Ilmastokatsaus 7/2022

7/2022
—
Heinäkuussa sää
vaihteli muutaman
päivän jaksoissa
—
Suomen päivitetyt
ilmastonmuutosennusteet
—

SISÄLTÖ
7/2022
Pääkirjoitus — 3
Heinäkuussa sää vaihteli muutaman päivän
jaksoissa — 4
Sääkehitys heinäkuussa — 6
Heinäkuun säätapahtumia maailmalta — 7
Suomen ilmastonmuutosennusteet on päivitetty — 8
Kuukauden havainto — 11
Itämeri — 12
Arktiset alueet — 13
Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14
Tilastoista poimittua — 15
Lämpötiloja ja sademääriä heinäkuussa — 16
Heinäkuun kuukausitilasto — 18
Heinäkuun tuulitiedot — 19
Lämpötilan viikkoennusteet — 20
Summary of July 2022 — 21
Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen
lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään
1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.
HEINÄKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/heinakuu
ILMASTOKATSAUS
24. vuosikerta
ISSN: 2341-6408
DOI: 10.35614/ISSN-2341-
6408-IK-2022-07-00
Ilmestyy noin kuukauden
20. päivänä
JULKAISIJA
Ilmatieteen laitos
PL 503
00101 Helsinki
www.ilmastokatsaus.fi
ilmastokatsaus@fmi.fi
Vaihde: 029 539 1000
TOIMITUS
Hilppa Gregow (päätoimittaja)
Sami Ahonen
Achim Drebs
Tiina Ervasti
Juha Karhu
Ilari Lehtonen
Anna Luomaranta
Jaakko Seppänen
KANNEN KUVA
Ilari Lehtonen
ULKOASU
Marko Myllyaho
© Ilmatieteen laitos
2 | ILMASTOKATSAUS 7/2022

PÄÄKIRJOITUS
Ilmatieteen
suurvalta
Ilmatieteen laitos tavoittelee strategiassaan kansainvälistä
edelläkävijyyttä ja johtajuutta alansa kansainvälisessä yhteisössä.
Miten niinkin pienessä maassa kuin Suomessa voidaan
rima asettaa näinkin korkealle?
Suomi on ilmatieteen alalla eittämättä kokoaan isompi.
Kotoista Ilmatieteen laitostamme voidaan luonnehtia Euroopan
mittakaavassa verrokkeihinsa nähden keskisuureksi
laitokseksi. Sääpalvelu palvelee laajasti yhteiskuntaamme
turvallisuusviranomaisista elinkeinoelämään. Tutkimuksemme
on julkaisumäärältään mitaten aivan Euroopan kärkeä.
Kansainvälisissä kehityshankkeissa olemme vaikuttaneet
viimeisten 50 vuoden aikana yli 100 maassa. Ilmatieteen
laitoksen fokuksessa ei ole pelkästään sää ja ilmasto, vaan
asiantuntemustamme hyödynnetään myös meren ja avaruuden
teemoissa. Suomalaista osaamista on mittalaitteiden
muodossa päätynyt Marsiin saakka.
Ilmatieteen laitos on vain osa suomalaista ilmatieteen
menestystarinaa. Elinkeinoelämän saralla Vaisala on maailman
johtava sääinstrumenttien valmistaja. Foreca puolestaan
on pohjoismaiden suurin sääennusteita tarjoava yritys.
Kaiken kaikkiaan Suomea voidaan kuvata säävalmiina
yhteiskuntana, jossa olosuhteet eivät pääse yllättämään.
Viranomaisyhteistyössä sekä energia- ja teleoperaattorien
keskuudessa säävalmius on erinomaisella tasolla. Myös suuri
yleisö on löytänyt kiitettävästi Ilmatieteen laitoksen julkiset
verkkosivut, mobiilisovelluksen ja avoimen datan rajapinnan
tietoaineistot.
Suomen ilmatieteen historiassa on tehty urotekoja myös
yksilösuorituksina. Vilho Väisälä keksi radioluotaimen ja loi
edellä mainitun Vaisalan. Akateemikko Erik Palmén kehitti
suihkuvirtausten käsitteen. Viimeisimpänä alan uranuurtajana
voidaan mainita maailman ilmatieteen järjestön WMO:n
pääsihteeriksi yltänyt Petteri Taalas.
Suomi on ilmatieteen suurvalta. Olkaamme ylpeitä siitä!
JUHANA HYRKKÄNEN
Toimialajohtaja
Suomi on ilmatieteen
alalla eittämättä
kokoaan
isompi.
ILMASTOKATSAUS 7/2022 | 3

+2,2 °C
Salla, Naruska, 9.7.
+32,3 °C
Oulu, Oulunsalo Pellonpää, 1.7.
Kuukauden
ylin ja alin
lämpötila
50 000
Heinäkuussa paikannettiin noin
50 000 maasalamaa. Määrä on
lähellä pitkän ajan keskiarvoa.
213,4 mm
Kuukauden suurin sademäärä,
Inari, Saariselkä
4 | ILMASTOKATSAUS 7/2022

KUUKAUSIKATSAUS
Heinäkuussa sää
vaihteli muutaman
päivän jaksoissa
Heinäkuussa lämpimät ja viileät sääjaksot vuorottelivat. Itä- ja Pohjois-Suomessa
kuukausi oli kuitenkin tavanomaista lämpimämpi. Heinäkuun sadeolot vaihtelivat
suuresti maan eri osien välillä.
KUVA: ILARI LEHTONEN
Heinäkuun keskilämpötila oli Etelä- ja
Länsi-Suomessa lähellä jakson 1991–
2020 keskiarvoa, mutta Itä- ja Pohjois-Suomessa
oli noin asteen verran
tavanomaista lämpimämpää. Eniten
lämpötila poikkesi normaalista Utsjoella,
missä oli noin kaksi astetta tavanomaista
lämpimämpää.
Myös 25 asteen hellerajan lämpötila
ylitti Itä- ja Pohjois-Suomessa monin
paikoin parina päivänä tavanomaista
useammin, kun taas lännessä oli yleisesti
pari hellepäivää tavanomaista
vähemmän. Eniten heinäkuussa oli hellepäiviä
Heinolassa ja Porvoossa, kummallakin
paikkakunnalla kymmenen
kappaletta.
Heinäkuun sademäärä vaihteli hyvin
paljon maan eri osien välillä, mutta
myös paikalliset vaihtelut sademäärässä
olivat suuria. Ahvenanmaalla, missä
jo kesäkuu oli hyvin kuiva, satoi reilusti
alle puolet normaalista. Kuukauden
pienin sademäärä, 14,2 mm, mitattiin
kesäkuun tapaan Lumparlandin Långnäsin
havaintoasemalla. Muuallakin
Etelä-Suomessa heinäkuun sademäärä
jäi paikoin puoleen normaalista, mutta
enimmäkseen se oli lähellä pitkän
ajan keskiarvoa. Sitä vastoin maan
keski- ja pohjoisosissa satoi useimmilla
seuduilla normaalia enemmän,
vaikka tavanomaista vähäsateisempiakin
alueita löytyi muun muassa Pohjois-Pohjanmaalta.
Erityisen sateista oli
Pohjois-Lapissa. Inarin seudulla saavutettiin
uusia paikallisia heinäkuun sade-ennätyksiä,
ja Saariselällä satoi peräti
213,4 mm. Myös Pohjois-Karjalassa
ja Pohjois-Savossa satoi eräin paikoin
yli 150 mm. Vesannolla heinäkuun sademäärä
oli 176,9 mm ja Nurmeksen
Mujejärvellä 173,6 mm. Kuukauden suurin
vuorokausisademäärä oli Someron
Salkolassa 13.7. mitattu 58,1 mm.
Heinäkuun auringonpaistetuntien
määrä oli lounaissaaristossa tavanomainen
ja muualla jonkin verran pitkän
ajan keskiarvoa pienempi.
Suomen maankamaraan iski heinäkuussa
noin 50 000 salamaa, mikä on
vain hiukan pitkän ajan keskiarvoa vähemmän.
Vilkkainta salamointi oli Pohjois-Karjalan
ja Pohjois-Savon alueilla.
LÄMPIMÄT JA VIILEÄT
JAKSOT VUOROTTELIVAT
Heinäkuun aikana ei koettu pitkäkestoisia
lukkiutuneita säätilanteita, vaan
niin lämpimät ja viileät kuin myös sateiset
ja poutaiset sääjaksot vuorottelivat
ja kestivät enintään muutamia päiviä
kerrallaan.
Heinäkuun alussa jatkui juhannuksena
alkanut hellejakso, ja suurimmassa
osassa maata heinäkuun ylimmät
lämpötilat mitattiin kuukauden kahden
ensimmäisen päivän aikana. Kuukauden
ylimmäksi lämpötilaksi jäi Oulun
Oulunsalossa 1.7. mitattu 32,3 °C. Ylitornion
Meltosjärvellä mitattiin samana
päivänä 32,2 °C ja Sodankylän Tähtelässä
31,9 °C, joka jäi vain kaksi asteen
kymmenystä aseman 115-vuotisen havaintohistorian
lämpöennätyksestä.
Uudestaan yli 30 asteen lämpötiloja
mitattiin 21.–22.7., jolloin lounaasta
virtasi Suomeen Länsi-Euroopan ennätyshelteet
pari päivää aiemmin aiheuttanutta
hyvin lämmintä ilmaa. Itä-Suomessa
lämpötila nousi paikoin lähelle
30 astetta myös 12.7.
Etelä-Suomessa heinäkuun viilein
sääjakso osui kuukauden puoliväliin;
viikonloppuna 16.–17.7. lämpötila ei juuri
noussut 15 asteen yläpuolelle. Idässä
ja pohjoisessa koleinta oli puolestaan
heinäkuun viimeisinä päivinä.
Heinäkuussa havaittiin hallaa vain
kahtena yönä, Ahvenanmaalla ja Enontekiöllä
30.7. sekä Sallan Naruskassa
9.7. vastaisena yönä. Naruskassa mitattiin
9.7. myös kuukauden alin lämpötila
kahden metrin korkeudella, 2,2 °C.
Viimeksi heinäkuun alin lämpötila on
ollut yhtä korkea vuonna 1954, jolloin
havaintoasemaverkosto oli Lapissa vielä
selvästi nykyistä harvempi.
Ilari Lehtonen
ILMASTOKATSAUS 7/2022 | 5

SÄÄKEHITYS HEINÄKUUSSA
Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).
Teksti: Ilari Lehtonen
2.7. Juhannuksena alkanut hellejakso jatkui
heinäkuun alussa, ja kuukauden parin ensimmäisen
päivän aikana lämpötila kohosi
laajalti 30 asteen vaiheille. Lounaasta lähestyi
jo kylmä rintama, jonka jälkipuolella
lännen ja lounaan väliltä virtasi seuraavina
päivinä viileämpää ilmaa.
10.7. Suomi kuului matalapaineen alueeseen,
ja sää oli kuurosateiden sävyttämää.
Lämmintä ilmaa oli Suomen itäpuolella Venäjällä,
josta lämmin ilma liikkui seuraavina
päivinä kohti Suomea. Lämpö tuli kuitenkin
sade- ja ukkoskuurojen kera. Heinäkuun
puolivälissä sää jälleen viileni, mutta jatkui
epävakaisena.
21.7. Lounaasta virtasi helteistä ilmaa, ja
Länsi-Suomessa lämpötila nousi paikoin yli
30 asteeseen. Selvästi lämpimämpää oli
kuitenkin Ruotsissa, missä Länsi-Euroopan
ennätyshelteiden jälkilämmöissä mitattiin
usealla paikkakunnalla yli 35 astetta. Målillassa
mitattu 37,2 °C oli Ruotsin ylin lämpötila
sitten vuoden 1947, jolloin niin ikään
Målillassa mitattiin 29. kesäkuuta 38,0 °C.
29.7. Suomea lähestyi idästä matalapaine,
joka toi runsaita sateita Pohjois-Karjalaan,
Pohjois-Savoon ja Kainuuseen. Heinäkuun
viimeisinä päivinä sää oli myös koleaa. Itäja
Pohjois-Suomen pilvisillä alueilla lämpötila
jäi päivälläkin alle 15 asteeseen.
6 | ILMASTOKATSAUS 7/2022

Date created: 2022-08-03
Date created: 2022-08-03
Date created: 2021-01-03
Global
Global
Global
Europe Europe
Europe
HEINÄKUUN SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALTA
MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA HEINÄKUUSSA 2022
MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA
Heinäkuun 2022 keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli NOAA:n
tilastojen mukaan kuudenneksi korkein vuodesta 1880 alkavalla havaintojaksolla.
ARKTINEN MERIJÄÄ
Arktisen merijään laajuus oli heinäkuussa 12:nneksi
pienin vuodesta 1979 alkavalla havaintojaksolla.
POHJOIS-AMERIKKA
Heinäkuu oli mittaushistorian
toiseksi lämpimin.
YHDYSVALLAT
Suurimmassa osassa Yhdysvaltoja heinäkuu
oli tavanomaista lämpimämpi,
paikoin jopa ennätyksellisen lämmin.
HURRIKAANI BONNIE
Trooppinen myrsky Bonnie syntyi
Lounais-Karibialla 1.7., minkä jälkeen
Bonnie voimistui hurrikaaniksi
itäisellä Tyynellämerellä.
ETELÄ-AMERIKKA
Heinäkuu oli mittaushistorian
neljänneksi lämpimin.
PARAGUAY
Vallemin lentokentällä lähellä Concepciónin
kaupunkia mitattiin 25.7. maan
uusi heinäkuun lämpöennätys, 39,1 °C.
ESPANJA
Heinäkuu oli Espanjassa mittaushistorian
lämpimin – ja myös lämpimin
yksittäinen kuukausi vuodesta
1961 alkaen tarkasteltuna.
TUNISIA
Tunisiassa kesä on ollut täynnä
helleaaltoja ja maastopaloja. Maan
pääkaupungissa Tunisissa mitattiin
13.7. ennätyskorkea lämpötila, 48 °C.
AFRIKKA
Heinäkuu oli mittaushistorian
13:nneksi lämpimin jakaen sijan
vuoden 2016 heinäkuun kanssa.
EUROOPPA
Suuressa osassa Länsi-Eurooppaa heinäkuu
oli ennätyksellisen lämmin. Koko
Euroopan alueella heinäkuu oli mittaushistorian
kuudenneksi lämpimin.
TROOPPISET MYRSKYT
Heinäkuussa nimettyjä trooppisia myrskyjä oli
yhdeksän, eli suunnilleen tavanomainen määrä.
Itäinen Tyynimeri oli aktiivisin merialue viidellä
nimetyllä myrskyllä.
AASIA
Heinäkuu oli mittaushistorian
kolmanneksi lämpimin.
HONGKONG
Heinäkuu oli lämpimin yksittäinen
kuukausi sinä aikana, kun Hongkongissa
on tehty säähavaintoja.
OSEANIA
Heinäkuu oli viilein sitten vuoden
2012. Hillstonin lentokentällä Australiassa
mitattiin 15.7. uusi paikallinen
kylmyysennätys, -6,0 °C.
ANTARKTINEN MERIJÄÄ
Antarktisen merijään laajuus oli heinäkuussa
ennätyksellisen pieni.
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA HEINÄKUUSSA 2022 JAKSON 1991–2020
KESKIARVOSTA MAAILMALLA Surface Surface air air
(VASEMMALLA) air temperature temperature anomaly anomaly
JA for
EUROOPASSA for December July 2022 2022
(OIKEALLA).
2020
11
11
11
6 6 6
4 4 4
(Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF)
(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)
(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)
2 2 2
0 0°C0
°C °C
-2
-2 -2
-4
-4 -4
-6
-6 -6
-11
-11
-11
LISÄTIETOA
https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202207
https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins
Lähde: NOAA/NCDC
Copernicus Climate Change Service
Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
ILMASTOKATSAUS 7/2022 | 7

Suomen ilmastonmuutosennusteet
on päivitetty
8 | ILMASTOKATSAUS 7/2022

SUOMEN PÄIVITETYT ILMASTONMUUTOSENNUSTEET
Suomen alueelle laadittuja ilmastonmuutosennusteita päivitettiin
edellisen kerran vuonna 2016. Nämä ennusteet on nyt päivitetty
uusien, kuudennen ilmastonmuutosmallisukupolven tulosten
perusteella.
Suomen päivitetyt ilmastonmuutosennusteet
perustuvat lähes 30 maailmanlaajuisen ilmastonmuutosmallin
tuloksiin. Ilmastomalleja kehitetään
eri tutkimuslaitoksissa ja yliopistoissa ympäri
maailmaa.
LUVASSA ON LÄMPIMÄMPÄÄ
JA SATEISEMPAA
Kuva 1 esittää keskilämpötilan ja sademäärän ennustettua
muutosta Suomessa kuukausittain siirryttäessä
jaksosta 1981–2010 jaksoon 2070–2099.
Nähtävillä ovat sekä uuden että edellisen ilmastonmuutosmallisukupolven
mukaiset tulokset,
kun on oletettu, että maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt
vielä aluksi kasvavat hieman,
mutta kääntyvät kuluvan vuosisadan puolivälin
jälkeen vähitellen selvään laskuun.
(a)
Uusien mallitulosten mukaan keskilämpötila
nousee Suomessa talvella 2–7 astetta ja kesällä
1–5 astetta (kuva 1a). Talvipuolella vuotta uudet
lämpötilan muutosennusteet eivät juuri poikkea
vanhoista, mutta kesäkuukausina osa uusimmista
malleista ennustaa aiempaa voimakkaampaa
lämpenemistä. Uusimpienkin mallitulosten mukaan
lämpeneminen on kuitenkin siis talvella voimakkaampaa
kuin kesällä, kuten on ollut havaintojen
mukaan tähänkin asti.
1800-luvulta lähtien tarkasteltuna Suomen
ilmasto on jo lämmennyt parilla asteella, joten
kuvan 1 ennusteiden mukaan suurin osa lämpenemisestä
olisi hyvin todennäköisesti vasta edessäpäin.
Niinpä siinä missä 1800-luvulla Etelä-Suomessa
vallinnut lämpötilailmasto on vähitellen
hivuttautunut maan keskiosiin, tarkoittaisi kuvassa
1 esitettyjen ennusteiden toteutuminen sitä,
että kuluvan vuosisadan lopulla Keski-Suomen
(b)
KUVA: PIXABAY/DIMITRIS VETSIKAS
Kuva 1: Ilmastomallien ennustama Suomen (a) kuukausikeskilämpötilojen (°C) ja (b) -sademäärien
(%) muutos siirryttäessä jaksosta 1981–2010 jaksoon 2070–2099. Värilliset käyrät esittävät 28
uuden sukupolven mallin tuottamien muutosten keskiarvoa ja pystyjanat muutoksen 90 %:n epävarmuusväliä.
Vastaavat aiempiin malleihin perustuvat muutosarviot on esitetty mustalla viivalla
ja harmaalla varjostuksella. Uusien laskelmien pohjana on käytetty ”keskitasoista” SSP2-4.5-kasvihuonekaasuskenaariota,
jonka toteutuessa maapallon keskilämpötila olisi vuosina 2081–2100
arviolta 2,7 °C korkeampi kuin ennen teollistumisen aikaa. Aiempien muutosarvioiden taustalla
oleva ns. RCP4.5-kasvihuonekaasuskenaario on vastaavanlainen.
ILMASTOKATSAUS 7/2022 | 9

SUOMEN PÄIVITETYT ILMASTONMUUTOSENNUSTEET
Kuva 2. Vuotuisen
sademäärän ennustettu
muutos (%)
eri puolilla maailmaa
siirryttäessä
jaksosta 1981–2010
jaksoon 2070–2099.
Kuva esittää 28
ilmastonmuutosmallin
tuottamien
muutosten keskiarvoa,
kun laskelmien
pohjana on käytetty
SSP2-4.5-kasvihuonekaasuskenaariota.
lämpötilat suunnilleen vastaisivat viime vuosikymmeninä
Valko-Venäjän eteläosissa havaittuja
lämpötiloja.
Sademäärä todennäköisesti kasvaa kaikkina
vuodenaikoina jonkin verran, parhaan arvion mukaan
keskitalvella noin 15 % ja loppukesällä 5 %
(kuva 1b). Mallitulosten erot huomioon ottaen
varsinkin Etelä-Suomessa kesän sademäärät voivat
kuitenkin pysyä suunnilleen entisellään tai
vähän pienentyäkin. Kun samalla lämpötilan kohoaminen
voimistaa haihduntaa, kuivuus saattaa
vaivata maamme eteläosan metsiä ja viljelysmaita
aiempaa useammin. Edellisen ilmastonmuutosmallisukupolven
ennusteisiin verrattuna sademäärän
muutosennusteet eivät ole muuttuneet
käytännössä lainkaan.
Auringonpaistetta saataneen tulevaisuuden
kesinä hiukan nykyistä enemmän ja talvella puolestaan
hieman nykyistä vähemmän. Tuulen voimakkuudet
eivät välttämättä muutu paljoakaan,
joskin eri mallien tulokset poikkeavat tässä suhteessa
toisistaan melko paljon.
KUIVUUS LISÄÄNTYY MONISSA
LÄMPIMISSÄ MAISSA
MUUTOKSIA ON
MAHDOLLISTA HILLITÄ
Vaikka Suomessa ilmaston lämpenemisestä voi
olla jossakin suhteessa hyötyäkin, maailmanlaajuisesti
ilmiö on sangen vahingollinen. Muuttuva
ilmasto uhkaa tuoda mukanaan tuhoisia sään ääri-ilmiöitä
ja kiihdyttää luonnon monimuotoisuuden
katoamista. Kehitysmaissa voimakas lämpeneminen
aiheuttaisi paljon inhimillistä kärsimystä
ja suurin joukoin ympäristöpakolaisia.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia voidaan kuitenkin
huomattavasti lieventää, mikäli ihmiskunta
tosissaan keskittyy kasvihuonekaasujen päästöjen
leikkaamiseen. Viime aikoina kansainvälisessä
ilmastopolitiikassa saavutettujen edistysaskelten
takia tilanne näyttää tällä hetkellä hieman toiveikkaammalta
kuin vaikkapa kymmenen vuotta
sitten. Tässä kirjoituksessa muutos näkyy siten,
että suurin painoarvo on annettu keskitason kasvihuonekaasupäästöjen
skenaariolle, eikä suurten
päästöjen skenaariolle, kuten vielä muutamia
vuosia sitten oli tapana tehdä.
Kirsti Jylhä ja Ilari Lehtonen
Kun tarkastellaan maailmaa kokonaisuudessaan,
sademäärän ennustetaan kasvavan selvästi korkeilla
leveysasteilla, päiväntasaajan läheisillä merialueilla
ja Sahelin alueella Afrikassa (kuva 2).
Kuitenkin laajoilla lämpimien ilmastovyöhykkeiden
maa-alueilla kravun ja kauriin kääntöpiirien
tuntumassa sademäärä pysyy jokseenkin ennallaan
tai pienentyy. Näillä alueilla kuivuudesta aiheutuvat
ongelmat pahenevat. Yksi voimakkaimmin
kuivumisesta kärsivistä alueista on Välimeren
ympäristö.
LISÄTIETOJA
• Ilmastonmuutosselvityksen tuloksia on esitetty
laajemmin runsaasti kuvitetussa suomenkielisessä
verkkoraportissa. Se on ladattavissa pdftiedostona
osoitteessa https://www.ilmatieteenlaitos.fi/finscapes
nimellä ”Maailmanlaajuisiin
CMIP6-ilmastomalleihin perustuvia ilmastonmuutosskenaarioita.”
• Geophysica-tiedelehdessä julkaistu englanninkielinen
tutkimusartikkeli “Projected climate
change in Finland during the 21st century calculated
from CMIP6 model simulations” on ladattavissa
lehden verkkosivuilta pdf-tiedostona.
10 | ILMASTOKATSAUS 7/2022

KUUKAUDEN HAVAINTO
Heinäkuussa lämpimät ja
viileät sääjaksot vuorottelivat
muutaman päivän
jaksoissa. Heinäkuun
sademäärä puolestaan
vaihteli suuresti maan eri
osissa. Lounaissaaristossa
jatkui ankara kuivuus,
mutta maan keski- ja
pohjoisosissa satoi monin
paikoin tavanomaista
enemmän, Inarin Saariselällä
peräti 213,4 mm.
KUVA: UNSPLASH/RURAL EXPLORER
ILMASTOKATSAUS 7/2022 | 11

ITÄMERI
Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista.
Jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.
KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE
Meriveden keskimääräinen pintalämpötila heinäkuussa 2022 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020
keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot heinäkuussa 2022 on esitetty yhdeksältä asemalta.
MERIVEDEN KORKEUS
HAMINA PITÄJÄNSAARI
RAUMA PETÄJÄS
HELSINKI KAIVOPUISTO
PIETARSAARI LEPPÄLUOTO
FÖGLÖ DEGERBY
KEMI AJOS
Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen heinäkuussa 2022. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla
tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.
12 | ILMASTOKATSAUS 7/2022

Date created: 2022-08-03
Date created: 2022-08-03
ecmf VT: Thursday 01 March 2018 00 UTC surface Sea ice area fraction
ecmf VT: Monday 01 July 1991 00 UTC surface Sea ice area fraction
ecmf VT: Thursday 01 March 2018 00 UTC surface Sea ice area fraction
ecmf VT: Monday 01 July 1991 00 UTC surface Sea ice area fraction
ARKTISET ALUEET
ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA HEINÄKUUSSA
Merijään laajuus oli arktisella alueella heinäkuussa keskimäärin noin 9,0 miljoonaa neliökilometriä,
joka on 4 % jakson 1991–2020 keskiarvoa vähemmän. Vuodesta 1979 alkavalla
satelliittihavaintojen aikakaudella heinäkuun merijään laajuus oli 12:nneksi pienin. Merijään
laajuus oli selvästi lähempänä tavanomaista kuin kolmena edellisenä heinäkuuna, joista
vuoden 2020 heinäkuun laajuus oli havaintohistorian pienin.
Pohjoisen jäämeren Euroopan puoleisella alueella merijään reuna oli hieman tavanomaista
pohjoisempana aina Grönlanninmereltä Laptevinmerelle asti. Sen sijaan idempänä Itä-Siperian
merellä jäätä oli tavanomaista enemmän, mutta Tšuktšimerellä jään määrä oli jälleen
tavanomaista pienempi. Pohjois-Amerikan puoleisella rannikolla jäätä oli tavanomaista
enemmän sekä Beaufortinmerellä että Baffininlahdella, kun taas Hudsoninlahdella jään
määrä oli tavanomaista pienempi. Myös Pohjoisen jäämeren keskiosissa lähellä pohjoisnapaa
oli alue, jolla jäätä oli tavanomaista vähemmän.
Arctic sea ice concentration for July 2022
Arctic sea ice concentration for July 2022
Average Average concentration
concentration
Anomaly Anomaly
100 100
80 80
100 100
75 75
50 50
25 25
60 60
%% 00%
%
40 40
-25 -25
20 20
Average Average ice ice edge edge July July 1991-2020 1991-2020
0 0
Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella
heinäkuussa 2022. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen
keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen
alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.
(Data: (Data: ERA5. ERA5. Reference period: period: 1991-2020. Credit: Credit: C3S/ECMWF)
-50 -50
-75 -75
-100
Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella
jakson 1991–2020 keskiarvosta heinäkuussa 2022.
LÄHTEET
ECMWF Copernicus Climate Change Service
Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
ILMASTOKATSAUS 7/2022 | 13

KASVIHUONEKAASUPITOISUUDET SUOMESSA
Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.
PALLAS - SAMMALTUNTURI
UTÖ
1 kk
1 vuosi
Useita
vuosia
(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)
Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot
viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen
vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön
asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys
useamman vuoden ajalta.
TAUSTATIETOA
• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin
kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto -
pro sessista ja sementintuotannosta.
• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään
tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta,
märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja
fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.
• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi
14 | ILMASTOKATSAUS 7/2022

TILASTOISTA POIMITTUA
Länsi-Euroopan helleaallon
aikana 19. heinäkuuta Englannissa
mitattiin ensimmäistä
kertaa yli 40 asteen lämpötila:
Coningsbyssä mitattu
Englannin uusi lämpöennätys
on 40,3 °C. Länsi-Euroopasta
lämmin ilma liikkui koilliseen,
ja kaksi päivää myöhemmin
Målillassa Ruotsissa mitattiin
37,2 °C, joka oli Ruotsin ylin
lämpötila sitten vuoden 1947.
ILMASTOKATSAUS 7/2022 | 15

LÄMPÖTILOJA JA SADEMÄÄRIÄ HEINÄKUUSSA
HELSINKI, KAISANIEMI
JOKIOINEN
JYVÄSKYLÄ
SEINÄJOKI, PELMAA
JOENSUU
SIIKAJOKI, RUUKKI
SODANKYLÄ
UTSJOKI, KEVO
Heinäkuussa 2022 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen
käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut
vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania,
ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.
16 | ILMASTOKATSAUS 7/2022

LÄMPÖTILOJA JA SADEMÄÄRIÄ HEINÄKUUSSA
KESKILÄMPÖTILA
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA
VERTAILUKAUDESTA 1991–2020
SADEMÄÄRÄ
SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA
VERTAILUKAUDESTA 1991–2020
ILMASTOKATSAUS 7/2022 | 17

HEINÄKUUN KUUKAUSITILASTO
HAVAINTOASEMA
KESKI-
LÄMPÖTILA
°C
YLIN
LÄMPÖTILA
°C
ALIN
LÄMPÖTILA
°C
SADE-
MÄÄRÄ
MM
SUURIN VRK-
SADEMÄÄRÄ
MM
HELLEPÄIVIEN
LUKUMÄÄRÄ
KPL
2022 1991–
2020
2022 PVM 2022 PVM 2022 1991–
2020
2022 PVM 2022 1991–
2020
PARAINEN UTÖ 18,1 17,3 23,7 1. 12,5 17. 22,1 48 9,4 9. 0 1
JOMALA JOMALABY 17,1 17,0 27,6 21. 5,2 30. 18,4 48 6,1 26. 4 4
KAARINA YLTÖINEN 17,4 17,5 28,4 1. 6,0 8. 59,3 71 13,7 9. 4 8
HELSINKI KAISANIEMI 18,5 18,1 28,1 2. 11,4 29. 39,1 57 17,8 13. 3 5
HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA 18,1 18,3 29,8 2. 7,1 31. 34,1 64 7,9 7. 7 9
JOKIOINEN ILMALA 16,8 17,0 28,9 22. 6,7 10. 65,0 74 15,9 13. 5 7
KOUVOLA ANJALA 18,0 17,9 30,3 2. 8,0 16. 67,2 66 13,0 9. 8 9
HEINOLA ASEMANTAUS 18,3 17,8 31,9 2. 8,0 16. 55,3 71 11,1 23. 10 9
TAMPERE HÄRMÄLÄ 17,5 17,3 29,9 2. 7,7 31. 60,5 74 16,8 23. 5 8
KANKAANPÄÄ NIINISALO 16,6 16,8 30,0 21. 7,9 30. 84,2 84 21,7 6. 5 7
JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA 16,8 16,7 29,5 1. 7,6 9. 121,8 79 37,1 13. 6 7
SAVONLINNA PUNKAHARJU 18,4 17,3 31,0 1. 10,2 16. 63,1 69 10,9 11. 8 7
SEINÄJOKI PELMAA 16,4 16,7 30,3 21. 7,3 24. 93,2 74 29,5 22. 3 7
KUOPIO MAANINKA 17,6 17,1 30,7 1. 9,3 25. 100,2 85 18,3 23. 5 6
LIEKSA LAMPELA 17,7 16,6 30,0 1. 8,1 16. 102,3 81 34,1 29. 8 6
SIIKAJOKI RUUKKI 16,6 16,2 30,6 1. 6,9 20. 40,1 77 7,5 26. 3 5
SUOMUSSALMI PESIÖ 16,2 15,4 31,6 1. 6,2 9. 67,9 86 12,6 3. 4 4
ROVANIEMI APUKKA 16,4 15,5 30,5 1. 7,2 17. 77,1 75 15,8 17. 4 4
SODANKYLÄ TÄHTELÄ 16,2 15,0 31,9 1. 5,4 9. 105,4 76 26,1 26. 5 4
INARI SAARISELKÄ 14,8 13,1 29,0 2. 3,1 24. 213,4 80 46,2 2. 2 2
ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI 12,2 11,6 26,1 1. 4,8 30. 135,4 73 34,1 14. 2 1
UTSJOKI KEVO 15,4 13,4 31,8 2. 3,9 30. 83,3 73 14,4 16. 8 3
AURINGONPAISTETUNNIT
KUUKAUSISUMMA
PAIKKAKUNTA 2022 1991–2020
UTÖ 323,9 326
MAARIANHAMINA 307,9
TURKU 259,1 293
HELSINKI 288,7 308
JOKIOINEN 239,9 264
KOUVOLA 254,6 273
JYVÄSKYLÄ 250,0 261
SEINÄJOKI 227,9 268
KUOPIO 228,0
OULU 250,7
ROVANIEMI 224,3
SODANKYLÄ 213,7 251
UTSJOKI 183,1 209
KASVUKAUDEN SEURANTA
31.7.
Tehoisan
lämpötilan
summa
°Cvrk
HEINÄKUUN
MAASALAMATIHEYS
18 | ILMASTOKATSAUS 7/2022

HEINÄKUUN TUULITIEDOT
Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.
PARAINEN, UTÖ
VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
KALAJOKI, ULKOKALLA
PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI
KOVATUULISET PÄIVÄT
0–1 m/s
tyyni
1–4 m/s
heikko
4–8 m/s
kohtalainen
8–14 m/s
navakka
14–21 m/s
kova
21– m/s
myrsky
HAVAINTOASEMA 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31.
KOTKA, HAAPASAARI
HELSINKI, HARMAJA
HANKO, RUSSARÖ
PARAINEN, UTÖ
KÖKAR, BOGSKÄR
HAMMARLAND, MÄRKET
RAUMA, KYLMÄPIHLAJA
KRISTIINANKAUPUNKI
VALASSAARET
KALAJOKI, ULKOKALLA
KEMI, AJOS
Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty
oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä.
ILMASTOKATSAUS 7/2022 | 19

KESKILÄMPÖTILAN VIIKKOENNUSTEET JA POIKKEAMAT VIIKOILLE 34–39
Ennuste on tehty 18.8.2022, ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.
22.8.–28.8.
29.8.–4.9.
5.9.–11.9.
°C
°C
12.9.–18.9.
19.9.–25.9.
26.9.–2.10.
°C
°C
Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät
kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).
20 | ILMASTOKATSAUS 7/2022

FMI’S MONTHLY CLIMATE BULLETIN – SUMMARY OF JULY 2022
Hot and cool periods
alternated in July
Short warm and cool weather periods alternated after each other in July but as an overall,
the month was warmer than usually in eastern and northern Finland. The precipitation
levels varied greatly between different parts of Finland.
In southern and western Finland, the
mean temperature in July was close
to the long-term average from 1991–
2020, but in eastern and northern
Finland, the mean temperature was
approximately 1 °C above the average.
The largest warm anomaly, approximately
2 °C, was observed in Utsjoki
in the northernmost Lapland.
Also, there were a couple of more
hot days with daily maximum temperature
exceeding 25 °C than usually
in many places in the east and north
whereas in the west, the number of
such a hot days was mainly smaller
than usually. The highest number of
hot days, ten, was counted in Heinola
and Porvoo.
The heatwave that began around
the Midsummer continued into early
July and the highest temperature of
the month, 32.3 °C, was measured in
Oulunsalo, Oulu on the 1st. In addition
to the first couple of days of July, temperature
rose above 30 °C locally on 21
and 22 July. In the east, it was noteworthy
warm also on the 12th.
The coldest weather periods took
place in the south on the weekend of
16–17 July and in the east and north
during the last few days of the month.
However, the lowest temperature in
July, 2.2 °C, was measured on the 9th
in Naruska, Salla.
The precipitation levels in July varied
greatly between different regions
of Finland but also local-scale variations
in precipitation were large. As in
June, the driest conditions continued
to occur in the Åland Islands where it
rained clearly less than half of the typical
amount. The lowest level of precipitation
in July, 14.2 mm, was measured
in Långnäs, Lumparland.
In addition to the Åland Island, also
some other locations in southern Finland
received only half of the typical
amount of rainfall in July, but in most
of southern Finland, the precipitation
level was close to the long-term
average. In the central and northern
parts of Finland, on the other hand,
the precipitation level mainly exceeded
the average, although there were
also some drier areas, for example in
North Ostrobothnia. In the municipality
of Inari in northern Lapland July was
an exceptionally rainy month and the
highest level of precipitation, 213.4 mm,
was measured in Saariselkä, Inari. Also,
in the regions of North Karelia and
North Savo more than 150 mm of rainfall
was received in some locations. For
example, it rained 176.9 mm in Vesanto
and 173.6 mm in Mujejärvi, Nurmes.
The highest daily level of precipitation
in July, 58.2 mm, was measured in
Salkola, Somero on the 13th.
The count of lightning strikes in
July, approximately 50,000 cloud-toground
flashes, was close to the longterm
average. The highest lightning
flash density was observed in the regions
of North Karelia and North Savo.
Ilari Lehtonen
+2.2 °C
Naruska,
Salla, 9.7.
+32.3 °C
Oulunsalo Pellonpää,
Oulu, 1.7.
Highest and lowest temperatures
HIGHLIGHTS: JULY 2022
• Globally, July 2022 was one of the
three warmest Julys on record, close
to 0.4°C above the 1991-2020 reference
period.
• July 2022 was drier than average for
much of Europe.
• During a heatwave from mid-month
onward numerous July records for
maximum temperature were broken
in Portugal, western France and
Ireland. 40°C temperatures were
seen for the first time on record in
England.
Source: Copernicus Climate Bulletin
ILMASTOKATSAUS 7/2022 | 21

Ilmatieteen laitos
ilmastokatsaus@fmi.fi
www.ilmastokatsaus.fi