Ilmastokatsaus 12/2020

12/2020
—
Leutojen joulukuiden
sarja sai jatkoa
—
Jääkauden
voittajat

SISÄLTÖ
12/2020
Pääkirjoitus — 3
Leutojen joulukuiden sarja sai jatkoa — 4
Sääkehitys joulukuussa — 6
Joulukuun säätapahtumia maailmalta — 7
Jääkauden voittajat — 8
Ilmastollinen vertailukausi vaihtuu pian — 10
Kuukauden havainto — 11
Itämeri — 12
Arktiset alueet — 13
Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14
Tilastoista poimittua — 15
Lämpötiloja ja sademääriä joulukuussa — 16
Joulukuun kuukausitilasto — 18
Joulukuun tuulitiedot — 19
Lämpötilan viikkoennusteet — 20
Summary of December 2020 — 21
Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen
lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5
kk jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.
JOULUKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/joulukuu
ILMASTOKATSAUS
22. vuosikerta
ISSN: 2341-6408
DOI: 10.35614/ISSN-2341-
6408-IK-2020-12-00
Ilmestyy noin kuukauden
20. päivänä
JULKAISIJA
Ilmatieteen laitos
PL 503
00101 Helsinki
www.ilmastokatsaus.fi
ilmastokatsaus@fmi.fi
Vaihde: 029 539 1000
PÄÄTOIMITTAJA
Hilppa Gregow
TOIMITTAJAT
Tiina Ervasti
Hada Ajosenpää
Ilari Lehtonen
KANNEN KUVA
Joona Kotilainen
ULKOASU
Marko Myllyaho
© Ilmatieteen laitos
2 | ILMASTOKATSAUS 12/2020

PÄÄKIRJOITUS
Mistä löytyy tietoa
säävuodesta 2020?
Joulukuun Ilmastokatsaus kertoo tuttuun tapaan kuukauden
huomattavista säätapahtumista, poimii esille mielenkiintoiset
mittarilukemat sekä esittää havaintotilastoja graafeina
ja taulukkoina. Vuoden 2020 muut kuukausikatsaukset
löytyvät Ilmastokatsaus.fi -verkkosivustolta digilehtinä. Niistä
saa kattavan kuvan Suomessa ennätyksellisen lämpimän
vuoden 2020 säätapahtumista, mutta yksittäisten katsausten
läpikäynti vaatii lukijalta aikaa ja viitseliäisyyttä. Nopeasti
yleiskuvaa kaipaavalle lukijalle ilmestyy helmikuun alussa
uusi julkaisu, joka vetää yhteen koko säävuoden 2020.
Ilmastovuosikatsaus 2020 näyttää vuosikeskilämpötilan
ja -sadesumman vaihtelut Suomen kartalla sekä esittää kuukausien
välisiä vaihteluita. Se esittelee myös vuoden merkittävimmät
ilmiöt Suomen säässä ja merialueilla. Mukana ei
ole pelkästään kuukausikatsauksista poimittuja tietoja, vaan
laadimme vuodesta tiivistelmän ja uusia analyysejä. Erityisesti
merialueiltamme vuosikatsaus kokoaa yhteenvedon,
jossa on tietoa muun muassa merellisistä lämpöaalloista,
jääpeitteestä, merenpinnan korkeudesta ja aallokosta.
Yksittäisen vuoden sää vaihtelee, mutta pitkät aikasarjat
kertovat käynnissä olevasta ilmastonmuutoksesta. Katsaus
kuvaa miten muutos näkyy Suomen, arktisen alueen ja koko
maapallon kattavissa ilmastoaineistoissa.
Useat ilmastokeskukset julkaisevat tammikuussa englanninkielisiä
vuosikatsauksia tarkastellen koko maapalloa. Tässä
on lista omista suosikeistani: COPERNICUS-palvelu ehti
ensimmäisenä kertoa vuoden 2020 olleen lämpimin mitattu
Euroopassa. Maailman ilmatieteen järjestön ilmastojärjestelmän
vuosikatsaukset ovat monipuolisia ja sisältävät muun
muassa kuvauksen huimasti kasvavasta valtamerten lämpösisällöstä.
Hiilidioksidin ja metaanin osalta perusteelliset yhteenvedot
laatii Global Carbon Project. Näihin voi tutustua
Ilmastovuosikatsaustamme odotellessa!
HEIKKI TUOMENVIRTA
Ryhmäpäällikkö
Helmikuun alussa
ilmestyy uusi julkaisu,
joka vetää
yhteen koko säävuoden
2020
ILMASTOKATSAUS 12/2020 | 3

-41,1 °C
Utsjoki, Kevojärvi, 27.12.
+8,5 °C
Kökar, Bogskär, 6.12.
Kuukauden
ylin ja alin
lämpötila
102,7 mm
Kuukauden suurin sademäärä,
Jomala, Jomalaby
8 min
Joulukuu oli pilvinen kuukausi.
Esimerkiksi Seinäjoen Pelmaalla
aurinko paistoi vain 8 minuuttia.
4 | ILMASTOKATSAUS 12/2020

KUUKAUSIKATSAUS
Leutojen
joulukuiden
sarja sai jatkoa
Ennätyksellisen lämmin säävuosi jatkui hyvin leutona loppuun saakka, kun joulukuu
oli kahdeksantena vuonna peräkkäin tavanomaista lauhempi. Joulu oli etelä-
ja länsirannikon läheisyydessä laajalti lumeton.
KUVA: ILARI LEHTONEN
Joulukuun keskilämpötila oli kahdeksantena
vuonna peräkkäin selvästi
vertailukauden 1981–2010 keskiarvoa
korkeampi. Suurimmassa osassa maata
keskilämpötilan poikkeama normaalista
oli 3–6 astetta, mutta Tornionlaaksossa
enimmillään peräti 7–8 astetta.
Ahvenanmaalla ja osassa Tornionlaaksoa
yhtä leuto joulukuu toistuu tilastojen
mukaan harvemmin kuin kerran 30
vuodessa.
Joulukuun sademäärä vaihteli normaaliarvojen
molemmin puolin. Ahvenanmaalla
ja Länsi-Lapissa sekä Satakunnasta
kohti Kainuuta ulottuvalla
vyöhykkeellä satoi monin paikoin noin
puolitoistakertaisesti tavanomaiseen
verrattuna, kun taas Pohjois-Lapissa,
Vaasan seudulla ja osassa Itä-Suomea
sekä paikoin Etelä-Suomessa satoi normaalia
vähemmän. Kuukauden suurin
sademäärä oli Jomalan Jomalabyssä
mitattu 102,7 mm ja pienin Inarin Nellimissä
mitattu 16,3 mm. Joulukuun suurin
vuorokausisademäärä oli Tornion
Torpissa 27.12. mitattu 21,6 mm.
LAUHA JA PILVINEN SÄÄ VALLITSI
LÄHES KOKO KUUKAUDEN
Joulukuun alkupuolen ajan Suomen
itäpuolella Venäjällä oli vahva korkeapaine,
joka pysytteli melkein paikoillaan.
Meillä vallitsi etelän tai kaakon
puoleinen ilmavirtaus ja enimmäkseen
pilvinen sää. Lähinnä Kaakkois-Suomessa
aurinko pääsi välillä näyttäytymään.
Runsaan pilvisyyden takia
pakkanen oli heikkoa, vaikka kaakosta
virtasi välillä mantereisen viileää ilmaa.
Lauhimmillaan sää oli heti kuukauden
alussa sekä itsenäisyyspäivän tienoilla,
jolloin etelästä pääsi virtaamaan
leutoa ja kosteaa ilmaa. Itsenäisyyspäivänä
6.12. mitattiin Kökarin Bogskärissä
myös kuukauden ylin lämpötila, 8,5 °C.
Joulunalusviikolla Venäjän korkeapaine
siirtyi vähän etelämmäs ja lounaasta
pääsi virtaamaan Suomeen hyvin
lauhaa ilmaa. Joulukuun 20. päivän
tienoilla lämpötila nousi etelä- ja lounaisrannikolla
7 asteen vaiheille ja Lappia
myöten oli suojasäätä. Yhtenäisen
lumipeitteen raja vetäytyi suunnilleen
linjalle Joensuu – Kajaani – Oulu.
Maan keskiosiin satoi kuitenkin uusi
lumipeite joulukuun 23. päivänä, mutta
Etelä- ja Länsi-Suomessa joulu oli Vaasan
tienoille asti rannikoiden läheisyydessä
laajalti lumeton. Eteläisimmillään
valkeaa joulua vietettiin Uudenmaan
pohjoisosissa.
Joulunpyhinä sää viileni hieman
koko maassa ja Koillis-Lappiin virtasi
koillisesta hyvinkin kylmää ilmaa. Tapaninpäivänä
pakkanen kiristyi siellä
nopeasti 30–40 asteen välille, ja 27.12.
Utsjoen Kevojärvellä mitattiin kuukauden
alin lämpötila, -41,1 °C. Viimeksi
joulukuussa oli mitattu alempi lämpötila
vuonna 1995 ja alle -40 asteen lämpötila
vuonna 2002.
Kylmä sääjakso jäi hyvin lyhyeksi
eteläisen ilmavirtauksen voimistuttua
joulun jälkeen, ja joulukuun viimeisinä
päivinä sää oli jälleen koko maassa
melko lauhaa.
Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa
ja Uudenmaan rannikolla oli lumetonta
edelleen vuoden päättyessä.
Muuallakin lumipeite oli vuodenaikaan
nähden tavanomaista ohuempi. Maan
keskiosissa lunta oli vuodenvaihteessa
enimmäkseen 5–20 cm ja eniten lunta
oli joulukuun päättyessä Enontekiön
Kaaresuvannossa, missä lumensyvyys
oli 50 cm.
Joulukuu oli kaiken kaikkiaan hyvin
pilvinen kuukausi. Maan etelä- ja keskiosissa
aurinko paistoi joulukuussa
useimmilla paikoilla vain 1–10 tuntia. Ainoastaan
Kaakkois-Suomessa aurinko
paistoi paikoin tätä enemmän. Seinäjoen
Pelmaalla aurinko paistoi koko kuukauden
aikana vain noin 8 minuuttia.
Sotkamossa ja Oulussa aurinko pilkahti
alle minuutin ajan, ja Lapissa aurinko ei
paistanut joulukuussa lainkaan, Pohjois-Lapissa
toki kaamoksen takia.
Ilari Lehtonen
ILMASTOKATSAUS 12/2020 | 5

SÄÄKEHITYS JOULUKUUSSA
Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).
Teksti: Ilari Lehtonen
6.12. Joulukuun alussa Venäjällä oli vahva
korkeapaine ja meillä vallitsi enimmäkseen
etelän tai kaakon puoleinen ilmavirtaus.
Itsenäisyyspäivänä etelästä virtasi lauhaa
ilmaa, mutta seuraavina päivinä kaakosta
alkoi virrata viileämpää mantereista ilmaa.
Länsi-Euroopassa oli alkukuusta ajoittain
melko viileää.
13.12. Venäjän vahva korkeapaine pysytteli
joulukuun alkupuolen ajan lähes paikoillaan,
ja Atlantin matalapaineet jäivät pääosin
kauas Suomen länsipuolelle. Kaakkoisessa
virtauksessa meillä vallitsi pääosin pilvipoutainen
sää ja pakkanen oli heikkoa.
20.12. Joulunalusviikolla Atlantin matalapaineet
pääsivät paremmin vaikuttamaan
Suomen säähän ja ilmavirtaus kääntyi
lounaiseksi. Lounaisvirtaus toi koko maahan
hyvin lauhaa ilmaa. Lämpötila nousi Lappia
myöten plussan puolelle ja etelärannikolla
lämpötila pysyi useana päivänä 5–7 asteen
vaiheilla.
26.12. Joulunpyhinä Suomeen kuroutui
pohjoisesta korkeapaineen selänne ja samalla
sää viileni. Maan etelä- ja keskiosissa
oli pilvisen sään vallitessa vain heikkoa
pakkasta, mutta Koillis-Lappiin virtasi idästä
hyvin kylmää ilmaa ja siellä pakkanen kiristyi
30–40 asteen välille. Kylmä sääjakso jäi
kuitenkin hyvin lyhytkestoiseksi.
6 | ILMASTOKATSAUS 12/2020

Date created: 2021-01-03
Date created: 2021-01-03
Date created: 2021-01-03
Global
Global
Global
Europe Europe
Europe
JOULUKUUN SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALTA
MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA JOULUKUUSSA 2020
MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA
Joulukuun keskimääräinen maa- ja merialueiden
pintalämpötila oli NOAA:n analyysin mukaan
vuodesta 1880 alkavan mittaus historian kahdeksanneksi
korkein.
ARKTINEN MERIJÄÄ
Arktisen merijään laajuus oli vajaat 10 % pienempi
kuin vuosien 1981–2010 joulukuun keskiarvo.
Joulukuun merijään laajuus oli kolmanneksi pienin
vuodesta 1979 alkavien satelliittihavaintojen
aikakaudella.
EUROOPPA
Joulukuu oli Euroopassa
mittaushistorian neljänneksi
lämpimin.
YHDYSVALLAT
Joulukuun keskilämpötila oli kaikissa
osavaltioissa pitkän ajan keskiarvoa
korkeampi. Etenkin maan
länsi-, pohjois- ja koillisosissa oli
tavanomaista lämpimämpää.
AASIA
Aasiassa joulukuun keskilämpötila
on viimeksi ollut yhtä
lähellä pitkän ajan keskiarvoa
vuonna 2012.
ETELÄ-AMERIKKA
Joulukuu oli yhdessä vuoden
2016 joulukuun kanssa mittaushistorian
neljänneksi lämpimin
joulukuu.
AFRIKKA
Afrikassa joulukuu oli
ennätyksellisen lämmin.
AUSTRALIA
Australiassa joulukuu oli
neljänneksi sateisin vuoteen
1900 ulottuvan mittaushistorian
aikana.
SYKLONI YASA
Sykloni Yasa rantautui 17. joulukuuta Fidžille
voimakkaimman kategorian 5 hirmumyrskynä
Saffirin-Simpsonin asteikolla. Rankkasateet
ja kovat tuulet aiheuttivat suurta
vahinkoa infrastruktuurille ja maanviljelylle.
Alustavien arvioiden mukaan menetykset
olivat satojen miljoonien dollarien arvoisia.
ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ
Antarktisen merijään laajuus oli joulukuussa
lähellä tavanomaista.
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA JOULUKUUSSA 2020 JAKSON 1981–2010 KESKIARVOSTA
Surface
MAAILMALLA (VASEMMALLA) Surface air air temperature
JA temperature anomaly
EUROOPASSA anomaly for
(OIKEALLA). for December December 2020
2020
11
11
11
6 6 6
4 4 4
(Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF)
(Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF)
(Data: ERA5. Reference period: 1981-2010. Credit: C3S/ECMWF)
2 2 2
0 0°C0
°C °C
-2
-2 -2
-4
-4 -4
-6
-6 -6
-11
-11
-11
LISÄTIETOA
https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202012
https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins
Lähde: NOAA/NCDC
Copernicus Climate Change Service
Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
ILMASTOKATSAUS 12/2020 | 7

Jääkauden
voittajat
8 | ILMASTOKATSAUS 12/2020

JÄÄKAUDET
Ihmisiä sinnitteli Euroopassa viime jääkaudella jopa sen kylmimmässä
vaiheessa. Nyt ihmisen toiminnasta johtuva ilmakehän
kohonnut hiilidioksidipitoisuus näyttää lykkäävän seuraavan
jääkauden alkua.
Mannerliikunnot muokkaavat maapallon ilmastoa
muokatessaan maapallon maa-meri jakaumaa,
merivirtoja, maan pinnanmuotoja ja ilmakehän
koostumusta. Mannerliikuntoja pidetään perimmäisenä
syynä sille, että satojen miljoonien vuosien
aikaskaalassa esiintyy jääkausiaikoja. Jääkausiaikoina
maapallon ilmasto vaihtelee kylmien
jääkausien ja lauhojen välikausien välillä johtuen
vaihteluista Maan kiertoradassa ja pyörimisakselissa,
mitkä määräävät Auringosta maahan tulevan
säteilyn jakautumisen eri vuodenajoille ja
leveyspiireille. Tähtitieteellisen jääkausiteorian
mukaan pohjoisille leveysasteille kesäisin saapuvan
auringonsäteilyn määrä selittää jääkausien
kehityskulkua. Kun pohjoiset alueet saavat kesällä
niin vähän säteilyä, ettei talven aikana satanut
lumi ehdi kesän aikana sulaa, voi jäätiköiden kertyminen
alkaa, mikä kymmenien tuhansien vuosien
kuluessa johtaa mannerjäätiköiden syntyyn.
Kuva 1 esittää kesäkuussa leveyspiirille 60°N
saapuvan auringonsäteilyn määrää ajanjaksolla,
joka ulottuu 150 000 vuoden päästä menneisyydessä
aina 100 000 vuoden päähän tulevaisuudessa.
Viime jääkausi, Veiksel, alkoi noin 115 000
vuotta sitten, kun pohjoiset alueet saivat varsin
niukasti säteilyä. Veiksel-jääkauden kylmimmässä
vaiheessa noin 20 000 vuotta sitten maapallon
ilmasto oli eri arvioiden mukaan 4–9 astetta nykyistä
kylmempi ja laajat mannerjäätiköt peittivät
Euroopan ja Pohjois-Amerikan pohjoisosia. Vastaavasti,
kun pohjoiset leveysasteet saivat varsin
runsaasti säteilyä noin 11 500 vuotta sitten,
maapallon ilmasto lämpeni niin paljon, että Veiksel-jääkausi
päättyi ja alkoi nykyinen lauha välikausi,
Holoseeni-interglasiaali.
Pelkät vaihtelut pohjoisten leveysasteiden saaman
auringonsäteilyn määrässä eivät riitä selittämään
jääkausien alkuja ja päättymisiä, vaan niiden
aiheuttamia muutoksia on voimistanut ilmastojärjestelmä.
Ilmaston viiletessä, kun lunta ja jäätä alkaa
kertyä, ne heijastavat maahan tulevaa säteilyä
aiempaa enemmän takaisin avaruuteen ja ilmasto
jäähtyy entisestään. Tämä ilmiö on albedon eli kokonaisheijastavuuden
takaisinkytkentä, joka toimii
vastakkaiseen suuntaan ilmaston lämmetessä:
lämpimämmässä ilmastossa lumi ja jää sulavat ja
niiden alta paljastuvat tummemmat pinnat imevät
tulevaa auringonsäteilyä aiempaa enemmän
voimistaen lämpenemistä. Muita tärkeitä ilmastojärjestelmän
takaisinkytkentöjä jääkausien kehityksessä
ovat muutokset hiilen ja veden kierrossa
sekä maa-alueiden kasvillisuudessa. Tutkimusten
mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuus vaihteli
viime jääkauden aikana 180 ja 300 ppm:n (miljoonasosaa)
välillä. Viime jääkauden kylmimmän
ilmaston arvioidaankin johtuneen pohjoisen pallonpuoliskon
jäätiköistä, ilmakehän alentuneesta
hiilidioksidipitoisuudesta (alimmillaan 180 ppm),
pienentyneestä kasvillisuuden alasta ja ilmakehän
kohonneesta hiukkaspitoisuudesta.
KUVA: HADA AJOSENPÄÄ
Kuva 1. Kesäkuussa
leveyspiirille 60°N
saapuvan auringonsäteilyn
määrän vaihtelu
150 000 vuoden
takaa menneisyydestä
100 000 vuoden
päähän tulevaisuuteen
ulottuvalla ajanjaksolla.
ILMASTOKATSAUS 12/2020 | 9

VERTAILUKAUSI
JÄÄKAUSIEN TUTKIMINEN
TIETOKONEMALLINNUKSIN
Ilmaston muuttumista 100 000 vuoden aikaskaalassa
mallinnetaan tietokonemalleilla, jotka jäljittelevät
maapallon ilmastojärjestelmää (ilmakehä,
maa-alueet, meret, kasvillisuus ja jäätiköt) syöttötietoinaan
ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuden
vaihteluiden lisäksi maan kiertoradan ja
pyörimisakselin vaihteluista johtuvat Auringosta
Maahan tulevan säteilyn jakautumisen vaihtelut.
Näillä karkean erottelukyvyn ilmastojärjestelmämalleilla
on pystytty onnistuneesti simuloimaan
viime jääkauden alku, kulku ja päättyminen.
JÄÄKAUDEN AJAN
ASUTUS EUROOPASSA
Euroopassa jääkaudella eläneistä ihmisistä on
tehty paljon arkeologisia löydöksiä. Ihmisten jääkauden
aikaista kokonaismäärää ei kuitenkaan ole
osattu määrittää. Jääkauden ilmastoon perustuen
on laskettu, että viime jääkauden kylmimpänäkin
aikana – noin 20 000 vuotta sitten mannerjään
ulottuessa Pohjois-Euroopasta aina Britteinsaarille
ja Saksaan – Euroopassa olisi teoriassa voinut
elää jopa 130 000 ihmistä.
SEURAAVAA JÄÄKAUTTA EI TULE
AINAKAAN 50 000 VUOTEEN
Seuraavan jääkauden alkamisen määräävistä tekijöistä
tärkeimmät ovat pohjoisten leveysasteiden
kesäisin saaman auringonsäteilyn määrä ja ilmakehän
hiilidioksidipitoisuus. Lähivuosituhansina
Maan kiertoradan soikeus on pieni, mikä vaimentaa
kiertoradan ja pyörimisakselin muutosten vaikutusta
auringonsäteilyn jakautumisen muutoksiin
(kuva 1) ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden
rooli seuraavan jääkauden ajoittumisen määrääjänä
kasvaa.
Tietokonelaskelmien perusteella nykyinen ilmakehän
hiilidioksidipitoisuus (yli 400 ppm)
lykkääkin seuraavan jääkauden alkua ainakin
50 000 vuoden päähän. Tietokonemallinnuksissa
ja verrattaessa nykyistä maan kiertoradan ja pyörimisakselin
vaiheita menneisyydessä esiintyneisiin,
on todettu, että jos ilmakehän hiilidioksidipitoisuus
olisi alle 240 ppm, olisi maapallon ilmasto
paraikaa viilenemässä. Täten, jos ihminen keksii
tehokkaan keinon poistaa hiilidioksidia ilmakehästä,
ei ole suositeltavaa laskea pitoisuutta alle
esiteollisen ajan tason 280 ppm.
Natalia Korhonen
Ilmastollinen
vertailukausi
vaihtuu pian
Vuoden 2020 päättyessä päättyi myös 30-vuotiskausi
1991–2020, joka tullaan ympäri maailmaa
ottamaan käyttöön Maailman ilmatieteen järjestön
(WMO) uudeksi viralliseksi vertailukaudeksi, jolla
kuvataan vallitsevan ilmaston olosuhteita. Suomessa
Ilmatieteen laitos ottaa uuden vertailukauden käyttöön
arviolta loppuvuodesta 2021, ja uusi vertailukausi
tulee korvaamaan kauden 1981–2010.
Peräti kuusi Suomen kymmenestä lämpimimmästä
vuodesta 1900-luvun alusta lukien sijoittuu
viimeisten kymmenen vuoden ajalle. Näin ollen
lämpötilan vertailuarvot tulevat nousemaan uuden
vertailukauden käyttöönoton yhteydessä. Vertailukauden
päivittäminen onkin ilmaston lämmetessä
tärkeää, jotta vertailukausi kuvaisi mahdollisimman
hyvin nykyisen ilmaston olosuhteita. Yleisenä käytäntönä
ovat 30 vuoden mittaiset vertailukaudet,
joita tuotetaan nykyään kymmenen vuoden välein.
Ilari Lehtonen
10 | ILMASTOKATSAUS 12/2020

KUUKAUDEN HAVAINTO
Vuosi 2020 oli Suomessa
noin 2,5 °C pitkän ajan keskiarvoa
eli vuosien 1981–2010
keskiarvoa lämpimämpi.
Lappia lukuun ottamatta
vuosi oli säähavaintohistorian
lämpimin.
Suomen kymmenestä
lämpimimmästä vuodesta
kuusi on ollut viimeisten
kymmenen vuoden aikana.
KUVA: HEIKKI KETOLA
ILMASTOKATSAUS 12/2020 | 11

ITÄMERI
Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä
arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.
KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE
Meriveden keskimääräinen pintalämpötila joulukuussa 2020 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1982–2011
keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot joulukuussa 2020 on esitetty 9 asemalta. Jääanalyysi
kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla
1982–2011.
MERIVEDEN KORKEUS
HAMINA PITÄJÄNSAARI
RAUMA ULKO-PETÄJÄS
HELSINKI KAIVOPUISTO
PIETARSAARI LEPPÄLUOTO
FÖGLÖ DEGERBY
KEMI AJOS
Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen joulukuussa 2020. Kuvaajissa on esitetty
mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.
12 | ILMASTOKATSAUS 12/2020

Date created: 2021-01-03
Date created: 2021-01-03
ecmf VT: Thursday 01 March 2018 00 UTC surface Sea ice area fraction
ecmf VT: Tuesday 01 December 1981 00 UTC surface Sea ice area fraction
ecmf VT: Thursday 01 March 2018 00 UTC surface Sea ice area fraction
ecmf VT: Tuesday 01 December 1981 00 UTC surface Sea ice area fraction
ARKTISET ALUEET
ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA JOULUKUUSSA
Arktisella alueella merijää peitti joulukuussa noin 11,7 miljoonaa neliökilometriä, ja jäällisen
alueen laajuus oli vajaat 10 % vuosien 1981–2010 joulukuun keskiarvoa pienempi. Vuodesta
1979 alkavien satelliittihavaintojen aikakaudella merijään laajuus on kahtena vuonna ollut
joulukuussa vielä pienempi. Barentsinmeren pohjoisosassa ja lounaisella Karanmerellä
jäätä oli kuitenkin ennätyksellisen vähän.
Marraskuuhun verrattuna Laptevinmeri ja Itä-Siperian meri jäätyivät joulukuussa umpeen.
Myös Hudsoninlahdella ja Tšuktšimerellä jään määrä lisääntyi merkittävästi. Sen sijaan
Barentsinmeri, Karanmeren länsiosat ja Beringinmeri pysyivät pääosin jäättöminä. Viimeksimainituilla
merialueilla jäätilanne myös poikkesi eniten tavanomaisesta. Jäätä oli tavanomaista
vähemmän myös Tšuktšimerellä, Kanadan arktisen saariston kaakkoisosissa ja
Baffininlahdella. Huippuvuorten lounaispuolella sekä Hudsoninlahden eteläosissa jäätä oli
hieman keskimääräistä enemmän.
Arctic sea-ice concentration for December 2020
Arctic sea-ice concentration for December 2020
Average Average concentration
concentration
Anomaly Anomaly
100 100
80 80
100 100
75 75
50 50
25 25
60 60
%% 00%
%
40 40
-25 -25
20 20
Average Average ice ice edge edge December December 1981-2010 1981-2010
0 0
Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella
joulukuussa 2020. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen
keskimääräistä rajaa jaksolla 1981–2010, kun jäällisen
alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä.
(Data: (Data: ERA5. ERA5. Reference period: period: 1981-2010. Credit: Credit: C3S/ECMWF)
-50 -50
-75 -75
-100
Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella
jakson 1981-2010 keskiarvosta joulukuussa 2020.
LÄHTEET
ECMWF Copernicus Climate Change Service
Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
ILMASTOKATSAUS 12/2020 | 13

KASVIHUONEKAASUPITOISUUDET SUOMESSA
Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.
PALLAS - SAMMALTUNTURI
UTÖ
1 kk
1 vuosi
Useita
vuosia
(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)
Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot
viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen
vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön
asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys
useamman vuoden ajalta.
TAUSTATIETOA
• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin
kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto -
pro sessista ja sementintuotannosta.
• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään
tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta,
märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja
fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.
• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi
14 | ILMASTOKATSAUS 12/2020

TILASTOISTA POIMITTUA
Vaikka joulukuu oli selvästi
tavanomaista leudompi,
Utsjoen Kevojärvellä 27.12.
mitattu -41,1 °C oli alin joulukuun
lämpötila Suomessa
25 vuoteen ja ensimmäinen
-40 asteen alitus joulukuussa
sitten vuoden 2002.
2000-luvulla -40 asteen raja
on alittunut noin joka toisena
talvena, useimmiten tammitai
helmikuussa.
ILMASTOKATSAUS 12/2020 | 15

LÄMPÖTILOJA JA SADEMÄÄRIÄ JOULUKUUSSA
HELSINKI, KAISANIEMI
JOKIOINEN
JYVÄSKYLÄ
SEINÄJOKI, PELMAA
JOENSUU
SIIKAJOKI, RUUKKI
SODANKYLÄ
UTSJOKI, KEVO
Joulukuussa 2020 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (musta), ylin lämpötila (pun.) ja alin lämpötila (sin.)
lämpötila (°C) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1981–2010.
Harmaa viiva kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania. Harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka
sisällä 95 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.
16 | ILMASTOKATSAUS 12/2020

LÄMPÖTILOJA JA SADEMÄÄRIÄ JOULUKUUSSA
KESKILÄMPÖTILA
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA
VERTAILUKAUDESTA 1981–2010
SADEMÄÄRÄ
SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA
VERTAILUKAUDESTA 1981–2010
ILMASTOKATSAUS 12/2020 | 17

JOULUKUUN KUUKAUSITILASTO
HAVAINTOASEMA
KESKI-
LÄMPÖTILA
°C
YLIN
LÄMPÖTILA
°C
ALIN
LÄMPÖTILA
°C
SADE-
MÄÄRÄ
MM
SUURIN VRK-
SADEMÄÄRÄ
MM
LUMENSYVYYS
15.PÄIVÄNÄ
CM
2020 1981–
2010
2020 PVM 2020 PVM 2020 1981–
2010
2020 PVM 2020 1981–
2010
PARAINEN UTÖ 4,1 1,2 7,6 5. -1,1 13. 67,5 55 10,6 15. 0 2
JOMALA JOMALABY 3,6 -0,4 8,0 6. -3,1 26. 102,7 59 13,1 4. 0 5
HELSINKI KAISANIEMI 1,9 -2,0 6,8 20. -3,1 11. 56,7 58 9,7 15. 0 8
HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA 0,9 -3,2 6,6 20. -7,9 10. 60,9 58 6,9 15. 0 6
JOKIOINEN ILMALA 0,3 -3,9 6,2 21. -6,5 10. 48,0 47 7,3 30. 0 8
KOUVOLA ANJALA 0,4 -4,3 5,5 20. -5,3 10. 57,9 60 9,4 30. 0 11
KANKAANPÄÄ NIINISALO 0,0 -4,6 5,7 20. -5,3 14. 67,3 53 14,3 11. 0 12
JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA -1,1 -6,2 4,9 21. -6,9 11. 53,1 47 7,3 16. 2 15
SAVONLINNA PUNKAHARJU -1,8 -6,0 3,9 20. -10,1 11. 33,3 52 7,3 16. 5 16
SEINÄJOKI PELMAA 0,0 -5,0 6,3 21. -7,5 2. 30,3 39 4,8 30. 0 11
KUOPIO MAANINKA -1,6 -6,8 4,3 21. -10,8 18. 50,5 47 9,3 21. 3 15
LIEKSA LAMPELA -3,0 -8,0 3,8 21. -16,1 18. 48,0 45 11,1 31. 3 18
SIIKAJOKI RUUKKI -1,6 -7,0 5,2 21. -12,8 18. 43,9 37 6,0 29. 6 14
SUOMUSSALMI PESIÖ -4,4 -9,3 2,7 21. -19,8 18. 55,1 49 9,6 16. 18 27
ROVANIEMI APUKKA -4,0 -10,7 3,3 21. -26,3 18. 48,1 37 9,0 6. 14 19
SODANKYLÄ TÄHTELÄ -5,2 -11,7 1,8 21. -26,1 18. 39,9 34 9,5 6. 25 30
INARI SAARISELKÄ -6,7 -10,9 0,9 3. -30,6 26. 24,2 37 4,6 6. 18 38
ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI -6,5 -11,7 1,9 21. -18,9 27. 33,4 44 8,8 27. 20 41
UTSJOKI KEVO -8,8 -12,3 2,5 3. -39,0 27. 24,8 25 4,5 20. 15 32
AURINGONPAISTETUNNIT
LUMENSYVYYS
KUUKAUSISUMMA
PAIKKAKUNTA 2020 1981–2010
15.12.
31.12.
UTÖ 5,7* 26
MAARIANHAMINA 2,6 26
TURKU 5,1 27
HKI-VANTAA 9,4 26
KOTKA 16,7 22
JOKIOINEN 7,6* 25
KOUVOLA 7,8 16
JYVÄSKYLÄ 1,5* 14
SEINÄJOKI 0,1 18
KUOPIO 2,4 12
OULU 0,0 8
ROVANIEMI 0,0 3
SODANKYLÄ 0,0* 1
UTSJOKI 0,0 0
* merkityillä asemilla on joitakin puuttuvia havaintoja
18 | ILMASTOKATSAUS 12/2020

JOULUKUUN TUULITIEDOT
Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.
PARAINEN, UTÖ
VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
KALAJOKI, ULKOKALLA
PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI
KOVATUULISET PÄIVÄT
0–1 m/s
tyyni
1–4 m/s
heikko
4–8 m/s
kohtalainen
8–14 m/s
navakka
14–21 m/s
kova
21– m/s
myrsky
HAVAINTOASEMA 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31.
KOTKA, HAAPASAARI
HELSINKI, HARMAJA
HANKO, RUSSARÖ
PARAINEN, UTÖ
KÖKAR, BOGSKÄR
HAMMARLAND, MÄRKET
RAUMA, KYLMÄPIHLAJA
KRISTIINANKAUPUNKI
VALASSAARET
KALAJOKI, ULKOKALLA
KEMI AJOS
Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty
oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. Harmaa väri esittää puuttuvia havaintoja.
ILMASTOKATSAUS 12/2020 | 19

KESKILÄMPÖTILAN VIIKKOENNUSTEET JA POIKKEAMAT VIIKOILLE 4–9
Ennuste on tehty 21.1.2021 ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.
25.1.–31.1.
1.2.–7.2.
8.2.–14.2.
°C
°C
15.2.–21.2.
22.2.–28.2.
1.3.–7.3.
°C
°C
Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät
kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).
20 | ILMASTOKATSAUS 12/2020

FMI’S MONTHLY CLIMATE BULLETIN – SUMMARY OF DECEMBER 2020
Mild December ended
the record warm year
Except in Lapland, 2020 was the warmest year in record in Finland. The record warm
year ended with a considerably mild month as the mean temperature in December was
3–6 °C above the long-term average in most of Finland.
It was already the eighth year in a row
with mean temperature in December
considerably above the long-term average
from 1981–2010. In the Åland Islands
and locally in Torne Valley, the month was
exceptionally mild and in Torne Valley,
the mean temperature was locally even
7–8 °C above the average.
A large high pressure situated in Russia
dominated the weather during the first
half of December. This period saw mainly
cloudy and somewhat mild weather,
temperatures mainly being not much below
0 °C even at the coldest. The warmest
temperature in December, 8.5 °C,
was measured on the 6th on Bogskär
islets in Kökar. It was also considerably
mild around the 20th when southwesterly
flow pushed very mild air into Finland.
At this time, temperature varied near the
Finnish southern coast between 5–7 °C
and even in Lapland up in the north temperature
rose above 0 °C.
Snowfall on the 23rd brought white
Christmas in many places but near the
southern and western coasts Christmas
was snow free. On Christmas Day, weather
turned a bit colder and extremely cold
air flowed in north-eastern Lapland on
the 26th. In Kevojärvi, Utsjoki, temperature
dropped even to -41.1 °C on the 27th.
It was the coldest temperature recorded
in Finland in December since 1995. However,
weather turned again rather mild
during the last a few days of the year.
Precipitation levels varied in December
on both sides of the long-term average.
In the Åland Islands and in western
Lapland, as well as in the area stretching
from Satakunta towards Kainuu, the precipitation
levels were in many locations
approximately 1.5-fold compared to the
average. On the other hand, in northern
Lapland, around Vaasa, in part of eastern
Finland and in some locations in the
south precipitation levels remained below
the average.
The highest level of precipitation in
December was 102.7 mm, measured in
Jomalaby, Jomala in the Åland Islands
and the lowest was 16.3 mm, measured
in Nellim, Inari in northern Lapland. The
highest daily level of precipitation recorded
in December was 21.6 mm in Torppi,
Tornio on the 27th.
Snow depth remained below the average
throughout Finland and southwestern
Finland was snow free still in the
end of the year. The deepest snow cover
in the end of December was measured
in Kaaresuvanto, Enontekiö where snow
depth reached 50 cm.
December was a cloudy month. The
count of sunshine hours varied mainly
between 1–10 hours in the southern half
of Finland. Only in the south-eastern corner
of the country the sun shone approximately
10–15 hours. In Pelmaa, Seinäjoki,
the sun shone only 8 minutes and in Sotkamo
and Oulu less than 1 minute during
the whole month. In Lapland, the sun was
not seen in December.
Ilari Lehtonen
-41.1 °C
Utsjoki, Kevojärvi,
27.12.
+8.5 °C
Kökar, Bogskär,
6.12.
Highest and lowest temperatures
HIGHLIGHTS: DECEMBER 2020
• Globally, December 2020 was the
sixth warmest on record, with the
six warmest Decembers occurring in
the last six years. Temperatures were
most above average over large parts
of Canada, Greenland and Scandinavia.
Meanwhile temperatures were
most below average over a vast area
covering much of the central Asia.
• Arctic sea ice extent tied for third
lowest December in record.
• Heavy precipitation over parts of
Europe led to localised flooding.
Source: Copernicus Climate Bulletin
ILMASTOKATSAUS 12/2020 | 21

Ilmatieteen laitos
ilmastokatsaus@fmi.fi
www.ilmastokatsaus.fi