Ilmastokatsaus 3/2022

3/2022
—
Kevätaurinko
paistoi lämpimästi
maaliskuussa
—
Tiede antaa
avaimet ilmastonmuutoksen
hillintään
—

SISÄLTÖ
3/2022
Pääkirjoitus — 3
Kevätaurinko paistoi lämpimästi maaliskuussa — 4
Sääkehitys maaliskuussa — 6
Maaliskuun säätapahtumia maailmalta — 7
Tiede antaa avaimet ilmastonmuutoksen hillintään — 8
Maaliskuun antarktinen lämpöaalto — 10
Kuukauden havainto — 11
Itämeri — 12
Arktiset alueet — 13
Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14
Tilastoista poimittua — 15
Lämpötiloja ja sademääriä maaliskuussa — 16
Maaliskuun kuukausitilasto — 18
Maaliskuun tuulitiedot — 19
Lämpötilan viikkoennusteet — 20
Summary of March 2022 — 21
Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen
lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään
1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.
MAALISKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/maaliskuu
ILMASTOKATSAUS
24. vuosikerta
ISSN: 2341-6408
DOI: 10.35614/ISSN-2341-
6408-IK-2022-03-00
Ilmestyy noin kuukauden
20. päivänä
JULKAISIJA
Ilmatieteen laitos
PL 503
00101 Helsinki
www.ilmastokatsaus.fi
ilmastokatsaus@fmi.fi
Vaihde: 029 539 1000
TOIMITUS
Hilppa Gregow (päätoimittaja)
Tiina Ervasti
Sami Ahonen
Achim Drebs
Juha Karhu
Ilari Lehtonen
Anna Luomaranta
Jaakko Seppänen
KANNEN KUVA
Adobe Stock
ULKOASU
Marko Myllyaho
© Ilmatieteen laitos
2 | ILMASTOKATSAUS 3/2022

PÄÄKIRJOITUS
Ilmastomoduuli
yritysjohtamiseen
Ilmatieteen laitos on mukana ilmastomittariprojektissa, jonka
tavoitteena on kehittää yrityksille johtamisjärjestelmien
tueksi mittaristo ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Johtamisjärjestelmä on yritysten liiketoimintaprosessien
suorituskyvyn johtamisen työkalu, jonka kautta organisaation
ylin johto seuraa ja kehittää organisaationsa suorituskykyä.
Johtamisjärjestelmän elementit mahdollistavat
reaaliaikaisen seurannan ja arvioinnin sekä ennakoinnin ja
raportoinnin, mutta toistaiseksi järjestelmästä puuttuu vielä
kokonaan ilmastomittaristo.
Innovation Networks Oy:n toteuttamassa projektissa,
yhdessä SYKE:n ja LUKE:n sekä Business Finlandin kanssa,
kehitämme toimivaa ilmastomoduulia osaksi yritysten
johtamisjärjestelmää, jolla yritykset saavat mitattua ilmastotehokkuutensa
tasoa. Projektin asiantuntijoiden ja osallistuvien
yritysten yhteistyönä syntyy yritysten ilmastotehokkuuden
johtamis- ja kehittämismalli.
Luotavan konseptin taustalla ovat kansainväliset ilmastotavoitteet
sekä yritysten tuen tarve kohti vihreää siirtymää.
Ilmastotehokkuuden arviointi- ja kehittämismallin avulla yritykset
voivat kehittää ilmastotehokkuuden suorituskykyään
ja hyödyntää tuloksia kansainvälisillä markkinoilla niin hankintojen,
tuotannon ja logistiikan kuin myös tuote- ja palveluprosessien
sekä energian käytön ilmastotehokkuuden
tason osalta. Luomme siis uusia kilpailuetuja Suomen elinkeinoelämälle
ja projektiin osallistuville yrityksille.
Ilmastomoduuli on toimialariippumaton eli erillinen tulosmittaristo,
joka ei myöskään ole riippuvainen mistään erillisestä
johtamismittaristosta vaan se voidaan helposti integroida
minkä tahansa toimialan johtamisjärjestelmään.
Ilmatieteen laitos osallistuu projektiin vahvalla tutkimusosaamisellaan
muun muassa tuottamalla luonnontieteellistä
ilmastotietoa. Projektin myötä Ilmatieteen laitos kehittää ja
laajentaa osaamistaan tässä innovaatioprosessissa tiiviissä
yhteistyössä muiden huipputason tutkimuslaitosten kanssa.
Yhteistyö Suomen elinkeinoelämän merkittävien yritysten
kanssa lisää vaikuttavuusarvoamme. Ilmatieteen laitoksen
kunnianhimoisena päämääränä on olla huippuluokan toimija
ja kumppani niin Suomessa kuin kansainvälisellä areenallakin.
Tässä pioneerihankkeessa mukanaolo vahvistaa talomme
edelläkävijyyttä entisestään.
EEVA KUNTSI-REUNANEN
Ryhmäpäällikkö
Konseptin taustalla
ovat kansainväliset
ilmastotavoitteet
sekä
yritysten tuen
tarve kohti
vihreää siirtymää
ILMASTOKATSAUS 3/2022 | 3

-30,6 °C
Utsjoki, Kevojärvi, 28.3.
+15,6 °C
Hyvinkää, Hyvinkäänkylä, 20.3.
Kuukauden
ylin ja alin
lämpötila
1,2 mm
Kuukauden pienin sademäärä,
Parainen, Fagerholm.
260,1 h
Kuukauden suurin auringonpaistetuntien
määrä, Parainen, Utö.
4 | ILMASTOKATSAUS 3/2022

KUUKAUSIKATSAUS
Kevätaurinko
paistoi lämpimästi
maaliskuussa
Maaliskuu oli tavanomaista lämpimämpi ja aurinkoisempi. Lumipeite oli Etelä-
ja Itä-Suomessa edelleen tavanomaista paksumpi, ja hiihtokelit jatkuivat
Uudellamaallakin koko kuukauden ajan.
KUVA: ADOBE STOCK
Maaliskuun keskilämpötila oli suurimmassa
osassa maata 1–3 astetta vertailukauden
1991–2020 keskiarvoa korkeampi.
Suhteellisesti ottaen lauhinta oli
Lapissa, missä oli paikoin yli kolme astetta
pitkän ajan keskiarvoa leudompaa.
Vähiten lämpötila poikkesi normaalista
Kaakkois-Suomessa.
Pohjois-Lappia lukuun ottamatta maaliskuu
oli selvästi tavanomaista vähäsateisempi
ja aurinkoisempi. Lounaissaaristossa
ja Hankoniemellä satoi vain 1–5 mm.
Pitkään toimineilla Paraisten Utön sekä
Russarön ja Tvärminnen havaintoasemilla
Hangossa kirjattiin asemien havaintohistorioiden
pienimmät maaliskuun sademäärät.
Utössä ja Russarössä havaintohistoria
alkaa jo 1800-luvulta. Kuukauden pienin
sademäärä mitattiin kuitenkin Paraisten
Fagerholmissa, missä satoi 1,2 mm. Tätäkin
pienempiä sademääriä mitattiin monin
paikoin maaliskuussa vuosina 1964 ja 1969.
Maaliskuussa 1969 satoi yli 30 havaintoasemalla
alle 1 mm ja parilla Länsi-Suomen
havaintoasemalla ei koko kuukautena havaittu
lainkaan sadetta.
Maaliskuun suurin sademäärä oli Utsjoen
Nuorgamissa mitattu 38,3 mm.
Pohjois-Lapin lisäksi maaliskuun sademäärä
kohosi paikoin maan keskivaiheilla
lähelle pitkän ajan keskiarvoa loppukuun
lumisateiden ansiosta.
Lounaissaaristossa aurinko paistoi
maaliskuussa jopa yli 250 tuntia. 1950-luvun
jälkeen suurempia auringonpaistetuntien
määriä on maaliskuussa havaittu
vain vuonna 2013, jolloin aurinko paistoi
eniten Turussa 270 tuntia.
Viimeksi maaliskuussa oli laajalti hyvin
vähäsateista vuosina 2016 ja 2013. Vuoden
2013 maaliskuu oli laajalti myös ennätyksellisen
aurinkoinen ja etelärannikolla
ainoa tämän vuoden maaliskuuta aurinkoisempi
maaliskuu 1950-luvun jälkeen.
Lounaissaaristossa aurinko paistoi maaliskuussa
yli 250 tuntia. Eniten auringonpaistetta
havaittiin Paraisten Utössä, 260,1
tuntia. Maaliskuun suurin auringonpaistetuntien
määrä 1950-luvun jälkeen, 270
tuntia, on havaittu Turussa vuonna 2013.
LÄMPIMINTÄ JA AURINKOISINTA OLI
MAALISKUUN PUOLIVÄLISSÄ
Maaliskuun alussa oli muutamia lauhoja
ja aurinkoisia päiviä, mutta kuukauden
lämpimin ja aurinkoisin sääjakso koettiin
12. ja 24. päivien välillä, jolloin ympäri
maata havaittiin useana päivänä 10
asteen vaiheille kohonneita lämpötiloja.
Kaikkein lämpimintä oli maaliskuun 20.–
21. päivinä. Kuukauden ylin lämpötila,
15,6 °C, mitattiin Hyvinkäällä 20.3. Samana
päivänä Jomalassa Ahvenanmaalla
mitattiin 15,3 °C ja usealla Etelä-Suomen
paikkakunnalla yli 14 °C. Uusi asemakohtainen
maaliskuun lämpöennätys mitattiin
kuitenkin vain ulkosaaristossa Utössä.
Siellä mitattu 11,6 °C ylitti aseman
vuonna 2017 mitatun aiemman maaliskuun
ennätyksen yli kahdella asteella.
Maaliskuun 20. päivän lämpötilat olivat
kuitenkin paikoin havaintohistorian ylimpiä
näin aikaisin keväällä mitattuja lämpötiloja.
Suunnilleen yhtä lämmintä Etelä-Suomessa
oli 19.3.1990, jolloin usealla paikkakunnalla
mitattiin noin 15 °C. Lapissa lämpötila
nousi paikoin ajankohdan ennätyslukemiin
jo 12. maaliskuuta, jolloin muun muassa
Muoniossa mitattiin 10,0 °C. Koko maaliskuun
ylimmät lämpötilat on suurimmassa
osassa maata havaittu kuukauden
viimeisellä viikolla vuonna 2007.
Lappiin alkoi virrata Jäämereltä kylmää
ilmaa 24.3., ja etelässä keväinen
lämpöjakso päättyi pohjoismyrskyyn
lauantaina 26.3. Maa-alueilla puuskainen
tuuli aiheutti vahinkoja, ja maan keskiosissa
lumipyry hankaloitti tieliikennettä.
Kylmä pohjoisvirtaus jatkui edelleen
maaliskuun viimeisinä päivinä.
Lumen sulaminen oli maaliskuussa
yöpakkasten takia hidasta. Lounais-Suomesta
lumet kuitenkin sulivat
suurelta osin maaliskuun aikana, mutta
muualla hiihtokelit jatkuivat. Uudellamaallakin
lunta oli vielä kuukauden lopulla paikoin
yli puoli metriä. Myös Itä-Suomessa
lumipeite oli tavanomaista paksumpi.
Ilari Lehtonen
ILMASTOKATSAUS 3/2022 | 5

SÄÄKEHITYS MAALISKUUSSA
Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).
Teksti: Ilari Lehtonen
4.3. Maaliskuun ensimmäisellä viikolla
korkea paineen keskus oli Suomen lähialueilla.
Varsinkin Lapin yli itään liikkui
joitain sade alueita, mutta useana päivänä
oli aurinkoista ja poutaa sekä melko lauhaa.
Maaliskuun 4. tai 5. päivän vastaisena yönä
monella havaintoasemalla saavutettiin
kuitenkin kuukauden alin lämpötila.
11.3. Suomen eteläpuolella oli vahva
korkeapaine, jonka pohjoispuolitse meille
virtasi lännestä lauhaa ilmaa. Itä- ja
Kaakkois- Eurooppaan virtasi samaan
aikaan koillisesta hyvin kylmää ilmaa.
Etenkin Mustanmeren ympäristössä oli
maaliskuun puolivälissä pitkään huomattavasti
tavanomaista kylmempää.
20.3. Laaja ja vahva korkeapaineen keskus
oli edelleen Suomen eteläpuolella. Pohjois-
Euroopassa jatkui hyvin leuto ja Kaakkois-
Euroopassa kylmä sää. Meillä päivän ylin
lämpötila kohosi maan etelä- ja keskiosissa
yleisesti jopa 10 ja 15 asteen välille ja Lapissakin
paikoin 10 asteeseen. Nämä lämpötilat
olivat kautta maan vuodenaikaan
nähden poikkeuksellisen korkeita.
29.3. Maaliskuun viimeisinä päivinä pohjoisesta
virtasi kylmää ilmaa ja lämpötila
pysytteli koko maassa päivisinkin pakkasella
tai enintään nollan tuntumassa. Pohjoisvirtauksessa
tuli useana päivänä heikkoja
lumikuuroja.
6 | ILMASTOKATSAUS 3/2022

Date created: 2022-04-03
Date created: 2022-04-03
Date created: 2021-01-03
Global
Global
Global
Europe Europe
Europe
MAALISKUUN SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALTA
MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA MAALISKUUSSA 2022
MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA
Maaliskuun 2022 keskimääräinen maa- ja merialueiden
pintalämpötila oli vuonna 1880 alkaneen mittausjakson
viidenneksi korkein.
ARKTINEN MERIJÄÄ
Arktisen merijään laajuus oli maaliskuussa mittaushistorian
yhdeksänneksi pienin.
POHJOIS-AMERIKKA
Maaliskuu oli suuressa osassa mannerta
keskimääräistä lämpimämpi. Pohjois-Amerikan
keskiosissa kuukausi oli paikoin lähellä
tavanomaista tai tavanomaista viileämpi.
EUROOPPA
Maaliskuussa suuressa osassa
Eurooppaa satoi tavanomaista
vähemmän. Poikkeuksen teki
Iberian niemimaa, missä satoi
runsaasti. Espanjassa sademäärä
oli yli kaksinkertainen maaliskuun
tavanomaiseen verrattuna.
AASIA
Suuressa osassa eteläistä Aasiaa
mitattiin maaliskuussa ennätyksellisiä
lämpötiloja. Kokonaisuudessaan
maaliskuu oli Aasiassa mittaushistorian
yhdeksänneksi lämpimin.
YHDYSVALLAT
Maaliskuussa esiintyi useita voimakkaita
ja tuhoa aiheuttaneita tornadoja.
ETELÄ-AMERIKKA
Maaliskuu oli tavanomaista lämpimämpi,
vaikka lämpötila olikin
lähimpänä maaliskuun tavanomaista
keskilämpötilaa sitten vuoden 2014.
AFRIKKA
Maaliskuu oli keskimääräistä
lämpimämpi, vaikka lämpötila
olikin lähimpänä maaliskuun
tavanomaista keskilämpötilaa
sitten vuoden 2015.
TROOPPINEN SYKLONI GOMBE
Gombe rantautui pohjoiseen Mosambikiin
11.3.2022 ja toi mukanaan voimakkaita rankkasateita
ja tuulia. Gomben tuulet vastasivat
voimakkuudeltaan kategorian 3 hurrikaania.
TROOPPISET MYRSKYT MAAILMALLA
Maaliskuussa nimettyjä trooppisia myrskyjä
oli yhdeksän, mikä on keskimääräistä
enemmän.
ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ
Antarktisen merijään laajuus oli maaliskuussa lähes
ennätyksellisen pieni, eli 30 prosenttia tavanomaista
pienempi. Vain vuoden 2017 maaliskuussa merijään
laajuus on ollut pienempi.
AUSTRALIA
Maaliskuu oli mittaushistorian
viidenneksi lämpimin.
UUSI-SEELANTI
Maaliskuu asettui jaetulle kahdeksannelle
sijalle mittaushistorian lämpimimpien
maaliskuiden joukossa.
ETELÄMANNER
Maaliskuun puolivälissä Etelämantereella, eli Antarktiksella,
mitattiin poikkeuksellisen korkeita lämpötiloja. Monilla mittausasemilla
maaliskuun lämpöennätykset rikkoutuivat.
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA MAALISKUUSSA 2021 JAKSON 1991–2020
Surface
KESKIARVOSTA MAAILMALLA Surface air air (VASEMMALLA) air temperature temperature anomaly anomaly for
JA EUROOPASSA for December March 2022 2022
(OIKEALLA).
2020
11
10
10
6 6 6
4 4 4
(Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF)
(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)
(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)
2 2 2
0 0°C0
°C °C
-2
-2 -2
-4
-4 -4
-6
-6 -6
-11
-10
-10
LISÄTIETOA
https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202203
https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins
Lähde: NOAA/NCDC
Copernicus Climate Change Service
Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
ILMASTOKATSAUS 3/2022 | 7

Tiede antaa avaimet
ilmastonmuutoksen
hillintään
8 | ILMASTOKATSAUS 3/2022

ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ
Pariisin sopimus vauhditti ilmastonmuutoksen hillinnän tutkimusta.
Tärkeintä on päästöjen vähentäminen, mutta 1,5 °C:n tavoitteen
saavuttaminen vaatii hiilidioksidin poistoa ilmakehästä.
Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC
hyväksyi kuudennen arviointiraporttinsa kolmannen
osan 4.4.2022. Se käsittelee ilmastonmuutoksen
hillintää: miten kasvihuonekaasupäästöjä
voidaan vähentää, kuinka paljon se maksaa, ja
mitä muita vaikutuksia päästövähennyksillä on.
IPCC:n raportit kokoavat yhteen viimeisimmän
tutkimustiedon. Millä tavoin ymmärryksemme on
parantunut edellisen, vuonna 2014 julkaistun arviointiraportin
jälkeen?
Merkittävin tapahtuma tänä aikana ilmastonmuutoksen
hillinnän kannalta on ollut Pariisin ilmastosopimuksen
syntyminen vuonna 2015. Vaikka sopimus
olikin poliittinen eikä tieteellinen läpimurto,
se vaikutti merkittävästi myös tutkimukseen.
Sopimukseen kirjattiin tavoite rajoittaa ilmaston
lämpeneminen 2 °C:n tasolle verrattuna esiteolliseen
aikaan ja pyrkimys rajoittaa lämpenemistä
1,5 °C:n tasolle. Ennen tätä tutkijat eivät olleet tarkastelleet
1,5 °C:n tavoitteen vaatimia päästövähennystoimia
– ainakaan kovin tosissaan. Pian sopimuksen
jälkeen syntyi huomattava määrä tutkimuksia,
joissa tarkasteltiin tarvittavien päästövähennysten
nopeutta, käytännön toteutusta, tarvittavia ohjauskeinoja
ja niiden vaikutuksia yhteiskuntaan.
LIIKAA HIILTÄ ILMAKEHÄSSÄ
Oleellinen osa ratkaisua ovat negatiivisten päästöjen
tekniikat, eli keinot poistaa ilmakehästä hiilidioksidia.
Päästöjä vähentämällä, esimerkiksi fossiilisista
polttoaineista luopumalla, voidaan hillitä hiilidioksidin
kertymistä ilmakehään. Tämä ei kuitenkaan riitä
1,5 °C:n tavoitteen saavuttamiseen, vaan ilmakehästä
tulisi poistaa jo sinne päästettyä hiiltä.
Teknisiä ratkaisuja ovat mm. bioenergia ja siitä
vapautuvan hiilidioksidin talteenotto sekä varastointi.
Näin kasvien sitoma hiili ei päädy takaisin
taivaalle, mikä pienentää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta.
Kasvit ja niiden poltto voidaan myös
korvata hiilidioksidia ilmasta sitovalla laitteistolla
(direct air capture, DAC). Molempia tekniikoita testataan
koelaitoksissa eri puolilla maailmaa.
Toinen vaihtoehto ovat biologiset keinot. Voimme
edesauttaa hiilen sitoutumista kasvillisuuteen ja
maaperään, jolloin se on poissa ilmakehästä. Puut
sitovat ja varastoivat hiiltä tehokkaasti, ja metsittäminen
on tehokas keino hillitä ilmastonmuutosta. Talousmetsissä
voidaan pidentää metsänhoidon kiertoaikaa,
jolloin metsiin kertyy enemmän biomassaa
ja siten hiiltä. Myös maaperän hiilivarastoa voidaan
KUVA: ADOBE STOCK
Pohjautuu IPCC:n 6. arviointiraportin tuloksiin, 3. osaraportti. © Ympäristöministeriö, VTT ja Ilmasto- opas, 2022. CC-BY-SA.
ILMASTOKATSAUS 3/2022 | 9

ETELÄMANNER
kasvattaa erilaisin viljelykeinoin tai lisäämällä maaperään
suoraan ns. biohiiltä. Keinoilla voi parhaimmillaan
olla positiivisia vaikutuksia maaperän laatuun.
PÄÄSTÖT ON SAATAVA LASKUUN
Negatiiviset päästöt eivät ole ensisijainen keino hillitä
ilmastonmuutosta. Pääasia on vähentää päästöjä,
eli erityisesti fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
Merkittävimmät edistysaskeleet tässä ovat olleet
tuuli- ja aurinkovoiman kustannusten merkittävä
lasku. Erityisesti tuulivoima päihittää kustannuksissa
fossiilisista lähteistä tuotetun sähkön. Ongelmana
on kuitenkin vaihtelevan tuotannon ja kysynnän
tasapaino, eli käytännössä sähkön varastointi.
Ongelmaa saattaa helpottaa liikenteen sähköistyminen,
joka on edennyt viime vuosina nopeasti.
Henkilöautot ja osa raskaasta liikenteestä ovat siirtymässä
paljon ennakoitua nopeammin sähköön,
ja tulevaisuudessa ehkä muihin energiamuotoihin.
Ajoneuvokanta sisältää merkittävän energiavaraston,
joko akkuina tai vaikkapa synteettisenä polttoaineena,
ja tämä varasto voisi tasapainottaa sähkön
tuotannon ja kysynnän vaihteluita. Akkuja voitaisiin
ladata, kun tuotanto on korkealla, ja toisaalta purkaa,
kun kysyntä on tuotantoa suurempaa.
RATKAISUN AVAIMET OVAT TIEDOSSA
Uutisointi ilmastonmuutoksesta on usein synkkää,
mutta edistysaskeleet sen hillinnässä ovat olleet
viime vuosina ripeitä. Paljon ripeämpiä, kuin
asiantuntijat olettivat vuosikymmen sitten. Tämä
antaa aihetta toivoon. Ongelma on ratkaistavissa
ja tarvittavat keinot ovat pääosin tiedossa.
Hankalin puoli ongelmaa on yhteiskunnallinen:
kuinka valtiot, yritykset ja yksilöt saadaan tekemään
päätöksiä, joilla hillintäkeinot tulevat käyttöön. Osa
tutkimuksesta tarkasteleekin kannustinmekanismeja,
esimerkiksi päästökauppaa, verotusta tai rahoitusta,
joilla ilmastonmuutoksen hillintä saataisiin
kiinteäksi osaksi taloudellista päätöksentekoa. Tällöin
esimerkiksi yritysten olisi mahdotonta sivuuttaa
ilmastotoimet, koska päästöjen pitäminen ennallaan
olisi yksinkertaisesti liian kallista.
Mikään määrä tutkimusta ei kuitenkaan poista
yhtä tosiasiaa: päästöjen vähentäminen on kiinni teoista,
ei tiedosta. Jokainen meistä voi valinnoillaan
niin kotona, töissä, kaupassa tai äänestyskopissa
vaikuttaa ilmastonmuutoksen etenemiseen.
Tommi Ekholm
Lämpöaalto
Etelämantereella
Etelämantereen itäosissa oli 15.–22.3.2022
laajalla alueella erittäin lämmintä, jopa
30–40 °C lämpimämpää kuin maaliskuussa
keskimäärin. Esimerkiksi ranskalaisitalialaisella
Dome Concordia -asemalla
3234 metrin korkeudessa lämpötila nousi
lukemaan -12,2 °C, kun yleensä maaliskuun
lämpötilat alueella ovat -50 °C:n tuntumassa.
Mantereen länsiosissa oli samaan aikaan
tavanomaista kylmempää. Koko Antarktiksen
aluekeskiarvo oli 18. maaliskuuta noin
6 °C tavallista lämpimämpi.
Sääilmiö sai alkunsa Australian eteläpuolella
sijainneesta voimakkaasta matalapaineesta,
joka kuljetti lämmintä ilmaa etelään.
Jo Australiassa oli tavallista lämpimämpää,
ja kovan tuulen vuoksi ilma ei ehtinyt jäähtyä
matkallaan Antarktikselle. Koska voimakas
matalapaine ulottui paksuun ilmakerrokseen,
se pystyi kuljettamaan lämmintä ilmaa Itä-
Antarktiksen ylängölle yli 3 km:n korkeuteen.
Päinvastoin kuin tässä säätilanteessa,
viime vuosikymmeninä Länsi-Antarktiksella
ilmasto on lämmennyt nopeasti ja mannerjäätikkö
menettänyt paljon massaa, mutta
Itä-Antarktiksella lämpeneminen on ollut
hitaampaa ja mannerjäätikkö on hieman kasvanut.
Kokonaisuutena Antarktiksen mannerjäätikön
sulaminen on suurimpia uhkakuvia
globaalin merenpinnan nousun kannalta.
Timo Vihma
KUVA: ADOBE STOCK
10 | ILMASTOKATSAUS 3/2022

KUUKAUDEN HAVAINTO
Maaliskuu oli Pohjois-
Lappia lukuun ottamatta
selvästi tavanomaista
vähäsateisempi ja
aurinkoisempi. Maan
etelä- ja keskiosissa oli
viimeksi aurinkoisempi
maaliskuu vuonna 2013,
ja etelärannikolla kulunut
maaliskuu oli toiseksi
aurinkoisin viimeisten
60 vuoden aikana.
KUVA: ADOBE STOCK
ILMASTOKATSAUS 3/2022 | 11

ITÄMERI
Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista.
Jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.
KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE
Meriveden keskimääräinen pintalämpötila maaliskuussa 2022 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020
keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot maaliskuussa 2022 on esitetty yhdeksältä asemalta.
Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa
jaksolla 1991–2020.
MERIVEDEN KORKEUS
HAMINA PITÄJÄNSAARI
RAUMA PETÄJÄS
HELSINKI KAIVOPUISTO
PIETARSAARI LEPPÄLUOTO
FÖGLÖ DEGERBY
KEMI AJOS
Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen maaliskuussa 2022. Kuvaajissa on esitetty
mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus. Keltainen vaakaviiva kuvaa matalan vedenkorkeuden
varoitusrajaa.
12 | ILMASTOKATSAUS 3/2022

Date created: 2022-04-03
Date created: 2022-04-03
ecmf VT: Thursday 01 March 2018 00 UTC surface Sea ice area fraction
ecmf VT: Friday 01 March 1991 00 UTC surface Sea ice area fraction
ecmf VT: Thursday 01 March 2018 00 UTC surface Sea ice area fraction
ecmf VT: Friday 01 March 1991 00 UTC surface Sea ice area fraction
ARKTISET ALUEET
ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA MAALISKUUSSA
Arktisella alueella merijään laajuus oli maaliskuussa 14,7 miljoonaa neliökilometriä, joka oli
noin 3 % vähemmän kuin vuosien 1991–2020 keskiarvo. Jääpeite on ollut viime vuoden
heinäkuusta lähtien hieman tavanomaista pienempi, mutta selvästi pienimpiä havaintoja
laajempi. Pienin maaliskuun jääpeite havaittiin vuonna 2018, jolloin jäällinen alue oli noin
5 % tavanomaista pienempi. Kuluvan talven laajin jääpeite saavutettiin lähellä helmimaalis
kuun vaihdetta, jonka jälkeen jääpeite on vähitellen pienentynyt.
Atlantin ja Tyynenmeren puolella jääpeitteen laajuuden vaihtelu heijastelee pintalämpötilan
poikkeamia jääpeitteen reunamilla. Atlantin puolella Pohjoisella Labradorinmerellä
jäätä oli tavanomaista enemmän ja Saint Lawrencen lahdella sekä Newfoundlandin pohjoisrannikolla
tavanomaista vähemmän. Itäisellä Atlantilla jäätä oli tavanomaista vähemmän
Barentsinmerellä, Huippuvuorien itäpuolella, Tanskansalmessa ja pohjoisella Grönlanninmerellä.
Tyynenmeren puolella jäätä oli Ohotanmerellä tavanomaista vähemmän ja
Beringinmerellä tavanomaista enemmän.
Arctic sea ice concentration for March 2022
Arctic sea ice concentration for March 2022
Average Average concentration
Anomaly
100 100
80 80
100 100
75 75
50 50
25 25
60 60
%% 00
%
40 40
-25 -25
20 20
Average Average ice ice edge edge March March 1991-2020
00
Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella
maaliskuussa 2022. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen
keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen
alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.
(Data: (Data: ERA5. ERA5. Reference period: period: 1991-2020. Credit: Credit: C3S/ECMWF)
-50 -50
-75 -75
-100
Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella
jakson 1991–2020 keskiarvosta maaliskuussa 2022.
LÄHTEET
ECMWF Copernicus Climate Change Service
Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
ILMASTOKATSAUS 3/2022 | 13

KASVIHUONEKAASUPITOISUUDET SUOMESSA
Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.
PALLAS - SAMMALTUNTURI
UTÖ
1 kk
1 vuosi
Useita
vuosia
(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)
Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot
viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen
vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön
asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys
useamman vuoden ajalta.
TAUSTATIETOA
• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin
kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto -
pro sessista ja sementintuotannosta.
• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään
tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta,
märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja
fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.
• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi
14 | ILMASTOKATSAUS 3/2022

TILASTOISTA POIMITTUA
Helmikuun Ilmastokatsauslehdessä
kerrottiin
Virolahdella mitatusta
uudesta helmikuun sadeennätyksestä.
Lehden
julkaisun jälkeen saatiin
vielä lisää havaintotietoja
Siuntion Sjundbyn manuaaliselta
sadeasemalta, jossa
helmikuun sademäärä oli
142,7 mm, joka on suurin
Suomessa koskaan mitattu
helmikuun sademäärä.
ILMASTOKATSAUS 3/2022 | 15

LÄMPÖTILOJA JA SADEMÄÄRIÄ MAALISKUUSSA
HELSINKI, KAISANIEMI
JOKIOINEN
JYVÄSKYLÄ
SEINÄJOKI, PELMAA
JOENSUU
SIIKAJOKI, RUUKKI
SODANKYLÄ
UTSJOKI, KEVO
Maaliskuussa 2022 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen
käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut
vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania,
ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.
16 | ILMASTOKATSAUS 3/2022

LÄMPÖTILOJA JA SADEMÄÄRIÄ MAALISKUUSSA
KESKILÄMPÖTILA
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA
VERTAILUKAUDESTA 1991–2020
SADEMÄÄRÄ
SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA
VERTAILUKAUDESTA 1991–2020
ILMASTOKATSAUS 3/2022 | 17

MAALISKUUN KUUKAUSITILASTO
HAVAINTOASEMA
KESKI-
LÄMPÖTILA
°C
YLIN
LÄMPÖTILA
°C
ALIN
LÄMPÖTILA
°C
SADE-
MÄÄRÄ
MM
SUURIN VRK-
SADEMÄÄRÄ
MM
LUMENSYVYYS
15. PÄIVÄNÄ
CM
2022 1991–
2020
2022 PVM 2022 PVM 2022 1991–
2020
2022 PVM 2022 1991–
2020
PARAINEN UTÖ 2,0 0,0 11,6 20. -3,0 31. 1,3 32 0,6 30. 0 0
JOMALA JOMALABY 1,8 -0,2 15,3 20. -7,3 31. 2,5 34 0,6 29. 0 1
KAARINA YLTÖINEN 0,1 -1,3 12,0 20. -10,7 5. 4,8 37 1,6 27. 22 10
HELSINKI KAISANIEMI 1,0 -0,7 13,6 20. -8,2 5. 9,0 34 3,9 8. 26 13
HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA -0,2 -1,4 14,0 20. -14,3 10. 10,3 34 4,3 27. 55 14
JOKIOINEN ILMALA -0,5 -1,9 13,3 20. -13,9 5. 8,2 31 2,5 27. 40 18
KOUVOLA ANJALA -1,1 -2,0 13,6 20. -16,5 10. 13,1 40 6,9 27. 60 30
HEINOLA ASEMANTAUS -0,6 -2,3 13,8 20. -14,1 5. 17,7 33 7,1 27. 64 36
TAMPERE HÄRMÄLÄ -0,3 -1,9 14,0 20. -13,2 5. 9,6 29 4,6 27. 47 23
KANKAANPÄÄ NIINISALO 0,1 -2,3 13,5 20. -13,3 31. 13,8 35 6,1 27. 35 33
JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA -1,5 -3,5 13,2 20. -16,8 5. 13,9 32 6,8 27. 69 43
SAVONLINNA PUNKAHARJU -2,3 -3,3 12,4 21. -16,6 5. 20,0 35 11,9 25. 63 45
SEINÄJOKI PELMAA -0,3 -2,5 10,8 20. -12,3 4. 16,1 26 5,6 27. 35 17
KUOPIO MAANINKA -2,2 -3,8 11,4 21. -17,5 5. 18,7 31 7,5 27. 68 47
LIEKSA LAMPELA -3,7 -4,7 11,5 21. -23,0 8. 19,7 29 9,9 25. 67 55
SIIKAJOKI RUUKKI -1,8 -4,0 9,3 21. -17,9 29. 12,6 28 4,8 25. 56 42
SUOMUSSALMI PESIÖ -4,0 -5,9 10,9 21. -20,0 5. 12,4 39 7,8 25. 80 75
ROVANIEMI APUKKA -3,9 -6,6 10,1 21. -25,2 4. 11,1 29 2,8 7. 64 63
SODANKYLÄ TÄHTELÄ -3,9 -7,1 8,9 21. -23,7 4. 8,2 30 2,9 1. 71 77
INARI SAARISELKÄ -4,7 -7,7 8,1 20. -24,0 7. 24,3 32 5,1 1. 96 77
ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI -5,2 -8,8 7,6 20. -21,8 7. 36,5 37 16,4 19. 105 93
UTSJOKI KEVO -4,5 -7,8 8,4 21. -28,6 28. 23,3 21 7,2 23. 72 64
AURINGONPAISTETUNNIT
LUMENSYVYYS
KUUKAUSISUMMA
15.3. 31.3.
PAIKKAKUNTA 2022 1991–2020
UTÖ 260,1 152
MAARIANHAMINA 254,8
TURKU 214,4 141
HELSINKI 232,6 146
JOKIOINEN 201,2 144
KOUVOLA 219,4 135
JYVÄSKYLÄ 200,1 136
SEINÄJOKI 172,6 145
KUOPIO 202,5
OULU 175,7
ROVANIEMI 163,9
SODANKYLÄ 153,6 141
UTSJOKI 112,8 130
18 | ILMASTOKATSAUS 3/2022

MAALISKUUN TUULITIEDOT
Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.
PARAINEN, UTÖ
VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
KALAJOKI, ULKOKALLA
PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI
KOVATUULISET PÄIVÄT
0–1 m/s
tyyni
1–4 m/s
heikko
4–8 m/s
kohtalainen
8–14 m/s
navakka
14–21 m/s
kova
21– m/s
myrsky
HAVAINTOASEMA 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31.
KOTKA, HAAPASAARI
HELSINKI, HARMAJA
HANKO, RUSSARÖ
PARAINEN, UTÖ
KÖKAR, BOGSKÄR
HAMMARLAND, MÄRKET
RAUMA, KYLMÄPIHLAJA
KRISTIINANKAUPUNKI
VALASSAARET
KALAJOKI, ULKOKALLA
KEMI, AJOS
Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty
oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. Harmaa väri esittää puuttuvia havaintoja.
ILMASTOKATSAUS 3/2022 | 19

KESKILÄMPÖTILAN VIIKKOENNUSTEET JA POIKKEAMAT VIIKOILLE 16–21
Ennuste on tehty 18.3.2022 ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.
18.4.–24.4.
25.4.–1.5.
2.5.–8.5.
°C
°C
9.5.–15.5.
16.5.–22.5.
23.5.–29.5.
°C
°C
Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät
kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).
20 | ILMASTOKATSAUS 3/2022

FMI’S MONTHLY CLIMATE BULLETIN – SUMMARY OF MARCH 2022
Sun shone warmly
in March
March was 1–3 °C warmer than usually in most of Finland. Moreover, it was a sunny and
dry month. Particularly in mid-March, there were a plenty of warm and sunny days. However,
in southern and eastern Finland snow cover remained mainly thicker than usually.
The statistics of the Finnish Meteorological
Institute show that in most
of Finland the mean temperature
in March was 1–3 °C higher than the
long-term average from the reference
period 1991–2020. In Lapland the
warm anomaly was locally even larger
than 3 °C whereas in south-eastern
Finland temperatures were closest to
the average.
With the exception of northern
Lapland, March was moreover a sunny
and dry month. In the southwestern
archipelago and Hanko Peninsula
precipitation level remained even below
5 mm with the smallest amount
of precipitation, 1.2 mm, measured
in Fagerholm, Pargas. A few stations
measured their lowest level of precipitation
in March on record. However,
in March 1969, for instance, more than
30 stations recorded less than 1 mm
of precipitation and two stations in
western Finland did not receive any
precipitation during the month.
The highest level of precipitation
in March, 38.3 mm, was measured in
the northernmost weather station in
Finland in Nuorgam, Utsjoki. In addition
to northern Lapland, the precipitation
level soared close to the longterm
average locally in the central
parts of Finland.
Along the southern coast of Finland,
the count of sunshine hours in March
was the second highest for the last 60
years. In the southwestern archipelago,
sun shone more than 250 hours and
the highest count of sunshine hours,
260.1 h, was measured in Utö, Pargas. It
was only ten hours less than the highest
count of sunshine hours measured
in Finland in March after the 1950s, i.e.,
270 hours in Turku in March 2013.
The warmest and sunniest weather
period in March took place between
the 12th and 24th when a large and
almost stationary high-pressure area
was positioned southwards of Finland.
Daytime temperatures climbed to over
10 °C on many days and the highest
temperature of the month, 15.6 °C, was
measured in Hyvinkää on 20 March. On
the same day, a station-specific warm
temperature record for March with
11.6 °C was measured in Utö, Pargas in
outer archipelago.
In Lapland weather started to turn
colder on the 24th and in the south
the warm period ended on 26 March
with stormy northerly winds blowing
in the sea areas and a blizzard causing
difficult road conditions in the
central parts of Finland. Thereafter,
cold northerly airflow prevailed until
the end of March.
Despite of many warm and sunny
days in March, the melt of snow was
slow due to cold nights. Thus, snow
cover remained thicker than usually
in most of southern and eastern Finland
throughout the month. From the
southwest, however, most of snow was
melted by the end of March.
Ilari Lehtonen
-30.6 °C
Kevojärvi,
Utsjoki 28.3.
+15.6 °C
Hyvinkäänkylä,
Hyvinkää, 20.3.
Highest and lowest temperatures
HIGHLIGHTS: MARCH 2022
• The global average temperature
for March 2022 was about 0.4ºC
higher than the 1991-2020 average
for March, which makes it the fifth
warmest on record.
• In Europe, March was about 0.4ºC
cooler than average, which is the
third coldest in the last 10 years.
• Most of Europe was drier than average.
The Iberian Peninsula was an
exception with wetter-than-average
conditions that contrasted strikingly
to the dryness observed in February.
Source: Copernicus Climate Bulletin
ILMASTOKATSAUS 3/2022 | 21

Ilmatieteen laitos
ilmastokatsaus@fmi.fi
www.ilmastokatsaus.fi