Ilmastokatsaus 5/2025

5/2025
—
Toukokuu kuljetti
keväästä kesään
—
Ilmasto lämpenee
– Suomen helteet
lisääntyvät
—

SISÄLTÖ
5/2025
Pääkirjoitus — 3
Toukokuu kuljetti keväästä kesään — 4
Sääkehitys toukokuussa — 6
Sää maailmalla ja ilmastonmuutoksen vaikutus — 7
Ilmasto lämpenee – Suomen helteet lisääntyvät — 8
Toukokuun helteet Islannissa — 10
Kuukauden havainto — 11
Itämeri — 12
Arktiset alueet — 13
Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14
Tilastoista poimittua — 15
Lämpötiloja ja sademääriä toukokuussa — 16
Toukokuun kuukausitilasto — 18
Toukokuun tuulitiedot — 19
Lämpötilan viikkoennusteet — 20
Summary of May 2025 — 21
Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen
lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään
1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.
TOUKOKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/toukokuu
ILMASTOKATSAUS
27. vuosikerta
ISSN: 2341-6408
DOI: 10.35614/ISSN-2341-
6408-IK-2025-05-00
Ilmestyy noin kuukauden
20. päivänä
JULKAISIJA
Ilmatieteen laitos
PL 503
00101 Helsinki
www.ilmastokatsaus.fi
ilmastokatsaus@fmi.fi
Vaihde: 029 539 1000
PÄÄTOIMITTAJA
Hilppa Gregow
TOIMITUS
Kaisa Juhanko
Saara Korjonen
Ilari Lehtonen
Anna Luomaranta
Jaakko Seppänen
KANNEN KUVA
Ilari Lehtonen
ULKOASU
Marko Myllyaho
© Ilmatieteen laitos
2 | ILMASTOKATSAUS 5/2025

PÄÄKIRJOITUS
On aika päivittää
ilmastotavoitteita
Pariisin ilmastosopimus edellyttää ilmastotavoitteiden kiristämistä
viiden vuoden sykleissä. Vuotta 2035 koskeva tavoite
on määrä ilmoittaa tänä vuonna. Toistaiseksi vajaa 30
maata on toiminut näin, mutta tahdin odotetaan kiihtyvän
marraskuussa Brasiliassa järjestettävän Yhdistyneiden Kansakuntien
ilmastokonferenssin lähestyessä.
Britannia tavoittelee vuoteen 2035 mennessä 81 %:n
nettopäästövähennystä verrattuna vuoden 1990 tasoon,
Uusi-Seelanti 50–51 %:n, Kanada 45–50 %:n ja Brasilia
59–67 %:n vähennystä vuoden 2005 tasoon verrattuna.
Japanin tavoite on 60 %:n vähennys vuoden 2013 tasoon
verrattuna. Kiinan ilmoitusta vielä odotellaan. Maan kasvihuonekaasupäästöt
saattavat olla kääntymässä laskuun, ja
‘ekologista sivilisaatiota’ korostava ympäristö- ja ilmastolainsäädännön
kokonaisuudistus on loppusuoralla. Nähtäväksi
jää, millaisen tavoitteen Kiina tässä tilanteessa asettaa.
Euroopan unionissa (EU) käydään parhaillaan vaikeiksi
kuvattuja keskusteluja eurooppalaisen ilmastopaneelin suositusta
mukailevasta, vähintään 90 %:n päästövähennystavoitteesta
vuoteen 2040 mennessä. Saksa ja Ranska ovat
taipuneet tukemaan tavoitetta, jota myös Suomi kannattaa.
Saksa on kuitenkin asettanut ehdoksi kansainvälisten hiilimarkkinamekanismien
käytön.
Onko tämä hyvä idea? Tämä kysymys nousee lähikuukausina
esiin arvioitaessa niin eurooppalaisen ilmastolain päivitystä
kuin myös kotimaista ilmastolakia ja sen tavoitteiden
toteutumistakin. Eurooppalainen ilmastopaneeli varoittaa
tuoreessa raportissaan, että kansainvälisiin hiilimarkkinoihin
turvautuminen kääntäisi vihreän siirtymän edellyttämiä rahavirtoja
pois Euroopasta ja sisältää merkittäviä riskejä ulkomailta
ostettavien ilmastoyksiköiden laatuun liittyen.
Toisaalta, kunnianhimoiset ja tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet
ovat tärkeä signaali, erityisesti kireän kansainvälisen
ilmapiirin aikakaudella, jolloin ilmastojohtajuus
lepää jälleen EU:n ja Kiinan harteilla. Sekä Suomessa että
EU:ssa joudutaaneen tulevina kuukausina valitsemaan joko
kansainväliset markkinamekanismit tai matalampi ilmastotavoite.
KATI KULOVESI
Kansainvälisen oikeuden
professori, Itä-Suomen
yliopisto
Ilmasto-, energia- ja
ympäristöoikeuden keskuksen
(CCEEL) johtaja
Sekä Suomessa
että EU:ssa joudutaaneen
tulevina
kuukausina valitsemaan
joko kansainväliset
markkinamekanismit
tai
matalampi ilmastotavoite.
ILMASTOKATSAUS 5/2025 | 3

-10,4 °C
Enontekiö lentoasema, 5.5.
+23,0 °C
Ilomantsi, Pötsönvaara, 25.5.
Kuukauden
ylin ja alin
lämpötila
45 cm
Sallan Värriötunturilla satoi 3.5.
45 cm lunta vuorokaudessa.
-0,3 °C
Koko Suomen yli laskettu keskilämpötila
oli toukokuussa
0,3 °C jakson 1991-2000
keskiarvoa alempi.
4 | ILMASTOKATSAUS 5/2025

KUUKAUSIKATSAUS
Toukokuu kuljetti
keväästä kesään
Etelä-Suomessa siirryttiin harvinaisen aikaisen ja pitkän kevään jälkeen termiseen
kesään tavanomaiseen aikaan toukokuun puolivälissä. Toukokuun alussa
Itä-Lapissa ja Koillismaalla satoi vielä runsaasti uutta lunta.
KUVA: SAARA KORJONEN
Vaikka toukokuun alkupuolella oli useita
koleita päiviä, ja Pohjois-Suomessa
kuukauden alku oli suorastaan takatalvinen,
ei toukokuun aikana ollut mitenkään
epätavallisen koleita, joskaan
ei lämpimiäkään sääjaksoja. Kaiken
kaikkiaan toukokuu olikin sääoloiltaan
melko tavanomainen. Kuukauden keskilämpötila
oli Koillismaalla ja Lapissa
sekä paikoin Suomenlahden rannikolla
vähän pitkän ajan keskiarvoa korkeampi,
kun taas muualla kuukausi oli vähän
keskimääräistä viileämpi. Enimmillään
Etelä- ja Länsi-Suomen sisämaassa
sekä Ahvenanmaalla oli hiukan yli asteen
verran keskimääräistä viileämpää,
ja vastaavasti Inarin seudulla oli noin
asteen verran keskimääräistä lämpimämpää.
Koko maan keskiarvoa tarkasteltaessa
toukokuu oli 0,3 astetta jakson
1991–2020 keskiarvoa viileämpi. Edellinen
keskimääräistä viileämpi kuukausi
Suomessa oli ollut viime vuoden huhtikuu.
Kuitenkin esimerkiksi Kuusamossa
toukokuu oli jo 13:s peräkkäinen keskimääräistä
lämpimämpi kuukausi.
Myös toukokuun sademäärä vaihteli
maan eri osissa pitkän ajan keskiarvon
molemmin puolin. Sademäärässä
esiintyi kuitenkin melko suurta alueellista
vaihtelua. Sateisinta oli Kainuusta
Itä-Lappiin ulottuvalla alueella, missä
toukokuun sademäärä oli 60–80 mm.
Myös Pohjois-Satakunnassa ja paikoin
Karjalan maakunnissa satoi yli 60 mm,
eli noin puolitoistakertaisesti tavanomaiseen
toukokuun sademäärään
verrattuna. Sitä vastoin Etelä-Savon
länsiosissa, lounaissaaristossa ja monin
paikoin muuallakin rannikkoalueilla
sekä Länsi-Lapissa satoi keskimääräistä
vähemmän. Kaikkein vähiten satoi
Käsivarren Lapissa. Toukokuun suurin
sademäärä, 81,0 mm, mitattiin Kuusamon
Välikankaalla ja pienin sademäärä,
7,0 mm, Enontekiön Kaaresuvannossa.
Toukokuu oli kuitenkin jonkin verran
keskimääräistä pilvisempi. Ukkoskausi
ei vielä käynnistynyt kovinkaan aktiivisesti,
sillä toukokuussa paikannettiin
alle 900 maasalamaa. Merialueilla oli
kuukauden aikana useita kovatuulisia
päiviä, mutta ei yhtään myrskypäivää.
POHJOIS-SUOMESSA TOUKOKUU
SAI TAKATALVISEN ALUN
Vappuyö oli kylmä, mutta päivällä
lämpötila nousi suuressa osassa maata
reiluun 10 asteeseen ja seuraavana
päivänä Länsi-Suomessa yli 15 asteeseen.
Tämän jälkeen pohjoisesta alkoi
purkautua maahamme kylmää ilmaa.
Itä-Lapissa ja Koillismaalla satoi kylmenemisen
yhteydessä 20–30 senttiä lunta
ja Kainuussakin 10–20 senttiä. Sallan
Värriötunturilla uutta lunta satoi 3.5.
peräti 45 senttiä vuorokaudessa.
PITKÄN KEVÄÄN JÄLKEEN KESÄ
ALKOI TAVANOMAISEEN AIKAAN
Kolea pohjoisvirtaus jatkui viikon ajan
äitienpäivään asti, jonka jälkeen sää alkoi
lämpenemään. Toukokuun 16.–20.
päivinä lämpötila nousi maan etelä- ja
keskiosissa ylimmillään reiluun 20 asteeseen.
Samalla terminen kesä käynnistyi
Etelä-Suomessa tavanomaiseen
aikaan toukokuun puolivälissä.
Toukokuun 20. päivän jälkeen oli
joitain koleita päiviä, ja Sallan seudulla
satoi jälleen 20.–21.5. muutamia senttejä
luntakin. Toukokuun viimeinen viikko
oli kuitenkin jokseenkin kesäinen ja erityisesti
Pohjois-Suomessa tavanomaista
lämpimämpi. Niinpä terminen kesä
käynnistyi yleisesti pohjoisessakin. Toisin
kuin useimpina vuosina, hellerajaa
ei toukokuussa kuitenkaan vielä hätyytelty,
vaan kuukauden ylimmäksi lämpötilaksi
jäi Ilomantsin Pötsönvaarassa
25.5. mitattu tasan 23 astetta.
Yhtenäinen lumipeite katosi Pohjois-Lapistakin
toukokuun loppupuolella,
Kilpisjärven seutua lukuun ottamatta.
Ilari Lehtonen
ILMASTOKATSAUS 5/2025 | 5

SÄÄKEHITYS TOUKOKUUSSA
Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).
Teksti: Ilari Lehtonen
4.5. Suomen länsipuolella Pohjois-Atlantilla
oli korkeapaine ja maamme itäpuolella
matalapaineen alue. Jäämereltä virtasi
kylmää ilmaa etelään. Sallan ja Kuusamon
seudulla satoi edellisen vuorokauden aikana
jopa useita kymmeniä senttejä lunta. Viileä
pohjoisvirtaus jatkui vielä seuraavan viikon
ajan. Pilvisessä säässä päivälämpötilat jäivät
Etelä-Suomessakin lähelle 5 astetta.
11.5. Äitienpäivänä korkeapaineen alue
ulottui eteläiseltä Itämereltä maamme yli
Vienanmerelle. Suomen itäpuolella oli edelleen
täyttyvä matalapaine. Meillä vietettiin
kaunista kevätpäivää. Länsi-Suomessa ja
Lounais-Lapissa lämpötila nousi ylimmillään
15 asteeseen, mutta Itä-Suomessa oli vielä
koleaa. Seuraavina päivinä lännestä virtasi
meille vähitellen lämpimämpää ilmaa.
19.5. Korkeapaine Pohjois-Atlantilla vahvistui
uudestaan toukokuun puolivälissä.
Islannissa koettiin vuodenaikaan nähden
ennätyksellinen helleaalto: lämpötila nousi
saarivaltiossa viitenä päivänä yli 25 asteeseen.
Myös Etelä-Norjassa ja -Ruotsissa oli
helteistä. Meilläkin oli muutamia kauniin
lämpimiä päiviä, vaikka ilmavirtaus kävi
edelleen pääosin pohjoisen puolelta.
29.5. Toukokuun lopulla suursäätilanne
kääntyi päälaelleen: matalapainetoiminta
vilkastui Pohjois-Atlantilla ja korkeapaine
vahvistui nyt Suomen itäpuolelle Venäjälle.
Vallitseva tuulensuunta kääntyi meillä etelän
puolelle, ja sää oli jokseenkin lämmintä,
vaikka helteisen lämpimät ilmat pysyivätkin
maamme itäpuolella Venäjällä.
6 | ILMASTOKATSAUS 5/2025

Global
Global
Global
Europe
Europe
Europe
SÄÄ MAAILMALLA JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS
TOUKOKUU SÄÄ MAAILMALLA JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS LÄMPÖTILOIHIN
MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA
Toukokuu keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli mittaushistorian toiseksi lämpimin. Toukokuun keskilämpötila,
15,79 °C, oli 0,53 °C lämpimämpi kuin ilmastollisen vertailukauden 1991–2020 keskiarvo ja 1,40 °C lämpimämpi verrattuna
esiteollisen ajan 1850–1900 keskiarvoon.
EUROOPASSA Toukokuun keskilämpötila oli
12,98 °C, mikä oli 0,29 °C vertailukauden 1991–2020
tavanomaista toukokuuta viileämpi.
ISLANTI
Islannissa koettiin epätavallinen lämpöaalto
kuukauden puolivälissä, ja
samalla saavutettiin uusi kansallinen
toukokuun lämpöennästys, 26,6 °C.
SUOMESSA Toukokuun keskilämpötila oli Helsingissä
10,1 °C ja Sodankylässä 6,5 °C. Toukokuu oli ilmastonmuutoksen
vaikutuksesta Helsingissä arviolta
noin 2,2 °C ja Sodankylässä noin 2,7 °C lämpimämpi
kuin vuoden 1900 ilmastossa.
Nykyilmastossa näin lämmin tai lämpimämpi toukokuu
toistuu Helsingissä arviolta neljänä vuotena
viidestä ja Sodankylässä joka toinen vuosi. Vuoden
1900 ilmastossa yhtä lämmin toukokuu toistui Helsingissä
noin kerran neljässä vuodessa ja Sodankylässä
kerran vuosikymmenessä.
AFRIKKA JA AUSTRALIA
Kaakkois-Afrikassa ja Luoteis-Australiassa
oli keskimääräistä kosteampaa,
kun taas Afrikan sarvessa, Etelä-Afrikan
alueella ja Etelä-Australiassa oli
keskimääräistä kuivempaa.
ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ
Merijään laajuus oli toukokuussa mittaushistorian viidenneksi
pienin, 10,8 miljoonaa km 2 , mikä on noin 9 %
toukokuun tavanomaista laajuutta pienempi.
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA Surface air TOUKOKUUSSA temperature anomaly 2025 JAKSON for May 1991–2020
2025
Surface air temperature anomaly for May 2025
KESKIARVOSTA MAAILMALLA Data:
Data:
ERA5.
ERA5. (VASEMMALLA) Reference
Reference
period:
period:
1991-2020.
1991-2020. JA EUROOPASSA Credit:
Credit: C3S/ECMWF
C3S/ECMWF (OIKEALLA).
Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF
12°C 12°C
12°C
6 6 6
4 4 4
2 2 2
0 0 0
-2 -2 -2
-4 -4 -4
-6 -6 -6
-12 -12
-12
LISÄTIETOA
https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins
Lähde: Copernicus Climate Change Service
Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
ILMASTOKATSAUS 5/2025 | 7

Ilmasto lämpenee
– Suomen helteet
lisääntyvät
Otsikko
8 | ILMASTOKATSAUS 5/2025

ILMASTO LÄMPENEE – SUOMEN HELTEET LISÄÄNTYVÄT
Voimakkaiden hellejaksojen odotetaan edelleen yleistyvän
ilmaston lämmetessä.
Ilmastonmuutosmallien laskentatuloksiin perustuvassa
tutkimuksessa arvioitiin, millaisia hellejaksoja
Suomessa esiintyy sellaisessa ilmastossa,
jossa maapallon keskilämpötila on kohonnut
puoli astetta, asteen, puolitoista astetta tai kaksi
astetta teollistumista edeltävään aikaan verrattuna.
Puolen asteen lämpenemisen taso saavutettiin
1900-luvun lopulla ja yhden asteen nousu
2010-luvulla, ja puolentoista asteenkin ylitys
näyttää olevan vain ajan kysymys. Kansainvälisten
ilmastosopimusten tavoitteena on pysäyttää
lämpeneminen tulevaisuudessa viimeistään kahden
asteen tasolle.
Hellejaksoksi luokiteltiin tutkimuksessa sellainen
ajanjakso, jona vuorokauden keskilämpötila
ylittää 20 asteen rajapyykin vähintään kolmena
peräkkäisenä päivänä. Vuorokauden keskilämpötila
kertoo paitsi päivän kuumuudesta myös yön
lämpötilasta, joten se kuvaa hyvin helteen tukahduttavuutta.
Hellejakson ankaruuden mittana toimii
hellelämpösumma, joka saadaan laskemalla
yhteen kaikki kynnyslämpötilan ylitykset hellejakson
aikana. Hellelämpösumma riippuu siten sekä
hellejakson pituudesta että jaksoon sisältyvien
yksittäisten päivien kuumuudesta.
HELTEET YLEISTYVÄT
VOIMAKKAASTI
Entisajan mittapuun mukaan keskimäärin kerran
20 vuodessa toistuneita hellejaksoja olisi näin
lämpimässä ilmastossa useammin kuin joka kolmas
vuosi ja aiemmin kerran sadassa vuodessa
toistuneita todella tukalia hellejaksojakin keskimäärin
yhtenä vuotena kuudesta.
Kuva 1: Hellejaksoihin (vuorokauden keskilämpötila
yli 20 astetta vähintään kolmena päivänä
peräkkäin) kuuluvien päivien keskimääräinen
vuosittainen lukumäärä ilmastossa, jossa maapallon
keskilämpötila on kohonnut esiteollisesta
ajasta (a) puoli astetta ja (b) kaksi astetta.
KUVA: SAARA KORJONEN
Jos maapallo lämpenisi teollistumista edeltävään
aikaan verrattuna kahdella asteella, hellejaksoihin
kuuluvien päivien lukumäärä olisi suuressa
osassa Suomea tuolloin 4–5 kertaa niin suuri kuin
1900-luvun lopulla (kuva 1). Absoluuttinen muutos
on suurin Etelä-Suomessa mutta suhteellinen
muutos pohjoisessa. Hellejaksojen ankaruutta
kuvaava kesän yhteenlaskettu hellelämpösumma
suurentuisi vieläkin enemmän.
Sellainen kuuma hellejakso, jollainen koettiin
1900-luvun lopun ilmastossa kerran kymmenessä
vuodessa, esiintyisi kahdella asteella lämmenneessä
ilmastossa keskimäärin jo noin joka toisena
kesänä (kuva 2).
MITÄ EROA ON PUOLENTOISTA JA KAHDEN
ASTEEN LÄMPENEMISEN VÄLILLÄ?
Todella tukalia helleaaltoja esiintyi 1900-luvun lopun
ilmastossa laskennallisesti vain kerran sadassa
vuodessa. 2010-luvun ilmastossa näin kovien
helteiden vuotuinen esiintymistodennäköisyys oli
kohonnut lähes neljään prosenttiin (kuva 2). Puolentoista
asteen lämpenemisen tasolla todennäköisyydeksi
saatiin lähes 10 % ja kahden asteen
tasolla jo noin 15 %. Nähdään siis, että jos ilmastonmuutosta
jarrutetaan, tällaiset todella äärimmäiset
helteet eivät yleisty yhtä nopeasti.
ILMASTOKATSAUS 5/2025 | 9

TOUKOKUUN HELTEET ISLANNISSA
KUVA: JOSH REID / UNSPLASH.COM
Kuva 2: 1900-luvun lopun ilmastossa, jolloin
maapallon keskilämpötila oli noussut esiteollisen
ajan tasosta puoli astetta, keskimäärin
kerran kymmenessä vuodessa (vihreä käyrä),
kerran 20 vuodessa (hiekankeltainen käyrä) ja
kerran sadassa vuodessa (punainen käyrä) esiintyneen
hellejakson vuosittainen todennäköisyys
ilmastossa, jossa maapallon keskilämpötila on
noussut yhden asteen, puolitoista astetta tai
kaksi astetta esiteollisen ajan tasosta. Tarkasteltu
piste (65,1 astetta pohjoista leveyttä, 25,6
astetta itäistä pituutta) sijaitsee lähellä Suomen
maantieteellistä keskipistettä.
HELTEISTÄ ON SEKÄ
ILOA ETTÄ HAITTAA
Tulevien vuosikymmenien lomailijoiden korvissa
uutiset lisääntyvistä helteistä voivat kuulostaa
auvoisilta. Kaikkia helle ei kuitenkaan helli. Tämän
vuosisadan kovien helleaaltojen aikana Euroopan
sairaalat ja hautausmaat ovat täyttyneet heikkokuntoisista
vanhuksista ja sydänsairaista ihmisistä.
Metsiä on palanut ja viljelmiä kuihtunut kuumuudessa.
Myös viileään ilmastoon sopeutuneille
luontokappaleille liiallinen kuumuus on myrkkyä,
näin esimerkiksi poroille, lohille ja taimenille.
Kirsti Jylhä ja Ilari Lehtonen
KATSO LISÄTIETOJA
Kimmo Ruosteenojan ja Kirsti Jylhän
laatima englanninkielinen tutkimusartikkeli
Heatwave projections for Finland at
different levels of global warming derived
from CMIP6 simulations on vapaasti luettavissa
Geophysica-tiedelehdessä
Toukokuun
helteet Islannissa
Suomessa ei tänä vuonna ollut toukokuussa
yhtään hellepäivää, mutta toisin
oli Islannissa, jossa kuukauden puolivälissä
sattunut lämpöaalto oli vuodenaikaan
nähden ennätyksellinen. Islannissa
mitattiin 13.–22.5. kymmenenä päivänä
peräkkäin yli 20 asteen lämpötiloja ja
viitenä päivänä lämpötila nousi suomalaisittain
hellelukemiin, eli yli 25 asteeseen.
Toukokuun 17. ja 18. päivinä noin
puolet Islannin säähavaintoasemista
raportoi päivän ylimmäksi lämpötilaksi
yli 20 astetta. Jakson aikana 15.5. saavutettiin
myös uusi Islannin toukokuun
lämpöennätys, 26,6 °C, Egilsstaðirin
lentoasemalla Islannin koillisosassa.
Lämpöaallon aiheutti suursäätilanne,
jossa laaja korkeapaineen keskus pysytteli
Norjanmeren ja Islannin yllä mahdollistaen
lämpimän ilman virtaamisen
etelästä Islantiin ja Grönlannin itäosiin.
Kansainvälisen World Weather Attribution
-tutkijayhteisön arvion mukaan
ilmastonmuutos teki lämpöaallosta noin
kolme astetta lämpimämmän ja 40 kertaa
todennäköisemmän kuin se olisi ollut
ilman ilmastonmuutoksen vaikutusta.
Lämpöaallosta kerrotaan lisää Islannin
ilmatieteen laitoksen tiedotteessa.
Ilari Lehtonen
10 | ILMASTOKATSAUS 5/2025

KUUKAUDEN HAVAINTO
Sallan Värriötunturin
havaintoasemalla satoi
3. toukokuuta peräti 45 cm
uutta lunta, joka on asemapaikan
uusi yhden vuorokauden
lumen kertymäennätys
ja suurin Suomessa
toukokuussa havaittu
vuorokauden lumikertymä.
Myöhäiskevään runsaat
lumisateet eivät Itä-Lapissa
ole sinänsä harvinaisia:
vuonna 1977 Värriötunturilla
satoi 25 cm lunta
vielä 20. kesäkuuta.
KUVA: TAPANI TUOHIMAA
ILMASTOKATSAUS 5/2025 | 11

ITÄMERI
Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista.
Jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.
KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE
Meriveden keskimääräinen pintalämpötila toukokuussa 2025 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020
keskiarvosta (oik.). Meriveden lämpötilan havaitut päiväkeskiarvot toukokuussa 2025 on esitetty yhdeksältä asemalta.
Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa
jaksolla 1991–2020.
MERIVEDEN KORKEUS
HAMINA PITÄJÄNSAARI
HELSINKI KAIVOPUISTO
FÖGLÖ DEGERBY
RAUMA PETÄJÄS
PIETARSAARI LEPPÄLUOTO
KEMI AJOS
Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen toukokuussa 2025. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla
tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.
12 | ILMASTOKATSAUS 5/2025

ARKTISET ALUEET
ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA TOUKOKUUSSA
Arktisen merijään laajuus jatkoi kausittaista laskuaan toukokuussa pysyen koko kuukauden
vuosien 1991–2020 mediaanilaajuuden alapuolella ja myös hieman viime vuoden
vastaavan ajankohdan laajuutta pienempänä. Se ei kuitenkaan saavuttanut vuosien 2016
ja 2018–2020 ennätyksellisen alhaisia arvoja. Arktisen alueen keskimääräinen merijään
laajuus toukokuussa 2025 oli 12,7 miljoonaa km², 0,3 miljoonaa km² (noin 2 %) alle vuosien
1991–2020 keskiarvon, mikä oli satelliittimittausten mukaan yhdeksänneksi pienin toukokuun
laajuus. Toukokuun 31. päivänä merijään laajuus oli 11,8 miljoonaa km², mikä oli viidenneksi
pienin kyseisen päivämäärän laajuus.
Toukokuussa 2025 Pohjoisen jäämeren Huippuvuorten ja Frans Joosefin maan välinen
osa sekä Barentsinmeri, Karanmeri ja Laptevinmeri olivat keskimääräistä jäättömämpiä.
Sitä vastoin jäätä oli keskimääräistä enemmän Grönlanninmerellä (kolmatta kuukautta peräkkäin)
ja vähäisemmässä määrin myös Beringin- ja Beaufortinmerillä. Muualla merijään
laajuus vaihteli keskimääräisen molemmin puolin.
Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella
toukokuussa 2025. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen
keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen
alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.
Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella
jakson 1991–2020 keskiarvosta toukokuussa 2025.
LÄHTEET
ECMWF Copernicus Climate Change Service
Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
ILMASTOKATSAUS 5/2025 | 13

KASVIHUONEKAASUPITOISUUDET SUOMESSA
Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.
PALLAS - SAMMALTUNTURI
UTÖ
1 kk
1 vuosi
Useita
vuosia
(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)
Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot
viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen
vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön
asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys
useamman vuoden ajalta.
TAUSTATIETOA
• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin
kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto -
pro sessista ja sementintuotannosta.
• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään
tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta,
märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja
fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.
• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi
14 | ILMASTOKATSAUS 5/2025

TILASTOISTA POIMITTUA
Toukokuun keskilämpötila
oli Suomessa lähellä pitkän
ajan keskiarvoa. Keskilämpötilan
koko maan
keskiarvo jäi 0,3 °C jakson
1991–2020 keskiarvoa
viileämmäksi, ja toukokuu
oli ensimmäinen kuukausi
sitten viime vuoden huhtikuun,
jolloin keskilämpötila
oli jakson 1991–2020
keskiarvoa alempi.
ILMASTOKATSAUS 5/2025 | 15

LÄMPÖTILOJA JA SADEMÄÄRIÄ TOUKOKUUSSA
HELSINKI, KAISANIEMI
JOKIOINEN
JYVÄSKYLÄ
SEINÄJOKI, PELMAA
JOENSUU
SIIKAJOKI, RUUKKI
SODANKYLÄ
UTSJOKI, KEVO
Toukokuussa 2025 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen
käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut
vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania,
ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.
16 | ILMASTOKATSAUS 5/2025

LÄMPÖTILOJA JA SADEMÄÄRIÄ TOUKOKUUSSA
KESKILÄMPÖTILA
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA
VERTAILUKAUDESTA 1991–2020
SADEMÄÄRÄ
SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA
VERTAILUKAUDESTA 1991–2020
ILMASTOKATSAUS 5/2025 | 17

TOUKOKUUN KUUKAUSITILASTO
HAVAINTOASEMA
KESKI-
LÄMPÖTILA
°C
YLIN
LÄMPÖTILA
°C
ALIN
LÄMPÖTILA
°C
SADE-
MÄÄRÄ
MM
SUURIN VRK-
SADEMÄÄRÄ
MM
HELLEPÄIVIEN
LUKUMÄÄRÄ
KPL
2025 1991–
2020
2025 PVM 2025 PVM 2025 1991–
2020
2025 PVM 2025 1991–
2020
PARAINEN UTÖ 7,8 7,9 16,0 18. 2,2 1. 27,2 29 7,0 28. 0 0
JOMALA JOMALABY 8,0 9,2 18,1 29. -2,7 10. 19,2 37 7,5 21. 0 0
KAARINA YLTÖINEN 9,0 10,0 21,7 19. -3,6 9. 37,4 35 9,2 14. 0 1
HELSINKI KAISANIEMI 10,1 10,4 20,3 20. -0,3 5. 24,1 38 4,8 22. 0 0
HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA 9,8 10,9 20,5 29. -1,8 1. 24,5 39 4,7 2. 0 1
JOKIOINEN ILMALA 9,0 10,0 21,2 19. -3,7 10. 42,6 38 11,8 22. 0 1
KOUVOLA ANJALA 9,6 10,4 20,7 19. -3,2 1. 37,4 38 9,0 2. 0 1
HEINOLA ASEMANTAUS 9,5 10,4 20,6 18. -2,2 1. 38,7 43 8,7 2. 0 2
TAMPERE HÄRMÄLÄ 9,3 10,1 20,6 19. -3,0 10. 51,8 36 13,2 22. 0 1
KANKAANPÄÄ NIINISALO 8,6 9,5 20,6 19. -2,5 1. 60,7 41 10,4 29. 0 1
JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA 8,5 9,1 20,6 19. -4,8 1. 35,0 43 8,0 29. 0 1
SAVONLINNA PUNKAHARJU 8,9 9,4 21,7 28. -3,7 1. 54,2 42 19,6 29. 0 1
SEINÄJOKI PELMAA 8,2 9,2 19,1 26. -3,9 8. 31,8 46 11,3 23. 0 1
KUOPIO MAANINKA 8,6 9,1 19,8 28. -3,8 1. 28,0 49 10,7 31. 0 1
LIEKSA LAMPELA 8,3 8,4 21,2 25. -7,1 1. 28,4 49 6,8 2. 0 1
SIIKAJOKI RUUKKI 7,4 8,0 21,1 26. -6,8 1. 48,2 42 19,8 2. 0 1
SUOMUSSALMI PESIÖ 6,3 6,6 19,7 26. -8,7 1. 66,3 58 13,8 4. 0 0
ROVANIEMI APUKKA 6,9 6,4 19,4 30. -3,9 11. 28,1 43 6,9 23. 0 0
SODANKYLÄ TÄHTELÄ 6,5 5,6 19,8 30. -4,5 5. 23,6 40 8,1 2. 0 1
INARI SAARISELKÄ 4,6 3,7 17,2 30. -4,3 10. 36,5 45 16,6 2. 0 0
ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI 2,5 2,3 12,3 27. -7,3 5. 11,2 28 3,1 28. 0 0
UTSJOKI KEVO 4,8 4,2 19,3 28. -5,6 9. 29,0 30 8,3 2. 0 0
AURINGONPAISTETUNNIT
KUUKAUSISUMMA
PAIKKAKUNTA 2025 1991–2020
UTÖ 276,6 318
MAARIANHAMINA 280,0
TURKU 235,0 284
HELSINKI 238,9 296
JOKIOINEN 204,3 259
KOUVOLA 201,0 275
JYVÄSKYLÄ 200,8 252
KUOPIO 221,4
KORSNÄS 298,8
OULU 214,1
ROVANIEMI 217,7
SODANKYLÄ 209,7 224
UTSJOKI 166,7 193
KASVUKAUDEN SEURANTA
31.5.
Tehoisan
lämpötilan
summa
°Cvrk
TOUKOKUUN
MAASALAMATIHEYS
18 | ILMASTOKATSAUS 5/2025

TOUKOKUUN TUULITIEDOT
Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.
PARAINEN, UTÖ
VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
KALAJOKI, ULKOKALLA
PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI
KOVATUULISET PÄIVÄT
0–1 m/s
tyyni
1–4 m/s
heikko
4–8 m/s
kohtalainen
8–14 m/s
navakka
14–21 m/s
kova
21– m/s
myrsky
HAVAINTOASEMA 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31.
KOTKA, HAAPASAARI
HELSINKI, HARMAJA
HANKO, RUSSARÖ
PARAINEN, UTÖ
HAMMARLAND, MÄRKET
RAUMA, KYLMÄPIHLAJA
KASKINEN, SÄLGRUND
VALASSAARET
KOKKOLA, TANKAR
RAAHE, NAHKIAINEN
KEMI, AJOS
Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty
oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. Harmaa väri esittää puuttuvia havaintoja.
ILMASTOKATSAUS 5/2025 | 19

KESKILÄMPÖTILAN VIIKKOENNUSTEET JA POIKKEAMAT VIIKOILLE 25–30
Ennuste on tehty 16.6.2025, ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.
16.6.–22.6.
23.6.–29.6.
30.6.–6.7.
°C
°C
7.7.–13.7.
14.7.–20.7.
21.7.–27.7.
°C
°C
Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät
kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) edellisten 20 vuoden keskiarvosta (alemmat kuvat).
20 | ILMASTOKATSAUS 5/2025

FMI’S MONTHLY CLIMATE BULLETIN – SUMMARY OF MAY 2025
May carried us from
spring to summer
After an unusually early and long thermal spring, the thermal summer began in southern
Finland at typical time in mid-May and widely also in the north by the end of the month.
At the beginning of May, however, tens of centimetres of snow still fell in eastern Lapland.
Despite a relatively cold start to the
month, there were not any unusually
cold periods in May. Neither were
there any unusually warm periods.
Overall, May saw rather typical weather.
The mean temperature of the
month was in most of Finland slightly
below the long-term average from
1991–2020, but in the north May was
slightly warmer than usual.
The countrywide mean temperature
in May was just 0.3 °C below the longterm
average, making it the first colder
than usual month in Finland after April
2024. However, in Kuusamo, for example,
it was the 13th warmer than usual
month in a row.
Also, the precipitation level varied
around the long-term average, though
with noteworthy regional variations.
The highest level of precipitation, approximately
60–80 mm, was received
in the regions of Kainuu, Koillismaa
and eastern Lapland but it rained more
than 60 mm also in northern Satakunta
and locally in the Karelian regions.
It was driest in northwestern Lapland,
but also in western Lapland in
general and in the southwestern archipelago,
as well as in western parts of
South Savo, for example, it rained less
than usual. The highest level of precipitation
in May, 81.0 mm, was recorded in
Välikangas, Kuusamo and the lowest,
7.0 mm, in Kaaresuvanto, Enontekiö.
However, the count of sunshine
hours in May remained below the average
in the whole of Finland. Only
less than 900 cloud-to-ground flashes
were recorded in May. There were no
major windstorms during the month.
The most noteworthy weather event
in May took place on the 3rd when it
snowed 20–30 cm in Koillismaa and
eastern Lapland. 10–20 cm of snow fell
also in Kainuu. In Värriötunturi, Salla in
eastern Lapland it snowed even 45 cm
from the morning of the 3rd until the
morning of the 4th. This marked a new
station-specific record for daily snow
accumulation, as well as a new national
record for daily snow accumulation
in May. Around Salla it snowed a few
centimetres still on 20–21 May but continuous
snow cover disappeared even
from northern Lapland in late May, except
from the most northwesternmost
tip of Lapland around the village of Kilpisjärvi.
The cold period with northerly
winds that started on the 3rd continued
until the Mother’s Day on 11 May.
In mid-May and late May the temperatures
were mostly rather typical. Particularly
in the north, however, the last
week of May was warmer than usual.
The thermal summer, defined as daily
mean temperature remaining above
10 °C started in southern Finland in
mid-May and widely also in the north
by the end of the month. In the south
the onset of summer took place at the
usual time but in the north somewhat
earlier than usual.
Ilari Lehtonen
-10.4 °C
Enontekiö
Airport, 5.5.
+23.0 °C
Pötsönvaara,
Ilomantsi, 25.5.
Highest and lowest temperatures
HIGHLIGHTS: MAY 2025
• Globally May was the second-warmest
March globally, with an average
ERA5 surface air temperature of
15.79°C, 0.53°C above the 1991–
2020 average for May.
• May was 1.40°C above the pre-industrial
level and was the 21th month
(out of 22) for which the global-average
surface air temperature was
more than 1.5°C.
Source: Copernicus Climate Bulletin
ILMASTOKATSAUS 5/2025 | 21

Ilmatieteen laitos
ilmastokatsaus@fmi.fi
www.ilmastokatsaus.fi