Ilmastokatsaus 3/2026

3/2026
—
Maaliskuu oli
ennätyksellisen leuto
—
TAPSI-hanke seuraa
kaupunkien sääoloja
—

SISÄLTÖ
3/2026
Pääkirjoitus — 3
Maaliskuu oli ennätysleuto — 4
Sääkehitys maaliskuussa — 6
Sää maailmalla ja ilmastonmuutoksen vaikutus — 7
Aiempaa tarkempia lämpötilamittauksia Helsingissä,
Tampereella ja Rovaniemellä — 8
Kuukauden havainto — 11
Itämeri — 12
Arktiset alueet — 13
Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14
Tilastoista poimittua — 15
Lämpötiloja ja sademääriä maaliskuussa — 16
Maaliskuun kuukausitilasto — 18
Maaliskuun tuulitiedot — 19
Sää, energia ja yhteiskunta — 20
Lämpötilan viikkoennusteet — 22
Summary of March 2026 — 23
Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen
lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään
1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.
MAALISKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/maaliskuu
ILMASTOKATSAUS
28. vuosikerta
ISSN: 2341-6408
DOI: 10.35614/ISSN-2341-
6408-IK-2026-03-00
Ilmestyy noin kuukauden
20. päivänä
JULKAISIJA
Ilmatieteen laitos
PL 503
00101 Helsinki
www.ilmastokatsaus.fi
ilmastokatsaus@fmi.fi
Vaihde: 029 539 1000
PÄÄTOIMITTAJA
Hilppa Gregow
TOIMITUS
Tiina Ervasti
Kaisa Juhanko
Saara Korjonen
Ilari Lehtonen
Jaakko Seppänen
KANNEN KUVA
Adobe Stock
ULKOASU
Marko Myllyaho
© Ilmatieteen laitos
2 | ILMASTOKATSAUS 3/2026

PÄÄKIRJOITUS
Vakuutukset ilmastokestävyyden
tukena
Suomessa tapahtuu juuri nyt paljon ilmastonmuutokseen
sopeutumisen saralla. Olen päässyt mukaan työhön, koska
Tyrsky-Konsultointi Oy on tukenut useita kuntia ja alueita
sopeutumistyössä osana MIP4Adapt-hanketta. Käynnissä
olevasta työstä huolimatta olisi kuitenkin tarpeen lisätä kansalaisten,
kuntien ja yritysten tietoa ja tietoisuutta ilmastoriskeistä
ja mahdollisuuksista vähentää niitä.
Kaikista sopeutumistoimista huolimatta emme välty
kaikilta riskeiltä. Vakuutuksilla voidaan jakaa riskejä eri toimijoiden
kesken ja nopeuttaa toipumista kriiseistä. Vakuutusyhtiöt
voivat myös kannustaa riskien vähentämisessä.
Vakuutusratkaisuilla on siis mahdollista vahvistaa yhteiskuntamme
ilmastokestävyyttä eli resilienssiä.
Resilienssin vahvistamiseksi vakuutusyhtiöiden tulisi kehittää
uusia ja kohtuuhintaisia tuotteita. Tätä varten ne tarvitsevat
ennakoitavan sääntely-ympäristön, joka mahdollistaa
uudenlaiset tuotteet ja paremman pääsyn olennaiseen
tietoon. Suomen lainsäädännössä ei toistaiseksi tunnisteta
parametrisia vakuutustuotteita. Parametrisessa vakuutuksessa
korvaus laukeaa automaattisesti, kun ennalta määritelty
kynnysarvo, kuten tietty tuulen nopeus, ylittyy. Tällöin korvausprosessi
on nopeampi ja vähemmän byrokraattinen kuin
perinteisessä vakuutuksessa, joka korvaa todetut vahingot.
Juuri päättymässä oleva Horisontti Eurooppa -puiteohjelman
kautta rahoitettu PIISA-hanke tutki ja kehitti uusia
vakuutusratkaisuja vastaamaan ilmastohaasteisiin. Vakuutusratkaisujen
edistämiseksi PIISA-hanke suosittelee muun
muassa, että Euroopan Unionin jäsenvaltiot
1. lisäisivät aktiivisesti tietoisuutta ilmastoriskien taloudellisista
vaikutuksista
2. yhdenmukaistaisivat parametristen vakuutusten
sääntelyä
3. käynnistäisivät hankkeita, joissa vahinko- ja haavoittuvuustiedot
kerätään standardoidussa muodossa ja
annetaan kaikkien toimijoiden käyttöön
4. huolehtivat ilmastovakuutusten sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta
tekemällä niistä kohtuuhintaisempia
haavoittuville ryhmille
Lue lisää PIISA-hankkeen politiikkasuosituksista täältä (pdf).
KATI BERNINGER
Tutkimusjohtaja,
Tyrsky-Konsultointi Oy
Vakuutusratkaisuilla
on mahdollista
vahvistaa
yhteiskuntamme
ilmastokestävyyttä
eli resilienssiä
ILMASTOKATSAUS 3/2026 | 3

-25,2 °C
Utsjoki, Nuorgam, 2.3.
+12,6 °C
Heinola, Asemantaus, 22.3.
Kuukauden
ylin ja alin
lämpötila
+1,1 °C
Maaliskuun keskilämpötilan
koko maan yli laskettu keskiarvo
oli ennätyksellisen korkea.
58 h
Sodankylässä oli havaintohistorian
toiseksi pilvisin maaliskuu, kun
aurinko paistoi vain 58 tuntia.
4 | ILMASTOKATSAUS 3/2026

KUUKAUSIKATSAUS
Maaliskuu oli
ennätysleuto
Maaliskuu oli merialueita ja eräitä rannikkopaikkakuntia lukuun ottamatta koko
maassa ennätyksellisen leuto. Lumiraja oli maaliskuun päättyessä pohjoisempana
kuin milloinkaan aiemmin yhtä aikaisin keväällä.
KUVA: ADOBE STOCK
Maaliskuun keskilämpötila oli meri- ja
rannikkoalueilla 2–5 astetta ja muualla
5–7 astetta 30 vuoden normaalikauden
1991–2020 keskiarvoa korkeampi. Merialueita
ja eräitä rannikoiden paikkakuntia
sekä Utsjoen Nuorgamin kylää
lukuun ottamatta maaliskuun keskilämpötila
oli kaikkialla maassamme säähavaintohistorian
korkein. Maan keski- ja
pohjoisosissa aiemmat ennätykset rikkoutuivat
monin paikoin jopa noin 1,5
asteen erolla. Koko maan yli laskettu
maaliskuun keskilämpötila oli 1,1 °C,
joka oli vähän yli asteen korkeampi
kuin aiempi ennätys maaliskuulta 2007.
Merialueita viilensi kylmän alkuvuoden
jäljiltä viileä merivesi ja vielä
alkukuusta runsas merijään määrä.
Yleensä maaliskuussa on leudointa
lounaissaaristossa, mutta tänä vuonna
maaliskuun keskilämpötila oli
poikkeuksellisesti korkein Hämeessä.
Heinolan Asemantauksen ja Hämeenlinnan
Katisten säähavaintoasemilla
kuukauden keskilämpötila oli 3,3 °C,
joka oli asteen kymmenyksen korkeampi
kuin ylimmät aiemmin lounaissaaristossa
vuosien 2020 ja 2025
maaliskuussa saavutetut keskilämpötilat.
Pakkasen puolelle maaliskuun
keskilämpötila jäi vain Kuusamon
seudulla ja Lapissa, mutta suuressa
osassa Lappiakin terminen kevät alkoi
jo ennen maaliskuun puoliväliä.
Maaliskuun leutouden taustalla oli
koko kuukauden ajan samankaltaisena
pysytellyt suursäätilanne, jossa ilmavirtaus
kävi meille jatkuvasti etelän ja lännen
väliltä. Muita kuin etelän, lounaan
ja lännen puoleisia tuulia ei koko kuukautena
esiintynyt juuri nimeksikään.
Lisäksi maaliskuun lämpötilat olivat
globaalin lämpenemisen takia arviolta
pari astetta korkeampia kuin ne olisivat
olleet vastaavan säätyypin vallitessa
esimerkiksi 50–200 vuotta sitten. Nykyilmastossa
näin leudon maaliskuun
arvioidaan etelärannikolla toistuvan jo
lähes kerran vuosikymmenessä, mutta
Pohjois-Suomessa edelleen harvemmin
kuin kerran 50 vuodessa.
Koska suursäätilanne pysytteli koko
kuukauden samankaltaisena, sää oli
maaliskuussa tasaisen leutoa. Sisämaassa
lämpötila kohosi monena päivänä 10
asteen vaiheille, mutta uusia lämpöennätyksiä
ei saavutettu. Rannikoilla säätä
viilensi lähes kaiken aikaa mereltä puhaltanut
tuuli. Kuukauden ylin lämpötila
kahden metrin korkeudella oli Heinolassa
22.3. mitattu 12,6 °C. Lähes yhtä
lämmintä oli 14.3., jolloin Parikkalan
Koitsanlahdella mitattiin 12,5 °C. Lapissakin
päästiin reiluun 10 asteeseen, kun
Pellossa mitattiin 21.3. ylimmäksi lämpötilaksi
10,5 °C.
Maaliskuun alin lämpötila oli Utsjoen
Nuorgamissa 2.3. mitattu -25,2 °C.
LUMIRAJA NOUSI MAALISKUUSSA
ENNÄTYKSELLISEN POHJOISEEN
Maaliskuun sademäärä oli keskimääräistä
suurempi Pohjanlahden rannikolla
ja Pohjois-Suomessa, kun taas
muualla satoi tavallista vähemmän.
Etelärannikon läheisyydessä sademäärä
jäi alle puoleen keskimääräisestä.
Maaliskuun suurin sademäärä oli Teuvan
Kauppilankylässä mitattu 62,7 mm
ja pienin Russarön saarella Hangon
edustalla mitattu 6,1 mm.
Maan keski- ja pohjoisosissa maaliskuu
oli tavanomaista pilvisempi, mutta
Etelä-Suomessa auringonpaistetunteja
kertyi tavanomainen määrä, Suomenlahden
rannikolla jonkin verran keskimääräistä
enemmänkin. Sodankylässä
aurinko paistoi maaliskuussa vain 58
tuntia, joka oli toiseksi pienin maaliskuun
auringonpaistetuntien määrä siellä
yli 70 vuoteen.
Lumipeite katosi Etelä- ja Länsi-Suomessa
aukeilta jo maaliskuun alkupuolella.
Maaliskuun päättyessä yhtenäisen
lumipeitteen raja kulki Kainuun pohjoisosista
kohti Perämeren pohjukkaa.
Lumiraja oli siten suunnilleen samoilla
sijoilla kuin yleensä kuukautta myöhemmin
ja pohjoisempana kuin koskaan
aiemmin yhtä varhain keväällä.
Ilari Lehtonen
ILMASTOKATSAUS 3/2026 | 5

SÄÄKEHITYS MAALISKUUSSA
Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).
Teksti: Ilari Lehtonen
4.3. Maaliskuun alussa Keski-Euroopassa
oli laaja korkeapaineen alue, joka kurottautui
pohjoiseen kohti Pohjanmerta. Atlantin
matalapaineet liikkuivat Skandinavian pohjoisosien
yli itään. Meille virtasi lauhaa ilmaa
lännestä.
13.3. Pohjois-Atlantilla oli laaja matalapaineen
alue, jonka itäpuolitse meille virtasi
hyvin lämmintä ilmaa etelästä. Sää oli myös
tuulista. Kovan tuulen takia lämpötila pysyi
öisinkin useita asteita plussan puolella.
22.3. Korkeapaineen alue ulottui Atlantilta
Itämeren eteläosien yli itään Venäjälle.
Atlantin matalapaineet liikkuivat pohjoista
reittiä itään, ja Pohjolassa vallitsi hyvin leuto
lounainen ilmavirtaus. Meillä päivä oli paikoin
kuukauden lämpimin.
29.3. Suursäätilanne pysyi edelleen maaliskuun
lopulla lähes muuttumattomana. Islannin
tienoilla oli laaja matalapaineen alue,
ja korkeapaineen alue ulottui Luoteis-Venäjältä
Baltian poikki kohti Keski- ja Länsi-Eurooppaa.
Meillä vallitsi etelän ja lounaan
välinen ilmavirtaus.
6 | ILMASTOKATSAUS 3/2026

SÄÄ MAAILMALLA JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS
MAALISKUUN SÄÄ MAAILMALLA JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS LÄMPÖTILOIHIN
MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA
maaliskuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli mittaushistorian neljänneksi lämpimin. Maaliskuun keskilämpötila,
13,94 °C, oli 0,53 °C lämpimämpi kuin ilmastollisen vertailukauden 1991–2020 keskiarvo ja 1,48 °C lämpimämpi
verrattuna esiteollisen ajan 1850–1900 keskiarvoon.
EUROOPASSA maaliskuu oli toiseksi lämpimin mittaushistoriassa
ja 2,27 °C vertailukauden 1991–2020
tavanomaista maaliskuuta lämpimämpi. Vain vuoden
2025 maaliskuu on ollut lämpimämpi.
POHJOIS-AMERIKKA
Yhdysvalloissa maaliskuu oli tavanomaista
lämpimämpi ja pitkittynyt helleaalto
rikkoi ennätyksiä erityisesti maan länsiosissa.
Alaskassa, Kanadassa ja eteläisen
Grönlannin alueella taas koettiin tavanomaista
kylmempiä olosuhteita.
SUOMESSA maaliskuun keskilämpötila oli Helsingissä
3,0 °C ja Sodankylässä -0,7 °C. Maaliskuu oli ilmastonmuutoksen
vaikutuksesta Helsingissä arviolta noin
2,3 °C ja Sodankylässä noin 1,9 °C lämpimämpi kuin
vuoden 1900 ilmastossa.
Nykyilmastossa näin leuto maaliskuu toistuu Helsingissä
harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa
ja Sodankylässä harvemmin kuin kerran 50 vuodessa.
Vuoden 1900 ilmastossa yhtä leuto maaliskuu toistui
Helsingissä harvemmin kuin kerran sadassa vuodessa
ja Sodan kylässä muutaman sadan vuoden välein.
CHILE JA ARGENTIINA
Chilen keski- ja eteläosissa maaliskuu
oli hyvin sateinen ja monet paikalliset
sademääräennätykset rikkoutuivat.
Argentiinan puolella rankkasateet
aiheuttivat tuhoisia tulvia.
ETIOPIA JA KENIA
Itä-Afrikassa, erityisesti Etiopiassa ja Keniassa,
rankkasateet aiheuttivat tuhoisia tulvia ja
maanvyörymiä, joissa menehtyi yli sata ihmistä
ja koteja tuhoutui tai vaurioitui yli 12 000.
ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ
Merijään laajuus, 3,9 miljoonaa km 2 , oli noin 10 % maaliskuun
tavanomaista laajuutta pienempi. Edeltävinä neljänä vuonna
maaliskuun merijään laajuudet olivat jopa 20-33 % tavanomaista
pienempiä.
Surface air temperature anomaly • March 2026
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA MAALISKUUSSA 2026 JAKSON 1991–2020
Surface Data: ERA5 air • Reference temperature period: 1991–2020 anomaly • Credit: • March C3S/ECMWF 2026
KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).
Data: ERA5 • Reference period: 1991–2020 • Credit: C3S/ECMWF
Cooler than average
Warmer than average
Cooler than average
Warmer than average
-7 -5 -3 -2 -1 0 1 2 3 5 7°C
-7 -5 -3 -2 -1 0 1 2 3 5 7°C
LISÄTIETOA
https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins
Lähde: Copernicus Climate Change Service
Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
ILMASTOKATSAUS 3/2026 | 7

8 | ILMASTOKATSAUS 3/2026

KAUPUNKISÄÄN SEURANTA
Aiempaa tarkempia lämpötilamittauksia
Helsingissä,
Tampereella ja Rovaniemellä
TAPSI-hankkeessa (Tarkempaa alueellista palvelua Suomen
ilmastosta) kehitettiin uusia palveluita, jotka tarjoavat aiempaa
tarkempaa ja paikallisempaa ilmastotietoa ilmastonmuutoksen
ymmärtämisen ja siihen sopeutumisen tueksi Suomessa.
Tarkempaa alueellista palvelua Suomen ilmastosta
(TAPSI) on Ilmatieteen laitoksen vuosina
2023–2025 toteuttama hanke, jota rahoitti LähiTapiola.
TAPSI-hankkeessa perustettiin ilman
lämpötilan ja suhteellisen kosteuden seurantaan
kaupunkimittausverkostot Helsinkiin (30 asemaa),
Tampereelle (23 asemaa) ja Rovaniemelle
(12 asemaa), ks. kuva 1.
Mittausasemat on sijoitettu kaupunkien eri osiin
siten, että ne kuvaavat mahdollisimman hyvin kaupunkiympäristön
monimuotoisia pienilmastoja.
Asemia sijaitsee muun muassa tiiviisti ja harvaan rakennetuilla
alueilla, puistoissa, vesistöjen läheisyydessä
sekä korkeilla ja matalilla maastonkohdilla.
HAVAINNOT OVAT VAPAASTI SAATAVILLA
Kaupunkimittausverkostojen reaaliaikaisia lämpötila-
ja kosteushavaintoja voi tarkastella Ilmatieteen
laitoksen Kaupunkisääseuranta-karttatyökalussa.
Karttapalvelu tarjoaa lämpötila- ja
ilmankosteushavainnot sekä karttanäkymänä että
aikasarjakuvaajina.
Lisäksi mittausverkostojen tuntitason lämpötilahavainnot
ovat saatavilla Ilmatieteen laitoksen avoimesta
datavarannosta: Tampereelta heinäkuusta
2023 lähtien, Helsingistä joulukuusta 2024 lähtien
ja Rovaniemeltä kesäkuusta 2025 lähtien. Aineistoja
voi käyttää vapaasti, kunhan lähde mainitaan.
KUVAT: ADOBE STOCK
a) Helsinki b) Tampere c) Rovaniemi
Kuva 1. Kaupunkimittausverkostojen asemien sijainnit a) Helsingissä, b) Tampereella ja c) Rovaniemellä. Ympyrät
kuvaavat TAPSI-kaupunkimittausasemia ja neliöt Ilmatieteen laitoksen sääasemia. Tampereen ja Rovaniemen
väritetyt asemat vastaavat kuvien 2 ja 3 aikasarjojen käyriä väriensä mukaan. Karttalähde: Maanmittauslaitos.
ILMASTOKATSAUS 3/2026 | 9

KAUPUNKISÄÄN SEURANTA
ESIMERKKEJÄ KAUPUNKIEN PIENILMASTOISTA
Rovaniemen mittausverkoston sijoittelussa haluttiin
tuoda esille kaupungin maastonkorkeuden vaihtelun
vaikutus lämpötilaan erityisesti inversiotilanteiden
aikana. Esimerkiksi 8. helmikuuta 2026 vallinneen
inversiotilanteen aikana (kuva 2) Ounasvaaran
asemalla (193 m mpy = merenpinnan yläpuolella)
mitattiin 5–10 astetta korkeampia lämpötiloja kuin
alempana kaupungissa (n. 80 m mpy).
Tampereen mittausverkoston sijoittelussa painotettiin
erityisesti viheralueiden vaikutusta lämpötilaan.
Kesähelteillä Tampereella voidaan esimerkiksi
verrata Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS)
alueen ja sitä ympäröivän Kaupin metsäalueen lämpötiloja
(kuva 3), jolloin viheralueiden useamman
asteen viilentävä vaikutus tulee selvästi esiin.
MITTAUKSISTA KATTAVAKSI LÄMPÖTILAKARTAKSI
TAPSI-hankkeessa kehitetty menetelmä (Laapas ym.
2025) yhdistää kaupunkimittausasemien havainnot
kaupunkiympäristöä kuvaavaan tietoon – kuten
maanpinnan korkeuteen sekä rakennusten, viheralueiden
ja vesistöjen määrään – ja mahdollistaa lämpötilan
arvioinnin koko kaupungin alueella myös mittausasemien
ulkopuolella. Kuvassa 4 on esitetty arvio
kesän 2025 keskilämpötilasta Helsingissä kaupunkimittausverkoston
ja kaupunkiympäristöä kuvaavien
taustatietojen avulla. Vaikka lämpötilaerot kaupungin
eri osien välillä ovat vain noin asteen luokkaa, kartalta
erottuvat selvästi meren viilentävä vaikutus rantaviivan
tuntumassa, keskustan lämpimämmät alueet
sekä metsäisten alueiden viileämmät vyöhykkeet.
Natalia Korhonen, Thomas Kühn, Mikko Laapas,
Pentti Pirinen ja Hilppa Gregow
Kuva 2. Ilman lämpötila Rovaniemellä 6.–8.2.2026
Ounasvaaran (193 m mpy), Paavalniemen (77 m
mpy), Keskustan (85 m mpy) ja Ounasmetsän (101
m mpy) asemilla. Asemien sijainnit ovat nähtävissä
kuvassa 1c. (mpy = merenpinnan yläpuolella).
Lämpötila (°C)
0 °C
-5 °C
-10 °C
-15 °C
-20 °C
-25 °C
30
28
26
24
22
20
18
16
14
12
10
6.2.2026 7.2.2026 8.2.2026
00:00 00:00 00:00
19.7.2025 12:00 20.7.2025 00:00 20.7.2025 12:00 21.7.2025 00:00 21.7.2025 12:00
Aika
Kuva 3. Ilman lämpötila Tampereella 19.–21.7.2025
Keskustorin, Kaupin metsän ja Tampereen yliopistollisen
sairaalan (TAYS) alueen asemilla. Asemien
sijainnit ovat nähtävissä kuvassa 1b.
LISÄTIETOJA
Laapas, M., Pirinen, P., Korhonen, N., Kühn, T.,
Ruuhela, R., Gregow, H. (2025): Utilizing dense
network of urban measurements for spatial interpolation
in Helsinki, Tampere, and Rovaniemi,
Abstract Book of ACCC-FASN Science Conference
2025(2025), Report Series in Aerosol Science
No. 304 (2025), 148-149. (pdf)
TAPSI-hankkeen verkkosivut >>
Datan lataus ja kaupunkisääseuranta:
• Tampere >>
• Helsinki >>
• Rovaniemi >>
• Kaupunkisääseuranta-karttatyökalu >>
Kuva 4. Kesän 2025 keskilämpötila (°C) Helsingissä
kaupunkimittausverkoston ja kaupunkiympäristöä
kuvaavien taustatietojen avulla arvioituna.
10 | ILMASTOKATSAUS 3/2026

KUUKAUDEN HAVAINTO
Maaliskuu oli Suomessa
suunnilleen saman lämpöinen
kuin huhtikuu on
keskimäärin. Maaliskuun
päättyessä myös lumiraja
kulki yhtä pohjoisessa kuin
yleensä vappuna, Kainuun
pohjoisosista kohti Perämeren
pohjukkaa.
KUVA: ADOBE STOCK
ILMASTOKATSAUS 3/2026 | 11

ITÄMERI
Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista.
Jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.
KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE
Meriveden keskimääräinen pintalämpötila maaliskuussa 2026 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020
keskiarvosta (oik.). Meriveden lämpötilan havaitut päiväkeskiarvot maaliskuussa 2026 on esitetty yhdeksältä asemalta.
Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä
rajaa jaksolla 1991–2020.
MERIVEDEN KORKEUS
HAMINA PITÄJÄNSAARI
HELSINKI KAIVOPUISTO
FÖGLÖ DEGERBY
RAUMA PETÄJÄS
PIETARSAARI LEPPÄLUOTO
KEMI AJOS
Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen maaliskuussa 2026. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla
tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.
12 | ILMASTOKATSAUS 3/2026

ARKTISET ALUEET
ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA MAALISKUUSSA
Arktisen merijään laajuus oli maaliskuussa keskimäärin 14,2 miljoonaa km², joka oli 5,7 %
keskimääräistä vähemmän. Tämä oli havaintohistorian alhaisin jään laajuuden maaliskuun
kuukausikeskiarvo ja alitti niukasti viime vuonna saavutetun aiemman ennätyksen. Jään
laajuus saavutti 7. maaliskuuta talven suurimman arvonsa, 14,43 miljoonaa km². Myös
tämä jään laajuuden maksimi oli ennätyksellisen pieni – jakaen sijan viime vuoden kanssa,
jolloin laajuus oli lähes sama.
Arktisen merijään laajuuden kuukausikeskiarvo on marraskuusta 2025 alkaen ollut
ajankohdan kolmen pienimmän havaitun arvon joukossa. Maaliskuussa jään laajuus oli
ajankohtaan nähden ennätyksellisen pieni 16 päivänä kuun aikana.
Maaliskuussa merijään peitto oli keskimääräistä pienempi Arktiksen vastakkaisilla
sektoreilla, Barentsinmereltä Huippuvuorten pohjoispuolelle ulottuvalla alueella sekä
toisaalta Ohotanmerellä. Molemmilla alueilla oli suuren osan kuukautta tavallista lauhempaa.
Keskimääräistä enemmän jäätä oli lähinnä Beringinmerellä.
Sea ice concentration
Arctic sea ice cover • March 2026
Data: ERA5 • Reference period: 1991–2020 • Credit: C3S/ECMWF
Sea ice concentration anomaly
Arctic sea ice cover • March 2026
Data: ERA5 • Reference period: 1991–2020 • Credit: C3S/ECMWF
Sea ice concentration
Sea ice concentration anomaly
1991–2020
ice edge
1991–2020
ice edge
Less ice than average
More ice than average
15 25 35 45 55 65 75 85 95%
-80 -60 -40 -20 -5 5 20 40 60 80%
Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella maaliskuussa 2026 (vas.) ja merijään peittävyyden poikkeama
1991–2020
1991–2020
ice edge
ice edge
jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Katkoviivat kuvaavat jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020,
kun jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.
Less ice than average
More ice than average
15 25 35 45 55 65 75 85 95%
LÄHTEET
ECMWF Copernicus Climate Change Service
Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
-80 -60 -40 -20 -5 5 20 40 60 80%
ILMASTOKATSAUS 3/2026 | 13

KASVIHUONEKAASUPITOISUUDET SUOMESSA
Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.
PALLAS - SAMMALTUNTURI
UTÖ
1 kk
1 vuosi
Useita
vuosia
(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)
Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot
viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen
vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön
asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys
useamman vuoden ajalta.
TAUSTATIETOA
• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin
kasvien ja maaperän hengityksestä sekä poltto -
pro sessista ja sementintuotannosta.
• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään
tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta,
märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja
fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.
• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi
14 | ILMASTOKATSAUS 3/2026

TILASTOISTA POIMITTUA
Maaliskuun keskilämpötila
oli merialueita ja eräitä
rannikkopaikkakuntia
lukuun ottamatta ennätyksellisen
korkea. Sisämaassa
kuukauden keskilämpötila
oli 5–7 astetta normaalikauden
1991–2020 keskiarvoa
korkeampi, ja monin
paikoin keskilämpötila ylitti
aiemmat ennätykset noin
1,5 asteen erolla.
ILMASTOKATSAUS 3/2026 | 15

LÄMPÖTILOJA JA SADEMÄÄRIÄ MAALISKUUSSA
HELSINKI, KAISANIEMI
JOKIOINEN
JYVÄSKYLÄ
SEINÄJOKI, PELMAA
JOENSUU
SIIKAJOKI, RUUKKI
SODANKYLÄ
UTSJOKI, KEVO
Maaliskuussa 2026 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen
käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut
vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania,
ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.
16 | ILMASTOKATSAUS 3/2026

LÄMPÖTILOJA JA SADEMÄÄRIÄ MAALISKUUSSA
KESKILÄMPÖTILA
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA
VERTAILUKAUDESTA 1991–2020
SADEMÄÄRÄ
SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA
VERTAILUKAUDESTA 1991–2020
ILMASTOKATSAUS 3/2026 | 17

MAALISKUUN KUUKAUSITILASTO
HAVAINTOASEMA
KESKI-
LÄMPÖTILA
°C
YLIN
LÄMPÖTILA
°C
ALIN
LÄMPÖTILA
°C
SADE-
MÄÄRÄ
MM
SUURIN VRK-
SADEMÄÄRÄ
MM
LUMENSYVYYS
15. PÄIVÄNÄ
CM
2026 1991–
2020
2026 PVM 2026 PVM 2026 1991–
2020
2026 PVM 2026 1991–
2020
PARAINEN UTÖ 2,3 0,0 5,9 29. -3,1 3. 6,5 32 1,5 25. 0 0
JOMALA JOMALABY 3,1 -0,2 10,1 20. -4,1 3. 26,9 34 10,6 14. 0 1
KAARINA YLTÖINEN 2,0 -1,3 9,9 27. -4,7 8. 17,2 37 3,8 25. 0 10
HELSINKI KAISANIEMI 3,0 -0,7 10,3 20. -2,1 6. 11,9 34 3,3 1. 0 13
HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA 3,1 -1,4 11,4 14. -4,5 6. 9,6 34 2,4 1. 0 14
JOKIOINEN ILMALA 2,8 -1,9 10,9 21. -4,7 31. 14,1 31 3,4 1. 0 18
KOUVOLA ANJALA 3,1 -2,0 11,5 21. -6,7 6. 11,5 40 5,1 1. 8 30
HEINOLA ASEMANTAUS 3,3 -2,3 12,6 22. -6,0 6. 22,5 33 5,0 30. 0 36
TAMPERE HÄRMÄLÄ 3,2 -1,9 12,3 22. -5,1 7. 18,8 29 4,4 1. 0 23
KANKAANPÄÄ NIINISALO 2,2 -2,3 11,0 22. -7,2 3. 38,0 35 6,4 3. 0 33
JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA 2,6 -3,5 10,8 28. -10,9 3. 14,4 32 2,8 3. 4 43
SAVONLINNA PUNKAHARJU 2,6 -3,3 11,0 28. -8,6 3. 21,2 35 6,3 3. 18 45
SEINÄJOKI PELMAA 2,4 -2,5 9,6 22. -11,7 3. 36,6 26 8,0 1. 0 17
KUOPIO MAANINKA 2,2 -3,8 10,7 28. -15,7 3. 23,3 31 6,9 3. 14 47
LIEKSA LAMPELA 1,9 -4,7 10,3 28. -17,5 3. 27,1 29 7,9 3. 6 55
SIIKAJOKI RUUKKI 1,8 -4,0 10,9 21. -17,0 3. 35,4 28 8,5 15. 5 42
SUOMUSSALMI PESIÖ 0,2 -5,9 9,3 26. -20,1 3. 36,1 39 10,5 3. 35 75
ROVANIEMI APUKKA -0,1 -6,6 7,9 19. -16,7 3. 39,5 29 9,6 3. 48 63
SODANKYLÄ TÄHTELÄ -0,7 -7,1 7,6 21. -22,2 3. 34,6 30 8,6 3. 76 77
INARI SAARISELKÄ -1,8 -7,7 7,3 21. -20,6 3. 36,2 32 6,1 26. 76 77
ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI -2,6 -8,8 6,5 18. -21,6 16. 59,3 37 11,2 6. 90 93
UTSJOKI KEVO -2,4 -7,8 6,8 21. -21,6 1. 35,5 21 5,4 5. 61 64
AURINGONPAISTETUNNIT
LUMENSYVYYS
KUUKAUSISUMMA
15.3. 31.3.
PAIKKAKUNTA 2026 1991–2020
UTÖ 146,8 152
MAARIANHAMINA 159,4
TURKU 131,0 141
HELSINKI 168,8 146
JOKIOINEN 137,1 144
KOUVOLA 143,6 135
JYVÄSKYLÄ 117,3 136
KUOPIO 108,0
KORSNÄS 138,3
OULU 83,1
ROVANIEMI 64,1
SODANKYLÄ 58,0 141
UTSJOKI 102,3 130
18 | ILMASTOKATSAUS 3/2026

MAALISKUUN TUULITIEDOT
Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.
PARAINEN, UTÖ
VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
KALAJOKI, ULKOKALLA
PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI
KOVATUULISET PÄIVÄT
0–1 m/s
tyyni
1–4 m/s
heikko
4–8 m/s
kohtalainen
8–14 m/s
navakka
14–21 m/s
kova
21– m/s
myrsky
HAVAINTOASEMA 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31.
KOTKA, HAAPASAARI
HELSINKI, HARMAJA
HANKO, RUSSARÖ
PARAINEN, UTÖ
HAMMARLAND, MÄRKET
RAUMA, KYLMÄPIHLAJA
KASKINEN, SÄLGRUND
VALASSAARET
KOKKOLA, TANKAR
RAAHE, NAHKIAINEN
KEMI, AJOS
Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty
oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä.
ILMASTOKATSAUS 3/2026 | 19

SÄÄ, ENERGIA JA YHTEISKUNTA
SÄÄ, ENERGIAN TUOTANTO JA KULUTUS LOKA-MAALISKUUSSA 2025–2026
Sääriippuvaisista energian tuotantomuodoista Suomessa tuotettiin loka-maaliskuussa
vesivoimalla 6,5 TWh, tuulivoimalla 12,6 TWh ja aurinkovoimalla 0,19 TWh sähköä. Sähkön
kokonaistuotanto Suomessa oli 46,6 TWh ja kulutus 49,4 TWh. Sähkönkulutus kasvoi vuodentakaisesta
noin 8 % ja myös sähkön kokonaistuotanto kasvoi noin 5 %. Sähkönkulutusta
kasvatti tammi-helmikuun kylmä sää. Tammi-helmikuussa sähkönkulutus oli melkein 15 %
suurempaa kuin vuotta aiemmin, kun muina kuukausina kulutus kasvoi viitisen prosenttia.
Sähkön kulutushuippu saavutettiin 8.–9. tammikuuta. Alkuillasta 8.1. sähkönkulutus nousi
15 553 MW:iin, joka oli uusi kaikkien aikojen ennätys. Aiempi sähkönkulutuksen Suomen
ennätys oli kymmenen vuoden takaa tammikuulta 2016. Suurin sähkönkulutuksen vuorokauden
keskiteho, 14 766 MW, saavutettiin perjantaina 9.1.
Illalla 10. tammikuuta saavutettiin uusi sähkön tuotantoennätys, yli 15 000 MW, kun tuulivoimalla
tuotettua sähköä oli runsaasti tarjolla. Koko talvikauden aikana tuulivoimalla tuotettiin kuitenkin
vähemmän sähköä kuin vuotta aiemmin, mikä johtui tammi-helmikuun keskimäärin heikoista
tuulista sekä tuulivoimaloiden jäätymisongelmista. Jään kertyminen tuulivoimaloiden lapoihin
pysäytti tuulivoiman tuotannon lähes kokonaan tammikuun 20. päivän jälkeen. 23.1. tuulivoimalla
tuotettiin sähköä keskimäärin vain 34 MW:n teholla, mikä oli selvästi pienin lukema vuosikausiin,
vaikka tuulivoimatuotannon kapasiteetti on yli kaksinkertaistunut alle viidessä vuodessa.
Maaliskuussa aikainen kevääntulo sai vesivoiman varastoaltaiden pinnat kääntymään nousuun
yli kuukauden keskimääräistä aiemmin. Ohuen lumipeitteen takia kevättulvat jäivät
kuitenkin paikoin ennätyspieniksi.
VESI-, TUULI- JA AURINKOVOIMAN
KUUKAUSITUOTANTO
PÄIVITTÄINEN SÄHKÖN KOKONAISKULUTUS JA -TUOTANTO
SUOMESSA LOKA-MAALISKUUSSA 2025–2026
Vesi-, tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto
Suomessa loka-maaliskuussa 2025–2026.
Sähkön kokonaistuotannon ja -kulutuksen päivittäinen keskiteho
Suomessa loka-maaliskuussa 2025–2026.
20 | ILMASTOKATSAUS 3/2026

SÄÄ, ENERGIA JA YHTEISKUNTA
VESIVOIMAN TUOTANTO
42 %
Suomen vesivoimaloiden varastoaltaiden
täyttöaste oli maaliskuun
lopussa 42 %, joka oli ajankohdan
keskiarvon yläpuolella.
13 %
Kotimainen vesivoiman tuotanto
kattoi loka-maaliskuussa noin 13 %
Suomen sähkönkulutuksesta.
34–6675 MW
Tuulivoiman tuotannon päivittäinen
keskiteho vaihteli loka-maaliskuussa
34 ja 6675 MW:n välillä.
Suurin päivätuotannon keskiteho
saavutettiin 26.3. ja pienin 23.1.
Vesivoiman tuotannon päivittäinen keskiteho Suomessa
loka-maaliskuussa 2025–2026. Vesivoiman tuotannon
kapasiteetti on noin 3190 MW.
TUULIVOIMAN TUOTANTO
25 %
Kotimainen tuulivoiman tuotanto
kattoi loka-maalis kuussa noin 25 %
Suomen sähkönkulutuksesta.
0,2–200 MW
Aurinkovoiman tuotannon
päivittäinen keskiteho vaihteli
loka-maaliskuussa 0,2–200 MW:n
välillä. Suurin päivä tuotannon
keskiteho saavutettiin 24.3.
ja pienin 6.12.
Tuulivoiman tuotannon ja kokonaiskapasiteetin päivittäinen
keskiteho Suomessa loka-maaliskuussa 2025–2026.
AURINKOVOIMAN TUOTANTO
KUVA: ADOBE STOCK
0,4 %
Kotimainen aurinkovoiman
t uotanto kattoi loka-maaliskuussa
noin 0,4 % Suomen
sähkönkulutuksesta.
Aurinkovoiman tuotannon ja kokonaiskapasiteetin päivittäinen
keskiteho Suomessa loka-maaliskuussa 2025–2026.
Lähteet: Fingrid Avoin data ja Suomen Ympäristökeskus
ILMASTOKATSAUS 3/2026 | 21

KESKILÄMPÖTILAN VIIKKOENNUSTEET JA POIKKEAMAT VIIKOILLE 16–21
Ennuste on tehty 13.4.2026, ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.
°C
13.4.–19.4.
20.4.–26.4.
27.4.–3.5.
°C
°C
4.5.–10.5.
11.5.–17.5.
18.5.–24.5.
°C
Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät
kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) edellisten 20 vuoden keskiarvosta (alemmat kuvat).
22 | ILMASTOKATSAUS 3/2026

FMI’S MONTHLY CLIMATE BULLETIN – SUMMARY OF MARCH 2026
March was the
mildest on record
It was the mildest March on record in Finland, except in maritime areas and at some other
coastal locations. By the end of the month, snow cover had retreated farther north than
ever before so early in the spring.
The mean temperature in March was
in maritime and coastal areas 2–5 °C
and elsewhere 5–7 °C above the longterm
average from 1991–2020. Except
in maritime areas and some coastal locations,
and additionally in the village
of Nuorgam in far north, it was the
mildest March on record throughout
Finland. In the central and northern
parts of the country, the mean temperature
surpassed the previous records
in many locations even by 1.5 °C.
The countrywide mean temperature in
March was 1.1 °C, more than 1 °C higher
than the previous record from 2007.
The highest mean temperatures
were observed in inland regions in
southern Finland. In Asemantaus,
Heinola and Katinen, Hämeenlinna, the
mean temperature in March was 3.3 °C.
This surpassed the previous national
records observed in southwestern archipelago
in March 2020 and 2025 by
a margin of 0.1 °C. Relatively large extent
of sea ice in early March and cool
seawater temperatures cooled down
the maritime areas in March.
The warmth in March was due to a
persistent large-scale weather pattern,
with a high pressure centered to the
south or southeast of Finland and a
low-pressure system near Iceland in the
North Atlantic. This pattern maintained
a southwesterly airflow, bringing mild
air into northern Europe. Moreover, it
is estimated that, due to global warming
over recent decades, temperatures
were approximately 2 °C higher than
they would have been under a similar
synoptic pattern.
As the synoptic-scale weather
pattern remained similar throughout
the month, the weather in March
was consistently mild. In inland areas,
temperature rose to around 10 °C on
many days, but no new records were
set. The highest temperature in March
observed at 2 m height was 12.6 °C,
measured in Asemantaus, Heinola on
the 22nd. In Koitsanlahti, Parikkala, the
temperature reached 12.5 °C already
on the 14th, and the threshold of 10 °C
was also exceeded in Lapland, when a
temperature of 10.5 °C was recorded in
Pello on the 21st. The lowest temperature
of the month, on the other hand,
was -25.2 °C, measured in Nuorgam,
Utsjoki on the 2nd.
The precipitation level in March
was somewhat above the long-term
average along the western coast and
in northern Finland, while elsewhere it
remained below the average. The highest
level of precipitation, 62.7 mm, was
measured in Kauppilankylä, Teuva and
the lowest, only 6.1 mm, on Russarö island
outside Hanko.
The count of sunshine hours remained
below the average in the central
and northern parts of Finland.
At the end of March snow cover
persisted only northern Finland and in
some locations in the east, a situation
more typical of late April or early May.
Ilari Lehtonen
-25.2 °C
Nuorgam,
Utsjoki, 2nd
+12.6 °C
Asemantaus,
Heinola, 22 nd
Highest and lowest temperatures
HIGHLIGHTS: MARCH 2026
• March was the fourth-warmest March
globally, with an average surface
air temperature of 13.94°C, 0.53°C
above the 1991-2020 average for
March (ERA5 dataset).
• March was 1.48°C above the estimated
1850-1900 average used to
define the pre-industrial level.
• The average temperature over European
land for March was the second
warmest at 5.88°C, 2.27°C above the
1991-2020 average for March.
Source: Copernicus Climate Bulletin
ILMASTOKATSAUS 3/2026 | 23

Ilmatieteen laitos
ilmastokatsaus@fmi.fi
www.ilmastokatsaus.fi