ALPINE KOHTAA KENWOODIN! - AutoSound

autosound.fi

ALPINE KOHTAA KENWOODIN! - AutoSound

TEE-SE-ITSE: 145 dB SUBBARI SEDANIIN!!!!!!!!1

TECHNICAL MAGAZINE

AutoSound

AutoSound

8,20 € 2/2010 WWW.AUTOSOUND.FI

Testasimme 20 subipäätettä

SUURVERTAILU:

TECHNICAL MAGAZINE

Edullisten DSP-soitinten taistelu:

ALPINE KOHTAA KENWOODIN!

MONOVAHVARIT!

Tee-se-itse:

EM-TASON KISA-

JÄRJESTELMÄ

SATASILLA!

Esittelyssä:

HÄIKÄISEVÄN

UPEA ALMERA!

KOKEILUSSA:

PIONEER

NAVI!

EMPHASER

SUBBARI!

PUTKI-

TESTI!

LISÄKSI:

Arska tehtaalla Meksikossa!

Kimmo "Talkkari" Kolkan hifit!

VW Transporter karaoke-taksina!

Kaikki kevään tuoteuutuudet!


nissan Almera 1.6 '99

Alpine F1, Braxin vahvarit, Rainbow

Platinumilla toteutettu etupää ja saman merkin

Vanadium-subbarit... Jep, Joni Nilssonin

Almera ei ole ihan tavallinen tuning-härveli.

Valitettavan usein törmää

upeasti rakennettuun ja hienosti

viimeisteltyyn tuningkalustoon,

jossa äänentoistopuoli

on tehty vain ja ainoastaan näyttävyyden

ehdoilla. No, ehkä myös

basson määrän ehdoilla. Kun

näyttävän auton hifeillä pokkaillaan

kateellisten katseiden lisäksi

pokaaleja EMMA-finaaleissa, voi

hyvällä omalla tunnolla myöntää

kokonaisuuden olevan tasapainossa.

Loviisalainen Joni Nilsson on

harrastanut autohifiä jo useiden

vuosien ajan ja kisa-areenoitakin

Almeralle on ehditty näyttää

useamman vuoden ajan. Miehen

kokemus hifipuolelle juontaa juurensa

jo yläasteikään, jolloin Joni

pääsi työharjoitteluun loviisalaisessa

Atomic Soundiin. Asiallisen

kaupan opit oli imetty hyvin

talteen, koska Joni päätyi kilpailemaan

vuonna 2007 ja tätä päätöstä

kiiteltiin iskelmällä miehen

käteen oman luokkansa EMMAn

kakkospalkinto samaisen vuoden

finaaleissa. Jotain tuli siis asennettua

kerrasta oikein.

Teksti: Juha Tuominen

Kuvat: Janne Soilakari ja Joni Nilsson

Alienin riivaama!

alienia pintaan

2005 hankitun Almeran ulkoasua

on piristetty saksalaisen Joy-Tuningin

valmistamilla puskureilla ja

helmapaloilla. Samalla kun puskureihin

vedettiin teräsverkot aukkoihin,

modifioitiin myös maski täsmäämään

etupuskurin ulkonäköä.

Samoin peilien kiinnitys muutettiin

M3-tyyliseksi omatekoisilla sovitepaloilla.

Alustan siirto kohti tonttia toteutettiin

D2:n säädettävillä iskareilla.

18-tuumaiset vanteet löytyivät

TSW:n mallistosta ja niiden ympärille

pyöräytettiin pari kierrosta

mustaa Federal-erkkaa 235-leveydellä.

Koko komeus viimeisteltiin ruiskuttamalla

pintaan hyvin tumman

harmaa metalliväri, jonka päälle

Captain Pudding Airbrushing eli

Anders Törnqvist loihti upean Alien-teeman.

Andersin örkit ovat eri

puolilla autoa erilaisia, joten kärryä

pitää tarkastella joka puolelta, jotta

kokonaisuus selviäisi. Myös hifipuolta

sponsoroinut Audio Import

sai siirrettyä logonsa kynäruiskun

välityksellä takapuskuriin.

Kojelauta uusiksi

Kuten oheisesta kuvasta huomaa,

Almeran kojelauta on kokenut melkoisen

muutoksen. Joni leikkasi

alkuperäisen kojelaudan keskeltä

halki ja nosti yläosan, jossa mm.

mittaristo sijaitsi, kokonaan pois.

Tämän jälkeen kojelaudan päälle

asennettaville elementeille lami-

16 Au t oSo u n d Au t oSo u n d 17


KOJELAUDAN RAKENTAMINEN

Kojelaudan yläosa leikattiin irti ja sen alla olevat rakenteet suojattiin ensin foliolla

laminoinnin ajaksi.

Elementtien kiinnityskaulukset tehtiin yläjyrsimen avulla paksusta MDF-levystä ja

ne suunnattiin kuuntelijoita kohden. Kojelaudan pinta laminoitiin kanaverkon avulla

muotoonsa. Samalla mittariston kehys siirrettiin kojelaudan keskiosaan.

Ovipaneelit tehtiin käytännössä uudelleen. Joni teki vakiokaiutinpaikan tilalle paikat

kahdelle Rainbow Platinum W175 2x2 -elementille.

noitiin kotelon pohjaksi muodostuva

lasikuitukerros. Tämä mahdollisti

sen, että kojelaudalle asennettavat

Rainbow Platinum W175 -keskiäänielementit

olisivat noin 10-litraisissa

koteloissa, jotka kuitenkin

hengittävät kojelaudan sisään.

Varsinaiset elementtien kiinnityskaulukset

tehtiin MDF:stä ja

suunnattiin tarkasti kuuntelijoita

kohden. Koska mittaristo ei ollut

enää tiellä, pystyttiin asento valitsemaan

täysin vapaasti. Elementit

onkin sijoitettu niin kauas eteen

Syntyneet lasikuitupalat toimivat keskiäänielementtien kotelon pohjana ja tekevät

rakenteen tukevaksi, kun pintakerros on laminoitu paikoilleen.

Vaikka kojelauta on verhoiltu mustalla nukalla, joka antaa pienet pintavirheet anteeksi,

tehtiin pohjatyöt silti huolella. Lasikuitu viimeisteltiin lasikuitupakkelilla

kauttaaltaan ennen nukkamaton liimausta.

Diskantit on asennettu peilikolmioihin,

joihin Joni modifioi maukkaat jalustat.

Huomaa säädettävä suuntaus.

kuin vain mahdollista. Mittaristo

irroitettiin kojelaudan puolikkaasta

ja siirrettiin kojelaudan keskelle.

Kojelaudan pintamuoto muotoiltiin

kanaverkkoa apuna käyttäen

ja rakenne jäykistettiin muutamalla

siistillä lasikuitukerroksella,

Uudelleensijoitetun mittariston alapuolella

on Alpinen DVD-soitin, joka ohjaa

H900-prosessoria.

Takapenkki. Ei kun subbarikotelo. Kahdella 12-tuumaisella Rainbow Vanadiumilla

toteutettu 70-litrainen refleksiboksi on varsin muodokas ilmestys! High-end-tason

subielementti liikahtelee reilut kolme senttiä lineaarisesti ja kartiorakenne on varsin

omintakeinen: ohut ja tyylikäs alumiinikartio on jäykistetty takaa päin perinteisemmällä

paperimassalla. Tuloksena on kevyt ja huippujäykkä rakenne.

jotka lopuksi viimeisteltiin pakkeloimalla

ja mustalla nukkamatolla.

Kojelaudan kehys sai myös auton

sisustan kanssa yhteneväisen harmaan

värisävyn ja Alpinen kohokuviologon.

Rainbow Platinum CAL28 -diskantteja

varten peilikolmioihin tehtiin

maukkaat asennuskupit. Ja

kuten keskiäänisten kanssakin,

myös diskantit ovat tarkasti suunnatut

kohti kuuntelijoita.

Etupään viimeistelee kummassakin

ovessa oleva Rainbow Platinum

W275 2x2 -midbassopari.

Ovipaneelit on rakennettu lasikuidusta

ja maalattu samalla sävyllä

kuin kojelaudan kehys. Kummankin

oven arvokas elementtipari on

tällä hetkellä pois käytöstä, koska

kojelaudalle puolisuljettuihin koteloihin

asennetut W175:t hoitavat

myös midbassoalueen varsin mallikkaasti

ja soundi integroituu subbariin

jopa paremmin, kun midit

ovat hiljaisina.

Ohjelmalähteenä toimii Alpinen

F1-sarjan DVI-9990, joka pyörittää

CD-levyjen lisäksi myös DVD-levyjä.

Hyvä-äänisen soittimen perässä

on maineikas Alpine F1 PXI-

H900 -signaaliprosessori, joka ei

liiemmin esittelyitä kaipaa.

Kontin kimppuun

Tavaratilaan tuleva asennus suunniteltiin

seuraavasti: Takapenkki

pois ja subbarikotelo tilalle elementit

taaksepäin suunnattuna, etupenkkien

taakse siisti verhouspaneeli

subbarin suojaksi ja vahvistimet

näyttävästi esille, kun takaluukun

avaa. Simppeliä!

Subbarielementiksi valittiin

Rainbow:n järeä Vanadium 12",

joka soveltuu hyvin 35-litraiseen

refleksikoteloon. 2x3-ohmisella

elementillä on myös järeä lineaarinen

liikerata: peräti 32 mm!

Joni rakensi V-muotoisen kotelon

kahdelle elementille ja kokonaistilavuutta

tuli noin 70 litraa.

Koska kotelo oli varsin iso eikä

sen sisälle refleksiputkista johtuen

ollut mielestä asentaa väliseinärakennetta,

jäykistettiin kotelo neljällä

terästangolla, jotka viritettiin

kulkemaan kotelon sisällä. Kuten

tiedetään, teräksen vetolujuus on

suuri ja kireälle pingoitetut ja keskeltä

toisiinsa hitsatut terästangot

jäykistävät suuren kotelon täysin

kuolleeksi.

Kotelon muhkea ulkomuoto on

saatu - tadaa - lasikuidun avulla.

Joni rakenti kotelon päälle rimois-

SUBBARIKOTELON RAKENTAMINEN

Huikeasta ulkomuodostaan huolimatta Almeran subbari on varsin perinteinen

kahdella elementillä toteutettu refleksikotelo. Huomaa kotelon sisälle viritetyt terästangot,

jotka lisäävät rakenteen jäykkyyttä ja estävät kotelon värähtelyjä.

Kotelon päälle rakennettiin rimoista rakenne, jolla neliskanttiseen koteloon

saatiin pyöreämpiä muotoja. Pyöreäpäiset refleksiputket laminoitiin lasikuidun

sisään, jolloin lopputuloksesta tuli siisti.

ta apurakenteen, joka toi kaivattua

muhkeutta neliskanttiseen muotoon.

Ohjaamon puolella neliskanttinen

muoto ei myöskään ollut

eniten haluttujen toiveiden listalla,

joten kotelon takaosaa varten

suunniteltiin erillinen taustapaneeli.

Taustapaneeli suunniteltiin

siten, että paneelin ja subbariko-

telon väliin jäisi pieni tila. Näin Ctekin

akkulaturi ja soittimen virtalähde

saatiin tyylikkäästi esille ja ne

kurkistelevatkin pienten ikkunoiden

läpi etupenkkejä vasten.

Paneelin runko on tehty rimoituksesta

ja jäykistetty lasikuidulla.

Saumattomasti keskikonsolin

jatkeena toimivan paneelin keskiosaan

on vielä koottu valais-

18 Au t oSo u n d Au t oSo u n d 19


Koska subbarikotelo valtasi koko takapenkin

tilan, tehtiin etupenkkien taakse

lasikuidusta siisti taustapaneeli laitevalmistajien

logoilla varustettuna.

Kahden ikkunan läpi näkyvät Ctekin

akkulaturi ja kojelaudassa olevan Alpinen

soittimen virhtalähde.

tut logot niiltä valmistajilta, joiden

autohifituotteita Joni on kelpuuttanut

Almeraansa.

Vahvistinräkkiä varten Almeran

konttiin hitsattiin teräsputkesta teline,

jonhon vahvistimet ja prosessori

kiinnitettiin. Jotta asennuksesta

saatiin symmetrinen, varustettiin

myös Alpinen prosessori Braxin

vahvistinkuorella, jonka Joni tilasi

suoraan tehtaalta.

Vahvistimien päälle tehtiin vanhaan

tuttuun tyyliin lasikuitukate,

jonka pohjana on MDF-levystä

tehdyt aukotetut kehyslevyt ja niiden

välissä kulkevat rimoitukset.

Keskimmäisten vahvistimien välissä

on pieni pleksikansi, jonka läpi

näkyy vahvistimien pääsulakkeet.

Tämän kokoinen järjestelmä

vaatii myös soppaa isolla kauhalla

- varsinkin, jos messuilla on tarvis

luukuttaa vähän railakkaammin. Jo

aiemmin mainittu Ctekin laturi huolehtii

akkujen varauksesta, mutta

itse akusto löytyy varapyöräkotelosta.

Akkupatterina toimii kaksi

järeää Ground Zeron 12.3500

-akkua, jotka eivät notku ja pystyvät

lyhyen johdotuksen vuoksi

syöttämään virtaa ahnaille Braxin

2400.2 Graphic Edition -päätteille.

Päätteiden laadusta kertoo

jotain se, että esimerkiksi pää-

TAUSTAPANEELIN RAKENTAMINEN

Taustapaneelin muoto syntyi tekemällä rimoista rakenne, johon aukkojen kehykset

saatiin kiinnitettyä.

Varsinainen pintamuoto syntyi lasikuidun avulla. Ennen maalausta pinta pakkeloitiin

huolellisesti, koska maalatussa pinnassa pienetkin virheet näkyvät heti.

Tyylikäs sulakeratkaisu on sijoitettu

vahvistimien väliin tavaratilan pohjalle.

Alpinen prosessorikin sai uudet kuoret,

jotta tavaratilan asennuksesta saatiin

ulkonäötään täysin yhtenäinen.

tetransistorit valitaan mittausten

perusteella aina samaan vahvistimeen

niin, että transistoriyksilöiden

väliset erot olisivat mahdollisimman

pieniä. Haiskahtaa highendiltä!

Kuten esittelystä on käynyt ilmi,

tätä Almeraa ei ole rakennettu ihan

takapenkkien myynnistä saaduilla

tuotoilla. Mutta koska mikään ei

riitä, Almera on juuri tällä hetkellä

uusien uusitusten kohteena!

VAHVISTINRÄKIN RAKENTAMINEN

Vahvistimet kiinnitettiin alle rakennettuun teräskehikkoon. Pintamuoto saatiin

tekemällä vahvistimien päälle aukotetut levyt ja väleihin kevyt rimarakenne.

Koska pinta jää maalatuksi, kiinnitettiin pohjatöihin taas poikkeuksellisen paljon

huomiota.

Yksi Braxin vahvistimista onkin pelkkä tyhjä kuori ja pitää oikeasti sisällään Alpinen

PXI-H990-prosessorin!

KusKi ja KuLKine

KUSKI

Omistaja ................................ Joni Nilsson

Ammatti .........................................Ahtaaja

Ikä .......................................................... 24

Paikkakunta ...................................Loviisa

Monesko rakennettu auto .............. Toinen

Kotisivut ...............www.teambeyond.com

KULKINE

Merkki ............................................Nissan

Malli ........................................Almera N15

Vuosimalli .......................................... 1999

Tekniikka ...............Vapaavirtaussuodatin,

muuten vakio

Alusta ..................... D2 säädettävä alusta

Ulkokuori ............ Joy-Tuningin puskurit ja

helmalevikkeet, M3-tyyliset peilit itse tehdyillä

sovitepaloilla, maskia sahattu sekä

muokattu lasikuidulla, Captain Puddingin

toteuttama erikoismaalaus

Renkaat .....................Federal 215/35 R18

Vanteet ........................... TSW Sakata 18”

Jarrut ............................................... Vakiot

Sisusta ..................FK Spacelook -penkit,

kojelautaa modifioitu rankasti ja mittaristo

siirretty keskelle, täysin modifioidut ovipahvit

midbassoasennuksilla, takapenkki

poistettu ja sen tilalla subbarikotelo,

ohjaamon muoviosia nukattu, kattoverhoilu

maalattu mustaksi…

HIFIT

Soitin .........................Alpine F1 DVI-9990

Signaaliprosessori ... Alpine F1 PXI-H990

Vahvistimet ................2 x Brax 2400.2GE

1 x Brax 2000.2GE

Diskantit .... 2 x Rainbow Platinum CAL28

Keskiäänet .. 2 x Rainbow Platinum W175

Midit ...... 4 x Rainbow Platinum W175 2x2

Subwooferit ... 2 x Rainbow Vanadium 12”

Akut ..................3 x Ground Zero 12.3500

Kaapelointi .....AIV Silver Stream -kaiutinkaapelit

ja Black Moon RCA-kaapelit

Muuta ...... Ctek-automaattilaturi kiinteästi

autoon asennettuna

20 Au t oSo u n d Au t oSo u n d 21


maxboom äänenpaineen niksit ja raportit tapahtumista

Viime vuoden Unlimited 16000 -luokan

voittaja Mika Vähäkangas päätti palata

juurilleen ja rakentaa käyttöautoonsa

täydellisen MaxBOOM-kotelon. Vuonna

2008 tällä samaisella Toyota Carinalla

napattiin 3000-luokan voitto ja samaan

olisi tarkoitus päästä tänäkin vuonna.

Tarkoitus on myös todistaa, että kyllä

sedanistakin voi saada kunnon paineet,

jos vain jaksaa nähdä vaivaa ja tietää mitä

tekee.

MaxBOOM-askartelua:

68 Au t oSo u n d

Teksti ja kuvat: MaxBOOM Ry

145 dB kotelo sedaniin!

Sedanin kontti tuo omat

haasteet kotelon mitoitukselle.

Toyota Carinan vararengastilakin

on pikkuisen sivussa

eli ei symmetrisesti keskellä. Myös

kotelon paikalleen asentaminen

piti ottaa huomioon suunnitelmia

tehtäessä, koska sedanin kontti

tuo siihenkin omat haasteensa.

Monelle innokkaalle kotelonrakentajalle

on nimittäin käynyt niin, että

suurella vaivalla rakennettu kotelo

ei olekaan pujahtanut ihan suunnitelmien

mukaan sedanin kontin

syövereihin.

Alusta asti oli mielessä tehdä

ns. ylöspäin ampuva koteloratkaisu,

jossa sekä bassot että portti

osoittaa suoraan ylöspäin. Aiemmista

sedanin konttiin tehdyistä

koteloista tiedettiin sivulle päin

ampuvan tuottavan parhaan korostuman

noin 50 hertsin taajuudelle.

Eteenpäin ampuva kontin takareunasta

antoi suhteellisen tasaisen

vasteen, mutta ei erityisen hyvällä

tasolla. Eteenpäin ampuvasta

kotelosta oli myös testattu versio,

jossa kotelo tiivistettiin kontin ja

kabiinin väliseen aukkoon. Tämä

konstruktio antoi parhaan toiston

40 Hz alueelle, mutta ei kuitenkaan

muille taajuuksille. Näiden eri versioiden

pohjalta oli helppo päätyä

ylöspäin ampuvaan ja mahdollisimman

matalaan kotelo ratkaisuun,

joka parhaimmillaan antoi 5

desibeliä suuremmat paineet lähes

kaikilla testatuilla taajuuksilla.

Kotelo mitoitettiin siten, että

myös sedanin kontista saataisiin

maksimaaliset äänenpaineet etuikkunalle

sijoitettavaan mittasensoriin.

Jokainen yksittäinen mitoitus

1.

3.

Portin takamutkan hahmottelua.

Kaarevaan muotoon leikattujen

vaneripalojen välit

täyttyivät uretaanilla ja päälle

ruuvattiin ämpäristä leikellyt

muovilevyt. Muoveista

tosin luovuttiin myöhemmin

ja ne korvattiin lasikuitupakkelilla.

2.

Vararenkaantila otettiin käyttöön

tukevalla vanerista kasatulla subbarikotelon

rungolla. Portti eli rekfleksiaukko

käytää hyväksi kotelon

pohjaa ja takaseinää...

Ensimmäiset pakkelikerrokset levitettynä

portin ulkokaarteeseen. Tavoitteena

on tehdä mahdollisimman

sileä ja vähän ilmavirtausta vastustava

muoto.

4.

6.

8.

Portin sisäkaarre ja subbarikotelon

pohja pohjamaalauksen jälkeen.

Bling-blingiä. Portin ulkokaarre

pintamaalauksen ja

lakkauksen jälkeen...

5.

7.

Portin sisäkaarre pakkeloinnin jälkeen. Karkea muotoilu

tehtin sähköhöylällä.

Portin ulkokaarre pohjamaalauksen

jälkeen.

Siisti muoto syntyi

pakkeloimalla karkeasti

muotoonsa höylätty

reunus.

...ja sisäkaarre pintamaalauksen

ja lakkauksen jälkeen.

tehtiin siten, että kaikki tila tuli varmasti

hyötykäyttöön. Esimerkiksi

takakonttiin mahtuu maksimissaan

28 cm leveä ja 90 cm pitkä pääte.

Mitoituksessa kiinnitettiin erityisesti

huomiota siihen, että kontin ja

kabiinin välinen hengittävyys olisi

paras mahdollinen. Tämä aikaansaadaan

jättämällä selkänojien

takana oleva aukko mahdollisimman

avoimeksi. Tämän vuoksi

kotelo ei saisi työntyä kovin eteen

kontissa. Vahvistimiakaan ei voisi

perinteisesti asentaa selkänojan

taakse aukon tukoksi vaan niille

piti miettiä paikka jostain toisaalta.

Kotelo ei saisi myöskään olla kovin

korkea eli mahdollisimman matala

olisi paras.

Kotelon suunnittelussa kiinnitettiin

huomiota myös siihen, ettei

refleksiaukon eli portin kompressio

aiheuttaisi aivan heti ongelmia,

vaikka vähän isompaakin vahvistinta

innostuttaisiin käyttämään.

Portin pinta-alaa on siis reilusti ja

kokonaisuudessaan portti tultaisiin

viimeistelemään huolella.

edeltäjäänsä parempi

Mitoituksen pohjana toimi 2008

kauden finaalikotelosta saadut

mittaustulokset. Vireeksi valittiin

41 hertsiä kun se vanhassa kotelossa

40 hertsiä. Litroja tuli myös

30 lisää. Sedaneissa todella tärkeä

asia on pitää kotelon kansipinta

mahdollisimman matalalla. Uuden

kotelon kansi saatiin 10 cm matalammalle

kuin edeltäjässä. Testit

ovat osoittaneet, että tässä autossa

2 cm matalampi kotelo tekee jo

0,15 dB parannuksen äänenpaineeseen.

Vararenkaan tilan täydellinen

käyttöönotto mahdollisti noin 35

lisälitraa ja tällä saatiin kotelonkantta

merkittävästi matalammalle.

Myöskin portin teko oli tällöin

helppoa, koska vararenkaan sivuja

voi käyttää hyödyksi ja ilmavirran

virtaus on taattu porttiin asti.

näin se kasattiin

Kotelon valmistamiseen varattiin

täysikokoinen 25 mm koivuvanerilevy,

iso pussillinen torx-ruuveja ja

sikaflexiä. Puuntyöstämiseen työkaluiksi

riitti kuviosaha, käsisirkkeli

ja sähköhöylä.

Hyvin suunniteltu on puoliksi

tehty joten mitoitukseen ja sahailuun

meni noin 20 tuntia aikaa.

Onhan se aika paljon aikaa, mutta

jokainen sentti tuli hyötykäyttöön.

Sisäpinnat viimeisteltiin hartsilla

ja tuenta toteutettiin 20 mm kierretangolla

muutamasta pisteestä.

Portin tekeminen on aikaa vievää

hommaa, johon kuluu tällaisessa

Au t oSo u n d 69


maxboom äänenpaineen niksit ja raportit tapahtumista

kotelossa eniten työtunteja. Portti

alkaa hahmottumaan siten, että

portin sisäkaarre kasataan muutamasta

vanerista L-kirjamen muotoon.

Siihen hahmotellaan piirtämällä

sopiva kaari. Sitten vain sähköhöylällä

työstetään karkea muoto.

Höyläyksen jälkeen siirrytään

hiontaan ja paklaamiseen, jota jatketaan

siihen asti, että pinta on virheetön.

Jotkut tyytyvät 400-karkeuksisen

paperin jälkeen, mutta tässä

projektissa mentiin aina karkeuteen

1000 asti.

Portin suuaukkojen muodot

hahmottuvat siten, että kuviosahalla

ajetaan puuta pois 45 asteen

kulmassa. Loput muodot hahmotellaan

kulmahiomakoneella ja

lamellilaikalla. Muotoja hahmotellessa

voi pitää muumipapan haulikon

suuaukon mielessä. Sehän

avautuu samalla tavalla pikkuhiljaa,

eikä siis ole varustettu pelkällä

lyhyellä loppupyöristyksellä.

Kun portinpinnat alkavat olla

virheettömät, päästään vihdoin

maalaamaan. Koko kotelon tekoon

hurahtaa kokeneeltakin portin

rakentajalta helposti 50 työtuntia,

jos kaiken tekee viimeisen päälle.

Toki tuohon aikaan sisältyy pakkelin

kuivumisten odottelut. Pitkän

uurastuksen palkitsi, kun uusi

kotelo pujahti kontin syövereihin

ilman sen isompia ponnisteluja.

Sitten päästiinkin mielenkiintoisimpaan

osuuteen eli mittaamaan

miten se toimii.

ensimmäiset testaukset

Heti alkuun huomattiin, että suunnittelussa

oltiin onnistuttu. Lisälitrat,

matalampi vire ja matalampi

kotelo toivat huomattavasti lisää

painetta 40 hertsin tuntumaan.

Mitatuista luvuista voidaan kertoa

sen verran, että 35 Hz tulee 144,1

dB voimakkuudella ja 40 Hz 146,5

dB:llä luokitusteholla 1 kW. Kauden

aikana tullaan luultavasti saamaan

lisää näyttöä tästä mahdollisesti

Suomen kovimmasta sedanista.

Tekeminenhän ei tietenkään

lopu tähän. Edessä tulee olemaan

tuhansia testisoittoja. Pitäähän selvittää

eri kalustovariaatiot ja millä

luokitustehoilla auto toimii parhaiten.

Myös penkkien ja muiden

auton osien optimaaliset asennot

pitää vielä testailla. Lisäksi pitää

selvittää mistä kohti autoa voi soiton

aikana painaa ja mitkä pellit

pitää jättää pärisemään. Myös

koteloon voidaan kokeilla kaikenlaista

pientä, vaikka peruskonstruktio

tuleekin säilymään tässä

kuvatun kaltaisena.

70 Au t oSo u n d

"Mitatuista luvuista

voidaan kertoa sen

verran, että 35 Hz

tulee 144,1 dB

voimakkuudella ja

40 Hz 146,5 dB:llä..."

10.

12.

Kotelo alkaa muotoutua. Portin

kumpikin puoli on ruuvattuna

yhteen ja portin aukko näkyy

ylhäällä.

Portin suuaukkko ensimmäisten

pakkelointien jälkeen.

Pintamaalaus viimeistelee koko

projektin. Subbarielementit kiinnitetään

kotelon kanteen niin, että

magneetit jäävät näkyville. Näin

elementin syrjäyttämää ilmatilavuutta

ei tarvitse huomioida kotelon

koossa.

9.

13.

Portin suuaukko pyöristettiin ilmavirtauksen helpottamiseksi ja

virtausäänien minimoimiseksi.

11.

Kotelon kansi alkaa hahmottua.

Enää puuttuu viimeinen kerros pintamaalia

ja tietenkin itse subbarit.

More magazines by this user
Similar magazines