Ilmastokatsaus 10/2019

10/2019
—
Lokakuu oli viileä
etenkin Lapissa
—
Ilmastonmuutos
lämmittää
meriä ja nostaa
merenpintaa
—

SISÄLTÖ
10/2019
Pääkirjoitus — 3
Lokakuu oli viileä etenkin Lapissa — 4
Sääkehitys lokakuussa — 6
Lokakuun säätapahtumia maailmalta — 7
Meret lämpenevät ja pinnan nousu kiihtyy
– jään ja lumen määrä vähenee — 8
Ilmailun avaruussääkeskus Ilma tieteen laitoksella — 10
Kuukauden havainto — 11
Itämeri — 12
Arktiset alueet — 13
Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14
Tilastoista poimittua — 15
Lämpötiloja ja sademääriä lokakuussa — 16
Lokakuun kuukausitilasto — 18
Lokakuun tuulitiedot — 19
Lämpötilan viikkoennusteet — 20
Summary of October 2019 — 21
Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen
lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5
kk jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.
LOKAKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/lokakuu
ILMASTOKATSAUS
21. vuosikerta
ISSN: 2341-6408
DOI: 10.35614/ISSN-2341-
6408-IK-2019-10-00
Ilmestyy noin kuukauden
20. päivänä
JULKAISIJA
Ilmatieteen laitos
PL 503
00101 Helsinki
www.ilmastokatsaus.fi
ilmastokatsaus@fmi.fi
Vaihde: 029 539 1000
PÄÄTOIMITTAJA
Hilppa Gregow
TOIMITTAJAT
Hadassa Hovestadt
Tiina Ervasti
Ilari Lehtonen
Petra Roiha
KANNEN KUVA
Joonas Kolstela
ULKOASU
Marko Myllyaho
© Ilmatieteen laitos
2 | ILMASTOKATSAUS 10/2019

PÄÄKIRJOITUS
Saa ottaa iisisti
Päivien lyhenemisen tuntee selvästi jo lokakuussa, vaikka virallisesti
kaamos koittaakin vasta marraskuussa. Syksyn pimeyteen
tottuu vähitellen, mutta varsinkin eteläisessä Suomessa
lumen tuomaa valoa alkaa kaivata jo marraskuussa.
Etelään pysyvämpi lumipeite saapuu nykyilmastossa kuitenkin
yhä vain myöhemmin. Pysyvän lumipeitteen saapumien
on viivästynyt ilmaston lämmetessä etelässä enimmillään 4
päivää vuosikymmentä kohden. Pohjois-Suomessa lumi tulee
yhä totuttuun tapaan ja tänä vuonna sitä oli lokakuussa
jo runsaasti. Tässä Ilmastokatsauksen numerossa lumitilanteen
näkee sivulta 18.
Ei ole ihme, jos mennyt lokakuu tuntui tavallista harmaammalta.
Lokakuu oli nimittäin tavanomaista pilvisempi.
Lokakuu oli myös viileä ja kasvatti tänä vuonna asumusten
lämmitystarvetta melko varhain. Ilon pilkahduksena todettakoon
kuitenkin, että lokakuussa koko maa hehkui näyttävässä
ruskassa. Se toi väriä ja energiaa harmauden keskelle.
Kun sää kylmeni ja illat pimenivät, sai se monen sytyttämään
valkean takkaan. Vaikka tulisijojen läheisyydessä lämmin
hehku lumoaakin, tulee samalla muistaa huolehtia, että
nuohous on tehty ajallaan ja puut, joita poltetaan, ovat ehtineet
kuivaa kunnolla. Kaikella on nimittäin varjopuolensa
ja puunpoltto on merkittävä mustan hiilen lähde pohjoisilla
alueilla. Suomessa lähes puolet pienhiukkaspäästöistä syntyy
puun pienpoltosta. Vapautuvien pienhiukkasten määrään
voi kuitenkin itse vaikuttaa. Esimerkiksi varaava takka
päästää ilmaan huomattavasti vähemmän pienhiukkasia.
Vastaavasti kuivan puun polttaminen on sekä energiatehokkaampaa
että pienhiukkaspäästöjen kannalta parempi ratkaisu
kuin kostean puun tai roskien polttaminen.
Sivulla 20 esitettyjen viikkoennusteiden mukaan tavanomaista
lauhempi säätila näyttäisi jatkuvan joulukuun
lopulle asti. Säästöä lienee tiedossa ainakin lämmityskuluissa.
Ehtii tässä vielä kolankin hankkia ja hiekoitushiekan.
Yllättäen pimeys ja lumettomuus tuntuukin ihan mukavalta.
Saa ottaa iisisti.
HILPPA GREGOW
Päätoimittaja
Lauhempi säätila
näyttäisi jatkuvan
joulukuun lopulle
asti. Säästöä
lienee tiedossa
ainakin lämmityskuluissa.
ILMASTOKATSAUS 10/2019 | 3

-24,2 °C
Enontekiö lentoasema, 28.10.
+13,4 °C
Helsinki, Helsingin majakka, 1.10.
Kuukauden
ylin ja alin
lämpötila
137,4 mm
Kuukauden suurin sademäärä,
Hanko, Tvärminne.
37 cm
Kuukauden suurin lumensyvyys,
Salla, Värriötunturi,
29.10.
4 | ILMASTOKATSAUS 10/2019

KUUKAUSIKATSAUS
Lokakuu oli viileä
etenkin Lapissa
Lokakuusta muodostui keskimääräistä kylmempi etenkin Lapissa, missä
kuukauden loppupuolisko oli jo täysin talvinen. Lokakuu oli myös tavanomaista
pilvisempi ja monin paikoin kuukauden aikana saatiin runsaita sateita.
KUVA: TIINA ERVASTI
Lokakuun keskilämpötila jäi pitkän
ajan keskiarvoja alhaisemmaksi. Lapissa
kuukausi oli pari kolme astetta
ja muualla noin asteen verran normaalia
kylmempi, lukuun ottamatta Suomenlahden
rannikkoa, missä lokakuu
oli suunnilleen normaalin lämpöinen.
Pohjoisimmassa Lapissa kylmempiä
lokakuita sattuu tilastojen mukaan keskimäärin
harvemmin kuin kerran kymmenessä
vuodessa.
Lokakuu oli myös tavanomaista pilvisempi
etenkin Itä-Suomessa, missä
auringonpaistetuntien määrä jäi noin
puoleen normaalista.
Lokakuun aikana saatiin muutamaan
otteeseen runsaita sateita eri
puolilla maata. Heti kuukauden 1. päivänä
maan keskivaiheilla satoi erittäin
runsaasti. Keski-Pohjanmaalta Pohjois-Karjalaan
ulottuvalla vyöhykkeellä
vettä satoi vuorokauden aikana yleisesti
30–60 mm. Vuorokauden suurin
sademäärä, 64,4 mm, mitattiin Rautavaaran
Ala-Luostan havaintoasemalla
Pohjois-Savossa. Tämä jäi vain 1,8
mm:n päähän lokakuun vuorokausisateen
Suomen ennätyksestä.
Lisäksi 12.10. vastaisena yönä satoi
etelärannikolla yli 30 mm, 19.10. satoi
Pohjanmaalla ja Kainuussa 15–25 mm
ja vielä 25.10. satoi Lapissa 30–40 mm
suurin piirtein Pellosta Sallan ja Kuusamon
seuduille ulottuvalla vyöhykkeellä.
Lokakuun sademäärä ylittikin pitkän
ajan keskiarvot suurimmassa osassa maata.
Etelärannikolla ja Itä-Suomessa kuukauden
aikana satoi paikoin yli 100 mm.
Kuusamon seudulla lokakuun sademäärä
oli noin kaksinkertainen normaaliin verrattuna.
Sen sijaan Pohjois-Lapissa ja osassa
Länsi-Suomea lokakuun sademäärä oli
tavanomaista pienempi, paikoin vain noin
puolet normaalista. Vähäsateisinta oli
Satakunnassa, Pohjanmaan maakuntien
eteläisimmissä osissa sekä Enontekiöllä ja
Utsjoella.
LOKAKUU ALKOI JA
LOPPUI KYLMÄNÄ
Vielä lokakuun 1. päivänä mitattiin Lappia
lukuun ottamatta laajalti yli 10 asteen
lämpötiloja ja Helsingin majakalla
myös kuukauden ylin lämpötila, 13,4
°C, mutta muutoin lokakuun alku oli
hyvin kolea. Itä-Suomessa satoi myös
varhainen ensilumi 4.10., jolloin kylmässä
pohjoisvirtauksessa lumi- ja räntäkuuroja
tuli etelärannikolla asti.
Maan eteläosissa sää lämpeni jonkin
verran lokakuun 10. päivän jälkeen, kun
taas Lapissa alkoi samaan aikaan yleisesti
terminen talvi.
Lokakuun 18.–19. päivinä alkoi Etelä-
Suomessa viikon kestänyt lauha sääjakso,
jonka aikana lämpötila nousi
etelän ja lounaan välisessä virtauksessa
ylimmillään 11 ja 13 asteen välille. Lapissa
sää pysyi talvisena ja lämpötilaero
Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä oli
ajoittain yli 20 astetta.
Lokakuun 25. ja 26. päivien välisenä
yönä lounaistuuli yltyi myrskyksi
Merenkurkun ympäristössä. Kaskisten
Sälgrundissa Selkämeren pohjoisosassa
keskituulen nopeus oli kovimmillaan
peräti 27,6 m/s. Myrsky katkoi yön aikana
sähköt yli 40 000 kotitaloudelta
Satakunnassa, Pohjanmaalla ja muualla
maan keskiosissa.
Myrskyn jälkeen luoteesta virtasi
kylmää ilmaa ja lokakuun viimeisinä
päivinä lämpötila pysytteli suuressa
osassa maata yötä päivää pakkasen
puolella. Lapissa mitattiin 27.10. lähtien
joka yö yli 20 asteen pakkasia. Kuukauden
alin lämpötila oli Enontekiön lentoasemalla
28.10. mitattu -24,2 °C.
Loppukuusta maa valkeni lumikuuroista
paikoin Etelä-Suomessakin. Vielä
lokakuun viimeisenä päivänä satoi lisää
lunta maan keskiosiin sekä Etelä- ja
Länsi-Lappiin ja kuukauden päättyessä
lumipeite kattoi Pohjois-Suomen
lisäksi laajoja alueita Itä-Suomessa.
Keski-Lapissa lunta oli jo 20–30 cm, eli
vuodenaikaan nähden varsin paksulti.
Ilari Lehtonen
ILMASTOKATSAUS 10/2019 | 5

SÄÄKEHITYS LOKAKUUSSA
Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).
Teksti: Ilari Lehtonen
4.10. Lokakuun alussa pohjoisesta virtasi
Suomeen kylmää ilmaa. Itä-Suomessa satoi
syksyn ensilumi, jota kertyi Pohjois-Karjalassa
maahan monin paikoin muutamia senttejä,
Ilomantsin Naarvan havaintoasemalla
peräti 20 cm. Kylmässä pohjoisvirtauksessa
lumi- ja räntäkuuroja tuli etelärannikolla asti.
12.10. Etelä-Suomen yli itään liikkui matalapaine,
joka nosti lämmintä ilmaa Keski-
Eurooppaan ja toi meille runsaita sateita.
Edellisen yön aikana etelärannikolla satoi
paikoin yli 30 mm vettä. Lapissa jatkui viileä
sää ja siellä terminen talvi alkoi maakunnan
eteläosia lukuun ottamatta 12.10. mennessä,
monin paikoin noin viikon keskimääräistä
aiemmin.
19.10. Brittein saarilta kohti Suomea ulottui
matalapaineiden alue, joka erotti etelän
lämpimät ja pohjoisen kylmät ilmamassat.
Yksi matalan osakeskus liikkui Suomen yli
itään tuoden runsaita sateita Pohjanmaalle
ja Kainuuseen. Seuraavalla viikolla lauha
etelän ja lounaan välinen virtaus jatkui
Etelä-Suomessa, kun taas Lappiin lännestä
saapuneet matalapaineet toivat lumisateita.
29.10. Lokakuun viimeisinä päivinä Suomessa
vallitsi kylmä luoteenpuoleinen
ilmavirtaus. Etenkin vesistöjen äärellä tuli
paikoin lumikuuroja. Norjanmerellä oli matalan
keskus, joka liikkui lokakuun viimeisen
päivän vastaisena yönä Suomen yli kaakkoon
tuoden lumisateita maan keskivaiheille
sekä Etelä- ja Länsi-Lappiin.
6 | ILMASTOKATSAUS 10/2019

LOKAKUUN SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALTA
MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA LOKAKUUSSA 2019
MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA
Lokakuun keskimääräinen maa- ja merialueiden
pintalämpötila oli mittaushistorian toiseksi
korkein. Mittaukset aloitettiin vuonna 1880.
ARKTINEN MERIJÄÄ
Arktisen merijään keskimääräinen laajuus oli noin kolmanneksen pienempi
kuin vuosien 1981–2010 lokakuun keskiarvo. Satelliittihavaintoihin perustuva
ja Yhdysvaltain kansallisen lumi- ja jäätietokeskuksen (NSIDC) määrittämä
lokakuun merijään laajuus oli vuonna 1979 alkaneen mittausjakson pienin.
Kaikki 10 pienintä merijään laajuutta on havaittu vuoden 2007 jälkeen.
YHDYSVALLAT
Yhdysvaltojen länsipuolella
oli lokakuussa keskimääräistä
kylmempää. Itäpuolella sen sijaan
oli keskimääräistä lämpimämpiä
alueita. Kokonaisuudessaan
kulunut lokakuu oli Yhdysvalloissa
kylmin vuoden 2009 jälkeen.
HAVAIJI
Havaijilla lokakuu oli mittaushistorian
toiseksi lämpimin
yhdessä vuoden 2015 kanssa.
Lämpimintä on ollut vuoden
1968 lokakuussa.
ETELÄ-AMERIKKA
Etelä-Amerikassa
koettiin mittaushistorian
seitsemänneksi lämpimin
lokakuu.
EUROOPPA
Euroopassa lokakuu
oli mittaushistorian
kolmanneksi lämpimin.
KARIBIAN ALUE
Karibian alueella lokakuu oli
mittaus historian kolmanneksi
lämpimin. Vuosina 2015 ja 2016
lokakuu oli vielä lämpimämpi.
ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ
Merijään keskimääräinen laajuus oli lokakuussa 1,4 %
pienempi kuin vuosien 1981–2010 lokakuiden keskiarvo.
Satelliittihavaintoihin perustuva lokakuun merijään laajuus
oli vuonna 1979 alkaneen mittausjakson 10. pienin.
BAHRAIN
Bahrainissa koettiin mittaushistorian
korkeimmat lokakuun
keski-, minimi- ja maksimilämpötilat.
AASIA
Aasian alueella lokakuu
oli mittaushistorian
neljänneksi lämpimin.
TROOPPINEN SYKLONI KYARR
24.–31. lokakuuta 2019
Max. keskituulennopeus 67 m/s
(240 km/h)
Kyarr oli toiseksi voimakkain Arabianmerellä
mitattu trooppinen sykloni.
Vielä voimakkaampi koettiin vuonna
2007, jolloin alueella riehui Gonuniminen
trooppinen sykloni.
TAIFUUNI HAGIBIS
4.–20. lokakuuta 2019
Max. keskituulennopeus 72 m/s (260 km/h)
Hagibis oli yksi havaintohistorian nopeimmin voimistuneista
taifuuneista tällä alueella. Hagibis aiheutti ennätyksellisiä
rankkasateita ja laaja-alaista tuhoa Japanissa.
AUSTRALIA
Suuressa osassa Australiaa oli
keskimääräistä kuivempaa ja lämpimämpää.
Kulunut kuukausi oli mittaushistorian
kolmanneksi lämpimin
ja viidenneksi kuivin lokakuu.
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA LOKAKUUSSA 2019 JAKSON 1981–2010 KESKIARVOSTA
MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).
LISÄTIETOA
https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/201910
https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins
Lähde: NOAA/NCDC
Copernicus Climate Change Service
Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
ILMASTOKATSAUS 10/2019 | 7

Meret lämpenevät
ja pinnan
nousu kiihtyy
– jään ja lumen
määrä vähenee
8 | ILMASTOKATSAUS 10/2019

IPCC:N RAPORTTI
IPCC:n raportti kertoo merien, jään, lumen ja ikiroudan jo havaittujen
ja ennustettujen muutosten vaikuttavan merkittävästi
ihmisiin ja luontoon. Riskien hallinta edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämistä ja yhteiskuntien sopeutumista muutokseen.
Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC)
syyskuussa valmistunut raportti tarkastelee valtamerten
ja kryosfäärin havaittuja ja ennustettuja
muutoksia. Kryosfääri tarkoittaa maapallon lumen
ja jään peittämiä alueita: manner- ja vuoristojäätiköitä,
merten, järvien ja jokien jäätä, kausittaista tai
jatkuvaa lumipeitettä, ikiroutaa sekä talvisin jäätyvää
maanpintaa. Meret kattavat noin 71 % maapallon
pinnasta. Jäätiköt peittävät noin 10 % maa-alasta.
VALTAMERTEN PINNANNOUSU ON KIIHTYNYT
Havainnot osoittavat, että Grönlannin ja Etelämantereen
mannerjäätiköt sekä lukuisat vuoristojäätiköt
menettävät massaansa. Meriin jää päätyy
sulamisen tai lohkeilemisen seurauksena.
Maa-alueiden jään väheneminen on merkittävin syy
merenpinnan nousulle. Toiseksi suurin merenpintaa
nostava tekijä on meriveden lämpölaajeneminen.
Vaikka valtamerten pinta keskimäärin nousee,
havaittu muutos ei jakaudu tasaisesti. Esimerkiksi
Itämerellä Pohjanlahden rannikolla maankohoaminen
on valtamerten pinnannousua suurempaa,
kun taas Suomenlahden itäosissa merenpinta
nousee maankohoamista nopeammin.
MAAILMAN MERET LÄMPENEVÄT
JA HAPPAMOITUVAT
Valtameret ovat lämmenneet koko syvyydeltään.
Pintakerrokset lämpenevät nopeammin
kuin syvemmät osat. Yhä useammin merissä
esiintyy lämpöaaltoja, eli tilanteita, joissa meren
pintakerros lämpenee poikkeuksellisesti. Merien
lämpeneminen ja jään väheneminen johtuvat
ihmiskunnan toiminnan aiheuttamasta ilmaston
lämpenemisestä. Vuodesta 1970 alkaen maapallon
lisääntyneestä lämmöstä yli 90 % on varastoitunut
meriin.
Viimeisten 40 vuoden aikana ihmiskunnan
ilmakehään päästämästä hiilidioksidista valtameret
ovat sitoneet noin neljänneksen. Tämän
seurauksena meret ovat happamoituneet.
Merien ekosysteemeihin ja merten kykyyn
tuottaa ravintoa on vaikuttanut heikentävästi
myös ylimmän, kilometrin paksuisen kerroksen
happipitoisuuden alentuminen. Useat
merten eliölajit ovat siirtyneet lämpenemisen
ja muiden muutosten myötä kohti napa-alueita.
Ulappaeliöiden levinneisyys on siirtynyt
keskimäärin yli 50 kilometriä vuosikymmenessä
1950-luvulta lähtien.
KUVA: RORY HENNESSEY / UNSPLASH
Kuva: Valtamerten
pinta jatkaa nousuaan
ja kohoaa
28–110 cm vuosisadan
loppuun
mennessä. Lisää
infografiikoita löytyy
Ilmasto-oppaasta.
ILMASTOKATSAUS 10/2019 | 9

ILMAILUN AVARUUSSÄÄKESKUS
MERIEN JA KRYÖSFÄÄRIN MUUTOKSET VAI-
KUTTAVAT LAAJALTI IHMISIIN JA LUONTOON
Matalilla rannikkoalueilla asuu noin 700 miljoonaa
ihmistä ja määrä kasvanee miljardiin vuoteen 2050
mennessä. Valtamerten pinnan arvioidaan nousevan
kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä riippuen
28–110 cm vuosisadan loppuun mennessä.
Merenpinnan nousun myötä nykyilmastossa kerran
sadassa vuodessa esiintyvät äärimmäiset tulvat
muuttuvat päiväntasaajan seuduilla vuotuisiksi
vuoteen 2050 mennessä. Tarvitaan laajoja toimia,
jotta tulvavahingot eivät tulevaisuudessa kasva
jopa sata- tai tuhatkertaisiksi nykyisistä. Erityisesti
alavien rannikoiden kaupungit ja saarivaltiot ovat
vaaravyöhykkeellä.
Merenpinnan nousu on hidas ilmiö. Parinsadan
vuoden päähän ulottuvat arviot ovat epävarmoja,
mutta merenpinnan arvioidaan nousevan metrin
ja runsaiden kasvihuonekaasupäästöjen jatkuessa
useampia metrejä.
Merien lämpeneminen, happamoituminen ja happivajauksen
eteneminen tulevat aiheuttamaan suuria
muutoksia meriluonnossa. Erityisesti vaarassa ovat
trooppisten alueiden korallit. Mikäli suurten kasvihuonekaasupäästöjen
kehityspolku toteutuu, niin kalansaaliiden
arvioidaan pienenevän maailmanlaajuisesti.
Nykyisin vuoristoalueiden jäätiköiden, lumipeitteen
ja roudan muutosten vaikutusalueilla elää lähes
700 miljoonaa ihmistä ja määrän arvioidaan nousevan
740–840 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä.
Odotettavissa olevat muutokset vaikuttavat veden
määrään ja laatuun vuoristoalueiden alaosissa ja
myös elintarviketurvaan. Lisääntyvät tulvat ja maanvyörymät
uhkaavat muun muassa infrastruktuuria.
Jo puolentoista asteen nousu maapallon keskilämpötilassa
tarkoittaa sitä, että Pohjoinen jäämeri
on tulevaisuudessa kesäisin ajoittain jäätön. Arktisilla
alueilla lumen ja ikiroudan peittämät alueet ovat
jo kutistuneet ja niiden tuleva kehitys riippuu lämpenemisen
suuruudesta. Alue on koti neljälle miljoonaa
ihmiselle, joista 10 % kuuluu alkuperäiskansoihin. Lämpenemisen
aiheuttamat muutokset luonnossa uhkaavat
muun muassa perinteisiä elinkeinoja ja kulttuureja.
Ilmastonmuutoksen seurauksena valtameret ja
kryosfääri muuttuvat väistämättä. Suuri osa muutoksista
on peruuttamattomia ja osa äkillisiä.
IPCC:n erikoisraportti ”Special Report on the
Ocean and Cryosphere in a Changing Climate”
(SROCC) sisältäen yhteenvedon päätöksentekijöille
ja lisämateriaalin voi ladata IPCC:n sivuilta.
Heikki Tuomenvirta
Ilmailun avaruussääkeskus
Ilmatieteen
laitoksella
Voimakkaat aurinkomyrskyt näkyvät
maassa kauniina revontulina. Ilmatieteen
laitoksen johtamassa PECASUS avaruussääkeskuksessa
seurataan jatkuvasti auringon
ja maan lähiavaruuden tilaa. Keskus
aloitti operatiivisen toimintansa 7.11.2019.
Jos voimakkaita aurinkomyrskyjä on odotettavissa,
keskus lähettää ilma tilan käyttäjille
avaruussäätiedotteita maailmanlaajuisesti.
Siten palvelu lisää lentomatkailun
turvallisuutta myös revontulien aikaan.
Avaruussääpalveluita tarvitaan, koska
lentokoneiden toiminnot ovat yhä riippuvaisempia
satelliittipohjaisista navigointija
viestintämenetelmistä. Voimakkaat
aurinkomyrskyt voivat vaikuttaa lentokoneiden
ja lennonjohdon kommunikointija
paikannusjärjestelmien toimivuuteen.
Ääritilanteissa myrskyt voivat myös lisätä
jonkin verran säteilyn määrää lentokorkeuksilla
lähellä napa-alueita.
Avaruussääpalveluja tuottaa kymmenen
eri valtion muodostama PECASUSkonsortio.
Konsortion päämaja sijaitsee
Ilmatieteen laitoksella Helsingissä.
Lisätietoja: pecasus.org
>> Video avaruussääkeskuksesta
Kari Österberg
KUVA: ’EUROPE’: EUMETSAT, ’SUN’: ESA-PROBA2
10 | ILMASTOKATSAUS 10/2019

KUUKAUDEN HAVAINTO
Itä-Suomeen satoi
varhainen ensilumi 4.10.
Kainuuseen ja Koillismaalle
saatiin ensilumet 8.–11.10.
Lokakuun puolivälissä
lumipeite muodostui
Keski-Lappiin ja siellä
lunta oli kuukauden
päättyessä yleisesti jo
20–30 cm eli vuodenaikaan
nähden selvästi
tavanomaista enemmän.
KUVA: ILARI LEHTONEN
ILMASTOKATSAUS 10/2019 | 11

ITÄMERI
Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä
arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.
KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE
Meriveden keskimääräinen pintalämpötila lokakuussa 2019 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1982–2011 keskiarvosta
(oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot lokakuussa 2019 on esitetty 9 asemalta. Jääanalyysi kuvaa
jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1982–2011.
MERIVEDEN KORKEUS
HAMINA PITÄJÄNSAARI
RAUMA ULKO-PETÄJÄS
HELSINKI KAIVOPUISTO
PIETARSAARI LEPPÄLUOTO
FÖGLÖ DEGERBY
KEMI AJOS
Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen lokakuussa 2019. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla
tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.
12 | ILMASTOKATSAUS 10/2019

ARKTISET ALUEET
ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA LOKAKUUSSA
Arktinen merijää peitti lokakuussa 5,8 miljoonaa neliökilometriä. Merijään laajuus oli 2,6
miljoonaa neliökilometriä eli noin kolmanneksen vertailukauden (1981–2010) keskiarvoa
pienempi. Merijään laajuus lokakuussa 2019 oli havaintohistorian toiseksi pienin. Ennätyspieni
lokakuun merijään laajuus mitattiin vuonna 2012. Yhdysvaltain kansallinen lumi- ja
jäätietokeskus (NSIDC) käyttää merijään laajuuden laskemisessa hieman eri laskentamenetelmää
ja sen vuoksi sijoittaa tämän vuoden lokakuun merijään laajuuden koko havaintojakson
pienimmäksi. Menetelmästä riippumatta ero kuluvan vuoden ja 2012 lokakuun
merijään laajuuden välillä on hyvin pieni.
Merijään laajuus oli lokakuussa selvästi alle keskiarvon useilla Pohjoisen jäämeren reunaalueilla,
mm. Beaufortinmerellä, Tšuktšimerellä, Itä-Siperian merellä, Laptevinmerellä, Karanmerellä
sekä Barentsinmerellä. Suurin merijään poikkeama oli Tšuktšimeren pohjoispuolella,
jossa monin paikoin meri oli lähes jäätön, vaikka alue normaalisti on merijään peittämä. Vain
pienellä alueella Huippuvuorten läheisyydessä merijäätä oli hieman keskiarvoa enemmän.
Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella
lokakuussa 2019. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen
keskimääräistä rajaa jaksolla 1981–2010, kun jäällisen
alueen rajana pidetään 15 %:n peittävyyttä.
Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella
jakson 1981-2010 keskiarvosta lokakuussa 2019.
LÄHTEET
ECMWF Copernicus Climate Change Service
Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
ILMASTOKATSAUS 10/2019 | 13

KASVIHUONEKAASUPITOISUUDET SUOMESSA
Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.
PALLAS - SAMMALTUNTURI
UTÖ
1 kk
1 vuosi
Useita
vuosia
(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)
Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot
viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen
vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön
asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys
useamman vuoden ajalta.
TAUSTATIETOA
• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin
kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto -
pro sessista ja sementintuotannosta.
• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään
tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta,
märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja
fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.
• LUE LISÄÄ: https://ilmatieteenlaitos
14 | ILMASTOKATSAUS 10/2019

TILASTOISTA POIMITTUA
Lokakuun 1. päivänä satoi
erittäin runsaasti Keski-
Pohjanmaalta Pohjois-
Karjalaan ulottuvalla vyöhykkeellä.
Eniten vettä satoi
Pohjois-Savossa, Pielaveden
Venetmäellä peräti
61,6 mm ja Rautavaaran
Ala-Luostalla 64,4 mm
vuorokaudessa. Lokakuun
vuorokausisateen Suomen
ennätys on Nummi-Pusulan
Kärkölässä 20.10.1970
mitattu 66,2 mm.
ILMASTOKATSAUS 10/2019 | 15

LÄMPÖTILOJA JA SADEMÄÄRIÄ LOKAKUUSSA
HELSINKI, KAISANIEMI
JOKIOINEN
JYVÄSKYLÄ
SEINÄJOKI, PELMAA
JOENSUU
SIIKAJOKI, RUUKKI
SODANKYLÄ
UTSJOKI, KEVO
Lokakuussa 2019 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (musta), ylin lämpötila (pun.) ja alin lämpötila (sin.)
lämpötila (°C) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1981–2010.
Harmaa viiva kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania. Harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka
sisällä 95 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.
16 | ILMASTOKATSAUS 10/2019

LÄMPÖTILOJA JA SADEMÄÄRIÄ LOKAKUUSSA
KESKILÄMPÖTILA
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA
VERTAILUKAUDESTA 1981–2010
SADEMÄÄRÄ
SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA
VERTAILUKAUDESTA 1981–2010
ILMASTOKATSAUS 10/2019 | 17

LOKAKUUN KUUKAUSITILASTO
HAVAINTOASEMA
KESKI-
LÄMPÖTILA
°C
YLIN
LÄMPÖTILA
°C
ALIN
LÄMPÖTILA
°C
SADE-
MÄÄRÄ
MM
SUURIN VRK-
SADEMÄÄRÄ
MM
LUMENSYVYYS
15. PNÄ
CM
2019 1981–
2010
2019 PVM 2019 PVM 2019 1981–
2010
2019 PVM 2019 1981–
2010
PARAINEN UTÖ 8,0 8,2 12,5 10. 0,8 30. 103,2 65 20,0 3. 0 0
JOMALA JOMALABY 6,3 6,9 12,7 10. -3,8 30. 84,8 70 19,3 20. 0 0
HELSINKI KAISANIEMI 6,2 6,6 12,9 1. -3,4 30. 101,8 76 33,8 11. 0 0
HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA 5,2 5,6 12,6 19. -5,4 30. 94,2 82 27,0 11. 0 0
JOKIOINEN ILMALA 4,1 4,9 12,3 24. -7,1 30. 46,3 66 10,8 20. 0 0
KOUVOLA ANJALA 4,5 5,1 12,4 24. -4,6 30. 71,9 73 15,3 11. 0 0
KANKAANPÄÄ NIINISALO 3,2 4,3 11,6 25. -9,0 30. 33,0 71 5,9 20. 0 1
JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA 2,5 3,6 11,0 19. -7,8 30. 65,2 66 20,8 1. 0 1
SAVONLINNA PUNKAHARJU 3,3 4,7 12,4 25. -5,9 31. 82,5 61 20,6 1. 0 0
SEINÄJOKI PELMAA 3,1 4,3 12,0 25. -8,6 30. 53,9 57 14,2 1. 0 0
KUOPIO MAANINKA 2,7 3,9 11,6 25. -5,1 30. 80,0 55 41,8 1. 0 0
LIEKSA LAMPELA 2,1 3,3 11,3 1. -5,8 30. 83,6 56 31,1 1. 0 0
SIIKAJOKI RUUKKI 2,0 3,2 11,9 1. -11,3 30. 59,0 52 18,0 19. 0 1
SUOMUSSALMI PESIÖ 0,4 1,6 9,0 1. -10,1 28. 97,2 63 25,2 19. 0 1
ROVANIEMI APUKKA -0,7 0,9 8,8 1. -17,5 30. 69,0 50 32,3 25. 0 2
SODANKYLÄ TÄHTELÄ -2,5 0,1 7,7 1. -20,8 30. 66,7 46 29,7 25. 0 2
INARI SAARISELKÄ -3,7 -0,9 4,7 1. -21,1 28. 58,5 59 9,3 18. 13 3
ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI -3,3 -0,7 5,0 6. -16,1 28. 22,1 41 7,3 24. 0 4
UTSJOKI KEVO -3,7 -0,5 5,8 6. -22,0 27. 23,0 39 4,9 24. 0 2
AURINGONPAISTETUNNIT
LUMENSYVYYS
KUUKAUSISUMMA
15.10. 31.10.
PAIKKAKUNTA 2019 1981–2010
UTÖ 77,5 95
MAARIANHAMINA 61,2 91
TURKU 56,9 89
HKI-VANTAA 48,8 84
KOTKA 44,7 87
JOKIOINEN 50,9 78
KOUVOLA 33,3 66
JYVÄSKYLÄ 34,4 59
SEINÄJOKI - 78
KUOPIO 28,7 57
OULU 55,8 69
ROVANIEMI 48,6 60
SODANKYLÄ 38,3 57
UTSJOKI 49,0 50
18 | ILMASTOKATSAUS 10/2019

LOKAKUUN TUULITIEDOT
Tuulitilastoissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min.
PARAINEN, UTÖ
VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
KALAJOKI, ULKOKALLA
PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI
KOVATUULISET PÄIVÄT
0–1 m/s
tyyni
1–4 m/s
heikko
4–8 m/s
kohtalainen
8–14 m/s
navakka
14–21 m/s
kova
21– m/s
myrsky
HAVAINTOASEMA 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31.
KOTKA, HAAPASAARI
HELSINKI, HARMAJA
HANKO, RUSSARÖ
PARAINEN, UTÖ
KÖKAR, BOGSKÄR
HAMMARLAND, MÄRKET
RAUMA, KYLMÄPIHLAJA
KRISTIINANKAUPUNKI
VALASSAARET
KALAJOKI, ULKOKALLA
KEMI AJOS
Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty
oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. Harmaa väri esittää puuttuvia havaintoja.
ILMASTOKATSAUS 10/2019 | 19

KESKILÄMPÖTILAN VIIKKOENNUSTEET JA POIKKEAMAT VIIKOILLE 47–52
Ennuste on tehty 14.11.2019 ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.
18.11.–24.11.
25.11.–1.12.
2.12.–8.12.
°C
°C
9.12.–15.12.
16.12.–22.12.
23.12.–29.12.
°C
°C
Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät
kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).
20 | ILMASTOKATSAUS 10/2019

FMI’S MONTHLY CLIMATE BULLETIN – SUMMARY OF OCTOBER 2019
October was coldish,
especially in Lapland
Weather was predominantly coldish in October, especially in Lapland where the latter
half of the month was cold and snowy. Many locations received abundant precipitation in
October and the month was moreover cloudier than typically.
According to the statistics of the Finnish
Meteorological Institute, the mean temperature
in October was approximately
2–3 °C below the long-term average in
Lapland and about 1 °C below the average
elsewhere in Finland, except at the
coast of Gulf of Finland where the mean
temperature was close to the average.
In the northernmost edge of Lapland, a
colder October occurs not even once in
a decade, on average.
It was somewhat cloudier than typically
in October. In Eastern Finland, the
count of sunshine hours was only half
of the average.
Several heavy precipitation events
occurred in October. The heaviest precipitation
event took place in the central
parts of Finland already on the 1st
of October. In the area stretching from
Central Ostrobothnia to North Karelia,
it rained widely 30–60 mm during
the day. In Ala-Luosta, Rautavaara in
Northern Savonia, daily precipitation
sum reached 64.4 mm while the highest
ever recorded daily precipitation
sum in Finland in October is 66.2 mm,
recorded in Kärkölä, Nummi-Pusula on
20 October 1970.
Furthermore, it rained more than 30
mm at the Finnish southern coast on
the night between 11 and 12 October.
On 19 October, 15 to 25 mm of precipitation
were received in Ostrobothnia
and Kainuu and once more on 25 October,
even 30 to 40 mm of precipitation
in a part of Lapland.
Eventually, the precipitation levels
were above the long-term average in
most of Finland but in northern Lapland
and in parts of Western Finland,
precipitation levels were below the
average, locally only about half of the
average. The highest amount of precipitation
in October, 137.4 mm, was
measured in Tvärminne, Hanko.
On 1 October, the highest temperature
of the month, 13.4 °C, was measured
at Helsinki lighthouse. In general,
the beginning of October was nevertheless
very cold.
Around 10 October, weather turned
warmer in Southern Finland while thermal
winter began in Lapland. From the
19th until the 26th, mild weather with
predominantly southwesterly winds
prevailed in Southern Finland. In Lapland,
on the contrary, wintry weather
with occasional snowfalls continued.
After a windstorm between the
night of 25 and 26 October, cold northwesterly
airflow prevailed until the end
of the month. In Lapland, temperature
dropped locally even below -20 °C on
every night starting from the 27th.
There were already 20–30 cm of snow
on the ground in Central Lapland in the
end of October. In addition, snow covered
large parts of Eastern Finland. Local patches
of snow were found even in the south.
In Eastern Finland, first snow fell in many
places already as early as on 4 October.
Ilari Lehtonen
-24.2 °C
Enontekiö Airport,
28.10.
+13.4 °C
Helsinki, Helsinki
lighthouse, 1.10.
Highest and lowest temperatures
HIGHLIGHTS: OCTOBER 2019
• Globally, October was 0.69°C warmer
than the average October from
1981-2010, making it by a narrow
margin the warmest October in this
data record.
• Europe generally saw above-average
temperatures, with the exception of
most of the north and north-west
of the continent. Below-average
temperatures occurred over much of
Norway and Sweden, and over the
far east of the continent.
Source: Copernicus Climate Bulletin
ILMASTOKATSAUS 10/2019 | 21

Ilmatieteen laitos
ilmastokatsaus@fmi.fi
www.ilmastokatsaus.fi