Ilmastokatsaus 6/2024

6/2024
—
Kuudes lämmin
kesäkuu peräkkäin
—
Mielikuvitus apuna
ilmastonmuutokseen
sopeutumisessa
—

SISÄLTÖ
6/2024
Pääkirjoitus — 3
Kuudes lämmin kesäkuu peräkkäin — 4
Sääkehitys kesäkuussa — 6
Kesäkuun säätapahtumia maailmalta — 7
Mielikuvitus apuna ilmastonmuutokseen
sopeutumisessa — 8
Tuore opas vauhdittamaan ilmastokestävää
kaupunkisuunnittelua — 10
Kuukauden havainto — 11
Itämeri — 12
Arktiset alueet — 13
Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14
Tilastoista poimittua — 15
Lämpötiloja ja sademääriä kesäkuussa — 16
Kesäkuun kuukausitilasto — 18
Kesäkuun tuulitiedot — 19
Lämpötilan viikkoennusteet — 20
Summary of June 2024 — 21
Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen
lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään
1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.
KESÄKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/kesakuu
ILMASTOKATSAUS
26. vuosikerta
ISSN: 2341-6408
DOI: 10.35614/ISSN-2341-
6408-IK-2024-06-00
Ilmestyy noin kuukauden
20. päivänä
JULKAISIJA
Ilmatieteen laitos
PL 503
00101 Helsinki
www.ilmastokatsaus.fi
ilmastokatsaus@fmi.fi
Vaihde: 029 539 1000
PÄÄTOIMITTAJA
Hilppa Gregow
TOIMITUS
Sami Ahonen
Tiina Ervasti
Ilari Lehtonen
Anna Luomaranta
Jaakko Seppänen
KANNEN KUVA
Ilari Lehtonen
ULKOASU
Marko Myllyaho
© Ilmatieteen laitos
2 | ILMASTOKATSAUS 6/2024

PÄÄKIRJOITUS
Väyläverkon
ilmastokestävyys
Sää vaikuttaa liikenteeseen ja väyliin myös Suomessa. Alkuvuoden
kovat pakkaset ja lumentulo haastoivat junaliikennettä
ja radan kunnossapitoa. Menneen talven jääolosuhteet
olivat vaikeat etenkin Perämerellä, jossa jäänmurtokausi saatiin
päätökseen poikkeuksellisen myöhään, vasta toukokuun
lopussa. Talvella lumen sijasta vetenä tulleet sateet sekä nollan
puolin ja toisin vaihdelleet lämpötilat altistivat päällysteet
reikiintymiselle. Alkukesällä taas suuret sademäärät aiheuttivat
muun muassa tulvia alikulkuihin. Kuumakaan keli ei ole
ongelmaton. Silloin raiteeseen voi tulla hellekäyrä eli kiskon
sivuttaissiirtymä lämpölaajenemisen vaikutuksesta.
Ilmastonmuutoksen edetessä sään vaihtelevuus lisääntyy.
Vaihtelua on myös alueellisesti, sillä Suomi on pitkä
maa. Merkittäviä sään ääri-ilmiöiden vaikutuksia kotimaassa
on ollut toistaiseksi vielä vähän verrattuna esimerkiksi
naapureihimme Ruotsiin ja Norjaan. Tämä ei kuitenkaan
tarkoita, ettei meillä olisi tehtävää ilmastonmuutoksen vaikutuksiin
sopeutumisessa.
Väyläinfran elinkaari on pitkä, silloilla jopa 100 vuotta, joten
niiden tulee kestää muuttuvia sääolosuhteita. Tietoa siitä,
millaiseen ilmastoon väylänpidossa tulee sopeutua pitkällä
aikajänteellä, saimme Ilmatieteen laitoksen kanssa yhteistyössä
tehdystä skenaariotarkastelusta. Siitä jatkamme tarkempaan
alueellisten haavoittuvuuksien ja riskien arviointiin.
Väyläviraston lähtökohtana on ilmastoriskien hallinnan
ja sopeutumisen kytkeminen osaksi normaalia toimintaa
eli väylien suunnittelua, rakentamista, kunnossapitoa sekä
omaisuuden- ja riskienhallintaa. Ilmastonmuutoksen ja sään
ääri-ilmiöiden aiheuttamat häiriöt liikenneväylillä heijastuvat
edelleen niin henkilöiden kuin kuljetustenkin liikkumiseen ja
vaikuttavat siten merkittävästi koko yhteiskunnan toimintaan.
Väyläviraston vastuulla on huolehtia väylien päivittäisestä
toimintavarmuudesta, ja ilmastokestävyyden varmistaminen
on olennainen osa tätä työtä nyt ja tulevaisuudessa. Teemme
sen yhteistyössä niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin viranomaisten,
liikennöitsijöiden ja muiden tahojen kanssa. Koska
haasteemme ovat samankaltaiset, saamme yhteistyöllä vaikuttavampia
tuloksia ja voimme varmistaa väyläverkon sekä
liikenteen toiminnan myös tulevaisuudessa.
SOILE KNUUTI
Ympäristöasiantuntija,
Väylävirasto
Ilmastonmuutoksen
aiheuttamat
häiriöt liikenneväylillä
heijastuvat
merkittävästi koko
yhteiskunnan
toimintaan.
ILMASTOKATSAUS 6/2024 | 3

-0,7 °C
Ylivieska lentokenttä, 5.6.
+31,4 °C
Kuopio, Savilahti, 28.6.
Heinola, Asemantaus, 28.6.
Kuukauden
ylin ja alin
lämpötila
56 300
Kesäkuussa paikannettiin yli
56 000 maasalamaa, mikä on
noin kaksi kertaa tavanomaista
enemmän. Yli puolet salamoista
havaittiin kuukauden kahden
ensimmäisen päivän aikana.
5 cm
Kittilässä satoi 1.6. ja Varpaisjärvellä
2.6. halkaisijaltaan noin
5 cm:n kokoisia jättirakeita.
4 | ILMASTOKATSAUS 6/2024

KUUKAUSIKATSAUS
Kuudes lämmin
kesäkuu peräkkäin
Kesäkuu oli jo kuudentena vuotena peräkkäin selvästi keskimääräistä lämpimämpi.
Hellejaksot osuivat kuukauden alkuun ja loppuun. Kesäkuun alussa esiintyi myös
paljon rae- ja ukkoskuuroja.
KUVA: ILARI LEHTONEN
Kesäkuun keskilämpötila oli Itä- ja Pohjois-Suomessa
sekä merialueilla 2–4
astetta jakson 1991–2020 keskiarvoa
korkeampi. Länsi-Suomen sisämaassa
poikkeama pitkän ajan keskiarvosta oli
1–2 astetta. Lapissa kesäkuu oli eräin
paikoin, muun muassa Saariselällä ja
Kilpisjärvellä, jopa havaintohistorian
lämpimin. Myös Ulkokallan majakkasaarella
Perämerellä oli saaren vuodesta
1876 alkavan säähavaintohistorian
lämpimin kesäkuu.
Kesäkuussa oli maan etelä- ja keskiosissa
sisämaassa 5–11 hellepäivää. Eniten
hellepäiviä oli Itä-Suomessa. Rannikoilla
ja Lapissa hellepäiviä oli 0–5.
Hallaöitä oli kesäkuussa harvinaisen
vähän. Täysin poikkeuksellista on, että
Lapin tunturiasemilla ei mitattu kesäkuussa
kertaakaan pakkaslukemia.
Kesäkuun sademäärä oli Länsi- ja
Pohjois-Suomessa pääsääntöisesti tavanomaista
suurempi, kun taas Etelä-
ja Itä-Suomessa satoi useimmilla
paikoilla jonkin verran keskimääräistä
vähemmän. Sateisimmat alueet löytyivät
Satakunnasta, Koillismaalta ja Luoteis-Lapista.
Näillä alueilla satoi monin
paikoin yli 100 mm, eli noin kaksinkertaisesti
tavanomaiseen verrattuna.
Vähiten satoi puolestaan pääkaupunkiseudulla,
vain noin puolet tavanomaisesta.
Kuukauden suurin sademäärä,
135,9 mm, mitattiin Kokemäen Tulkkilassa
ja pienin, 24,4 mm, Helsingin Kaisaniemessä.
Suurin kesäkuussa havaittu
vuorokausisademäärä oli Kuusamon
Teerirannassa 18.6. mitattu 59,0 mm.
Maan etelä- ja keskiosissa kesäkuu
oli selvästikin keskimääräistä aurinkoisempi,
mutta ei kuitenkaan yhtä aurinkoinen
kuin vuosien 2020, 2021 ja 2023
kesäkuut. Lounaissaaristossa myös
vuoden 2022 kesäkuu oli tämänvuotista
aurinkoisempi.
KESÄKUUN ALUSSA SATOI
RAKEITA JA UKKOSTI
Kesäkuun alkaessa Suomessa oli helteisen
lämmintä ja kosteaa ilmaa.
Kuukauden kahden ensimmäisen päivän
aikana eri puolilla maata liikkui
voimakkaita ukkoskuuroja, ja kahdessa
päivässä paikannettiin yli 35 000
maasalamaa, eli enemmän kuin keskimäärin
koko kuukauden aikana. Koko
kesäkuun aikana maasalamoita paikannettiin
noin 56 300. Paikoin ukkosten
yhteydessä satoi myös suuria rakeita.
Kittilässä havaittiin 1.6. halkaisijaltaan
jopa viiden senttimetrin kokoisia jättirakeita,
samoin Varpaisjärvellä 2.6.
Alkukuun ylin lämpötila oli Heinolassa
1.6. mitattu 30,1 °C. Toukokuussa
alkanut hellejakso jatkui Heinolassa
täydet kaksi viikkoa 23.5.–5.6., joka on
pisin näin aikaisin kesällä Suomessa havaittu
yhtämittainen hellejakso.
Vähitellen sää lopulta muuttui lännestä
alkaen selvästi viileämmäksi.
Epävakaisen sään jatkuessa rae- ja
ukkoskuuroja esiintyi edelleen jossain
päin maata lähes päivittäin kesäkuun
puoliväliin asti. Raumalle osui 14.6. harvinaisen
pitkäkestoinen raekuuro, jossa
rakeita satoi kolmen vartin ajan.
Kesäkuun puolivälissä lämpötilat
pysyivät parin viikon ajan lähellä ajankohdan
keskiarvoja. Tosin Itä-Suomeen
levisi 17.6. ohimenevästi helteisen lämmintä
ilmaa Venäjältä.
Juhannusaatto oli suuressa osassa
maata vielä melko viileä, mutta juhannusviikonlopun
aikana sää alkoi lämmetä,
ja kuukauden toinen hellejakso
osui juhannuksen jälkeiselle viikolle.
Monin paikoin lämpimintä oli 28.6., jolloin
lämpötila kohosi laajoilla alueilla
30 asteen vaiheille ja kuukauden ylin
lämpötila, 31,4 °C, mitattiin Heinolassa
ja Kuopiossa. Tämän jälkeen lännestä
levisi maahamme viileämpää ilmaa.
Viilenemisen yhteydessä Itä-Suomessa
ja muun muassa Pudasjärvellä esiintyi
29.6. voimakkaita ukkospuuskia. Merialueilla
lounaistuuli oli kovaa, ja Hailuodon
Marjaniemessä mitattiin illalla
myös lounaismyrskyä 21,1 m/s.
Ilari Lehtonen
ILMASTOKATSAUS 6/2024 | 5

SÄÄKEHITYS KESÄKUUSSA
Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).
Teksti: Ilari Lehtonen
2.6. Kesäkuu alkoi helteisen lämpimänä.
Sää oli myös epävakaista, ja kuukauden
kahden ensimmäisen päivän aikana eri puolilla
maata esiintyi voimakkaita ukkoskuuroja,
joiden yhteydessä satoi paikoin suuria
rakeita. Kesäkuun 1. päivänä Suomessa
paikannettiin yli 14 000 ja 2. päivänä yli
21 000 maasalamaa.
11.6. Kesäkuun toisella viikolla Suomen säähän
vaikutti laaja hitaasti täyttyvä matalapaineen
alue, jonka myötä sää oli kuurosateiden
sävyttämää. Helteet olivat väistyneet
kauas Venäjälle, ja meillä lämpötilat olivat
lähellä ajankohdan keskimääräisiä arvoja.
Länsi-Suomessa oli hieman keskimääräistä
viileämpääkin.
21.6. Juhannusaattona vallitsi viileä lännen
ja luoteen välinen ilmavirtaus. Päivän ylimmät
lämpötilat vaihtelivat enimmäkseen 15
ja 20 asteen välillä. Vain Uudellamaalla ja
Kymenlaaksossa lämpötila nousi 20 asteen
yläpuolelle. Etelä- ja Länsi-Suomessa oli
kuitenkin aurinkoista. Juhannuspäivänä sää
lämpeni Länsi-Suomessa ja sunnuntaina
muuallakin maassa.
28.6. Itä-Euroopasta virtasi meille hyvin
lämmintä ilmaa, ja päivä oli monin paikoin
kesäkuun lämpimin. Maan etelä- ja keskiosissa
lämpötila oli 30 asteen vaiheilla ja
Lapissa enimmäkseen 25–29 asteen välillä.
Kuukauden ylin lämpötila, 31,4 °C, mitattiin
Heinolassa ja Kuopiossa. Mustasaaren
Valassaarilla mitattiin uusi asemakohtainen
kesäkuun lämpöennätys, 26,6 °C.
6 | ILMASTOKATSAUS 6/2024

Date created: 2024-07-03
Date created: 2024-07-03
Date created: 2024-07-03
Global
Global
Global
Europe Europe
Europe
KESÄKUUN SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALTA
KESÄKUUN SÄÄ MAAILMALLA JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS LÄMPÖTILOIHIN
MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA
Kesäkuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli mittaushistorian lämpimin. Kesäkuun keskilämpötila oli noin
16,66 °C, mikä on 0,67 °C lämpimämpi kuin ilmastollisen vertailukauden 1991–2020 keskiarvo ja 1,50 °C lämpimämpi verrattuna
esiteollisen ajan 1850–1900 keskiarvoon.
POHJOIS- JA ETELÄ-AMERIKKA
Kesäkuu oli tavanomaista lämpimämpi
Itä-Kanadassa, Yhdysvaltojen
länsiosissa ja Meksikossa
sekä Brasiliassa, missä esiintyi
myös suuri määrä maastopaloja.
SUOMESSA kesäkuun keskilämpötila oli Helsingissä 17,2 °C
ja Sodankylässä 15,2 °C. Kesäkuu oli ilmastonmuutoksen
vaikutuksesta Helsingissä arviolta noin 1,7 °C ja Sodankylässä
noin 2,0 °C lämpimämpi kuin vuoden 1900 ilmastossa.
Nykyilmastossa näin lämmin kesäkuu toistuu Helsingissä
keskimäärin pari kertaa ja Sodankylässä noin kerran
vuosikymmenessä. Vuoden 1900 ilmastossa yhtä lämmin
kesäkuu toistui Helsingissä arviolta kerran noin 25 vuodessa
ja Sodankylässä kerran noin 70 vuodessa.
EUROOPASSA kesäkuu oli jaetulla sijalla toisiksi lämpimin
mittaushistoriassa ja 1,57 °C vertailukauden 1991–
2020 tavanomaista kesäkuuta lämpimämpi.
HURRIKAANI BERYL
Tuhoa kylvänyt hurrikaani
Beryl oli Atlantin vuoden
2024 hurrikaanikauden ensimmäinen.
Beryl luokiteltiin
nelosluokan hurrikaaniksi
kesäkuun lopulla ja se jatkoi
voimistumistaan heinäkuussa.
ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ
Merijään laajuus oli kesäkuussa mittaushistorian toisiksi
pienin, 12,2 miljoonaa km 2 , mikä on noin 12 % kesäkuun
tavanomaista laajuutta pienempi.
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA KESÄKUUSSA 2024 JAKSON 1991–2020
Surface
KESKIARVOSTA MAAILMALLA Surface air
(VASEMMALLA) air temperature temperature anomaly anomaly for
JA EUROOPASSA for June June 2024
2024
(OIKEALLA).
11 11
11
6 6 6
(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)
(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)
(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)
4 4 4
2 2 2
0 0°C0
°C °C
-2 -2 -2
-4
-4 -4
-6
-6 -6
-11
-11
-11
LISÄTIETOA
https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202406
https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins
Lähde: NOAA/NCDC
Copernicus Climate Change Service
Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
ILMASTOKATSAUS 6/2024 | 7

8 | ILMASTOKATSAUS 6/2024
Mielikuvitus apuna
ilmastonmuutokseen
sopeutumisessa

ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN KAUPUNGEISSA
Millainen olisi viheliäisin mahdollinen realistisesti kuviteltavissa oleva
sääilmiöiden yhdistelmä, joka voisi esiintyä eteläisessä Suomessa, ja
millaisia vaikutuksia tällaisella tapahtumalla olisi?
Erilaiset kriisit ovat koetelleet ihmiskuntaa
kautta historian. Kriiseistä aina opitaan ja
pyritään olemaan seuraavalla kerralla paremmin
varautuneita. Myös sääilmiöt aiheuttavat
ajoittain alueellisia tai jopa yhteiskunnallisia
poikkeustilanteita ja kriisejä. Monella ovat
muistissa vuoden 2010 rajuilmat (mm. Asta),
joiden jäljiltä sähköverkot ja teleyhteydet olivat
joillakin alueilla pitkäänkin poikki. Tuon
kesän kokemusten pohjalta viranomaiset
kehittivät koordinoidusti etenkin kriisinkestävää
viestintää sekä pelisääntöjä vastaavien
tilanteiden varalle. Otettiin siis opiksi ja
varautuminen kehittyi. Meneillään oleva nopeasti
etenevä ilmastonmuutos tuo omat
haasteensa varautumiseen. Useiden sääilmiöiden
esiintyminen ja jakautumat muuttuvat,
joka pitäisi huomioida varautumisessa.
Suomen Akatemian rahoittamassa LONG-
RISK-hankkeessa hyödynnettiin mielikuvi-
KUVA: FREEPIK
Kuva 1: Ilmatieteen laitoksen tekemä hydrologinen mallinnus Kööpenhaminan 2011
rankkasateen hulevesitulvavaikutuksista, jos se olisi esiintynyt Helsingin keskustassa.v
Värit kuvaavat vedenkorkeutta metreinä. (Heikki Myllykoski/Ilmatieteen laitos).
ILMASTOKATSAUS 6/2024 | 9

ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN KAUPUNGEISSA
tusta varautumisen kehittämiseksi. Hankkeen
yhteistyökaupungit (Helsinki, Tampere
ja Kotka) laitettiin kokemaan kuvitteellinen,
mutta ilmastollisesti mahdollinen voimakas
rajuilma vilkkaimman kesälomasesongin aikana.
Rajuilmasta seurasi niin ikään kuvitteellisia,
mutta realistisia vaikutuksia kaupunkien
eri toimialoille (hulevedet, pelastuspalvelu
ja terveydenhuolto jne). Hankkeen tutkijoiden
järjestämässä nk. tilannehuoneharjoituksissa
kunkin kaupungin päättäjät joutuivat
käymään tilanteen läpi ja reagoimaan oman
asiantuntemuksensa mukaan. Mikä pettäisi,
mikä ei? Kuinka nopeasti palauduttaisiin? Ja
ennen kaikkea, miten voisimme jo nyt kehittää
varautumista siten, että todellisessa tilanteessa
vaikutukset olisivat mahdollisimman
pieniä?
Kuvitteellisena säätilanteena harjoituksessa
käytettiin Kööpenhaminassa kesällä
2011 sattunutta äärimmäistä rankkasadetilannetta,
joka siirrettiin kohdekaupunkien ylle
(kuva 1). Lisäksi itse rajuilman eteneminen
kuvattiin vuoden 2017 Kiira-rajuilman avulla,
jonka liikerataa muunneltiin sopivasti siten,
että se osui kaikkiin kohdekaupunkeihin.
Rankkasateen ja rajuilman lisäksi harjoitustilanteeseen
liittyi ennätyksellinen hellejakso
sekä laajoista metsäpaloista aiheutunut
huono ilmanlaatu.
Lukijalla saattaa herätä kysymys, voiko
Kööpenhaminan rankkasade, joka tuotti noin
130–140 mm vettä parissa tunnissa, esiintyä
edes Suomessa? Kyllä voi. Esimerkiksi Porin
rankkasade 2007 oli vastaavanlainen: muutamassa
tunnissa vettä satoi vastaava määrä.
Lisäksi Suomen vuorokautinen ennätyssade
on jopa 198 mm vuodelta 1944. Tämäkin esiintyi
kesällä, eteläisessä Suomessa (Espoo), ja
vain joidenkin tuntien aikana. Siltoja hajosi ja
latoja seilaili ympäri pääkaupunkiseutua teiden
ja peltojen tulviessa.
Koska Suomessa ilmastonmuutoksen arvioidaan
vaikuttavan lämpötilan ohella kasvaviin
vuotuisiin sademääriin sekä lisääntyviin
rankkasateisiin, Kööpenhaminan ja Porin
kaltaisten tilanteiden esiintymistodennäköisyyksien
voidaan arvioida kasvavan Suomessa.
Mielikuvitus on siis käyttökelpoinen
työkalu myös ilmastonmuutokseen sopeutumisessa,
kunhan pitää kuvitteellisuuden ”paikallisen
ilmastollisen realismin puitteissa”.
Tuore opas vauhdittamaan
ilmastokestävää
kaupunkisuunnittelua
Ilmatieteen laitos ja Suomen ympäristökeskus
ovat julkaisseet oppaan
ilmastokestävän kaupunkisuunnittelun
tueksi. Tuore opas kokoaa
yhteen tutkittua tietoa, työkaluja
ja esimerkkejä ilmastonmuutoksen
hillintää ja sopeutumista edistävistä
ratkaisuista alueidenkäytön, kaavoituksen
ja rakentamisen näkökulmasta.
Opas auttaa arvioimaan
kaupunkien sää- ja ilmastoriskejä ja
tukee ilmastonmuutoksen hillinnän
ja sopeutumisen yhteensovittamista
naapurustotasolla.
Lisäksi oppaassa on tuotu yhteen
kokemuksia eri kaupunkien
suunnittelukohteista ja tutkimus- ja
kehityshankkeissa saatuja tuloksia
muun muassa vähähiilisestä yhdyskuntasuunnittelusta,
uusiutuvista
energiaratkaisuista, vähäpäästöisestä
liikkumisesta, kiertotaloudesta,
luontopohjaisista ratkaisuista sekä
lämpösaarekeilmiön lieventämisestä
ja tulvariskien hallinnasta. Opas on
suunnattu kaikille kaupunkisuunnitteluun
osallistuville tahoille, kuten
kaavoittajille, suunnittelijoille, rakennuttajille
sekä kuntien ja kaupunkien
päättäjille ja asukkaille.
Oppaan sisältö siirretään myöhemmin
myös Ilmasto-opas.fi-sivustolle
verkkoartikkeleiksi.
Saara Leppänen
Antti Mäkelä ja Jouni Pulliainen
10 | ILMASTOKATSAUS 6/2024

KUUKAUDEN HAVAINTO
Erityisesti Lapissa kesäkuu oli
huomattavan lämmin, eikä
tunturiasemilla mitattu kuukauden
aikana kertaakaan
pakkaslukemia, mikä on hyvin
poikkeuksellista. Kilpisjärven
Saana-tunturilla kuukauden
alinkin lämpötila (1,4 °C) oli
korkeampi kuin vuonna 1991
perustetun sääaseman havaintohistorian
kylmimmän
kesäkuun keskilämpötila
vuonna 1993 (0,7 °C).
KUVA: ILARI LEHTONEN
ILMASTOKATSAUS 6/2024 | 11

ITÄMERI
Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä
arvoista. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.
KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA
Meriveden keskimääräinen pintalämpötila kesäkuussa 2024 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020
keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot kesäkuussa 2024 on esitetty yhdeksältä asemalta.
MERIVEDEN KORKEUS
HAMINA PITÄJÄNSAARI
HELSINKI KAIVOPUISTO
FÖGLÖ DEGERBY
RAUMA PETÄJÄS
PIETARSAARI LEPPÄLUOTO
KEMI AJOS
Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen kesäkuussa 2024. Kuvaajissa on esitetty
mareo grafeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.
12 | ILMASTOKATSAUS 6/2024

ARKTISET ALUEET
ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA KESÄKUUSSA
Arktisen merijään laajuus pysyi kesäkuussa 2024 suhteellisen tavanomaisena. Keskimäärin
merijää peitti 11,1 miljoonaa km², joka on vain 0,4 miljoonaa km² (eli noin 3 %) alle vuosien
1991–2020 kesäkuun keskiarvon ja 12. pienin kesäkuun jääpeitteen laajuus satelliittihavaintojen
aikakaudella. Tämä on lähellä vuodesta 2010 lähtien kesäkuussa arktisella alueella tyypillisesti
vallinnutta jääpeitteen laajuutta. Pienin kesäkuun jääpeitteen laajuus, 6 % alle keskiarvon,
havaittiin vuonna 2016.
Kesän sulamiskauden edetessä Jäämeren reunamerille on alkanut ilmaantua avovesialueita.
Kesäkuussa valtameren eri osissa oli sekä keskimääräistä vähäjäisempiä että runsasjäisempiä
alueita. Jäätä oli paljon keskimääräistä vähemmän Hudsoninlahdella, lukuun ottamatta
sen länsirantaa. Myös Grönlanninmerellä oli keskimääräistä vähemmän jäätä, toisin kuin
viime vuonna ja kuluvan vuoden alussa. Jääpeite oli keskimääräistä vähäisempi niin ikään
pohjoisella Barentsinmerellä (Huippuvuorten eteläpuolella), itäisellä Karanmerellä ja itäisellä
Beaufortinmerellä. Toisaalta läntisellä Karanmerellä ja Tšuktšimerellä jääpeite oli keskimääräistä
laajempi.
Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella
kesäkuussa 2024. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen
keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen
alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.
Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella
jakson 1991–2020 keskiarvosta kesäkuussa 2024.
LÄHTEET
ECMWF Copernicus Climate Change Service
Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
ILMASTOKATSAUS 6/2024 | 13

KASVIHUONEKAASUPITOISUUDET SUOMESSA
Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.
PALLAS - SAMMALTUNTURI
UTÖ
1 kk
1 vuosi
Useita
vuosia
(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)
Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot
viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen
vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön
asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys
useamman vuoden ajalta.
TAUSTATIETOA
• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin
kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto -
pro sessista ja sementintuotannosta.
• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään
tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta,
märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja
fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.
• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi
14 | ILMASTOKATSAUS 6/2024

TILASTOISTA POIMITTUA
Kesäkuut ovat olleet viime
vuosina lämpimiä. Helsingin
kymmenestä lämpimimmästä
kesäkuusta viimeisten
195 vuoden aikana neljä on
sattunut viimeisten kuuden
vuoden aikana, ja Sodankylän
viidestä lämpimimmästä
kesäkuusta viimeisten 115
vuoden aikana kolme on
sattunut viimeisten viiden
vuoden aikana.
ILMASTOKATSAUS 6/2024 | 15

LÄMPÖTILOJA JA SADEMÄÄRIÄ KESÄKUUSSA
HELSINKI, KAISANIEMI
JOKIOINEN
JYVÄSKYLÄ
SEINÄJOKI, PELMAA
JOENSUU
SIIKAJOKI, RUUKKI
SODANKYLÄ
UTSJOKI, KEVO
Kesäkuussa 2024 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen käyrä)
ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut vertailuarvot
ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania, ja
harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.
16 | ILMASTOKATSAUS 6/2024

LÄMPÖTILOJA JA SADEMÄÄRIÄ KESÄKUUSSA
KESKILÄMPÖTILA
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA
VERTAILUKAUDESTA 1991–2020
SADEMÄÄRÄ
SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA
VERTAILUKAUDESTA 1991–2020
ILMASTOKATSAUS 6/2024 | 17

KESÄKUUN KUUKAUSITILASTO
HAVAINTOASEMA
KESKI-
LÄMPÖTILA
°C
YLIN
LÄMPÖTILA
°C
ALIN
LÄMPÖTILA
°C
SADE-
MÄÄRÄ
MM
SUURIN VRK-
SADEMÄÄRÄ
MM
HELLEPÄIVIEN
LUKUMÄÄRÄ
KPL
2024 1991–
2020
2024 PVM 2024 PVM 2024 1991–
2020
2024 PVM 2024 1991–
2020
PARAINEN UTÖ 15,7 13,0 25,4 1. 9,4 11. 64,1 42 22,9 8. 1 0
JOMALA JOMALABY 15,5 13,6 27,2 1. 6,5 12. 44,2 56 21,0 30. 4 1
KAARINA YLTÖINEN 16,4 14,5 30,1 28. 5,6 15. 75,5 57 16,8 9. 3 3
HELSINKI KAISANIEMI 17,2 14,9 26,6 28. 8,0 10. 24,4 60 16,0 9. 3 1
HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA 17,3 15,3 29,5 28. 3,8 8. 32,7 64 17,1 9. 8 4
JOKIOINEN ILMALA 16,1 14,3 30,6 28. 5,3 8. 64,1 68 12,3 9. 6 4
KOUVOLA ANJALA 17,3 15,0 29,9 28. 6,9 9. 30,3 64 10,8 9. 11 4
HEINOLA ASEMANTAUS 17,3 15,0 31,4 28. 7,3 9. 64,2 66 12,5 1. 9 4
TAMPERE HÄRMÄLÄ 16,7 14,6 30,6 28. 5,5 15. 76,4 66 25,8 30. 6 4
KANKAANPÄÄ NIINISALO 15,5 14,0 30,0 28. 5,1 8. 87,7 72 19,3 28. 5 4
JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA 16,5 14,0 30,2 28. 2,0 10. 63,9 67 16,6 30. 8 3
SAVONLINNA PUNKAHARJU 17,4 14,5 30,1 28. 7,7 10. 43,6 62 12,8 9. 10 3
SEINÄJOKI PELMAA 15,6 14,1 29,2 28. 3,8 8. 66,4 59 10,6 10. 6 3
KUOPIO MAANINKA 17,4 14,4 30,4 28. 5,9 13. 40,3 71 9,5 1. 8 3
LIEKSA LAMPELA 16,9 13,8 30,3 29. 4,7 8. 58,7 67 15,0 6. 10 2
SIIKAJOKI RUUKKI 15,6 13,3 28,9 28. 3,0 5. 63,8 53 16,8 11. 4 2
SUOMUSSALMI PESIÖ 15,0 12,4 28,8 29. 5,1 8. 69,8 68 11,5 29. 4 2
ROVANIEMI APUKKA 15,1 12,5 28,6 28. 3,0 9. 59,5 58 16,4 14. 3 2
SODANKYLÄ TÄHTELÄ 15,2 11,9 29,0 28. 4,5 11. 87,4 61 18,7 18. 3 2
INARI SAARISELKÄ 13,5 9,7 27,5 29. 2,2 11. 67,3 68 31,0 19. 2 1
ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI 11,7 7,7 25,3 28. 3,8 4. 111,3 49 35,2 30. 1 0
UTSJOKI KEVO 12,8 9,8 27,2 6. 2,3 5. 59,6 56 14,1 19. 2 1
AURINGONPAISTETUNNIT
KUUKAUSISUMMA
PAIKKAKUNTA 2024 1991–2020
UTÖ 370,3 315
MAARIANHAMINA 368,9
TURKU 354,6 283
HELSINKI 390,4 278
JOKIOINEN 319,6 259
KOUVOLA 348,8 255
JYVÄSKYLÄ 317,9 244
KUOPIO 326,5
KORSNÄS 357,9
OULU 336,4
ROVANIEMI 274,3
SODANKYLÄ 268,3 245
UTSJOKI 210,9 216
KASVUKAUDEN SEURANTA
30.6.
Tehoisan
lämpötilan
summa
°Cvrk
KESÄKUUN
MAASALAMATIHEYS
18 | ILMASTOKATSAUS 6/2024

KESÄKUUN TUULITIEDOT
Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.
PARAINEN, UTÖ
VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
KALAJOKI, ULKOKALLA
PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI
KOVATUULISET PÄIVÄT
0–1 m/s
tyyni
1–4 m/s
heikko
4–8 m/s
kohtalainen
8–14 m/s
navakka
14–21 m/s
kova
21– m/s
myrsky
HAVAINTOASEMA 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30.
KOTKA, HAAPASAARI
HELSINKI, HARMAJA
HANKO, RUSSARÖ
PARAINEN, UTÖ
KÖKAR, BOGSKÄR
HAMMARLAND, MÄRKET
RAUMA, KYLMÄPIHLAJA
KRISTIINANKAUPUNKI
VALASSAARET
KALAJOKI, ULKOKALLA
KEMI, AJOS
Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty
oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä.
ILMASTOKATSAUS 6/2024 | 19

KESKILÄMPÖTILAN VIIKKOENNUSTEET JA POIKKEAMAT VIIKOILLE 29–34
Ennuste on tehty 15.7.2024, ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.
15.7.–21.7.
22.7.–28.7.
29.7.–4.8.
°C
°C
5.8.–11.8.
12.8.–18.8.
19.8.–25.8.
°C
°C
Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät
kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) edellisten 20 vuoden keskiarvosta (alemmat kuvat).
20 | ILMASTOKATSAUS 6/2024

FMI’S MONTHLY CLIMATE BULLETIN – SUMMARY OF JUNE 2024
It was the sixth warm
June in a row
For the sixth consecutive year, the mean temperature in June was well above the longterm
average. Heatwaves occurred both at the beginning and at the end of the month.
Several thunderstorms and hailstorms also occurred at the beginning of June.
The mean temperature in June exceeded
the long-term average from
1991–2020 by 2–4 °C in eastern and
northern Finland as well as in maritime
areas. In the inland areas in western
Finland, the warm anomaly ranged
between 1–2 °C. In Lapland, it was in
some places even the warmest June
on record, like in Saariselkä and Kilpisjärvi,
for instance. Also, at Ulkokalla
Lighthouse in the Bothnian Bay it was
the warmest June on record since the
beginning of the observations in 1876.
There were unusually few frost
nights in June and most noteworthy,
below-zero temperatures were not observed
at all in the high-elevation fell
stations in Lapland, which is extremely
rare. For instance, on the weather station
located on the top of Saana fell at
an altitude of 1,001 m.a.s.l., even the lowest
temperature in June, 1.4 °C, was
higher than the mean temperature in
June 1993, 0.7 °C.
On the other hand, there were 5–11
hot days with daily maximum temperature
above 25 °C in the inland areas in
southern and central Finland and 0–5
such hot days in coastal areas and in
Lapland. The hot days took place during
the first week of June as well as after
Midsummer. In eastern Finland, the
temperature rose above 25 °C also on
the 17th. According to the long-term
average, there are usually only 3–4
hot days in the most of southern and
central Finland and 0–2 hot days in the
coastal areas and in Lapland.
The highest temperature during the
heatwave in early June, 30.1 °C, was
observed in Heinola on the 1st. During
another heatwave in late June the mercury
hit 31.4 °C in Heinola and Kuopio
on the 28th.
The precipitation levels were
mostly above the long-term average
in western and northern Finland and
somewhat below the average in the
south and east. The rainiest areas included
the regions of Satakunta, Koillismaa
and north-western Lapland. The
capital region received the least rainfall.
The highest level of precipitation,
135.9 mm, was measured in Tulkkila,
Kokemäki and the lowest, 24.4 mm, in
Kaisaniemi, Helsinki.
The number of sunshine hours was
clearly above the long-term average
in the south, yet smaller than in the
Junes of 2020, 2021 and 2023, in the
south-western archipelago also smaller
than in June 2022.
More than 35,000 cloud-to-ground
flashes were observed during the first
two days of June and approximately
56,300 during the whole month. In
addition, large hails with a diameter
of around 5 cm fell in Kittilä on the 1st
and in Varpaisjärvi on the 2nd. Within
the first half of June, hailstorms and
thunder were observed almost on daily
basis. In addition, severe downbursts
associated with thunderstorms caused
local damage on the 29th.
Ilari Lehtonen
-0,7 °C
Ylivieska Airfield,
5.6.
+31,4 °C
Savilahti, Kuopio
and Asemantaus,
Heinola, 28.6.
Highest and lowest temperatures
HIGHLIGHTS: JUNE 2024
• June 2024 was the warmest June on
record globally, with an ERA5
surface air temperature 0.67°C above
the 1991-2020 average.
• This marks the 13th consecutive month
that has been the warmest on record
for that respective month of the year.
• In June 2024, the average temperature
across Europe was 1.57°C higher
than the June average from 1991 to
2020, tying it as the secondwarmest
June on record for the
continent.
Source: Copernicus Climate Bulletin
ILMASTOKATSAUS 6/2024 | 21

Ilmatieteen laitos
ilmastokatsaus@fmi.fi
www.ilmastokatsaus.fi