Ilmastokatsaus 5/2022

5/2022
—
Sää lämpeni
toukokuun
loppua kohden
—
Koli Forumissa
pohditaan tulevaisuuden
metsäbiotaloutta
—

SISÄLTÖ
5/2022
Pääkirjoitus — 3
Toukokuussa sää lämpeni vähitellen loppua kohti — 4
Sääkehitys toukokuussa — 6
Toukokuun säätapahtumia maailmalta — 7
Keskustelua metsäbiotalouden tulevaisuudesta — 8
IPCC-raportin 1. osan tiivistelmä saatavilla
suomeksi — 10
Kuukauden havainto — 11
Itämeri — 12
Arktiset alueet — 13
Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14
Tilastoista poimittua — 15
Lämpötiloja ja sademääriä toukokuussa — 16
Toukokuun kuukausitilasto — 18
Toukokuun tuulitiedot — 19
Lämpötilan viikkoennusteet — 20
Summary of May 2022 — 21
Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen
lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään
1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.
TOUKOKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/toukokuu
ILMASTOKATSAUS
24. vuosikerta
ISSN: 2341-6408
DOI: 10.35614/ISSN-2341-
6408-IK-2022-05-00
Ilmestyy noin kuukauden
20. päivänä
JULKAISIJA
Ilmatieteen laitos
PL 503
00101 Helsinki
www.ilmastokatsaus.fi
ilmastokatsaus@fmi.fi
Vaihde: 029 539 1000
TOIMITUS
Hilppa Gregow (päätoimittaja)
Sami Ahonen
Tiina Ervasti
Juha Karhu
Ilari Lehtonen
Anna Luomaranta
Jaakko Seppänen
KANNEN KUVA
Juha Saastamoinen /
Adobe Stock
ULKOASU
Marko Myllyaho
© Ilmatieteen laitos
2 | ILMASTOKATSAUS 5/2022

PÄÄKIRJOITUS
Copernicusmeripalvelut
Itämeren ennustekeskus BAL MFC (Baltic Monitoring and
Forecasting Centre) on yksi Copernicus-meripalveluiden
keskuksista. Copernicus-meripalveluiden alla toimivat keskukset
tuottavat in-situ- ja satelliittihavaintoihin sekä mallilaskelmiin
perustuvaa dataa ja tietoa Euroopan merialueilta
avoimesti kaikkien saataville.
Ilmatieteen laitos on mukana Itämeren ennustekeskuksessa
ja vastaa Itämeren aaltomallin kehityksestä sekä aaltoennustetuotannosta.
Copernicus-meripalveluissa tavoitteena
on jatkuva mallien ja mallisysteemien kehittäminen
entistä parempien ennusteiden ja uusanalyysien tuottamiseksi.
Yksi kehityskohteista on ollut aalto- ja virtausmallien
kytkeminen, jotta meren pintakerroksen prosesseja, kuten
aallokon ja virtausten vuorovaikutusta, voitaisiin mallintaa
entistäkin paremmin.
Vuoden 2020 loppupuolella Itämeren aaltomallissa
otettiin käyttöön virtausmallin tuottamat pintavirtaukset.
Pintavirtausten huomioiminen vaikutti aaltomallin tuloksiin
erityisesti rannikoilla. Voimakkaat rannansuuntaiset
virtaukset pienensivät merkitsevää aallonkorkeutta rannan
lähellä. Lisäksi virtausten huomiointi parantaa aaltomallin
kykyä kuvata aallokon energian jakautuminen tuuliaaltojen
ja mainingin välillä. Kehitystyö on jatkunut ja syksyllä 2022
mallisysteemi päivitetään käyttämään myös virtausmallin
tuottamaa tietoa vedenkorkeusvaihteluista. Matalissa rantavesissä
vedenkorkeusvaihteluiden huomioiminen parantaa
aaltomallin kykyä simuloida aallokon energia vaimenemista
pohjan aiheuttaman kitkan vaikutuksesta sekä aaltojen murtumista.
Erityisesti korkean meriveden tilanteissa vedenkorkeusvaihtelun
huomioiminen johti suurempiin merkitsevän
aallonkorkeuden arvoihin rannikolla.
Pidemmän tähtäimen tavoitteena on luoda täysin kytketty
mallisysteemi, jossa aalto- ja virtausmalli ajettaisiin
samanaikaisesti ja tiedonvaihto mallien välillä toimii reaaliaikaisesti.
Kytkettyä mallisysteemiä tullaan käyttämään sekä
meriennusteiden tuottamiseen että uusanalyysien tekemiseen
Itämerellä.
LAURA TUOMI
Yksikönpäällikkö
Dataa ja tietoa
Euroopan merialueilta
avoimesti
kaikkien saataville
ILMASTOKATSAUS 5/2022 | 3

-18,7 °C
Enontekiö, Kilpisjärvi, 5.5.
+25,4 °C
Oulu, Oulunsalo Pellonpää 25.5.
Kuukauden
ylin ja alin
lämpötila
77,4 mm
Kuukauden suurin sademäärä, Vantaa,
Helsinki-Vantaan lentoasema
95 cm
Kuukauden suurin lumensyvyys,
Kittilä, Kenttärova, 3.5.
4 | ILMASTOKATSAUS 5/2022

KUUKAUSIKATSAUS
Toukokuussa sää
lämpeni vähitellen
loppua kohti
Toukokuu oli Pohjois-Suomessa vähän tavanomaista lämpimämpi, kun taas
maan etelä- ja itäosissa oli hieman keskimääräistä viileämpää. Kaiken kaikkiaan
toukokuu oli niin lämpö- kuin sadeoloiltaan melko tavanomainen.
KUVA: ANNIRIITTA/ADOBE STOCK
Toukokuun keskilämpötila oli Lapissa
ja Merenkurkun saaristossa noin asteen
verran pitkän ajan keskiarvoa eli jakson
1991–2020 keskiarvoa korkeampi.
Pohjanmaan maakunnissa ja Kainuussa
sekä lounaissaaristossa keskilämpötila
oli hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoa
ja muualla se oli yleensä vajaan asteen
verran sitä alempi.
Myös toukokuun sademäärä vaihteli
pitkän ajan keskiarvon molemmin puolin.
Pääkaupunkiseudulta Pirkanmaan
itäosien kautta Etelä-Pohjanmaalle
ulottuvalla vyöhykkeellä sekä Keski- ja
Pohjois-Lapissa satoi jonkin verran tavanomaista
enemmän. Muualla toukokuun
sademäärä jäi enimmäkseen tavanomaista
pienemmäksi. Kuukauden
suurin sademäärä oli Helsinki-Vantaan
lentoasemalla mitattu 77,4 mm. Helsinki-Vantaalla
mitattiin myös kuukauden
suurin vuorokausisademäärä, 27,3 mm,
toukokuun 26. päivänä.
Vähäsateisimmat alueet löytyivät
maan kaakkoisosista Etelä-Karjalasta
Pohjois-Savoon ulottuvalta alueelta
sekä Lounais-Suomesta ja Lounais-Lapista.
Näillä alueilla toukokuun sademäärä
jäi paikoin alle puoleen normaalista.
Vähiten satoi Lappeenrannan
Lepolassa, vain 12,2 mm.
Osassa Lounais-Suomea oli ennen
toukokuun viimeistä päivää satanut
alle 10 mm. Kun myös huhtikuun loppupuoli
oli sateeton, muodostui kuivuus
toukokuun lopulla paikoin haitalliseksi.
Toukokuun viimeisen päivän runsaat
sateet kuitenkin korjasivat tilannetta.
Suurten järvien vedenpinnat sen sijaan
olivat toukokuussa etenkin maan keskija
itäosissa tavanomaista korkeammalla
talven runsaan lumimäärän jäljiltä.
Toukokuun alussa lunta oli tavanomaista
laajemmalla alueella. Luoteis-Lapissa
lunta oli paikoin lähes
metrin verran; Enontekiön Kilpisjärvellä
mitattiin 3.5. lumensyvyydeksi 94 cm ja
Kittilän Kenttärovan havaintoasemalla
95 cm. Toukokuun loppuun mennessä
lumi suli kuitenkin kaikilta havaintoasemilta,
viimeisenä juurikin Kilpisjärveltä
27.5. ja Kenttärovalta 28.5.
Aurinko paistoi toukokuussa Lounais-Suomessa
reilut 300 tuntia ja
muualla noin 200–300 tuntia. Auringonpaistetuntien
määrä oli koko maassa
melko lähellä pitkän ajan keskiarvoa.
Toukokuussa paikannettiin noin
1500 maasalamaa. Salamointi oli tavanomaista
vähäisempää. Noin kaksi
kolmasosaa toukokuun salamoista havaittiin
maan keskivaiheilla kuukauden
29. ja 30. päivinä.
Merialueilla ei ollut toukokuussa yhtään
myrskypäivää. Toukokuun 2. päivänä
havaittiin kuitenkin maa-alueilla
paikoin yli 20 m/s puhaltaneita tuulenpuuskia
ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla
mitattiin keskituulenkin nopeudeksi
kovimmillaan 16,4 m/s.
LÄMPIMIÄ SÄITÄ SAATIIN
ODOTELLA TOUKOKUUN LOPULLE
Vappuna oli koleaa etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa,
ja seuraavana päivänä
Lapissa pyrytti lunta. Myös äitienpäivänä
8.5. puhalsi kylmä luoteistuuli
ja Etelä-Suomea myöten saatiin paikoin
heikkoja lumiraekuuroja. Lapissa
esiintyi kovia yöpakkasia 4.5. ja 5.5.,
ja Enontekiön Kilpisjärvellä 5.5. mitattu
-18,7 °C oli alin toukokuun lämpötila
Suomessa sitten vuoden 1996.
Alkukuusta oli myös muutamia melko
lämpimiä päiviä, mutta yli 20 asteen
lämpötiloja mitattiin vasta toukokuun
jälkimmäisellä puoliskolla. Monin paikoin
lämpimintä oli toukokuun 24.–25.
päivinä, ja Oulun Oulunsalossa mitattiin
25.5. kuukauden ylin lämpötila,
25,4 °C, joka oli myös toukokuun ainoa
hellerajan ylitys.
Toukokuun viimeisellä viikolla sateet
viilensivät säätä etenkin maan eteläosissa,
mutta Pohjois-Suomessa jatkui
enimmäkseen lämmin sää. Toukokuun
viimeisinä päivinä ylimmät lämpötilat
mitattiinkin Lapin havaintoasemilla.
Ilari Lehtonen
ILMASTOKATSAUS 5/2022 | 5

SÄÄKEHITYS TOUKOKUUSSA
Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).
Teksti: Ilari Lehtonen
1.5. Vapun sää oli kolea etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Etelä-Suomessa lämpötila
nousi ylimmillään vähän 10 asteen yläpuolelle.
Norjanmerellä oli matalapaine, joka
liikkui itään ja toi seuraavana päivänä osaan
Lappia kymmenkunta senttiä uutta lunta.
Matalapaineen jälkipuolella luoteesta virtasi
kylmää ilmaa koko maahan.
11.5. Suomen länsipuolella oli matalapaineen
alue, ja lounaisvirtauksessa liikkui
joitain sadealueita maamme yli itään.
Runsaimmat sateet osuivat maan keski- ja
pohjoisosiin. Meillä lämpötilat olivat toukokuun
toisella viikolla enimmäkseen lähellä
ajankohdan keskiarvoja.
23.5. Korkeapaineen alue ulottui Barentsinmereltä
Suomen yli aina Balkanille asti.
Korkeapaineen itäpuolella virtasi kylmää
ilmaa etelään ja länsipuolella lämmintä
ilmaa pohjoiseen. Parina seuraavana
päivänä lämpötila kohosi aurinkoisessa
säässä Etelä-, Länsi- ja Pohjois-Suomessa
20 asteen vaiheille tai sen yläpuolelle. Vain
itärajan läheisyydessä oli viileämpää.
31.5. Toukokuun viimeisinä päivinä etenkin
maamme eteläosissa oli epävakaista, ja
kuukauden viimeisen päivän sateet toivat
helpotusta myös Lounais-Suomen orastavaan
kuivuuteen. Pohjois-Suomeen virtasi
idästä lämmintä ilmaa, ja Lapissa mitattiin
loppukuusta useampana päivänä yli
20 asteen lämpötiloja.
6 | ILMASTOKATSAUS 5/2022

Date created: 2022-06-03
Date created: 2022-06-03
Date created: 2021-01-03
Global
Global
Global
Europe Europe
Europe
TOUKOKUUN SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALTA
MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA TOUKOKUUSSA 2022
MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA
Toukokuun 2022 keskimääräinen maa- ja merialueiden
pintalämpötila oli vuonna 1880 alkaneen mittausjakson
yhdeksänneksi korkein.
YHDYSVALLAT
Toukokuussa sääolosuhteet olivat
lämpimät ja sateiset.
HURRIKAANI AGATHA
Agatha rantautui Meksikon Tyynenmeren
puoleiselle rannikolle kategorian
2 hurrikaanina. Se oli voimakkain tälle
alueelle iskenyt hurrikaani vuodesta
1949 alkavassa tilastohistoriassa.
ARKTINEN MERIJÄÄ
Arktisen merijään laajuus oli toukokuussa hieman
tavanomaista pienempi ja mittaushistorian 14. pienin.
RANSKA
Toukokuu oli mittaushistorian
lämpimin ja kuivin.
AFRIKKA
Rankkasateet iskivät Etelä-Afrikan
kakkoisrannikolle. Afrikan sarven
alueella lämpötilat olivat tavanomaista
korkeampia.
EUROOPPA
Toukokuu oli Euroopan etelä-, länsi- ja
keskiosissa kuuma ja kuiva, ja lämpötilat
olivat paikoin ennätyksellisen
korkeita. Koko Euroopan alueella
toukokuu oli mittaushistorian kahdeksanneksi
lämpimin.
AASIA
Toukokuu oli mittaushistorian kuudenneksi
lämpimin. Aasian pohjois- ja
keskiosissa lämpötilat olivat selvästi
tavanomaista korkeampia.
PAKISTAN JA INTIA
Äärimmäinen kuumuus jatkui Pakistanissa
ja Intiassa. Pakistanissa mitattiin
vuoden ensimmäinen 50 asteen ylitys.
OSEANIA
Toukokuu oli lämpimin sitten vuoden 2016.
ETELÄ-AMERIKKA
Toukokuu oli viilein vuoden
2008 jälkeen.
AUSTRALIA
Toukokuu oli tavanomaista
lämpimämpi ja sateisempi.
SUBTROOPPINEN MYRSKY YAKECAN
Yakecan toi voimakkaita tuulia Uruguayihin
ja Brasilian eteläosiin ja repi
puita juurineen irti maasta, vahingoitti
sähkölinjoja ja jätti tuhannet ihmiset
ilman sähköä.
TROOPPISET MYRSKYT MAAILMALLA
Toukokuussa nimettyjä trooppisia myrskyjä
oli neljä, eli suunnilleen tavanomainen määrä.
UUSI-SEELANTI
Toukokuu oli mittaushistorian
kolmanneksi lämpimin.
ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ
Antarktisen merijään laajuus oli toukokuussa mittaushistorian viidenneksi pienin ja saman
laajuinen kuin vuonna 2018.
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA TOUKOKUUSSA 2022 JAKSON 1991–2020
KESKIARVOSTA MAAILMALLA Surface Surface air air
(VASEMMALLA) air temperature temperature anomaly anomaly for
JA EUROOPASSA for December May 2022 2022
(OIKEALLA).
2020
11
9
9
6 6 6
4 4 4
(Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF)
(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)
(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)
2 2 2
0 0°C0
°C °C
-2
-2 -2
-4
-4 -4
-6
-6 -6
-11
-9
-9
LISÄTIETOA
https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202205
https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins
Lähde: NOAA/NCDC
Copernicus Climate Change Service
Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
ILMASTOKATSAUS 5/2022 | 7

Keskustelua
metsäbiotalouden
tulevaisuudesta
8 | ILMASTOKATSAUS 5/2022

TULEVAISUUDEN METSÄBIOTALOUS
Koli Forum on kansainvälinen keskustelufoorumi ja vaikuttajayhteisö,
joka keskittyy biotalouteen ja uusiutuvien luonnonvarojen
kestävään käyttöön.
Ensimmäinen Koli Forum -seminaari järjestettiin
vuonna 2009, ja Koli Forum ry perustettiin
joka toinen vuosi järjestettävän tapahtuman
taustalle vuonna 2014. Ilmatieteen laitos on
yksi yhdistyksen jäsenorganisaatioista, ja yksikönpäällikkö
Hilppa Gregow toimi hallituksen
varapuheenjohtaja vuonna 2021.
Koli Forum 2021 järjestettiin hybridimuotoisena,
joten osallistujia oli paitsi paikan päällä
Kolin kansallispuistossa, myös etäyhteyksien
päässä. Seminaarissa puhuivat muun muassa
Karl-Henrik Sundström (Climate Leadership
Coalitionin hallituksen puheenjohtaja, Stora Enson
entinen toimitusjohtaja), Salla Ahonen (Nesteen
vastuullisuusjohtaja) sekä Alina Lehikoinen
(International Forestry Student Associationin
väistyvä puheenjohtaja, metsäalan opiskelija).
Lisäksi kuultiin maa- ja metsätalousministeri Jari
Lepän sekä silloisen ilmasto- ja ympäristöministeri
Krista Mikkosen videotervehdykset.
Seminaarin teemana oli ”Forests for Future
Generations”. Kaksipäiväinen seminaari keskittyi
mm. metsien rooliin ilmastonmuutoksen
hillinnässä sekä metsävaratiedon ja digitalisaation
mahdollisuuksiin. Lisäksi tilaisuudessa painotettiin
seuraavien sukupolvien osallisuutta ja
roolia tulevaisuuden metsien kestävään hyödyntämiseen
perustuvassa bio- ja kiertotaloudessa.
Moderneja metsienseurantamenetelmiä
esitellyt ekskursio päätti tilaisuuden.
KOLIN TEESIT OHJAAVAT KOHTI TULEVAA
Seminaarin osallistujat luonnostelivat yhdessä
niin kutsut Kolin teesit, joissa hahmotellaan askelmerkkejä
metsäbiotalouden tulevaisuudelle.
Vuoden 2021 Kolin teesit ovat seuraavat:
• Seuraavan sukupolven roolia ja osallisuutta
tulevaisuuden biotaloudessa tulee korostaa.
Nuoret ja tulevat ammattilaiset tulee ottaa huomioon
päätöksenteossa. Lisäksi biotalouden lukuisista
koulutus- ja työllisyysmahdollisuuksista
tulee viestiä alan vetovoiman lisäämiseksi.
• Metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä
ja siihen sopeutumisessa tulee tunnistaa kansainvälisesti.
Metsät ovat tärkeitä hiilinieluja ja
-varastoja, ja ne ylläpitävät biodiversiteettiä ja
KUVA: ADOBE STOCK
Syksyn 2021 Koli Forumin osallistujat yhteiskuvassa. Kuva: Sari Koivula.
ILMASTOKATSAUS 5/2022 | 9

IPCC-RAPORTTI
tarjoavat ekosysteemipalveluita. Metsiä tulee
hoitaa kestävällä tavalla niin, että ekosysteemipalveluiden
säilymisestä huolehditaan, ja metsäkadon
tulee loppua. Metsänhoitomenetelmiä
tulee sopeuttaa muuttuvaan ilmastoon ja sääolosuhteisiin.
• Hiilestä vapautuminen ja siirtymä kohti kestävämpää
talousjärjestelmää on välttämätön. Hiilinielujen
ja -varastojen säilyttämisestä ja kasvattamisesta
tulee huolehtia. Terveet, kasvavat
metsät ja pitkän eliniän puupohjaiset tuotteet
ovat avainasemassa. Fossiilisia tuotteita ja materiaalia
tulee korvata kestävämmillä vaihtoehdoilla.
Rahoitusta ja investointeja tarvitaan uusien,
innovatiivisten ja kestävien puupohjaisten
tuotteiden kehittämiseksi sekä tarvittavan teknologian
ja osaamisen lisäämiseksi.
• Metsätiedon laatua ja saavutettavuutta tulee
parantaa. Digitaalisia teknologioita ja metsien
seurannan ratkaisuja tulee kehittää. Metsävaroja
tulee seurata luotettavalla ja läpinäkyvällä
tavalla useita datalähteitä hyödyntäen, jotta
tietoa voidaan käyttää esimerkiksi ilmastoon ja
biodiversiteettiin liittyvässä päätöksenteossa.
Tiedon avoimuutta ja saavutettavuutta pitää
parantaa. Selkeä, houkutteleva ja visuaalinen
data voi parantaa metsäalan julkisuuskuvaa, lisätä
ymmärrystä ja tukea päätöksentekoa.
• Biopohjaiset tuotteet tuovat uusia mahdollisuuksia
ja hyötyjä. Biopohjaiset tuotteet
esimerkiksi rakentamisessa, pakkauksissa ja
tekstiileissä voivat tuoda merkittäviä hyötyjä ilmastolle,
taloudelle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille.
Uusia tuotteita kehitettäessä kestävyyden
kaikki aspektit tulee huomioida hyötyjen maksimoimiseksi.
Biopohjaisen raaka-aineen tulee
tulla kestävistä lähteistä, ja sen hyödyntämisessä
tulee noudattaa kiertotalouden periaatteita.
”Hyvinvoivat metsät ovat elämän ja ilon lähteitä”,
summaa Hilppa Gregow. ”Toivon, että
pystymme huolehtimaan metsistämme myös
tulevia sukupolvia varten.”
Kolin teesit kokonaisuudessaan ovat luettavissa
osoitteessa koliforum.fi. Nettisivuilta
löytyy myös puhujien esityksiä. Seuraava kansainvälinen
Koli Forum -seminaari järjestetään
syksyllä 2023.
IPCC-raportin 1.
osan tiivistelmä
saatavilla suomeksi
Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli
eli IPCC julkaisi 6. arviointiraporttinsa
ensimmäisen osan viime vuonna.
Nyt raportin yhteenvedosta on ilmestynyt
Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden
laatima suomenkielinen versio, joka on
luettavissa verkkosivulta: www.ilmatieteenlaitos.fi/kuudes-arviointiraportti
Yhteenveto kuvaa ilmaston tähänastisia
muutoksia ja nykyistä tilaa sekä esittää
arvioita tulevista muutoksista. Lisäksi
arvioidaan, kuinka paljon ilmakehään
voidaan vielä päästää hiilidioksidia, jotta
maapallon lämpeneminen saataisiin pysähtymään
siedettävälle tasolle.
Suomenkielistä tekstiä kirjoitettaessa
tavoitteena on ollut saada välitettyä
raportin sanoma mahdollisimman
muuttumattomana ja samalla tuottaa
ymmärrettävää ja lukukelpoista suomenkielistä
tekstiä. Ymmärrettävyyden
nimissä joitakin vähemmän keskeisiä
vaikeatajuisia yksityiskohtia on jouduttu
sivuuttamaan. Suomenkielinen teksti on
epävirallinen käännös.
Alkuperäinen englanninkielinen
yhteenveto ”IPCC, 2021: Summary for
Policymakers. In: Climate Change 2021:
The Physical Science Basis. Contribution
of Working Group I to the Sixth Assessment
Report of the Intergovernmental
Panel on Climate Change”, ja myös
raportti kokonaisuudessaan sekä muut
AR6-syklin raportit, ovat luettavissa
IPCC:n sivuilta: http://www.ipcc.ch
Heikki Tuomenvirta
Venla Wallius
Nuorempi tutkija, Euroopan metsäinstituutti
10 | ILMASTOKATSAUS 5/2022

KUUKAUDEN HAVAINTO
Toukokuussa kevät eteni
suurimmassa osassa maata
hieman tavanomaista
aikataulua jäljessä. Lapissa
loppukuun lämpimät päivät
vauhdittivat kuitenkin
kevään edistymistä siten,
että siellä kasvukauden
lämpösummaa oli toukokuun
loppuun mennessä kertynyt
tavanomaista enemmän.
KUVA: ADOBE STOCK
ILMASTOKATSAUS 5/2022 | 11

ITÄMERI
Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista.
Jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.
KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE
Meriveden keskimääräinen pintalämpötila toukokuussa 2022 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020
keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot toukokuussa 2022 on esitetty yhdeksältä asemalta.
Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa
jaksolla 1991–2020.
MERIVEDEN KORKEUS
HAMINA PITÄJÄNSAARI
RAUMA PETÄJÄS
HELSINKI KAIVOPUISTO
PIETARSAARI LEPPÄLUOTO
FÖGLÖ DEGERBY
KEMI AJOS
Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen toukokuussa 2022. Kuvaajissa on esitetty
mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.
12 | ILMASTOKATSAUS 5/2022

Date created: 2022-06-06
Date created: 2022-06-06
ecmf VT: Thursday 01 March 2018 00 UTC surface Sea ice area fraction
ecmf VT: Wednesday 01 May 1991 00 UTC surface Sea ice area fraction
ecmf VT: Thursday 01 March 2018 00 UTC surface Sea ice area fraction
ecmf VT: Wednesday 01 May 1991 00 UTC surface Sea ice area fraction
ARKTISET ALUEET
ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA TOUKOKUUSSA
Arktisella alueella merijään laajuus oli toukokuussa 13,0 miljoonaa neliökilometriä, joka on
lähellä vuosien 1991–2020 toukokuun keskiarvoa. Kuukausittainen jääpeitteen laajuus on
pysynyt lähellä edellisen vuosikymmenen keskiarvoa vuoden 2021 heinäkuusta alkaen.
Toukokuun jääpeite on ollut pienimmillään 2016, jolloin se oli noin 7 % vuosien 1991–2020
keskiarvoa pienempi.
Vuodenaikainen jääpeitteen vetäytyminen jatkui kaikkialla Pohjoisella jäämerellä. Atlantin
puolella jääpeite oli yleisesti hieman tavanomaista laajempi, mikä näkyi etenkin Labradorinmerellä,
Baffininlahdella, Grönlanninmerellä sekä pohjoisella Barentsinmerellä. Toisaalta
jääpeitteen laajuus oli tavanomaista pienempi Siperian pohjoisrannikon merialueilla eteläiseltä
Barentsinmereltä Laptevinmerelle sekä Tyynenmeren puolella Ohotanmerellä ja
Beringinmerellä, lukuun ottamatta pientä aluetta Tšuktšien niemimaan rannikolla, jossa
jäätä oli tavanomaista enemmän.
Arctic sea ice concentration for May 2022
Arctic sea ice concentration for May 2022
Average Average concentration
concentration
Anomaly Anomaly
100 100
80 80
100 100
75 75
50 50
25 25
60 60
%% 00%
%
40 40
-25 -25
20 20
Average Average ice ice edge edge May May 1991-2020 1991-2020
0 0
Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella
toukokuussa 2022. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen
keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen
alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.
(Data: (Data: ERA5. ERA5. Reference period: period: 1991-2020. Credit: Credit: C3S/ECMWF)
-50 -50
-75 -75
-100
Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella
jakson 1991–2020 keskiarvosta toukokuussa 2022.
LÄHTEET
ECMWF Copernicus Climate Change Service
Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
ILMASTOKATSAUS 5/2022 | 13

KASVIHUONEKAASUPITOISUUDET SUOMESSA
Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.
PALLAS - SAMMALTUNTURI
UTÖ
1 kk
1 vuosi
Useita
vuosia
(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)
Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot
viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen
vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön
asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys
useamman vuoden ajalta.
TAUSTATIETOA
• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin
kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto -
pro sessista ja sementintuotannosta.
• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään
tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta,
märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja
fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.
• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi
14 | ILMASTOKATSAUS 5/2022

TILASTOISTA POIMITTUA
Toukokuun alussa Luoteis-
Lapissa oli paikoin vielä
lähes metrin verran lunta,
mutta kuukauden loppuun
mennessä lumi oli sulanut
kaikilta Ilmatieteen laitoksen
säähavaintoasemilta.
Viimeisenä lumi suli Enontekiön
Kilpisjärveltä 27.5.
ja Kittilän Kenttärovan
havaintoasemalta 28.5.
ILMASTOKATSAUS 5/2022 | 15

LÄMPÖTILOJA JA SADEMÄÄRIÄ TOUKOKUUSSA
HELSINKI, KAISANIEMI
JOKIOINEN
JYVÄSKYLÄ
SEINÄJOKI, PELMAA
JOENSUU
SIIKAJOKI, RUUKKI
SODANKYLÄ
UTSJOKI, KEVO
Toukokuussa 2022 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen
käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut
vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania,
ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.
16 | ILMASTOKATSAUS 5/2022

LÄMPÖTILOJA JA SADEMÄÄRIÄ TOUKOKUUSSA
KESKILÄMPÖTILA
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA
VERTAILUKAUDESTA 1991–2020
SADEMÄÄRÄ
SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA
VERTAILUKAUDESTA 1991–2020
ILMASTOKATSAUS 5/2022 | 17

TOUKOKUUN KUUKAUSITILASTO
HAVAINTOASEMA
KESKI-
LÄMPÖTILA
°C
YLIN
LÄMPÖTILA
°C
ALIN
LÄMPÖTILA
°C
SADE-
MÄÄRÄ
MM
SUURIN VRK-
SADEMÄÄRÄ
MM
HELLEPÄIVIEN
LUKUMÄÄRÄ
KPL
2022 1991–
2020
2022 PVM 2022 PVM 2022 1991–
2020
2022 PVM 2022 1991–
2020
PARAINEN UTÖ 8,1 7,9 15,0 19. 3,7 4. 18,6 29 8,1 31. 0 0
JOMALA JOMALABY 9,2 9,2 19,5 19. -2,6 4. 31,9 37 11,3 31. 0 0
KAARINA YLTÖINEN 9,3 10,0 20,5 19. -5,2 4. 28,6 35 16,1 31. 0 1
HELSINKI KAISANIEMI 9,5 10,4 19,5 24. -0,5 4. 46,6 38 11,4 27. 0 0
HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA 9,6 10,9 21,5 25. -2,6 4. 77,4 39 27,3 26. 0 1
JOKIOINEN ILMALA 9,3 10,0 22,3 25. -3,2 4. 29,4 38 6,4 31. 0 1
KOUVOLA ANJALA 9,6 10,4 21,5 23. -2,4 4. 38,2 38 13,7 26. 0 1
HEINOLA ASEMANTAUS 9,9 10,4 24,0 25. -2,1 4. 34,3 43 12,5 26. 0 2
TAMPERE HÄRMÄLÄ 9,6 10,1 23,4 25. -4,8 4. 41,7 36 12,5 26. 0 1
KANKAANPÄÄ NIINISALO 9,2 9,5 22,6 25. -4,0 4. 31,1 41 7,3 26. 0 1
JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA 9,0 9,1 22,2 25. -3,9 4. 33,3 43 6,8 7. 0 1
SAVONLINNA PUNKAHARJU 8,7 9,4 19,8 30. -2,3 5. 19,0 42 6,1 15. 0 1
SEINÄJOKI PELMAA 9,3 9,2 23,1 25. -4,2 4. 75,3 46 21,5 29. 0 1
KUOPIO MAANINKA 8,6 9,1 20,0 25. -3,9 1. 29,4 49 6,1 12. 0 1
LIEKSA LAMPELA 7,8 8,4 21,4 31. -5,7 5. 30,8 49 9,2 31. 0 1
SIIKAJOKI RUUKKI 8,3 8,0 23,0 25. -5,2 1. 32,0 42 7,6 11. 0 1
SUOMUSSALMI PESIÖ 6,7 6,6 20,1 31. -7,8 5. 28,4 58 5,5 2. 0 0
ROVANIEMI APUKKA 7,2 6,4 22,3 25. -7,7 5. 24,6 43 8,0 11. 0 0
SODANKYLÄ TÄHTELÄ 6,7 5,6 22,2 25. -8,6 5. 41,5 40 9,2 11. 0 1
INARI SAARISELKÄ 4,5 3,7 20,3 31. -15,3 4. 58,2 45 17,7 2. 0 0
ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI 2,9 2,3 17,0 31. -18,7 5. 31,4 28 7,4 2. 0 0
UTSJOKI KEVO 5,0 4,2 22,9 25. -9,1 5. 31,4 30 10,3 11. 0 0
AURINGONPAISTETUNNIT
KUUKAUSISUMMA
PAIKKAKUNTA 2022 1991–2020
UTÖ 316,7 318
MAARIANHAMINA 326,3
TURKU 305,9 284
HELSINKI 259,6 296
JOKIOINEN 254,5 259
KOUVOLA 244,7 275
JYVÄSKYLÄ 248,8 252
SEINÄJOKI 267,3 267
KUOPIO 245,0
OULU 262,9
ROVANIEMI 237,3*
SODANKYLÄ 224,6 224
UTSJOKI 209,0 193
* merkityillä asemilla on joitakin puuttuvia havaintoja
KASVUKAUDEN SEURANTA
31.5.
Tehoisan
lämpötilan
summa
°Cvrk
TOUKOKUUN
MAASALAMATIHEYS
18 | ILMASTOKATSAUS 5/2022

TOUKOKUUN TUULITIEDOT
Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.
PARAINEN, UTÖ
VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
KALAJOKI, ULKOKALLA
PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI
KOVATUULISET PÄIVÄT
0–1 m/s
tyyni
1–4 m/s
heikko
4–8 m/s
kohtalainen
8–14 m/s
navakka
14–21 m/s
kova
21– m/s
myrsky
HAVAINTOASEMA 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31.
KOTKA, HAAPASAARI
HELSINKI, HARMAJA
HANKO, RUSSARÖ
PARAINEN, UTÖ
KÖKAR, BOGSKÄR
HAMMARLAND, MÄRKET
RAUMA, KYLMÄPIHLAJA
KRISTIINANKAUPUNKI
VALASSAARET
KALAJOKI, ULKOKALLA
KEMI, AJOS
Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty
oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä.
ILMASTOKATSAUS 5/2022 | 19

KESKILÄMPÖTILAN VIIKKOENNUSTEET JA POIKKEAMAT VIIKOILLE 25–30
Ennuste on tehty 20.6.2022 ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.
20.6.–26.6.
27.6.–3.7.
4.7.–10.7.
°C
°C
11.7.–17.7.
18.7.–24.7.
25.7.–31.7.
°C
°C
Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät
kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).
20 | ILMASTOKATSAUS 5/2022

FMI’S MONTHLY CLIMATE BULLETIN – SUMMARY OF MAY 2022
Gradually warmer
towards the end of May
Mercury climbed gradually towards warmer temperatures during May. Overall, it was a
rather typical month considering both temperature and precipitation conditions. Also, the
count of sunshine hours was close to the long-term average.
According to the statistics from the
Finnish Meteorological Institute, the
mean temperature in May did not deviate
from the long-term average more
than approximately 1 °C at the most.
It was a slightly warmer month than
usually in northern Finland while in the
south and east, on the contrary, the
mean temperature remained slightly
below the average.
The precipitation levels remained in
most of Finland somewhat below the
average. The exception was an area
extending from the Greater Helsinki region
all the way to South Ostrobothnia.
Also, in the central and northern parts
of Lapland the precipitation levels
climbed slightly above the average.
The highest level of precipitation,
77.4 mm, was measured at Helsinki Airport
in Vantaa. Also, the highest daily
level of precipitation in May, 27.3 mm,
was measured at Helsinki Airport on
the 26th. The lowest level of precipitation
in May, 12.2 mm, was measured
in Lepola, Lappeenranta in South Karelia.
In the area extending from South
Karelia to North Savonia, as well as in
Southwest Finland and southwestern
Lapland, the precipitation levels were
locally less than half of the long-term
average. In Southwest Finland some
locations had received less than 10 mm
of precipitation before the last day of
May when it finally rained heavily.
The count of sunshine hours was
close to the long-term average throughout
Finland while the count of lightning
strikes, approximately 1,500
cloud- to-ground flashes, remained
below the average. Approximately two
thirds of the lightning strikes were recorded
either on 29 or 30 May.
On 3 May, a snow depth of 94 cm
was measured in Kilpisjärvi, Enontekiö
and 95 cm in Kenttärova, Kittilä. However,
the snow disappeared from Kilpisjärvi
on the 27th and from Kenttärova
on the 28th and consequently snow
had melted from all the Finnish weather
stations by the end of May.
The beginning of May was in general
coldish. On the May Day, it was
cold particularly in eastern and northern
Finland. On the Mother’s Day a
week later, a cold northwesterly airflow
prevailed in the whole of Finland.
In Lapland, particularly cold nighttime
temperatures were observed on 4 and
5 May. In Kilpisjärvi temperature dropped
even to -18.7 °C on the 5th which
was the coldest temperature observed
in Finland in May since 1996.
Although there were some rather
warm days already in early May, temperature
did not rose above 20 °C before
the latter half of the month. The
highest temperature in May, 25.4 °C,
was measured in Oulunsalo, Oulu on
the 25th. In northern Finland late May
was warmer than usually and during
the last week of the month, the highest
temperatures were observed in
Lapland on many days.
Ilari Lehtonen
-18.7 °C
Kilpisjärvi,
Enontekiö, 5.5.
+25.4 °C
Oulunsalo
Pellonpää,
Oulu, 25.5.
Highest and lowest temperatures
HIGHLIGHTS: MAY 2022
• In Europe spring temperatures were
just below the 1991-2020 average.
• There were large regional differences:
parts of western Europe saw
much above average temperatures,
while the central and eastern parts
were below average.
• Pakistan and north-west India,
located within a larger region of
unusual warmth, experienced longlived
heatwave conditions and record-breaking
averages of maximum
and minimum temperatures.
Source: Copernicus Climate Bulletin
ILMASTOKATSAUS 5/2022 | 21

Ilmatieteen laitos
ilmastokatsaus@fmi.fi
www.ilmastokatsaus.fi