Ilmastokatsaus 11/2024

11/2024
—
Marraskuussa
myrskysi
—
Lyly-myrsky
puhalsi hirmu -
myrskyn voimalla
—

SISÄLTÖ
11/2024
Pääkirjoitus — 3
Marraskuussa oli useita myrskypäiviä — 4
Sääkehitys marraskuussa — 6
Sää maailmalla ja ilmastonmuutoksen vaikutus — 7
Lyly puhalsi hirmumyrskyn voimalla — 8
Tuulta mitataan eri korkeuksilla — 10
Kuukauden havainto — 11
Itämeri — 12
Arktiset alueet — 13
Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14
Tilastoista poimittua — 15
Lämpötiloja ja sademääriä marraskuussa — 16
Marraskuun kuukausitilasto — 18
Marraskuun tuulitiedot — 19
Lämpötilan viikkoennusteet — 20
Summary of November 2024 — 21
Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen
lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään
1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.
MARRASKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/marraskuu
ILMASTOKATSAUS
26. vuosikerta
ISSN: 2341-6408
DOI: 10.35614/ISSN-2341-
6408-IK-2024-11-00
Ilmestyy noin kuukauden
20. päivänä
JULKAISIJA
Ilmatieteen laitos
PL 503
00101 Helsinki
www.ilmastokatsaus.fi
ilmastokatsaus@fmi.fi
Vaihde: 029 539 1000
PÄÄTOIMITTAJA
Hilppa Gregow
TOIMITUS
Sami Ahonen
Tiina Ervasti
Ilari Lehtonen
Anna Luomaranta
Jaakko Seppänen
KANNEN KUVA
Kaija Laurila
ULKOASU
Marko Myllyaho
© Ilmatieteen laitos
2 | ILMASTOKATSAUS 11/2024

PÄÄKIRJOITUS
Rahoitusta äärioloihin
sopeutumiseen
Vuonna 2024 maapallon koko vuoden keskilämpötila ylittää
ensimmäistä kertaa esiteollisen ajan tason yli 1,5 asteella.
Samaan aikaan ääriolosuhteiden vaikutusten skaala on
kasvanut ja taloudellisten menetysten määrä noussut. Tämä
haastaa rahoitusalan, vakuutusalan, jälleenrakentamisen
alan ja poliittisen kentän.
Yksi keskeisimpiä viestejä marraskuussa järjestetyssä Bakun
ilmastokokouksessa oli, että sään ääriolosuhteisiin ja ilmastonmuutokseen
on varauduttava myös taloudellisesti.
Rahoitusta ääriolosuhteisiin sopeutumiseen tulee luoda aktiivisesti.
Olisi muutettava taloudellisen riskin ja taakan jakoa,
jotta voimme ennaltaehkäistä tulevien haittojen syntymistä.
Haasteena on, että asiat, jotka mahdollisesti tapahtuvat tulevaisuudessa,
eivät kuitenkaan tunnu poliittisessa päätöksenteossa
niin tärkeiltä kuin akuutit asiat. Tämän tulisi muuttua.
Näkökulmia äärisäiden vaikutuksiin varautumiseen ja ilmastonmuutokseen
sopeutumiseen sekä rahoitus- ja vakuutusalaan
ja innovaatioihin käsiteltiin laajasti PIISA (Piloting
Innovative Insurance Solutions for Adaptation)-hankkeen
webinaarissa 10.12.2024 (lisätietoa webinaarista). Webinaariin
osallistui yli 100 kuulijaa ja keskustelijaa ympäri maailman.
Eniten osallistujia oli Suomesta, Italiasta ja Ranskasta.
Aiheita, joita käsittelimme, olivat ilmastonmuutoksen aiheuttamat
talousvaikutukset Euroopassa mm. maataloudessa,
rakentamisessa, metsissä ja kaupungeissa. Aiheesta toivottiin
lisää markkinakatsauksia ja webinaareja, ja niitä vuonna
2025 järjestetään paljon. Viherrakentamisen webinaari on jo
30.1.2025. On hyvin tärkeää onnistua innovoimaan rahoitusta
ääriolosuhteisiin sopeutumiseen niin kokonaisturvallisuuden
kuin hyvinvoinnin vahvistamiseksi.
Teemaa sivuten, marraskuun Ilmastokatsauksen numerossa
on ajankohtainen analyysi Lyly-myrskystä 1.11.2024,
jonka aikana merialueillamme mitattiin ensimmäistä kertaa
hirmumyrskyluokan tuulilukemia.
HILPPA GREGOW
Tutkimusprofessori
Sään ääriolosuhteisiin
ja ilmastonmuutokseen
on varauduttava
taloudellisesti.
ILMASTOKATSAUS 11/2024 | 3

+12,6 °C
Inari, Nellim, 8.11.
-27,3 °C
Savukoski, Tulppio, 28.11.
Kuukauden
ylin ja alin
lämpötila
-161 cm
Merivesi laski Kemissä 21.11.
ennätyksellisen matalalle.
33,5 m/s
Havaintohistorian ensimmäiset
hirmumyrskylukemat Suomen
merialueilla mitattiin Rauman
Kylmäpihlajalla 1.11.
4 | ILMASTOKATSAUS 11/2024

KUUKAUSIKATSAUS
Marraskuussa oli
useita myrskypäiviä
Suomen merialueilla havaittiin marraskuussa myrskytuulia yhdeksänä päivänä.
Merkittävimmät myrskyt olivat hirmumyrsky Lyly kuukauden 1. päivänä ja
Jari-myrsky 20.–21. marraskuuta.
KUVA: ADOBE STOCK
Marraskuun keskilämpötila oli lähes
koko maassa 1–2 astetta vertailukauden
1991–2020 keskiarvoa korkeampi.
Pohjoisimmassa Lapissa kuukausi oli
kuitenkin yli kolme astetta keskimääräistä
leudompi, ja vastaavasti Ahvenanmaalla
keskilämpötila oli hyvin lähellä
pitkän ajan keskiarvoa.
Pohjois-Suomessa oli erittäin leutoa
8.11., jolloin kaikilla Pohjois-Lapin säähavaintoasemilla
rikottiin aiemmat asemakohtaiset
marraskuun lämpöennätykset
parilla–kolmella asteella. Inarin Nellimissä
mitattu 12,6 °C oli samalla koko
kuukauden ylin lämpötila Suomessa.
Maan eteläosassa marraskuun ylimmät
lämpötilat mitattiin pääsääntöisesti
kuukauden 16. päivänä, jolloin lämpötila
nousi Etelä-Suomessa 10 asteen vaiheille.
Marraskuun viileimmät sääjaksot
osuivat kuukauden alkuun ja 18.–24. päiviin
sekä Pohjois-Suomessa myös kuukauden
loppupäiviin.
Marraskuussa satoi keskimääräistä
runsaammin itäiseltä Uudeltamaalta
ja Etelä-Karjalasta Hämeen kautta
Satakuntaan ja Etelä-Pohjanmaalle
yltävällä alueella sekä toisaalta pohjoisimmassa
Lapissa. Sitä vastoin lounaissaaristossa,
Pohjois-Pohjanmaalla
sekä Lapin etelä- ja keskiosissa oli laajalti
tavanomaista vähäsateisempaa.
Pohjoisimmassa Lapissa saavutettiin
Enontekiön Kilpisjärvellä (101,4 mm) ja
Utsjoen Nuorgamissa (88,1 mm) jopa
uudet asemakohtaiset marraskuun sade-ennätykset.
Marraskuun suurin sademäärä
oli kuitenkin Hämeenlinnan
Pirttikoskella mitattu 137,3 mm. Suurin
vuorokausisademäärä, 43,9 mm, mitattiin
Huittisten Sallilassa 25.11.
LYLY JA JARI OLIVAT MARRASKUUN
VOIMAKKAIMMAT MYRSKYT
Merialueilla myrskysi marraskuun 1.–3.,
16.–17., 20.–21. ja 24.–25. päivinä. Marraskuun
voimakkain myrsky oli lounaisilla
merialueilla kuukauden 1. päivän
iltana raivonnut Lyly-myrsky, jonka kovimmat
tuulet osuivat melko pienelle
alueelle Uudenkaupungin ja Porin väliselle
rannikolle. Rauman Kylmäpihlajalla
mitattiin 38 metriä korkeassa mastossa
kymmenen minuutin keskituulen
nopeudeksi peräti 33,5 m/s, joka on kovin
maamme rannikkoasemilla mitattu
keskituulen nopeus ja ensimmäinen
kerta, kun merialueillamme havaittiin
hirmumyrskyrajan (keskituulen nopeus
vähintään 33 m/s) ylittäviä tuulia.
Jari-myrskyssä 20.–21. marraskuuta
kovimmat tuulet havaittiin Perämerellä
21. päivän aamuna. Kalajoen
Ulkokallassa koillistuulen nopeudeksi
mitattiin 28,2 m/s, puuskissa jopa 34,2
m/s. Kova koillismyrsky sai meriveden
pinnan laskemaan Perämeren pohjukassa
puolitoista metriä tavanomaista
alemmas. Samaan aikaan kova lounaistuuli
puski merivettä Suomenlahdelle,
missä merenpinnan taso nousi toista
metriä keskimääräistä korkeammalle.
LÄNSI-SUOMESSA KOETTIIN
POIKKEUKSELLINEN SYYSTULVA
Jari-myrskyn yhteydessä maan eteläja
keskiosiin muodostui yleisesti 10–30
senttiä paksu lumipeite. Nämä lumet
sulivat hyvin nopeasti sään lauhtuessa
rajusti 25.11. Varsinais-Suomesta Vaasan
seudulle yltävällä alueella satoi samalla
25–45 mm vettä vuorokaudessa.
Lumen sulamisen ja sateiden yhteisvaikutuksesta
Varsinais-Suomessa, Satakunnassa,
Pirkanmaalla ja Pohjanmaan
eteläosassa koettiin poikkeuksellisen
raju ja laaja-alainen syystulva.
Etelä-Suomen sisämaassa satoi paikoin
parikymmentä senttiä lunta jo Lyly-myrskyn
yhteydessä 1.11., mutta myös
nämä lumet sulivat muutamaa päivää
myöhemmin sään lauhtuessa.
Marraskuun päättyessä lunta oli
vain Pohjois-Suomessa. Pohjoisimmassa
Lapissa lunta oli paikoin harvinaisen
paljon, Kilpisjärvellä jopa 77 senttiä.
Ilari Lehtonen
ILMASTOKATSAUS 11/2024 | 5

SÄÄKEHITYS MARRASKUUSSA
Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).
Teksti: Ilari Lehtonen
1.11. Syvenevä matalapaine liikkui Suomen
etelärannikkoa hipoen itään. Lounaisilla
merialueilla vallitsi illalla kova luoteismyrsky.
Kovimmat myrskytuulet osuivat Uudenkaupungin
ja Porin väliselle rannikolle, ja
Rauman Kylmäpihlajassa keskituulen nopeudeksi
mitattiin iltakahdeksan jälkeen
ennätykselliset 33,5 m/s. Etelä-Suomen
sisämaahan satoi 10–20 senttiä lunta.
8.11. Jäämerellä liikkui matalapaine itään, ja
Pohjois-Fennoskandiassa puhalsi Skandien
vuoriston yli voimakas läntinen ilmavirtaus.
Kaikilla Pohjois-Lapin säähavaintoasemilla
mitattiin uudet marraskuun lämpöennätykset.
Aiemmat ennätykset rikkoutuivat paikoin
jopa yli kolmella asteella. Inarin Nellimissä
mitattiin peräti 12,6 °C, joka oli koko
kuukauden ylin lämpötila Suomessa.
20.11. Jarin päivänä Suomea lähestyi etelästä
syvä matalapaine, joka toi mukanaan
runsaita lumisateita. Seuraavien parin päivän
aikana lunta pyrytti maan etelä- ja
keskiosissa 10–30 cm. Kaikilla merialueilla
havaittiin myrskytuulia. Perämerellä koillismyrsky
oli voimakkaimmillaan 21. päivän
aamuna, jolloin meriveden korkeus laski
Perämeren pohjukassa puolitoista metriä.
25.11. Lounaasta virtasi maahamme hyvin
leutoa ja kosteaa ilmaa. Lounais-Suomessa
satoi 25–45 mm vettä vuorokaudessa. Yhdessä
nopeasti lauhtuneen sään kanssa vesisateet
sulattivat 10–30 cm:n lumipeitteen
noin vuorokaudessa, mikä aiheutti Varsinais-Suomesta
Vaasan seudulle ulottuneella
alueella poikkeuksellisen pahan syystulvan.
6 | ILMASTOKATSAUS 11/2024

SÄÄ MAAILMALLA JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS
MARRASKUUN SÄÄ MAAILMALLA JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS LÄMPÖTILOIHIN
MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA
Marraskuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli mittaushistorian toiseksi lämpimin. Marraskuun keskilämpötila,
14,10 °C, oli 0,73 °C lämpimämpi kuin ilmastollisen vertailukauden 1991–2020 keskiarvo ja 1,62 °C lämpimämpi
verrattuna esiteollisen ajan 1850–1900 keskiarvoon.
EUROOPASSA marraskuu oli noin 0,78 °C
vertailu kauden 1991–2020 tavanomaista
marraskuuta lämpimämpi.
ARKTINEN ALUE
Marraskuu ja koko syksy ovat olleet
arktisella alueella hyvin lämpimiä.
Esimerkiksi Pohjois-Norjassa mitattiin
ennätyslämpötiloja maraskuussa.
ETELÄ-AMERIKKA
Rankkasateet aiheuttivat maanvyörymiä
ja laajoja tuhoja Kolumbiassa
ja Boliviassa, jossa ennen sateita oli
kärsitty pitkään kuivuudesta.
SUOMESSA marraskuun keskilämpötila oli Helsingissä
4,0 °C ja Sodankylässä -4,3 °C. Marraskuu oli
ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Helsingissä arviolta
noin 2 °C ja Sodankylässä noin 2,8 °C lämpimämpi
kuin vuoden 1900 ilmastossa.
Nykyilmastossa näin lämmin marraskuu toistuu
Helsingissä arviolta kerran noin kolmessa vuodessa
ja Sodankylässä noin joka toinen vuosi. Vuoden 1900
ilmastossa yhtä lämmin marraskuu toistui Helsingissä
noin kerran vuosikymmenessä ja Sodankylässä
kerran viidessä vuodessa.
AASIA
Marraskuu oli mittaushistorian
lämpimin. Esimerkiksi Japanissa
mitattiin lämpimin syys-marraskuun
ajanjakso ja Pakistanissa
marraskuu oli lämpimin mitattu.
MAAILMAN MERIALUEET
Meriveden pintalämpötilat
olivat toiseksi korkeimpia
marraskuussa mitattuja.
ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ
Merijään laajuus oli mittaushistorian pienin marraskuussa
havaittu, 14,7 miljoonaa km2, mikä on noin 10 % marraskuun
tavanomaista laajuutta pienempi.
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA MARRASKUUSSA 2024 JAKSON 1991–2020
KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).
LISÄTIETOA
https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins
Lähde: Copernicus Climate Change Service
Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
ILMASTOKATSAUS 11/2024 | 7

8 | ILMASTOKATSAUS 11/2024
Lyly puhalsi
hirmumyrskyn
voimalla

LYLY-MYRSKY
Lylyn päivän myrsky 1.11.2024 jää säähistoriaan erityisenä tapauksena,
sillä Suomen merialueilla mitattiin ensimmäistä kertaa
hirmumyrskyluokan tuulilukema.
KUVA: BENGT WICKSTRÖM
Lyly-myrsky kehittyi suursäätilassa, jossa Pohjois-Atlantin
alueelta oli saapunut Fennoskandiaan
hyvin voimakas suihkuvirtausalue. Suihkuvirtauksen
ytimessä noin kymmenen kilometrin
korkeudella länsituulen nopeus oli jopa yli 70
m/s. Troposfäärin yläosassa puhaltavat suihkuvirtaukset
ovat aina seurausta suurista vaakasuuntaisista
lämpötilaeroista, ja tällä kertaa
esimerkiksi Islannin ja Skotlannin välillä vallinnut
ilmamassojen lämpötilaero oli yli 20 astetta.
Terävä ilmamassojen rajavyöhyke, jossa puhaltaa
voimakas suihkuvirtaus, on otollinen ympäristö
myrskymatalapaineiden kehittymiselle.
Tyypillisesti voimakkaita matalapaineita syntyy
vyöhykkeelle useita peräjälkeen. Suihkuvirtausalueella
muodostuvien, usein nopeasti syvenevien
ja nopealiikkeisten matalapaineiden kehityksen
ja reitin tarkka ennustaminen on vaikeaa.
Lyly-myrskyä edeltävinä päivinä sääennustemallit
poukkoilivatkin rajusti myrskyn kehittymisen
suhteen. Ensin voimakkaita tuulenpuuskia
ennustettiin laajalle alueelle maan etelä- ja keskiosiin,
sitten myrskyn todennäköisyys pieneni
ja vaara-alue supistui. Vasta viimeisen vuorokauden
aikana ennen myrskyä ennusteet alkoivat
asettua ja kovimpien tuulenpuuskien ennustettu
alue täsmentyi maan lounaiskulmalle.
KOVIN TUULI MITATTIIN
RAUMAN KYLMÄPIHLAJALLA
Lylyn päivän iltana luoteenpuoleisia myrskytuulia
havaittiin usealla Lounais-Suomen merisääasemalla
Kristiinankaupungin ja Hangon
välisellä rannikolla, ja iltakahdeksan jälkeen Kylmäpihlajan
majakalla mitattiin keskituulen nopeudeksi
33,5 m/s. Tämä oli ensimmäinen kerta,
kun Suomessa havaittiin hirmumyrskyä (kymmenen
minuutin keskituulen nopeus yli 33 m/s)
tunturien ulkopuolella sijaitsevalla havaintopaikalla.
Mittaustulosta tulkittaessa on kuitenkin
huomioitava, että Kylmäpihlajan tuulimittarit
sijaitsevat 38 metrin korkeudella maanpinnalta.
33,5 m/s
Kovin keskituuli mitattiin Rauman
Kylmäpihlajan havaintoasemalla
39,6 m/s
Myös kovin tuulen puuska
mitattiin Rauman Kylmäpihlajalla
Tavanomaisella kymmenen metrin mittauskorkeudella
tuulen nopeus oli arviolta noin 28 m/s.
Onni onnettomuudessa oli rajujen tuulien
suppea vaikutusalue, johon kuuluivat Selkämeren
rantaviiva, Ahvenanmaa ja muu lounaissaaristo
sekä kapea kaistale Satakunnan ja Varsinais-Suomen
länsiosia. Tuulinen alue oli myös
erittäin terävärajainen. Siinä missä Porissa havaittiin
maa-alueillakin yli 25 m/s puhaltaneita
puuskia, oli Satakunnan itäosassa tuulen nopeus
puuskissa alle 10 m/s.
Suhteutettuna myrskyn vaikutusalueen pieneen
kokoon voi myrskyn aiheuttamia vaikutuksia
kuitenkin luonnehtia merkittäviksi.
Pelastustoimelle aiheutui noin tuhat säästä
johtuvaa vahingontorjuntatehtävää, ja myrskyn
aikana oli enimmillään noin 40 000 taloutta
samanaikaisesti ilman sähköä. Osa sähkökatkoista
oli myös melko pitkäkestoisia.
Huomionarvoista on, että Eurajoella myrsky
kaatoi myös kaksi haruskorroosion heikentämää
kantaverkon pylvästä. Metsää Lyly kaatoi
Metsäkeskuksen alustavan arvion mukaan noin
100 000 kuution verran.
ILMASTOKATSAUS 11/2024 | 9

LYLY-MYRSKY
KYLMÄN ILMAN VIRTAAMINEN JÄÄTTÖMÄLLE
SELKÄMERELLE VOIMISTI PUUSKAISUUTTA
Usein myrskytilanteisiin liittyy ilmanpainekartoilla
selkeästi näkyvä matalapaineen keskus.
Tällä kertaa keskusta ei ollut helposti löydettävissä,
mutta todennäköisesti 1.11. illalla maan
länsiosan yli liikkui luoteesta kaakkoon pienikokoinen
matalapaineen osakeskus. Rajut luoteenpuoleiset
tuulet puhalsivat välittömästi
keskuksen länsipuolella.
Luoteisten tuulien mukana Suomen merialueille
saapui yhä kylmempää ilmamassaa. Illalla
Selkämeren eteläosassa ilman lämpötilaksi
kahden metrin korkeudella mitattiin noin +6
astetta, kun taas reilun kilometrin korkeudella
oli samaan aikaan luotaus- ja säämallitietojen
perusteella arvioituna noin 7 astetta pakkasta.
Näin suurten pystysuuntaisten lämpötilaerojen
vallitessa tuuli muuttuu hyvin puuskaiseksi, ja
pinnalla koettujen tuulen puuskien voimakkuus
voi riippua suuresti jopa satojen metrien korkeudessa
vallitsevasta ilmavirtauksesta. Ennustemallien
avulla voidaan arvioida, että Selkämeren
eteläosassa 500 metrin korkeudella tuulen
nopeus oli selvästi yli 30 m/s.
LOUNAIS-SUOMESSA ON KOETTU VIIME
VUOSINA USEITA MERKITTÄVIÄ MYRSKYJÄ
Viime vuosikymmeninä maan lounaisosia ovat
koetelleet useat myrskyt, joista rajuin oli Tapani-myrsky
vuonna 2011. Tuolloin maa-alueilla mitattiin
noin 30 m/s puhaltaneita tuulenpuuskia,
ja Tapani aiheutti myös lähihistorian laajimmat
sähkökatkot. Vahinkojen näkökulmasta kärkipäähän
yltävät myös Seija-myrsky 13.12.2013, Aapeli-myrsky
2.1.2019 sekä Aila-myrsky 17.9.2020.
Kaikille näille myrskyille oli yhteistä, että voimakas
matalapaine saapui Suomeen lännestä tai
länsiluoteesta ja rajuimmat tuulet puhalsivat lännen
ja pohjoisen välisestä sektorista.
Keskimäärin Suomeen saapuu eniten myrskyjä
lounaasta, mutta laajimpiin sähkökatkoihin
näyttäisivät johtavan yksittäiset voimakkaat luoteismyrskyt.
Meteorologisten ominaisuuksien lisäksi
myrskyn vaikutukset riippuvat vuodenajasta
ja ympäristötekijöistä, kuten roudasta, metsän
ominaisuuksista ja sähköverkon altistuksesta.
Tuulta mitataan
eri korkeuksilla
Lyly-myrskyn yhteydessä hirmumyrskylukemat
mitattiin Rauman Kylmäpihlajan
majakalla, jossa tuulimittarit sijaitsevat
majakan huipun tutkatornissa 38 metriä
maanpinnan ja 43 metriä merenpinnan
yläpuolella. Säähavaintoasemilla tuulimittaukset
tulisi tehdä hyvin avoimella
ja tasaisella paikalla 10 metrin korkeudella
maanpinnasta. Myös Ilmatieteen
laitoksen tuulivaroitukset annetaan tälle
korkeudelle ennustetun tuulen nopeuden
perusteella. Osalla havaintoasemista tuulen
nopeuden mittausanturit on kuitenkin
käytännön pakosta jouduttu sijoittamaan
paljon korkeammalle. Erityisesti merialueiden
luodoilla ja majakoilla mittauslaitteiston
asentamiselle voi olla hyvin
vähän vaihtoehtoja, koska tuulimittareita
ei voida tietenkään asentaa majakkatornin
katveeseenkaan.
Eri korkeuksilla mitatuille tuulen nopeuksille
voidaan määrittää havaintopaikan
ympäristön rosoisuuden perusteella
korjauskertoimet, joiden avulla voidaan
laskea niin sanottu potentiaalituuli, joka
on matemaattinen arvio tuulen nopeudesta
10 metrin korkeudella. Kylmäpihlajalla
tämä potentiaalituuli oli Lyly-myrskyssä
noin 28 m/s. Merialueiden aiempi
keskituuliennätys, 32,5 m/s, mitattiin
Aapeli-myrskyssä 2.1.2019 Kökarin Bogskärissä.
Myös Bogskärissä tuulimittarit
ovat majakan huipulla yli 30 metrin korkeudessa,
mutta eivät kuitenkaan yhtä
korkealla kuin Kylmäpihlajassa. Bosgskärissä
potentiaalituuli oli Aapeli-myrskyssä
noin 29 m/s, siis hieman kovempi kuin
Kylmäpihlajassa Lyly-myrskyssä.
Ari-Juhani Punkka ja Ilona Láng-Ritter
Ilari Lehtonen
10 | ILMASTOKATSAUS 11/2024

KUUKAUDEN HAVAINTO
Lounais- ja Länsi-Suomessa
koettiin 25.–27. marraskuuta
poikkeuksellisen raju syystulva.
Jokien virtaamat nousivat
Varsinais-Suomesta
Vaasan seudulle yltävällä
alueella paikoin tasolle, joka
toistuu kerran 50–100 vuodessa.
Tulviminen johtui runsaiden
vesisateiden ja lumipeitteen
äkillisen sulamisen
yhteisvaikutuksesta.
KUVA: HADA AJOSENPÄÄ
ILMASTOKATSAUS 11/2024 | 11

ITÄMERI
Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista.
Jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.
KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE
Meriveden keskimääräinen pintalämpötila marraskuussa 2024 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020
keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot marraskuussa 2024 on esitetty yhdeksältä asemalta.
Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa
jaksolla 1991–2020.
MERIVEDEN KORKEUS
HAMINA PITÄJÄNSAARI
HELSINKI KAIVOPUISTO
FÖGLÖ DEGERBY
RAUMA PETÄJÄS
PIETARSAARI LEPPÄLUOTO
KEMI AJOS
Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen marraskuussa 2024. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla
tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus. Keltaiset vaakaviivat kuvaavat matalan ja korkean vedenkorkeuden
varoitusrajoja.
12 | ILMASTOKATSAUS 11/2024

ARKTISET ALUEET
ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA MARRASKUUSSA
Marraskuussa arktisen merijään keskimääräinen pinta-ala oli 9,4 miljoonaa km², joka on
0,9 miljoonaa km², tai noin 9 % alle vuosien 1991–2020 marraskuun keskiarvon. Merijään
laajuus oli kolmanneksi suppein marraskuussa 46 vuoden satelliittihavaintojen aikana.
Jäätä oli selvästi vähemmän kuin kolmena edellisenä vuonna. Marraskuun pienin merijään
laajuus (-13 % alle keskiarvon) havaittiin vuonna 2016.
Syyskuun vuotuisen minimin jälkeen arktisen merijään laajuus kasvoi loka-marraskuussa.
Se pysyi kuitenkin vuodenaikaan nähden pienimpien joukossa, erityisesti lokakuun puolivälistä
eteenpäin. Marraskuun loppuun mennessä merijään laajuus oli kasvanut 10,3 miljoonaan
km²:iin, joka oli historian kolmanneksi pienin merijään laajuus marraskuun päättyessä.
Jäätä oli vain hieman laajemmalla alueella kuin vuosina 2016 ja 2006.
Marraskuussa valtaosa Jäämeren keskiosasta oli jään peitossa. Merkittävin poikkeama oli
Huippuvuoria ja Frans Joosefin maata ympäröivä merialue, joka pysyi pääosin jäättömänä.
Tavallista vähemmän jäätä oli myös viereisellä läntisellä Karanmerellä. Jäämeren vastakkaisella
puolella, erityisesti Tšuktšimeren pohjoisosassa, jäätä oli tavanomaista enemmän.
Jäämeren Kanadanpuoleisilla reunoilla, mukaan lukien Hudsoninlahdella ja Baffininlahdella,
jäätä oli tavanomaista vähemmän. Myös ilman lämpötilat olivat keskimääräistä korkeampia.
Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella
marraskuussa 2024. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen
keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen
alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.
Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella
jakson 1991–2020 keskiarvosta marraskuussa 2024.
LÄHTEET
ECMWF Copernicus Climate Change Service
Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
ILMASTOKATSAUS 11/2024 | 13

KASVIHUONEKAASUPITOISUUDET SUOMESSA
Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.
PALLAS - SAMMALTUNTURI
UTÖ
1 kk
1 vuosi
Useita
vuosia
(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)
Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot
viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen
vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön
asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys
useamman vuoden ajalta.
TAUSTATIETOA
• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin
kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto -
pro sessista ja sementintuotannosta.
• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään
tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta,
märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja
fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.
• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi
14 | ILMASTOKATSAUS 11/2024

TILASTOISTA POIMITTUA
Meriveden korkeus laski
Kemin mareografilla
aamulla 21. marraskuuta
161 cm teoreettisen keskiveden
tason alapuolelle
Tämä on alin havaittu
meriveden pinnankorkeus
vuodesta 1922 lähtien
toimineella mareografiasemalla.
Kovassa koillismyrskyssä
3.10.1912
meri veden pinnan kerrotaan
kuitenkin Kemissä
laskeneen jopa yli kaksi
metriä keskimääräisen
tasonsa alapuolelle.
ILMASTOKATSAUS 11/2024 | 15

LÄMPÖTILOJA JA SADEMÄÄRIÄ MARRASKUUSSA
HELSINKI, KAISANIEMI
JOKIOINEN
JYVÄSKYLÄ
SEINÄJOKI, PELMAA
JOENSUU
SIIKAJOKI, RUUKKI
SODANKYLÄ
UTSJOKI, KEVO
Marraskuussa 2024 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen
käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut
vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania,
ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.
16 | ILMASTOKATSAUS 11/2024

LÄMPÖTILOJA JA SADEMÄÄRIÄ MARRASKUUSSA
KESKILÄMPÖTILA
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA
VERTAILUKAUDESTA 1991–2020
SADEMÄÄRÄ
SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA
VERTAILUKAUDESTA 1991–2020
ILMASTOKATSAUS 11/2024 | 17

MARRASKUUN KUUKAUSITILASTO
HAVAINTOASEMA
KESKI-
LÄMPÖTILA
°C
YLIN
LÄMPÖTILA
°C
ALIN
LÄMPÖTILA
°C
SADE-
MÄÄRÄ
MM
SUURIN VRK-
SADEMÄÄRÄ
MM
LUMENSYVYYS
15. PÄIVÄNÄ
CM
2024 1991–
2020
2024 PVM 2024 PVM 2024 1991–
2020
2024 PVM 2024 1991–
2020
PARAINEN UTÖ 5,4 4,6 10,8 1. -2,6 22. 41,3 62 10,9 20. 0 0
JOMALA JOMALABY 3,3 3,1 10,8 16. -10,5 23. 65,4 68 23,1 20. 0 0
KAARINA YLTÖINEN 3,4 1,9 10,2 6. -11,1 23. 64,6 67 27,3 25. 0 0
HELSINKI KAISANIEMI 4,0 2,4 10,3 16. -3,3 23. 84,1 69 28,0 20. 0 0
HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA 2,5 1,4 10,2 16. -11,2 23. 117,2 70 34,8 20. 0 0
JOKIOINEN ILMALA 2,3 0,7 9,3 16. -8,2 23. 88,7 56 38,9 25. 0 0
KOUVOLA ANJALA 2,1 0,7 9,4 16. -9,1 23. 69,9 67 14,5 20. 0 0
HEINOLA ASEMANTAUS 2,1 0,3 8,4 16. -7,0 23. 68,8 56 22,5 20. 0 0
TAMPERE HÄRMÄLÄ 2,4 0,7 9,7 16. -6,2 23. 79,6 51 28,0 25. 0 0
KANKAANPÄÄ NIINISALO 1,6 0,0 9,0 16. -5,8 20. 67,8 60 32,0 25. 0 0
JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA 0,5 -0,9 7,8 16. -12,4 23. 43,6 53 8,4 25. 0 0
SAVONLINNA PUNKAHARJU 1,0 -0,6 8,5 16. -9,1 24. 46,3 52 12,2 25. 0 0
SEINÄJOKI PELMAA 1,1 -0,1 8,7 15. -6,4 23. 63,6 47 10,4 17. 0 0
KUOPIO MAANINKA 0,8 -1,1 7,4 8. -6,5 1. 49,4 51 10,4 30. 0 0
LIEKSA LAMPELA -0,2 -2,0 7,3 9. -9,6 5. 53,6 46 16,8 25. 0 2
SIIKAJOKI RUUKKI -0,2 -1,6 9,2 9. -8,1 30. 38,1 47 7,1 24. 0 2
SUOMUSSALMI PESIÖ -1,8 -3,8 7,1 8. -12,6 30. 48,8 61 14,2 25. 0 8
ROVANIEMI APUKKA -3,8 -4,5 7,6 8. -19,7 28. 25,7 48 4,3 16. 2 7
SODANKYLÄ TÄHTELÄ -4,3 -5,8 8,5 8. -22,8 28. 29,1 42 6,5 16. 0 13
INARI SAARISELKÄ -5,5 -6,7 9,9 8. -21,3 28. 54,7 40 17,4 16. 0 20
ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI -2,7 -6,5 10,7 8. -16,6 21. 101,4 36 27,1 29. 19 16
UTSJOKI KEVO -3,4 -7,2 11,5 8. -22,5 21. 30,4 27 7,1 22. 0 15
AURINGONPAISTETUNNIT
LUMENSYVYYS
KUUKAUSISUMMA
15.11. 30.11.
PAIKKAKUNTA 2024 1991–2020
UTÖ 34
MAARIANHAMINA 66,3*
TURKU 43,4 34
HELSINKI 35,2 34
JOKIOINEN 28,5 28
KOUVOLA 16,1 23
JYVÄSKYLÄ 25,9 20
KUOPIO 25,9
KORSNÄS 51,8*
OULU 36,8
ROVANIEMI 18,8
SODANKYLÄ 25,7 18
UTSJOKI 6,0 9
* merkityillä asemilla on joitakin puuttuvia havaintoja
18 | ILMASTOKATSAUS 11/2024

MARRASKUUN TUULITIEDOT
Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.
PARAINEN, UTÖ
VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
KALAJOKI, ULKOKALLA
PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI
KOVATUULISET PÄIVÄT
0–1 m/s
tyyni
1–4 m/s
heikko
4–8 m/s
kohtalainen
8–14 m/s
navakka
14–21 m/s
kova
21– m/s
myrsky
HAVAINTOASEMA 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30.
KOTKA, HAAPASAARI
HELSINKI, HARMAJA
HANKO, RUSSARÖ
PARAINEN, UTÖ
KÖKAR, BOGSKÄR
HAMMARLAND, MÄRKET
RAUMA, KYLMÄPIHLAJA
KRISTIINANKAUPUNKI
VALASSAARET
KALAJOKI, ULKOKALLA
KEMI, AJOS
Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty
oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä.
ILMASTOKATSAUS 11/2024 | 19

KESKILÄMPÖTILAN VIIKKOENNUSTEET JA POIKKEAMAT VIIKOILLE 51–4
Ennuste on tehty 19.12.2024, ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.
16.12.–22.12.
23.12.–29.12.
30.12.–5.1.
°C
°C
6.1.–12.1.
13.1.–19.1.
20.1.–26.1.
°C
°C
Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät
kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) edellisten 20 vuoden keskiarvosta (alemmat kuvat).
20 | ILMASTOKATSAUS 11/2024

FMI’S MONTHLY CLIMATE BULLETIN – SUMMARY OF NOVEMBER 2024
Multiple windstorms
roared in November
Strong gale-force winds were observed on many days in November with the two most
significant windstorms occurring on 1 and 20–21 November. On 1 November, hurricaneforce
winds were observed for the first time in the Finnish coastal areas.
The mean temperature in November
was predominantly 1–2 °C above the
long-term average from 1991–2020. In
the northernmost Lapland, however,
the warm anomaly was more than 3
°C. On the contrary, in the Åland Islands
the mean temperature was very
close to the average.
All weather stations in northern
Lapland recorded their highest November
temperatures ever on the 8th.
In Nellim, Inari, the mercury climbed up
to 12.6 °C, which was the highest temperature
of the month. In the southern
parts of Finland, the highest temperatures
were mainly observed on the
16th, when temperature peaked at
around 10 °C.
The precipitation levels were above
the average over the area stretching
from south-eastern Finland towards
the western coast and in northern Lapland.
Whereas in the southwest, as well
as in North Ostrobothnia and in the
southern and central parts of Lapland,
the precipitation levels remained below
the average. The highest level of
precipitation, 137.3 mm, was measured
in Pirttikoski, Hämeenlinna. In northern
Lapland, the precipitation level even
hit new monthly records in Kilpisjärvi,
Enontekiö with 101.4 mm and in Nuorgam,
Utsjoki with 88.1 mm.
There were several windstorms in
November. The most vigorous winds
battered the southern part of the
Bothnian Sea coast between Uusikaupunki
and Pori on the evening of the
1st. At Kylmäpihlaja Lighthouse outside
Rauma a 10-minute sustained
wind speed reached 33.5 m/s with
gusts up to 39.6 m/s. This was the first
time when hurricane-force winds were
ever observed in the Finnish coastal
areas. However, the measurements
were from a mast at 38 m height,
corresponding approximately a wind
speed of 28 m/s at 10 m height used
regularly for wind observations.
Another significant windstorm
struck the Finnish sea areas on 20–21
November. Over the Bothnian Bay vigorous
northeasterly winds pushed seawater
towards the southwest and up
north in Kemi the sea fell to a record
low level of 161 cm below the theoretical
mean water level. At the same time,
in the Gulf of Finland the sea rose more
than 1 m above the mean water level
due to strong southwesterly winds.
The storm on 20–21 November
also brought 10–30 cm of snow to the
southern and central parts of Finland.
The snowpack melted rapidly on 25
November when the weather turned
mild. At the same time, it rained widely
25–45 mm in the southwestern part
of Finland. Heavy rain and rapid snowmelt
caused significant flooding in Satakunta
and surrounding regions.
In addition to 1 and 20–21 November,
strong gale-force winds were observed
in the sea areas also on 2–3,
16–17 and 24–25 November.
Ilari Lehtonen
+12.6 °C
Nellim Inari, 8.11.
-27.3 °C
Tulppio, Savukoski,
28.11.
Highest and lowest temperatures
HIGHLIGHTS: NOVEMBER 2024
• Globally, Novermber was the
second-warmest measured - after
November 2023.
• Global average ERA5 surface air
temperature of November, 14.10°C,
was 0.73°C above the 1991-2020
average for November.
• The average temperature in Europe
was 5.14°C, 0.78°C above the 1991-
2020 average for November, leaving
the month outside the top 10 warmest
Novembers on record for Europe.
Source: Copernicus Climate Bulletin
ILMASTOKATSAUS 11/2024 | 21

Ilmatieteen laitos
ilmastokatsaus@fmi.fi
www.ilmastokatsaus.fi