Ilmastokatsaus 1/2020

1/2020
—
Tammikuussa
rikottiin
lämpöennätyksiä
—
Maastopalot
koettelevat
Australiaa
—

SISÄLTÖ
1/2020
Pääkirjoitus — 3
Tammikuussa rikottiin lämpöennätyksiä — 4
Sääkehitys tammikuussa — 6
Tammikuun säätapahtumia maailmalta — 7
Maastopalot koettelevat Australiaa — 8
Kuivuuskin vaatii varautumista — 10
Kuukauden havainto — 11
Itämeri — 12
Arktiset alueet — 13
Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14
Tilastoista poimittua — 15
Lämpötiloja ja sademääriä tammikuussa — 16
Tammikuun kuukausitilasto — 18
Tammikuun tuulitiedot — 19
Lämpötilan viikkoennusteet — 20
Summary of January 2020 — 21
Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen
lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5
kk jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.
TAMMIKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/tammikuu
ILMASTOKATSAUS
22. vuosikerta
ISSN: 2341-6408
DOI: 10.35614/ISSN-2341-
6408-IK-2020-01-00
Ilmestyy noin kuukauden
20. päivänä
JULKAISIJA
Ilmatieteen laitos
PL 503
00101 Helsinki
www.ilmastokatsaus.fi
ilmastokatsaus@fmi.fi
Vaihde: 029 539 1000
PÄÄTOIMITTAJA
Hilppa Gregow
TOIMITTAJAT
Tiina Ervasti
Hadassa Hovestadt
Ilari Lehtonen
Petra Roiha
KANNEN KUVA
Samuli Lehtonen
ULKOASU
Marko Myllyaho
© Ilmatieteen laitos
2 | ILMASTOKATSAUS 1/2020

PÄÄKIRJOITUS
Vuosikymmenet
ja visiot
Aloitimme uuden vuosikymmenen. Vuosikymmenet ovat
kiehtovia, sillä niiden aikana tapahtuu paljon, niistä näkee
kehityskaaret ja niille voi asettaa suuremmat tavoitteet. Seuraavassa
nojaan Dacren julkaisuun ja kerron, kuinka meteorologinen
tutkimus on vuosikymmenten aikana kehittynyt.
1920-luvulla alettiin Bjerknesin johdolla edistää matalapaineiden
konseptuaalista mallinnusta. Käytössä olivat
maanpinnan ilmanpaine-, lämpötila- ja tuulihavainnot.
1930-luvulla Palménin johdolla selvitettiin matalapaineiden
kolmiulotteinen rakenne. 30-luvulla tehtiin jo luotauksiakin.
1940-luvulla Bjerknes ja Holmboe ymmärsivät, miten pystyvirtaukset
ja matalapaineiden kehitys liittyivät toisiinsa.
Toisen maailmansodan jälkeen päivittäisiä säähavaintoja
oli saatavilla maailmanlaajuisesti, ja ne antoivat sysäyksen
Pettersenin 1950-luvun myrskyratatutkimuksille. 1960-luvulla
lentokonehavainnot ja Danielsenin tutkimukset valottivat
voimakkaiden laskuvirtausten merkitystä. 1970-luvulla mm.
Browning pääsi satelliittien ja tutkahavaintojen avulla käsiksi
lämpimän rintaman pilvenmuodostuksen prosesseihin.
1980-luvulla etenkin Sanders ja Gyakum tutkivat räjähdysmäisesti
kehittyviä myrskyjä, joissa matalapaineen keskuksen
paine syveni vähintään 24 hPa vuorokaudessa. 1990-luvulla
Shapiro ja Keyser löysivät hyvin voimakkaista pohjoisista
myrskyistä nk. lämpimän ilman taskun, jonka takana voi ilmetä
vaarallisen voimakkaita puuskia, kuten Alli-myrskyssä
31.1.1997. Viimeiset 20 vuotta numeerinen mallinnus on kehittynyt
ja säähän liittyvät varoitukset tarkentuneet merkittävästi.
Ilmastopalveluiden visio vuosikymmenelle on tuoda uusi
harppaus sää- ja ilmastotieteeseen ja ilmastopalveluihin tekoälypohjaisella
mallinnuksella. Poikkitieteellinen yhteistyö
auttaa parantamaan päivien, viikkojen ja kuukausien ennusteita
myös vaikutusten näkökulmasta. Tavoite on, että ilmastonmuutoksen
riskienhallinta paranee ja kestävät ratkaisut
löytyvät ajoissa.
Ilmastokatsausta on julkaistu nykymuodossaan digilehtenä
nyt vuoden ajan ja toivomme yhä useamman lukijan löytävän
sen jatkossa. Tämä ilmastokatsaus kertoo ääri-ilmiöistä Suomessa
ja maailmalla. Kuuden viikon ennusteista näemme, että
pieni talvinen tuulahdus voisi vielä saapua Suomen eteläosiin,
vaikka lauha sää jatkuukin koko maassa.
HILPPA GREGOW
Päätoimittaja
Vuosikymmenet
ovat kiehtovia,
sillä niiden aikana
tapahtuu paljon,
niistä näkee
kehityskaaret ja
niille voi asettaa
suuremmat
tavoitteet.
ILMASTOKATSAUS 1/2020 | 3

-38,8 °C
Utsjoki, Kevojärvi, 27.1. ja 28.1.
+9,2 °C
Kruunupyy, Kokkola-
Pietarsaaren lentoasema, 21.1.
Turku, Artukainen, 21.1.
Jomala, Jomalaby, 21.1.
Kuukauden
ylin ja alin
lämpötila
+3,0 °C
Tammikuun keskilämpötila Helsingin
Kaisaniemessä ylit ti aseman mittaushistorian
aiempien 191 vuoden
ennätyksen peräti 1,6 °C:n erolla.
14
Tammikuun aikana
helmiäis pilviä havaittiin
yhteensä 14 päivänä.
4 | ILMASTOKATSAUS 1/2020

KUUKAUSIKATSAUS
Tammikuussa
rikottiin lämpöennätyksiä
Tammikuun keskilämpötila oli etelästä Oulun korkeudelle asti ennätyksellisen
korkea. Useilla paikkakunnilla mitattiin myös uusia tammikuun asemakohtaisia
lämpöennätyksiä.
KUVA: ANTTI PELTOLA
Tammikuu oli Suomen etelä- ja keskiosissa
ennätyksellisen leuto. Kuukauden
keskilämpötila ylitti vertailukauden
1981–2010 keskiarvon laajoilla alueilla
noin 7–8 asteella. Vielä Etelä-Lapissa
oli 4–7 astetta tavanomaista leudompaa,
mutta päälaen Lapissa tammikuu
oli tavanomaisen lämpöinen. Suomen
pohjoisimmalla sääasemalla Utsjoen
Nuorgamissa tammikuu oli jopa 0,5 °C
normaalia kylmempi.
Etelä-Suomessa leudoin tammikuu
oli ennen tätä vuotta koettu vuonna
1930 ja muualla pääosin vuonna 1925.
1930-luvun jälkeen perustetuilla Eteläja
Keski-Suomen havaintoasemilla leudoin
tammikuu tilastoissa oli aiemmin
ollut lähes poikkeuksetta joko vuoden
1989 tai 2008 tammikuu.
Vuoden 1930 tammikuuhun verrattuna
keskilämpötila oli Etelä-Suomessa
nyt peräti puolisentoista astetta
korkeampi. Ylin kuukausikeskilämpötila,
4,6 °C, mitattiin Kökarin Bogskärin
majakkaluodolla ulkomerellä. Eräillä
lounaissaariston havaintoasemilla lämpötila
ei käynyt koko kuukautena kertaakaan
pakkasen puolella, mitä ei ollut
tammikuussa tapahtunut aiemmin.
Koko maan keskilämpötilaa tarkasteltaessa
vuoden 1925 tammikuu jäi
kuitenkin leudoimmaksi, koska Lapissa
oli silloin selvästi tämänvuotista lauhempaa.
Suomen pitkäikäisimmällä sääasemalla
Helsingin Kaisaniemessä tammikuun
keskilämpötila oli 3,0 °C ja se
ylitti vuoden 1930 aiemman ennätysarvon
1,6 °C:n erolla. Ylin lämpötila oli
Kaisaniemessä ensimmäistä kertaa
tammikuussa kaikkina päivinä plussan
puolella. Yli 5 asteen lämpötila nousi
Kaisaniemessä peräti 15 päivänä, kun
taas alin lämpötila kävi pakkasella vain
kahdeksana päivänä. Aiemmin yli 5 asteen
päiviä oli ollut eniten, 8 kpl, ja pakkaspäiviä
vähiten, 10 kpl, tammikuussa
1930. Lisäksi tammikuun alin lämpötila
Kaisaniemessä, -4,2 °C, oli ennätyksellisen
korkea.
Paikoin myös tammikuun ylimmät
lämpötilat olivat ennätyksellisen korkeita.
Yhteensä 16 pitkäikäisellä havaintoasemalla
mitattiin uusi tammikuun
asemakohtainen lämpöennätys
ja lisäksi ennätystä sivuttiin neljällä
asemalla. Koko maan tammikuun ylin
lämpötila oli 9,2 °C ja se mitattiin 21.1.
Jomalassa, Turussa ja Kruunupyyssä.
Tämä ei kuitenkaan ollut ennätyksellinen
lukema, sillä vuosina 1971, 1973 ja
1992 on tammikuussa mitattu jopa yli
10 asteen lämpötiloja.
Lista uusista tammikuun lämpötila-,
sademäärä- ja lumensyvyysennätyksistä
pitkäikäisillä havaintoasemilla on
tämän artikkelin yhteydessä ilmastokatsaus.fi
-sivustolla.
KYLMÄ POLAARISTRATOSFÄÄRI
TOI HELMIÄISPILVET TAIVAALLE
Polaaristratosfäärissä yli 10 kilometrin
korkeudella talvisin muodostuva napapyörre,
jota kiertävät voimakkaat länsituulet,
oli tammikuussa harvinaisen
voimakas. Napapyörteen sisällä ilma
jäähtyy voimakkaasti ja Islannissa mitattiin
3.1. yläilmakehän luotauksessa
ilman lämpötilaksi noin 25 kilometrin
korkeudella peräti -96 °C.
Stratosfäärissä ilma on hyvin kuivaa.
Vain erittäin kylmissä lämpötiloissa
stratosfäärin vähäinen kosteus voi vuoristoaaltojen
myötävaikutuksella härmistyä
aamu- ja iltahämärän aikoihin
nähtäviksi helmiäispilviksi, jotka hohtavat
valkeina tai pastellisävyissä. Suomessa
helmiäispilviä nähtiin tammikuussa
runsaasti, yhteensä 14 päivänä.
Stratosfäärin napapyörre vaikuttaa
myös alemman ilmakehän sääoloihin.
Tammikuussa vahva napapyörre ylläpiti
jatkuvia lännen- ja lounaanpuoleisia
tuulia. Erittäin lauhan sään lisäksi
läntiset ilmavirtaukset toivat suureen
osaan maata runsaita sateita. Lapissa
satoi paikoin tuplaten tavanomaiseen
verrattuna ja lumipeite vahvistui jopa
metrin paksuiseksi, kun taas etelämpänä
oli vähälumista tai lumetonta.
Ilari Lehtonen
ILMASTOKATSAUS 1/2020 | 5

SÄÄKEHITYS TAMMIKUUSSA
Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).
Teksti: Ilari Lehtonen
7.1. Tammikuun alkupuolella suursäätilanne
pysyi pitkään samankaltaisena. Korkeapaineen
alue ulottui Venäjältä Keski-Euroopan
yli Pyreneiden niemimaalle ja matalapainetoiminta
Pohjois-Atlantilla oli vilkasta.
Pohjois-Euroopassa vallitsevana oli hyvin
lauha lännen ja lounaan välinen ilmavirtaus.
15.1. Lounaasta virtasi Pohjolaan erittäin
lauhaa ilmaa ja Etelä-Ruotsissa lämpötila
nousi yli 10 asteeseen. Suomen läntisimmässä
kolkassa, Märketin majakkaluodolla
Ahvenanmerellä, mitattiin 9,1 °C. Muutamilla
Etelä- ja Kaakkois-Suomen havainto asemilla
saavutettiin mittaushistorian ylimmät
tammikuun lämpötilat.
21.1. Keski-Euroopan korkeapaineen painopiste
oli siirtynyt Brittein saarille ja Fennoskandiassa
vallitsi voimakas länsivirtaus.
Virtauksen puhaltaessa Skandien vuoriston
yli, vallitsi vuoriston suojanpuolella kuiva ja
lämmin laskuvirtaus, föhn-tuuli, joka nosti
meillä lämpötilat jälleen muutamilla paikkakunnilla
uusiin tammikuun ennätyslukemiin.
6 | ILMASTOKATSAUS 1/2020
27.1. Jäämereltä ulottui korkeapaineen
selänne Pohjois- ja Itä-Suomeen. Lapissa
pakkanen oli kireää. Pohjois-Atlantilla
oli edelleen laaja matalapaineen alue,
joka kierrätti lauhaa ilmaa Skandinavian
eteläosiin. Lämpötilaero Pohjois-Lapin
ja Ahvenanmaan välillä oli yli 40 astetta.
Kylmän ja lauhan ilman erottava rintamavyöhyke
lumisateineen mutkitteli Suomen
keskiosissa.

TAMMIKUUN SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALTA
MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA TAMMIKUUSSA 2020
MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA
Tammikuun keskimääräinen maa- ja merialueiden
pintalämpötila oli mittaushistorian korkein. Mittaukset
aloitettiin vuonna 1880.
ALASKA
Alaskassa koettiin kylmin
tammikuu vuoden 2012
jälkeen.
ARKTINEN MERIJÄÄ
Arktisen merijään keskimääräinen laajuus oli noin 6 prosenttia
pienempi kuin vuosien 1981–2010 tammikuun keskiarvo.
Satelliittihavaintoihin perustuva tammikuun merijään laajuus
oli vuonna 1979 alkaneen mittausjakson kahdeksanneksi
pienin yhdessä vuoden 2014 kanssa.
YHDYSVALLAT
Yhdysvalloissa tammikuu oli
mittaushistorian viidenneksi
lämpimin. Kaikissa osavaltioissa
tammikuun keskilämpötila oli
tavanomaista lämpimämpi.
EUROOPPA
Euroopassa tammikuu oli mittaushistorian
toiseksi lämpimin. Vain vuoden
2007 tammikuu oli vielä lämpimämpi.
Useissa Euroopan valtioissa tammikuu
oli keskilämpötilaltaan viiden lämpimimmän
tammikuun joukossa.
AASIA
Suuressa osassa Venäjää koettiin tavanomaista
korkeampia keskilämpötiloja. Poikkeama
tavanomaisesta oli vähintään +5 astetta tai
jopa enemmän. Koko Aasian alueella tammikuu
oli mittaushistorian toiseksi lämpimin.
HAVAIJI
Havaijilla tammikuu oli
mittaushistorian toiseksi
lämpimin.
KARIBIAN ALUE
Karibian alueella tammikuu oli
mittaus historian toiseksi lämpimin.
ETELÄ-AMERIKKA
Etelä-Amerikassa koettiin
mittaus historian toiseksi
lämpimin tammikuu.
AUSTRALIA
Australiassa koettiin mittaushistorian
kolmanneksi lämpimin tammikuu.
Queenslandissa tammikuu oli mittaushistorian
toiseksi lämpimin ja Uudessa
Etelä-Walesissa viidenneksi lämpimin.
ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ
Merijään keskimääräinen laajuus oli tammikuussa noin 10 %
pienempi kuin vuosien 1981–2010 tammikuiden keski ar vo.
Satelliittihavaintoihin perustuva tammikuun merijään laajuus
oli vuonna 1979 alkaneen mittausjakson kymmenenneksi
pienin ja tasoissa vuoden 2011 kanssa.
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA TAMMIKUUSSA 2020 JAKSON 1981–2010 KESKIARVOSTA
MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).
LISÄTIETOA
https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202001
https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins
Lähde: NOAA/NCDC
Copernicus Climate Change Service
Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
ILMASTOKATSAUS 1/2020 | 7

Maastopalot
koettelevat
Australiaa
8 | ILMASTOKATSAUS 1/2020

AUSTRALIAN MAASTOPALOT
Australian ekosysteemiin olennaisesti kuuluvat maasto palot
ovat raivonneet poikkeuksellisen voimakkaasti mantereen
kaakkoisosassa syyskuusta 2019 lähtien.
Maastopalokauden 2019–2020 paloja on luonnehdittu
Australian modernin historian tuhoisimmiksi.
Tammikuun puolivälissä palojen arvioitiin
polttaneen siihen mennessä jo yli 18 miljoonaa
hehtaaria eli yli puolta Suomen pinta-alasta vastaavan
alueen. Paloissa on tuhoutunut myös yli
5000 rakennusta ja menehtynyt yli 30 henkeä.
Maastopaloja on esiintynyt ympäri Australiaa,
mutta eniten maan kaakkoisosassa Uuden Etelä-
Walesin ja Victorian osavaltioissa (kuva 1).
Miljoona kaupungit Sydney ja Melbourne ovat
ajoittain peittyneet savuun ja ilmanlaatu on ollut
kaupungeissa harvinaisen huono. Australian
pääkaupunkiin Canberraan julistettiin tammikuun
lopussa maastopalojen takia hätätila, joka muun
muassa velvoittaa kansalaisia valmiuteen jättää
kotinsa 20 minuutin varoitusajalla maastopalon
uhatessa.
Kuva 1. Australian osavaltiot ja territoriot
pääkaupunkeineen.
KUVA: PIXABAY
MAASTOPALOJEN LAAJUUDEN TAUSTALLA
ON PITKÄÄN JATKUNUT KUIVUUS
Maastopalojen poikkeuksellinen laajuus johtuu
ennen kaikkea pitkään jatkuneesta kuivuudesta
pahiten paloista kärsineillä alueilla. Vuosi 2019
oli Australiassa sekä lämpimin että kuivin vuosi
1900-luvun alusta alkavan mittaushistorian aikana.
Vuoden sademäärä oli keskimäärin 40 % normaalia
pienempi. Uudessa Etelä-Walesissa ja Victoriassa
kuivuudesta on kärsitty vuodesta 2017
asti. Näiden osavaltioiden alueella sijaitsevalla
Murray-Darlingin jokialueella, joka on Australian
tärkein maatalousalue, kuivuusjakson on arvioitu
olevan pahin viimeisten 120 vuoden aikana.
Kuivuutta on voimistanut poikkeuksellinen kuumuus.
Joulukuu oli Australiassa mittaus historian
lämpimin ja 18.12. vuorokauden ylimmän lämpötilan
koko Australian yli laskettu keskiarvo oli 41,9 °C,
mikä teki päivästä ennätyksellisen kuuman.
Tammikuussa selvästi tavanomaista lämpimämpi
sää jatkui Australian itäosissa. Mantereen
länsiosassa runsaat sateet toivat monin paikoin
helpotusta kuivuuteen, mutta Uuden Etelä-Walesin
alueella kuivuus jatkui tammikuun sademäärän
ollessa keskimäärin kolmanneksen normaalia
pienempi. Keskilämpötila oli samaan aikaan paikoin
jopa viisi astetta tavallista korkeampi.
MIKÄ ON ILMASTONMUUTOKSEN
VAIKUTUS PALOIHIN?
Ilmaston lämpeneminen voimistaa haihduntaa ja
lähinnä paikallisen talven ja kevään aikana sademäärät
näyttäisivät lisäksi jonkin verran pienenevän
Australian eteläosassa.
Australian sateisiin vaikuttaa merkittävästi
Intian valtameren dipoli-ilmiö, jonka positiivisessa
vaiheessa pintavedet lämpenevät Intian valtameren
länsiosassa ja viilenevät puolestaan Sumatran
sekä Jaavan saarten rannikoiden edustoilla. Kaikki
Etelä- ja Kaakkois-Australian tunnetut kuivuusjaksot
ovat olleet yhteydessä Intian valtameren
dipoli-ilmiön positiiviseen vaiheeseen. Naturetiedelehdessä
vuonna 2014 julkaistun tutkimuksen
mukaan dipoli-ilmiön voimakkaasti positiivisen
vaiheen tilanteet todennäköisesti yleistyvät
ilmaston lämmetessä.
ILMASTOKATSAUS 1/2020 | 9

SÄÄN ÄÄRI-ILMIÖIHIN VARAUTUMINEN
MAASTOPALOT OVAT OLENNAINEN
OSA AUSTRALIAN EKOSYSTEEMIÄ
Australian laaja manner sisältää ekologisesti monenlaisia
alueita, joista suurin osa on kuitenkin
erittäin paloherkkiä. Lukemattomat paikalliset
eläin- ja kasvilajit ovat paloista joko suoraan tai
välillisesti riippuvaisia. Paradoksaalisesti viime
kuukausien palot ovat ilmeisesti aiheuttaneet silti
joidenkin uhanalaisten eläinlajien sukupuuttoja,
mikä johtuu ennen kaikkea siitä, että Australian
alkuperäisfauna on kärsinyt voimakkaasti ihmistoiminnan
ja vieraslajien puristuksessa.
Australian tunnetuimpia paloista hyötyjiä ovat
eukalyptukset, joiden yli 700 lajia muodostavat noin
kolme neljäsosaa Australian metsistä. Valta-asemansa
eukalyptukset ovat saavuttaneet ”polttamalla”
kilpailijansa pois. Eukalyptukset ovat täynnä
räjähdysherkkiä öljyjä, joita ne kuumalla ilmalla
haihduttavat ja lisäksi niiden kuori irtoaa suurina
syttymisherkkinä liistakkeina. Useat eukalyptuslajit
kykenevät luontaisesti lisääntymään vain metsäpalojen
yhteydessä.
Australian kaakkoisimmassa osassa, missä ilmasto
on kesälläkin yleensä kostea, eukalyptusmetsät
kasvavat jopa yli 50 metriä korkeiksi. Nämä
metsät palavat luontaisesti harvoin, mutta erittäin
voimakkaasti. Kaakkois-Australian ilmastolle
ovat myös tyypillisiä kuumalla säällä sisämaasta
puhaltavat kovat tuulet, jotka saavat palot leviämään
hallitsemattomasti.
Ennen eurooppalaisten uudisasukkaiden tuloa
Australiaa asuttaneet aboriginaalit käyttivät tulta
monin tavoin. Metsäpaloja he hallitsivat polttamalla
vuosittain laajoja alueita, jolloin palojen intensiteetti
pysyi maltillisena, kun palavaa materiaalia
ei palojen välillä ehtinyt maastoon paljoa kertyä.
Metsien palokuormat kasvoivat, kun ab originaalit
joutuivat väistymään palovaaraa ymmärtämättömien
uudisasukkaiden tieltä. 6.2.1851 syttyi valtava
palo, joka poltti Victorian alueella yhdessä päivässä
viisi miljoonaa hehtaaria. Hehkuvia kekäleitä ja
tuhkaa satoi tuona päivänä laivoihin merellä yli
30 kilometrin päässä rannikolta.
Maastopalokaudella 1974–75 Australiassa paloi
ennätyksellisesti 117 miljoonaa hehtaaria eli 15 %
koko mantereen pinta-alasta. Nämä palot olivat
luonteeltaan hyvin erilaisia viime kuukausien paloihin
verrattuna. Ne levisivät pääosin mantereen
länsiosan asumattomilla ja niukkakasvuisilla erämaa-alueilla,
joilla kasvillisuus oli aiemmin poikkeuksellisesti
vihertynyt runsaiden sateiden takia.
Ilari Lehtonen
Kuivuuskin vaatii
varautumista
Australian metsäpalot ovat hyvä esimerkki
äärimmäisen kuivuuden aiheuttamasta
riskistä luonnolle ja yhteiskunnalle. Suomessa
kuivuusjaksot ovat olleet pääosin
paikallisia ja verraten lyhytkestoisia.
Olemme viime vuosina välttyneet suurilta
metsäpaloilta, mistä on kiittäminen
Suomen kosteaa ilmastoa ja metsäpaloihin
hyvin varautunutta pelastuslaitosta.
Kesien 2018 ja 2019 kuivuusjaksot
näyttivät, millaisia ongelmia kuivuus voi
aiheuttaa maataloudelle ja vesihuollolle.
Huhtikuun 2019 kuivuusharjoitus
Laitilassa antoi selkeän viestin, kuinka
tärkeää kuivuuteen varautuminen on.
Tulevaisuus tuo myös Suomeen
entistä pahempia kuivuusjaksoja, jotka
aiheuttavat entistä haastavampia
tilanteita eri sektoreille. Meidän tulee
tarkastella nykyisiä suunnitelmiamme ja
miettiä, olemmeko varautuneet riittävästi
voimistuviin sään ääri-ilmiöihin.
Hyvien suunnitelmien laadinta edellyttää
ajantasaisimman tiedon ja parhaiden
käytäntöjen omaksumista. Varautuminen
auttaa ehkäisemään tai ainakin laimentamaan
riskejä, ja näin välttämään Australian
mittakaavan luonnonkatastrofit.
Pekka Parkkila, Varsinais-Suomen
ELY-keskuksen vesitalousasiantuntija
KUVA: ANTONIN HALAS
10 | ILMASTOKATSAUS 1/2020

KUUKAUDEN HAVAINTO
Siitepölykausi alkoi erittäin
aikaisin. Pähkinäpensas
aloitti kukintansa Etelä-
Suomessa jo tammikuun
puolivälissä ennätyksellisen
lauhan sään takia. Tammikuun
lopussa myös lepän
kukinta oli alkamassa ja
Turun yliopiston Aerobiologian
yksikkö julkaisi
kevään ensimmäisen
siitepölytiedotteen.
KUVA: ILARI LEHTONEN
ILMASTOKATSAUS 1/2020 | 11

ITÄMERI
Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä
arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.
KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE
Meriveden keskimääräinen pintalämpötila tammikuussa 2020 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1982–2011
keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot tammikuussa 2020 on esitetty 9 asemalta. Jääanalyysi
kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla
1982–2011.
MERIVEDEN KORKEUS
HAMINA PITÄJÄNSAARI
RAUMA ULKO-PETÄJÄS
HELSINKI KAIVOPUISTO
PIETARSAARI LEPPÄLUOTO
FÖGLÖ DEGERBY
KEMI AJOS
Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen tammikuussa 2020. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla
tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus. Keltainen vaakaviiva kuvaa korkean vedenkorkeuden
varoitusrajaa.
12 | ILMASTOKATSAUS 1/2020

ARKTISET ALUEET
ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA TAMMIKUUSSA
Arktinen merijää peitti tammikuussa 13,5 miljoonaa neliökilometriä. Merijään laajuus oli
0,9 miljoonaa neliökilometriä eli noin 6 % vertailukauden (1981–2010) keskiarvoa
pienempi. Merijään laajuus oli kuitenkin lähellä viimeisten kymmenen vuoden keskiarvoa.
Merijään laajuus oli tammikuussa alle keskiarvon monilla Pohjoisen jäämeren alueilla,
erityisesti Labradorinmerellä, Grönlannin itärannikolla, Vienanmereltä Novaja Zemljalle
ulottuvalla vyöhykkeellä, Beringinmerellä ja Ohotanmeren pohjoisosissa. Merijään reuna
oli lähellä keskimääräistä Huippuvuorien pohjoispuolella sekä Ohotanmeren eteläosissa ja
näillä alueilla merijäätä oli jopa hieman keskiarvoa enemmän.
Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella
tammikuussa 2020. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen
keskimääräistä rajaa jaksolla 1981–2010, kun jäällisen
alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä.
Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella
jakson 1981-2010 keskiarvosta tammikuussa 2020.
LÄHTEET
ECMWF Copernicus Climate Change Service
Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
ILMASTOKATSAUS 1/2020 | 13

KASVIHUONEKAASUPITOISUUDET SUOMESSA
Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.
PALLAS - SAMMALTUNTURI
UTÖ
1 kk
1 vuosi
Useita
vuosia
(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)
Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot
viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen
vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön
asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys
useamman vuoden ajalta.
TAUSTATIETOA
• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin
kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto -
pro sessista ja sementintuotannosta.
• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään
tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta,
märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja
fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.
• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi
14 | ILMASTOKATSAUS 1/2020

TILASTOISTA POIMITTUA
Tammikuussa tuulet olivat
tavallista kovempia ja
vallitseva tuulensuunta oli
enimmäkseen lounaasta tai
lännestä. Lounaanpuoleiset
tuulet nostivat Itämeren
vedenpintaa ja useilla
Suomen rannikon paikkakunnilla
merivesi pysyi
koko kuukauden keskimääräistä
korkeammalla.
ILMASTOKATSAUS 1/2020 | 15

LÄMPÖTILOJA JA SADEMÄÄRIÄ TAMMIKUUSSA
HELSINKI, KAISANIEMI
JOKIOINEN
JYVÄSKYLÄ
SEINÄJOKI, PELMAA
JOENSUU
SIIKAJOKI, RUUKKI
SODANKYLÄ
UTSJOKI, KEVO
Tammikuussa 2020 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (musta), ylin lämpötila (pun.) ja alin lämpötila (sin.)
lämpötila (°C) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1981–2010.
Harmaa viiva kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania. Harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka
sisällä 95 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.
16 | ILMASTOKATSAUS 1/2020

LÄMPÖTILOJA JA SADEMÄÄRIÄ TAMMIKUUSSA
KESKILÄMPÖTILA
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA
VERTAILUKAUDESTA 1981–2010
SADEMÄÄRÄ
SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA
VERTAILUKAUDESTA 1981–2010
ILMASTOKATSAUS 1/2020 | 17

TAMMIKUUN KUUKAUSITILASTO
HAVAINTOASEMA
KESKI-
LÄMPÖTILA
°C
YLIN
LÄMPÖTILA
°C
ALIN
LÄMPÖTILA
°C
SADE-
MÄÄRÄ
MM
SUURIN VRK-
SADEMÄÄRÄ
MM
LUMENSYVYYS
15. PNÄ
CM
2020 1981–
2010
2020 PVM 2020 PVM 2020 1981–
2010
2020 PVM 2020 1981–
2010
PARAINEN UTÖ 4,4 -0,9 7,6 15. 0,0 11. 36,7 44 9,0 11. 0 4
JOMALA JOMALABY 3,3 -2,1 9,2 21. -5,4 11. 39,1 53 9,6 29. 0 5
HELSINKI KAISANIEMI 3,0 -3,9 8,3 21. -4,2 5. 53,0 52 8,9 29. 0 14
HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA 1,9 -5,0 7,6 15. -6,7 11. 60,9 54 9,3 15. 0 12
JOKIOINEN ILMALA 1,5 -5,6 7,8 15. -7,4 11. 57,5 46 13,5 11. 0 17
KOUVOLA ANJALA 1,2 -6,3 7,5 15. -7,9 11. 35,1 52 6,5 15. 0 22
KANKAANPÄÄ NIINISALO 0,9 -6,4 7,8 15. -8,0 5. 72,5 51 9,9 11. 0 26
JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA -0,5 -8,3 7,8 21. -15,1 27. 54,4 45 7,3 30. 7 30
SAVONLINNA PUNKAHARJU -0,6 -8,3 6,9 21. -17,2 27. 45,0 44 14,4 28. 2 29
SEINÄJOKI PELMAA 0,6 -6,9 8,6 21. -8,9 27. 51,0 33 8,0 25. 0 20
KUOPIO MAANINKA -1,3 -9,3 7,3 21. -17,1 27. 37,3 44 5,9 28. 3 31
LIEKSA LAMPELA -2,3 -10,5 5,7 21. -25,6 27. 33,1 39 4,8 23. 6 35
SIIKAJOKI RUUKKI -1,6 -9,3 6,2 21. -18,3 27. 44,5 38 6,5 20. 0 25
SUOMUSSALMI PESIÖ -4,9 -11,8 3,6 21. -27,5 27. 68,1 46 10,2 18. 63 48
ROVANIEMI APUKKA -8,2 -12,8 4,5 3. -35,4 27. 50,2 38 10,7 18. 58 38
SODANKYLÄ TÄHTELÄ -9,4 -13,5 3,0 3. -34,4 27. 47,6 34 7,2 11. 85 51
INARI SAARISELKÄ -10,8 -12,2 2,3 3. -30,6 28. 46,1 39 6,0 14. 83 56
ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI -8,8 -12,9 3,0 3. -33,9 27. 86,2 50 17,1 9. 82 62
UTSJOKI KEVO -13,3 -14,0 2,1 10. -36,4 28. 44,7 27 6,6 12. 68 48
AURINGONPAISTETUNNIT
LUMENSYVYYS
KUUKAUSISUMMA
15.1. 31.1.
PAIKKAKUNTA 2020 1981–2010
UTÖ 45,1 39
MAARIANHAMINA 42,8 39
TURKU 32,2 40
HKI-VANTAA 36,7 38
KOTKA 35,4 36
JOKIOINEN - 36
KOUVOLA 26,0 31
JYVÄSKYLÄ 18,1 29
SEINÄJOKI - 31
KUOPIO 24,2 28
OULU 15,2 24
ROVANIEMI 5,8 15
SODANKYLÄ 10,2 13
UTSJOKI 0,0 4
18 | ILMASTOKATSAUS 1/2020

TAMMIKUUN TUULITIEDOT
Tuulitilastoissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min.
PARAINEN, UTÖ
VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
KALAJOKI, ULKOKALLA
PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI
KOVATUULISET PÄIVÄT
0–1 m/s
tyyni
1–4 m/s
heikko
4–8 m/s
kohtalainen
8–14 m/s
navakka
14–21 m/s
kova
21– m/s
myrsky
HAVAINTOASEMA 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31.
KOTKA, HAAPASAARI
HELSINKI, HARMAJA
HANKO, RUSSARÖ
PARAINEN, UTÖ
KÖKAR, BOGSKÄR
HAMMARLAND, MÄRKET
RAUMA, KYLMÄPIHLAJA
KRISTIINANKAUPUNKI
VALASSAARET
KALAJOKI, ULKOKALLA
KEMI AJOS
Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty
oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. Harmaa väri esittää puuttuvia havaintoja.
ILMASTOKATSAUS 1/2020 | 19

KESKILÄMPÖTILAN VIIKKOENNUSTEET JA POIKKEAMAT VIIKOILLE 8–13
Ennuste on tehty 17.2.2020 ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.
17.2.–23.2.
24.2.–1.3.
2.3.–8.3.
°C
°C
9.3.–15.3.
16.3.–22.3.
23.3.–29.3.
°C
°C
Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät
kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).
20 | ILMASTOKATSAUS 1/2020

FMI’S MONTHLY CLIMATE BULLETIN – SUMMARY OF JANUARY 2020
January set many new
temperature records
The mean temperature in January was the mildest in record in southern and central parts
of Finland. In addition, new station-specific warm temperature records were set in many
locations.
Compared to the normal period
1981–2010, the mean temperature in
January was 7–8 °C higher widely in
southern and central parts of Finland.
In these areas, it was the mildest January
in record. Also in southern Lapland,
the mean temperature was 4–7
°C above the long-term average but
in the most north-eastern corner of
Lapland, the mean temperature was
very close to the average. The northernmost
weather station in Finland,
located in the village of Nuorgam in
Utsjoki, even reported 0.5 °C below
average mean temperature.
Previously, the mildest January in
record had been in southern Finland
in 1930 and elsewhere mainly in 1925.
Compared to the year 1930, January
was now in southern Finland approximately
1.5 °C warmer. As averaged
over the whole of Finland, January
1925 was even milder than in this year,
as it was considerably milder in Lapland
back then.
The highest mean temperature in
January was 4.6 °C, recorded on the
Bogskär islets in outer archipelago in
Kökar. In some stations in the southwest
archipelago, even the lowest temperature
in January did not fall below
0 °C, first time in the recorded history.
It was also the first time when maximum
temperature was above 0 °C
in each day of January in Kaisaniemi,
Helsinki, the oldest operating weather
station in Finland. On 15 days temperature
climbed above 5 °C in Kaisaniemi,
while the minimum temperature fell
below 0 °C only on eight days.
The highest temperature in January
was 9.2 °C, measured on the 21st
in Jomala, Turku and Kronoby. This
value did not set a record since temperatures
above 10 °C were recorded
in Finland in January in 1971, 1973 and
1992. However, a total of 16 long-term
observation stations still set a new station-specific
warm temperature record
in January.
The extremely mild weather in January
was caused by a very persistent
southwesterly and westerly airflow.
The persistence of westerlies, in turn,
was related to an exceptionally strong
stratospheric polar vortex at altitudes
above 10 km. Inside the polar vortex,
air is very cold and on 3 January, a radiosonde
measured a temperature of
-96 °C above Iceland at an altitude of
approximately 25 km.
In these extreme cold temperatures
in winter stratosphere, polar stratospheric
clouds (PSCs) may be formed
with the help of lee waves generated
by mountains. In January, PSCs were
observed in 14 days in Finland.
In large parts of Finland, there was
only little snow in January. On the contrary
in Lapland snow depth reached
locally already 100 cm. The westerlies
brought abundant snowfall to Lapland
where precipitation levels were clearly
above the average.
Ilari Lehtonen
-38.8 °C
Utsjoki, Kevojärvi,
27.1. and 28.1
+9.2 °C
Kronoby, Kokkola-Pietarsaari
Airport, 21.1.
Turku, Artukainen, 21.1.
Jomala, Jomalaby, 21.1.
Highest and lowest temperatures
HIGHLIGHTS: JANUARY 2020
• The global temperature was warmer
than any previous January in the
record, but only marginally so (by
0.03C) in the case of January 2016.
• For Europe, last month was the
warmest January in this record,
about 0.2ºC warmer than than the
previous warmest January from
2007. It was 3.1°C warmer than the
average January in the period 1981-
2010, with some areas more than
6°C above the 1981-2010 average.
Source: Copernicus Climate Bulletin
ILMASTOKATSAUS 1/2020 | 21

Ilmatieteen laitos
ilmastokatsaus@fmi.fi
www.ilmastokatsaus.fi