

AvunKetju2025

-harjoituksessa kertomaan

näkemyksiään

varautumisesta

ja evakuoinnista.

Harjoitus oli

valtakunnallinen, ja

liikun tavammaisia ihmisiä oli mukana

useilla paikkakunnilla.

SPR:n Länsi-Suomen piirin pääharjoitus

Laukaassa toteutettiin yhdessä

Keski-Suomen hyvinvointi alueen ja

Laukaan kunnan kanssa. Harjoituksessa

perustettiin evakuointi keskus

ja harjoiteltiin tukitehtäviä yhdessä

viranomaisten kanssa.

Tarkoitus oli harjoitella auttamista

ja evakuointia tilanteissa, joissa myrskyt,

nopeat sään muutokset, tulvat tai

pitkät sähkökatkot aiheuttavat vahinkoja.

Harjoituksissa oli erilaisia tehtäviä,

joten ne olivat samalla koulutustilaisuuksia.

SPR Länsi-Suomen piirin valmiuspäällikkö

Aki Valosen mukaan harjoitus

auttoi ymmärtämään, mitä pitää

ottaa huomioon vammaisia ihmisiä

evakuoitaessa. Laukaan harjoituksessa

mukana oli lähes 120 henkilöä:

viranomaisia ja hyvinvointialueen

henkilöstöä sekä 40–50 maalihenkilöä,

jotka näyttelivät autettavia ihmisiä.

Liikunta- ja aistivammaisia osallistujia

oli kymmen kunta.

– Ihan seitsemän Oscarin suoritus.

Olihan mielenkiintoinen päivä,

naurahti Laukaan vammaisneuvoston

puheenjohtaja Mirja Mäki-Kulmala.

Hän oli kutsunut mukaan

vammais neuvostosta liikuntaja

aistivammaisia avustajineen, jotta

erilaiset kehittämistarpeet konkretisoituisivat.

– Kyllähän kehittämistä on paljonkin.

Esimerkiksi tiedottamisen

ja ohjeistamisen pitää olla selkeämpää,

hän arvioi.

– Vain siten, että me vammaiset

henkilöt olemme mukana käytännön

harjoituksessa ja tulemme näkyviksi,

oppivat muut huomioimaan

meidätkin, Invalidiliiton Sisä-Suomen

alueen järjestöasiantuntija Milla

Ilonen sanoo.

– Laukaan harjoitus sujui evakuoidun

näkökulmasta ihan ongelmitta.

Koko ajan oli todella hyvä yhteishenki

kaikkien toimijoiden kesken.

Esteettömyys asioita oli selvästi pohdittu

jo etukäteen. Esteettömät vessatkin

olivat käyttökunnossa.

Kuinka kaikki löydetään?

Milla Ilosen mukaan pohdittavaakin

jäi. Miten esimerkiksi järjestyy haku

Jatkuu sivulla 35 >>

1.

1. Maalihenkilöt saivat ottaa

halutessaan roolikortin ennen

harjoituksen alkua.

2. Mirja Mäki-Kulmalan huulet

meikattiin sinisiksi ja hänen tuli

toimia muistisairaan ja ahdistuneen

ikäihmisen roolissa.

2.

MIRJA MÄKI-KULMALA

MIRJA MÄKI-KULMALA


Teksti Tapio Rusanen Kuvat Hanna Lahti

1. 2. 3.

1. SPR:n Länsi-Suomen piirin työntekijä Teija Matalamäki avustaa Ulla-Mari Makkosta telttasänkyyn lepäämään.

2. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen sosiaalija kriisipäivystyksen työntekijä haastattelee Kauhavan Invalidit ry:n

harjoituksen vapaaehtoista maalihenkilöä Ulla-Mari Makkosta.

3. Kuvassa Kauhavan Invalidit ry:n vapaaehtoinen Raimo Söyrinki nousee esteettömään bussiin yhtenä harjoituksen

maalihenkilönä.

Kauhavalla varaslähtö

INVALIDILIITON Länsi-Suomen

vapaaehtoiset saivat alueen järjestöasiantuntijan

kanssa hienon mahdollisuuden

olla mukana HELA25

-yhteistoimintaharjoituksessa

Kauhavalla 19. –21. syyskuuta.

Osallistujia oli noin 120. Apuvälineiden

käyttäjät toimivat osana

maalihenkilöiden ryhmää. Evakuointikeskus

oli Kauhavan entisellä

lentosotakoululla.

Asetelma oli aivan samankaltainen

kuin myöhemmässä marraskuisessa

valtakunnallisessa Operaatio

AvunKetju2025:ssä. HELA25

-valmiusharjoituksen päätavoitteena

oli osallistujien henkilökohtaisen

auttamisvalmiuden kasvattaminen.

Lisäksi pyrittiin tiivistämään kolmannen

sektorin ja viranomaisten

yhteistyötä. Samala haluttiin kouluttaa

vapaaehtoisjohtajia ja vahvistaa

monialaisen johto-organisaation

kyvykkyyttä.

Samaan aikaan vapaaehtoisille

pidettyjen harjoitusten kanssa

järjestettiin myös koulutus kunnan

työntekijöille ja viranomaisille.

Koulutuksessa kerrottiin väestönsuojelusta

sekä siitä, mitä kunta ja

hyvinvointialue tekevät evakuointitilanteissa

– Harjoitus antoi paljon konkreettista

oppia vammaisten ihmisten

erityistarpeiden huomioimisesta,

Invalidiliiton Länsi-Suomen järjestöasiantuntija

Hanna Lahti kiteytti.

Evakuointikeskukseen kuljettamiseksi

on varattava esteetön bussi,

jossa myös apuvälineiden käyttäjät

pystyvät matkustamaan. Esteettömien

parkkipaikkojen ja vessojen

tulisi olla helposti saavutettavissa.

Lisäksi on huolehdittava siitä, että

kaikille tarvitsijoille löytyy sopiva

lepopaikka, kuten telttasänky.

On myös tärkeää varautua latausmahdollisuuksiin

ja varapyörätuoliin,

mikäli sähköisten apuvälineiden

käyttö ei ole mahdollista. Samoin

tarvitaan selkeä toimintamalli, miten

viranomaiset varmistavat evakuoitujen

lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden

saannin.

– Myös me saimme paljon uutta

oppia turvallisuuden ja varautumisen

teemoihin, kiittää Lahti harjoituksen

yhteistyökumppaneita.

Harjoitusta oli toteuttamassa

monialainen ryhmä SPR:n Länsi-

Suomen piirin, Vapaaehtoisen

pelastuspalvelun Vapepan, Maanpuolustuskorkeakoulun,

muiden

järjestöjen, Etelä-Pohjanmaan

hyvinvointialueen, poliisin ja kunnan

edustajia.

www.it-lehti.fi 33


Teksti Tapio Rusanen Kuva Milla Ilonen

Väestönsuojien käytössä on ongelmia

SUOMESSA on Sveitsin jälkeen

maailman toiseksi paras väestönsuojatilanne.

Sisäministeriön mukaan

Suomessa on noin 54 000 väestönsuojaa,

joihin mahtuu noin 4,4

miljoonaa ihmistä.

Valtaosa väestönsuojista on

kiinteistökohtaisia väestönsuojia. Ne

ovat pääsääntöisesti kerrostaloissa

ja julkisissa liiketiloissa. Väestönsuoja

toimii yleensä harrastustilana,

varastona tai jossain muussa

käytössä. Pyörätuolin käyttäjälle

hankaluuksia tuovat väestönsuojien

palo-ovien kynnykset.

Yleisiä väestönsuojia ei ole enää

vuoden 2011 jälkeen rakennettu.

Suurin osa kaupungin yleisistä

väestön suojista on kallioluolia Helsingissä.

– Niitä on Helsingissä yli 40 noin

900 000 ihmiselle. Asuintalojen ja

muiden kiinteistöjen suojat mukaan

lukien Helsingissä on yli 900 väestönsuojaa,

Etelä-Suomen Invalidiliiton

järjestöasiantuntija Aapo

Rantanen tietää.

Yleisissä väestönsuojissa on

monia eroja taloyhtiöiden väestönsuojiin

– on koulutettua henkilöstöä

sekä vapaaehtoisia ihmisiä erilaisia

tehtäviä ja avustamista varten.

– Metroasemat ovat kyllä syvällä

maan alla, mutta ne eivät ole ilmaeristettyjä.

Jyrkkä kulkuramppi

esteenä

Helsingin pelastuslaitos järjesti

syksyllä useita väestönsuojiin liittyviä

harjoituksia. Eri tavoin toimivien ja

liikkuvien ihmisten huomioimisessa

on paljon parannettavaa. Pyörätuolin

käyttäjien on hyvin vaikea jollei mahdoton

päästä kallioluoliin jyrkkien

kulkuramppien tai satojen portaiden

kautta. He pääsevät väestönsuojaan

huoltotunnelin kautta, mutta kulku ei

aina ole täysin esteetön.

Mikäli tulisi kiire päästä väestönsuojaan,

on liikuntaesteiset henkilöt

kannettava portaita alas. Sähköpyörätuolia

ei voi kantaa, joten sen

käyttäjän täytyy kulkea tunnelin

kautta. Sähköpyörätuoli on käyttäjälleen

välttämätön apuväline ja

siksi se pitäisi saada väestönsuojaan

mukaan.

Aapo Rantasen mukaan väestönsuojien

mitoitus on myös tiukka.

Henkilöä kohden on tilaa 0,8 neliömetriä,

mikä on liian vähän pyörätuolia

käyttävälle.

– Myöskään kolmikerrossängyt tai

telttasängyt eivät sovellu liikuntavammaisille.

Yksi ongelma olisi myös se, miten

wc-tilat järjestetään. Väestönsuojissa

on kuivakäymäläkomero, joiden

käyttäminen ei pyörätuolin käyttäjältä

onnistu.

Tiedonkulku kuntoon

Lain mukaan väestönsuoja tulee

ottaa käyttöön 72 tunnin kuluessa,

jos viranomainen käskee. Jos vakava

häiriötilanne syntyy, viranomaisilta

saa tietoa ja neuvoja, etenkin jos

henkilö tarvitsee erityistä tukea

tai apua. Pelastusviranomaisten ja

sote-henkilöstön on tärkeää tietää,

ketkä tarvitsevat erityistä tukea.

Lähimmän väestönsuojan löydät

kysymällä asiasta taloyhtiöltä tai

isännöitsijältä, tai tarkistamalla

oman kuntasi verkkosivujen karttapalvelusta.

Helsingin pelastuslaitos järjesti syksyllä väestönsuojien käytön harjoituksia.

Esimerkiksi Niemenmäen väestönsuojaan sulkeuduttiin neljäksi tunniksi.


MIRJA MÄKI-KULMALA

Yhteiskuvassa SPR:n toimijoiden kanssa Invalidiliiton

maalihenkilöt Jan Hänninen (edessä vasemmalla), Harri

Koivisto, Maritta Oksanen, Milla Ilonen ja Jani Pekki.

Ilosen takana Aki Valonen SPR:n Länsi-Suomen piiristä.

Jatkuu sivulta 32 >>

kotoa, jos kuljetettavia on useita eikä

kalustoa oli tarpeeksi? Ja miten tavoitetaan

kaikki apua tarvitsevat, jos kattavaa

rekisteriä ei heistä ole? Palvelutalot

ja hoivakodit on kyllä listattu rekistereihin,

mutta entä yksin asuvat?

– Kyllähän siinä vähän kylmäävä

olo tuli, kun näitä asioita puitiin.

Milla Ilosen mukaan olisi tärkeää

nähdä vammaiset myös toimijoina

eikä vain autettavina.

– Meistä on kyllä moneksi. Voisimme

olla evakuointikeskuksessa vaikkapa

henkisen tuen antajia, kielenkääntäjiä,

ruoanlaittajia – osana ratkaisua.

Vammaiset henkilöt voivat

kouluttautua vapaaehtoisiksi toimimaan

erilaisissa väestönsuojelutehtävissä.

Evakuoidut

väliaikaismajoitukseen

Kunnan tehtäviin kuuluu järjestää

tila päinen majoitus evakuoitaville.

Ensimmäisessä vaiheessa majoitus

järjestetään evakuointikeskuksessa.

Tämän jälkeen evakuoidut ohjataan

Laukaan kunnan 60:een väliaikaisasuntoon.

Laukaan vammaisneuvostossa

vaikuttava cp-vammainen

Jan Hänninen kysyi Avun ketju

-harjoituksessa kunnan hallintojohtajalta,

miten hätämajoitus pystyttäisiin

järjestämään liikuntarajoitteisille.

Kuntoutuskeskus Peurunka pystyisi

tarjoamaan laajaakin hätämajoitusta

Jyväskylän seudulla.

– Minulla on tällaisesta tilanteesta

omakohtainen kokemus. Olin

kotonani Laukaan Vihtavuoressa

heinä kuussa vuonna 2013, kun tehdasalue

evakuoitiin räjähdysvaaran

takia. Henkilökohtainen avustaja

oli tulossa avustamaan minua, mutta

häntä ei päästetty alueelle. Myös

inva taksia kiellettiin ajamasta poliisin

rajaamalle turva-alueelle, Hänninen

muistelee.

– Avun soittaminen ei ole helppoa,

jos henkilöllä on kommunikaatiovamma,

kuten minulla. Onneksi lähiomaiseni

tuli, avusti minut pyörätuoliin,

ja pääsimme autollani pois

alueelta.

Olisi tärkeää

nähdä

vammaiset myös

toimijoina eikä

vain autettavina.

Laukaan harjoituksen vapaaehtoiset

saivat Maritta Oksaselta myös

vinkin, että kuulonäkövammaiselle voi

ilmoittaa pikaisesta poistumistarpeesta

piirtämällä rastin tämän selkään.

Jan Hänninen pohti myös avustajakoirien

asemaa evakuointitilanteessa.

Hän kouluttaa itselleen parhaillaan

avustajakoiraa.

–Opas- ja avustajakoirilla sekä

muilla avustavilla koirilla on evakuoinnissa

oikeus olla evakuoitavan

mukana. l

www.it-lehti.fi 35

Invalidiliitossa tehdään niin

valtakunnallista, alueellista kuin

paikallistakin vaikuttamistyötä

aktiivisessa vuoropuhelussa vammaisten

ihmisten, järjestöjen, yritysten, päättäjien,

viranhaltijoiden, mielipidevaikuttajien ja

kansalaisyhteiskunnan kanssa. Tässä

katsaus muutamiin ajankohtaisiin

aiheisiin, joiden parissa työskentelemme

Invalidiliiton vision ”Yhdenvertainen ja

esteetön Suomi” toteutumiseksi.

Invalidiliitto

vaikuttaa

Invalidiliiton budjettilausunto

korosti vammaispalveluiden

rahoitusta

Esteettömyys ja saavutettavuus

osaksi Etelä-Karjalan

hyvinvointisuunnitelmaa

INVALIDILIITTO lähetti sosiaalija terveysvaliokunnalle

lausuntonsa hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi

vuodelle 2026. Liiton keskeisin viesti lausunnossa oli

vammaispalveluiden riittävän rahoituksen varmistaminen.

Lisäksi liitto kiinnitti lausunnossaan huomiota YK:n

vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa koskeviin

suosituksiin sekä toisti aiemmin esittämänsä näkemyksen

vammaisvaikutusten arvioinnin välttämättömyydestä

kaikessa lainsäädäntötyössä.

INVALIDILIITTO oli mukana suunnittelemassa konkreettisia

toimenpiteitä, jotta esteettömyyteen ja saavutettavuuteen

liittyvä tieto ja osaaminen olisi sekä kunnissa

että hyvinvointialueella osa kaikkea hyte-toimintaa.

Lisäksi vammaisjärjestöt kutsuttiin keskustelemaan

vammaispalveluiden työntekijöiden kanssa järjestöjen

toiminnasta sekä pohtimaan yhteisiä toimintatapoja, jotta

vammaisille ihmisille välttämättömät palvelut toteutuisivat

hyvinvointialueella.

Päijät-Hämeessä nostettiin esiin

vammaispalveluiden ongelmia

INVALIDILIITTO toi Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ja

järjestöjen yhteisessä tilaisuudessa esiin liiton neuvontapyyntöjen

perusteella keskeisimmät vammaispalvelujen

käyttäjien kokemat ongelmat. Esille nousivat erityisesti

arjen välttämättömät palvelut, kuten henkilökohtainen

apu, kuljetuspalvelut, asumisen muutostyöt ja apuvälineet.

Lisäksi huolta herättivät omaishoidon tuki ja

viranomaisasioinnin sujuvuus. Näitä teemoja käsitellään

jatkossa yhdessä vammaispalveluiden kanssa.

Paloturvallisuus huolettaa

eniten arjen riskeistä

INVALIDILIITON tekemän turvallisuus- ja varautumiskyselyn

perusteella fyysisesti vammaisten henkilöiden huomioimisessa

pelastautumistilanteissa sekä varautumisen

ohjeistuksessa on merkittäviä puutteita. Kyselyyn vastanneita

fyysisesti vammaisia ja toimintaesteisiä henkilöitä

huolestuttaa arjen turvallisuudessa eniten paloturvallisuus:

59 prosenttia kokee sen arjen merkittävimmäksi

riskiksi. Myös kotitapaturmat sekä sähkö- ja vesihuollon

häiriöt huolestuttavat lähes puolta vastaajista.

Invalidiliitto kouluttaa

vammaisneuvostoja

Lue lisää verkkosivultamme:

› invalidiliitto.fi/ajankohtaista

Tilaa Invalidiliiton uutiskirjeitä:

› invalidiliitto.fi/invalidiliiton-uutiskirjeet

INVALIDILIITTO järjesti yhdessä vammaisjärjestöjen

kanssa verkkokoulutuksen vammaisneuvostojen jäsenille.

Ilmoittautuneita oli yli 100, mutta koulutukseen

voitiin ottaa vain 30 henkilöä. Invalidiliitto järjestää oman

verkkokoulutuksen vammaisneuvostoille alkuvuodesta

2026. Koulutuksen tavoitteena on perehtyä kunnan ja

hyvinvointialueiden vammaisneuvostojen tehtäviin, rooliin,

vaikutusmahdollisuuksiin ja yhteistyöhön.


Varsinais-Suomessa ja

Satakunnassa vaikutettiin

vammaispalveluihin

VARSINAIS-SUOMEN ja Satakunnan hyvinvointialueilla

Invalidiliitto on tehnyt syksyn aikana yhteistyötä muiden

valtakunnallisten vammaisjärjestöjen kanssa vaikuttaakseen

alueiden vammaispalveluihin, kuten kuljetuspalveluihin.

Vaikuttamistyötä on toteutettu tapaamalla

viranhaltijoita ja päättäjiä sekä antamalla lausunto Satakunnan

vammaispalveluiden soveltamisohjeista. Lisäksi

alueen vapaaehtoisvaikuttajia on tuettu heidän omassa

vaikuttamistoiminnassaan.

Liitto otti kantaa Kainuun

hyvinvointisuunnitelmaan

JÄRJESTÖT kommentoivat luonnosta hyvinvointisuunnitelman

tavoitteista ja toimenpiteistä vuosille

2026–2029. Suunnitelman päätavoitteena on aktiivinen

ja toimintakykyinen kainuulainen. Invalidiliitto muistutti

kommenteissaan, että yhdenvertaiset, esteettömät ja

saavutettavat palvelut kuuluvat kaikille, myös vammaisille

ja toimintarajoitteisille ihmisille. Esteettömyys ja

saavutettavuus koskevat kaikkia hyvinvointiin, turvallisuuteen

ja terveyteen liittyviä palveluja; niin peruspalveluja,

digipalveluja, terveysseulontoja kuin kulttuuri- ja

liikuntapalvelujakin.

Keski-Uudellamaalla

vaikutettiin aluestrategiaan

KESKI-UUDENMAAN järjestöneuvottelukunta antoi

lausunnon hyvinvointialueen strategiasta. Lausunnon

valmistelussa oli aktiivisesti mukana myös vammaisten

ja pitkäaikaissairaiden teemaverkosto, jota Invalidiliitto

koordinoi. Verkosto toi esiin vammaisten ihmisten näkökulmia

sekä lausunnossa että itse strategiatyössä.

Lapin hyvinvointialueen

palveluverkkouudistukseen

otettiin kantaa

INVALIDILIITTO ja Lapin invalidiyhdistykset ottivat

kantaa Lapin hyvinvointialueen sosiaalija terveyspalvelujen

palveluverkkolinjauksiin. Huolta kannettiin mm.

vuodeosastojen keskittämisestä vain viidelle paikkakunnalle,

joihin myös lääkäreiden virka-ajan ulkopuoliset

kiirevastaanotot ja päivystystoiminta keskitetään. Huolta

aiheutti myös vuodeosastopaikkojen riittävyys ja kriittistä

apua tarvitsevan vammaisen ihmisen avun saanti, kun

apu on kaukana. Myös kotihoidon siirto entistä enemmän

digipalveluilla toteutettavaksi huoletti.

www.it-lehti.fi 37

kentällä // Teksti Mikko Kääriäinen Kuvat Rami Marjamäki

Innovaatioita ja

osallisuutta

Apuväline 2025

-tapahtumassa

Apuväline 2025 -tapahtuma keräsi

Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen

6.–8. marraskuuta noin 8 100 kävijää.

Tekoäly, yksilölliset proteesit ja esteetön

liikunta varastivat show’n, mutta samalla

muistutettiin, että teknologia ei korvaa

aitoa kohtaamista ja riittäviä resursseja.

Apuvälinetapahtumassa

korostui

alan tulevaisuus:

esillä oli

yksilöllisyyttä,

inklusiivisuutta

ja hyvinvointia

tukevia ratkaisuja.

Tapahtuma

tarjosi innovaatioita, luentoja

ja käytännön toimintaa, jotka innostivat

sekä ammattilaisia että apuvälineiden

käyttäjiä.

Tapahtumassa tartuttiin erityisesti

apuvälineiden, kuntoutuksen ja esteettömyyden

aiheisiin.

Perjantaina pidetyssä paneelikeskustelussa

puitiin vammaispalvelulakia

toimittaja Nina Malmbergin

johdolla.

Panelisteina mukana olivat Invalidiliiton

juristi Henrik Gustafsson,

suunnittelija Riitu Nykänen Pirhan

vammaispalveluista, asiantuntija Sanna

Ahola Ihmisoikeuskeskuksesta sekä

henkilökohtaisen avun käyttäjä, näkövammainen

Kaija Penttinen.

Gustafsson totesi paneelikeskustelussa,

että vammaispalvelulaki ei saa

olla säästölaki, koska esimerkiksi henkilökohtainen

apu on subjektiivinen

oikeus. Hän korosti, että hyvinvointialueilla

pitää olla lain soveltamiseen

sekä osaamista että tarvittavat henkilöstö-

ja taloudelliset resurssit.

Invalidiliiton puheenvuorossa nostettiin

esiin positiivisena asiana se,

että vammaispalvelulakiin on tulossa

elämänvaiheita koskeva säännös.

Elämänvaiheella tarkoitetaan yleiseen

elämänkulkuun kuuluvaa ajanjaksoa,

johon liittyy sille tyypillisiä kehitysvaiheita

ja tehtäviä. Elämänvaiheita

ovat lapsuus, nuoruus, aikuisuus

ja vanhuus.

– Esimerkiksi henkilökohtainen apu


Tuttuun tapaan

tapahtumassa oli

lukuisia mielenkiintoisia

paneelikeskusteluja.

Perjantaina puitiin

vammaispalvelulakia

toimittaja Nina

Malmbergin johdolla.

Panelisteina mukana olivat

henkilökohtaisen avun

käyttäjä Kaija Penttinen,

Ihmisoikeuskeskuksen

Sanna Ahola, Invalidiliiton

juristi Henrik Gustafsson

sekä Riitu Nykänen Pirhan

vammaispalveluista.

Erja Simonen

sai selfien Arja

Ahtaanluoman kanssa.

Vammaispalvelulaki

ei saa

olla säästölaki.

ei voi katketa elämän nivelkohdissa,

Gustafsson sanoi.

Moneen suuntaan polveilleen keskustelun

päätteeksi todettiin, että laki

antaa hyvän mahdollisuuden henkilökohtaisiin

ratkaisuihin ja joustavampaan

toimintaan, vaikka epäkohtia

vielä löytyykin.

Lajinsa Suomen kärkinimi Timo Villanen

VaSuPasta esitteli Liikuntamaassa

parasulkapalloa. VammaisSulkaPallo ry

(VaSuPa) on parasulkapallon erikoisseura,

joka tiedottaa lajista ja järjestää

tapahtumia valtakunnallisesti.

”Hymy tarttuu,

vammaisuus ei”

Arja Ahtaanluoma oli monelle odotettu

esiintyjä. Hän on saanut Suomen

ensimmäisen käsisiirteen ja puhui

muutamallakin eri lavalla.

Ahtaanluoma kertoi avoimesti kokemuksistaan

ja muun muassa apuvälineiden

kilpailutuksen ongelmakohdista.

Hän kannusti apuvälineiden

käyttäjiä olemaan aktiivisia hankintaprosesseissa.

Kantaa ottavana ja elämästään

avoimesti kertovana ihmisenä Ah-

taanluoma on saanut paljon seuraajia

sosiaalisen median kautta.

Eri somealustoilla hänellä on yhteensä

yli 80 tuhatta seuraajaa.

– Julkisuuden myötä minusta on tullut

vähän kuin julkista riistaa, mutta

tykkään kyllä jutella ihmisten kanssa.

Varsinkin lasten, koska heillä on niin

aitoja kysymyksiä. On hyvä, että vanhemmat

antavat lasten esittää kysymyksiä,

vaikka kaikki eivät huomiosta

tykkää.

Omilla esiintymisillään Ahtaanluoma

pyrkii hälventämään sellaiswww.it-lehti.fi

39

kentällä

Pyörätuolitanssiliitto

järjesti tapahtumassa

näytöksiä sekä

osallistavia

tanssiesityksiä.

ta varautuneisuutta, jota vammaiset

ihmiset jatkuvasti kokevat.

– Vammaisuus ei tartu. Meille voi

puhua ihan samalla tavalla kuin kenelle

tahansa.

Apuvälinetapahtuma tuli Ahtaanluomalle

tutuksi vuonna 2017.

– Olin täällä ensimmäisen kerran

sen kesän jälkeen, kun minut amputoitiin.

Sain paljon tietoa esimerkiksi

proteeseista ja autoilun apuvälineistä.

Silloin kaikki oli aivan uutta.

Nyt rooli on vaihtunut tapahtumakävijästä

esiintyjäksi, ja innokkaita

selfieiden pyytäjiä riittää. Kohtaamisissa

hymy oli selvästi herkässä puolin

ja toisin.

– Iloiset ja hymyilevät ihmiset on

aina hyvä juttu. Hymy tarttuu, Ahtaaluoma

totesi.

Erja Simonen, Harjavallan Seudun

Invalidit ry:n jäsen, kertoi seuranneensa

Ahtaanluoman somepäi-

Apuvälineesittelyjen

ja

-kokeilujen

ohella kävijät

saivat

tutustua

useisiin eri

urheilulajeihin.

Tamperelaisen

Hani-Tuote Oy:n

toimitusjohtaja

Pasi Huumarsalo

esitteli

tapahtumassa

tyylikkäitä

ratkaisuja, jotka

helpottavat esimerkiksi

liikuntarajoitteisten

ihmisten kylpyhuonetilojen

käyttöä.

vityksiä aivan alusta saakka. Messuilla

Simonen sai tilaisuuden tavata Ahtaanluoman

henkilökohtaisesti.

– Tapaaminen tuntui ihan mahtavalta!

Hän on oikea esikuva siitä, miten

voi selvitä vaikean onnettomuuden

jälkeen ja elää ihan normaalia elämää

pyörätuolissa, niin kuin itsekin

elän. Apuvälineet ovat sitä varten, että

pystymme elämään normaalia elämää,

Simonen kertoi.

Simosen mukaan on upeaa katsoa

Ahtaanluoman videoista, kuinka arkiset

asiat, kuten paidan päälle pukeminen,

onnistuvat neliraaja-amputoidulta.

Videot sekä voimaannuttavat

että antavat käytännön vinkkejä.

– Arja on inspiroinut minua ja varmasti

myös monia muita. Hän tuo

esille sen, että vammaisuus on ihmisellä

ihan normaali olotila.

Simosen oma diagnoosi on hermoperäisen

lihassairaus SMA:n nelosmuoto.

– Voin sanoa, että elän nyt parempaa

elämää kuin ennen diagnoosia,

koska prioriteettini ovat muuttuneet

paremmiksi.


Invalidiliiton

osastolla yleisö pääsi

tapaamaan liiton

tsemppilähettilästä,

ratakelaaja Henry

Mannia.

Apuvälineradalla

sai kokeilla ja oppia,

kuinka pyörätuolilla

liikutaan ja miten

avustetaan turvallisesti.

Malike esitteli

messuilla

esteettömän

liikunnan

apuvälineitä.

Yli 20 lajia Liikuntamaassa

Arjen apuvälineiden lisäksi tapahtumassa

oli kattava valikoima vapaa-ajan

toimintaan liittyviä kokeilupisteitä.

Kehitysvammaisten

Tukiliiton Malike-toiminta tarjosi

testiin esteettömän ulkoilun kulkuneuvoja,

joilla voi liikkua vaikeammassakin

maastossa.

Apuväline-esittelyjen ja -kokeilujen

ohella kävijät saivat tutustua

useisiin eri urheilulajeihin. Suomen

Paralympiakomitean Liikuntamaa

oli uutta harrastusta etsiville todellinen

runsaudensarvi yli 20 lajipisteellään.

Perjantaina Suomen Paravoimailijat

ry järjesti parapenkkipunnerruksen kisan,

johon oli kutsuttu vuoden 2025 kisojen

parhaita nostajia. Voittajiksi selviytyivät

Harri Kauppila (tulos 170

kg) ja Nelli Kinnunen (tulos 68 kg).

Liikuntamaassa sai vinkkejä niin

paraurheiluun kuin soveltavaan liikuntaankin.

Lauantain perhepäivänä

lajien, sovellettujen liikuntamuotojen

ja apuvälineiden pariin kannustettiin

koko perhettä. l

www.it-lehti.fi 41

henkilökohtainen apu // Teksti Laura Pörsti Kuvat Roni Rekomaa

Halu ymmärtää

kantaa kielimuurin yli

Timo Laakso on kotoisin Pohjois-Suomesta ja hänen

avustajansa Maryam Asgharnia Rokni Pohjois-Iranista.

Silti heidän yhteistyönsä sujuu saumattomasti.

Ei käynyt pahasti.

Timo Laakso tiesi

sen maatessaan

pihamaallaan risukossa.

Hän oli ollut

lähdössä mopollaan

kauppaan,

kun liukkaus teki

tepposet. Ajoneuvo tökkäsi ja heitti

miehen kyydistä.

Laakson avustaja Maryam Asgharnia

Rokni sen sijaan pelästyi

pahanpäiväisesti. Hän oli töissä ensimmäistä

päivää.

– Pitääkö soittaa hätänumeroon,

Rokni huolehti.

Ei, ei pidä, Laakso vakuutti. Hän

neuvoi, miten hänet saa nostettua

jorpakosta. Hän on iso mies ja sairastaa

lihassairautta, jonka vuoksi

ylös nouseminen on hyvin vaikeaa.

Mopo on hänen apuvälineensä.

– Sanoin, että pukkaat siitä takamuksesta,

Laakso muistelee.

Se oli uuden avustajan tulikaste.

Laakso pääsi kauppaan.

avustaja. Rokni vaikutti empaattiselta.

Tästä on aikaa puoli vuotta.

– Hän on yksi parhaista avustajista,

joita minulla on ollut. Maryam

näkee, mitä täytyy tehdä. Ei tarvitse

erikseen sanoa, että poimi nuo sukat

lattialta. Hän on myös hyvin siisti,

Laakso sanoo.

Laaksolla on kokemusta kymmenistä

avustajista. Osa heistä ei ole ollut

hyviä. Jotkut eivät ole pystyneet

siivoamaan, koska heillä on ollut

sairauksia. Jotkut ovat olleet hankalia

ihmisiä.

Aikaisemmin Laakso oli itse

avustajien työnantaja. Hän kyllästyi

työnantaja-asemaan, koska se vaikeutti

huonoista avustajista eroon

pääsemistä. Hyvien avustajien löytäminen

puolestaan oli työn takana.

Hyvä avustaja näkee,

mitä pitää tehdä

Vantaalainen Timo Laakso tiesi heti

Maryam Asgharnia Roknin tavattuaan,

että tässä on hänelle sopiva

Maryam Asgharnia Rokni kävi Vantaan ammattiopisto Variassa lyhyen

koulutuksen henkilökohtaiseksi avustajaksi. Koulutuksessa oli mukana

yrityksiä, joten sen avulla oli myös mahdollisuus saada töitä.


www.it-lehti.fi 43


Nyt Maryam Asgharnia Rokni on tyytyväinen

työhönsä henkilökohtaisena avustajana,

mutta selvittää mahdollisuuksiaan jatkaa

opettajan uraansa Suomessa.

Rokni työskentelee HemmaKodilla

ja on nykyään ainoa avustaja,

joka Laakson luona käy. Hän aloitti

työnsä käytyään Vantaan ammattiopisto

Varian kolmeviikkoisen

henkilökohtaisen avustajan koulutuksen.

Kotimaassaan Iranissa Rokni oli

englannin opettaja ja työskenteli

apteekissa, mutta Suomesta hän ei

löytänyt oman alan töitä. Hoitoala

kiinnosti häntä.

– Pidän ihmisten auttamisesta,

Rokni perustelee.

Toisen kulttuurista

voi oppia

Maryam Asgharnia Rokni soittaa

Timo Laakson ovikelloa aamuisin

kahdeksalta tai yhdeksältä. Hän tulee

töihin neljänä tai viitenä päivänä

viikossa, aina kun Laakson vaimo on

töissä. Ensimmäinen työ on auttaa

Laakso sängystä ylös.

– Mutta ensin hän ottaa aina minua

kädestä kiinni ja kysyy, mitä

kuuluu, Laakso sanoo.

Hänen mielestään se on ihanaa.

Laakso ja Rokni ovat varsin tyypillinen

esimerkki henkilökohtaista

apua tarvitsevasta ihmisestä ja hänen

avustajastaan. Jälkimmäinen

on yhä useammin maahanmuuttajataustainen.

Rokni on muuttanut Iranista

Suomeen vain vuosi sitten. Kulttuurierot

näkyvät – Laakso esimerkiksi

on kristitty ja Rokni muslimi – mutta

eivät häiritse.

Pikemminkin parivaljakko sanoo

oppineensa paljon toisiltaan. Laakso

on oppinut, että Iran on paljon

monipuolisempi maa kuin uutisissa

kerrotaan. Rokni on viimeksi oppinut

laittamaan karjalanpaistia.

– Siitä tuli täydellistä nyt, kun hän

teki sitä toista kertaa, Laakso arvioi.

Hän antaa avustajalleen mielellään

hyvää palautetta, ja se puolestaan

motivoi Roknia.

– Kun Timo kehuu ruokaani, saan

motivaatiota työhön, hän sanoo.

Vaikeinta on kieli

Maryam Asgharnia Rokni aloitti

suomen kielen opiskelun jo ennen

kuin muutti tänne. Hän puhuu sujuvaa

suomea. Silti vaikeinta työssä on

hänen mielestään juuri kieli.

Timo Laakso on oppinut Maryam Asgharnia Roknilta esimerkiksi siitä, millainen maa

Iran on. Maryam on oppinut Timolta suomalaisia reseptejä ja uusia sanoja.

– Kun Timo puhuu puhekieltä,

pyydän häntä usein toistamaan.

Hän on onneksi sanonut, että saan

tehdä niin, Rokni sanoo.

Laakso on kotoisin Pohjois-Suomesta

ja käyttää paikoin tornionjokilaaksolaisia

sanoja. Niissä riittää

selittämistä. Mutta Rokni on kiinnostunut

ja kirjoittaa sanoja ylöskin.

Kielenopettajatausta auttaa

tiedostamaan, että jatkuva kielen

käyttäminen treenaa sitä tehokkaimmin.

– Kielitaito on tässä työssä hyvin

tärkeä. Pitää ymmärtää, mitä asiakas

tarvitsee ja osata vastata hänelle,

Rokni arvioi.

Laakson mielestä vähempikin

kielitaito voi riittää avustajan työssä,

kunhan osaa sanoa asiansa selkeästi.

– Minä olen lukihäiriöinen mies.

Minun pitää tarkasti kuunnella, mitä

sanotaan, että ymmärrän.

Puhuminen

selättää ristiriidat

Timo Laakso ajattelee, että parhaiden

avustajien kanssa pystyy puhumaan

vaikeistakin asioista. Se vaatii

tiettyä määrää kielitaitoa. Maryam

Asgharnia Roknin kanssa hän on

käynyt keskusteluja aina, jos jokin

asia on hangannut heidän välillään.

Se on onnistunut hyvin.

– Olemme puhuneet läpi esimerkiksi

läheisyyden rajat. Kaipaan

läheisyyttä, mutta en halua mennä

liian iholle, Laakso sanoo.

Kun hänen poikansa kuolemasta

tuli syyskuussa vuosi, hänen

mielensä oli maassa. Silloin tuntui

erityisen hyvältä, että Rokni silitti

kättä ja huomasi pahan olon. Rokni

puolestaan oli tyytyväinen, että

saattoi helpottaa Laakson oloa.

Laakson mielestä kemioiden kohtaaminen

onkin avustajasuhteessa

tärkeämpää kuin yhteinen kieli,

kulttuuri tai uskonto. Niiden kohdalla

auttaa, kun tulee vähän toista

vastaan. Halu ymmärtää kantaa pitkälle.

– Maryamista on tullut minulle

läheinen. Hän muistuttaa minua

omasta tyttärestäni, joka kuoli pienenä.

Tytär olisi nyt saman ikäinen,

Laakso sanoo. ●

www.it-lehti.fi 45

kuntoutus

Teijo Varis huomasi,

että omatoiminen

harjoittelu kannattaa

Sodankyläläiselle Teijo Varikselle jumppakuminauha,

keppi ja puolapuut omassa kodissa ovat tärkeä osa arkea.

Selkäydinvammaisen omatoimisen kuntouttamisen merkitys

korostuu entisestään, kun Kelan ja vakuutusyhtiöiden

kustantama fysioterapia vähenee.

Teksti Timo Kiiski Kuvat Paula Koskelo/Fysio Koskelo

Teijo Varis vammautui

parikymmentä

vuotta

sitten työtapaturmassa.

Vielä

viisi vuotta sitten

hän ajatteli, että

käynnit fysioterapiassa

riittävät

kuntouttamiseen. Kuntouttamisen

ammattilaiset olivat kuitenkin jo

pitkään kannustaneet häntä harjoittamaan

selkälihaksiaan, käsivarsiaan

ja olkapäitään myös omatoimisesti

kotona.

– Minun pitää itse hoksata tällaiset

tarpeet ennen kuin alan niitä

toteuttamaan. Kolme vuotta sitten

hankin kotiin puolapuut, joissa vuoroin

roikun ja vuoroin vedän leukoja.

Tämä vaikuttaa ainakin olkapäihin,

yläselkään ja kyynärpäihin.

Teen myös paljon kiertoliikkeitä

jumppakuminauhaa käyttäen, Varis

sanoo.

Hartiat, niska ja kädet joutuvat

Variksen arjessa monesti koville.

Käsivoimia tarvitaan, kun hän siirtyy

pyörätuolista eri ajopeleihin. Varis

kun ajaa autoa, ja tallista löytyvät

myös mönkijä ja traktori.

Yksilöllinen ohjelma

Variksen harjoitusohjelmassa on

pyritty erityisesti siihen, etteivät

hartiat kiristyisi ja ettei hänen päätään

särkisi.

– Aika moni ajattelee, että niskan

jumittamiseen auttaa hieronta. Niin

se ei kuitenkaan ole, vaan vaivoihin

löytyy helpotus oikeanlaisesta kuntouttamisesta.

Harjoitusohjelman

sisältö on aina yksilöllinen. Vaikka

kahdella ihmisellä olisi samanlainen

vamma, heillä voi olla ihan erilainen

arki. Kun toinen istuu koko ajan

pyörätuolissa, voi toinen mieluummin

siirtää itseään omatoimisesti

pyörätuolilta sohvalle ja takaisin,

sanoo Teijo Varista kuntouttava ja

hänelle harjoitusohjelman laatinut

fysioterapeutti Paula Koskelo.

Varis viettää aktiivista elämää, ja

se otettiin huomioon ohjelmassa.

– Tärkeintä oli laatia hänelle sellainen

ohjelma, joka vahvistaa hänen

olkapäidensä ja hartioidensa

lihaksia sekä ylläpitää liikkuvuutta.

Ilman harjoittelua hartialihaksisto

kipeytyy ja aiheuttaa niskan kireyttä.

Se taas saa aikaiseksi päänsärkyä,

Koskelo sanoo.

Omatoimiseen kotikuntoutukseen

ei tarvita kalliita välineitä ja

teknologiaa.

– Jumppakuminauha, keppi ja

käsipunnukset ovat perusvälineistö,

Omatoimiseen

kotiharjoitteluun

Teijo Varis

tarvitsee

perusvälineistöksi

kuminauhan,

käsipainot ja kepin.

Lisäksi hänellä on

kotona puolapuut.


Teijo Variksen

harjoitusohjelmaan kotioloissa

kuuluu alkulämmittely ja

liikkuvuusharjoittelu kepillä.

Noin 10 minuuttia kestävän

lämmittelyn aikana hän tekee

15–20 toistoa. Hän vie keppiä

vartalon taakse ja pyörittää

sitä. Näin hartiat saavat

tehokasta harjoittelua.

Puolapuilla Teijo Varis

vetää leukoja.

Lisäksi hän tekee

punnerruksia lattialla.

jolla pystyy tekemään hirvittävän

monipuolista harjoittelua, Koskelo

sanoo.

Käsipunnuksia hän nostelee silloin,

kun treenaa Koskelon kanssa.

Hän harjoittelee paljon myös punnertamalla

itseään pyörätuolista

sohvalle sekä sohvalta lattialle ja takaisin

sohvalle.

Koskelo korostaa myös venyttelyn

ja lihashuollon tärkeyttä harjoittelun

jälkeen.

– Niitä voi tehdä vaikka päivittäin.

Tärkeää on venytellä etenkin

rintalihaksia ja yläselkää, jotta niiden

kireys ei aiheuta ongelmia olkapäille,

Koskelo neuvoo.

2–3 kertaa viikossa

Teijo Varikselle omatoiminen harjoittelu

on tärkeää senkin takia, että

fysioterapiakäynteihin voi tulla taukoja,

kun hän käy lomilla ulkomailla.

Hän harjoittelee kotonaan omatoimisesti

2–3 kertaa viikossa.

– Se on tärkeä osa arkeani. Tekeminen

pelkästään fysioterapeutin

kanssa ei enää riitä. Nyt pysyvät ni-

www.it-lehti.fi 47

Puolapuihin

kiinnitetyn

jumppakuminauhan

vetäminen taaksepäin

on olkapäitä vahvistava

hallintaharjoite.

Harjoittelun

päätyttyä Teijo

Varis venyttelee

ja käyttää

venytyksissä keppiä

apuna. Kuvan

liike vaikuttaa

muun muassa

rintalihaksiin.

velet ja ryhti kunnossa, ja harjoittelu

lievittää myös kipuja. Käsien nivelet

eivät kestä pyörätuolilla kelaamista

loppuun saakka, jos tukilihakset eivät

ole kunnossa, Varis sanoo.

Omatoimista harjoittelua kannattaa

myös Kuntoutusohjaajat

ry:n puheenjohtaja Jaana Ylitalo.

Nykyään hän työskentelee Kunnonlähde

Vakuutuskuntoutuksessa

kuntoutusasiantuntijana ja aiemmin

hän oli kuntoutusohjaaja erikoissairaanhoidossa.

Ylitalo on koordinoinut etuuksia

ja palveluja, suunnitellut asunnonmuutostöitä

ja kuntoutuksia sekä

arvioinut apuvälineitä – myös Teijo

Varikselle.

– Olen aina suositellut selkäydinvammaisille

harjoittelua itsenäisestikin,

koska 1–2 tuntia viikossa fysioterapiassa

ei ole riittävää, Ylitalo

sanoo.

Selkäydinvammaisen omatoimisen

kuntoutuksen merkitys korostuu

entisestään, kun Kelan ja

vakuutusyhtiöiden maksaman kuntoutuksen

linjaukset kiristyvät.

Koskelo ja Ylitalo eivät pidä huonona

asiana, että ihmisiä kannustetaan

ottamaan myös itse vastuuta

kuntoutuksestaan.

– Selkäydinvammaiselle harjoitusohjelman

laativan kuntoutusammattilaisen

pitää tuntea kuntoutettavansa

arki, koska jokaisella

pyörätuolin käyttäjällä on omat ja

yksilölliset tarpeensa. Kodin ulkopuolella

paljon liikkuvan ja aktiivisesti

harrastavan kädet joutuvat

kovemmalle rasitukselle kuin kotioloihinsa

jäävän, Ylitalo sanoo.

Ylitalo ja Koskelo muistuttavat,

että fysioterapiaa täydentävä omatoiminen

harjoittelu laajentaa myös

elämänpiiriä.

– Käsivoimien treenaaminen

mahdollistaa ja helpottaa monia

asioita omassa arjessa pukeutumisesta

harrastusten aloittamiseen.

Aktiivinen harjoittelu on mahdollistanut

monia asioita Teijo Variksen

elämässä. Motivaatio on se, mitä

tarvitaan. Harjoittelun avulla voi

siirtyä paikkoihin itsenäisemmin.

Pystyt näyttämään ihmisille, että

pyörätuolissakaan elämän ei tarvitse

kaventua pieneen piiriin, Koskelo

ja Ylitalo sanovat. ●


Liittouutiset

52 Liittouutiset | 54 Lakia ja oikeutta | 55 Koulutukset | 56 Henkilöuutiset

Invalidiliiton liittohallituksen kannanotto:

Vammaisten ihmisten kuljetuspalveluissa

räikeitä puutteita

Invalidiliiton liittohallitus vaatii

kannanotossaan, että hyvinvointialueet

ryhtyvät viipymättä

toimiin vammaispalvelulain

mukaisten kuljetuspalvelujen

ongelmien korjaamiseksi ja varmistavat,

että Suomi noudattaa YK:n

vammaisyleissopimuksen velvoitteita.

– Kuljetuspalvelut eivät ole pelkkä

tukimuoto, ne mahdollistavat

fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten

ihmisten perusoikeudet:

työssäkäynnin ja opiskelun, yhteiskunnallisen

osallistumisen ja muut

harrastukset sekä arjen sujuvuuden,

Invalidiliiton liittohallituksen puheenjohtaja

Pirkko Kuusela teroittaa.

– Kuljetuspalveluiden ongelmat

ovat laajamittaisia ja syveneviä. Kyse

ei ole yksittäistapauksista, vaan

ongelma on rakenteellinen ja valtakunnallinen,

hän jatkaa.

Asiakkaat joutuvat odottamaan

kyytejä kohtuuttoman kauan tai

kyyti jää kokonaan tulematta. Epävarmuus

kyydin saamisesta saattaa

johtaa siihen, että palvelua ei uskalleta

käyttää lainkaan. Välityskeskusten

toiminnassa on suuria

ongelmia. Kilpailutusten epäonnistuminen

näkyy asiakkaiden tarpeiden

puutteellisena ymmärtämisenä

ja valittujen toimijoiden puutteellisena

paikallistuntemuksena.

Taksien saaminen etenkin pienissä

kunnissa on vaikeaa, saatavuus

on heikentynyt niin haja-asutusalueilla,

taajamissa kuin maaseudullakin.

Asemapaikkavelvoitteen

poistuminen lisäsi ongelmia. Kuljettajien

osaamisessa on puutteita niin

ajoturvallisuuteen, turvavälineidenkin

käyttöön kuin paikallistuntemukseen

ja kielitaitoon liittyen.

Invalidiliittoon ja muihin järjes -

töihin on raportoitu myös kuljettajien

harjoittamasta syrjinnästä ja

seksuaalisesta ahdistelusta.

Asiakkailla ei ole riittävästi tietoa,

miten ja minne voi antaa palautetta.

Asiakasohjeet ovat puutteellisia,

virheellisiä ja jopa laittomia. Laskutus

voi olla epäselvää ja asiakkaiden

omavastuut nousta julkista liikennettä

korkeammaksi. Asiakasosallisuus

on heikkoa eikä vammaisneuvoston

näkemyksiä kuulla ja

hyödynnetä riittävästi palvelumuotoilussa

ja päätöksenteossa.

Tämän kaiken seurauksena asiakkaiden

luottamus palveluun on horjunut

ja mahdollisuus liikkua kodin

ulkopuolella vaarantunut. Se rikkoo

yhdenvertaisuutta ja kaventaa fyysisesti

vammaisten ja toimintaesteisten

ihmisten perusoikeuksia. ●

INVALIDILIITON LIITTOHALLITUKSEN RATKAISUEHDOTUKSET

KULJETUSPALVELUONGELMIEN KORJAAMISEKSI:

› Matkakiintiöt ja matkustusalue yksilöllisiksi: Matkojen määrän

ja kuljetuspalvelualueen on perustuttava fyysisesti vammaisen tai

toimintaesteisen henkilön todellisiin, yksilöllisiin tarpeisiin.

› Laajempi liikkumisen tuki: Kuljetuspalvelun rinnalla on

mahdollistettava myös esimerkiksi auton hankintatuki, vammaisen

henkilön käyttöön annettava esim. leasing-auto ja ns. ’kilometrikukkaro’.

› Osallistaminen: Vammaisneuvostot on otettava mukaan palveluja

koskevaan valmisteluun, arviointiin ja kehittämiseen.

› Saatavuuden turvaaminen: Hyvinvointialueiden on luotava

kannustimia, joilla varmistetaan myös isojen esteettömien autojen

saatavuus ja palvelu harvaan asutuilla alueilla.

› Kuljettajien osaaminen: Hyvinvointialueiden on edellytettävä

liikennepalvelulain 26 a §:n mukaista erityisryhmien kuljettajakoulutusta.

Kuljettajien asenteita ja toimintatapoja on kehitettävä koulutuksella ja

valvonnalla sekä tarvittaessa sanktioilla.

› Viranomaistoiminnan lainmukaisuus ja asiakkaan oikeusturva:

Päätösten on oltava valituskelpoisia. Laskuissa on oltava selkeä erittely,

jotta laskujen oikeellisuuden voi tarkistaa.

Koko kannanotto on luettavissa Invalidiliiton verkkosivuilta.

liittoäänestys

Uusi liittovaltuusto

on valittu

Invalidiliiton ylintä päätösvaltaa käyttää liittovaltuusto,

joka valitaan liittoäänestyksessä joka neljäs vuosi.

Uudet liittovaltuuston jäsenet on nyt äänestetty

vuosille 2026–2029.

INVALIDILIITON korkeinta päätösvaltaa

käyttää liittovaltuusto.

Liittovaltuustossa on 39 jäsentä,

jotka valittiin 7.–21.11.2025 enemmistövaalilla

liittovaltuuston hyväksymän

äänestysaluejaon mukaisesti. Lisäksi

jokaiselle äänestysalueelle valittiin

yksi varajäsen. Nuorten äänestysalueelta

valittiin yksi liittovaltuutettu ja

yksi varavaltuutettu.

Valituiksi tulivat eniten ääniä saaneet

henkilöt kultakin äänestysalueelta.

Valituista 18 henkilöä on uusia

liittovaltuutettuja.

Uusi liittovaltuusto kokoontuu

järjestäytymiskokoukseensa tammikuussa

2026, jolloin se valitsee

liiton hallituksen puheenjohtajiston,

hallituksen jäsenet ja valtuuston

puheenjohtajiston.


Valtakunnallisten

yhdistysten

äänestysalue

Äänestysprosentti 20,2

VALITUT

Kärpänen Jenna

Täckman Anni

Karttunen Karita

Nirhamo Ellen

Poikela Markku, Uusi

Välimäki Anne, Uusi

Sallinen Joonas, Uusi

Juntunen Johanna, Uusi

VARAVALTUUTETTU

Johansson Jan

Oulu-Kainuun

äänestysalue


VALITUT

Qvist Arja

Märsynaho Jaana, Uusi

Salmi Terttu

VARAVALTUUTETTU

Räisänen Maaret, Uusi

Sisä-Suomen

äänestysalue


VALITUT

Timonen Osku, Uusi

Seppälä Aila

Mäenpää Emilia, Uusi

Rautiainen Ville

VARAVALTUUTETTU

Lessman Riikka, Uusi

Lapin

äänestysalue


VALITTU

Muukkonen Minna

VARAVALTUUTETTU

Hurtig Anneli, Uusi

Lounais-Suomen

äänestysalue


VALITUT

Mansikkamäki Tellervo

Lehtinen Ari

Syrjälä Jussi

Lehti Seija, Uusi

Virtanen Pirjo

VARAVALTUUTETTU

Häkkinen Leila, Uusi

Nuorten

äänestysalue


VALITTU

Kaasinen Arttu, Uusi

VARAVALTUUTETTU

Granlund Linnea*, Uusi

Länsi-Suomen

äänestysalue


VALITUT

Djupsjöbacka Sofi, Uusi

Ojanperä Anne, Uusi

Aula Vuokko, Uusi

Riskumäki Sari

VARAVALTUUTETTU

Julmala Juha, Uusi

Voit lukea kaikkien

ehdokkaiden äänimäärät

netistä osoitteesta

www.invalidiliitto.fi/

liittoaanestyksen-tulokset

Kaakkois-Suomen

äänestysalue


VALITUT

Mahkonen Minna, Uusi

Mielikäinen Päivi

Vento Simo, Uusi

VARAVALTUUTETTU

Asp Jarmo*, 53, Uusi

Itä-Suomen

äänestysalue


VALITUT

Koistinen Eila, Uusi

Sourunjärvi Virpi

Kekäläinen Katriina, Uusi

Mononen Vesa, Uusi

VARAVALTUUTETTU

Väisänen Kauko

Etelä-Suomen

äänestysalue


VALITUT

Karhos Kristiina

Matikainen Sami

Mononen Liisa

Kuusela Pirkko

Sinisaari Antti

Welling Viktoria, Uusi

VARAVALTUUTETTU

Rissanen Leena, Uusi

Uusi = ei ollut valtuutettuna edellisessä valtuustossa.

* Ehdokkaat saivat yhtä paljon ääniä kuin joku toinen ehdokas. Keskinäinen järjestys on silloin arvottu. www.it-lehti.fi 51

liittouutiset

Teksti ja kuvat Sinikka Rantala

Liittovaltuuston kauden päätös

Invalidiliiton liittovaltuuston nelivuotisen

kauden viimeinen kokous

pidettiin marraskuun lopussa

Helsingissä.

Kokouksen alussa liittohallituksen

puheenjohtaja Pirkko

Kuusela ja toimitusjohtaja Janne

Juvakka esittelivät ajankohtaisia

asioita valtuutetuille. Kuusela kävi

läpi useita muutoksia, joita valtuustokauden

aikana on toteutettu:

muun muassa kokouskäytännöt

ovat korona-aikana muuttuneet,

ja hybridikokoukset ovat jääneet

käytännöksi. Myös liiton säännöt

on kauden aikana uudistettu. Tänä

vuonna myytiin Validia Oy ja Lapin

Kuntoutus Oy, sen sijaan kiinteistöjen

myyntiprosessi on vielä kesken.

– Strategiatyö myös jatkuu, seuraava

valtuusto päättää keväällä uudesta

strategiasta, muistutti Kuusela.

– Viimeisen neljän vuoden aikana

on tapahtunut myös liiton toimialueella

voimakkaita muutoksia,

kuten esimerkiksi hyvinvointialueiden

toiminnan alkaminen ja uusi

vammaispalvelulaki on astunut

voimaan. Lisäksi järjestöavustuksia

on ryhdytty voimakkaasti leikkaamaan,

huomautti Janne Juvakka.

Hän myös kertoi liiton keskustoimistossa

toteutettavasta organisaatiomuutoksesta,

joka astuu voimaan

vuoden alusta alkaen.

Puheenjohtajan

palkkiosta äänestettiin

Liittovaltuusto hyväksyi yhteenvedon

nykyiseen strategiaan pohjautuvista

kehittämiskohteista ja

painopistealueista sekä käsitteli

vuoden 2025 talousarvion toteutumisen.

Lisäksi valtuusto kävi kes-

Invalidiliiton pitkäaikainen

koulutussuunnittelija Auli Tynkkynen

jää vuoden vaihteessa eläkkeelle.

Valtuutetuille esiteltiin uudeksi

koulutussuunnittelijaksi valittu Johanna

Pölkki (vas.) sekä talouspäällikkönä

vuoden alusta alkaen toimiva Jussi

Järvinen (oik.).

kustelua tulevasta strategiasta sekä

päätti tulevat liittovaltuuston ja

liittohallituksen jäsenten sekä tilintarkastajien

palkkiot ja korvaukset.

Liittohallituksen puheenjohtajan

palkkioista jouduttiin äänestämään.

Kokouksen päätteeksi liittovaltuusto

pohti seuraavan valtuustokauden

järjestäytymiskokouksen

menettelytapoja ja päätti valita

Lauri Levon sekä Marja Pihnalan

kutsumaan koolle ryhmän, joka valmistelee

järjestäytymiskokouksen

henkilövalintoja. ●

Katso tästä

vuoden 2026

aikataulut

aineistojen

toimitukselle.

It Invalidiliitto -lehden aikataulu 2026

LEHTI TEEMA AINEISTOT

YHDISTYKSILTÄ LIITTOON

Nro 1 Koulutus ja työelämä 17.12.2025 30.1.

Nro 2 Digi ja teknologia 11.2. 13.3.

Nro 3 Esteetön liikkuminen 25.3. 24.4.

Nro 4 Vapaalla 6.5. 5.6.

Nro 5 Hyvässä iässä 17.6. 28.8.

Nro 6 Kuntoutus 2.9. 2.10.

Nro 7 Turvallisuus 7.10. 6.11.

ILMESTYY

Nro 8 Iloa ja juhlaa 11.11. 11.12.

Ilmoitusmarkkinointi

Paula Kaijanto, puh. 040 707 1966

kaijantopaula@gmail.com

MAINOS-

VARAUKSET

8.1. 15.1.

19.2. 26.2.

2.4. 9.4.

13.5. 21.5.

6.8. 13.8.

10.9. 17.9.

MAINOS

AINEISTOT

15.10. 22.10.

19.11. 26.11.

liittouutiset

Hyvinkään Invalidit juhlatunnelmissa

Juhlatunnelma oli aistittavassa jo heti Kipinän

ovelta asti, kun Hyvinkään Invalidit saapuivat

juhlimaan 70 vuotta vanhaa yhdistystään.

Iloinen puheensorina täytti juhlasalin.

Juhlaa vietettiin lokakuun 11. päivä 2025.

Yhdistyksen puheenjohtaja Eeva-Liisa Vanhatalo

toivotti kaikki tervetulleeksi. Hän kertoi kuinka helmikuun

27. päivänä vuonna 1955 Siviili- ja asevelvollisuusinvalidien

liiton edustaja herra Alho napautti nuijalla

pöytään ja niin Hyvinkään Invalidit ry oli perustettu.

Yhdistyksen Historiikkiin 1955–2025 on kerätty 70

vuoden taipaleelta, kuinka esimerkiksi liikunta on kuulunut

tärkeänä osana yhdistyksen toimintaan.

– Esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden edistäminen

on tavoitteemme, näin pyrimme kaikille tasa-arvoiseen

elämään, Eeva-Liisa Vanhatalo sanoi.

Juhlatunnelmaa loihtivat Naiskuoro Solina, Hyvinkään

Työväen Mieskuoro ja Nuoren Voiman Liiton Hyvinkään

Siiven lausujat. Yhteistyökumppaneiden tervehdykset,

joissa kaikissa korostettiin yhdessä tehdyn

vapaaehtoistyön merkitystä.

Hyvinkään kirkkoherra Hanna-Leena Kevätsalo-

Vuorio kiitti juhlan lämmintä tunnelmaa ja toivoi yhdistyksen

kaltaisia toimijoita seurakuntaansa.

Juhlan moderaattorina toimi sulavasti Teatteri Mansikkapaikan

Arto Vedenpää, joka välillä lempeästi

haastatteli juhlijoita.

Uusi kutsumisen kulttuuri

Juhlapuheen piti Invalidiliiton toimitusjohtaja Janne

Juvakka.

– Yhteisöllisyyttä tarvitaan. Ilman yhdistyksiä ei olisi

liittoakaan. Yhteinen pitkä toimintamme todistaa,

että olemme tehneet jotain oikein. Janne Juvakka kehotti

kuulijoita siirtymään yhdistystoiminnassa kutsumisen

kulttuuriin. Pyytäkää henkilökohtaisesti ihmisiä

mukaan!

Vuoden alussa tuli voimaan vammaispalvelulaki,

jonka tulisi turvata kaikille yhdenvertaiset oikeudet.

Janne Juvakan mukaan laki olisi hyvä olla punaisena

lankana myös invalidiyhdistysten toiminnassa.

Hyvinkään kaupungin tervehdyksen toi Simo Varjonen.

Hän kiitti yhdistystä, jonka vapaaehtoiset auttavat

sekä kesäkotitoiminnan että vertaistuen avulla

jäseniään.

Puheenjohtaja Eeva-Liisa Vanhatalo kiitti jäseniä ja

yhteistyökumppaneita sanoen että työtä riittää.

– Jokainen kohtaaminen ja jokainen yhteistyön hetki

rakentaa sitä tulevaisuutta, johon me uskomme.

Juhlan lopussa 90 juhlavierasta sai mukaansa Historiikin.

Arto Vedenpää naurattaa Heino Kuoppakangasta.

Janne Juvakka, Seija Lehto, Sanna-Kaisa Patjas ja Eeva-Liisa Vanhatalo.

Seija

Lehto

on toiminut Hyvinkään

Invalidit ry:n hallituksen

sihteerinä ja puheenjohtajana.

Hän on toiminut

vuodesta 2005 käsityökerhon

aktiivina ja vetäjänä

vuodesta 2016. Kerhossa

suunnitellaan ja tehdään

erilaisia tuotteita toimintarajoitteisille

henkilöille

hyödyntäen lahjoituksia ja

kierrätysmateriaaleja.

Sanna-Kaisa

Patjas

on toiminut muun muassa

Invalidiliiton liittovaltuuston

jäsenenä 12 vuotta.

Hyvinkään vammaisneuvoston

puheenjohtajana

kahdeksan ja hv-alueen

vammaisneuvoston jäsenenä

kaksi vuotta. Patjas

on vetänyt Harvinaisia

sairauksia sairastavien henkilöiden

vertaistukiryhmää

syksystä 2017.

Teksti ja kuvat Pirkko Kilpeläinen

www.it-lehti.fi 53

lakia ja oikeutta // Henrik Gustafsson, juristi

Kulttuuri kuuluu kaikille!

tämän kerran teemaa ”Irti

arjesta” voi lähestyä monesta eri näkökulmasta.

Asiantuntijatyötä tekevänä

Invalidiliiton juristina kaipaan

IT-lehden

myös itse työtäni tasapainottavaa

vapaa-aikaa. Pääsen helposti irtautumaan arjen

juoksusta viettämällä sitä esimerkiksi erilaisissa

kulttuuritapahtumissa.

Toisinaan musiikki vie irti arjesta. Niinpä osallistuin

lokakuussa 2025 Helsingin Musiikkitalon

Klubilla V. Auer -nimisen yhtyeen jäähyväiskeikalle.

Tämä oli hyvin mieleenpainuva tarinallinen

tilaisuus, joka vei yhtyeen kulkemalle matkalle

sekä kuvin että musiikkivideoiden välityksellä.

Tilaisuuden lopussa oli myös musiikkiesitys yhtyeen

solistin toteuttamana ja kitaristin säestämänä.

V. Auerin matka alkoi 2000-luvun alussa, kun

etenevää lihastautia sairastavat nuoret eri puolilta

Suomea perustivat pop-rockia soittavan

yhtyeen. Aluksi soitettiin perinteisillä musiikki-instrumenteilla,

kunnes 2010-luvun taitteessa

iPad alkoi toimittamaan soittimen virkaa. Kyse ei

ollut elektroniseen konemusiikkiin siirtymisestä,

vaan soittajien itse fyysisesti tuottamista sävelistä

ja tulkinnoista eli siitä samankaltaisesta musiikista

kuin aiemmin. Kyse oli tässä tapauksessa

uusien mahdollisuuksien löytämisestä ja soittamisen

sekä soitinten esteettömyydestä etenevien

lihassairauksien haastaessa perinteistä musiikintekemistä.

V. Auerin musiikki on svengaavaa ja sanoitukset

tarttuvat yhtyeen jäsenten omiin kokemuksiin

muun muassa vammaisuudesta, yhdenvertaisuudesta

ja elämästä ylipäätään. Yhtyeen nimi

juontaa juurensa bändin harjoitustilan kadun nimen

mukaan. V. Auerin tarinassa nuoret kasvoivat

yhdessä aikuisiksi ja musiikki yhdisti heitä

vahvasti. Muodostuipa yhtyeen myötä pari- ja

ystävyyssuhteitakin. Eikä siinä vielä kaikki, sillä

esiintyipä yhtye Invalidiliiton Rotia palveluihin,

kutia kumppanuuteen -projektin päätösseminaarissa

vuonna 2014!

YK:n vammaisyleissopimus on merkittävä

oikeuslähde vammaisten ihmisten osallistumisoikeuksien

tulkinnassa. Artiklan 30. (Osallistuminen

kulttuurielämään, virkistys- ja

vapaa-ajantoimintaan ja urheiluun) mukaan sopimuspuolet

tunnustavat vammaisten henkilöiden

oikeuden osallistua yhdenvertaisesti muiden

kanssa kulttuurielämään ja toteuttavat kaikki

asianmukaiset toimet varmistaakseen, että vammaiset

henkilöt pääsevät paikkoihin, joissa tarjotaan

kulttuuriesityksiä.

Edelleen yleissopimuksen nojalla sopimuspuolet

toteuttavat asianmukaiset toimet järjestääkseen

vammaisille henkilöille mahdollisuuden

kehittää ja käyttää luovia, taiteellisia ja älyllisiä

kykyjään paitsi omaksi hyödykseen myös yhteiskunnan

rikastamiseksi. Nähdäkseni tämä tarkoittaa

esimerkiksi juuri sitä, että vammaisilla on oikeus

itse tuottaa musiikkia kaikkien iloksi.

Lopuksi voin todeta, että erilaiset kulttuurikokemukset

ovat pikemminkin meitä ihmisiä

yhdistävä kuin erottava tekijä. Niiden on parhaimmillaan

mahdollista tuoda yhteen erilaisista

taustoista ja lähtökohdista tulevat tekijät ja kokijat.

Pidetään siis mieli avoimena sekä uteliaana

monimuotoisen kulttuurikentän edessä. Jotta

taide ja kulttuuri sopii kaikille, niin otetaan kulttuuritapahtumia

järjestettäessä yhdenvertaisuus

ja esteettömyys huomioon. Näin myös vammaiset

ihmiset voivat osallistua kulttuuritapahtumiin

sekä esiintyjinä että yleisönä. ●


KEVÄT

2026

Invalidiliiton koulutuksen tavoitteena on edistää jäsenistön

ja muiden fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten

ihmisten oikeuksien toteutumista arjessa, lisätä tietoisuutta

vammaisuudesta sekä tukea yhdistysten toimintaa.

liittouutiset

Invalidiliitto

kouluttaa

Koulutuksissa noudatamme turvallisen tilan periaatteita,

jossa kaikki omalla toiminnallaan rakentavat yhdenvertaista,

kunnioittavaa ja avointa ilmapiiriä.

KOULUTUKSIIN ILMOITTAUTUMISET

JA LISÄTIEDOT

Ilmoittautuminen www.invalidiliitto.fi/koulutuksia

LISÄTIETOJA

koulutussuunnittelija Johanna Pölkiltä,

johanna.polkki@invalidiliitto.fi, p. 044 465 6061

AJANKOHTAISTA VAMMAISPOLITIIKASSA

verkkokeskustelutilaisuuksiin ovat tervetulleita kaikki

kiinnostuneet. Tilaisuuksissa käsitellään ajankohtaisia,

vammaisten ihmisten arkeen liittyviä aiheita. Tavoitteena on

lisätä vuoropuhelua jäsenistön ja muiden vammaispolitiikasta

kiinnostuneiden tahojen kanssa.

8.1.2026 klo 17–18.30 Hallitusohjelmavalmistelua

– tervetuloa evästämään valmistelua ja kertomaan, mitä

seuraavassa Suomen hallitusohjelmassa pitäisi lukea.

• Invalidiliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Andersson

27.1.2026 klo 17–18.30 Vammaispalvelulain uusi soveltamisalasäännös

– ketkä kuuluvat vammaispalvelulain piiriin?

• Invalidiliiton juristi Henrik Gustafsson

Ilmoittautumiset paria päivää ennen tilaisuutta

www.invalidiliitto.fi/koulutuksia. Voit myös liittyä

keskusteluun suoraan nettisivulla olevan linkin kautta.

MISTÄ RAHOITUSTA YHDISTYKSILLE OSA 1:

STEAN JÄSENJÄRJESTÖAVUSTUS

Aika: 12.1.2026 klo 17–18

Paikka: Teams

Kohderyhmä: Invalidiliiton jäsenyhdistysten hallitusten

jäsenet

Tavoite: Saat valmiuksia hakea STEA:n

jäsenjärjestöavustusta

Hinta: Maksuton

Ilmoittautuminen: 11.1. mennessä

KANSAINVÄLISEN NAISTEN PÄIVÄN JATKOT

Aika: maanantaina 9.3.2026 klo 17–18.30

Paikka: Teams. Lisäksi yhdistykset eri puolella

Suomea järjestävät omia tapahtumiaan.

Kohderyhmä: Invalidiliiton jäsenyhdistysten naiset ja itsensä

naiseksi kokevat

Tavoite: Viettää yhdessä kansainvälisen naisten

päivän jatkoja

Hinta: Maksuton

Ilmoittautuminen: 6.3. mennessä webinaariin

ALUEELLISTEN VAIKUTTAJIEN JA

VAMMAISNEUVOSTOJEN JÄSENTEN

VALTAKUNNALLISET TAPAAMISET

Aika: 4.2. ja 9.4.2026 klo 17–18.30

Paikka: Teams

Kohderyhmä: Alueiden vaikuttajat ja vammaisneuvostojen

jäsenet

Tavoite: Keskustella eri alueilla nousseista

vaikuttamistoiminnan teemoista, jakaa

kokemuksia ja hyviä käytäntöjä, verkostoitua

ja saada vertaistukea. Teemana ajankohtainen

alueilla puhututtava asia, jota voi myös itse

ehdottaa etukäteen.

Hinta: Maksuton.

Ilmoittautuminen: Pari päivää ennen tilaisuutta.

VAIKUTA VAMMAISNEUVOSTOSSA

Aika: 18.2.–29.3.2026 itseopiskelu ja tehtävät

Howspacessa

Webinaarit: 25.2., 4.3., 11.3. ja 18.3.

Paikka: Howspace-verkkoalusta ja Teams

Kohderyhmä: Invalidiliiton jäsenyhdistysten kunnallisten

ja hyvinvointialueiden vammaisneuvostojen

jäsenet

Tavoite: Perehtyä kunnan ja hyvinvointialueiden

vammaisneuvostojen tehtäviin, rooliin,

vaikutusmahdollisuuksiin ja yhteistyöhön.

Hinta: Maksuton


EDISTÄ ESTEETTÖMYYTTÄ -VERKKOKOULUTUS

Aika: 9.3.–5.4.2026

Paikka: Verkkokoulutus

Kohderyhmä: Kaikki esteettömyydestä kiinnostuneet ja

esteettömyystietoa tarvitsevat.

Tavoite: Osaat tunnistaa mitä vaatimuksia eri tavoin

liikkumis- ja toimimisesteisillä ihmisillä

on esteettömyydelle. Osaat kuvata

mitä esteettömyys tarkoittaa julkisessa

rakentamisessa ja asuinrakentamisessa.

Osaat soveltaa rakentamisen esteettömyyttä

koskevia määräyksiä ja ohjeita omassa

toiminnassa. Osaat edistää esteettömyyttä

uudis- ja korjausrakentamisessa. Osaat löytää

rakennetun ympäristön esteettömyyteen

liittyvää oleellista ja ajantasaista tietoa.

Hinta: Maksuton Invalidiliiton jäsenyhdistysten jäsenille,

vammaisneuvoston ja esteettömyysverkoston

jäsenet 40 €, muut 80 €.


Lisätietoja: Esteettömyysasiantuntija Ari Kurppa,

ari.kurppa@invalidiliitto.fi, p. 050 430 7268.

Koulutukset toteutetaan Opintokeskus Siviksen tuella.

www.it-lehti.fi 55

henkilöuutiset

IN MEMORIAM

Raimo Toratin ja Kalevi Tiuraniemen muistolle

Lapin yötön yö toi tullessaan kaksi suruviestiä.

Ystäväni, Invalidiliiton monikymmenvuotiset toimijat

Lapin alueella, torniolainen Raimo Toratti

kuoli 82-vuotiaana toukokuussa ja kemiläinen

Kalevi "Kallu" Tiuraniemi kuoli 86-vuotiaana

syyskuussa.

Raimo Toratti toimi Tornion Invalidit ry:n puheenjohtaja

vuosikymmenten ajan. Raimo oli

mies, "jonka sydän sykki yhteisölle, oikeudenmukaisuudelle,

esteettömyydelle ja ihmisarvolle. Se

työ oli hänelle kutsumustehtävä." (osittainen lainaus

pastori Jane Fagerströmin siunauspuheesta).

Raimo oli monesti kysytty "vammaisuuden

ääni" Lapin medioissa. Raimo ei kaihtanut

ottaa yhteyksiä Lapin alueen ministereihin, kansanedustajiin

tai kaupunginjohtajiin, jos tarve sitä

vaati. Ja tarvetta oli usein!

Raimo Toratti toimi mm. Tornion ja maakunnan

vammaisneuvoistoissa, Invalidiliiton liittohallituksen

jäsenenä hän oli yli 20 vuotta ja Invalidiliiton

Lapin aluetoimintaa hän johti sen

toiminnan alusta alkaen.

Yhteisön arvostuksesta kertoo se, että hänelle

on myönnetty Suomen Leijonan Ansioristi ja

Invalidiliiton kultainen ansioplaketti. Hänet on nimetty

Vuoden torniolaiseksi sekä Lapin sosiaalija

terveysturvayhdistyksen Lapin Kellokkaaksi.

Elämäntyönsä Raimo teki yrittäjänä, radio- ja

tv-mekaanikkona.

Kalevi "Kallu" Tiuraniemi oli Kemin Seudun Invalidit

ry:n jäsen yli 80 vuotta. Lapsena polioon

sairastuneena hänen äitinsä liitti hänet heti yhdistyksen,

josta muodostui elämänmittainen

matka. Kemin Seudun Invalidit ry oli yksi Invalidiliiton

perustajayhdistys.

Kalevi Tiuraniemi tunnettiin talousmiehenä, itsensä

hän aina esitteli aloittaessaan puhumaan

taloudesta ja rahasta, "Olen Kallu, kauppakoulun

pohjalta, poronhoitoalueelta". Monien vuosikymmenten

ajan hän toimi oman yhdistyksensä taloudenhoitajana.

Kallu kuului Invalidiliiton liittoneuvostoon/liittovaltuuston

yli 40 vuoden ajan,

pisinpään kuin kukaan muu. Hän oli aina kokouksissa

kiinnostunut liiton taloudesta ja antoi myös

tunnustusta sen hyvästä hoitamisesta.

Ansioistaan Kalevi Tiuraniemelle myönnettiin

Invalidiliiton kultainen ansioplaketti.

Kallu oli kemiläisten keskuudessa erittäin tunnettu

henkilö. Vuosikymmenten aikana hän myi

kesäisin Kultareunan Inva-arpoja satojatuhansia

huumorilla höystäen paikallisen Alkon edessä.

Pohjoiseen matkaavia etelän turisteja hän

puhutteli usein "kauppaneuvoksina", joka takasi

myös melko varman kaupan!

Kallun Inva-arpojen myynnillä rahoitettiin pitkälti

yhdistyksen toimintakeskus Koivurannan

rakentamisen rahoituksen omavastuuosuutta

1980-luvulla. Koivurannasta muodostui Kallulle

erittäin tärkeä ja rakas paikka.

Lapin pitkäaikainen kansanedustaja Esko-Juhani

Tennilä on kirjassaan Torppari Arkadianmäellä

(WSOY) omistanut Kallulle yhden runollisen

lukukappaleen "Urhoollinen Kalevi

Tiuraniemi". Ote runosta. "Valkoinen merikapteenin

lakki hilpeästi takaravoillaan. Polion lapsuudessa

ruhjomaa ressua jalkaansa riipaisevasti

ontuen. Pakkohan Kallulta on se yksi arpa

taas kerran ostaa. Inva-arpojen myynnin suomenennätysmieheltä".

Elämäntyönsä Kalevi Tiuraniemi Kemi yhtiöiden

palveluksessa varastomiehenä.

Raimo Toratin ja Kalevi Tiuraniemen kanssa

minulla oli helppo ja hyvä tehdä yhteistyötä.

Me kolme yhdessä ymmärsimme pohjoisen Suomen

tarveet!

Lapin kauniin ruskan keskellä Raimo ja Kallu

on laskettu kotiseurakuntiensa kirkkomaahan.

Markku Lohikoski

Lapin alueen järjestötyön suunnittelija

vuosina 1990–2014

ONNEA

HYVINKÄÄ

80 Raija Lepistö 1.1.

Marja Kiema 18.1.

IISALMI

70 Veikko Ståhle 19.12.

KOUVOLA

90 Terttu Sihvola 8.1.

85 Taisto Lassi 24.11.

80 Eine Viherväs 6.12.

Helena Kääpä 15.12.

75 Paula Mankki 16.11.

Veijo Putkonen 22.12.

70 Eija Tynys 12.1.

Satu Anttonen 21.1.

65 Sanna Priha 1.12.

Jari Hietala 5.12.

Minna Rantanen 10.12.

55 Krista Leppä 11.12.

50 Päivi Heimala 18.11.

KUOPIO

90 Liisa Kokkarinen 24.12.

85 Toivo Hiltunen 16.12.

80 Orvokki Savolainen 9.1.

Leena Pelkonen 12.1.

75 Auli Kiviaho 4.1.

60 Virpi Kinnunen 13.12.

Martti Hakkarainen 10.1.

KUUSANKOSKI

85 Ritva Heikkilä 18.1.

55 Jaana Joutjärvi 30.1.

50 Emine Kaya 1.1.

Susanna Sievinen 20.1.

PORVOO

65 Kiljunen Jorma 16.12.

RAUMA

85 Hanna Vaatto 29.12.

80 Jorma Karp 4.1.

Alisa Hannukainen 16.1.

60 Arto Aalto 13.12.

Aki Arvo 22.12.

VAASA

85 Laila Jylhä 16.1.

80 Veikko Paavilainen 15.1.

75 Stefan Lundqvist 30.12.

Börje Nelin 8.2.

VANTAA

90 Autere Leena 31.1.

85 Hanhila Riitta 23.2.

80 Alatalo Marjatta 14.12.

Pehkonen Leena 17.12.

Lauren Leena 4.2.

Osolanus Sisko 16.2.

70 Hiltunen Pekka 7.1.

Mansner Peter 3.1.

Rekonen Ilkka 17.1.

65 Luukkonen Risto 7.2.

45 Kolhinoja Inka 27.1.

40 Soininen Maxie 3.1.

Von Bell Niclas 26.1.

Risto Laine

3.2.1938 – 17.8.2025

Yhdistyksemme sai suruviestin kunniapuheenjohtajamme

Risto Laineen poismenosta. Harjavallan

Seudun Invalidien jäsenenä hän ehti olla

yli 40 vuotta. Siitä ajasta hän toimi yhdistyksen

varapuheenjohtajana seitsemän vuotta ja puheenjohtajana

16 vuotta. Kiitokseksi ansiokkaasta

työstä yhdistyksen hyväksi hänelle myönnettiin

kultainen ansioplaketti vuonna 2012 ja hänet

kutsuttiin yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi vuonna 2013. Risto Lainea oli helppo

lähestyä, hän oli lämmin ja ystävällinen ihminen. Me kaikki olemme Ristolle kiitollisia

hänen tekemästään pitkäaikaisesta työstä yhdistyksessämme.

Riston muistoa kunnioittaen

Harjavallan Seudun Invalidit ry

KUOLLEET

Markku Ala-Penttilä

Vaasanseudun Invalidit

Vasanejdens Invalider ry

Matti Puro

Vantaan Invalidit VANIN

IN MEMORIAM

MYYDÄÄN

Tellervo Mansikkamäki

puheenjohtaja

Myydään kaksi kpl suihkutuoleja, istuinleveys toisessa

45 cm ja toisessa 43 cm molemmissa pienet pyörät sekä

alusastia. Hintapyyntö 50 € kpl hyväkuntoisia. Raimo

Laukka, lisätiedot puh. 0400 681 929.

Myydään uudenveroinen teetetty lämpöpussi jalkoihin

ulkoiluun pyörätuolin käyttäjälle tai muuten vaan istuvalle

ihmiselle ulkona. Väri musta, heijastimella ja kiristysnauhalla

varustettu. Pituus varpaista etureisien päälle,

mutta ei takapuolen yli. Hinta 60 euroa tai tarjoa. Tiedustelut

ja kuva p. 040 554 7261 / Satu


Henkilöuutiset ja toimintakalenteri: Riitta Lehto, puh. 044 7650 659 (ma klo 13–15), it-lehti@invalidiliitto.fi

toimintakalenteri

ETELÄ-SUOMI

ESPIN

ESPINin toimisto, puhelinneuvonta, jäsenasiat

sekä lisätietoja tapahtumista ym.

Anne Virtanen 041 548 0638, espinry.toimisto@gmail.com.

ÄIJÄkahvit jatkuvat

taas tammikuussa, lisät. Jarmo Nurmi

040 087 3877. Lounastapaaminen pe

9.1. klo 12.30, muut ajat ja paikat jäsentiedotteessa,

lisät. ja ilm. pe 26.12. mennessä,

Tuovi Nykänen 045 131 4455, tuovi.nykanen@gmail.com.

Kirjapiiri etänä klo 17

alkaen, ma 26.1. ja ma 23.2. kirjat ilmoitetaan

myöhemmin, lisät. ja ilm. Ritva Viljanen,

041 319 9877 (tekstiviestillä), ritva.viljanen64@gmail.com.

Luovan toiminnan

tapaamiset, lisät. Ritva Viljanen. Asahi

live-etänä joka ma 2.2.–11.5., klo 13.00–

13.45, lisät. ja ilm. ESPIN toimisto. Tuolilattarit

joka to 8.1.–21.5. klo 16.50–18.00

Kuitinmäen koulu os. Kuitinkuja 4, Espoo,

lisät. ja ilm. Kristina Bjugg 040 577 3398,

kitti.bjugg@hotmail.fi. Lisää tapahtumia ja

tarkemmat tiedot tapahtumista jäsentiedotteessa.

Jäsentiedote 1/2026 ilmestyy

joulukuun aikana. Katso myös espin.fi. ES-

PIN ry toivottaa kaikille hyvää joulua ja onnellista

uutta vuotta 2026!

HELSINGIN INVALIDIEN YHDISTYS

Yhteystiedot Toimiston osoite: Voudintie

6, 00600 Helsinki. Internet-sivut: www.

hiy.fi. Toimisto auki ma, ti, to 9–16, ke 9–19

ja perjantaisin toimintakeskus on suljettu,

palvelemme klo 9–15 vain puhelimitse

puh. 09 7206 240, s-posti: toimisto@

hiy.fi. HIY:n toimisto on suljettu 23.12.–

6.1. Sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@hiy.fi.

Puheenjohtaja Kristiina Karhos

puh. 050 463 5732, s-posti: pj.hiy@

hiy.fi. Toiminnanjohtaja Pirjo Virtaintorppa,

puh. 09 7206 2415. HIY:n ajankohtaista:

Torstaikerhon luento ja keskustelu klo

13.15.–14.30. 15.1. Voiko onnellisuutta opetella.

12.2. Itsetunto. Esteetön työ EMPPA

kehittäjä Pirkko Justander, Sininauhaliitto.

Puheenjohtajan kahvihetket, toimintakeskuksessa:

8.1. ja 12.2. klo 12.45–13.15.

Kaikkiin HIY:n ryhmiin on pakollinen ennakkoilmoittautuminen.

Voudintiellä kokoontuvat

kerhot ja liikuntaryhmät: Boccia

ti 13.1. alkaen klo 12–15. Yht. Paula Talpia

040 5143 395. Tuolijooga ke 14.1. alkaen

klo 15–16 (myös etänä). Ilm. toimisto@hiy.

fi / 09 720 6240. Tuolijumppa. To 8.1. alkaen

klo 11.45–12.45. Ei ilmoittautumisia

tai sitoutumista, maksuton ryhmä. Canasta

ke 14.1. alkaen klo 12–19. Yht. Seija

Suominen 040 744 3209. Kaiken kerho

Teams-ohjelmalla. Tapaamiset kuukauden

1. tai 2. perjantaina klo 18–20. Yht. Heikki

Aulio heikki.aulio@gmail.com. Kädentaidoista

lautapeleihin -kerho. Tapaamiset

joka toinen ti klo 15.15–17.30 (parittomat

viikot 13.1. alkaen). Maksuton ryhmä. Ilm.

toimisto@hiy.fi tai puh. 09 720 6240. Torstaikerho

to 8.1. alkaen klo 12.45–14.15. Lisätiedot:

toimisto@hiy.fi / 09 720 6240.

Hyväikäiset vammaiset naiset, maksuton

vertaistukiryhmä, ke klo 17.30–19 (joka

toinen keskiviikko 14.1.–3.6.). Ilm. toimisto@

rusettiry.fi / Riitta Jolanki p. 040 514 7526.

Muualla kokoontuvat liikuntaryhmät:

Lasten ja nuorten sulkapallokerho (10–

22 v). La 10.1.–25.4. (tuntia ei ole 24.1., 1.2.,

21.2., 4.4.) klo 10–12 Ruskeasuon liikuntahalli,

Ratsastie 10. Ilm: Anja Kima, anja.kima@welho.com

/ 041 440 5315. Ryhmä

on maksuton. Vammaissulkapallo.

La 10.1.–25.4. (tuntia ei ole 24.1., 1.2., 21.2.,

4.4.) klo 10–12 Ruskeasuon liikuntahalli,

Ratsastie 10. Yht. Anja Kima, anja.kima@

welho.com / 041 440 5315. Kausimaksu

HIY:n jäsenille 33 € ja muille 66 €. Istumalentopallo.

Siltakyläntie 7–9, to 8.1.–

30.4. klo 18–20. Ilm: hiyhelsinki.nimenhuuto.com.

Kuntosali to 15.1.–23.4. klo 18–20

Nordenskiöldinkatu 18 B. Ilm. toimisto@

hiy.fi / 09 720 6240. Pyörätuolikoripallo

to 15.1.–23.4. klo 18–20 (Nordenskiöldinkatu

18 B), yht: Jarmo Leppänen jarmo.

leppanen@live.com / 040 838 9479. Pyörätuolirugby

ke 14.1.–22.4. klo 18.30–

20.30 (Nordenskiöldinkatu 18 B). Yht. Anna

Pasanen pasanenanna@gmail.com

/ 040 064 8620. Pyörätuolisalibandy

(Nordenskiöldinkatu 18 B) 12.1.–27.4. (tuntia

ei ole 6.4.) klo 19–20.30. kausimaksu

HIY:n jäsenille 41 €, muille 82 €. Olli Palonen,

opalonen@gmail.com / 040 718 7577.

Istumalentopallo, lasten ja nuorten sulka-pallokerho,

tuolijumppa ja tuolijooga

järjestetään yhteistyössä Helsingin kaupungin

liikuntapalvelujen kanssa. Lisätietoja

www.hiy.fi.

HYVINKÄÄN INVALIDIT

Asahi ma klo 15–16, palvelukoti Lepovilla,

Torikatu 10. Aloitus 19.1.2026. Boccia

ja sisäcurling la klo 10–12, Hyria B-talo,

Kauppalankatu 18, Hyvinkää. Vuoroa ei

27.12. eikä 3.1.2026. Kuntosali palvelukoti

Lepovilla, ti klo 14–15 ja pe klo 16–18

HUOMI! 1.1.2026 alk. pe klo 16.17. Kuntosali

palvelukoti Mäntykoto, ti klo 15–17 ja

to klo 17.30–19, Sähkökatu 28. Harvinaisia

sairauksia sairastavien henkilöiden

vertaistukiryhmä ma 13.1. ja 9.2. klo

15–17 Onnensilta. Yhteys hlö Sanna-Kaisa

Patjas harvinaiset.hyvinva@gmail.com.

Senioribio ke 6.1. ja 4.2. ip, Biorex. Elokuva

ja tarkka aika selviävät myöh. Seuraathan

ilmoittelua. Lisätietoja Aamupostin Yhdistykset-palsta,

www.hyvinva.fi, Facebook,

Instagram, p. 046 6446 121 / Kirsi.

JÄRVENPÄÄN SEUDUN INVALIDIT

Boccia ti 16.12. ja 27.1. klo 13–14.30.

Järvenpään ev.lut.seurakunnan liikuntahalli,

Kirkkotie 1 C. Lisät. Markku p.

040 968 9449. Levyraati jäseniltapäivässä

ti 20.1. klo 15–17, kahvitarjoilu. Myllytien

toimintakeskus, Myllytie 11, Järvenpää.

Tilana Luokka, käynti sisäpihan

kautta, ovi C. Liikuntaryhmät järjestöjen

yhteistyönä Tuusulan Hyrylässä

jatkuvat v. 2026, niistä tiedot Keski-Uusimaa-lehden

järjestöpalsta, js-inva.fi, Facebook

ja p. 050 434 9166 / Saila.

KARKKILAN SEUDUN INVALIDIT

Hyvän olon päivä 9.1.2026 klo 11.00–

13.30 Cool Timessä. Ohjelmassa kasvo- jalka-

tai selkähieronta + naamio (30 min+

10 min) tai 40 min kasvohoito (kuorinta, kasvojen

hieronta ja naamio). Tarjoiluna kahvi ja

suolainen piirakka. Yhdistys tarjoaa jäsenille

5 €:n omavastuulla. Ilm. 19.12.2025 mennessä

Anjalle 0400 419 627 tai anjakinnunen@luukku.com.

LOVIISAN INVALIDIT

Jäsenillat jatkuvat vuonna 2026 joka kuun

ensimmäinen maanantai klo 17.00, Kumppanuustalo

KULMASSA, Sibeliuksenkatu 3,

Loviisa. Tarjolla ajankohtaisia asioita, mielenkiintoisia

aiheita ja esittelyjä sekä mukavaa

jutustelua kahvitarjoilun kera. Kaikista

tapahtumista sekä retkistä tiedotetaan jäsentiedotteilla,

tekstiviesteillä, sähköposteilla

sekä Facebookissa os. Loviisan Invalidit.

Tarjolla on mukavasti jäsenetuja,

tapahtumia ja vertaistukea, tervetuloa

mukaan! Lisätietoja sihteeri Eija Salmelalta

puh. 045 7731 9275 tai 050 5306 634,

email: eija.salmela@loviisaninvalidit.fi Kotisivut:

http://www.loviisaninvalidit.fi

VANTAAN INVALIDIT

Vantaan Invalidit VANIN ry:n kotisivut

osoitteessa www.vantaaninvalidit.fi. Joulumyyjäiset

Markkulassa 16.–19.12.

ja Korson S-marketilla 20.12. JOULU-

Seuraavan lehden (1/2026) aineistot 17.12. mennessä. www.it-lehti.fi 57

toimintakalenteri

TAUKO 22.12.2025 – 6.1.2026, toimisto

suljettu. Askartelu torstaisin klo 12–

14. ATK-kerho kokoontuu 12.1.2026

ja 9.2.2026 klo. 17. Hengellinen piiri

ke 28.1 ja 25.2 klo. 13–14.30 Markkulassa.

Hieronta to 15.1. ja ke 4.2. klo

9.30–14, varaathan aikasi Satu Kräkiltä p.

040 220 6451. Istumalentopallo & sisäboccia

13.1. alkaen tiistaisin klo 17.30–

19.30 Kuusikon koululla. Keskiviikkokerho

ke 21.1. klo 12–14 Bingo. Naistenpiiri

ke 18.2. klo 13 Ruokaretki Jumboon ravintola

Fonda Del Soliin, Ilmoittautumiset

Minnalle 11.2. mennessä p. 050 576 9997.

Länsi-Vantaan kerho ma 12.1.ja 9.2.

klo 14–16, Myyrmäki talossa, tapahtumahuone,

2 krs. (kirjaston talo). Tuolijumppa

keskiviikkoisin 14.1. klo 14–15, 28.1. klo

14.30–15.30, 11.2. klo 14–15 ja 25.2. klo

14.30–15.30.

LOUNAIS-SUOMI

HARJAVALLAN SEUDUN INVALIDIT

Toimisto avoinna ma klo 9.00–13.30 p.

0440 877 020. Pj. Tellervo Mansikkamäki

p. 040 511 3280, siht. Anneli Mannelin-Pelkonen

p. 040 835 4120. Toimisto on suljettuna

22.12.2025–11.1.2026. Kerho

maanantaina 12.1.2026 klo 15 Keskustan

koulun ruokasalin viereisessä kabinetissa,

Myllykatu 3 A, Harjavalta. Yhteislaulua Esa

Klankin säestyksellä ja pelaamme bingoa.

Askartelukerho alkaa tiistaina 13.1.2026

klo 12–15 ja pelikerho parillisina maanantaina

alkaen 19.1.2026 klo 12–16 toimistolla.

Seuraava kerho maanantaina 26.1.2026

klo 15. Paikalla pastori Reijo Ahteela. Kiitokset

jäsenille kuluneesta vuodesta ja aktiivisesta

mukanaolosta. Hyvää Joulua ja

Onnellista Uutta Vuotta 2026!

NOORMARKUN SEUDUN INVALIDIT

Joulujuhla 13.12 klo 15.00 seurakuntatalolla.

Ohjelmassa musiikkia ym. Ruokailu

jäseniltä 25 €. Muilta 38 €. Vuoden 2026

tammikuun ensimmäinen kerho 13.1. klo

16.30. seurakuntatalolla. Srk edustaja paikalla

Lisäksi kaatumisen ennakoimiseksi

luennoimassa Tiina Tervo. Kerhot edelleen

klo 16.30 ja kahvi 16.00. Lisätietoja

yhdistyksen nettisivuilta: noormarkunseudunvalidit.yhdistysavain.fi

PORIN SEUDUN INVALIDIT

Toimisto on avoinna joka kuukauden ensimmäinen

tiistai klo 11–13. Ensi vuoden

ensimmäinen kerta on 13.1.2026,

Pohjoispuisto 1, Pori puh. 02 633 4024.

Sähköposti toimii koko ajan info@porinseuduninvalidit.fi.

Torttukahvit ovat toimistolla

15.12. klo 13.00, jolloin on myös

musavisa. Vesivoimistelu jatkuu to 8.1.

klo 12.00–12.45 Diakonialaitos, Metsämiehenkatu

2, Pori. Jäsenpäivät ovat

12.1., jolloin tulee Jan-Erik Ylitalo esittelemään

kirjastopalveluita, 26.1. on Fyysingin

asiantuntija on paikalla. Helmikuun

jäsenpäivät ovat 9.2. ja 23.2. Jos

ilmenee kysyttävää, voi ottaa yhteyttä

puh. 040 756 9877 / Oili Grönroos. Lisätietoa

saa myös osoitteesta porinseuduninvalidit.yhdistyavain.fi.

RAUMAN INVALIDIT

Toivotamme kaikille jäsenille ja muille yhdistystutuille

Rauhallista Joulua ja Hyvää

Uutta Vuotta 2026! Toimintamme on

nyt joulutauolla. Tammikuussa ilmestyy

jäsenkirje jäsenmaksulaskun liitteenä.

Yhdistyksemme uusi puhelinnumero

on 044 974 1445, tallennathan tämän.

Toimistolla kokoontuvat ryhmät: Invan

Mimmit ma 12.1. ja 26.1. klo 13–15 sekä

Äijäpiiri aina ke klo 10–12, os. Aittakarinkatu

1. Liikunta: Keilaus ma 19.1. klo 13–

14 keilahallilla. Curling ma 12.1. ja 26.1.

klo 17–18 Kaunisjärven hyvinvointikeskuksen

juhlasalissa os. Steniuksenkatu 4.

Kuntosali to klo 11.30–12.30 Fysio-Rauma,

os. Pakkahuoneenkatu 4, Potkurin

kattotasanne. Omavastuuhinta 3 €/kerta.

Bocciaharjoituksista lisät. Marko

Ylikleemola p. 045 126 5974. Toiminnoista

lisää Raumalaisen Kokoukset -palstalla

sekä blogissa https://raumaninvalidit.

blogspot.com/

RAISION SEUDUN INVALIDIT

Tämäkin vuosi alkaa olla päätöksissään.

Jouluateria nautitaan 18.12. klo 13 Maskutalolla

Seurantalontie 2. Viimeinen

kerhopäivä on Hulvelassa 8.12. klo 15.30

jouluisissa merkeissä. Vuoden vaihtuessa

aloitetaan kerho Hulvelassa 12.1.

klo 15.30. Kuntosali Hulvelassa torstaisin

9–10.

SALON INVALIDIT

Joulujuhla 16.12.2025 klo 16–19 Leirirannassa

Muurlassa. Tarjolla riisipuuroa,

rusinakeittoa, glögiä, kahvia ja joulutorttuja.

Musiikkia Anna Shukov. Jos tarvitset

kuljetusta juhlaan ota yhteyttä Pirjo

Virtaseen. Salon Urheilutalo keskiviikkoisin

tauko ajalla 18.12.–6.1.2026.

Joulutauko kerhoissa ajalla 17.12.–

12.1.2026. Kerhot tiistaisin 13.1.2026 alkaen

Piritassa Kauppiaankatu 4 Salo.

Teatteri 8.2.2026 klo 15 THE SOUND of

musikaali, provinssi. Liput 20 €, va raukset

p. 050 354 5392, 8.1.2026 mennessä.

TURUN SEUDUN INVALIDIT

HUOM! Toimisto suljettu 22.12.2025–

7.1.2026. Kirjallisuuspiiri kokoontuu

toimistolla (Asesepänkatu 1) kerran kuukaudessa

joka toinen maanantai klo 18.

Seuraava kokoontuminen ma 12.1.2026.

Kirjana Abdultrazak Gurnah: Paratiisi. Helmikuun

kokoontuminen ma 9.2. Kirjana

Anthony Hopkins: Hyvin sinä pärjäsit:

muistelmat. Kirjallisuuspiirin vetäjänä toimii

Sirpa Kumlander puh. 050 592 8360

tai sirpa.kumlander@outlook.com Yhdistys

järjestää joulubingon toimistolla

14.12 klo 14. Tervetuloa! Vuokrasopimus/hakemus

lähetetään vanhoille

kesäasukkaille helmikuun aikana. Kuusiston

Lomakeskus Sanna ja Toni Karonen

eivät toimi enää lomakodilla. Heidän

vuokrasopimuksensa päätettiin

30.11.2025. Yhdistys vuokraa lomakodin

asuntolasta huoneita viikonlopuksi

ja pidemmäksikin aikaa. Asuntolassa

on 13 kpl kahden hengen ja viisi (5)

kolmen hengen huonetta, sekä yhteiset

oleskelutilat. Asuntola- ja ravintolatiloja

on mahdollista vuokrata juhla-, kokous-

ja/tai kurssipaikaksi. Tilat ovat esteettömiä.

Tiedustelut Pentti Porema puh.

0400 787 180 tai toimisto@turunseuduninvalidit.fi

Lomakodilla on useita vapaita

mökkejä vuokrattavaksi kesäksi

2026. Lomakodin mökki-, asuntovaunuja

laituripaikkatiedustelut Pentti Porema

0400 787 180 tai pentti.porema@gmail.

com. tai toimisto@turunseuduninvalidit.

fi. Vuokraamme toimitilojemme yhteydessä

olevaa kokous- ja saunatilaa. Jäsenille

30 %:n alennus. Tiedustelut toimistolta

puh. 044 985 9085 ti ja ke klo 9–14 tai toimisto@turunseuduninvalidit.fi.

Kaikki tapahtumat,

myös yhdistyksen kotisivuilla,

www.turunseuduninvalidit.fi. Yhdistys toivottaa

kaikille jäsenilleen riemukasta joulua

ja onnellista vuotta 2026!

ULVILAN SEUDUN INVALIDIT

Pj. Ari: 044 3044 543, ari.t.lehtinen@

gmail.com. Siht. Laura: 044 5200 281, usi.

ry.sihteeri@gmail.com. Hallituksen kokous

pe 23.1. klo 15. Vertaiskahvila ma

15.–29.12. ja 12.–26.1. klo 11. Välipäivien

lauantailounas 27.12. klo 11. Elokuva ke


toimintakalenteri

7.1. klo 11. Boccia & mölkky to klo 17 ja

su klo 12, paikka tarkentuu myöhemmin.

Muut tapaamiset Ulvilan olohuoneella,

Friitalantie 18. Yhdistyksemme toivottaa

kaikille valoisaa joulua ja intoa osallistua

toimintaamme ensi vuonna!

ITÄ-SUOMI

IISALMEN INVALIDIT

Invatalo, Joukolankatu 6, 74120 Iisalmi.

puh. 0440 824 455. Puheenjohtaja

Eila Koistinen p. 044 0817 350. s-posti:

puheenjohtaja@iisalmeninvalidit.fi. Toimisto

auki ma-ke klo 10–12. s-posti: toimisto@iisalmeninvalidit.fi,

kotisivut www.

iisalmeninvalidit.fi. Keilavuoro torstaisin

klo 13–14 Keilahallilla (Untamonk. 8).

Vesivoimistelu maanantaisin klo 14.15–

14.45 Iisalmen Saukko-uimahallissa (Joukolank.

15). Lauluillat torstaisin klo 17–

18.30 Invatalolla (Joukolank. 6). Vetäjinä

Pekka Ryhänen ja Kaarina Vartiainen. Aurinkokellossa

(Auringonkehrä 10) maksuton

omatoiminen kuntosali ti klo

15.30–16.30 ja to klo 10–11. Tehdään käsin

-kerho joka toinen maanantai klo 14–

16.30 Invatalolla. Joulujuhla pe 19.12. klo

14 Iisalmen Työväentalolla. Iisalmen Invalidit

ry:n 80-vuotisjuhla pe 23.1.2026

klo 17 Metsäpirtillä. Seuraa ilmoituksia Iisalmen

Sanomien järjestöpalstalta, Facebookista

ja kotisivuilta.

JOENSUUN SEUDUN INVALIDIT

Koulukatu 24 B 23, 80100 Joensuu, p.

0400 123 156 (puhelinpäivystys ma-pe

klo 10–16) Tapaamisen voit sopia puhelimitse.

s-posti: joeninva@gmail.com. www.

joeninva.fi. Neuvontapisteessä palvelevat

yhdistyksen kokeneet vapaaehtoiset.

Voit kysyä neuvoa vammaisuuteen liittyvissä

asioissa, esim. vammaispalvelujen

hakemiseen, hakemusten täyttämiseen ja

avustamista oikaisupyyntöjen tekemiseen.

Soita tai lähetä s-postia toimistollemme

ja varaa aika asiasi käsittelyyn. Jos haluat

merkkipäiväsi IT-lehteen, ilmoita siitä 3 kk

ennen Jaana Tolvaselle p. 0400 123 156

tai joeninva@gmail.com. Muussa tapauksessa

sitä ei ilmoiteta. Peli-illat Kuntokeitaalla

joka kk:n 1. ke klo 16–18!

Seuraavat kokoontumiset Kuntokeitaalla

ke 7.1.2026 (poikkeus) ja 3.2. klo 16–

18 (boccia/keilaus). muu 5 €/kerta. Kontakti-ryhmä

kokoontuu joka kk:n 2. to

klo 17–20 Vessel-keskuksessa, Koulukatu

24 B 23, Joensuu. Seuraava kokoontuminen

to 8.1.2026 klo 17–20. Iiris Karvinen

p. 0400 649 677, iiris_karvinen@hotmail.

com, Mauri Pietilä p. 050 359 7713, pietilamauri@gmail.com.

Kirjoittaja- ja kulttuuripiiri

kokoontuu seuraavan kerran

ke 17.12. ja 21.1.2026 Vessel-keskuksessa,

Koulukatu 24 B 23, Joensuu. Ohjaajana

Paula-Helena Moller, p. 044 051 1111.

Tuolijumppa jatkuu keväällä rahoituksen

järjestyessä. Seuraa ilmoittelua! Liikunta-

ja kelausvuorot jatkuvat Joensuu

Areenalla tiistaisin klo 10–12, Torstaisin

klo 13–15. Vuorot ovat ilmaisia, kävijöillä

pitää olla joko EU:n vammaisliikuntakortti

tai Joensuun kaupungin vammaisliikuntakortti.

KUOPION INVALIDIT

Toimisto lomalla 22.12.2024–6.1.2025.

Liikuntavuorot jäävät tauolle viikolla

51 ja käynnistyvät viikolla 3. Kiireetön

kohtaaminen ma 19.1 klo 13–15 toimistolla

päiväkahvien merkeissä. Jäsenmaksu

laskutuksen yhteydessä postitetaan

jäsenkirje, jossa kattavasti alkuvuoden tapahtumat.

Ajankohtaiset tiedot löydät yhdistyksen

nettisivuilta ja lähetämme myös

sähköpostitse tietoa tulevista tapahtumista.

Toimiston työntekijän Sirpan tavoitat

puh. 044 0378 451 & sähköpostista toimisto@kuopioninvalidit.fi.

MIKKELIN SEUDUN INVALIDIT

Toimisto avoinna klo 9–14, Ristimäenkatu

18 / 50100 Mikkeli, puh. 0400 849 224.

sähköposti: mikkelin.seudun.invalidit.ry@

gmail.com. Yhdistyksen esteetön Lahdenpohja:

Päärakennusta voi vuokrata

talven juhliin, saunailtoihin, kokouksiin,

yms! Lisätietoja vpj. Sari Pesonen puh.

050 552 6031. Ammunta vuorot jatkuvat

vuonna 2026 joka kuukauden ensimmäisenä

tiistaina, tarkemmat ajankohdat

ilmoitetaan myöhemmin yhdistyksen kotisivuilla

ja facebookissa. Tiedustelut vpj.

Sari Pesonen, puh. 050 552 6031. Launialan

koululla on vammaissulkapalloa

perjantaisin klo 16.30–18, lisätietoja

Seppo Sariola puh. 050 360 0046. Joulusauna

Lahdenpohjan rantasaunalla

24.12.2025 klo 12 alkaen! Ilmoitathan

osallistumisestasi 20.12.2025 mennessä

vpj. Sari Pesoselle, puh. 050 552 6031. Ilmoitathan

toimistolle, jos yhteystiedoissasi

tapahtuu muutoksia (sähköposti,

postiosoite, puhelinnumero). Seuratkaa ilmoittelua

yhdistyksen koti- ja Facebooksivuilta.

Tervetuloa mukaan toimintaan!

PIEKSÄMÄEN INVALIDIT

Yhdistyksen yht. pj. Sari Sorvali p.

040 730 0900, sari.sorvali65@gmail.

com. Naisten kerho kokoontuminen joka

kk:n 1. ma klo 15 Toimintakeskus Neuvokkaassa,

Tasakatu 4–6, 3. krs. Seuraava

kerta 5.1.2026. Lisätietoja naisvastaavalta

Tuulikki Elialalta puh. 040 017 5624, sp:

tuulateeteri@gmail.com. Ohjattu kuntosaliryhmä

kokoontuu ti klo 16.30–

17.30 Power4You kuntosalilla 12x, alkaa

13.1.2026. Ohjaaja Saku Hellberg. Omavastuu

40 €. Ilmoittautumiset Merja Hellberg

p. 040 544 0216, meiju@vipbussi.com. Ohjattu

allasjumppa to klo 16.15–17 Pieksämäen

Uimahallilla, 12x, alkaa 15.1.2026.

Ohjaaja Eila-Sinikka Niemeläinen. Omavastuu

30 €. Ilmoittautumiset Eija Hiltunen

puh. 0400 476 154, eija.hiltunen50@gmail.

com. Lattia-Curling Pieksämäen Uimahallin

esteetön alakerta to klo 15–16. Alkaa

15.1.2026. Hinta 20 €. Ilmoittautumiset

Sari Sorvali p. 0400 7300, sari.sorvali65@

gmail.com. KuVa -seteleitä (arvo 10 €)

saatavillla kaudelle 1.9.2024–31.12.2025

saatavilla liikuntaryhmissä tai Sari Sorvalilta

Yhdistyksen suruadresseja ostettavissa

Sari Sorvalilta 9 €/kpl. Yhdistyksen

yhteystiedot: pj. Sari Sorvali, puh.

040 7300 900, sp: sari.sorvali65@gmail.

com. Tervetuloa mukaan toimintaan!

SAVONLINNAN SEUDUN INVALIDIT

Osallistumme Savonlinnan Seudun Kolomosen

järjestämiin joulumyyjäisiin

la 13.12.2026 klo 10–14 Savonlinnan Linja-autoasemalla,

Tulliportinkatu 1–5,

57100 Savonlinna. Otetaan vastaan yhdistyksen

hyväksi myytäväksi leivonnaisia,

käsitöitä tms. Nähdään myyjäisissä.

Bingopelit Kolomosella tauolla joulukuun

ajan, aloitus ma 12.1.2026 klo 13–14,

Savonlinnan Seudun Kolomonen, Pappilankatu

3, 57100 Savonlinna. Invakerhot

aloitus ke 14.1.2026 klo 12–14 Savonlinnan

Seudun Kolomonen, Pappilankatu 3,

57100 Savonlinna. Katsellaan kuvia vuoden

2025 tapahtumista ja keskustellaan

tulevista. Kahvimaksu 2,50 / hlö. Tervetuloa!

Invakerho joka kuukauden 2. ke klo

12–14. Joukon keskustelukerho kerran

kuussa, päivät ja ajat ilmoitetaan

tekstiviestillä. Bocciapelit jatkuvat keskiviikkoisin

klo 10–12 Linnalan Seniorikeskuksella,

Pappilankatu 6, 57100 Savonlinna.

Aloitetaan ke 14.1.2026. Tapahtumista

ja muutoksista ilmoitetaan tekstiviestein.

Ilmoita jos puhelinnumerosi tai sähköpostiosoitteesi

on muuttunut. Yhdistys myy

www.it-lehti.fi 59

toimintakalenteri

suruvalittelu- ja onnitteluadresseja A4

10 €/kpl, osanottokortteja A5 5 €/kpl, onnittelukortteja

A5 5€/kpl. Tilaukset sähköpostitse

tai puhelimitse tai kysy paikan

päällä tapahtumissa. Ilmoittautumiset, yhteydenotot,

tiedustelut ja kyselyt ma-pe

klo 9–15 p. 044 051 4093, sähköposti

inva.savonlinna@gmail.com. Kotisivut

www.saseinva.fi. Kiitos kuluneesta vuodesta

2025, toivotamme jäsenille ja yhteistyökumppaneille

oikein Hyvää Joulua

ja Onnellista Uutta Vuotta 2026, tavataan

tapahtumien ja toiminnan merkeissä ensi

vuonna. Tulkaa mukaan!

SUONENJOEN SEUDUN INVALIDIT

Kokoonnumme toimintailtapäivään

keskiviikkoisin klo 12 Vanhainkodin väestösuojassa,

Sairaalapolku 6. Jäämme

joulutauolle 11.12.2025–14.1.2026.

Jouluruokailu 11.12. klo 15.30 Mestarinkulmassa

Rautalammintie 3. 13.1.2026

klo 12–14. Ajankohtaista digioppia Liikuntahallin

kabinetissa, Kaatronkatu 1.

Kylpylämatka Saarenmaalle 26.4.–

2.5.2026. Varainhankintana myymme suruadresseja,

osanottokortteja ja onnittelukortteja

lisätietoja Eilalta 050 575 8650.

Hyvää joulun aikaa ja Uutta vuotta jäsenistölle

ja tervetuloa toimintaan!

KAAKKOIS-SUOMI

IMATRAN INVALIDIT

Keilaus ma 19.1. klo 14–15 Imatran Keilahallilla.

Miesten kerho ti 20.1. klo 13–15.

Peli-iltapäivä ke 28.1. klo 14–16. Tapahtumat

järjestetään Kesäkoti Hakalassa,

Hakalantie 10.

KOUVOLAN SEUDUN INVALIDIT

Ajankohtaista tammikuu 2026 Yhdistys

lähtee Kouvolan teatteriin, katsomaan

Tähdet kertovat, komisario Palmu

näytelmää lauantaina 17.1.2026, klo

13. Sitovat ilmoittautumiset 15.12.2025

mennessä, puh. 040 182 2448. Omavastuuosuus

on 10 € (sis. lipun + väliaikatarjoilun).

Lippuja varattu 25 kappaletta.

Toimisto on avoinna kuukauden

ensimmäinen- ja neljäs tiistai klo 9–12.

Muina aikoina sopimuksen mukaan. Toimiston

puh. 040 182 2448. Seuraa ajankohtaisia

tapahtumia yhdistyksen kotisivuilta

osoitteesta: https://ksiry.net,

Kouvolan sanomien, Keskiviikko lehden

järjestöpalstalta sekä Facebookista. Liikuntavuorot:

Boccia ma klo 10.00–

11.00, Lehdokin nuorisotalo, Madekuja

1. Kuntosalivuoro to klo 16.00–17.00,

Kouvolan Lyseon lukion kuntosali, Palomäenkatu

33. Kuntosalivuoroa ei ole

yo-kirjoitusten aikana. Lentopallo pe klo

16.00–17.00 Kaunisnurmen koulun liikuntasali,

Pajaraitti 10.

RUOKOLAHDEN INVALIDIT

Maanantaikerhot jatkavat myös v. 2026

parittomien viikkojen maanantaina

klo 10 Koivurannan kerhotilassa Virastotie

4. Tarjolla pienellä rahalla kahvit ja jotain

hyvää. Tule mukaan ja tuo ystäväsikin.

Joulun rauhaa ja valoisaa Uutta Vuotta.

LÄNSI-SUOMI

HÄRMÄIN INVALIDIT

Tiistaina 20.1.2025 klo 12.30–14.30 etäkatsomo

Käräjätalolla, Käräjätie 1,

Härmä. Aihe: Tunnista nettihuijaus.

Kuluttajaliiton asiantuntija pitää luennon

videoyhteyden välityksellä. Tervetuloa!

VAASAN SEUDUN INVALIDIT

Joulujuhlat su 14.12. klo 14, Uuden vuoden

vastaanottajaiset ke 31.12. klo 18

Kotirannan Työväentalolla. Seuraa ilmoituksia

Ilkka-Pohjalaisen ja Vasabladetin toimintapalstoilta

sekä kotisivuiltamme www.

vaasanseuduninvalidit.yhdistysavain.fi.

SUOMENSELÄN INVALIDIT

Jouluinen juhla pe 12.12. klo 15 Hovittaressa,

Sahakuja 2, Ähtäri. Kerho kokoontuu

joka 3. ke klo 12 Saavutuksessa, Leppävuorentie

11. Ilmoitus kerhotilan ulko-ovella ja

Uutisnuotan Seurat toimivat-palstalla. Ensi

vuonna aloitus 14.1. Boccia ti klo 16–17.30

Otson yhtenäiskoulun liikuntasalissa. Viimeinen

kerta tänä vuonna 16.12., pelit jatkuvat

13.1. Uinti Loiske Ähtärissä: Jäsenkortilla

4 €/aik., 2 €/eläk. 1 krt/vko.

SISÄ-SUOMI

AKAAN SEUDUN INVALIDIT

Pikkujoulut Urjalan Pentinkulmalla

12.12.2025 klo 17.00. Teatteriesitys Toijalan

Sampolassa. Näytös ANSA 21.2.2026

klo 15.00, liput 16 €, sis. kahvi ja pulla. Ilmoittautumiset

Tarja Naskali-Kajanderille

6.2.2026 mennessä, puh. 040 530 7948.

KANGASALAN INVALIDIT

2026 toimintaa: Boccia Asarilla joka

tiistai klo 12–15. Jumppa jatkuu taas

12.1.2026 maanantaisin Malm-areenalla

klo 12–13. Keilailu perjantaina 9.1.2026

ja 6.2., Kaupin keilahallilla klo 11–12. Uinti

Kangasalan uimahalli Kuohussa jäsenhintaan

aikuiselta 3 €/vuoro ja lapset 0–16

vuotta 1 €/vuoro. Jäsenhinnan saa näyttämällä

kassalla voimassa olevaa yhdistyksen

jäsenkorttia.

JYVÄSKYLÄN SEUDUN INVALIDIT

Toimiston osoite Kilpisenkatu 6 (Fysio

Mehiläisen tilat) p. 050 575 9068. Toimiston

aukiolo vain sovittaessa. Sposti

jklinvat@gmail.com kotisivut jklinvat.

yhdistysavain.fi Jäsenetuina yhdistyksen

Jysi tiedote 2x/v, valtakunnallinen IT-lehti

8x/v, vertaistukea sekä hyviä etuja tapahtumista.

Jyväskylän Seudun Invalidit

ry:n hallitus toivottaa jäsenille rauhallista

joulua ja hyvää uutta vuotta. Toimintamme

jatkuu vuonna 2026. Yhdistyksemme

on joulutauolla 15.12.2025–8.1.2026. Kiva

kun olet mukana! Tapahtumat löytyvät

yhdistyksen verkkosivuilta (https://

jklinvat.yhdistysavain.fi/tapahtumat/). Fb:

Jyväskylän Seudun Invalidit ry ja Instag:

jysi 1945.

VALTAKUNNALLISET

YHDISTYKSET

LYHYTKASVUISET – KORTVÄXTA

Toimijakoulutus Helsingissä

17.–18.1.2026. Ilmoittautuminen päättyy

14.12.2025. Ilmoittautumislomake ja lisätiedot

löytyvät yhdistyksen nettisivuilta

www.lyhytkasvuiset.fi.

VAMMAISTEN NAISTEN

VALTAKUNNALLINEN YHDISTYS –

RUSETTI RY

Kaikkiin tapaamisiin ilmoittaudutaan lähettämällä

sähköpostia osoitteeseen toimisto@rusettiry.fi

tai nettisivujen www.

rusettiry.fi/tapahtumat kautta. Seuraavat

nettitreffit vammaisille naisille

to 18.12. klo 17.30–19.00 aiheena: Rusetin

etäpikkujoulut! Nautitaan yhdessäolosta,

suunnitellaan joulua ja tunnelmoidaan.

Seuraa Rusetin verkkosivuja

ja somea (rusettiry.fi, @rusettiry), jotta

saat tarkemmat tiedot ja ajankohtaisimmat

uutiset.


Sinikka Rantala, chefredaktör // ledare

Krafter av att stanna upp

Året har varit hektiskt, också för oss i

Invalidförbundet. Tillsammans har

vi åstadkommit mycket. Under året

har också stora förändringar planerats

och genomförts: Validia Oy och

Lapin Kuntoutus Oy har sålts, vi har utarbetat en ny

strategi, nya förbundsdelegater har nyligen valts i

förbundsomröstningen och centralbyrån har förberett

en organisationsförändring, som kommer

att träda i kraft i början av året.

Vi har arbetat hårt för att göra vardagen mer

jämlik och möjligheterna mer mångsidiga, oavsett

funktionsnedsättning. Detta arbete syns såväl

i enskilda möten som i omfattande utstakningar.

Tillsammans har vi byggt upp en gemenskap

som i bästa fall stöder och uppmuntrar, är modig,

respekterar andra och vågar leva livet fullt ut. Det

är en kraft som inte bör underskattas. När man

är omgiven av en grupp människor som tror på

samma värden och vill bidra till det gemensamma

bästa, blir även svåra stunder lättare att uthärda.

Mitt i förändringarna och brådskan är det lätt

att endast fokusera på nästa steg, nästa åliggande

eller mål. Men vi behöver också tid att stanna upp

och notera hur långt vi redan har kommit och allt

vi har åstadkommit.

Därför bör vi stanna upp en stund. Vila innebär

en stund då vi kan andas djupt och låta sinnet

komma till ro. Vila är också en källa till ny energi,

kreativitet och välbefinnande. När vi tillåter oss

själva att ta en paus, skapar vi också utrymme för

de krafter som driver oss framåt. Förhoppningsvis

påminner pausen oss också om att förändringar

sällan sker på ett ögonblick. I stället kräver det

ett långsiktigt arbete, som vi alla deltar i.

Att vara aktiv, delta och påverka får en ny mening

när vi emellanåt stannar upp och ser tillbaka

och inser att vi har kommit långt, vilket inte har

varit någon självklarhet.

Gemenskapen Invalidförbundet är stark och

kunnig. Jag hoppas att förbundet också i fortsättningen

kommer att uppmuntra, stödja och föregå

med gott exempel om att livet inte enbart handlar

om att överleva, utan om att leva livet fullt ut,

varje ögonblick. Låt oss vara tacksamma för alla

möten, samarbeten, leenden och små och stora

gärningar som gör vår vardag meningsfull. Låt

oss uppskatta varandras arbete; det är inte någonting

som vi blir lidande av. Tack till förbundets förtroendevalda,

medlemmar och personal för att ni

gör detta värdefulla arbete till något gemensamt.

Det är viktigt att drömma stort när vi blickar

framåt mot det kommande året. Snart är det dags

att vi tar till oss nya idéer, skapar fler möjligheter

och fortsätter vår resa mot ett mer jämlikt, rättvist

och tillgängligt samhälle.

Ett stort tack till alla våra läsare för det gångna

året och en önskan om en fridfull jul! l

FPA prövar räntefri läkemedelskredit

FPA:s nya läkemedelskredit ger klienter

med låg inkomst möjligheten att

köpa nödvändiga läkemedel på recept

i tid fastän kostnaderna för dem snabbt

skulle bli höga. Läkemedelskrediten

är avsedd för situationer där självrisken

för läkemedlen på årsnivå uppfylls vid

ett köp eller flera ärendebesök under

en kalendermånad.

Krediten ska ansökas före köpet av

läkemedlen och den betalas till klientens

konto. Klienten betalar läkemedelskrediten

tillbaka till FPA i tolv lika stora rater.

Läkemedelskrediten ska alltid ansökas

innan läkemedlet köps och kan inte senare

beviljas efteråt.

Läkemedelskrediten kan också ansökas

på basis av ett barns läkemedelskostnader.

Det är fråga om ett försök på tre år som

började hösten 2025.

Läkemedelskrediten ansöks i E-tjänsten

MittFPA eller på plats hos FPA:s byrå.

Lämna gärna in ansökan i god tid före köpet

av läkemedlet, men dock högst två månader

tidigare. Klienten kan be om mer information

och råd för ansökan på FPA:s servicenummer

020 692 204. Det finns mer information

på webbplatsen kela.fi/lakemedelskredit.

www.it-lehti.fi 61

på svenska // Text Minna Saloranta Bilder Krista Luoma

Dags för en

huvudperson med

rörelsenedsättning

Mången slappnar av genom att dyka ned i Kaisa Viitalas

bokvärld. Där trivs hon också själv. I medryckande intriger tar

hon med vägande frågor att tänka på. Agnes, en huvudperson

med rörelsenedsättning, är budbärare i den nya succéserien.

Kvinnans fingrar

flänger i flygande

takt över tangentbordet.

En smärtfylld

grimas sprider

sig över ansiktet.

Hon stönar –

och tjuter. En hand

ur ingenstans har

landat på hennes axel.

Intermezzot kunde passa in i ett

spännande skådespel, men är lika

möjligt i arbetsrummet hos författaren

Kaisa Viitala. När hon skriver

är hon så djupt försjunken i en annan

värld att maken Sami, som hämtar en

kopp kaffe till sin hustru, skrämmer

henne ordentligt.

För stunden ligger den andra världen

i Skottland på 1700-talet, där den

mycket populära serien Nummien

kutsu är placerad. De två första delarna

i serien, Klaanin vieraana (2024)

och Klaanin suojeluksessa (2025), såldes

på kort tid i närapå 25 000 exemplar

i tryckt form eller som e-böcker

och talböcker. Viitala jobbar redan

med de två följande delarna.

Förtrollad av skottarna

Viitala är inte ute för första gången på

äventyr på hedarna, eller ens av modets

nyck. Hon förälskade sig i Skottland

redan som barn när hon läste

sin stora brors serieteckningar. Sedan

dess har hon slukat kunskap och

skrivit om landet.

Den produktiva författaren publicerade

sin första roman redan när hon

var tretton år, under namnet Kaisa

Ikola. Hon är historieforskare till utbildningen.

Hennes arbete på dagtid

är numera kommunikationsplanerare

i föreningen Herättäjä-Yhdistys.

Böckerna Nummien kutsu kan

specificeras som äventyrsromaner,

smaksatta med romantik. Viitala prisas

för sin lysande berättelsekonst och

intriganta vävnad. Även män har hittat

hennes verk.

Förströelsen är fylld i smyg med

vägande frågor ”inslagna i ett karamellpapper

av en art att det sväljs utan

att man märker det”. Huvudpersonen

Agnes går med hjälp av en käpp

och gör synligt hur det är att leva med

en funktionsnedsättning i en värld

som är byggd för folk med friska ben.

Samtidigt påminner hon om att det

inte finns något ”liv som funktions-


– Varför skriver jag

alltid om personer utan

rörelsenedsättningar?

Varför skriver jag inte

om den här världen, den

jag vet mest om? Det

funderade jag länge på.

Sedan föddes Agnes,

berättar Kaisa Viitala.

nedsatt”, utan endast vardagar, fest,

glädje, bekymmer och kärlek oavsett

rörelseförmågan.

Agnes utmaningar är rena vardagen

även för Viitala. Orsaken till hennes

rörelsebegränsning är en sällsynt

bensjukdom, osteogenesis imperfecta.

Den gör benbyggnaden skör och

kroppen kortväxt. Viitalas svagaste

punkt är lårbenen, där hon under

livets lopp har fått flera smärtsamma

benbrott.

– Agnes förmår röra på sig, men

svårt, med smärtor och med stöd av

hjälpmedel. Folk utan funktionsnedsättning

inbillar sig ofta att det bara

finns personer som är helt utan funktionsnedsättning

och sedan de som

sitter i en rullstol, och ingen alls dem

emellan.

Beröm och förundran

Viitala blev inte nervös av att skriva

om något så nära hennes egen erfarenhetsvärld.

– Jag funderade nog på om förläggaren

och läsarna ville se en funktionsnedsatt

som huvudperson. Mest bekymrade

jag mig över huruvida andra

funktionsnedsatta accepterar min

beskrivning.

Funktionsnedsättningen var dock

inte något problem för förlaget. Folk

med rörelsenedsättning har prisat realismen,

storyn som öppnar ögonen

hos folk utan funktionsnedsättning.

– En respons som värmde hjärtat

kom från en läsare som tillfälligt använde

kryckor. Hen berättade att hen

lärt sig av min bok hur man rör sig

med dem i trappor. Anvisningarna

från hjälpmedelscentralen hade inte

varit tillräckliga.

De finns också de som anser att troligheten

av en god bok förstörs av parförhållandet

hos den funktionsnedsatta

huvudpersonen. ”Sådant kan ju

inte finnas”, påstår de.

– Dessa attityder är en besvikelse

och en chock. Hur kan en sådan

människa klara sig om något sker i

livet för hen, för hen själv eller för de

närstående? Vem som helst kan i en

blink hamna samma läge som minoriteten

av funktionsnedsatta.

Värdefull lärdom

Viitala tackar sina föräldrar, som på

äldre dar fick sin minsting, för fostran

som burit över alla utmaningar i

livet. Den viktigaste lärdomen i hemmet

var att alla människor är lika viktiga.

Värdet är beroende av varken ålder,

kön eller någon annan faktor över

huvudtaget.

– Jag nära nog exploderar när någon

grämer sig över andras åsikter och

undrar om man kan göra si eller klä

sig så. Herregud, gott folk, sätt värde

på er själva!

Hennes bror, Hannu, läste väldigt

mycket för Viitala och deras

utvecklingsstörda syster Maria.

Böcker och senare att skriva räddade

många dagar och veckor, när

Viitala låg på sjukhuset eller måste

stanna hemma när kompisarna

rände utomhus.

Det har aldrig varit tråkigt att skriva

– liksom inte nu heller. Den lilla

flickan med gott självförtroende var

inte heller rädd för att skicka sina texter

till en skrivtävling eller förläggaren.

Tävlingen gav seger och förläggaren

ett kontrakt, som sedan förlängdes

i rask takt.

Kreativitetsstrejk

Viitala publicerad 15 romaner under

barndoms- och ungdomsåren. Sedan

blev hon färdig från universitetet och

fick jobb med beställda historiker.

– Det var en fas där jag såg författartiteln

som en belastning. Jag skrev

bara sakprosa, inte någon kreativ text.

Jag tyckte att romanskriveriet tärde

på min professionella trovärdighet.

Under de åren träffade hon också

Sami och gifte sig.

www.it-lehti.fi 63

på svenska

– Mina böcker

har skrivits i

sjukhussängen

och ibland genom

att diktera till en

bandspelare när

det inte har gått

att skriva, säger

Kaisa Viitala.

Det har aldrig

varit tråkigt

att skriva.

– Sami trodde sig ha fått en normal

kvinna, skrattar hon.

Viitala återgick till kreativt skrivande

först när hon fann vägen till

handarbetsgemenskapen i början

på 2000-talet. Hon insåg att en sådan

handarbetsboom var på gång

som sammanförde människor, och

som det borde finnas en bok om. Eftersom

ingen hade skrivit en sådan,

skrev hon den.

– Förläggaren blev dock inte begeistrad

över manuskriptet. Då

tänkte jag att jag inte behöver en

förläggare, utan publicerar storyn

på nätet.

I sin handarbetsblogg ”sålde” hon

boken på så sätt att man fick en pdffil

att läsa när man gjorde ett bra jobb

av något slag.

Gemenskapen expanderade och

ville ha allt mer att läsa. Och Viitala

skrev. I sin blogg publicerade hon

sedan även sitt manuskript om Betty,

som länge legat på bottnen i lådan,

och skrev högvis av böcker med fortsättningar,

som publicerades med ett

kapitel i taget.

– Det var verkligen att kasta loss

från vardagen, trevligt och vettigt författande.

Gemenskapen levde starkt

med, gav respons och funderade på

svängarna i intrigen.

Förläggaren roffade

åt sig texter

En dag hittade också en dansk förläggare,

Saga Egmont, webbsidorna.

Viitala fick ett samtal från förläggarens

finska filial. Det var som blixten

från en klar himmel. Eller, Viitala

tror egentligen att hennes kära och

visa mor, som dog ett par veckor tidigare,

pysslade för henne i himlen.

– Där tycks hon ha diskuterat mina

böcker med generaldirektören.

Under de senaste fem åren har förläggaren

publicerat hela Viitalas produktion,

även nytryck av böckerna

hon skrev i ungdomsåren.

– När nästan hela den tidigare produktionen

började finnas mellan pärmar,

blev jag vemodig och fick behov

att skriva mer. Då började serien Nummien

kutsu.

Viitala ville testa sitt marknadsvärde

och närmade sig nu andra förläggare.

Karisto var snabb.

Det blev aktuellt att skapa en huvudperson

med funktionsnedsättning,

eftersom Viitalas skada har blivit

värre under de senaste åren.

– Efter puberteten var den länge

i ett lugnt skede. Hormonverksamheten

skyddade. De senaste åren har

jag haft några elaka benbrott och stora

operationer, och efter dem har konditionen

inte längre återställts.

Den tråkiga vardagen för en peson

med en sällsynt sjukdom är att Viitala

inte fick en ny märgspik i sitt ena

lår under den senaste operationen.

– Om man då hade lyssnat på min

begäran skulle jag även nu våga röra

mig utan hjälpmedel.

Det är bäst om man

kan hjälpa

Samtidigt som det har blivit svårare

för Viitala att röra på sig, har farten

för henne på bokmarknaden bara

ökat. Hon har haft författarbesök

och intervjuer. Ett författarstipendium

har gjort det lättare att skriva

nya böcker och tack vare arbetar Viitala

för ögonblicket till åttio procent.

Och till all lycka finns Sami. En förståelsefull

och inspirerande äkta make

som även verkar som korrekturläsare

av böckerna, fotograferar på evenemang

och vid behov ger en manlig

synvinkel på saker och ting.

Även i dag dyker någon någonstans

ner i världen som Viitala skapat, för

att trivas – eller kanske fly undan bekymmer,

sorger och ensamhet.

– Vad är större än att kunna hjälp en

annan människa på resan genom livet

och rentav att stå ut med svåra tider? l


Jari Mönkkönen // kolumni

Kun sirkkeli hiljeni, sanat jäivät

Tylsätkin asiat

voivat muuttua

kiinnostaviksi.

Ennen loukkaantumistani vuonna 2016

rakastin palomiestyöni ohella rakentamista

ja kaikennäköistä puuhaamista.

Yksi projekteistani oli mökin rakentaminen

Päijänteen rannalle. Se oli

vuosien mittainen yhteisponnistus sukulaisteni

kanssa. Sain toteuttaa siellä itseäni ja tehdä

konkreettista hyvää lapsille ja ystäville.

Rakentaminen on aina ollut minulle parasta

lääkettä. Puutavaran määrän laskeminen, kuorman

hakeminen, purkaminen ja kaikki käsillä

tekeminen toivat minulle iloa ja antoivat merkitystä

elämääni.

Tilanne muuttui nopeasti urheiluonnettomuuden

seurauksena, kun sain täydellisen neliraajahalvauksen.

Perheen asunto työkaluineen

myytiin, eikä lempiharrastuksen pariin ollut

enää palaamista. Kaipaan edelleenkin puupurun

tuoksua ja fyysistä tekemistä.

Kun fyysiset rajoitukset vaikuttavat mahdollisuuksiin

toimia, harrastukset saavat uusia

muotoja: kirjoittaminen, valokuvaus, ja uuden

teknologian omaksuminen olivat minun juttuni.

Kuva-aineksen editointi on antanut tilaa ajatuksilleni

myös vammautuneena.

Onnettomuuden jälkeen oli löydettävä uusia

tapoja selviytyä karusta arjesta. Perustimme

vaimoni kanssa liikunta-alan yrityksen, järjestimme

kilpailuja ja osallistuin myös kuntapolitiikkaan.

Lopulta ymmärsin, että jatkuva tekeminen ei

ollut paras ratkaisu. Tarvitsin enemmän lepoa

ja rauhaa. Kaikkein raskainta oli se, etten enää

pystynyt tukemaan edes omaa perhettäni. Koin

itseni hyödyttömäksi, enkä ollut vielä valmis hyväksymään

vammautumiseni tuomia muutoksia.

Sulkeuduin ja tunsin olevani vangittu kehoni

sisälle.

Yhdeksän vuotta on kulunut onnettomuudesta

ja oloni on nyt selvästi parantunut. Nykyisin

lataudun parhaiten perheeni kanssa, yleensä

luonnossa retkeillen.

Vaikka viihdyn omissa oloissani, olen oppinut

arvostamaan enemmän ihmissuhteita. Elämän

kolhut opettavat meille arvokkaita asioita, ja niistä

voi kasvaa uutta ymmärrystä. Jos saisin uuden

mahdollisuuden, tekisin monia asioita toisin.

Neuvoja kiireistä arkea eläville: Opettele uusi

taito, se antaa paljon energiaa. Mitä enemmän

tutkit ja syvennyt johonkin uuteen, sitä mielenkiintoisempaa

siitä voi tulla. Tylsätkin asiat voivat

muuttua kiinnostaviksi.

Opettele rentoutumaan silloin kun suututtaa.

Se ei vaadi suuria tekoja. Mene metsään ja

pysähdy hetkeksi luonnon hiljaisuuteen, ota

lämmin kylpy tai puhalla hiljaa ulos kymmenen

kertaa. Sekin auttaa.

Rentoutuminen ei ole pakoa todellisuudesta,

vaan tapa kohdata se lempeämmin. Mielekäs

tekeminen voi olla silta siihen hetkeen, jossa ei

tarvitse olla muuta kuin oma itsensä. Se voi olla

myös keino rakentaa uutta identiteettiä, kun

vanha on murtunut.

Lomasta haaveilu on hauska rentoutumisen

muoto. Ajatus rannalla kävelystä voi tuoda mielihyvää

ja tehdä olon rentoutuneeksi.

Kirjoittaminen on ollut minulle tärkeä keino

purkaa ajatuksia. Kun kirjaan huoleni ylös, löydän

ongelmiin usein myös ratkaisuja. Osa teksteistäni

on lähtenyt eteenpäin, osa jäänyt kovalevylle

terapiaksi. Kirjoittaminen on selvästi

auttanut minua siirtymään asioissa eteenpäin.

Iso elämänmuutos ja uuden suunnan etsiminen

olivat minulle haastava missio. Ilman perheeni

apua en olisi ikinä selviytynyt siitä.

On tärkeää hyväksyä rajoittuneisuutensa ja

osata luopua kuormittavista tehtävistä. Vaikeuksista

voi selvitä, sillä ihminen on sopeutuva

olento.

Elämä muuttuu, mutta rentoutumisen tarve

säilyy ikuisesti. Jokaisen täytyy löytää oma

tapansa selviytyä, oli se sitten kirjoittamista,

puunhakkuuta, tai vain hiljainen hetki itsensä

kanssa. ●

www.it-lehti.fi 65

ristikko 8/2025

Laatinut Taija Louhemaa / Sanakko

IT 8/2025 numeron ratkaistujen ristikoiden palautus 12.1.2026 mennessä osoitteeseen

IT-lehti/Ristikko 8/2025, Kamua Helsinki Oy, Sörnäistenkatu 1, 00580 Helsinki. Oikein

vastanneiden kesken arvotaan pieniä palkintoja.

IT 7/2025 ristikkoon saatiin yli 100 ratkaisua. Niiden joukosta arvottiin seuraavat kolme

voittajaa: Niilo Ruuska Haapavedeltä, Mirja Lammi Varkaudesta ja Anitta Vauramo

Forssasta. Onnea voittajille!

RATKAISIJAN NIMI

LÄHIOSOITE

POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA

PUHELIN

Ratkaisu edellisen numeron ristikkoon:

Teksti Milja Keinänen

Kuva Enostone / Jyri Pitkänen

Jani Ikola on kuvittaja ja

graafinen suunnittelija.

Eveliina Talvitie on

kirjailija ja toimittaja.

Parempi lehti?

Hyvä lukija, auta meitä kehittämään IT-lehteä

entistäkin paremmaksi vastaamalla kysymyksiin.

Vastanneiden kesken arvotaan pieniä palkintoja.

Tämän lehden kiinnostavin juttu oli

makasiini

Kenestä haluaisin lukea jutun lehdessä? Miksi?

Erityislasten

ystävyyttä

kuvaava kirja

on palkintoehdokas

Vastaajan nimi

Osoite

EVELIINA TALVITIEN kirjoittama ja Jani Ikosen kuvittama

Kukas muu kuin Lii on ehdolla ensi vuoden Runeberg

Junior 2026 -palkinnon saajaksi. Kuvakirja kuvaa kahden

erityislapsen ystävyyttä. Se kertoo ystävysten sinisestä

kesästä, kovakuoriaisista ja pienistä, mutta merkityksellisistä

onnistumisista.

Esiraati kuvailee Kukas muu kuin Lii -kirjaa näin:

”Hienovaraisesti kirjoitettu ja herkästi kuvitettu kuvakirja

kahdesta erityisestä ystävästä ja siitä, miten he katsovat

ympäristöään. Vaikka ei osaisi puhua, voi itseään ilmaista

eri tavoin. Teksti on sujuvaa ja kokonaisuus antaa harkitun

vaikutelman. Vahva, tunnetta ja toivoa täynnä oleva kirja.”

Kirja on jatkoa sarjalle, jonka ensimmäinen osa on Ai

niin minä olen muuten Lee. Se palkittiin vuonna 2023

Lastenkirjainstituutin Punni-palkinnolla.

Runeberg Junior -palkinto on Porvoon kaupungin ja

Borgåbladetin vuonna 2017 perustama tunnustus lastenkirjallisuudelle.

Tämän vuoden esiraati valitsi kymmenen

ehdokasta. Voittajan päättää porvoolaisista esikoululaisista

ja 1.–2.-luokkien oppilaista koostuva lapsiraati.

Palkinnon arvo on 10 000 euroa, ja voittaja julkistetaan

Runebergin päivänä 5.2.2026.

Eveliina Talvitie on Tallinnassa asuva kirjailija ja toimittaja.

Hänen tuotantoonsa kuuluu romaaneja, elämäkertoja

ja tietoteoksia. Jani Ikonen on palkittu kuvittaja ja graafinen

suunnittelija, joka tunnetaan modernista ja omintakeisesta

kuvitustyylistään.

He ovat tehneet yhdessä myös Erilaiset-taideprojektia, joka

kertoo vammaisten lasten arjesta eri puolilla maailmaa.

Kukas muu kuin Lii -kirjan tunnelma tiivistyy tähän lainaukseen:

”Kun suljen silmät ja ajattelen sinistä, tulee välittömästi

hiljaista ja kuulen, miten tuuli loiskuttaa aaltoja.”

Puhelinnumero

Sähköpostiosoite

Viime numeron vastaajista Onnettaren suosiossa

olivat Sirpa Anttalainen Raisiosta, ja Salme

Hiltunen Outokummusta. Onnea voittajille!

Palauta täytetty kuponki 12.1.2026 mennessä

osoitteella IT-lehti, Parempi IT, Kamua Helsinki Oy,

Sörnäistenkatu 1, 00580 Helsinki

Ratkaisu sivun 7 sudokuun

2

3

4

8

7

6

9

5

1

1

5

8

3

9

4

2

6

7

6

7

9

1

2

5

4

3

8

5

4

1

9

3

2

7

8

6

3

2

7

5

6

8

1

4

9

8

9

6

7

4

1

3

2

5

9

8

2

4

5

7

6

1

3

4

1

3

6

8

9

5

7

2

7

6

5

2

1

3

8

9

4

www.it-lehti.fi 67

TULE NÄHDYKSI.

Käytä amulettia, joka voi

pelastaa henkesi oikeasti.

ostaheijastin.fi

TUET INVALIDILIITON TYÖTÄ.

IT-lehti, numero 8 / 2025

Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!

Delete template?

Save as template ?