Ilmastokatsaus 6/2020

6/2020
—
Kesäkuu oli
ennätyslämmin
Länsi-Suomessa
—
Sääpalvelu alkoi
1800-luvulla

SISÄLTÖ
6/2020
Pääkirjoitus — 3
Kesäkuu oli ennätyslämmin Länsi-Suomessa — 4
Sääkehitys kesäkuussa — 6
Kesäkuun säätapahtumia maailmalta — 7
Sääpalvelua jo 1800-luvulla — 8
Kesämyrsky Päivö aiheutti tuulituhoja
Itä-Suomessa — 10
Kuukauden havainto — 11
Itämeri — 12
Arktiset alueet — 13
Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14
Tilastoista poimittua — 15
Lämpötiloja ja sademääriä kesäkuussa — 16
Kesäkuun kuukausitilasto — 18
Kesäkuun tuulitiedot — 19
Lämpötilan viikkoennusteet — 20
Summary of June 2020 — 21
Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen
lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5
kk jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.
KESÄKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/kesäkuu
ILMASTOKATSAUS
22. vuosikerta
ISSN: 2341-6408
DOI: 10.35614/ISSN-2341-
6408-IK-2020-06-00
Ilmestyy noin kuukauden
20. päivänä
JULKAISIJA
Ilmatieteen laitos
PL 503
00101 Helsinki
www.ilmastokatsaus.fi
ilmastokatsaus@fmi.fi
Vaihde: 029 539 1000
PÄÄTOIMITTAJA
Hilppa Gregow
TOIMITTAJAT
Hadassa Hovestadt
Ilari Lehtonen
Tiina Ervasti
KANNEN KUVA
Ilari Lehtonen
ULKOASU
Marko Myllyaho
© Ilmatieteen laitos
2 | ILMASTOKATSAUS 6/2020

PÄÄKIRJOITUS
Metsäpalot taas
otsikoissa
Kesäkuussa harvinaislaatuinen lämpöaalto vallitsi Suomessa.
Toisaalta lämpö helli, mutta toisaalta se painosti meitä
suomalaisia, riippuen näkökulmasta. Pitkä lämmin ja poutainen
jakso aiheutti kuivuutta ja sai metsäpalovaroitukset
ilmestymään varoituskartoille.
Kesäkuun lopulla koettiinkin Suomen oloissa harvinaisen
suuri, pinta-alaltaan noin 250 hehtaarin metsäpalo
Pohjois-Pohjanmaalla Muhoksella. Vaikka 250 hehtaaria on
vähän verrattuna esimerkiksi Venäjällä 2010 kesällä palaneeseen
noin 300 000 hehtaariin tai Ruotsissa 2018 kesällä
palaneeseen 25 000 hehtaariin, on se kuitenkin merkittävä
paloala Suomen oloissa. Palo oli myös kyseisen metsän
omistajien kannalta varmasti merkittävä.
Suomessa hyvän tieverkoston, lukuisten vesistöjen, tehokkaan
pelastuspalvelun ja aktiivisen vapaapalokuntatoiminnan
johdosta metsäpalot, joita joka vuosi esiintyy
meilläkin kymmenittäin, eivät ole päässeet yltymään kovin
suuriksi. Tästä huolimatta on arveltu, että suurpalo on mahdollinen
myös meillä, ja tulevaisuudessa koetaan yhä enemmän
niille suotuisia olosuhteita. Tämä todetaan Ilmatieteen
laitoksen raportissa vuodelta 2016: ”Laaja-alaisia metsäpaloja
mahdollistavat säätilanteet Suomen ilmastossa”, joka
on luettavissa Heldasta.
Ehdottomasti suurin osa metsäpaloista syttyy ihmisen
toimesta, ja luonnon omia pyromaaneja ovatkin oikeastaan
vain salamat. Tiedetään myös hyvin, että metsäpalot ovat
kautta aikain olleet metsän luonnollinen tapa uudistua: esimerkiksi
moni eliölaji on täysin riippuvainen palaneesta metsästä
ja metsäpalot ovat lajien monimuotoisuuden kannalta
tärkeä tapahtuma. Toisaalta käänteisesti ajateltuna metsäpalo
aina tuhoaa kyseisen metsän eliölajeja ja uhkaa myös
ihmishenkiä. Kolikolla on siis jälleen kerran kaksi puolta.
Ukkosen esiintymistä voidaan ennustaa, mutta meidän
ihmisten toimia huonommin. Koska koronavirusepidemian
myötä retkeily ja sitä myötä nuotioiden teko on kokenut
suuren nosteen, tulevaisuudessa tulee siis kiinnittää entistä
parempaa huomiota tehokkaaseen ja mahdollisimman täsmälliseen
varoittamiseen. Muistakaamme retkeillessä myös
seurata Ilmatieteen laitoksen voimassa olevia varoituksia ja
olla tekemättä avotulta metsäpalovaroituksen ollessa voimassa.
ANTTI MÄKELÄ
Ryhmäpäällikkö
On arveltu,
että suurpalo on
mahdollinen myös
meillä, ja tulevaisuudessa
koetaan
yhä enemmän
niille suotuisia
olosuhteita.
ILMASTOKATSAUS 6/2020 | 3

-2,6 °C
Lappeenranta, Konnunsuo, 2.6.
+33,5 °C
Kankaanpää, Niinisalon
lentokenttä, 25.6.
Kuukauden
ylin ja alin
lämpötila
150,2 mm
Kuukauden suurin sademäärä,
Kangasniemi kirkonkylä
21
Kesäkuussa helleraja ylittyi
Suomessa 21 päivänä
4 | ILMASTOKATSAUS 6/2020

KUUKAUSIKATSAUS
Kesäkuu oli
ennätyslämmin
Länsi-Suomessa
Kesäkuussa riitti aurinkoisia hellepäiviä ja Länsi-Suomessa kuukausi oli
ennätyksellisen lämmin. Kuivuus päättyi monin paikoin kesäkuun viimeisen
päivän rankkasateisiin. Samalla Päivö-myrsky teki tuhojaan Itä-Suomessa.
KUVA: HADASSA HOVESTADT
Kesäkuu oli ennätyksellisen lämmin
Länsi-Suomessa. Satakunnassa, Pirkanmaalla,
Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa
kesäkuun keskilämpötila
oli jopa 4–5 astetta pitkän ajan keskiarvoa
korkeampi. Myös muun muassa
Kajaanissa saavutettiin 1800-luvun
puoliväliin asti yltävän havaintohistorian
korkein kesäkuun keskilämpötila.
Pohjois-Suomessa lämpimin kesäkuu
oli vuonna 1953 ja Itä-Suomessa
enimmäkseen vuonna 1999. Etelä-Suomessa
oli monin paikoin hieman
tämänvuotista lämpimämpi kesäkuu
vuosina 1936 ja 1999, paikoin myös
vuosina 1876, 1889, 1896 ja 1917.
Lähimpänä tavanomaista kesäkuun
keskilämpötila oli Pohjois-Lapissa sekä
paikoin itärajan tuntumassa. Kuitenkin
näilläkin alueilla kesäkuu oli pari astetta
normaalia lämpimämpi.
Kesäkuu oli myös hyvin aurinkoinen.
Suurimmassa osassa maata aurinko
paistoi kesäkuussa 350–400 tuntia ja
kuukausi oli yksi havaintohistorian aurinkoisimmista.
Lämpötila ylitti 25 asteen hellerajan
jossain päin maata joka päivä 10.6. ja
29.6. välillä ja Länsi-Suomessa lisäksi
1.6. Kesäkuussa 1999 oli niin ikään 21
hellepäivää, mikä on suurin kesäkuisten
hellepäivien lukumäärä Suomessa
viimeisten 60 vuoden aikana. Helteet
painottuivat Länsi-Suomeen, missä
hellepäiviä oli enimmäkseen 10–15.
Itä-Suomessa ja osassa Lappia oli 5–10
hellepäivää. Eniten hellepäiviä oli Turun
Artukaisissa, yhteensä 17. Vuoden
1999 kesäkuussa oli yhtä monta hellepäivää
Ylämään Ylijärvellä.
Juhannuksen jälkeisellä viikolla mitattiin
maan etelä- ja keskiosissa useana
päivänä yli 30 asteen lämpötiloja.
Kankaanpäässä mitattiin 25.6. peräti
33,5 °C, mikä on kaikkien aikojen toiseksi
ylin kesäkuun lämpötila Suomessa.
Myös juhannus oli suuressa osassa
maata poutainen ja lämmin, joskin hellettä
oli vain Etelä- ja Länsi-Suomessa.
Lapissa oli juhannusyönä laajalti hallaa.
Aivan kesäkuun alussa koillisesta
virtasi viileää ilmaa Itä- ja Kaakkois-Suomeen
ja kuukauden alin lämpötila,
-2,6 °C, mitattiin 2.6. vastaisena
yönä Lappeenrannan Konnunsuolla.
Aurinkoisen hellesään vallitessa
sateet jäivät monin paikoin hyvin vähäisiksi.
Kesäkuun viimeisenä päivänä
Päivö -myrskyn yhteydessä vettä tuli
sitten senkin edestä. Itä-Uudeltamaalta
aina Kainuuseen asti ulottuvalla kapealla
vyöhykkeellä satoi vuorokauden
aikana yli 50 mm. Pielaveden Venetmäessä
satoi peräti 90,8 mm ja Kangasniemen
kirkonkylässä 89,1 mm vuorokaudessa.
Savonlinnan Punkaharjulla
puolestaan satoi 73,3 mm jo 9.6. Lopulta
osassa maata kesäkuun sademäärä oli
selvästi normaalia suurempi, mutta etenkin
Länsi-Suomessa kuukausi oli kuiva.
Ukkosia esiintyi kesäkuussa noin
kolmanneksen keskimääräistä vähemmän.
Eniten salamoi Itä-Suomessa 18.6.
KOVAT TUULET TEKIVÄT TUHOJA
Kovat tuulet aiheuttivat kesäkuussa tuhoja
Länsi-Suomessa 6.–7.6., Kainuussa
25.6. ja Itä-Suomessa 30.6.
Länsi-Suomen tuulituhot aiheutti
Skandinavian yli pohjoiseen liikkunut
syvä matalapaine. Maa-alueilla tuulen
nopeus oli puuskissa melko yleisesti yli
20 m/s. Vaasan Klemettilässä mitattiin
jopa 26,7 m/s ja Kemi-Tornion lentoasemalla
25,1 m/s puhaltanut puuska.
Paikoin merellä ja Lapin tuntureilla
myrskysi. Myräkkä katkaisi sähköt
useilta tuhansilta kotitalouksilta.
Kainuussa tuhoja aiheuttivat 25.6.
voimakkaat ukkospuuskat. Kajaanin
lentoasemalla mittareihin osui 27,4 m/s
puhaltanut puuska. Ensimmäisten arvioiden
perusteella metsää kaatui noin
100 000 kuutiometriä.
Mittavimmat tuulituhot aiheutti
kuitenkin kesäkuun viimeisen päivän
Päivö-myrsky, josta kerrotaan tarkemmin
erillisessä artikkelissa sivulla 10.
Ilari Lehtonen
ILMASTOKATSAUS 6/2020 | 5

SÄÄKEHITYS KESÄKUUSSA
Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).
Teksti: Ilari Lehtonen
6.6. Kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna
syvä matalapaine liikkui Pohjanmereltä
Skandinavian yli pohjoiseen aiheuttaen
kovia tuulia Länsi-Suomessa. Merellä tuuli
yltyi paikoin myrskyksi ja puuskissa tuulen
nopeus oli 7. päivän vastaisena yönä etenkin
Pohjanmaan rannikolla maa-alueillakin
yleisesti yli 20 m/s, paikoin jopa yli 25 m/s.
14.6. Kesäkuun toisella viikolla Pohjois-
Eurooppaan muodostui laaja korkeapaineen
alue, jonka myötä sää oli aurinkoista
ja päivisin jopa helteisen lämmintä. Korkeapainevoittoinen,
lämmin ja aurinkoinen sekä
pääosin poutainen sää jatkui lähes kesäkuun
loppuun asti.
25.6. Juhannuksen jälkeisellä viikolla
korkeapaineen keskus sijaitsi Itämeren
ympäristössä. Lappia lukuun ottamatta
lämpötila nousi useana päivänä 30 asteen
vaiheille tai ylikin. Niinisalon lentokentällä
Kankaanpäässä mitattiin peräti 33,5 °C.
Lämpimimmän ilman alueen pohjoisreunalla
Kainuussa kehittyi voimakkaita
ukkoskuuroja.
30.6. Helteet väistyivät ja säätyyppi muuttui
epävakaiseksi aivan kesäkuun lopulla
laajan matalapaineiden alueen lähestyessä
Suomea Atlantilta. Suomen yli itäkoilliseen
liikkuneeseen rintamavyöhykkeeseen muodostui
nopeasti syventynyt osakeskus, joka
aiheutti hyvin kovia tuulia Itä-Suomessa ja
voimakkaita rankkasateita etelärannikolta
Koillismaalle asti yltävällä kaistaleella.
6 | ILMASTOKATSAUS 6/2020

KESÄKUUN SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALTA
MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA KESÄKUUSSA 2020
MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA
Kesäkuun keskimääräinen maa- ja merialueiden
pintalämpötila oli mittaushistorian kolmanneksi
korkein yhdessä vuoden 2015 kesäkuun kanssa.
Mittaukset aloitettiin vuonna 1880.
ARKTINEN MERIJÄÄ
Arktisen merijään keskimääräinen laajuus oli noin
kymmenyksen pienempi kuin vuosien 1981–2010
kesäkuun keskiarvo. Satelliittihavaintoihin perustuva
kesäkuun merijään laajuus oli vuonna 1979
alkaneen mittausjakson kolmanneksi pienin.
YHDYSVALLAT
Laajat metsäpalot riehuivat
Alaskan tundralla. Arizonassa
koettiin viidenneksi
suurin maastopalo osavaltion
historiassa.
TROOPPINEN MYRSKY CRISTOBAL
1. – 11. kesäkuuta 2020
Max. keskituulennopeus 26 m/s (95 km/h)
Cristobal oli kolmas Atlantin merialueella
havaittu trooppinen myrsky tänä vuonna.
Koskaan aiemmin ei Atlantilla ole havaittu
kolmea trooppista myrskyä näin aikaisessa
vaiheessa vuotta.
ETELÄ-AMERIKKA
Etelä-Amerikassa kesäkuu oli
mittaushistorian kolmanneksi
lämpimin.
EUROOPPA
Koko Skandinavian alueella kesäkuu
oli tavanomaista lämpimämpi.
Suomessa monella havaintoasemalla
koettiin mittaushistorian lämpimin
kesäkuu. Norjassa kesäkuu oli mittaushistorian
toiseksi lämpimin.
KARIBIAN ALUE
Karibian alueella kesäkuu oli
mittaushistorian neljänneksi
lämpimin.
AFRIKKA
Afrikassa kesäkuu oli
mittaushistorian kolmanneksi
lämpimin.
AASIA
Aasiassa mitattiin mahdollisesti mittaushistorian
korkein napapiirin pohjoispuolinen lämpötila,
kun lämpötila kohosi 20. kesäkuuta jopa 38,0
asteeseen venäläisessä Verhojansk kaupungissa.
Havainto on vielä Maailman ilmatieteen järjestön
(WMO) tarkistuksessa.
AUSTRALIA
Suuressa osassa Australiaa kesäkuun
olosuhteet olivat tavanomaista kuivemmat.
Australiassa kuukauden sademäärä
oli kolmanneksi pienin maan
121-vuotisessa mittaushistoriassa.
ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ
Merijään keskimääräinen laajuus oli noin 13 miljoonaa
neliökilometriä, mikä on hieman pienempi kuin keskimääräinen
merijään laajuus kesäkuussa.
UUSI-SEELANTI
Uudessa-Seelannissa kesäkuu
oli mittaushistorian viidenneksi
lämpimin.
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA KESÄKUUSSA 2020 JAKSON 1981–2010 KESKIARVOSTA
MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).
LISÄTIETOA
https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202006
https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins
Lähde: NOAA/NCDC
Copernicus Climate Change Service
Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
ILMASTOKATSAUS 6/2020 | 7

Sääpalvelua jo
1800-luvulla
8 | ILMASTOKATSAUS 6/2020

HISTORIIKKI
Havainnot aloitettiin Helsingin yliopiston magneettisessa ja meteorologisessa
observatoriossa Kaisaniemessä jokseenkin tasan 176 vuotta
sitten 1.7.1844. Observatorio oli Ilmatieteen laitoksen edeltäjä.
KUVASSA MAGNEETTISIA HAVAINTOLAITTEITA ILMATIETEEN LAITOKSEN KAISANIEMEN OBSERVATORIOSALISTA NOIN VUODELTA 1890.
Alussa havainnontekijöinä oli kaksitoista ylioppilasta,
jotka työskentelivät mittalaitteiden parissa
24/7 -vuorotyössä. Havaintoja kertyi vuodessa yli
puoli miljoonaa. Helsingin observatorion kaltaisia
laitoksia oli perustettu samoihin aikoihin parikymmentä
Euroopan eri maihin. Lähin oli Pietarissa
Venäjällä.
Vuosikymmenien kuluessa magneettis-meteorologisten
observatorioiden tehtävät Euroopassa
muuttuivat meteorologian suuntaan ja sääpalveluihin,
esimerkiksi sääennusteiden ja -karttojen
tuotantoon. Ne tarjosivat hyödyllistä tietoa yhteiskunnalle
ja sen eri aloille, kuten maanviljelylle
ja merenkululle. Kun sähkölennätin keksittiin
1800-luvun puolivälissä, säätietoja voitiin välittää
sähkökaapelien kautta eri maiden välillä. Näin
saatiin nopeasti yleiskuva käynnissä olevasta säätilasta
ja mahdollisista myrskyistä.
Yhteistyötä ilmatieteen alalla koordinoi kansainvälinen
Meteorologinen organisaatio (IMO),
joka perustettiin vuonna 1872. Se oli nykyisen
YK:n alaisen Maailman ilmatieteen järjestön
(WMO) edeltäjä.
Suomessa kehitys kulki ilmatieteiden suuntaan
samoin kuin muuallakin Euroopassa. Yliopiston
magneettis-meteorologinen observatorio siirrettiin
Suomen Tiedeseuran hallintaan Meteorologisen
päälaitoksen nimellä vuonna 1881.
Laitoksen johtajaksi nimitettiin Nils Karl Nordenskiöld
(1837–1889) vuonna 1880. Nordenskiöldin
tavoitteena oli luoda meteorologisesta laitoksesta
ensi sijassa palvelulaitos, joten varsinainen
tieteellinen tutkimus meteorologian ja magnetismin
aloilla jäi taka-alalle.
Ensimmäinen vaihe Meteorologisen päälaitoksen
sääpalvelujen kehittämisessä oli vuonna 1881
aloitettu säätietojen kuukausittainen ruotsinkielinen
julkaisu Månadsöfversigt af väderleksförhållanden
i Finland. Nordenskiöld oli saanut Suomen
lennätinpiiriltä luvan koota tiedot sääsähkeistä
kymmeneltä kotimaiselta ja kuudelta venäläiseltä
asemalta sääkatsausta varten. Kuukausikatsauksessa
oli varsin kattavat tiedot päiväkohtaisista
lämpötiloista ja ilmanpaineesta maaseutu- ja
Kuva 1: Näkymä Ilmatieteen laitoksen pihalle
Kaisaniemessä 1900-luvun alussa. Kuvassa on
useita sademittarien keräysastioita.
Kuva 2: Meteorologisen päälaitoksen toimittama
sääkartta ja havaintotietoja sanomalehtiä
varten vuodelta 1886.
rannikkoasemilta. Osa tiedoista julkaistiin pääkaupunkiseudun
sanomalehdissä. Päivittäisiä säätiedotuksia
karttoineen pidettiin yleisölle näkyvillä ilmoituskaapeissa
muun muassa Rautatieasemalla.
Tämä perinne jatkui 1950-luvulle saakka.
Sanomalehtiin painettuihin säätietojen ja
kuukausikatsaukseen tulevien ilmatieteellisten
aineistojen muokkaus vei paljon aikaa, eikä
ILMASTOKATSAUS 6/2020 | 9

PÄIVÖ-MYRSKY
henkilökuntaa ollut siihen riittävästi. Näistä syistä
kuukausikatsausten julkaisu lopetettiin muutaman
vuoden kuluttua. Uudelleen ne otettiin käyttöön
vasta vuonna 1906, jonka jälkeen niiden julkaisu
on jatkunut aina nykypäiviin saakka. Kyseessä
oli säännöllisesti ilmestynyt julkaisu Kuukausikatsaus
sään laatuun Suomessa, jonka sisältö oli
koostettu Nordenskiöldin esikuvan mukaan. Siinä
oli kahdentoista aseman lämpötila, tuulet, pilvisyystiedot,
lumensyvyys ja sademäärä. Lisäksi oli
yleiskatsaus sään kulusta kuukauden aikana.
Vuonna 1885 Meteorologisessa päälaitoksessa
alettiin laatia sääkarttoja, jotka perustuivat useiden
kymmenien sääasemien tietoihin. Havaintotulokset
tulivat sähkeinä Skandinaviasta ja Venäjältä.
Sääkartat julkaistiin päivittäin sanomalehdissä.
Ilmatieteen laitoksen sääpalvelut laajenivat
1800-luvun lopulla, kun valtakunnallisesti kattava
sade- ja lumimittausverkosto perustettiin. Tarve
tähän tuli 1800-luvun lopun suurtulvien aiheuttamista
tuhoista, koska haluttiin saada luotettavaa
tietoa sademääristä tulvien ennakointiin.
Meteorologinen päälaitos siirrettiin vuonna
1919 Tiedeseuralta valtion laitokseksi maatalousministeriön
alaisuuteen Ilmatieteellisenä keskuslaitoksena.
Silloin laitoksella oli eri puolilla
Suomea noin 90 sääasemaa ja yli 150 sade- ja
lumiasemaa tuottamassa säähavaintoja yhteiskunnan
hyödyksi.
Laitoksella ei tehty varsinaista tieteellistä
tutkimustyötä ilmatieteiden alalla 1800-luvulla,
sillä yleinen meteorologinen tietämys oli nykyaikaisessa
mielessä vielä varsin kehittymätöntä.
Laitoksen tärkeimpiin tehtäviin kuului koota
sääasemien havainnot taulukkojulkaisuiksi eli
vuosikirjoiksi, joita käytettiin lähinnä ilmastollisten
muutosten seurantaan. Merkittävä osa näistä
vanhoista tiedoista on nykyisin Ilmatieteen laitoksen
ilmastotietokannassa.
Helsingin Kaisaniemessä tehdyt meteorologiset
havainnot muodostavat pisimmän havaintosarjan
maassamme. Kokonaiskuva Suomen lämpötilan
kehityksestä on saatavilla 1850-luvulta
lähtien, kun käytössä on ollut useiden sääasemien
havaintotietoja ympäri maata.
Lisätietoja:
Nevanlinna, Heikki, 2014. Jaakko Keränen -
Suomen sääprofessori (https://helda.helsinki.fi/
handle/10138/144225).
Seppinen, Ilkka, 1988. Ilmatieteen laitos 1838–
1988.
Heikki Nevanlinna, tutkimuspäällikkö (eläkkeellä)
Kesämyrsky Päivö
aiheutti tuulituhoja
Itä-Suomessa
Helteinen kesäkuu päättyi koviin tuuliin ja
rankkasateisiin, kun Suomeen etelästä saapuneeseen
rintamavyöhykkeeseen muodostui
Baltian yllä nopeasti syvenevä aaltohäiriö,
joka Päivön päivänä 30. kesäkuuta liikkui
Itä-Suomen yli pohjoiseen.
Päivö-myrsky aiheutti paljon tuulituhoja
Etelä-Karjalasta Kainuuseen ulottuvalla alueella
ja katkaisi sähköt jopa noin 100 000 taloudelta
sekä kaatoi metsää noin 400 000 kuutiometriä.
Tuulen nopeus oli puuskissa yleisesti yli
20 m/s ja myrskyn pahiten runtelemilla alueilla
Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa jopa yli
25 m/s. Myrskyyn liittyi myös hyvin runsaita
sateita. Itä-Uudeltamaalta Kainuuseen asti
ulottuvalla melko kapealla vyöhykkeellä vettä
satoi vuorokauden aikana noin 50–90 mm.
Nopeasti syvenevät säähäiriöt ovat usein
hankalia ennustettavia säämalleille. Ensimmäisiä
viitteitä runsaista sademääristä ja merellä
vähän kovemmista tuulista säämallit antoivat
kolme vuorokautta ennen myrskyä. Tilanne
muuttui nopeasti Päivön päivän aamuna, jolloin
Itä-Suomeen annettiin korkeimman vaaratason
punainen tuulivaroitus (kuva).
Mika Rantanen ja Ilari Lehtonen
KUVA: ILMATIETEEN LAITOS
10 | ILMASTOKATSAUS 6/2020

KUUKAUDEN HAVAINTO
Päivö-myrskyn voimakkain
tuulen puuska, 27,4 m/s,
mitattiin Kallaveteen työntyvällä
niemellä Kuopion
Ritoniemessä, missä myös
keskituulen nopeudeksi
mitattiin 21,4 m/s.
Sisämaan järviasemilla
myrskyrajan 21 m/s ylittävät
keskituulen nopeudet ovat
hyvin harvinaisia.
Pielaveden Venetmäessä
puolestaan ropisi Päivön
päivänä sadetta peräti
90,8 mm vuoro kaudessa.
KUVA: MATTI KÄMÄRÄINEN
ILMASTOKATSAUS 6/2020 | 11

ITÄMERI
Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä
arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.
KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE
Meriveden keskimääräinen pintalämpötila kesäkuussa 2020 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1982–2011 keskiarvosta
(oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot kesäkuussa 2020 on esitetty 9 asemalta. Jääanalyysi kuvaa
jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1982–2011.
MERIVEDEN KORKEUS
HAMINA PITÄJÄNSAARI
RAUMA ULKO-PETÄJÄS
HELSINKI KAIVOPUISTO
PIETARSAARI LEPPÄLUOTO
FÖGLÖ DEGERBY
KEMI AJOS
Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen kesäkuussa 2020. Kuvaajissa on esitetty
mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.
12 | ILMASTOKATSAUS 6/2020

ARKTISET ALUEET
ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA KESÄKUUSSA
Arktinen merijää peitti kesäkuussa 10,3 miljoonaa neliökilometriä. Merijään laajuus oli 1,4
miljoonaa neliökilometriä eli noin kymmenyksen vertailukauden (1981–2010) keskiarvoa
pienempi. Merijään laajuus kesäkuussa oli analyysituotteesta riippuen havaintohistorian
kolmanneksi, neljänneksi tai viidenneksi pienin. Pienin kesäkuun laajuus on mitattu
vuonna 2010.
Merijään laajuus oli kesäkuussa selvästi alle keskiarvon useilla Pohjoisen jäämeren reunaalueilla,
etenkin itäisellä Barentsinmerellä ja Karanmerellä Novaja Zemljan läheisyydessä,
sekä pohjoisella Laptevinmerellä, jossa merialue oli lähes jäätön. Siperian arktisella
alueella lämpötilat ovatkin olleet erityisen koholla kesäkuussa. Myös Itä-Siperian merellä ja
Tšuktšimerellä, sekä Kanadan arktisella alueella merijäätä oli keskimääräistä vähemmän.
Ainoastaan muutamilla alueilla merijäätä on ollut kesäkuussa keskimääräistä enemmän.
Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella
kesäkuussa 2020. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen
keskimääräistä rajaa jaksolla 1981–2010, kun jäällisen
alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä.
Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella
jakson 1981-2010 keskiarvosta kesäkuussa 2020.
LÄHTEET
ECMWF Copernicus Climate Change Service
Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
ILMASTOKATSAUS 6/2020 | 13

KASVIHUONEKAASUPITOISUUDET SUOMESSA
Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.
PALLAS - SAMMALTUNTURI
UTÖ
1 kk
1 vuosi
Useita
vuosia
(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)
Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot
viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen
vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön
asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys
useamman vuoden ajalta.
TAUSTATIETOA
• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin
kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto -
pro sessista ja sementintuotannosta.
• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään
tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta,
märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja
fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.
• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi
14 | ILMASTOKATSAUS 6/2020

TILASTOISTA POIMITTUA
Niinisalon lentokentällä
Kankaanpäässä 25.6.
mitattu 33,5 °C on kaikkien
aikojen toiseksi ylin kesäkuun
lämpötila Suomessa
ja uusi Satakunnan maakunnan
lämpöennätys.
Kesäkuun lämpöennätys
Suomessa on Ähtärissä
24.6.1935 mitattu 33,8 °C
ja Satakunnan aiempi
lämpöennätys oli Porissa
13.7.2010 mitattu 33,4 °C.
ILMASTOKATSAUS 6/2020 | 15

LÄMPÖTILOJA JA SADEMÄÄRIÄ KESÄKUUSSA
HELSINKI, KAISANIEMI
JOKIOINEN
JYVÄSKYLÄ
SEINÄJOKI, PELMAA
JOENSUU
SIIKAJOKI, RUUKKI
SODANKYLÄ
UTSJOKI, KEVO
Kesäkuussa 2020 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (musta), ylin lämpötila (pun.) ja alin lämpötila (sin.)
lämpötila (°C) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1981–2010.
Harmaa viiva kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania. Harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka
sisällä 95 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.
16 | ILMASTOKATSAUS 6/2020

LÄMPÖTILOJA JA SADEMÄÄRIÄ KESÄKUUSSA
KESKILÄMPÖTILA
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA
VERTAILUKAUDESTA 1981–2010
SADEMÄÄRÄ
SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA
VERTAILUKAUDESTA 1981–2010
ILMASTOKATSAUS 6/2020 | 17

KESÄKUUN KUUKAUSITILASTO
HAVAINTOASEMA
KESKI-
LÄMPÖTILA
°C
YLIN
LÄMPÖTILA
°C
ALIN
LÄMPÖTILA
°C
SADE-
MÄÄRÄ
MM
SUURIN VRK-
SADEMÄÄRÄ
MM
HELLEPÄIVIEN
LUKUMÄÄRÄ
KPL
2020 1981–
2010
2020 PVM 2020 PVM 2020 1981–
2010
2020 PVM 2020 1981–
2010
PARAINEN UTÖ 16,3 12,5 25,6 28. 9,2 8. 26,8 41 14,1 16. 2 0
JOMALA JOMALABY 17,0 13,3 29,1 28. 4,2 4. 35,1 53 14,9 16. 7 1
HELSINKI KAISANIEMI 17,9 14,6 28,0 27. 7,6 2. 74,5 57 26,4 30. 5 1
HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA 18,4 14,6 30,9 25. 5,6 2. 77,4 61 37,2 30. 11 3
JOKIOINEN ILMALA 18,1 14,0 30,6 25. 4,9 3. 32,2 63 16,2 30. 12 4
KOUVOLA ANJALA 18,0 14,7 31,7 25. 2,1 2. 102,9 59 49,4 30. 11 4
KANKAANPÄÄ NIINISALO 18,6 13,6 32,0 25. 6,5 3. 65,1 72 29,0 30. 16 3
JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA 17,9 13,7 31,8 25. 1,7 4. 57,3 67 37,2 30. 10 3
SAVONLINNA PUNKAHARJU 16,8 14,4 29,2 25. 3,9 2. 130,6 58 73,3 9. 8 2
SEINÄJOKI PELMAA 18,0 13,8 32,6 25. 4,2 10. 20,5 55 12,0 6. 16 3
KUOPIO MAANINKA 18,0 14,1 30,4 25. 3,7 4. 76,1 66 63,3 30. 9 3
LIEKSA LAMPELA 16,5 13,6 28,6 25. 2,5 2. 37,0 68 7,8 26. 6 2
SIIKAJOKI RUUKKI 16,9 13,1 29,6 25. 2,0 10. 36,6 50 24,9 30. 3 2
SUOMUSSALMI PESIÖ 16,0 12,3 26,6 14. 4,0 28. 87,7 61 41,8 30. 5 1
ROVANIEMI APUKKA 15,7 12,3 27,1 22. 3,7 28. 47,6 58 16,1 30. 4 2
SODANKYLÄ TÄHTELÄ 15,4 11,6 27,9 14. 3,8 20. 63,9 56 20,6 7. 6 2
INARI SAARISELKÄ 12,3 9,7 25,1 13. 0,7 20. 72,8 62 19,8 29. 1 1
ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI 9,4 7,5 23,3 21. 1,0 17. 11,2 42 7,2 30. 0 0
UTSJOKI KEVO 11,0 9,6 26,0 21. 0,9 10. 50,3 50 16,2 29. 3 1
AURINGONPAISTETUNNIT
KASVUKAUDEN SEURANTA
KESÄKUUN
MAASALAMATIHEYS
KUUKAUSISUMMA
PAIKKAKUNTA 2020 1981–2010
UTÖ 390,3* 308
MAARIANHAMINA 388,9 296
TURKU 368,0 276
HKI-VANTAA 365,3 266
KOTKA 369,2 285
JOKIOINEN 363,6 255
KOUVOLA 361,2 250
JYVÄSKYLÄ 371,3* 247
SEINÄJOKI 359,5 273
KUOPIO 387,2 258
OULU 414,0 296
ROVANIEMI 369,2 271
SODANKYLÄ 377,0* 261
UTSJOKI 300,8 220
* merkityillä asemilla on joitakin puuttuvia havaintoja
30.6.
Tehoisan
lämpötilan
summa
°Cvrk
18 | ILMASTOKATSAUS 6/2020

KESÄKUUN TUULITIEDOT
Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja Kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.
PARAINEN, UTÖ
VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
KALAJOKI, ULKOKALLA
PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI
KOVATUULISET PÄIVÄT
0–1 m/s
tyyni
1–4 m/s
heikko
4–8 m/s
kohtalainen
8–14 m/s
navakka
14–21 m/s
kova
21– m/s
myrsky
HAVAINTOASEMA 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30.
KOTKA, HAAPASAARI
HELSINKI, HARMAJA
HANKO, RUSSARÖ
PARAINEN, UTÖ
KÖKAR, BOGSKÄR
HAMMARLAND, MÄRKET
RAUMA, KYLMÄPIHLAJA
KRISTIINANKAUPUNKI
VALASSAARET
KALAJOKI, ULKOKALLA
KEMI AJOS
Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty
oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. Harmaa väri esittää puuttuvia havaintoja.
ILMASTOKATSAUS 6/2020 | 19

KESKILÄMPÖTILAN VIIKKOENNUSTEET JA POIKKEAMAT VIIKOILLE 30–35
Ennuste on tehty 16.7.2020 ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.
20.7.–26.7.
27.7.–2.8.
3.8.–9.8.
°C
°C
10.8.–16.8.
17.8.–23.8.
24.8.–30.8.
°C
°C
Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät
kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).
20 | ILMASTOKATSAUS 6/2020

FMI’S MONTHLY CLIMATE BULLETIN – SUMMARY OF JUNE 2020
Record warm June
in Western Finland
There were plenty of warm and sunny days in June. In Western Finland, it was eventually
the warmest June in record. On the last day of June, windstorm Päivö caused damage in
Eastern Finland and brought exceptionally heavy precipitation in many places.
The mean temperature in June was record
high in Western Finland. In the regions of
Satakunta, Pirkanmaa, Southern Ostrobothnia
and Central Finland, the deviation
from the long-term average temperature
was as large as 4–5 °C. Temperatures were
closest to the average in northernmost
Lapland and along the Finnish-Russian
border in Karelia. Even in these regions, it
was a couple of degrees Celsius warmer
June than usually.
In Northern Finland, the warmest
June in record was in 1953 and in Eastern
Finland mostly in 1999. In Southern
Finland, June was in many locations
slightly warmer in 1936 and 1999 than
in this year, in some places also in 1876,
1889, 1896 and 1917.
June was moreover one of the sunniest
in record. In most of Finland, the
monthly count of sunshine hours varied
between 350 and 400 hours.
The number of hot days with daily
maximum temperature above 25 °C
was mainly 10–15 in Western Finland
and 5–10 in Eastern Finland and in
parts of Lapland. The highest number
of hot days was 17, recorded in Artukainen,
Turku.
During the week after Midsummer,
temperature reached 30 °C on several
days in the southern and central parts
of Finland. On the 25th, even as high
temperature as 33.5 °C was measured
at Niinisalo Airfield in Kankaanpää. It
was the second highest temperature
ever recorded in June in Finland and
a new regional warm-temperature record
for the region of Satakunta.
Many regions suffered from drought
in June. Particularly in Western Finland,
precipitation levels remained below
the average. On the other hand, parts
of Finland received excessive rainfall
on the last day of June. On that day, a
rapidly deepening low that passed over
Eastern Finland generated 50 to 90 mm
of rain in a narrow area stretching from
Eastern Uusimaa to Kainuu. In Venetmäki,
Pielavesi, it rained even 90.8 mm
within a day. In addition, the cyclone,
named as windstorm Päivö, caused
gale-force winds with gust speeds between
20 and 27 m/s. In Ritoniemi, Kuopio,
even a 10-minute sustained wind
speed of 21.4 m/s was measured with a
maximum gust speed of 27.4 m/s. The
windstorm left approximately 100 000
households without electricity.
High winds with gust speeds widely
over 20 m/s caused damage and left
thousands of households without electricity
also in Western Finland on 6 and 7
June. In inland stations, a maximum gust
of 26.7 m/s was measured in Klemettilä,
Vaasa. Moreover, in the region of Kainuu
downbursts associated with thunderstorms
blow down approximately
100 000 cubic metres of timber on 25
June. In this occasion, a maximum gust
of 27.4 m/s was measured at Kajaani
Airport.
Ilari Lehtonen
-2.6 °C
Lappeenranta,
Konnunsuo, 2.6.
+33.5 °C
Kankaanpää,
Niinisalo Airfield,
25.6.
Highest and lowest temperatures
HIGHLIGHTS: JUNE 2020
• Globally, temperatures last month
were 0.53°C warmer than the average
June from 1981-2010, almost
tied as the warmest June in this
record and with the Siberian Arctic
experiencing the most above-average
conditions.
• In Europe, temperatures were far
above average in the north but
below average in the south, overall
tying as the second warmest European
June for in our record.
Source: Copernicus Climate Bulletin
ILMASTOKATSAUS 6/2020 | 21

Ilmatieteen laitos
ilmastokatsaus@fmi.fi
www.ilmastokatsaus.fi