Ilmastokatsaus 5/2021

5/2021
—
Toukokuu toi pyryä,
helteitä ja rankkasateita
—
Luontopohjaiset ratkaisut
sään ääri-ilmiöihin
sopeutumisessa

SISÄLTÖ
5/2021
Pääkirjoitus — 3
Toukokuu toi pyryä, helteitä ja rankkasateita — 4
Sääkehitys toukokuussa — 6
Toukokuun säätapahtumia maailmalta — 7
Luontopohjaiset ratkaisut sään
ääri-ilmiöihin sopeutumisessa — 8
Vihdin säätutka otetaan käyttöön heinäkuun alussa — 10
Kuukauden havainto — 11
Itämeri — 12
Arktiset alueet — 13
Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14
Tilastoista poimittua — 15
Lämpötiloja ja sademääriä toukokuussa — 16
Toukokuun kuukausitilasto — 18
Toukokuun tuulitiedot — 19
Lämpötilan viikkoennusteet — 20
Summary of May 2021 — 21
Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen
lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5
kk jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.
TOUKOKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/toukokuu
ILMASTOKATSAUS
23. vuosikerta
ISSN: 2341-6408
DOI: 10.35614/ISSN-2341-
6408-IK-2021-05-00
Ilmestyy noin kuukauden
20. päivänä
JULKAISIJA
Ilmatieteen laitos
PL 503
00101 Helsinki
www.ilmastokatsaus.fi
ilmastokatsaus@fmi.fi
Vaihde: 029 539 1000
TOIMITUS
Hilppa Gregow (päätoimittaja)
Sami Ahonen
Hada Ajosenpää
Achim Drebs
Juha Karhu
Ilari Lehtonen
Anna Luomaranta
Petra Roiha
KANNEN KUVA
Ilari Lehtonen
ULKOASU
Marko Myllyaho
© Ilmatieteen laitos
2 | ILMASTOKATSAUS 5/2021

PÄÄKIRJOITUS
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen kirii
hillintää
Meneillään olevassa ilmastonmuutoksessa lämpenemistä
hillitsevät toimet ovat olleet ja ovat ensisijaisia: mitä enemmän
ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasupäästöjä saadaan
hillittyä, sitä maltillisempaa lämpeneminen on. Toisaalta
vaikka onnistuisimme kuinka täydellisesti hillintätoimissa,
tulevat sukupolvet tulevat joka tapauksessa elämään ilmasto-oloiltaan
erilaisella planeetalla. Sopeutua on siis pakko,
myös täällä Suomessa. Mutta miten sopeutumista sitten tulisi
edistää?
Suomi on suuri maa, etenkin pitkä. Noin kymmenen leveyspiirin
väliin mahtuu paljon erilaista ilmastoa, joka nyt siis
muuttuu. Sopeutujan, kuten esimerkiksi kaupungin kannalta
tarve olisi ensinnäkin tietää mikä muuttuu ja kuinka paljon,
sekä mitä vaikutuksia (joko positiivisia tai negatiivisia) muutoksella
on. Esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa hulevesien
hallinnan ja rakentamisen kannalta olisi tiedettävä kuinka
paljon enemmän sadevettä on odotettavissa. Tai kuinka paljon
helteet lisääntyvät, jotta tämä voidaan huomioida vaikkapa
sairaalan viilennystarpeessa.
Sopeutumista tukevaa tietoa on tarjolla yhä enemmän.
Haasteeksi usein muodostuukin se, että tietoa on liikaa tai
sen käyttö ei ole suoraviivaista. Onneksi nyt on meneillään
useita Suomen Akatemian ja ministeriöiden rahoittamia
hankkeita, joissa nimenomaan pyritään tuomaan tietoa
mahdollisimman monen sopeutujan käyttöön yhteismitallisesti
koko Suomeen. Tämä on tärkeää, jotta sopeutumisessa
ei tulisi suuria alueellisia eroja ja että sopeutuminen ei
muutenkaan jää liikaa takamatkalle suhteessa tällä hetkellä
nopeasti etenevään ilmastonmuutokseen.
Minä aloitan pikkuhiljaa sopeutumisen kesälomaani!
ANTTI MÄKELÄ
Ryhmäpäällikkö
Sopeutujan, kuten
esimerkiksi kaupungin
kannalta
tarve olisi ensinnäkin
tietää mikä
muuttuu ja kuinka
paljon, sekä mitä
vaikutuksia muutoksella
on.
ILMASTOKATSAUS 5/2021 | 3

-15,1 °C
Enontekiö, Kilpisjärvi, 6.5.
Enontekiö, Näkkälä, 2.5.
+30,8 °C
Ilomantsi, Pötsönvaara, 19.5.
Kuukauden
ylin ja alin
lämpötila
122,8 mm
Kuukauden suurin sademäärä,
Nokia, Tottijärvi.
41,4 mm
Kuukauden suurin
vuorokausisademäärä,
Toholampi, Laitala, 19.5.
4 | ILMASTOKATSAUS 5/2021

KUUKAUSIKATSAUS
Toukokuu toi
pyryä, helteitä ja
rankkasateita
Toukokuussa sää oli hyvin vaihtelevaa. Kuukausi alkoi koleana, mutta toukokuun
puolivälissä oli helteitä. Loppukuusta oli jälleen viileämpää. Kuukausi oli yksi
sateisimmista toukokuista viimeisten vuosikymmenten aikana.
KUVA: JOONA KOTILAINEN/KUVIASUOMESTA.FI
Toukokuun keskilämpötila oli suurimmassa
osassa maata lähellä pitkän ajan
keskiarvoa. Itä-Suomessa oli vajaan asteen
verran normaalia lämpimämpää,
kun taas Lapissa ja osassa Pohjanmaata
oli noin asteen verran normaalia kylmempää.
Lämpötilan vaihtelut kuukauden
aikana olivat kuitenkin suuria, sillä
toukokuun ensimmäinen kolmannes oli
selvästi tavanomaista koleampi ja keskimmäinen
kolmannes vastaavasti selvästi
tavanomaista lämpimämpi. Loppukuusta
oli jälleen viileämpää.
Toukokuu oli yleisesti ottaen hyvin
sateinen kuukausi. Useilla havaintoasemilla
kirjattiin suurin toukokuun sademäärä
viimeisten 50–70 vuoden ajalta,
ja esimerkiksi Jokioisten Ilmalassa mitattiin
vuodesta 1902 alkavan havaintoaikasarjan
suurin toukokuun sademäärä,
98,4 mm. Sateisimmilla alueilla
satoi noin 100–120 mm, kun tyypillisesti
toukokuussa sataa noin 35–50 mm.
Vesistöjen pinnat olivat tavanomaista
korkeammalla, ja esimerkiksi Päijänteen
vedenkorkeus lähestyi toukokuun
päättyessä tulvarajaa.
Toukokuun aikana paikannettiin
noin 15 000 maasalamaa, mikä on lähes
kaksinkertaisesti pitkän ajan keskiarvoon
verrattuna. Lähes kaikki salamaniskut
havaittiin viikon aikana
14.–20.5. Aktiivisin ukkospäivä oli 19.5.,
jolloin havaittiin noin puolet toukokuun
salamoista. Samana päivänä Toholammin
Laitalassa satoi 41,4 mm, joka oli
suurin toukokuussa havaittu vuorokausisademäärä,
joskin paikoin ukkoskuurojen
yhteydessä satoi todennäköisesti
paljon enemmänkin.
POHJOIS-KARJALASSA LUMIPYRY
VAIHTUI HELTEISIIN ALLE VIIKOSSA
Toukokuun alussa jatkui huhtikuun lopulla
alkanut viileä sääjakso. Vappu oli
kolea, mutta etelässä poutainen. Sitä
vastoin Itä-Lapissa satoi vappuna jopa
toistakymmentä senttiä lunta. Lapissa
oli toukokuun ensimmäisellä viikolla yli
10 asteen yöpakkasia, ja etelämpänä
2.5. vastainen yö oli hyvin kylmä.
Perjantaina 7.5. Itä- ja Pohjois-Suomessa
herättiin hyvin talviseen aamuun.
Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa
oli yön aikana pyryttänyt jopa 20 senttiä
lunta. Aamupäivän aikana lumipyry
liikkui pohjoiseen, ja päivällä lunta pyrytti
sakeasti Lapissa.
Äitienpäivän jälkeen etelästä alkoi
virrata Suomeen hyvin lämmintä ilmaa,
ja sää lämpeni nopeasti. Etelä-Suomessa
lämpötila nousi hellerajan tuntumaan
jo 11.5., mutta lämpimimmillään
sää oli 12.–13.5., jolloin päivälämpötilat
olivat Lappia lukuun ottamatta lähellä
ylimpiä toukokuun alkupuolella mitattuja
lukemia. Helatorstaina 13.5. helleraja
ylittyi pohjoisimmillaan Taivalkoskella
ja Ylivieskassa mitattiin 28,7 °C.
Toukokuun ylin lämpötila mitattiin
kuitenkin 19.5., jolloin Itä-Suomeen virtasi
Venäjältä erittäin lämmintä ilmaa.
Ilomantsin Pötsönvaarassa mitattiin
peräti 30,8 °C, joka oli uusi toukokuun
lämpöennätys Pohjois-Karjalassa ja
jäi vain kahden kymmenysosa-asteen
päähän koko Suomen toukokuun lämpöennätyksestä.
Kuhmon Kalliojoella
mitattiin puolestaan Kainuun toukokuun
lämpöennätykseksi 30,2 °C, kun
taas Pohjanmaan rannikolla oli samaan
aikaan alle 10 astetta lämmintä.
Lappiin alkoi virrata hyvin koleaa ilmaa
Jäämereltä 20.5., ja viikonloppuna
22.–23.5. oli etenkin Pohjois-Suomessa
koleaa. Osassa Keski- ja Pohjois-Lappia
satoi 22.5. noin 15 cm lunta.
Viileänpuoleinen säätyyppi jatkui
toukokuun loppuun asti. 26.5. etelärannikolla
myrskysi ja satoi hyvin runsaasti.
Suomenlahdella itämyrsky oli vuodenaikaan
nähden voimakas, ja Hangon
Russarössä keskituulen nopeudeksi
mitattiin kovimmillaan 27,6 m/s. Helsingin
Kaisaniemessä puolestaan satoi
39,7 mm vuorokaudessa, mikä on aseman
suurin toukokuinen vuorokausisademäärä
vuodesta 1845 lukien.
Ilari Lehtonen
ILMASTOKATSAUS 5/2021 | 5

SÄÄKEHITYS TOUKOKUUSSA
Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).
Teksti: Ilari Lehtonen
7.5. Suomen itärajaa pitkin pohjoiseen
liikkunut matalapaine toi yöllä lumipyryn
Pohjois-Karjalaan ja Kainuuseen. Enimmillään
lunta satoi noin 20 cm. Päiväksi pyryalue
siirtyi Lappiin. Kolea säätyyppi vallitsi
Suomessa koko toukokuun ensimmäisen
kolmanneksen ajan.
11.5. Toukokuun toisella viikolla sää lämpeni
nopeasti, kun etelästä virtasi hyvin lämmintä
ilmaa. Muutamalla Etelä-Suomen paikkakunnalla
oli kesän ensimmäinen hellepäivä
jo 11.5., ja parina seuraavana päivänä lämpötila
nousi 25 asteen yläpuolelle laajalti maan
etelä- ja keskiosissa Pohjois-Pohjanmaata
myöten.
19.5. Erittäin lämmintä ilmaa liikkui Suomen
itäpuolella pohjoiseen. Vienanmeren rannalla
Arkangelissa mitattiin kaupungin uudeksi
toukokuun lämpöennätykseksi 32,1 °C.
Myös itäisimmässä Suomessa lämpötila
nousi 30 asteeseen, kun taas Pohjanmaan
rannikolla oli samaan aikaan sateessa alle 10
astetta lämmintä. Illalla ilmamassojen rajapinnassa
liikkui voimakkaita ukkoskuuroja.
6 | ILMASTOKATSAUS 5/2021
26.5. Etelästä noussut okkluusiorintama
aiheutti voimakkaita myrskytuulia ja toi hyvin
runsaita sateita Etelä-Suomeen. Monin
paikoin lounaissaaristossa ja Uudellamaalla
satoi yli 30 mm vuorokauden aikana, Siuntion
Sjundbyssä peräti 39,5 mm ja Helsingin
Kaisaniemessä 39,7 mm. Sadealueen liikkuessa
pohjoiseen sade muuttui seuraavana
yönä lumeksi Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan
pohjoisosissa sekä Kainuussa.

Date created: 2021-06-03
Date created: 2021-06-03
Date created: 2021-01-03
Global
Global
Global
Europe Europe
Europe
TOUKOKUUN SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALTA
MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA TOUKOKUUSSA 2021
MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA
Toukokuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli vuodesta 1880 alkavien mittausten kuudenneksi
korkein yhdessä vuoden 2018 kanssa.
ARKTINEN MERIJÄÄ
Arktisen merijään laajuus oli noin 5 % pienempi kuin vuosien 1981–
2010 toukokuun keskiarvo. Toukokuun merijään laajuus oli yhdeksänneksi
pienin vuodesta 1979 alkavien satelliittihavaintojen aikakaudella.
POHJOIS-AMERIKKA
Pohjois-Amerikassa toukokuu oli kylmin
vuoden 2011 jälkeen.
EUROOPPA
Euroopassa toukokuu oli kylmin vuoden 2004
jälkeen. Isossa-Britanniassa toukokuu oli kylmin
vuoden 1996 ja Saksassa vuoden 2010 jälkeen.
AASIA
Aasiassa toukokuu oli mittaushistorian
toiseksi lämpimin, vain vuoden 2020 toukokuu
oli vielä lämpimämpi. Kuukauden keskilämpötila
oli jopa 3 astetta keskimääräistä
korkeampi Aasian länsi- ja pohjoisosissa.
YHDYSVALLAT
Yhdysvaltain länsiosissa kärsittiin kuivuudesta,
kun taas itärannikolla esiintyi
hitaasti etenevien ukkoskuurojen yhteydessä
rankkasateita ja äkkitulvia.
TROOPPINEN SYKLONI ANA
Trooppinen sykloni Ana muodostui 22. toukokuuta
Atlantilla. Vuosi 2021 on seitsemäs peräkkäinen vuosi,
kun Atlantilla muodostuu nimetty hurrikaani ennen
virallista hurrikaanikautta, joka alkaa 1. kesäkuuta.
AFRIKKA
Afrikassa toukokuu oli mittaushistorian
kuudenneksi lämpimin.
HONGKONG
Hongkongissa toukokuu oli
mittaushistorian lämpimin.
TROOPPINEN SYKLONI TAUKTAE
Tauktae oli Saffir-Simpsonin asteikolla
kategorian 4 trooppinen sykloni ja yksi
voimakkaimmista Intian länsirannikolle
rantautuneista trooppisista sykloneista.
ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ
Merijään laajuus oli noin 2 % suurempi kuin vuosien 1981–2010
toukokuun keskiarvo ja se oli suurin vuoden 2015 jälkeen.
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA TOUKOKUUSSA 2021 JAKSON 1981–2010
KESKIARVOSTA MAAILMALLA Surface Surface air air
(VASEMMALLA) air temperature temperature anomaly anomaly for
JA EUROOPASSA for December May 2021 2021
(OIKEALLA).
2020
11
10
10
6 6 6
4 4 4
(Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF)
(Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF)
(Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF)
2 2 2
0 0°C0
°C °C
-2
-2 -2
-4
-4 -4
-6
-6 -6
-11
-10
-10
LISÄTIETOA
https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202105
https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins
Lähde: NOAA/NCDC
Copernicus Climate Change Service
Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
ILMASTOKATSAUS 5/2021 | 7

Luontopohjaiset
ratkaisut sään
ääri-ilmiöihin
sopeutumisessa
8 | ILMASTOKATSAUS 5/2021

LUONTOPOHJAISET RATKAISUT
Sään ääri-ilmiöt altistavat maaseutu- ja kaupunkiympäristön taloudellisille
vahingoille. Luontopohjaiset ratkaisut – ratkaisut, jotka
ammentavat inspiraatiota luonnon omista prosesseista, voivat olla
varteenotettavia sopeutumiskeinoja näiden riskien pienentämiseksi.
Näiden ratkaisujen tutkiminen vaatii monitieteistä yhteistyötä,
jotta niiden vaikuttavuutta voidaan arvioida nyt ja tulevaisuudessa.
Sään ääri-ilmiöt toistuvat useammin ja voimakkaammin
tulevaisuudessa Suomessa ja muualla
maailmassa ilmastonmuutoksen takia. Kuivuuskaudet,
lumettomat talvet, myrskyt ja ukkoset
altistavat maa- ja metsätaloussektorin taloudellisille
vahingoille, kuten satotappioille ja metsien
myrskytuhoille. Lisääntyneet rankkasateet aiheuttavat
tulvia, joista johtuvat aineelliset ja aineettomat
menetykset voivat kasvaa. Helleaallot
aiheuttavat terveysongelmia, erityisesti ikäihmisille.
Nämä riskit asettavat yhteiskunnille paineita
varautua tiheämmin esiintyviin luonnonilmiöiden
aiheuttamiin moninaisiin vahinkoihin.
harmaita ja luontopohjaisia ratkaisuja keskenään.
Mahdollisuuksien kirjo on siis runsas ja rajanveto eri
vaihtoehtojen luokituksessa joskus hankalaa.
Ilmatieteen laitos on ollut mukana tutkimassa
luontopohjaisten ratkaisujen mahdollisuuksia
kaupunki- (TASAPELI-hanke) ja maaseutuympäristöissä
(OPERANDUM-hanke). Suomessa
on toteutettu eri tutkimusohjelmien pohjalta jo
useita NBS:iä. Saimaalla, Puruveden seudulla
on rakennetuilla kosteikoilla, lasketusaltailla ja
pohjapadoilla pyritty hillitsemään lisääntyneen
talvisadannan aiheuttamaa ravinnekuormitusta
SOPEUTUMISTOIMIEN MERKITYS KOROSTUU
KUVA: ADOBE STOCK
Ääri-ilmiöiden intensiteetin ja levinneisyyden kasvun
varalta sopeutumistoimien merkitys korostuu
tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen hillinnän rinnalla.
Perinteisten teknologisten ”harmaiden” ratkaisujen
lisäksi viime vuosien aikana on muodostunut
luontopohjaisten ratkaisujen (nature-based
solutions, NBS) joukko, joilla ääri-ilmiöiden aiheuttamiin
ongelmiin pyritään varautumaan luonnosta
inspiroituen ja sen omia prosesseja mukaillen.
Ratkaisujen kategorisointi voi olla hankalaa. Sopeutumistoimien
kirjo voidaan nähdä janana, jonka
toisessa päässä on perinteiset ”harmaat” teknologiset
ratkaisut, kuten esimerkiksi padot, ojat ja vedenpuhdistuslaitokset.
Toisessa ääripäässä on siniset
ja vihreät NBS:t, joissa sopeutumiseen pyritään
ennallistamalla vesi- ja maaekosysteemejä. Näiden
kahden ääripään välissä on hybridi-NBS:t, kuten
esimerkiksi viherkatot, joissa pyritään yhdistämään
Pääkaupunkiseudulle on perustettu kosteikkoja.
Kuvassa Viikin hulevesien hallintaa varten
rakennettu kosteikko.
KUVA: JAAKKO JUVONEN
ILMASTOKATSAUS 5/2021 | 9

YLÄTUNNISTE
VIHDIN SÄÄTUTKA
vesistöihin. Lisäksi OPERANDUM-hankkeessa
tutkitaan myös peitteisen metsänkäsittelyn merkitystä
rehevöitymisen vähentämisessä. Luontopohjaisten
ratkaisujen keskeisenä tavoitteena
sopeutumisen lisäksi on tuottaa lisäarvoa, kuten
esimerkiksi lisätä hiilinieluja, biodiversiteettiä, virkistysarvoa,
sekä parantaa ilman- ja vedenlaatua.
YHTEISTYÖ ON KESKEISTÄ
Ilmastonmuutokseen ja siihen sopeutumiseen
liittyvät ilmiöt ja vaikutusketjut ovat äärimmäisen
laajoja. Siksi luontopohjaisten ratkaisujen tutkimus
vaatii monitieteistä yhteistyötä. Tyypillisesti
tutkimustyö alkaa biofyysisen ilmiön, kuten sadannan
ja siitä aiheutuvan tulvan mallinnuksella,
jolla pyritään arvioimaan esimerkiksi nykyisten ja
tulevaisuuden ääri-ilmiöiden esiintyvyyttä ja vaikutuksia.
NBS:n vaikutukset mallinnetaan tähän
kehikkoon, jolloin voidaan vertailla alueen haavoittuvuutta
ääri-ilmiöille NBS:n kanssa ja ilman
sitä. Tämän jälkeen arvioidaan taloudellisia vaikutuksia
esimerkiksi kustannus-hyötyanalyysillä,
jonka tarkoituksena on arvioida, onko kyseisen
NBS:n rakennuttaminen kannattavaa yhteiskunnalle.
Ilmatieteen laitoksella on tärkeä asema sopeutumistoimien
tutkimuksessa toisaalta sää- ja
ilmastotiedon tuottajana, mutta myös taloudellis-sosiaalisten
vaikutusten arvioijana.
Luontopohjaisten ratkaisuiden kokonaisvaikutusten
arvioinnista tekee haastavaksi lisäarvojen,
kuten luontoarvojen tai luonnon monipuolisuuden,
sisällyttäminen tutkittaviin vaikutuksiin.
Perinteisten harmaitten ratkaisujen vaikutukset
ovat tyypillisesti ”pistemäisiä” ja vaikutusarvioinnissa
voidaan keskittyä yhden ilmiön kuvaamiseen,
jolloin vaikutusketjut ja niiden taloudellinen
arvioiminen on yksinkertaisempaa.
Luontopohjaisiin ratkaisuihin kytköksissä oleva
ajatus kokonaisvaltaisesta ongelmanratkaisusta
ja sopeutumisesta lisäarvoineen vaatii tutkimukselta
paljon, jotta vaikutusketjut saadaan
selvitettyä ja arvioitua. Tästä johtuen NBS:ien
vaikutuksien arvioinnissa luonnon- ja insinööritieteiden
rinnalla korostuvat sosiaali- ja yhteiskuntatieteellinen
tutkimus, jotta vaikutusten
arviointi olisi mahdollisimman kattava. Tämän
takia sopeutumistoimien ja luontopohjaisten
ratkaisujen tutkiminen on äärimmäisen keskeistä
nyt ja tulevaisuudessa.
Vihdin säätutka
otetaan käyttöön
heinäkuun alussa
Ilmatieteen laitoksen uusin säätutka on
noussut kevään aikana Vihtiin. Operatiiviseen
käyttöön tutka otetaan testivaiheen
jälkeen heinäkuun alussa. Vihdin tutka korvaa
Vantaan Kaivokselassa vuodesta 1994
sijainneen Ilmatieteen laitoksen tutkaverkon
ensimmäisen säätutkan, joka puretaan
syksyn aikana.
Tämän jälkeen Ilmatieteen laitoksen
ylläpitämä Suomen säätutkaverkosto
käsittää 11 tutka-asemaa, jotka sijaitsevat
Vihdin lisäksi Korppoossa, Kaipiaisissa,
Ikaalisissa, Vimpelissä, Kesälahdella,
Kuopiossa, Petäjävedellä, Nurmeksessa,
Utajärvellä ja Luostolla. Loppuvuodesta
myös Ikaalisten tutka tullaan korvaamaan
uudella Kankaanpäähän sijoitettavalla
säätutkalla.
Säätutka on tärkeä havaintoväline sään
lähihetkiennustamisessa. Kaikki Ilmatieteen
laitoksen nykyiset säätutkat hyödyntävät
kaksoispolarisaatioteknologiaa, jonka
avulla muun muassa lintujen ja hyönteisten
aiheuttamat kaiut pystytään pääsääntöisesti
erottamaan sateen aiheuttamista kaiuista.
Kaksoispolarisaatiotutkalla voidaan
määrittää myös sateen olomuoto.
KUVA: KENRICK MILLS / UNSPLASH.COM
KUVA: KLAUS HAIKARAINEN
Jaakko Juvonen
Ilari Lehtonen ja Mikko Kurri
10 | ILMASTOKATSAUS 5/2021

KUUKAUDEN HAVAINTO
Toukokuun säätä leimasivat
runsaat sateet ja suuret lämpötilanvaihtelut.
Pohjois-Karjalassa
ja Kainuussa satoi 7.5.
vastaisena yönä paikoin jopa
20 cm lunta ja vain viisi päivää
myöhemmin 12.5. lämpötila
nousi hellelukemiin. Toukokuun
19. päivänä lämpötila
nousi jopa 30 asteeseen,
mutta jälleen 27.5. vastaisena
yönä satoi samalla seudulla
märkää lunta.
KUVA: ADOBE STOCK
ILMASTOKATSAUS 5/2021 | 11

ITÄMERI
Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä
arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.
KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE
Meriveden keskimääräinen pintalämpötila toukokuussa 2021 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1982–2011
keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot toukokuussa 2021 on esitetty 9 asemalta. Jääanalyysi
kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla
1982–2011. Rauman mareografin puuttuva lämpötilatieto johtuu todennäköiseti irronneesta anturista.
MERIVEDEN KORKEUS
HAMINA PITÄJÄNSAARI
RAUMA ULKO-PETÄJÄS
HELSINKI KAIVOPUISTO
PIETARSAARI LEPPÄLUOTO
FÖGLÖ DEGERBY
KEMI AJOS
Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen toukokuussa 2021. Kuvaajissa on esitetty
mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.
12 | ILMASTOKATSAUS 5/2021

Date created: 2021-06-03
Date created: 2021-06-03
ecmf VT: Thursday 01 March 2018 00 UTC surface Sea ice area fraction
ecmf VT: Friday 01 May 1981 00 UTC surface Sea ice area fraction
ecmf VT: Thursday 01 March 2018 00 UTC surface Sea ice area fraction
ecmf VT: Friday 01 May 1981 00 UTC surface Sea ice area fraction
ARKTISET ALUEET
ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA TOUKOKUUSSA
Arktisella alueella merijää peitti toukokuussa noin 12,6 miljoonaa neliökilometriä. Jääpeitteen
laajuus oli noin 5 % vuosien 1981–2010 toukokuun keskiarvoa pienempi. Vaikka merijään
laajuus oli keskimääräistä pienempi, se oli kuitenkin selvästi suurempi kuin vuosien
2014-2020 toukokuussa keskimäärin.
Toukokuu on arktiksella alueella sulamiskautta. Merijään laajuuden poikkeamakartalta
nähdään, että monella alueella merijään laajuuden poikkeamat eivät olleet kovin suuria.
Vaikka jääpeite oli arktisilla alueilla toukokuussa pääosin keskimääräistä suppeampi, paikoitellen
jääpeite oli myös keskimääräistä laajempi. Toukokuussa 2021 suurimmat negatiiviset
poikkeamat jääpeitteessä havaittiin Labradorinmerellä ja pohjoisella Barentsinmerellä.
Arctic sea ice concentration for May 2021
Arctic sea ice concentration for May 2021
Average Average concentration
concentration
Anomaly Anomaly
100 100
80 80
100 100
75 75
50 50
25 25
60 60
%% 00%
%
40 40
-25 -25
20 20
Average Average ice ice edge edge May May 1981-2010 1981-2010
0 0
Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella
toukokuussa 2021. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen
keskimääräistä rajaa jaksolla 1981–2010, kun jäällisen
alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä.
(Data: (Data: ERA5. ERA5. Reference period: period: 1981-2010. Credit: Credit: C3S/ECMWF)
-50 -50
-75 -75
-100
Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella
jakson 1981-2010 keskiarvosta toukokuussa 2021.
LÄHTEET
ECMWF Copernicus Climate Change Service
Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
ILMASTOKATSAUS 5/2021 | 13

KASVIHUONEKAASUPITOISUUDET SUOMESSA
Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.
PALLAS - SAMMALTUNTURI
UTÖ
1 kk
1 vuosi
Useita
vuosia
(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)
Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot
viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen
vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön
asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys
useamman vuoden ajalta.
TAUSTATIETOA
• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin
kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto -
pro sessista ja sementintuotannosta.
• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään
tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta,
märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja
fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.
• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi
14 | ILMASTOKATSAUS 5/2021

TILASTOISTA POIMITTUA
Suomussalmen Pesiöllä oli
helatorstaina 13.5. aamulla
vielä 15 cm lunta maassa ja
päivällä lämpötila nousi niukasti
yli hellerajan 25,1 asteeseen.
Vuodesta 1959 lähtien
tarkasteltuna yhdelläkään havaintoasemalla
ei ollut aiemmin
mitattu hellettä sellaisena
päivänä, jolloin aamulla on
ollut vielä lumipeite maassa.
ILMASTOKATSAUS 5/2021 | 15

LÄMPÖTILOJA JA SADEMÄÄRIÄ TOUKOKUUSSA
HELSINKI, KAISANIEMI
JOKIOINEN
JYVÄSKYLÄ
SEINÄJOKI, PELMAA
JOENSUU
SIIKAJOKI, RUUKKI
SODANKYLÄ
UTSJOKI, KEVO
Toukokuussa 2021 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (musta), ylin lämpötila (pun.) ja alin lämpötila (sin.)
lämpötila (°C) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1981–2010.
Harmaa viiva kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania. Harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka
sisällä 95 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy. Joensuun sadehavainnot puuttuvat.
16 | ILMASTOKATSAUS 5/2021

LÄMPÖTILOJA JA SADEMÄÄRIÄ TOUKOKUUSSA
KESKILÄMPÖTILA
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA
VERTAILUKAUDESTA 1981–2010
SADEMÄÄRÄ
SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA
VERTAILUKAUDESTA 1981–2010
ILMASTOKATSAUS 5/2021 | 17

TOUKOKUUN KUUKAUSITILASTO
HAVAINTOASEMA
KESKI-
LÄMPÖTILA
°C
YLIN
LÄMPÖTILA
°C
ALIN
LÄMPÖTILA
°C
SADE-
MÄÄRÄ
MM
SUURIN VRK-
SADEMÄÄRÄ
MM
HELLEPÄIVIEN
LUKUMÄÄRÄ
KPL
2021 1981–
2010
2021 PVM 2021 PVM 2021 1981–
2010
2021 PVM 2021 1981–
2010
PARAINEN UTÖ 7,6 7,4 19,3 13. 1,4 2. 75,3 28 35,8 26. 0 0
JOMALA JOMALABY 8,6 9,1 23,9 13. -4,0 2. 69,9 35 24,5 26. 0 0
HELSINKI KAISANIEMI 10,3 10,2 24,6 13. 0,5 2. 80,9 37 39,7 26. 0 0
HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA 10,4 10,4 25,6 13. -2,3 2. 92,2 39 30,6 26. 2 1
JOKIOINEN ILMALA 9,8 9,8 26,4 13. -3,8 2. 98,4 41 20,3 26. 1 1
KOUVOLA ANJALA 10,5 10,3 26,9 13. -2,8 2. 82,2 35 19,4 20. 2 1
KANKAANPÄÄ NIINISALO 9,3 9,3 27,0 13. -4,6 2. 96,6 40 28,4 21. 2 1
JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA 9,2 8,9 27,0 13. -6,6 2. 88,1 44 25,3 19. 2 1
SAVONLINNA PUNKAHARJU 9,5 9,3 26,7 19. -3,6 2. 104,2 38 28,4 23. 3 1
SEINÄJOKI PELMAA 8,5 9,1 27,3 13. -5,0 3. 72,4 43 20,3 19. 2 1
KUOPIO MAANINKA 9,4 8,9 26,8 13. -4,9 2. 51,4 47 9,4 15. 4 1
LIEKSA LAMPELA 9,2 8,2 30,2 19. -6,9 2. 86,6 48 26,2 14. 2 1
SIIKAJOKI RUUKKI 7,7 7,9 27,3 13. -4,2 2. 56,5 42 15,5 19. 2 1
SUOMUSSALMI PESIÖ 6,3 6,6 25,1 13. -7,3 1. 69,2 57 12,9 22. 1 0
ROVANIEMI APUKKA 5,5 6,2 24,4 13. -8,4 3. 41,5 43 10,8 21. 0 0
SODANKYLÄ TÄHTELÄ 4,5 5,3 18,3 17. -7,0 2. 73,1 41 24,4 19. 0 0
INARI SAARISELKÄ 2,3 3,7 13,2 30. -12,1 3. 103,8 48 23,8 21. 0 0
ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI 0,9 2,1 11,6 19. -15,1 6. 16,0 27 4,6 17. 0 0
UTSJOKI KEVO 3,0 3,7 15,2 19. -10,6 4. 22,4 27 6,2 7. 0 0
AURINGONPAISTETUNNIT
KASVUKAUDEN SEURANTA
TOUKOKUUN
MAASALAMATIHEYS
KUUKAUSISUMMA
PAIKKAKUNTA 2021 1981–2010
UTÖ 226,1 309
MAARIANHAMINA 227,8 297
TURKU 245,5 284
HKI-VANTAA 215,3 275
KOTKA 218,8 293
JOKIOINEN 224,3 261
KOUVOLA 198,4 273
JYVÄSKYLÄ 209,9 256
SEINÄJOKI 227,6 272
KUOPIO 213,8 254
OULU - 273
ROVANIEMI 165,5 237
SODANKYLÄ 151,1 225
UTSJOKI 171,7 192
31.5.
Tehoisan
lämpötilan
summa
°Cvrk
18 | ILMASTOKATSAUS 5/2021

TOUKOKUUN TUULITIEDOT
Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja Kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.
PARAINEN, UTÖ
VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
KALAJOKI, ULKOKALLA
PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI
KOVATUULISET PÄIVÄT
0–1 m/s
tyyni
1–4 m/s
heikko
4–8 m/s
kohtalainen
8–14 m/s
navakka
14–21 m/s
kova
21– m/s
myrsky
HAVAINTOASEMA 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31.
KOTKA, HAAPASAARI
HELSINKI, HARMAJA
HANKO, RUSSARÖ
PARAINEN, UTÖ
KÖKAR, BOGSKÄR
HAMMARLAND, MÄRKET
RAUMA, KYLMÄPIHLAJA
KRISTIINANKAUPUNKI
VALASSAARET
KALAJOKI, ULKOKALLA
KEMI AJOS
Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty
oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä.
ILMASTOKATSAUS 5/2021 | 19

KESKILÄMPÖTILAN VIIKKOENNUSTEET JA POIKKEAMAT VIIKOILLE 25–30
Ennuste on tehty 17.6.2021 ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.
21.6.–27.6.
28.6.–4.7.
5.7.–11.7.
°C
°C
12.7.–18.7.
19.7.–25.7.
26.7.–1.8.
°C
°C
Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät
kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).
20 | ILMASTOKATSAUS 5/2021

FMI’S MONTHLY CLIMATE BULLETIN – SUMMARY OF MAY 2021
May saw snow, heat
and abundant rain
Weather was very variable in May. After alternating cold and warm periods, the mean
temperature in May was mainly close to the long-term average, but precipitation levels
exceeded the average in most places by a large margin.
In eastern Finland, the mean temperature
in May was almost 1 °C above the longterm
average while in Lapland and locally
in Ostrobothnia, it was approximately a 1 °C
colder month than typically. However, temperature
variations within the month were
large.
It was in many locations the rainiest
May within the last 50–70 years. For example,
in Ilmala, Jokioinen, the precipitation
level, 98.4 mm, was the highest
recorded in May at the station since the
beginning of observations in 1902. Some
areas received 100–120 mm of precipitation
in May while the average precipitation
level in May varies in Finland mainly
between 35 and 50 mm. The highest level
of precipitation in May, 122.8 mm, was
measured in Tottijärvi, Nokia.
Approximately 15,000 cloud-toground
flashes were observed in May between
the 14th and 20th.
The beginning of May was cold. In
eastern Lapland, it even snowed more
than 10 cm on 1 May. On the night of 7
May, a vigorous snowstorm bringing locally
more than 20 cm of snow stroke
eastern Finland. The blizzard moved
northwards, and snowfall continued in
Lapland during the following day.
After 10 May, weather turned quickly
very warm compared to the time of
year. Daytime temperatures climbed
widely above 25 °C on the 12th and 13th
except in Lapland and along the sea. On
the Ascension Day on 13 May, even as
high temperature as 28.7 °C was measured
in Ylivieska and in North Karelia, it
took only five days from the snowstorm
of the 7th before the mercury hit 25 °C.
In eastern Finland, it was even
warmer on 19 May when very warm air
flowed there from Russia. The highest
temperature of the month, 30.8 °C, was
measured in Pötsönvaara, Ilomantsi. It
was the highest temperature ever recorded
in the region of North Karelia in
May and left only 0.2 °C short from the
monthly national record. A new regional
warm temperature record of 30.2 °C
was measured also in Kalliojoki, Kuhmo
in Kainuu. At the same time on 19 May,
daytime temperature remained even
below 10 °C in parts of western Finland.
Then weather turned again colder.
It was particularly cold in northern Finland
on 22–23 May and in parts of Lapland
it snowed 15 cm on 22 May. On the
night of 27th, it snowed again a little bit
even in Kainuu and the northern parts
of North Karelia and North Savo.
A low pressure brought heavy rain
and noteworthy strong easterly winds
to southern Finland on 26 May. At Kaisaniemi
Park in Helsinki, it rained 39.7
mm which is the highest observed daily
level of precipitation in May there since
the beginning of observations in the
1840s. The highest 10-minute sustained
wind speed on the day, 27.6 m/s, was
measured at Russarö island in Hanko.
Ilari Lehtonen
-15.1 °C
Enontekiö,
Näkkälä 2.5.
Enontekiö,
Kilpisjärvi, 6.5.
+30.8 °C
Ilomantsi, Pötsönvaara,
19.5.
Highest and lowest temperatures
HIGHLIGHTS: MAY 2021
• The global average temperature for
May 2021 was 0.26°C higher than
the 1991-2020 average for May.
• For Europe, as a whole, May 2021
was 0.46°C below the 1991-2020
average.
• May 2021 was wetter than average in
most of central and northern Europe
and drier than average in the rest of
the continent.
Source: Copernicus Climate Bulletin
ILMASTOKATSAUS 5/2021 | 21

Ilmatieteen laitos
ilmastokatsaus@fmi.fi
www.ilmastokatsaus.fi