johdin

D r a k a n a s i a k a s l e h t i nro 2 | 2007
johdin
venäjän
kasvumarkkinat
houkuttavat
suomalaisia
16
Energiaa tuhlaavien
sähköhäviöiden
merkitys kasvaa
24
Draka kasvatti keskijännitekaapeleiden
tuotantoaan
markkinat
kasvussa
12

2 | 2007
sisältö
| tuotEkEhitys
Draka kehittää tuotteitaan jatkuvasti
vastatakseen asiakkaiden tarpeisiin.
Esittelyssä kiinnostavat energia- ja talo-
kaapelien tuoteuutuudet.
08
| kEskijännitEkaapElit
Laadukkaista keskijännitekaapeleista on
nyt kova kysyntä. Nässjön tehtaan laajennus
kasvatti merkittävästi Drakan tarjontaa
Suomessa ja muualla Pohjoismaissa.
12
| vEnäjän markkinat
Itänaapurin markkinat kasvavat nyt
jättiharppauksin, mikä tekee Venäjästä
houkuttelevan kohteen suomalaisille kas-
vuyrityksille. Millaisena Onnisen Tuomo
Väänänen ja Elektroskandian Markku
Säkö näkevät kehityksen suunnan?
16
| muotokuvassa
Toimitusjohtaja Ari Sjöbergin luotsaama
Sähkö-Insto on sähköasennusten timanttinen
osaaja. 35 vuoden kokemus on koulinut
yrityksen vaatimaan materiaaleiltaan
parasta laatua.
20
| asiakasyritys vattEnfall
Energiayhtiö Vattenfall kehittää voimakkaasti
sähköverkkonsa säävarmuutta uusilla teknisillä
ratkaisuilla. Kaapelit pyritään auraamaan
maahan aina, kun se on mahdollista.
22
| EnErgiatEhokkuus
Kun energian hinta nousee, myös sähköhäviöiden
merkitys kasvaa. Tämä vaikuttaa
myös yritysten kaapelivalintoihin. Huomioon
kannattaa ottaa kaapelin koko elinkaari ja
kestävyys, ei vain maksimisiirtokyky.
24
palstat
kuvan kErtomaa
04
tiukat kysymyksEt
05
pääkirjoitus
07
connEctions
10
asiakaspalvElusivut
26
julkaisija
Draka
pl 419, 00101 helsinki
puh. 010 5661
intErnEt
www.draka.fi
päätoimittaja
Eeva aunesluoma
toimitusnEuvosto
Eeva aunesluoma
isto lehmusvuori
juha majamäki
martti puoskari
toimitus
kynämies oy
köydenpunojankatu 2 a D
00180 helsinki
painopaikka
frenckellin kirjapaino oy
papEri
kotimaista, ympäristöystävällistä
paperia.
issn 0356-6129
JOHDIN 2 | 2007

| kuvan kertomaa
Aikanaan Suomen Kaapelitehtaana tunnetun Drakan ensimmäinen mainostaulu.
tEksti ElsE turunEn | kuvat Draka
Klassikot kehittyvät ja kestävät aina vaan
Vuosikymmenten saatossa Draka on
tuonut markkinoille joukon kaapelituotteita,
jotka ovat suosittuja vielä
tänä päivänäkin. Nämä klassikot ovat vain
kehittyneet ympäristön ja nykypäivän vaatimuksia
vastaaviksi. Esimerkiksi lyijyä sisältävät
raaka-aineet vaihdettiin lyijyttömiksi
vuosituhannen vaihteessa.
Nykyisin halogeenittomat ja palonkestoiset
kaapeliversiot ovat yhä suositumpia
paloturvallisuuden merkityksen noustessa
esiin.
JOHDIN 2 | 2007
MMj-asennuskaapeli tuli markkinoille 1960-luvulla,
mutta tuote on edelleen suosittu valinta
400 voltin sähkönsyöttöön talonrakentamisen
ja teollisuuden sähköasennuksissa. Kaapelin
asennettavuutta ja käytettävyyttä on helpotettu
muun muassa kehittämällä kaapelia liukkaammaksi
ja helpommin kuorittavaksi.
MCMK on Cu-maakaapeli, jota on kehitetty
muun muassa mitoituksen suhteen.
AMCMK lanseerattiin jo 1950-luvulla. Al-kaapeli
sopii sisä- ja ulkokäyttöön, myös maahan.
AXMK 4-johtiminen 1 kilovoltin maakaapeli lanseerattiin
1985. PVC-vaippainen kaapeli sovel-
tuu myös sisäasennuksiin. 1-johtimisena tuote
toimii 1 kV:n suurvirtajärjestelmissä.
AMKA on pienjännitepuolella käytössä oleva
Al-riippukierrekaapeli. Markkinoille tuote tuli
1963. PE-eristeistä kaapelia käytetään yhä sähkönjakelussa,
lähinnä maaseudulla, esikaupungeissa
ja ulkoalueiden valaistuksessa. AMKA
on kansainvälisesti harmonisoitu tuote.
AhXAMK-W-keskijännitemaakaapeli tuli
markkinoille noin 1985. Kaapelia käytetään
energian siirtoon, ja se on täydellisesti vesitiivis.
AHXAMK-W on kansainvälisesti standardoitu.
| tiukat kysymykset
SATU HASSI
EUrOPArLAMENTAArIKKO
VIHrEäT
MITä EU TEKEE
ENErgIANTUHLAUSTA VASTAAN?
1Euroopan parlamentin päätöslauselma
energiatehokkuudesta annetusta vihreästä
kirjasta toteaa, että sähkön siirron
ja jakelun osuus tuotetun sähkön hävikistä
on EU-alueella jopa kymmenen prosenttia.
Kuinka merkittävänä ongelmana pidätte
teknisiä energiahäviöitä?
Mielestäni tulisi joka kohdassa pyrkiä minimoi-
maan harakoille menevä energia voimalaitok-
sissa, sähkön siirrossa ja myös sähköä käyttä-
vissä laitteissa.
2Minkälaisia ohjauskeinoja EU:ssa on
suunnitteilla, jotta energiatehokkaiden
ratkaisujen käyttö jäsenmaissa lisääntyisi?
Uutta lainsäädäntöä suunnitellaan EU:n ko-
missiossa. Komissio on valmistelemassa laki-
esityksiä sähkölaitteiden ekotehokkaammas-
ta suunnittelusta. Mahdollisista ehdotuksista,
jotka koskevat siirtohäviöitä, en ole tietoinen.
Mutta koska EU:n huippukokous viime kevää-
nä asetti koko unionin tavoitteeksi 20 prosen-
tin energiansäästön vuoteen 2020 mennessä,
uskoisin komission tarkastelevan asiaa moni-
puolisesti.
Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja energiatehokkuuden
vaatimukset kannustavat miettimään myös sähköhävikkejä.
Europarlamentaarikko Satu Hassi valaisee, minkälaisia
tavoitteita ja ohjauskeinoja EU:ssa on suunnitteilla.
Tiedättekö, mitä nämä ohjauskeinot
3 voisivat olla käytännön tasolla?
Komissio suunnittelee laiteryhmäkohtaisten
normien ulottamista nykyistä laajemmalle, ja
keskustelussa on ainakin laitteiden tyhjäkäyn-
titehon rajoittaminen ensin yhteen wattiin ja
sen jälkeen muutaman vuoden siirtymäajalla
puoleen wattiin. Lisäksi tarkoitus on parantaa
valaistuksen energiatehokkuutta, missä yhtey-
dessä komissio tulee mitä todennäköisimmin
ehdottamaan hehkulamppujen myynnin kieltä-
mistä joskus vuoden 2010 jälkeen. Todennäköi-
sesti myös energiamerkinnät (energianuolet)
koskevat jatkossa useampia tuoteryhmiä.
4Miten estää liiallinen holhous, etteivät
säädökset tukahduta innovatiivisuutta
teknisessä kehitystyössä?
Lainsäädännössä tulisi yleensä määrätä tavoi-
te, esimerkiksi energiansäästöprosentti, mut-
ta ei sitä teknistä ratkaisua, jolla tavoite toteu-
tetaan. Tämä kannustaa luovuuteen ja innova-
tiivisuuteen.
5Miten ongelmallisena pidätte kodeissa
tapahtuvia energiahäviöitä?
Laitteissa esimerkiksi valaistuksen huono hyö-
tysuhde on iso ongelma, samoin nopeassa kas-
vussa oleva elektroniikkalaitteiden valmiustila-
kulutus.
6Miten EU:n 20 prosentin päästövähennystavoite
vaikuttaa energiatehokkuusvaatimuksiin?
EU:n komissiossa on valmistunut selvitys, jonka
mukaan 20 prosentin päästövähennystavoite
vuoteen 2020 mennessä (vuoteen 1990 verrat-
tuna) toteutuu pelkästään sillä, että EU nostaa
uusiutuvan energian osuuden 20 prosenttiin ja
tEksti ElsE turunEn
kirii myös energiatehokkuutta 20 prosentilla.
7Käsitelläänkö joulukuussa Balin ilmastokokouksessa
vain päästörajoituksia,
vai voisimmeko odottaa myös jotakin
konkreettista siitä, miten päästörajoituksiin
päästään?
Balilla käsitellään globaalien päästövähennys-
ten seuraavaa askelta koskevien neuvottelu-
jen aloittamista. Toivon mukaan Balilla pääs-
tään yhteisymmärrykseen päästövähennysten
suuruusluokasta ja aikataulusta, mutta se mi-
ten päästövähennysvelvoitteet jaetaan maiden
kesken, jää myöhemmin neuvoteltavaksi. Kio-
ton sopimus ei ota lainkaan kantaa keinoihin,
joilla päästövähennykset toteutetaan, ja arvi-
oisin, että ”Kioto kakkonenkin” jättää keinojen
päättämisen kunkin maan omaksi asiaksi.
8onko päästökauppajärjestelmä rakennettu
sellaiseksi, että se kannustaa
myös energiatehokkuuteen?
Energiatehokkuuden parantaminen on päästö-
vähennysten A ja O. Kaikkien näkemieni selvi-
tysten, niin globaalien kuin eurooppalaisten mu-
kaan, investoinnit energiatehokkuuteen ovat
edullisimpia tapoja vähentää päästöjä. Mut-
ta tämä ei tietenkään ota kantaa yksittäisten
energiatehokkuustoimien kannattavuuteen. Oi-
kein rakennettu päästökauppa kannustaa ener-
giatehokkuuden parantamiseen. Mutta muuta-
kin tarvitaan, esimerkiksi laiteryhmäkohtaisia
energiamerkintöjä ja -normeja.
JOHDIN 1 2 | 2007

martti puoskari
toimitusjohtaja
Draka comtEq finlanD
> johdettua
– Lisäinvestoinnit palonkestoisiin kaapeleihin
ovat pienet verrattuna saavutettaviin hyötyihin.
Päiväkodeissa, kouluissa ja vanhustentaloissa
on jokainen minuutti tärkeä. Massatapahtumissa
voi välttää paniikin, jos valot pysyvät päällä
ja kuulutukset toimivat, Drakan teknologiapäällikkö
Sakari Vilppola kuvailee.
> Sähköala 11/2007
pääkirjoitus
Muutoksessa perusasiat säilyvät
kaapeliteollisuudessa yritysjärjestelyt jatkuvat
edelleen, eikä se silti ole suurimmassa myllerryksessä;
metsäteollisuuden järjestelyt ovat
vielä kertaluokkaa laajakantoisempia.
Kaikessa tässä pidämme mielessämme, että jotkut
perusasiat pysyvät ennallaan. Yksi näistä perusasioista
on asiakkaan ensiarvoisen suuri merkitys.
Asiakas on Drakassa tärkein. Asiakas on yhteistyökumppanimme
silloin, kun kehitämme toimintaamme
tai suunnittelemme uusia taikka parannamme olemassaolevia
tuotteita. Olemme Draka Comteqissa yhdistäneet
myyntitoimintamme Euroopan laajuisesti yhden
myyntiyhtiön puitteisiin ja perustaneet Suomeen
Comteqin ensimmäisen palvelukeskuksen.
Kouvolan palvelukeskuksen kautta tulevat kaikki
Suomeen toimitettavat tietoliikennekaapelit. Etäisyydet
ja merikuljetukset vaikuttavat kuljetusaikoihin,
mutta Kouvolassa kaapelikela ei pitkään viivähdä:
80 % kaapeleista on Suomeen saavuttuaan jo seuraavana
päivänä asiakkailla.
Kasvava kaistanleveyden tarve johtaa kehitykseen,
jossa kuitu tulee kotiin yhä useammassa maassa, metro-
polissa ja jopa maaseudulla. Tämä on johtanut uuden-
Erikoiskaapelialan eturivin osaajia on Drakan
Mobile Network Cable -divisioona.
– Kilpailijoihin verrattuna meillä on laatuun
ja valmistukseen nähden se etu, että jokainen
tehtaalta lähtevä tuote testataan, kun kilpailijat
testaavat vain satunnaisesti, myyntijohtaja
Petri Vuori kertoo.
> Esselloo 3/2007
laisten valokaapeleiden samoin kuin entistä enemmän
taivutusta sietävän valokuidun, BendBright XS :n, kehittämiseen.
Draka Comteqin tuotekehityksen painopiste
on yhä vahvemmin optisten liityntäverkkojen ratkaisujen
löytämisessä. Uusi, valmistumassa oleva tuoteperhe
helpottaa oleellisesti verkonrakentamistyötä.
Kehitystyötä tehdään yhdessä asiakkaiden kanssa
edelleen myös Suomessa.
Tietoliikennemarkkinoiden yleinen elpyminen
yhdistyneenä tuotantojen siirtoihin on tuonut mukanaan
odotettua suuremman toimitusvarmuushaasteen.
Ratkaisut on kuitenkin jo löydetty, ja niitä otetaan
käyttöön mahdollisimman nopeasti. Valitamme
asiakkaillemme aiheutuneita viivästyksiä.
Jälleen on työntäyteinen vuosi päättymässä. Kiitän
Johtimen lukijoita kuluneesta vuodesta ja toivotan
kaikille onnea ja menestystä uudelle vuodelle!
Martti Puoskari
ongelmatilanteissa voi olla mahdotonta löytää
vastuunkantajaa. Parhaiten voi varautua tähän
käyttämällä vastuullisesti toimivan ja tunnetun
yrityksen tuotteita. Mikäli jokin menee vikaan,
on vastuunkantaja olemassa.
Vieraskynästä juha Majamäki, markkinointijohtaja,
Draka NK Cables
> Sähkömaailma Syyskuu/2007
JOHDIN 2 | 2007

tEksti lEEna koskEnlaakso | kuvat pEkka holmström
TUOTEKEHITyS
vastaa
asiakkaiden
tarpeisiin
Draka kehittää tuotteitaan
jatkuvasti vastatakseen
paremmin asiakkaiden
tarpeisiin. Sekä energia- että
talokaapelipuolella on paljon
mielenkiintoisia tuoteuutuuksia.
> pas-W
– Avojohtojen ongelmana ovat perinteisesti olleet tuulen niiden päälle
kaatamat puut ja oksat, raskaat lumikuormat sekä liian leveät johtokadut.
Auttaaksemme sähköyhtiöasiakkaitamme halusimme kehittää
edelleen aiempaa eristettyä avojohtotuotetta. Tavoitteena oli tehdä energiansiirrosta
varmempaa ja turvallisempaa, pienentää maastovaikutuksia
ja tuoda suurempaa myrskyvarmuutta sähkönjakeluun,
selittää kehityspäällikkö Jorma Tahvanainen.
Tuloksena oli 20 kV:n keskijännitejohto PAS-W, joka
on uusi, päällystetty ja paremmin vesitiivistetty versio
PAS-avojohdosta.
> firEtuf
Palonkestävän ja halogeenittoman FIRETUF-tuoteperheen tuotekehitys
alkoi Pohjanmeren öljynporauslautoilta, joihin haluttiin löytää
erittäin turvallinen ja palonkestävä kaapelityyppi. Firetuf-kaapelien
rakenne estää oikosulun syntymisen, vaikka kaapelin vaippa ja eristeet
tuhoutuisivatkin tulipalossa. Johtimen ympärille jää mineraalikerros,
joka toimii sähköisenä eristyksenä palon aikana ja jopa sen
jälkeen.
– Henkilöturvallisuudelle asetetut vaatimukset lisääntyvät
koko ajan, ja porauslautoilta peräisin olevia
halogeenittomuus- ja ympäristöystävällisyysvaatimuksia
ollaan ottamassa käyttöön laivoilla, teollisuusrakennuksissa,
sairaaloissa, toimistoissa sekä
muissa julkisissa tiloissa, Tahvanainen kertoo.
Energiakaapeleiden valmistusta Drakassa ohjaavat kansalliset ja kansainväliset
standardit ja harmonisointidokumentit. Drakan tuotekehityksessä pyritään yhdistämään
eri maiden toiveita ja tarpeita, jotta yksi ja sama kaapeli soveltuisi
käytettäväksi joka maassa. Kaapeliratkaisut pyritään paketoimaan kokonais-
paketeiksi ja tuoteperheiksi, jotka sopivat tiettyyn sovellukseen.
Sähkölaitteiden ennakkotarkastuspakon poistuttua Suomesta sähkölaitteiden tarkistusvastuu
on nykyisin valmistajilla. Kaapelinvalmistajien on annettava viranomaisille
vaatimustenmukaisuusvakuutus (Certificate of Conformity), ja CE-merkinnän voi lisätä
kaapelin vaippaan tai pakkaukseen silloin, kun vaatimukset täytetään ja valmistaja on
sen testein todennut.
– Tuotteiden on täytettävä vaatimuksissa ja standardeissa määritelty minimitaso, mutta
sen ylittäviä ominaisuuksia voimme kehittää itse vastaamaan paremmin paikallisia olosuhteita,
sanoo tuoteinsinööri Dan Grenman.
Tiukasti standardeihin pohjautuvista tuotteista ei aina ole mahdollista tehdä uusia
sovelluksia, mutta poikkeuksen muodostavat jotkut PULS-anturikaapelin tapaiset erikoistuotteet,
joilla ei ole valmista standardia.
Palonkestävien ja
halogeenittomien
Firetuf-kaapelien
rakenne turvaa
toiminnan jatkuvuutta
tulipaloissa.
> puls
– Aloite PULS-anturikaapelin kehittämiseen tuli Kokkolan
energialaitokselta. Ongelmana oli silloisen UICkaapelin
paksuus, ja erään tehdasvierailun yhteydessä
asiakas toivoi tuotteen ohentamista. Toive
vietiin eteenpäin tuoteryhmäpäällikkö Toni
Suomelalle, joka vaihtamalla eristemateriaalin
toiseksi onnistui kehittämään merkittävästi
ohuemman anturikaapelin. Nykyinen
PULS on noin 25 prosenttia edeltäjäänsä
ohuempi, ja sitä voidaan
asentaa asfalttiin tehtävään entistä
pienempään uraan esimerkiksi
kahdeksan kerrosta, minkä jälkeen
ura täytetään bitumilla.
Tiehallinnon hyväksyntä
75 V:n PULSille on saatu
tänä vuonna, kertoo
myyntipäällikkö
Kari Arontie.
UUDET
KUITUrATKAISUT
Kiinteistökaapelointien ja liityntäverkkojen tuotteiden
tuotekehitys tapahtuu tiimityönä Draka Comteqin
eri maissa sijaitsevien tehtaiden välillä.
– Televerkkojen kaapeleiden ja asennustarvikkeiden
osuus koko kaapeloinnin kokonaiskustannuksista pienenee
koko ajan, mutta työn eli asennuksen, rakentamisen,
suunnittelun ja huollon osuus kasvaa. Siksi kaapelitoimittajien
on uudistuttava ja tarjottava hyviä kaapeliratkaisuja,
joilla kokonaiskustannuksia voidaan alentaa, selvittää
tuoteryhmäpäällikkö hannu Väätämöinen.
Seuraavan sukupolven laajakaistayhteydet ovat paljon
nykyisiä nopeammat. Virallinen tavoite Suomessa on,
että vuoteen 2015 mennessä tulee yleisesti olla saatavilla
100 Mbit/s tai suurempi siirtonopeus. Käytännössä tämä
merkitsee kuidun ulottamista myös asuinhuoneistoon. Samalla
asuinrivi- ja kerrostalojen sisäverkkojen saneeraaminen
tulee merkittäväksi liiketoiminnaksi.
Kehitystyötä tehdään yhteistyössä asiakkaiden kanssa
joko pilottiprojekteina, joissa testataan eri ratkaisujen
asennusta avaintuotteiden osalta, tai etsimällä asennusratkaisuja
koko liityntäverkon kaapelointiin yhdessä
kumppanien kanssa.
– Monet uudet kaapelituotteemme perustuvat Drakan
kehittämään BendBrightXS-yksimuotokuituun, jolla
on erinomaiset taivutusominaisuudet. Kuidulla toteutetut
kaapelit soveltuvat muun muassa hyvin ahtaiden
tilojen asennuksiin varsinkin saneerauskohteiden sisäasennuksissa,
joissa kaapelien taivutussäteet voivat olla
huomattavan pieniä. Kuitu täyttää samalla televerkoissa
yleisesti käytetyn yksimuotokuidun vaatimukset, Väätämöinen
kertoo.
– Talojen runkoverkko voidaan toteuttaa uudentyyppisellä
nousukaapelilla ja siihen kehitetyillä asennustarvikkeilla.
Kaapelille on ominaista helposti tehtävä kuitujen
väliulosotto kerrosjakamoa varten. Toinen sisäkaapelointiin
kehitetty ratkaisu on 4 mm:n mikrokanavaan puhallettava
esiasennettu kuituliitin, jonka avulla vältytään
kuituhitsaukselta kuitupistorasioilla, jotka on hajautettu
eri kohtiin rakennusta.
Mikrokanavakaapelointiin on kehitetty 144-kuituinen
jetNet-mikrokanavakaapeli, joka voidaan asentaa 12 mm: n
mikrokanavaan. Kaapelin pakkaustiheys on hyvin korkea,
mikä tarkoittaa, että jopa 1 000 kuitua voidaan asentaa
40 mm:n maavaraiseen kanavaan.
SMS-liitäntäkaapelit
sisältävät BendBright XS -kuitua.
AURA-kaapelin
vaipan alla on
metallinen
laminaattisuojaus,
joka parantaa
kaapelin mekaanista
kestävyyttä
sähköisen
suojauksen lisäksi.
> aura
Drakan 1 kV:n voimakaapeli AURAa käytetään maakaapelina kohteissa, joissa asennus
tehdään pääasiassa auraamalla. Kaapelin pintarakenteet on suunniteltu aurauksen
ja kosteuden kestäviksi, ja sen jännite- ja kosteussuojausta on tehostettu perinteisiin
1 kV:n kaapelirakenteisiin verrattuna. Vaipan alla on yhtenäinen metallinen
laminaattisuojaus, joka sähköisen suojauksen lisäksi parantaa kaapelin mekaanista
kestävyyttä vaikkapa lapion tai rautakangen osumaa vastaan. Kaapeli soveltuu erinomaisesti
myös uusiin 1 000 V -siirtojärjestelmiin.
>tslf
Uusi 20 kV:n keskijännitemaakaapeli TSLF on 1-johdin- tai 3-johdinkaapeli, jossa
on pitkittäin ja poikittain täysi vesitiiviys, laminaattisuojaus ja sen sisällä lisäksi kuparikosketussuojaus
parantamassa vikavirtakestoisuutta. Kaapelin vaipan ulkopinta
on johtava. Sen avulla voidaan kaapeliin asentamisen aikana mahdollisesti syntyneet
vauriot paikantaa maahan asentamisen jälkeen. Tämä on uusi ominaisuus suomalaisissa
keskijännitekaapeleissa.
Kaapelia on saatavissa jopa muutaman kilometrin toimituspituuksina, mikä vähentää
jatkostarpeita ja sitä kautta se parantaa kaapelin toimintavarmuutta. Luonnollisesti
myös jatkoksien tekoon tarvittava työmäärä pienenee.
> profit
Rakennusalalla toimivien urakoitsija-asiakkaiden pyynnöstä kehitetyt Draka PRO-
FIT-putkijohdot ovat taipuisia asennusputkia, joiden sisällä on valmiiksi asennettuja
asennusjohtoja ja telekaapeleita. Tämä yksinkertaistaa putkitus- ja kaapelointitöitä
ja säästää aikaa.
– Norjalaisten asiakkaidemme kiinnostus Draka PROFITia kohtaan kasvaa koko
ajan. Laskemme myynnin tuplaantuvan joka vuosi seuraavan kolmen vuoden aikana.
Asennusputken hyvä mekaaninen kestävyys ja pakkasenkesto tekevät siitä markkinoiden
parhaan tuotteen, toteaa Norjan Drakan myyntijohtaja Karin Hjelmtvedt.
Suomessakin PROFITin suosio on tasaisessa kasvussa.
ArTIKKELISSA MAINITUT TUOTTEET OVAT VAIN PIENI OSA DrAKAN TUOTE-
VALIKOIMAA. KOKO LAAjAAN SOrTIMENTTIIMME VOIT TUTUSTUA OSOITTEESSA
WWW.DrAKA.fI.
JOHDIN 2 | 2007 JOHDIN 2 | 2007

connections
tEksti anna haikarainEn ja ElsE turunEn | kuvat Draka
MUUTOKSIA TELLU-TUOTEVALIKOIMASSA
Antennikaapeli TELLU 7 + 3x2x0.5-TL poistuu Drakan tuotevalikoimasta.
Tuote voidaan korvata erillisillä TELLU 7 ja VMOHBU-TL
3x2x0.5 -kaapeleilla.
TELLU-kaapelit on suunniteltu monipalvelu- ja Syj-verkkojen
ulkokaapeleiksi. Kaapelien laaja valikoima mahdollistaa tarkoituksenmukaisen
käytön verkon eri osissa. TELLU 5 ja TELLU 7
soveltuvat parhaiten haaraverkkoon ja lyhyemmille runkolinjoille.
TELLUt soveltuvat myös videokuvansiirtoon.
rAKENNETUN OMAISUUDEN
ArVOSANAKSI 7+
Lähes 300 osanottajaa Turkuun houkutelleilla Sähköurakoitsijapäivillä
puhuttivat muun muassa kiinteistöjen energiankäytön
vähentämistarpeet. julkisen vallan ohjausta kiinteistöjen energiatehokkuuteen
ollaan terävöittämässä.
Ohjelmassa kuultiin myös rakennetun omaisuuden tilasta tehdyn
tutkimuksen rOTIn tulokset. Suomalaiset sijoittuvat suunnilleen
samalle tasolle vertailumaiden kanssa. Kokonaisarvosanaksi
suomalainen rakennettu omaisuus (siis myös esimerkiksi
tie- ja lentokenttärakentaminen) saa tyydyttävän 7+.
Tietoverkkojen mahdollisuuksia valottavassa esityksessä
todettiin vastaansanomattomasti: ”Hyvin suunniteltu ja toteutettu
kaapelointi on pitkäikäisin tietotekninen investointi ja erittäin
kannattava sijoitus.”
Drakan osastolla kiinnosti palonkestoisten kaapeleiden tuoteperhe
firetuf.
UUDET LIITyNTäVErKOT
OMAKOTIALUEILLE
VAIN KUIDUSTA
janakkalan Alikartanoon on rakenteilla uusi asuntoalue, jonne Aina
groupiin kuuluva, ICT-palveluita tarjoava AinaCom Oy asentaa liityntäverkkoa
pelkästään valokaapelia käyttäen. Hämeenlinnan
asuntomessujen yhteydessä talotehtaat pystyttivät alueelle seitsemän
esittelytaloa, ja parhaillaan rakenteilla on sama määrä omakotitaloja.
– Meillä on valmius rakentaa kuituverkkoa koko alueelle. rakentamissamme
laitetiloissa on kaikki palveluihin tarvittavat laitteet. Ensimmäinen
dataliittymä asennettiin marraskuussa. runkokaapelit on nyt vedetty,
seuraavaksi on talokaapelien vuoro, AinaComin tekninen tuotepäällikkö
Auvo Lähteenmäki kertoo.
jokaisen tontin reunalle varataan kaapelinippu taloa varten, jotta
runkokaapeleista tehtävät ulosotot saadaan kerralla valmiiksi. Kun talo
valmistuu, tarvitsee enää vetää talokaapelit.
Alikartanon verkko koostuu kahdesta kuidusta, data/puhe- ja ktv- eli
kaapeli-tv-kuidusta. Kaapelit toimittaa Draka.
– Myöhemmin siirrämme kaapeli-tv:n samalle datakuidulle, kun IPTV
tulee. Se on vain ajan kysymys.
AinaCom rakensi jo tätä ennen Hämeenlinnan asuntomessualueelle
verkon, joka on kokonaan kuitua.
– Kokemukset ovat olleet yllättävän
hyviä. Ainoat ongelmat ovat
koskeneet palveluitamme, ja ne
on jo ratkaistu. Ihmiset ovat olleet
tyytyväisiä, ja verkko on toiminut.
Siirtonopeus on Lähteenmäen
mukaan se, mitä ihmiset erityisesti
toivovat verkolta. ja kuidussahan
se on rajaton.
– Kapasiteetti kasvaa koko ajan.
Tarjoamamme nopeudet ovat tällä
hetkellä 2/2 ja 10/10 Mbit/s.
Ainacom teki päätöksen, että
se rakentaa kaikki uudet kohteet
vain kuitukaapelista. Myöhemmin – Alikartanon verkko koostuu
suunnitelmissa on myös saneerata kahdesta kuidusta – data- ja
vanhojen omakotialueiden kuparil- kaapeli-tv-kuiduista, Auvo
la toteutettuja yhteyksiä kuidulla. Lähteenmäki esittelee.
Olavinlinnan vieressä kulkee jatkossa paljon tietoa. Uusi tietoliikennetarpeisiin
asennettu vesistökaapeli ei salmen virtauksista hätkähdä.
VESISTöKAAPELIA
MAjESTEETILLISEEN yMPärISTööN
Savonlinnaan Olavinlinnan kupeeseen
vedetty vesistökaapeli on
kestävää tekoa. Savonlinnan Puhelin
Oy:n toimialapäällikkö Risto Kainulaisen
mukaan kaapelin on kestettävä voimakkaita
virtauksia ja laivaliikenteestä aiheutuvia
potkurivirtoja Saimaan vesistön
pääväylänä toimivassa Kyrönsalmessa.
– Haluamme olla varmoja, että yhteydet
kestävät. Valitsimme kaapelitoimittajaksi
Drakan, koska meidän on voitava
luottaa tuotteen laatuun. Valitsemassamme
vesistökaapelissa, SM-LfMyWy
192xSML, on armeerauskerroksia, jotka
DrAKA COMTEqILLE MyyNTIyHTIö
draka Comteq on perustanut myynti-
yhtiön, johon Draka Comteq finland Oy:n
myynti ja markkinointi siirtyivät 10.9.2007
alkaen. järjestely ei tuo muutoksia henkilöstöön
tai asiakaspalveluun.
antavat kestävyyttä ja painoa. Kaapeli
pysyy näin ollen liikkumatta järven pohjassa
vaikeissakin olosuhteissa.
Drakan toimittamat kaapelit asennettiin
salmen pohjaan lokakuun alussa.
Asennustyön teki Saimaan Vesityö Oy.
Uusi noin neljän kilometrin pituinen
kaapelilinja vahvistaa Kainulaisen mukaan
Savonlinnan kaupungin paikallisverkon
tietoliikennetarpeita sekä korvaa tulevan
ohikulkutien alle jääviä yhteyksiä.
– yhdistimme kaapelilla keski- ja itäkaupunginosien
tekniset laitetilat, Kainulainen
toteaa.
Uuden myyntiyhtiön nimi on Draka Comteq
Cable Solutions B.V. ja se on rekisteröity
myös Suomessa. yhtiö huolehtii jatkossa
Euroopan laajuisesti kaikista asiakkaiden
kanssa tehdyistä sopimuksista.
EDISTyNyT rATKAISU
SANEErAUKSEEN
Asuin- ja toimistorakennusten peruskorjaus on lisääntynyt.
Vanhojen talojen ahtaat kaapelireitit
ja nykyiset kaapelointitarpeet aiheuttavat sen,
että myös kaapelointiratkaisut on mietittävä uusiksi.
Sähkön kasvanut kulutus vaatii järeämpiä johtimia,
joissa on suuremmat poikkipinnat, ja tietotekniikka ja
antenniverkko edellyttävät kattavaa sisäkaapelointia.
Turvallisuustekijöillä on kaapelivalinnoissa suuri
merkitys. Laatuvaatimukset ovat korkeat erityisesti
rakennusten poistumisteiden kaapeloinneissa.
Eräs ratkaisu on rakentaa porraskäytävään palonkestävä
kanava kaikille kaapeleille. Tällöin voidaan käyttää
perinteisiä kaapeleita, joilta ei vaadita parannettuja
palonkesto-ominaisuuksia.
jos taloon ei haluta rakentaa raskasta kanavaa,
kaikkien kaapelien tulee olla nippupolttokokeen kestäviä
ja halogeenittomia. Poikkeuksena ovat kaapelit, jotka
syöttävät sähköä porraskäytävään kuuluville laitteille.
– Halogeenittomat ja nippupolttokokeen
kestävät kaapelit XMJ-HF on
eivät levitä paloa tai tuota paksua halogeeniton ja
mustaa savua, Drakan tuoteinsi- nippupolttokokeen
nööri dan Grenman painottaa. kestävä kaapeli,
joka soveltuu
XMj-Hf-saneerauskaapeli kor-
uloskäytävien
vaa Koistinen-kaapelin täyttäen
sähköasennuksiin.
samat tiukat laatuvaatimukset.
XMj-Hf-kaapelin halkaisi-
ja on hieman pienempi kuin
edeltäjänsä, ja asentami-
nen on yhtä luontevaa
kuin MMj:n.
Kesäkuussa Draka
Comteq perusti
Euroopan ensimmäisen
logistiikkakeskuksensa Suomeen.
Kouvolassa sijaitsevalla jakelukeskuksella
varmistetaan tuotteiden joustava
toimitus yhtiölle tärkeällä pohjoisella markkina-alueella.
10 JOHDIN 2 | 2007 JOHDIN 2 | 2007 11

nässjö on pieni ruotsalainen kaupunki,
reilut 300 kilometriä
Tukholmasta lounaaseen. Se
tunnetaan rautateiden solmukohtana
– pikajuna pyyhältää
Tukholmaan tai Malmöön kaksi ja puoli tuntia
ja Göteborgiin puolitoista tuntia.
Drakan tehdas on viiden minuutin automatkan
päässä asemalta, ja kansan suussa tuotantolaitos
on vääntynyt ”lankarullatehtaaksi”.
Kyllähän kaapelikelat lankarullilta näyttävätkin
ulkopuolisen silmin.
Nässjön tehdas valmistaa 1 kV -kaapeleita
sekä keskijännitekaapeleita, eli 12–36 kV
-kaapeleita, palvellen kaikkia Draka-yhtiöitä
muun muassa Pohjoismaissa ja Baltiassa. Viime
keväänä valmistunut Nässjön tehtaan laajennus
paransi samalla Drakan mahdollisuuksia
kamppailla keskijännitemarkkinoilla myös
Suomessa.
– Keskijännitekaapeleita on valmistettu
Nässjössä jo vuosikymmeniä, mutta tehtaan
kapasiteetti on mennyt pääosin Ruotsin markkinoiden
omiin tarpeisiin, kertoo markkinointijohtaja
Mika Vänskä.
selkeää tarvetta suomessa
Ruotsissa viime vuosina nähdyt myrskyt Per
ja Gudrun tuhosivat maan sähkönjakeluverkkoa,
ja ruotsalaiset ovat tuhoja korjatessaan samalla
siirtäneet keskijänniteverkkoa enenevässä
määrin kulkemaan maan alla.
– Samaan aikaan viranomaisten asettamat
sähkön toimitusvarmuuskriteerit ovat entistä
tiukempia kaikkialla, ja Baltian maissa on tehty
merkittäviä infrastruktuuri-investointeja.
Laadukkaan keskijännitekaapelin markkinat
näyttävät näin ollen lupaavilta, toteaa Drakan
keskijännitekaapelien tuotepalettia koordinoiva
Kenneth Johansson.
Kaiken kaikkiaan aika alkaa yksinkertaisesti
olla kypsä. Nykyiset kaapeliverkot on rakennettu
1960- ja 1970-luvuilla, ja niitä pitää uusia.
Ilmajohdot ovat haavoittuvampia erilaisille
häiriöille, joten uusintavaiheessa ne siirretään
usein maan alle.
– Aiempi Drakan keskijännitekaapeleiden
tuotantokapasiteetti oli esteenä keskijännitekaapeleiden
voimakkaammalle markkinoinnille
Suomessa. Nyt kun kapasiteettia on, Drakan
Suomenkin markkinat kehittyvät, sillä tarvetta
on, Vänskä selvittää.
tehokas ja joustava tuotanto
Draka päätti keväällä 2006 laajentaa Nässjön
tehdasta, ja uusi tuotantolinja valmistui huhtikuussa
2007. Nyt Nässjön yksikkö pystyy
palvelemaan Ruotsin lisäksi paremmin Drakan
asiakkaita muissa Pohjoismaissa.
Keskijännitekaapelimarkkinat ovat hieman
erilaisia kussakin maassa, esimerkiksi Suomessa
keskijänniteverkko rakentuu 20 kV -verkosta,
kun taas Ruotsissa verkko on pääasiassa 10
kV -kaapelia.
KESKIjäNNITE-
KAAPELEIDEN
markkina paisuu
Nässjön tehtaan laajennus paransi
Drakan mahdollisuuksia kamppailla
keskijännitemarkkinoilla myös
Suomessa. Drakan Kenneth Johansson
uskoo, että ilmajohtoja siirretään maan
alle yhä kiihtyvään tahtiin Ruotsin
lisäksi myös Suomessa.
>
Sähkön toimitusvarmuus on jatkuvasti entistä tärkeämpää,
minkä vuoksi laadukkaista keskijännitekaapeleista on nyt paljon
kysyntää. Drakan Nässjön tehtaan keskijännitekaapeleiden
valmistuskapasiteettia kasvatettiin merkittävästi keväällä 2007.
Toinen tuotantolinja lisää huomattavasti keskijännitekaapeleiden
tarjontaa Suomessa ja muissa Pohjoismaissa.
tEksti risto pakarinEn | kuvat susannE kronholm
12 JOHDIN 2 | 2007 JOHDIN 2 | 2007 1

Nässjön tehtaan tekninen johtaja Richard Dunnington korostaa
laadunvalvonnan nykyaikaisuutta uudella tuotantolinjalla. Johdinta esimerkiksi
tutkitaan röntgenillä valmistuksen kaikissa vaiheissa.
– Pyrimme tekemään valmistusprosessista mahdollisimman
tehokkaan, toteaa Johansson.
Tuotteita voidaan kehittää esimerkiksi parantamalla
kaapelin arkkitehtuuria entisestään.
– Testaamme jatkuvasti eri materiaaleja, sillä
kaapeleiden elinikää pyritään edelleen pidentämään.
Kaapeleiden on myös täytettävä monen
erilaisen sertifikaatin vaatimukset, kuvaa
Johansson.
Drakan keskijännitekaapeleiden tuotekehitys
tapahtuu keskitetysti tiimityönä eri maissa.
Eri maiden tiimityön tulokset jalostetaan sitten
Automatiikka hoitaa suurimman osan
työstä tehtaalla, mutta työntekijät,
kuten Karin Johanssonin, pitävät huolta
etenkin laaduntarkkailusta.
Kupariset ja alumiinijohtimet ovat
keskijännitekaapeleiden pääraaka-aine.
tehtaiden käyttöön. Markkinointi tuo prosessiin
tietoa asiakkaiden tarpeista ja toiveista.
tuotekehitys tärkeä kilpailuvaltti
Vänskän mukaan kolme tekijää nousee esiin uusia
tuotteita kehiteltäessä: käyttövarmuus, turvallisuus
ja taloudellisuus.
– Sähkönjakelussa ei yksinkertaisesti saa tulla
keskeytyksiä. Mikäli sellaisia tulee, sähkölaitokset
joutuvat nykyisin korvaamaan vahingot
aina kuluttajille saakka.
Kaapeleiden materiaalit ovat muuttumassa,
ja uusiin kaapeleihin asennetaan yhä enemmän
älyä ja tekniikkaa. Samaan aikaan myös sähköyhtiöt
haluavat tehostaa toimintaansa, ja kaapeliverkon
pitää olla taloudellinen.
Eräs esimerkki tuotekehityksestä on Nässjössä
valmistettava TSLF-kaapeli, jonka johtava
pinta on alalla aivan uusi. Se on pakkasenkestävää,
ja uuden vaippamateriaalin ansiosta 20
kV -kaapelia voidaan toimittaa jopa kahden kilometrin
pituuksina. Kaapelin vikavirtakestoisuutta
on parannettu suuremmalla kuparipoikkipinnalla.
– Kaapelin vaippa on täysin vesitiivis, ja sen
mahdolliset esimerkiksi aurauksen yhteydessä
syntyneet vauriot ovat helposti paikallistettavissa,
Vänskä sanoo.
Vianmääritys onnistuu kätevästi vaipan pintajohtavuuden
ansiosta.
– Kun voimme valmistaa useamman kilometrin
kaapeleita, pääsemme eroon jatkoksista,
jotka ovat paitsi kalliita, myös helpommin vioittuvia,
Vänskä toteaa.
Siksikin TSLF on hyvä tuote, että se voidaan
aurata maahan, mikä on edullisempaa.
nässjön uusi rolls-royce
Nässjön investointi on yhtiölle kaikin puolin tärkeä.
– Uusi tuotantolinja on tehtaamme Rolls-
Royce, tuumaa Nässjön tekninen johtaja Richard
Dunnington tyytyväisenä.
Näkyvin osa laajennettua tehdasta on korkea
torni, josta johdin kiertää steriiliin huoneeseen,
jolla varmistetaan, että prosessiin ei jää minkäänlaisia
epäpuhtauksia. Sen jälkeen johdin
eristetään ja vulkanisoidaan 60 metriä pitkässä
ja 250-asteisessa putkessa. Kaapeli kiertää vielä
120 metriä, ennen kuin se puolataan keloille.
– Näin syntyy kaapelille luonnollinen kaari,
mikä edesauttaa laadukkaan tuotteen valmistusta,
Dunnington kertoo.
Laadunvalvonta on tarkkaa koko valmistusprosessin
ajan. Jo ensimmäisellä työasemalla
tarkkaillaan johtimen tasalaatuisuutta ja mitataan
sen eri ominaisuuksia jatkuvasti.
– Johdinta tutkitaan myös röntgenillä sen
kaikissa vaiheissa. Uusi linja edustaa huippulaatua
ja tehokkuutta, kertoo Dunnington.
NäSSjöN
KOKO TUOTANTO
Maakaapelit 20 kV
• AHXAMK-W
• AXLj-rMf
• AXLj-TT (3-johdin)
• AXLj-TT TSLE
• AXqj-f
• AXqj-rMf
• NA2XS(f)2y
Teollisuuskaapelit 10 kV
• AHXAMK-W
• AHXCMK-WTC
• AXLj-rMf
• AXLj-TT (3-johdin)
• AXLj-TT TSLE
• AXqj-rMf
• AXqj-f
• fXKj-f
Maakaapelit 1 kV
• AMCMK
• AXqj (ABBj)
• fXqj (fBBj)
• MCMK
rUOTSISSA
VALMISTETTAVAT
TUOTTEET SUOMEN
MArKKINOILLE
Maakaapelit 20 kV
• AHXAMK-W
• AXLj-TT, TSLf
Teollisuus-
kaapelit
10 kV
• AHXCMK-WTC
• AHXCMK-WTCHf
1 JOHDIN 2 | 2007 JOHDIN 2 | 2007 1
Maakaapelit
1 kV
• AMCMK, -HD
• AUrA, MCMK
• XCMK-Hf
Kaapelien kelaus- ja
jatkohitsausvaiheet ovat
sen verran kriittisiä, että
Göran Gustafssonin kaltaisia
ammattilaisia tarvitaan niitä
valvomaan.
Laadunvalvonnan merkitys hintakilpailluilla
markkinoilla on tärkeää koko yhtiössä, ei vain
Nässjössä. Esimerkiksi Keilan laatuyksikössä on
tehty viime aikoina uudistuksia, ja tehtaan prosesseihin
on investoitu laadun varmistamiseksi
entistä paremmin.
– Oman laadunvalvontamme pitää olla kaikkia
standardeja edellä, toteaa markkinointijohtaja
Vänskä.
lupaava tulevaisuus
Nässjön tehtaan volyymit ovat kasvaneet jatkuvasti.
Nyt sen tuotannosta menee Dunningtonin
mukaan noin 40 prosenttia muihin Draka-yhtiöihin.
Varasto ja lähettämö toimivat kiinteästi
tuotannon osana, sillä Nässjön tehdas toimii
myös Ruotsin välivarastona ja jakelupisteenä divisioonansa
muille Draka-tehtaille.
Nässjön tehtaassa siirryttiin äskettäin viiteen
työvuoroon, joten nykyisin tehdas on käynnissä
vuorokauden ympäri 358 päivänä vuodessa.
– Monia vierailijoita hämmästyttää se, kuinka
vähän ihmisiä tehtaassa on töissä, sanoo
Vänskä naurahtaen. Automatiikka hoitaa suurimman
osan työstä, ihmiset pitävät huolen laaduntarkkailusta
ja muutamasta kriittisestä vaiheesta
esimerkiksi kaapelien kelaus- ja jatkohitsausvaiheessa.
Tehdas suunnittelee tuotantonsa kuukausittaisen
ennusteen mukaan, jonka indikaattorit
tulevat asiakaskunnalta markkinointiorganisaation
kautta. Volyymituotteita valmistetaan
myös varastoon, hitaammin kiertävät tuotteet
tehdään aina tilaustyönä.
Nässjössä uskotaan lujasti tulevaisuuteen.
– Nyt olemme luoneet hyvät edellytykset
menestykselle, seuraavaksi pyrimme vastaamaan
uusiin haasteisiin. Mahdollisuuksia on
vaikka mihin. Kaikki on omissa käsissämme,
Kenneth Johansson toteaa.

nopEa
talouskasvu
houkuttaa
itänaapuriin
tEksti maarit sEEling | kuvat mirva kakko
Vuosikymmenien ajaksi rautaesiripun varjoon jähmettyneet Venäjän
markkinat kasvavat nyt jättiläisharppauksin: Venäjä on suurin
nopeasti kasvava markkina-alue Euroopassa. Siten se on luonnollinen
kohde myös menestystä hakeville suomalaisille kasvuyrityksille.
16 JOHDIN 2 | 2007
venäjän nopea talouskasvu perustuu pitkälti
öljyn hinnan nousuun. Talouskasvu ja samanaikainen
kulutuksen voimakas lisääntyminen
houkuttelevat luonnollisesti paikalle
ulkomaisia toimijoita.
Samalla kun kilpailu Venäjällä on kansainvälistynyt,
ovat ulkomaisten yritysten toimintaedellytykset
siellä parantuneet. Olot ja liiketoimintaympäristö ovat vakaammat
kuin pitkään aikaan. Tämä luonnollisesti lisää alueen
houkuttelevuutta entisestään. Yritykset haluavat tuoda
tuotannon ja palvelut lähelle kuluttajia. Kasvavan keskiluokan
ostovoima avaa markkinoita monenlaisille toimijoille.
Talouskasvu on näkyvintä Moskovan ja Pietarin alueilla. Hy-
>
vin kehittyvät myös muut suuret kaupungit ja isot alueelliset
keskukset. Erityisen hyvin kasvuimussa ovat toimialoista
muun muassa rakennus- ja elintarviketeollisuus, kone- ja laiteteollisuus,
ICT- ja logistiikkasektori sekä palveluala.
Venäjän keskuspankin alustavien maksutasetilastojen mukaan
Venäjälle virtasikin kuluvan vuoden tammi–syyskuussa
peräti 36 miljardia dollaria suoria ulkomaisia investointeja.
Määrä on yli kolmanneksen enemmän kuin koko viime
vuonna. Keskuskauppakamarin lokakuinen suhdannebarometri
ennakoi vuonna 2008 investointien kasvun Venäjällä
vieläkin nopeutuvan.
JOHDIN 2 | 2007 1

Suomalaisilla
toimijoilla on
yksi ässä hihassaan
muihin EU-maihin
verrattuna: pitkä
yhteinen kaupankäynnin
historia. Suomalaisilla
yrityksillä on historiallisista
syistä valmiita
kontakteja Venäjällä.
Suomalaisyritysten investoinnit ovat kohdistuneet
erityisesti telekommunikaatioon, metsä- ja
puunjalostusteollisuuteen, energia- ja pankkisektoreille,
lehtikustannustoimintaan, elintarviketeollisuuteen,
vähittäiskauppaan ja rakennusalalle.
suomalaiset tukkurit aktiivisina
Venäjän öljyvetoinen talouskasvu houkuttelee
myös suomalaisyrityksiä itämarkkinoille. Suomen
Pankin investointitilastojen mukaan suomalaisten
yritysten Venäjällä toimivien tytäryh-
NEVA CABLESIN
KAPASITEETTI
KAKSINKErTAISTUI
Drakalla on Pietarissa kuparisia telekaapeleita
valmistava tehdas nimeltään Neva Cables. Draka
kasvatti kaksi vuotta sitten omistusosuuttaan
yhtiössä. Sillä on nyt 75 prosenttia yhtiön osakkeista.
Vuonna 2007 tuotantolaitoksen kapasiteetti on kasvatettu
kaksinkertaiseksi, ja tehdas valmistaa kaapeleita Suomen
ja muun Euroopan sekä Venäjän markkinoille.
1 JOHDIN 2 | 2007
tiöiden palveluksessa oli viime vuonna yli 20 000
henkilöä, mikä on lähes kolmanneksen enemmän
kuin vuotta aiemmin. Tytäryhtiöiden yhteenlaskettu
liikevaihto kasvoi 25 prosenttia ja
oli kaksi miljardia euroa.
Suomella onkin paljon sellaista tuotantoa,
jota Venäjä tarvitsee uudistaakseen teollisuuttaan
ja infrastruktuuriaan.
Onninen Oy kuuluu teknisen tukkukaupan
ja materiaalihuollon johtaviin yrityksiin Pohjoismaissa.
Se toimittaa materiaaleja rakennustoimintaan,
kiinteistöjen hoitoon, teollisuudelle
ja julkisen sektorin laitoksille Suomessa, Norjassa,
Ruotsissa, Venäjällä, Baltiassa ja Puolassa.
Onnisella on Venäjällä toimintaa kuudessa
kaupungissa, ja yhtiön palveluksessa on maassa
runsaat 200 henkilöä, jotka kaikki ovat Venäjän
kansalaisia.
Onnisen varatoimitusjohtaja Tuomo Väänänen
uskoo Venäjän talouskasvun jatkuvan lähivuosina
voimakkaana kaikissa Onnisen kannalta
tärkeissä asiakassegmenteissä. Tämä luonnollisesti
edellyttää, että energian hinta
pysyy korkealla.
– Viime vuonna meidänkin
kasvumme siellä
oli 50 prosentin luokkaa.
Toki kun pienestä
aloittaa, niin kasvuluvutkin
ovat näyttäviä.
Silti ne kuvastavat Venäjän
markkinoiden
tämänhetkistä imua. Teollisuuden laittaminen
kuntoon ja infran rakentaminen ovat sellaisia
asioita, joihin sijoitetaan, kun maahan kertyy
pääomaa, kuten Venäjälle nyt öljytuloja, Väänänen
pohtii.
Suomen johtaviin sähkötukkuliikkeisiin kuuluvan
Elektroskandia Oy:n toimitusjohtaja Markku
Säkö jakaa Väänäsen kasvuoptimismin.
Elektroskandia on toiminut Venäjällä jo yli
10 vuotta. Yhtiön myyntikonttorit sijaitsevat Pietarissa,
Moskovassa, Jekaterinburgissa, Samarassa,
Rostovissa ja Tjeljabinskissa. Niiden palveluksessa
on 130 henkilöä. Elektroskandian asiakkaita
ovat muun muassa sähköurakoitsijat, teollisuusyritykset
ja sähkö- ja verkkoyhtiöt.
– Venäjän talouskasvu on ollut ainakin kolme
vuotta poikkeuksellisen voimakasta. En usko,
että markkinoiden veto tyrehtyy, vaikka esimerkiksi
USA:sta on jo kuulunut toisenlaisia ennusteita.
Venäjä on kuitenkin markkina-alueena
omansa, ja siellä on omat kehittämisen ja kehittymisen
tarpeensa, Säkö arvioi.
maassa maan tavalla
Harmaalla taloudella on tärkeä vaikutus
venäläiseen talouteen. Korruptio,
byrokratia ja viranomaisten
oikut kuuluvat vahvasti kuvaan.
Oma lukunsa on esimerkiksi
kaavoitus. Tehdasalueeksi kaavoitettu
alue voi rahalla muuttua
nopeasti asuntoalueeksi.
– Venäjältä löytyy erittäin hyviä
työntekijöitä: motivoituneita, eteenpäin
pyrkiviä, osaavia ja tehokkaita, Onnisen
varatoimitusjohtaja Tuomo Väänänen
kiittelee.
– Kovin varovaisella tai kärsimättömällä
mielellä ei Venäjälle kannata lähteä. On
kuitenkin tärkeä ymmärtää, että Venäjällä
on erilaisia markkinoita. Isossa maassa on
myös isot alueelliset erot, Elektroskandian
toimitusjohtaja Markku Säkö pohtii.
> VENäjäN TALOUDEN TILA
saldo
60
50
40
30
20
10
0
– 10
– 20
– 30
– 40
-35
23
15 21
-1
25
15
30
23
1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
13
28
toteutunut arvio
28
17
17
6
45
29
Markku Säkö ja Tuomo Väänänen myöntävät,
että venäläiset käytännöt aiheuttavat toisinaan
päänvaivaa länsimaiselle toimijalle.
– Länsimaiset pörssiyhtiöt eivät voi käyttää
esimerkiksi voitelurahoja. Käytännössä tämä
merkitsee sitä, että ne ovat automaattisesti ulkona
osasta toiminnoista. Helpointa on olla
mukana muiden länsimaisten toimijoiden investointihankkeissa.
Kun kauppatavat ovat samanlaisia,
niin silloin keskinäinen ymmärrys
on tietysti myös helpompi saavuttaa. Valitettavasti
vain länsimaisten yritysten investoinnit
ovat äärettömän pienet verrattuna venäläisten
toimijoiden panoksiin. Näin myös niiden
kasvu jää huomattavasti alhaisemmalle tasolle,
Markku Säkö pohtii.
Elektroskandian kasvuvauhti on Venäjällä
35 prosenttia vuonna 2007. Luku on aiempia
vuosia suurempi johtuen uusien noutomyymälöiden
vilkkaasta perustamisvauhdista.
Tuomo Väänänen muistuttaa, että suomalaisilla
toimijoilla on Venäjän markkinoilla
kuitenkin yksi ässä hihassaan muihin EUmaihin
verrattuna: pitkä yhteinen kaupankäynnin
historia. Suomalaisilla yrityksillä on
perusymmärtämys siitä, miten venäläisten
kanssa käydään kauppaa.
– Venäjällä kauppa perustuu hyvin pitkälti
läheisiin ihmissuhteisiin. Niiden rakentaminen
vie aikaa ja kysyy vaivaa. Historiallisista
syistä suomalaisilla on valmiita kontakteja Venäjällä,
Väänänen pohtii.
39
> VENäjäN SUHDANNENäKyMäT
saldo
60
50
40
30
20
10
0
– 10
– 20
– 30
– 40
-16
38 38 39
29
28
25
20
31
1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
toteutunut arvio
tulevaisuuden markkinat
Harmaan talouden lisäksi länsimaisten yritysten
kasvua Venäjällä jarruttaa pula pätevästä
työvoimasta suurimmissa kasvukeskuksissa.
Myös hyviä toimitiloja on vaikea löytää. Hankalin
tilanne on Moskovan ja Pietarin alueilla.
Ongelmista huolimatta Venäjän markkinoiden
vetovoima pitää. Sekä Markku Säkö että
Tuomo Väänänen kertovat yritystensä olevan
liikkeellä kasvustrategialla.
Elektroskandia lanseeraa Venäjällä niin
sanottua noutopistekonseptia. Yhtiön tavoitteena
on avata Venäjällä vuosittain viisi uutta
noutopistettä niin, että viimeistään vuonna
2015 sillä olisi vähintään 50 noutopistemyymälän
verkosto.
Onninen puolestaan perusti Venäjälle lukuisia
uusia toimipisteitä vuonna 2006. Vuosi
2007 kului henkeä vedettäessä ennen uutta
spurttia.
– Voimakas kasvu on toteutettava hallitusti.
Oikean tasapainon löytäminen kasvun ja
investointien välillä on tärkeää. Tämä koskee
niin Onnista kuin muitakin toimijoita, Tuomo
Väänänen toteaa.
– Ilman muuta Venäjällä kannattaa toimia
nykyisilläkin eväillä. Siellä on tulevaisuuden
markkinat. Kauppatavat varmasti harmonisoituvat
lähemmäs omiamme, samoin pikkuhiljaa
laatutaso ja -vaatimukset. Ne, jotka ovat
Venäjällä ajoissa, ovat etulyöntiasemassa myöhemmin
tuleviin nähden, Säkö täsmentää.
46 45 44 45
27
22
29
34
50
JOHDIN 2 | 2007 1
Lähde: Keskuskauppakamari / Taloustutkimus Oy

kokEnut
asEntaja haluaa
laatukaapElin
tEksti soila ojanEn | kuvat vEsa-matti väärä
| muotokuvassa
Toimitusjohtaja Ari Sjöbergin luotsaama Sähkö-Insto Oy on
laaja-alainen osaaja. Asennuksia tehdään niin prosessiteollisuuden, tievalaistusten
kuin talosähkötöidenkin parissa. 35 vuoden kokemus sähköalasta on koulinut
yrityksen väen vaatimaan materiaaleiltaan laatua.
Perheyritys Sähkö-Insto perustettiin 1972
Raisiossa. Viisi vuotta sitten edistyksellisen
yrityksen toimitusjohtaksi pyydettiin
turkulainen Ari Sjöberg, joka oli aloittanut
asentajauransa Sähkö-Inston leivissä
reilut 20 vuotta aiemmin.
Sjöbergin toistakymmentä vuotta toiminut oma
asennusyritys fuusioitui samalla perinteiseen raisiolaisfirmaan.
Viime vuonna 7,5 miljoonan euron liikevaihtoon
yltäneen yhtiön palkkalistoilla on nykyään 60
työntekijää.
– Käytännöllisellä alalla on iso hyöty käytännön
osaamisesta, Sjöberg kuvaa.
Hänen asentaja- ja yrittäjätaustansa antaakin oivan
tuntuman alaan. Kentän töihin hän suunnistaa usein
vanhaan malliin – nyt työnjohtajana. Samaa työtä hänen
rinnallaan tekee yrityksessä kolme muuta työnjohtajaa.
Asentajia yhtiössä on nelisenkymmentä. Yrityksen
kodinkonemyymälässä työskentelee neljä ihmistä.
Loput väestä hoitavat varasto- ja toimistotöitä.
räjähdysvaarallisten
tilojen asiantuntija
Raisiolaiset tekevät monipuolisia sähköasennuksia,
joista osa on talosähköasennuksia.
Teollisuusautomaation osaaminen tuo tosin jatkuvasti
lisää teollisuussähkö-, automaatio- ja instrumentointiasennuksia
sekä putkistojen sähkösaattoasennuksia.
– Nykyisin suurimmat urakkamme ovat teollisuudessa.
Erityisosaamistamme ovat räjähdysvaarallisten
tilojen eli ex-alueiden sähköasennukset, joissa asentajilta
vaaditaan erityistaitoja. Ex-alueiden asennuksia tilataankin
paljon, Ari Sjöberg kertoo.
Yrityksen asentajat ovat kehittäneet ex-tilojen asennukseen
työmenetelmän, jossa galvanoitu suojaputki
voidaan kiinnittää ilman hitsauksia. Tulitöiden väheneminen
räjähdysherkissä paikoissa lisää asennustyön
turvallisuutta huikeasti. Eräs pitkäaikainen asiakas on esimerkiksi
Neste Oilin erityistuotejalostamo Naantalissa.
Laaja-alainen prosessiteollisuuden töiden hallinta
on Sähkö-Inston valtti, toinen kasvava ala ovat tievalaistusasennukset
ja -huollot. Sähkö-Insto hoitaa uusien
katuvalojen asennusta ja vanhojen saneerausta asiakkailleen.
– Tiehallinnon alihankkijana vastaamme parhaillaan
koko Varsinais-Suomen valtateiden valaistuksesta.
Laaja hoidettava alue ulottuu Mynämäeltä Suomusjärvelle
ja Kustavista Someroon, Ari Sjöberg selvittää.
laatu vie voiton
Sähkö-Insto käyttää asennuksissaan 80-prosenttisesti
Drakan kaapeleita. Siihen on syynsä. Yrityksen ostaja
saa asentajilta usein tuotteista kiittävän palautteen. Tekijät
haluavat ehdottomasti käyttää laatutuotteita.
Kiitosta saa kaapelien muovi, joka on pehmeytensä
ansiosta helppo kuoria. Myös paksummissa –
AMCMK, MCMK, AXMK – kaapeleissa asennettavuus
on hyvä. MMJ-tyyppisten kaapeleiden pinta liukuu
hyvin. Liukas pinta helpottaa kaapelin vetoja putkeen
tai kaapelihyllylle.
Asentajat käyttävät apuna myös kaapelivetolaitetta,
joka keventää raskaiden vetojen tekemistä.
– Asentajiemme mielipide on selvä: Drakan kaapelit
ovat huomattavasti parempia työstää kuin muiden.
Standardinmukaisuus varmistaa, että materiaalin laatuun
voi aina luottaa, Sjöberg selvittää.
Laatukysymys onkin nyt ajankohtainen, kun rajojen
auetessa kaapeleita tuodaan entistä vapaammin
maahan.
– Materiaalia tulee nykyään hyvinkin kaukaa. Tuontitavarassa
neliömäärät eivät välttämättä täsmää ilmoitettuun.
Kuka testaa tuotteet mahdollisten ongelmien
esiin tullessa? Pohjoismaissa olemme tottuneet aina laatumateriaaleihin,
joten tuontitavaran laatu voi yllättää
ikävästi, muistuttaa Sjöberg.
Hän toteaa yrityksen käyttävän jatkuvasti kilometritolkulla
kaapeleita, mutta silti se pieni säästö, jonka halpaversioita
ostamalla tulisi, tuntuu marginaaliselta.
Savuluukuissa sekä merkki- ja turvavalaistuksissa
yritys käyttää Drakan Firetuf-tuotteita.
työväkeä saa vielä
Raisiolaiset eivät ole vielä kokeneet työvoimapulaa.
– Yritys on viisaasti rekrytoinut jatkuvasti uutta väkeä,
joka pääsee samalla konkareiden oppiin. Yhteistyö
paikallisen aikuiskoulutuskeskuksen kanssa ohjaa
asentajia meille oppisopimuskoulukseen, Ari Sjöberg
selvittää.
Myös ammattioppilaitosten harjoittelijoita työskentelee
jatkuvasti yrityksessä. Toimitusjohtaja suhtautuu
ammattiväen saantiin yhä luottavaisesti. Ala kiinnostaa
tekijöitä.
ArI
SjöBErg
51-vuotias turkulainen on
naimisissa. perheen kaksi
lasta ovat jo aikuisia.
sjöbergin sähköalan
työura alkoi vuonna 1975
asentajana sähkö-instossa,
jossa hän työskenteli
toistakymmentä vuotta.
1990-luvun alussa
hän perusti oman
asennusliikkeen, jota
pyöritti yli 11 vuotta.
oma firma fuusioitui
sähkö-instoon vuonna
2003, jolloin perheyhtiön
väki pyysi sjöbergin
toimitusjohtajakseen.
sjöberg harrastaa
mökkeilyyn liittyvää
puuhailua ja nikkarointia.
uudenmaan ja varsinaissuomen
rajamaastossa
suomusjärvellä olevalla
mökillä hänellä on
parhaillaan ohjelmassa
toisen mökin rakentaminen.
20 JOHDIN 2 | 2007 JOHDIN 2 | 2007 21

| asiakasyritys
Uusia teknisiä ratkaisuja
SääVArMAAN
SäHKö-
VErKKOON
Energiayhtiö Vattenfall kehittää lähivuosina
voimakkaasti sähköverkkonsa säävarmuutta
uusilla teknisillä ratkaisuilla. Ensi vuoden
loppuun mennessä yhtiö investoi sähköverkon
kuntoon ja sähkönjakelun laadun
parantamiseen noin 80 miljoonaa euroa.
tEksti maarit sEEling | kuvat vEli-matti parkkinEn
E
nergiariippuvuutensa takia yhteiskunta
on hyvin haavoittuvainen
sähkökatkoksissa. Yleensä sähkökatkokset
aiheutuvat ilmastollisista
syistä, kuten ukkosesta, myrskystä
tai lumikuormista. Tulevaisuuden sähköverkon
on kestettävä entistä paremmin muuttuvan ympäristön
ja ilmaston vaatimukset.
Varmaan jokaisen hyvässä muistissa ovat esimerkiksi
syysmyrskyjen aiheuttamat sähkönjakelun
katkokset naapurimaassamme Ruotsissa.
Siellä yhteiskunta on painostuksen alla ryhtynyt
tositoimiin vastaavien tilanteiden ehkäisemiseksi.
Vattenfallin aloittama sähköverkon säävarmuutta
parantava hanke on osa yhtiön viime
vuonna käynnistämää projektia, joka tähtää sähkönjakelun
toimitusvarmuuden lisäämiseen. Projekti
kestää ensi vuoden loppuun asti.
– Aiemmat sähköverkon rakentamistavat eivät
enää vastaa asiakkaittemme laatuodotuksia.
Tavoitteenamme on siirtää asiakkaalle sähköä
häiriöttömästi vuoden jokaisena päivänä.
Käytännössä tämä tosin on usein vaikeaa,
suunnittelupäällikkö Jouni Pylvänäinen
Vattenfallilta kertoo.
testialueiden määrä
tuplaantuu ensi vuonna
Vattenfallilla on eri puolella Suomea testialueita,
joissa herkkiä ilmajohtoja on korvattu
muilla teknisillä ratkaisuilla.
Vuonna 2006 Vattenfall kaapeloi Hämeessä
sähköverkkoa noin 10 kilometrin
matkalta. Tänä vuonna keskijänniteverkkoa
kaapeloitiin eri puolilla Suomea sijaitsevissa
testikohteissa reilut 50 kilometriä, ja ensi
vuonna kaapeloitavaksi on suunniteltu toistasataa
kilometriä.
Esimerkiksi Tampereen lähellä Viljakkalassa
Vattenfall aloitti lokakuun puolivälissä
rakennustyöt, joilla se hakee säävarman
sähköverkon uusia ja kustannustehokkaita
rakennustapoja haja-asutusalueiden tarpeisiin.
Rakennustyön aikana yhtiö aurasi maakaapeliksi
keskijännitejohtoa sekä pienjännitejohtoaPikku-Pispala–Alalempi-välisellä
alueella. Maakaapelina johdot ovat suojassa
säiden vaihteluilta.
Aikaisemmin syksyllä Vattenfall rakensi
säävarmaa sähköverkkoa Soinissa Möksyntien
varteen. Siellä työn alla olevassa rakennuskohteessa
aurattiin maakaapeliksi noin
11 kilometriä keskijännitejohtoa ja viitisen
kilometriä pienjännitejohtoa. Samalta alueelta
purettiin vanhaa avojohtoa noin 10 kilometrin
matkalta.
– Pyrimme laskemaan kaapelit auraamalla
maahan aina siellä, missä se on mahdollista.
Ongelmakohtia ovat kallioiset ja
kivikkoiset maastot. Testikohteissa haemme
vastauksia siihen, mikä näissä maaperissä
olisi järkevin toimintatapa, Pylvänäinen
selvittää.
Auraaminen asettaa kaapelille omat vaatimuksensa.
– Asennettavan kaapelin on oltava teknisiltä
ominaisuuksiltaan oikeanlainen. Ensinnäkin
se on pystyttävä asentamaan helposti
aurauslaitteistolla. Sen on myös kestettävä
vähän ronskimpiakin menetelmiä,
mikä tietysti asettaa vaipalle omat vaatimuksensa.
Lisäksi maaolosuhteet, kuten kosteus
Vattenfall auraa kaapelit maahan aina, kun se
on maaston puolesta mahdollista. Vammalassa
keskijännitekaapelia asennettiin yhteensä viisi
kilometriä.
Vattenfall teki Vammalan kaapeliasennustöitä
syksyllä. Työ aloitettiin lokakuun lopussa, ja
kohde on valmis joulukuun loppuun mennessä.
VATTENfALL-
KONSErNI
Vattenfall on Euroopan neljänneksi suurin
sähköntuottaja ja suurin lämmöntuottaja. yhtiön
visio on olla Euroopan johtava energiayhtiö.
Konsernilla on tällä hetkellä toimintaa Tanskassa,
Suomessa, Saksassa, Puolassa ja ruotsissa.
AVAINLUKUjA VUODELTA
2006
Liikevaihto: 145,8 mrd kruunua (16,1 mrd €)
Käyttökate: 27,0 mrd kruunua (2,9 mrd €)
Sähkön tuotanto: 164,5 TWh
Lämmön tuotanto: 35,2 TWh
Työntekijöitä keskimäärin: 32 300 (kokopäiväisiä
työntekijöitä)
tai routa edellyttävät tiettyjä ominaisuuksia.
Kustannus on yksi tärkeä osatekijä.
Koerakentamiskohteissa haemme näiden
kaikkien tekijöiden osalta optimaalista ratkaisua,
Pylvänäinen summaa.
Drakan kaapelit ovat pärjänneet testirakentamiskohteissa
hyvin. Tällä hetkellä
Vattenfall käyttää nimenomaan Drakan
kaapelia pääasiassa keskijänniteverkon rakentamisessaan.
Testaus jatkuu tiiviinä edelleen.
– Ensi vuosi on vielä kokeilua. Tämän
jälkeen hyödynnämme testikohteista hankitut
kokemukset tukena päätöksiin, jotka
liittyvät tulevaisuuden verkonrakennuksen
menetelmiin.
verkonuusimisurakka
edessä lähivuosina
Sähkönjakelun toimitusvarmuutta parantaakseen
Vattenfall on lisäksi asentanut nykyiseen
sähköverkkoonsa automaatiolaitteistoja,
rakentanut maaseutuverkkoon
niin sanottuja kevyitä sähköasemia sekä
kehittänyt verkon kunnossapitoa parantamalla
muuntamoiden häiriönsietoa.
Esimerkiksi Viljakkalan rakennuskohteessa
vanhentunut pylväsmuuntamo korvattiin
kahdella uuden tekniikan puistomuuntamolla.
Puistomuuntamoissa kojeisto
on maassa kopissa ja samalla suojassa
pieneläimiltä ja säiden riepotukselta.
Ne myös sulautuvat paremmin maisemaan
kuin vanhat pylväsmuuntamot.
– Olemme päättäneet, että emme enää
lainkaan rakenna pylväsmuuntamoita.
Puistomuuntamot ovat toimineet niin hyvin,
Pylvänäinen toteaa.
Suomen nykyinen sähköverkko on rakennettu
pääsääntöisesti 1950–70-luvuilla.
Pylvänäinen muistuttaa, että lähivuosina
kansantalouttamme odottavat joka tapauk-
sessa mittavat verkonuusimistyöt. Vattenfall
pyrkii projektillaan ennakoimaan tilannetta.
– Tavoitteenamme on kehittää uusia ja
edullisia verkonrakennusratkaisuja mahdollisimman
häiriöttömään sähkönjakeluun.
Kaapelinvalmistajilla, urakoitsijoilla
ja verkkoyhtiöillä on tässä työssä jokaisella
oma roolinsa. Meidän pitäisi yhdessä
hakea niitä, Pylvänäinen haastaa.
22 JOHDIN 2 | 2007 JOHDIN 2 | 2007 2

Energiatehokkuus on tulevaisuudessa
yhä tärkeämpää. Kun energian
hinta nousee, myös sähköhäviöiden
merkitys kasvaa. Tämä vaikuttaa
myös yritysten kaapelivalintoihin.
Samalla EU:n asettamat päästö-
tavoitteet kannustavat minimoimaan
hukkasähkön määrän.
sähköhäviöitä ei ole Suomessa pidetty kovin
merkittävänä kulueränä, mutta tilanne on
kuitenkin viime vuosina muuttunut: sähkön
hinta on noussut, ja EU on asettanut tavoitteet
hiilidioksidipäästöjen minimoimiseksi.
Monien asiantuntijoiden mukaan häviöitten
rooli verkostovalinnoissa kasvaa tulevaisuudessa.
– Häviöitä synnyttävien komponenttien, kuten johtimien
ja muuntajien, valinnan rooli korostuu, ennustaa Lappeenrannan
teknillisen korkeakoulun sähkötekniikan osaston
professori Jarmo Partanen.
Häviöihin on toistaiseksi suhtauduttu Suomessa vain talou-
dellisessa mielessä: EU-direktiivin mukaan verkkoyhtiöiden
on ostettava syntyvä häviöenergia markkinoilta. Verkkoyhtiön
näkökulmasta häviöt ovatkin osa maksettuja siirtokustannuksia.
Kulut peritään loppuasiakkaalta.
Verkkoyhtiölle on tärkeintä tietää häviösähkön osuus. Jos
häviöt arvioidaan liian suuriksi, sähkön myyjäyhtiö saa niistä
liiallisen korvauksen.
– Sähköhävikit ovat suuri kuluerä verkkoyhtiölle. Niiden
tarkka selvittäminen on tärkeää, jotta häviösähkö voidaan
hankkia mahdollisimman edullisesti, selvittää TkT Anssi
Seppälä hävikkien mittaus- ja laskentamenetelmiä kehittävästä
Eneasesta.
häviöt selvää rahanmenoa
Primäärienergian ja sähkön kulutus asukasta kohden on Suomessa
toiseksi suurinta EU-maista (Eurostat 2004). Tilastokeskuksen
mukaan sähkön kokonaiskulutus on kasvanut
Vaatimuksena
nopeasti: vähän yli 20 000 gigawattitunnista
(GWh) vuonna 1970 noin 90 000 gigawattituntiin
vuonna 2006.
Energiamarkkinaviraston keräämien tilinpäätöstietojen
mukaan häviösähkön rahallinen
arvo on vuosittain noin 95 miljoonaa
euroa (2005). Drakan arvion mukaan energianhinnan
noususta johtuen häviöiden arvo
on vuonna 2007 jo yli 200 miljoonaa euroa, ja
summa nousee edelleen ensi vuonna.
Joissakin maissa, kuten Itä-Euroopassa,
sähköhäviöt voivat tilastollisesti kohota jopa
10–20 prosenttiin.
Suomen sähköverkoissa häviöitä syntyy
tasaisesti kaikilla tasoilla: kantaverkossa, keski-
ja pienjänniteverkoissa sekä muuntajissa
tyhjäkäyntihäviönä.
Vattenfall laskee häviösähkön osuuksia
vuosittain.
– Jos katsotaan siirrettyä energiaa, kantaverkossa
häviöt ovat pienemmät kuin keski-
ja pienjännitepuolella. Kantaverkossa ne
ovat noin prosentin, pienjännitepuolella noin
2 prosenttia ja muuntamoissa ja keskijännitepuolella
noin prosentin. Tämä yhteensä 4
prosenttia on noin 7 prosenttia Vattenfallin
liikevaihdosta, senior adviser Harri Lehtinen
laskeskelee.
Fortumissa häviöihin on kiinnitetty huomiota
jo hyvin pitkään. Osmo Huhtala vastaa
Fortumin sähkönjakeluverkkojen ylläpidosta
ja kehittämisestä Suomessa.
– Verkkoalueellamme on runsaasti sähkönkäyttöä,
mutta kuitenkin suhteellisen
pitkät siirtoetäisyydet. Olosuhteet ovat siten
otolliset häviöiden muodostumiselle, ja ne
ovatkin meille huomattava kuluerä. Meidän
on kuitenkin vaikea enää nykyisellä tekniikalla
merkittävästi pienentää näitä 4–5 prosentin
häviöitä, sillä käytämme jo nyt mah-
tEksti ElsE turunEn | kuva arto Wiikari
HäVIöT KUrIIN?
Euroopan parlamentin päätöslauselma energiatehokkuudesta
annetusta vihreästä kirjasta kesäkuulta
2006 kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään
pikaisesti toimiin minimoidakseen hävikin
sähkönsiirto- ja sähkönjakeluverkossa.
Kuitenkin energiatehokkuutta käsittelevässä
EU-direktiivissä (2006/32/Ey) todetaan toistaiseksi
vain yleisellä tasolla, että sähkönsiirtoon
ja jakeluun liittyviä häviöitä voidaan pienentää.
Myöskään Energiamarkkinaviraston seuraavassa
nelivuotisessa valvontaohjelmassa häviöt eivät
vielä ole yksi tehokkuusvaatimuskriteeri.
>
SäHKöN KULUTUS
SEKTOrEITTAIN SUOMESSA
Energiateollisuus ry, 2006
ENErgIATEHOKKUUS
dollisuuksien mukaan pienhäviöisiä komponentteja.
kaapeleissa on eroja
Kaapelivalinnoissa yritysten kannattaa huomioida
kaapelin koko elinkaari ja kestävyys,
ei vain niiden maksimisiirtokykyä.
Ison poikkipinnan omaavissa kaapeleissa
on pienempi resistanssi, mikä merkitsee vähäisempiä
häviöitä. Koska kaapeleiden käyttöikä
on useita kymmeniä vuosia, aluksi kalliimpi
investointi maksaa itsensä häviösäästöinä
vuosien varrella takaisin.
– Reilusti mitoitetussa verkossa häviöt
jäävät pieniksi, ja sen on myös näyttävä verkkoyhtiön
maksamissa häviökustannuksissa,
Anssi Seppälä korostaa.
Suomessa on yleisesti käytössä alumiinikaapeleita,
jotka pienentävät energian siirtokuluja
nykyisillä metallinhinnoilla tehokkaammin
kuin monissa maissa suositut kuparikaapelit.
Myös johtimien pituudella on häviöiden
synnyssä huomattava merkitys.
– Kun pituudet kasvavat, niin häviötkin
kasvavat, jopa 10 prosenttia, kehityspäällikkö
Jorma Tahvanainen Drakalta arvioi.
Ideaalitilanteessa sähkön voisikin tuottaa
käyttöpaikalla, jolloin myös energiahäviöt
jäisivät minimiin.
Fortum ja Vattenfall optimoivat kaapelien
poikkipinnan taloudellisessa mielessä. Hä-
viöt ovat yksi verkon mitoituskriteeri, ja investointeja
tarkastellaan kaapeleiden ja muuntajien
koko elinkaaren mukaan.
– Elinkaariajattelu on tullut yhä tärkeämmäksi
energian hinnan nousun, ympäristövaikutusten
merkityksen kasvun ja toimitusvarmuusvaatimusten
lisääntymisen takia,
Harri Lehtinen toteaa.
Myös Fortum on samoilla linjoilla:
– Olemme kymmenen viime vuoden aikana
alkaneet kiinnittää yhä enemmän huomioita
häviöihin kustannusten ja ympäristönäkökohtien
vuoksi, Osmo Huhtala sanoo.
Kaikki eivät ole yhtä valistuneita. Toimitusjohtaja
Risto Forssell Sähkösuunnittelutoimisto
Forssell Oy:sta näkee, että yritykset
kyllä pyrkivät huomioimaan häviösähkön investointipäätöksiä
tehdessään. Mutta:
– Kiire ja joissakin hankkeissa mukana olevat
useat urakoitsijat aiheuttavat kuitenkin
sen, että välillä mennään sieltä, mistä rima on
matalin, hän toteaa käytännön realiteeteista.
2 JOHDIN 2 | 2007 JOHDIN 2 | 2007 2
Palvelut ja
julkinen
kulutus
19 %
Koti- ja
maataloudet
24 %
Muu
53 %
Siirto-
ja jakeluhäviöt
4 %
Metsäteollisuus 31%
Metalliteollisuus 9 %
Kemian teollisuus 7 %
Muut 6 %

asiakaspalvelusivut
SäHKöTUKUT, UrAKOITSIjAT, VErKONrAKENNUS jA TEOLLISUUS TEKNINEN TUOTETUKI
ALUEMyyNTI
26 JOHDIN 2 | 2007
markkinointi
juha majamäki
markkinointijohtaja
puh. 010 566 3481
040 561 7957
fax (09) 682 1007
PoHjois- ja itä-suomi
kari arontie
myyntipäällikkö
johdintie 5, 90630 Oulu
puh. 010 566 4298
040 501 0131
fax 010 566 4478
Lounais-suomi
seppo pöyhönen
myyntipäällikkö
jahtivoudintie 3, 25700 Kemiö
puh. 010 566 3420
040 823 4251
fax 010 566 3421
oem/teoLLisuus
markku kukkonen
myynti-insinööri
Neakkelageaidnu 1240,
99440 Leaibejavri
puh. 010 566 4345
0400 285 174
fax (016) 524 706
markkinointi/Verkonrakennus
mika vänskä
markkinointijohtaja
puh. 010 566 3304
0400 440 896
fax (09) 682 1007
eteLä- ja kaakkois-suomi
petri pulkki
myyntipäällikkö
Kimmeltie 1, 02110 Espoo
puh. 010 566 3307
0400 426 318
fax (09) 682 1007
Länsi- ja keski-suomi
tapani ruohomäki
myyntipäällikkö
Alhoniitynkatu 5, 37130 Nokia
puh. (03) 342 5155
0400 636 345
fax (03) 342 5133
TIETOLIIKENNEVErKOT jA TELEVErKON VErKONrAKENNUS
markkinointi
martti puoskari
markkinointijohtaja/
toimitusjohtaja
puh. 010 566 3600
040 758 7179
teLiasonera, PuoLustus-
Voimat, Yit teoLLisuus- ja
VerkkoPaLVeLut, BaLtia
sirkku laine
myyntipäällikkö
puh. 010 566 3722
040 748 3447
fax 010 566 3668
eLisa-YHtiöt, finnet-YHtiöt,
reLacom finLand, Vr
Bengt ahti
myyntipäällikkö
puh. 010 566 3606
0500 411 008
fax (09) 870 2238
nokia, seutuVerkot, tukut,
teLeVerkonsuunnitteLu,
teoLLisuus, urakoitsijat,
energiaYHtiöt, oPgW
paul lundström
markkinointipäällikkö
puh. 010 566 3476
0400 401 201
fax (09) 870 2238
ASIAKASPALVELU
ASIAKASPALVELU
pekka keskimäki
myynti-insinööri
puh. 010 566 3305
0400 820 670
fax (09) 682 1007
raili hyyryläinen
myyjä
puh. 010 566 4325
040 559 9836
fax 010 566 4461
anja mäkelä
myyjä
puh. 010 566 3314
0400 845 757
fax (09) 682 1007
markku kukkonen
myynti-insinööri
puh. 010 566 4345
0400 285 174
fax (016) 524 706
aila Wimmer
myyjä
puh. 010 566 4221
0400 584 570
fax 010 566 4478
sinikka perälehto
myyjä
puh. 010 566 3607
0400 871 761
fax (09) 870 2238
terhi paavola
myyjä
puh. 010 566 3605
040 840 0405
fax (09) 870 2238
sirpa huttu
myyjä
puh. 010 566 4583
040 584 8534
fax 010 566 4540
asennusjoHdot ja
VoimakaaPeLit
toni suomela
tuoteryhmäpäällikkö
puh. 010 566 3445
0400 446 038
fax (09) 682 1007
Dan grenman
tuoteinsinööri
puh. 010 566 3435
0400 534 509
fax (09) 682 1007
timo sippala
tuoteinsinööri
puh. 010 566 4493
040 564 5875
fax 010 566 4263
jorma tahvanainen
kehityspäällikkö
puh. 010 566 3459
040 510 3900
fax (09) 682 1007
rakennusten tietoVerkot,
automaatiokaaPeLit
sakari vilppola
teknologiapäällikkö
puh. 010 566 4234
0400 587 496
fax 010 566 4310
VaLokaaPeLit
petri utulahti
tuotepäällikkö
puh. 010 566 3439
040 709 0397
fax (09) 870 2238
KELAHINNAT
yHTENäISTyVäT
Drakan sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@draka.com
Draka Comteq Cable Solutionsin kelahinnat yhtenäistyvät
Draka NK Cablesin hintojen kanssa 1.1.2008 alkaen.
Kelahinnat ja muut kelatoimintaan liittyvät dokumentit
löytyvät verkkosivuiltamme osoitteesta www.draka.fi.
matkaPuHeLinVerkon
kaaPeLit
timo männistö
tuoteinsinööri
puh. 010 566 4535
040 584 8531
fax 010 566 4294
kaaPeLi-tV-Verkon
kaaPeLit
marko Wirtanen
tuotepäällikkö
puh. 010 566 4395
040 725 5266
fax 010 566 4294
Laajakaistaratkaisut
hannu väätämöinen
tuoteryhmäpäällikkö
puh. 010 566 3298
040 587 6757
fax 010 566 3668
VaLokaaPeLitarVikkeet
lassi siivola
tuotepäällikkö
puh. 010 566 4602
040 708 0958
fax 010 566 4540
sakari koivula
kehitysteknikko
puh. 010 566 4536
040 547 9713
fax 010 566 4540
DrAKAN
VErKKOSIVUT
UUDISTUIVAT
nK Klubilta aiemmin löytyneet Drakan tuotetiedot
on nyt integroitu verkkosivujemme tuotetietoihin.
Ajantasaiset tuotetiedot löytyvät jatkossa suoraan
osoitteesta www.draka.fi/tuotteet.
Samassa yhteydessä tiedonhaku helpottui rekisteröinnin
poistuessa ja NK Klubin toiminta lakkasi.
Sivuillamme voit edelleen antaa palautetta ja lähettää
kysymyksiä asiantuntijoillemme. He vastaavat
kysymyksiisi henkilökohtaisesti.
Voit edelleen myös rekisteröityä vastaanottamaan
Drakan uutisia ja tiedotteita sähköpostitse ja
tilata esitteitämme sekä johdin-lehteä.
Uskomme uuden toimintatavan palvelevan Sinua
entistä paremmin.
Palvelukortti
Nimi
Kyllä kiitos, haluan tilata
johdin-lehden ilmaiseksi
yhteystietoni ovat muuttuneet
yritys
Asema yrityksessä
Puh.
Postiosoite ja -toimipaikka
Terveiset päätoimittajalle
JOHDIN 2 | 2007 2

asiakaspalvelusivut
SäHKöTUKUT, UrAKOITSIjAT, VErKONrAKENNUS jA TEOLLISUUS TEKNINEN TUOTETUKI
ALUEMyyNTI
26 JOHDIN 2 | 2007
markkinointi
juha majamäki
markkinointijohtaja
puh. 010 566 3481
040 561 7957
fax (09) 682 1007
PoHjois- ja itä-suomi
kari arontie
myyntipäällikkö
johdintie 5, 90630 Oulu
puh. 010 566 4298
040 501 0131
fax 010 566 4478
Lounais-suomi
seppo pöyhönen
myyntipäällikkö
jahtivoudintie 3, 25700 Kemiö
puh. 010 566 3420
040 823 4251
fax 010 566 3421
oem/teoLLisuus
markku kukkonen
myynti-insinööri
Neakkelageaidnu 1240,
99440 Leaibejavri
puh. 010 566 4345
0400 285 174
fax (016) 524 706
markkinointi/Verkonrakennus
mika vänskä
markkinointijohtaja
puh. 010 566 3304
0400 440 896
fax (09) 682 1007
eteLä- ja kaakkois-suomi
petri pulkki
myyntipäällikkö
Kimmeltie 1, 02110 Espoo
puh. 010 566 3307
0400 426 318
fax (09) 682 1007
Länsi- ja keski-suomi
tapani ruohomäki
myyntipäällikkö
Alhoniitynkatu 5, 37130 Nokia
puh. (03) 342 5155
0400 636 345
fax (03) 342 5133
TIETOLIIKENNEVErKOT jA TELEVErKON VErKONrAKENNUS
markkinointi
martti puoskari
markkinointijohtaja/
toimitusjohtaja
puh. 010 566 3600
040 758 7179
teLiasonera, PuoLustus-
Voimat, Yit teoLLisuus- ja
VerkkoPaLVeLut, BaLtia
sirkku laine
myyntipäällikkö
puh. 010 566 3722
040 748 3447
fax 010 566 3668
eLisa-YHtiöt, finnet-YHtiöt,
reLacom finLand, Vr
Bengt ahti
myyntipäällikkö
puh. 010 566 3606
0500 411 008
fax (09) 870 2238
nokia, seutuVerkot, tukut,
teLeVerkonsuunnitteLu,
teoLLisuus, urakoitsijat,
energiaYHtiöt, oPgW
paul lundström
markkinointipäällikkö
puh. 010 566 3476
0400 401 201
fax (09) 870 2238
ASIAKASPALVELU
ASIAKASPALVELU
pekka keskimäki
myynti-insinööri
puh. 010 566 3305
0400 820 670
fax (09) 682 1007
raili hyyryläinen
myyjä
puh. 010 566 4325
040 559 9836
fax 010 566 4461
anja mäkelä
myyjä
puh. 010 566 3314
0400 845 757
fax (09) 682 1007
markku kukkonen
myynti-insinööri
puh. 010 566 4345
0400 285 174
fax (016) 524 706
aila Wimmer
myyjä
puh. 010 566 4221
0400 584 570
fax 010 566 4478
sinikka perälehto
myyjä
puh. 010 566 3607
0400 871 761
fax (09) 870 2238
terhi paavola
myyjä
puh. 010 566 3605
040 840 0405
fax (09) 870 2238
sirpa huttu
myyjä
puh. 010 566 4583
040 584 8534
fax 010 566 4540
asennusjoHdot ja
VoimakaaPeLit
toni suomela
tuoteryhmäpäällikkö
puh. 010 566 3445
0400 446 038
fax (09) 682 1007
Dan grenman
tuoteinsinööri
puh. 010 566 3435
0400 534 509
fax (09) 682 1007
timo sippala
tuoteinsinööri
puh. 010 566 4493
040 564 5875
fax 010 566 4263
jorma tahvanainen
kehityspäällikkö
puh. 010 566 3459
040 510 3900
fax (09) 682 1007
rakennusten tietoVerkot,
automaatiokaaPeLit
sakari vilppola
teknologiapäällikkö
puh. 010 566 4234
0400 587 496
fax 010 566 4310
VaLokaaPeLit
petri utulahti
tuotepäällikkö
puh. 010 566 3439
040 709 0397
fax (09) 870 2238
KELAHINNAT
yHTENäISTyVäT
Drakan sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@draka.com
Draka Comteq Cable Solutionsin kelahinnat yhtenäistyvät
Draka NK Cablesin hintojen kanssa 1.1.2008 alkaen.
Kelahinnat ja muut kelatoimintaan liittyvät dokumentit
löytyvät verkkosivuiltamme osoitteesta www.draka.fi.
matkaPuHeLinVerkon
kaaPeLit
timo männistö
tuoteinsinööri
puh. 010 566 4535
040 584 8531
fax 010 566 4294
kaaPeLi-tV-Verkon
kaaPeLit
marko Wirtanen
tuotepäällikkö
puh. 010 566 4395
040 725 5266
fax 010 566 4294
Laajakaistaratkaisut
hannu väätämöinen
tuoteryhmäpäällikkö
puh. 010 566 3298
040 587 6757
fax 010 566 3668
VaLokaaPeLitarVikkeet
lassi siivola
tuotepäällikkö
puh. 010 566 4602
040 708 0958
fax 010 566 4540
sakari koivula
kehitysteknikko
puh. 010 566 4536
040 547 9713
fax 010 566 4540
DrAKAN
VErKKOSIVUT
UUDISTUIVAT
nK Klubilta aiemmin löytyneet Drakan tuotetiedot
on nyt integroitu verkkosivujemme tuotetietoihin.
Ajantasaiset tuotetiedot löytyvät jatkossa suoraan
osoitteesta www.draka.fi/tuotteet.
Samassa yhteydessä tiedonhaku helpottui rekisteröinnin
poistuessa ja NK Klubin toiminta lakkasi.
Sivuillamme voit edelleen antaa palautetta ja lähettää
kysymyksiä asiantuntijoillemme. He vastaavat
kysymyksiisi henkilökohtaisesti.
Voit edelleen myös rekisteröityä vastaanottamaan
Drakan uutisia ja tiedotteita sähköpostitse ja
tilata esitteitämme sekä johdin-lehteä.
Uskomme uuden toimintatavan palvelevan Sinua
entistä paremmin.
Palvelukortti
Nimi
Kyllä kiitos, haluan tilata
johdin-lehden ilmaiseksi
yhteystietoni ovat muuttuneet
yritys
Asema yrityksessä
Puh.
Postiosoite ja -toimipaikka
Terveiset päätoimittajalle
JOHDIN 2 | 2007 2