2006/01 - Kokkolan Energia

kokkolanenergia.fi

2006/01 - Kokkolan Energia

KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI • 1/2006 • KARLEBY ENERGIS KUNDTIDNING

Sähkö o

vaikkia

ymmärttä

Ann ja Chrystal

Suomessa

Sähkönhinta monien asioiden summa • Elpriset summan av många faktorer • Kokkolan ilmanlaatu

on mainettaan parempi • Ilman muuta lämpöpumppu • Satsning på god betjäning


Kuva: Jan Björklund / ÖB

Julkaisija / publicerare:

Kokkolan Energia / Karleby Energi

Postiosoite / postadress:

PL / PB 165

67101 KOKKOLA / KARLEBY

Katuosoite / gatuadress:

Varastotie 3 / Förrådsvägen 3

Puhelin / Telefon (06) 828 9111

Telefax (06) 828 9205

Päätoimittaja / huvudredaktör:

Tapio Härkönen

Toimituskunta / redaktion:

Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj:

Maarit Puukangas

Johanna Rantanen

Kokkolan Energia / Karleby Energi:

Tapio Härkönen ja Maria Kakkuri

Kuvat / bilder:

Kuvatiimi: Tomi Hirvinen

Jari-Jukka Nippala

Ulkoasu / layout:

CreaMedia: Tanja Känsäkoski

Painopaikka / tryckort: Art-Print

Painosmäärä / upplaga:

27 000 kpl / st

Sisältö 1/2006

Pääkirjoitus / Ledare 1

Sähkö o vaikkia ymmärttä 2

Sähkönhinta monien asioiden summa 4

Elpriset summan av många faktorer

Pikkujuttuja.... 8

Kokkolan ilmanlaatu on mainettaan parempi 9

Ilman muuta lämpöpumppu 10

Lämpöpumppu / Värmepump

Det är tryggt i Karleby 13

Kokkolan Energia hallitsee

sähkön ja asiakaspalvelun 14

Satsning på god betjäning 16

Pikkujuttuja..... 17

Kuva: Ilkka Volanen


Hyvät asiakkaamme

Juhlat on juhlittu ja käsissänne on jälleen Kokkolan

Energian asiakaslehti. Tässä lehdessä pyrimme kertomaan

toiminnastamme keveästi värillä ja värinällä kuitenkaan

faktoja unohtamatta.

Menneestä 100 v. Juhlavuodesta minulle jäi varsin hyvät

muistot. Museon näyttely oli menestys ja ”paikallinen

poikkitieteellinen voimainponnistus”, johon tutustui yli

4000 henkeä. Toinen suorastaan yllätys oli energiapuiston

ja Suntin suihkujen saama ylitsevuotava myönteinen

palaute. Kiitos siitä, se kannustaa henkilökuntaamme

myös muilla sektoreilla.

Mennyt talvikausi oli energiahuollon kannalta monella

tavalla merkittävä. Talven aikana toteutui sekä sähkömarkkinoilla

Suomessa ja lähialueilla lähes kaikki riskit

joista todelliset asiantuntijat ovat vuosia varoittaneet. Viimeistään

nyt on meidän herättävä koko Skandinavian

alueella siihen tosiasiaan, että puhtaasti markkinamekanismein

me emme pysty takaamaan riittävän vakaata sähkönhintatasoa.

Meidän on yhteisvastuullisesti kyettävä ylläpitämään

ja jopa rakentamaan sellainen sähkön tuotantokoneisto,

että se pystyy palvelemaan meitä ilman sähköntuontia

alueen ulkopuolelta (Saksa, Puola, Venäjä).

Varsinkin Venäjällä, suuren keskiluokan elintaso nousee

niin nopeasti, että se ei suostu siihen, että heidän sähkönsä

viedään maasta ja he palelevat.

Kaukolämmön tuotantokustannuksiin päästökauppa toi

ainakin yhtä suuren kustannuspaineen kuin sähkön tuotantoon,

sillä päästöttömien puupohjaisten polttoaineiden

hintakehitys on ollut varsin nopeasti nouseva. Toisaalta

on ollut myönteistä havaita, että hinnannousu on

tuonut markkinoille selvästi enemmän puupohjaista poltettavaa.

Viime vuonna Kokkolan kaukolämmöstä 57 %

tuotettiin päästöttömillä tavoilla kun vastaava luku edellisenä

vuonna oli 10 % pienempi. Täten saavutimme itsellemme

asettamamme tavoitteen päästä yli 50 % pari

vuotta etuajassa.

Eli on päästökaupassa myönteisiäkin piirteitä.

Mieluisia lukuhetkiä toivottaa.

Kuva: Tapio Ruotsalainen

Bästa kunder

Juhani Paananen

Energiajohtaja / energiverksdirektör / juhani.paananen@kokkola.fi

Energiajohtaja Juhani Paananen

100-vuotisjuhlavieraiden seurassa.

Festligheterna är över och ni har igen fått Karleby

Energis kundtidning i er hand. I denna tidning vill vi med

färg och vibrationer berätta om vår verksamhet utan att

ändå glömma fakta.

Det är med stort nöje jag tänker tilllbaka på det gångna

100-årsjubileet. Utställningen på museet var en succé

och ”en lokal tvärvetenskaplig kraftansträngning” som

besöktes av över 4000 personer. En annan direkt överraskning

var den översvallande positiva responsen som

energiparken och fontänerna i Sundet fick. Tack för det,

responsen uppmuntrar vår personal även på andra sektorer.

Vinterperioden vi har bakom oss var på många sätt betydande

med tanke på energiförsörjningen. Under vintern

förverkligades både på elmarknaden i Finland och närliggande

områden alla de risker som de verkliga experterna

har varnat för i åratal. Det är senast nu vi inom hela Skandinaviens

område måste inse det faktum att vi enbart med

marknadsmekanismer inte kan garantera en tillräckligt

stabil elprisnivå. Vi måste solidariskt kunna upprätthålla

och t.o.m. bygga upp ett sådant elproduktionsmaskineri

att det kan betjäna oss utan elimport från länder utanför

Skandinavien (Tyskland, Polen, Ryssland). Speciellt i

Ryssland ökar den stora medelklassens levnadsstandard

så snabbt att den inte kommer att gå med på att el exporteras

från landet och de får frysa.

Utsläppshandeln medförde minst ett lika stort kostnadstryck

på fjärrvärmens produktionskostnader som på elproduktionen,

eftersom prisutvecklingen på träbaserade

utsläppsfria bränslen har varit synnerligen snabbt stigande.

Å andra sidan har det varit positivt att se att i och med

prisstegringen är utbudet på träbaserat bränsle klart större

på marknaden. I fjol producerades 57 % av fjärrvärmen

med utsläppsfria metoder, medan motsvarande siffra var

10 % lägre föregående år. På så sätt nådde vi ett par år i

förtid vårt mål att komma över 50 %. Alltså finns det också

något positivt med utsläppshandeln.

Med önskan om angenäma läsestunder.

SAUNA JA SÄHKÖLAITOS

1


Runoilija ja kolumnisti

Heli Laaksonen vieraili

Kokkolan Energian

100-vuotisjuhlapuhujana

marraskuussa 2005.

Sähkö o vaikkia

ymmärttä

2 SAUNA JA SÄHKÖLAITOS

Heli Laaksosen teoksia:

Pulu Uis (Sammakko 2000)

Maapuupäiv (Sammakko 2000)

Raparperisyrän (Sammakko 2002)

Jänes pussis (äänikirja, Sammakko 2003)

Sekaherelmäpuu (Kolumnikokoelma, Sammakko 2004)

Sulavoi (Otava 2006)

Lisätietoja: www.hulimaa.fi

Paikalla olleille Laaksosen

hersyvällä Lounais-Suomen

murteella pitämä puhe jäi

mieleen poikkeuksellisen

virkistävänä.


Runoilija Heli Laaksonen toteaa tyytyväisenä, että mielikuva

murteesta ja murretta käyttävistä ihmisistä on viime

vuosina kokenut positiivisen muutoksen.

– Murret käyttävie ihmiste imago o viime vuasin selväst

parantunu: usse heit piretä avoimempin ja helpommi lähestyttävin,

jotenki ihmisempin ihmisin ko muit. Olen huamannu,

et joskus see on kääntyny jopa niin päi, et ihmine, joka

puhuu simmost hualitelttu yleiskiält, arvioira jotenki epäilyttäväks

ja falskiks... Mikkä ennakkoluulo kyl ei ol hyvä asi.

Omaa tietään murteella kirjoittavaksi runoilijaksi ja kolumnistiksi

Laaksonen kuvailee sangen mutkattomasti.

Hän kirjoittaa sillä kielellä millä ajatteleekin.

– Munst tul murttel kirjottava runoilija sen tähre, et olen

piänest saak sekä lukenu runoi et kuunnellu murret - olen

Lounais-Suames murtten keskel kasvanu. Ko sit tuli runonkirjottamisentarve

- joskus Helsinkin-vuasin - huamasin,

et mun ajatukset kulkke murttel ja runoi on paras kirjotta

sil kiälel mil ajatteleeki. Kolumnit taas on keviämppi

kirjotta ko runoi, nee pittä munt kirjottamisen syrjäs kii,

ko joka kuukaus täytyy yks saara tulema.

Murre puhutusta kirjoitetuksi

Yleensä murre mielletään enemmän puhutuksi kuin kirjoitetuksi

kieleksi ja tottumattomalle murteella kirjoittaminen

tuntuu hyvin vaikealta. Myös Laaksonen kertoo totutelleensa

murteella kirjoittamiseen, nyt se käy jo luonnostaan.

– Mää olen koulutukseltan suamen kiäle maister ja meil

puhutti luennoil murtte litteroimisest - teoreettinen tiato

autto, ko rupesin runoi kirjottama murttel. Murre on enssijasest

puhuttu kiäl ja kaikki sen vivahtei, mm. intonaatioi,

ei saa millä esil kirjotukses. See täyty vaa hyväksy. Mut seeki

on tärkiä huamat, et kirjotettu murre on tavallas iha oma

lajis, see ei ol sitä, et kirjoteta niinko puhuta - jos suara

haastattelunauhalt kopiois mun puhettan, see olis ihan

kauhia: "siis totanoini oikkiastas mää tarkota mitä mun pit

sanno sitä et niinku..." Kirjotettu murre o jonkunäköne yksinkertastettu,

"rönsyt pois" -versio puhutust murttest. Hiuka

aikka meni, ko totuttel kirjottama murret, mut nykyäs

see tule mult hyvi luannostas. Ja tehokastki see on tätä meijän

kiält kirjotta, ko ei tart iha joka kirjaint naputel.

Miten uudet sanat muutetaan murteeksi?

– Murttes on tiättyi säännöi, mitä ihmine ei välttämät

ossa nimetä ja analysoir, mut käyttää kylläki. Ko murttesse

tulee uus sana, see muakkanttu näite sääntöje mukka helpost

kiäle osaks. Tietokone - tiatokone, fontteja - fontei,

CD - seeree. Raumal o innokkai murtten kehittäji, siäl on

keksitty iha omi uutuussanojaki: kännykkä = plakkarfon,

videonauhuri = elävitten kuvitten kotomasin, porrasperä =

trapumalline ahter. Pual-vitsin nee taitaa siäl noit kehitel.

Murretta ei voi EU viedä

Heli Laaksosen runokirjojen ja kolumneja sisältävän Sekaherelmäpuun

suuren suosion lisäksi viime vuosina on

muutoinkin ollut havaittavissa, että murteita arvostetaan

kirjallisen ilmaisun muotona aiempaa enemmän. Muun

muassa monista sarjakuvakirjoista on tehty käännöksiä

eri murteille. Heli Laaksonen uskoo, että kyse on jostain

suuremmasta ja pysyvämmästä kuin pelkästä buumista.

– Mää uskon siihe, et mikkä kovi äkki ohimeneväine

tämä murreinnostus ei ol. Munst see liitty siihe sama sarja,

et vanhoi tavaroi o ruvettu arvostama, nostama huushollin

parhail paikoil. Ko toi EU ja kaikemailman pörssiytymiset

tua epävarmuut tähä elämisse, o ihana, et o joku oma ja

lämmin asi, mitä kukka ei voi millä varjol viär pois.

Laaksonen vieroksuu ajatusta siitä, että hän on henkilöitynyt

Suomessa jonkinlaiseksi murreguruksi. Murteella

ja murteista puhuminen jaksaa kiinnostaa eikä siihen

kyllästy. Samalla Laaksonen toivoo, että murteiden

saadessa osakseen aiempaa enemmän huomiota ja kiinnostusta

myös tietous murteista paranisi.

– Emmää ossa itteäni oikke murregurun ajatella... Ja

mää olen nii vilpittömäst murtteist kiinnostunu, ettei see

munt ikä haitta, et ihmiset siit mun kanssan tykkävä puhella.

Joskus ko puhe mene oikke kliseiseks (vrt. Ookkonää

Oulusta, Kyl määki Turus, Onko sulla lippuja myyrä),

meinaa ruveta kyllästyttämä. Mut murtteist ei voi ikä

puhella liikka - ihmiste murretiatoures o viäl pal parantamist.

Munki suuhu ol täsä yks päiv laitettu sitaatiks, et "Elä

mahottomia puhu"! Ja kerra Helsinkis yks frouva kuuntel

munt vähä aikka ja kysys sit : "Oleksä likka Savosta?"

Runoilla ympäri Suomen

Suositun runoilijan kalenteri täyttyy nopeasti, keikkoja on

noin sata vuodessa. Kokkolan Energian juhlat jäivät Laaksosen

mieleen mukavana tilaisuutena.

– Mää tykkäsi, et nee ol yht aikka komiat ja kotosat juhlat.

Teijän kaupunkijohtajan stand up -puhe ol mukavast

erilaine. Sit mul ol kiva pöytäseurue.

Maaliskuussa ilmestynyt uusi runokirja Sulavoi vie hänet

laajalle runokiertueelle ympäri Etelä-Suomea.

– Juu, mun runokiartue lähte Turust, menee Poriin, Lohjal,

Helsinkki, Piäksämäel, Valkealaan, Tampereel... Aika

eteläine on mun kiarroksen täl kertta. Mut olen jonnekki

teil päinki tulos kyl kevääl.

Mitä sähkö merkitsee runoilijalle?

Sähkö o vaikkia ymmärttä. Usse sähkövirtta verrata vesivirtta:

ko kääntä kraana auk, nii ruppe tulema vett, ko

käänttä knappi, ruppe tulema valo. Ja ko käänttä kii, ni

virta loppu. Mut selittäkäs mul tämä ero: jos mää unhotan

sulkke sen vesikraanan, ni huushol on koht täys vett,

nousse kynnykse ylitte ja valu trapui alas. Mut jos mää

jätän koko päiväks kattolampun palama, nii ei see valo

siält mihenkkäs yli äyräitte ol tulvinu ja lyä kauhial painel

vasta ko mää ava ove. Mut juu, vaikkei sitä käsitäkä, nii

kyl see surkkia ja kylm olis talvisenki aikka ehtoste koitta

kirjotel höpinöitäs, jollei sähkö olis.

Virtaa sisältää ja antaa myös Heli Laaksosen aurinkoinen

lopputoivotus:

– Voi hyvi ja ol ilone ja valone!

SAUNA JA SÄHKÖLAITOS

3


Sähkönhinta monien

asioiden summa

Kuluttajien maksama sähkölasku

on muodostunut pääasiassa kolmesta

lähes yhtä suuresta osasta:

sähköenergiasta, sähkönsiirrosta ja

veroista. Päästökaupan alettua viimevuoden

alussa sähköenergian

hinta on noussut huomattavasti.

Tällä hetkellä sähkön pörssihinnassa

on jopa puolet päästökaupan aiheuttamaa

hintaa.

Päästökauppa nostaa rajusti hintaa

Päästökaupan ensimmäinen ns. harjoittelujakso 2005 –

2007, alkoi EU:n alueella, jossa päästöoikeudet jaettiin

ilmaiseksi perintömenettelyn mukaan. Tämä tarkoittaa

sitä, että aiemmin paljon päästöjä aiheuttaneet saivat

alussa paljon maksuttomia päästöoikeuksia ja päinvastoin.

Päästöjä syntyy aina kun orgaanista polttoainetta: kivihiiltä,

turvetta tai kaasua poltetaan. Puuperäiset biopolttoaineet

käsitellään päästökaupassa hiilidioksidipäästöttöminä.

Päästöoikeuden hinta on viisinkertaistunut alkuajan

kuudesta eurosta noin kolmeenkymmeneen euroon.

Tämä raju hinnannousu on siirtynyt lähes kokonaan sähkön

pörssihintaan, jota käytetään referenssihintana lähes

kaikessa sähkökaupassa.

4 SAUNA JA SÄHKÖLAITOS

Kuvassa 1 nähdään päästöoikeuden ja pörssisähkön

hintakehitys ja riippuvuus toisistaan:

Vihreä käyrä on päästöoikeuden hinta ja punainen on

sähkönhinta vuodelle 2005

Kuva 1 / bild 1

Varsinaisella Kioto-kaudella 2008-12 päästöoikeudet

jaetaan uusiksi ja tämän hetken tietämyksen mukaan ilmaisia

päästöoikeuksia vähennetään huomattavasti nykyisestä.

Kioto-kaudella päästökauppajärjestelmään tulee mukaan

EU:n ulkopuolisia maita, mm. Venäjä, mutta suurin

saastuttaja USA jää edelleen ulkopuolelle.

On suunniteltu, että sähkön tuottajille annettaisiin vain

noin kolmasosa nykyisistä ilmaisista päästöoikeuksista.

Tämä luo hiilidioksiditonnin hintaan ja edelleen sähkön hintaan

kovaa nousupainetta, mikäli uudet tulokkaat eivät tuo

markkinoille myyntiin merkittävästi uusia päästöoikeuksia.

Kuva 2 kertoo lohduttomalta näyttävän tilanteen päästöjen

osalta. Päästöjä pitäisi vähentää, jotta ilmaston lämpenemistä

voitaisiin hidastaa, mutta päästöjen ennustetaan

kasvavan moninkertaiseksi. Ainoastaan EU:n päästöt

näyttävät pysyvän hallinnassa. Aasian-maiden suuret, nopeasti

kasvavat taloudet, nostavat Aasian päästöt moninkertaisiksi.


Elpriset summan

av många faktorer

Elräkningen som kunderna betalar

har utgjorts i huvudsak av tre närapå

lika stora delar: elenergi, elöverföring

och skatter. Sedan utsläppshandeln

inleddes i början av

senaste år har priset på elenergi

märkbart stigit. För närvarande föranleder

utsläppshandeln t.o.m.

hälften av elbörspriset. Under den egentliga Kyotoperioden 2008-12 tilldelas

utsläppsrätterna på nytt och enligt nuvarande uppgift

Utsläppshandeln höjer priset kraftigt

Utsläppshandelns första s.k. övningsperiod 2005-2007

inleddes på EU:s område, där utsläppsrättigheterna tilldelades

gratis utgående från tidigare utsläpp. Detta innebär

att de som tidigare förorsakade omfattande utsläpp fick

till en början mycket kostnadsfri utsläppsrätt och vice versa.

Organiska bränslen förorsakar alltid utsläpp dvs. då

stenkol, torv eller gas bränns. Träbaserade biobränslen

behandlas i utsläppshandeln som koldioxidutsläppsfria.

Utsläppsrättens pris har femdubblats från första tidernas

sex euro till ca trettio euro. Denna drastiska prisstegring

har överförts så gott som helt på elbörspriset som används

som referenspris i nästan all elhandel.

Bild 1 presenterar utsläppsrättens och börselens prisutveckling

och hur de är beroende av varandra:

Den gröna kurvan beskriver utsläppsrättens pris och

den röda elpriset för år 2005

Maailman kasvihuonekaasupäästöt

Världens växthusgasutsläpp

Kuva 2 / bild 2

Muu maailma

Den övriga världen

Aasia / Asien

Etelä-Amerikka

Sydamerika

USA

EU-25

Milj. ekvivalenttia CO2-tonnia / milj. ton CO2-ekvivalenter

minskar de kostnadsfria utsläppsrätterna betydligt från

nuvarande.

Under Kyotoperioden kommer länder utanför EU med i

utsläppshandelssystemet, bl.a. Ryssland, men den största

förorenaren USA blir fortfarande utanför.

Man har planerat att elproducenterna får bara ca en

tredjedel av nuvarande kostnadsfria utsläppsrätter. Detta

leder till ett starkt höjningstryck på priset på ett koldioxidton

och vidare på elpriset, ifall nykomlingarna inte bjuder

ut nya utsläppsrätter i betydande omfattning på marknaden.

Bilden 2 berättar om situationen som ser tröstlös ut med

tanke på utsläppen. Man borde minska på utsläppen för

att bromsa in klimatuppvärmningen, men enligt prognoser

kommer utsläppen att öka flerfaldigt. Det verkar som

om man bara i EU har utsläppen under kontroll. Den

snabbt ökande ekonomin i de asiatiska länderna ökar utsläppen

i Asien till det flerfaldiga.

Teksti: Tapio Härkönen • Kuvat: Tomi Hirvinen, futureimagebank.com

SAUNA JA SÄHKÖLAITOS

5


Suomen ja Tanskan kivihiiltä polttavat

voimalaitokset määräävät sähkönhinnan

Pohjoismaisilla, yhteisillä sähkömarkkinoilla vesi- ja

ydinvoimalaitokset eivät riitä tyydyttämään kysyntää.

Lisäksi tarvitaan kivihiiltä ja turvetta käyttäviä voimalaitoksia,

jotka käytännössä muodostavat sähkön hinnan

pörssissä. Näiden voimalaitosten tuotantohinnassa on yli

puolet päästöoikeuden tuomaa lisähintaa.

Sähkön pörssihinnan noustessa kivihiilellä ja turpeella

tuotetun sähkönhinnan tasolle, siitä hyötyvät myös mm.

vesi- ja ydinvoimantuottajat, vaikka eivät päästöoikeuksia

tarvitsekaan. Tätä ydin- ja vesivoimantuottajien ylimääräistä

hinnan nousua kutsutaan windfall-hyödyksi.

Windfall-hyötyjen verottamisesta keskustellaan, mutta

toisaalta päästökaupan tarkoitus on ohjata energian tuotantoinvestointeja

päästöttömään suuntaan.

Päästökaupan ja parantuneiden sähkönsiirtoyhteyksien

vuoksi Pohjoismaiden edullinen sähkönhinta on noussut

lähes samalle tasolle kuin muualla Euroopassa. Päästöoikeudet

voivat siirtyä EU:n alueella vapaasti, mutta sähkönsiirtoa

rajoittaa siirtoyhteyksien kapasiteetti.

Sähkönhinta kuluttajille

Sähköpörssistä saatava korkea markkinahinta on asettanut

sähköntuotannon ja -myynnin vaikean hinnoitteluongelman

eteen. Miten loppuasiakkaiden sähkönhinta pitäisi

hinnoitella? Pitäisikö sähkön korkea markkinahinta siirtää

kuluttajahintoihin? Esimerkiksi tällä hetkellä koko tuotannon

voisi kuluvalle vuodelle myydä pörssiin 55 EUR/MWh.

Kuluttajilta perimämme keskimääräinen sähkönhinta tällä

hetkellä on noin 35 EUR/MWh, josta on vielä vähennettävä

laskutuskustannuksia ainakin 2 EUR /MWh. Sähkön

pörssihinta on tietysti nyt poikkeuksellisen korkea, mutta

useista miljoonista euroista on joka tapauksessa vuositasolla

kysymys.

Kokkolan Energiassa edullista sähkönhintaa kuluttajille

perustellaan sillä, että Kokkolan Energia on Kokkolan

kaupungin liikelaitos ja sitä kautta kokkolalaisten omistama.

Näin edullista hintaa voidaan verrata vaikkapa osingon

maksuun omistajille osakeyhtiössä. Tämän "osingonjaon"

lisäksi olemme tulouttaneet omistajien organisaatiolle,

Kokkolan kaupungille, vuosittain useita miljoonia

euroja.

6 SAUNA JA SÄHKÖLAITOS

Kuva on otettu Kokkolan Voiman katolta. Taustalla Ykspihlajan

teollisuusalue, etulalla Kokkolan voimalaitoksen polttoainekenttä.

Bilden är tagen från taket på Kokkolan Voima. I bakgrunden Yxpila

industriområde, i förgrunden Karleby kraftverks bränslelager.

Kilpailutus voi hillitä hintojen nousua

Mitä sitten tavallinen kuluttaja voi tehdä? Sähköenergian

hintavertailu eri sähkönmyyjien välillä on tehty helpoksi.

Sen voi tehdä www.energiamarkkinavirasto.fi sivulla, jossa

saa juuri omalle paikkakunnalleen edullisimmin myyvän

yhtiön selville.

Sähkön hinta on tietysti tärkeä, mutta kuluttajillakin on

vastuuta tulevaisuudesta. Samalla energiamarkkinaviraston

sivulla selviää, millä tavalla sähkö on tuotettu. Meidän

jokaisen tulisi aina valita (jos mahdollista) kestävän

kehityksen periaatteilla tuotettua sähköä, vaikka se vuositasolla

muutaman euron enemmän maksaisikin. Tämä

kannustaa energiantuottajia lisäämään bioenergian ja

tuulivoiman investointeja.

Myös asiakaspalvelu on tärkeää. Hyvästä kannattaa

vähän maksaakin.


Kraftverken som bränner stenkol i Finland

och Danmark bestämmer elpriset

På de nordiska, gemensamma elmarknaderna klarar inte

vatten- och kärnkraftverken av att tillfredsställa efterfrågan.

Dessutom behövs kraftverk som använder stenkol

och torv och det är i praktiken de som bildar elpriset på

börsen. Det är i dessa kraftverks produktionspriser som

över hälften utgörs av det extra pris som utsläppsrätten

medför.

Då elbörspriset når prisnivån för el som produceras

med stenkol och torv, drar också bl.a. vatten- och kärnkraftproducenterna

nytta av detta, även om de inte behöver

utsläppsrätter. Denna kärn- och vattenkraftproducenternas

extra prisstegring kallas för windfall-vinst. Man diskuterar

beskattningen av windfall-vinster, men å andra sidan

är ju syftet med utsläppshandeln att styra energins

produktionsinvesteringar åt ett utsläppsfritt håll.

På grund av utsläppshandeln och de förbättrade elöverföringsförbindelserna

har Nordens förmånliga elpris stigit

så att det nu ligger nästan på samma nivå som i övriga

Europa. Utsläppsrätter kan fritt överföras inom EU:s område,

men överföringsförbindelsernas kapacitet begränsar

elöverföringen.

Elpriset för förbrukarna

Det höga marknadspriset på elbörsen har ställt elproduktionen

och –försäljningen inför ett svårt prissättningsproblem.

Hur borde slutkundernas elpris prissättas? Borde det

höga marknadspriset på el överföras på konsumentpriserna?

T.ex. för närvarande kunde hela produktionen för innevarande

år säljas till börsen till ett pris på 55 EUR/MWh.

Elpriset som vi uppbär av våra förbrukare är i nuläget i

medeltal ca 35 EUR/MWh, varav åtminstone 2 EUR/MWh

skall dras av i faktureringskostnader. Elbörspriset är naturligtvis

nu exceptionellt högt, men det är i varje fall flera

miljoner euron det gäller på årsnivå.

I Karleby Energi motiveras det förmånliga elpriset för förbrukarna

med att Karleby Energi är Karleby stads affärsverk

och ägs därmed av karlebyborna. Ett så här förmånligt pris

kan jämföras t.ex. med utbetalning av dividender till ägare

i ett aktiebolag. Utöver denna ”dividendutdelning” har vi

årligen intäktsfört flera miljoner euro till ägarnas organisation,

Karleby stad.

Konkurrensförfarande

kan dämpa prisstegringen

Vad kan då en vanlig förbrukare göra? Man har gjort det

lätt för förbrukaren att göra prisjämförelser av elenergin

mellan olika elförsäljare. Jämförelsen kan göras på sidan

www.energiamarkkinavirasto.fi, där man får reda på det

bolag som säljer el förmånligast just på den egna orten.

Elpriset är naturligtvis viktigt, men också förbrukaren

bär ansvar för framtiden. På samma energimarknadsverkets

sida framgår på vilket sätt el producerats. Vi alla borde

alltid (om möjligt) välja el som produceras enligt principerna

för en hållbar utveckling, även om det skulle kosta

oss några euron mera i året. Detta uppmuntrar energiproducenterna

att öka investeringarna i bioenergi och

vindkraft.

Även kundbetjäningen är viktig. Är något bra lönar det

sig att betala för det.

SAUNA JA SÄHKÖLAITOS

7


Kuva: Jan Björklund

KAUKOLÄMMÖLLÄ JA SILLÄ SIISTI

Kaukolämpötoiminta alkoi Kokkolassa 35 vuotta sitten.

Nykyään lähes 70 prosenttia kokkolalaisista asuu kaukolämmitetyissä

kiinteistöissä. Myös kaikki julkiset- ja liikekiinteistöt

kuuluvat kaukolämpöverkkoon. Kaukolämmitys

parantaa ilmanlaatua, säästää rahaa ja ympäristöä.

Sen vuosikulutus Kokkolassa on 225 GWh, joka öljyksi

muutettuna, öljypolttimoiden hyötysuhteet huomioiden,

tarkoittaa 32 000 000 litraa öljyä. Kaukolämmitys vähentää

siis noin 3 200 öljykuormaa vuodessa Kokkolan liikenteestä

ja asuinalueilta.

Kaukolämmitys korvaa ja on korvannut fossiilisen öljyn

polttoa. Sen kotimaisuusaste on huikea 98 prosenttia.

Kaukolämpö tuotetaan kokkolalaisille lähes kokonaan

kokkolalaisten omistamassa Kokkolan Voiman Oy:n yhteistuotantovoimalaitoksessa,

jossa polttoaineina ovat kotimaiset

biopolttoaineet, turve ja rikkihappotehtaan aiemmin

mereen mennyt prosessilämpö. Kaukolämmön ohella

yhteistuotantovoimalaitos tuottaa edullista sähköä kokkolalaisten

käyttöön.

Vuonna 2005 kaukolämmityksen

energialähdejakauma

muodostui seuraavan kuvan

mukaiseksi:

Kokkolan Energia

kaukolämmön

energialähdejakauma

8 SAUNA JA SÄHKÖLAITOS

Prosessi /

Process

25 %

Puu / Trä 32 %

Tykkylumi piinasi

Vuodenvaihteessa noin kolmen viikon ajan valtava tykkylumikuorma

aiheutti Kokkolan Energialle todella kiireisiä päiviä.

Pahimpana päivänä, 2. tammikuuta muun muassa Öjassa

raivattiin sama johto-osuus kolme kertaa puhtaaksi, kun

uusia puita taipui yhä kauempaa johdon päälle aiheuttaen

sähkökatkon muutaman tunnin välein. Kevään koittaessa on

taipuneita puita nähtävissä edelleen valtavasti metsissä ja teiden

varsilla, niinpä tykkylumen aiheuttamien tuhojen jälkiselvittely

jatkuu koko kevään ajan.

Lyhyet katkot vähenivät

Heinäkuun alussa 2005 otettiin käyttöön koko Kokkolan

Energian alueelle asennetut maasulkuvirran kompensointilaitteistot,

joiden tarkoituksena on vähentää lyhyitä sähkökatkoja

ja parantaa sähköturvallisuutta. 300 000 euron investoinnin

myötä lyhyet, noin 0,3 sekunnin sähkökatkot ovat vähentyneet

edelliseen vuoteen verrattuna yli kaksi kolmasosaa.

RENT MED FJÄRRVÄRME

Fjärrvärmeverksamheten inleddes i Karleby för trettiofem

år sedan. I dag bor närapå 70 % av karlebyborna i fastigheter

som värms upp med fjärrvärme. Även alla offentliga

och affärsbyggnader har anslutits till fjärrvärmenätet. Fjärrvärmen

förbättrar luftkvaliteten, sparar pengar och naturen.

I Karleby förbrukas årligen 225 GWh fjärrvärme, vilket

omvandlat till olja innebär 32 000 000 liter olja beaktande

oljebrännarnas verkningsgrad. Tack vare fjärrvärmen

har vi alltså ca 3 200 oljelaster mindre i året i Karlebys

trafik och bostadsområden.

Fjärrvärmen ersätter och har ersatt bruket av fossil olja.

Den produceras till berömliga 98 procent med inhemska

bränslen. För karlebyborna produceras fjärrvärmen

nästan helt i det av karlebyborna ägda Kokkolan Voima

Oy:s samproduktionskraftverk, där man som bränsle använder

inhemskt biobränsle, torv och svavelsyrafabrikens

processvärme som tidigare rann ut i havet. Vid sidan av

fjärrvärme produceras förmånlig el vid samproduktionskraftverket

för karlebybornas bruk.

År 2005 såg fördelningen av fjärrvärmens

energikällor ut så här:

Öljy / Olja 1 %

Turve / Torv

42 %

Fördelningen av

fjärrvärmens

energikällor

vid Karleby Energi


Kokkolan ilmanlaatu

on mainettaan parempi

Teksti: Johanna Rantanen • Kuva: Tomi Hirvinen

Kokkolan ilmanlaadun valvonnasta

ja mittauksista vastaa kaupungin

ympäristösuunnittelija Risto Koljonen.

Hän toteaa tyytyväisenä, että

viime keväänä käyttöönotettu entistä

tehokkaampi katujen putsaus pahimpaan

pölyaikaan tuotti erittäin

hyvää tulosta. Toivottavasti tänä

vuonna onnistutaan yhtä hyvin!

Ympäristölainsäädännön mukaan kunnan on oltava selvillä

ympäristönsä tilasta, ja isojen teollisuuslaitosten ympäristöluvan

saaminen edellyttää ympäristövaikutusten

seurantaa. Niinpä kaupunki ja teollisuuslaitokset tekevät

asiassa yhteistyötä.

Ilmanlaadun seuranta on yksi osa ympäristön tilan seurantaa.

Kokkolassa mittausasemat sijaitsevat Ykspihlajassa,

Pitkänsillankadulla ja Rautatienkadulla.

– Ilmanlaatu Kokkolassa oli viime vuonna hyvä. Hiukkaspitoisuudet

ylittivät vuorokausiraja-arvon keskustassa

vain viisi kertaa ja Ykspihlajassa kahdesti, vuodessa ylityksiä

saa olla korkeintaan 35. Ilmanlaatuindeksin mukaan

Kokkolan keskustan ilmanlaatu on pääosan ajasta

hyvää. Vertailussa muihin saman kokoluokan kaupunkeihin

Kokkola pärjää erittäin hyvin, Koljonen tiivistää.

Kokkolan

ilmanlaatu

2005

Erittäin huono 0 %

Huono 0 %

Välttävä 2 %

Tyydyttävä 31 %

Hyvä 67 %

Hengitettävät hiukkaset

Tärkein jokapäiväiseen ilmanlaatuun

vaikuttava tekijä

ovat hengitettävät hiukkaset,

jotka pääsevät ihmisen keuhkoihin

asti, pienimmät verenkiertoon

saakka. Suuremmat

hiukkaset likaavat ympäristöä,

mutta eivät aiheuta terveyshaittoja.

– Valtioneuvosto on vahvistanut koko EU:n alueelle määritellyt

raja-arvot, joiden alapuolella hiukkaspitoisuuksien tulee

pysyä. Kevät on vaikeinta aikaa, kun lumen sulaessa kaduilla

on paljon pölyä. Kevään 2005 panostus katujen puhdistukseen

onnistui erinomaisesti. Kaduille ajettu suolaliuos

sitoi hiukkaset isommiksi, ei hengitysilmaa häiritseviksi.

Näiden toimien ansiosta ei raja-arvoja ylitetty kertaakaan.

Kaukolämpö parantaa ilmanlaatua

Kaupungin keskustan mittauspisteissä saatuihin hengitettävien

hiukkasten mittaustuloksiin vaikuttavat eniten autot

ja liikenne. Myös kotitalouksien pienpolton hiukkaspäästöt

ovat merkittäviä, mutta niiden vaikutus ei keskustassa

tehtävissä mittauksissa näy.

– Kaukolämmöllä on omalla alueellaan selvä myönteinen

vaikutus ilmanlaatuun. Kaukolämpö vähentää kiinteistöjen

pienpolton tarvetta vähentäen samalla omakotitalojen

pienhiukkaspäästöjä.

Tiedotus paranee

Monet kaupunkilaiset kaipaavat Tehtaankadun näyttötaulua,

joka kertoi aina vallitsevan ilmanlaadun. Viime syksystä

asti näyttö on ollut pimeänä korttelin valtavien rakennustöiden

takia.

– Toivottavasti saamme sen taas pian käyttöön, sen

perään on kyselty.

Tuoretta tietoa ilmanlaadusta on jatkossa luvassa myös

internetin kautta.

– Meillä on www-sivuston prototyyppi testikäytössä.

Jatkuvatoimiset analysaattorit tuottavat tietoa mittausasemien

tilanteesta 15 minuutin välein ja nettisivuston kautta

voimme jatkossa antaa kaupunkilaisille lähes reaaliaikaista

tietoa ilmanlaadusta, kertoo ympäristösuunnittelija

Risto Koljonen.

SAUNA JA SÄHKÖLAITOS

9


Ilman muuta

lämpöpumppu

Ympäristökemian opiskelijat Ann

Njoroge ja Christine Wanjiku tekivät

insinööriopintojensa lopputyönä

Kokkolan Energialle tutkimuksen

lämpöpumpuista, erityisesti

ilmalämpöpumpuista. Christine

lähti lopputyön valmistumisen jälkeen

muutamaksi kuukaudeksi

Hollantiin, joten lämpöpumpuista

ja kenialaistytön opiskelijaelämästä

Suomessa meille kertoo Ann.

- Neljä vuotta sitten, päästyäni Keniassa ylioppilaaksi

aloin etsiskellä opiskelupaikkaa ulkomailta. Olen perheemme

lapsista kolmanneksi vanhin ja isäni patisti kovasti

jo vanhempia siskojani lähtemään ulkomaille opiskelemaan.

He olivat liian nynnyjä, mutta minä olin haaveillut

asiasta jo pitkään. Tutkiskelun jälkeen päädyin

Suomeen. Kiinnostustani lisäsi se, että kukaan meilläpäin

ei ollut ikinä kuullutkaan Suomesta, naurahtaa Ann.

24-vuotias Ann myöntää suoraan, että kolmeen ja puoleen

vuoteen Suomessa on mahtunut sekä ylä- että alamäkiä.

Saapuminen kylmään, talviseen Kokkolaan Kenian

lämmöstä oli nuorelle tytölle shokki.

– Tutustuminen suomalaisiin oli aluksi vaikeaa ja talvi

tuntui loputtomalta. Ensimmäiset ystäväni olivat muita ulkomaalaisia

opiskelijoita, sattumalta meitä tuli samoihin

aikoihin jopa neljä kenialaista Kokkolaan opiskelemaan.

Meistä tuli toisillemme "varaperhe" kaukana kotoa.

Kotimaassaan Ann on opiskeluaikanaan vain yhden

kerran, reilu vuosi sitten hän vietti joulu- ja tammikuun

Keniassa.

– Jos oli shokki tulla Suomeen niin tavallaan oli shokki

10 SAUNA JA SÄHKÖLAITOS

myös käydä kotona. Lähdin Suomeen opiskelemaan suoraan

vanhempieni helmoista. Kokkolassa olen itsenäistynyt

ja tottunut hoitamaan itse omat asiani. Vaikka oli ihanaa

olla kotona pakkasen paukkuessa Suomessa, oli

myös outoa elää äidin ja isän katon alla heidän säännöillään.

Kun palasin takaisin Suomeen, oli Keniassa lämmintä

+ 28 ºC ja Suomessa -25 ºC. Eron totisesti tunsi.

Mielenkiintoinen lämpöpumppu

Opiskelujen päästyä tarpeeksi pitkälle alkoivat Ann ja

Christine etsiä sopivaa aihetta lopputyölleen.

– Etsimme sopivaa aihetta pitkään, keskustelimme monien

eri ihmisten kanssa ja sitten lämpöpumppu putkahti

esiin. Aihe oli mielenkiintoinen ja haastava, sopi hyvin

opintokokonaisuuteeni ja opin lämpöpumpuista todella

paljon.

Lopputyön tekeminen kesti pidempään kuin tytöt olivat

aluksi suunnitelleet, koska opintoihin kuuluvia kursseja

oli vielä viime syksynä jäljellä aika paljon ja nekin vaativat

oman aikansa.

– Aloitimme työn tekemisen viime kesänä ja se valmistui

alkuvuodesta, kertoo huhtikuun lopulla olevia valmistujaisjuhliaan

odottava Ann tyytyväisenä.

Keniassa valmistujaiset ovat hyvin suuri juhla ja Annin

isä oli ehdottomasti tulossa Suomeen tyttärensä valmistujaisjuhliin,

kunnes Ann tiputti isänsä korkealta.

– Isäni oli hyvin pettynyt, kun kerroin, etteivät valmistujaiset

ole täällä mikään hieno ja merkittävä juhla. Saadaan

todistukset käteen ja juodaan porukalla kahvit koulun

kanttiinissa, se siitä.

Parhaillaan Ann etsii itselleen kesätyöpaikkaa Kokkolasta

ja haaveilee jatko-opinnoista Jyväskylän yliopistossa

tai Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, joihin hän

on lähettänyt jo hakupaperit.

Jos minä rakentaisin…

…niin laittaisin ilman muuta talooni ilmalämpöpumpun,

Ann Njoroge toteaa.

– Ilmalämpöpumppu on kohtuullisen halpa investointi,


Ann Njoroge on opiskellut Kokkolassa insinööriksi.

joka maksaa itsensä muutamassa vuodessa takaisin. Niitä

on monenkokoisia lämmitettävän tilan mukaan, ne eivät

vie paljon tilaa ja ilmalämpöpumppu on helppo asentaa.

Myös jälkiasennus on mahdollinen.

Ilmalämpöpumppuja on olemassa kahta eri tyyppiä, ne

hyödyntävät joko ulkoilman tai rakennuksen poistoilman

energiaa. Maasta, kalliosta tai vedestä lämpöä noutavista

lämpöpumpuista Ann ei ole yhtä innostunut kuin ilmalämpöpumpuista,

koska ne ovat asennusvaiheessa

työläämpiä ja investoinneiltaan huomattavasti kalliimpia,

joskin myös energiansäästö on pitkällä tähtäimellä suurempi

kuin ilmalämpöpumpuilla.

Tutkimuksessaan Ann ja Christine miettivät myös sitä,

miksi jo 70-luvulla keksityt lämpöpumput ovat yleistyneet

Suomessa niin kovin hitaasti.

– Ulkoilmaan hyödyntävien lämpöpumppujen yleistymistä

on varmasti hidastanut se, että ne eivät toimi kovilla

pakkasilla. Nykyään parhaimmat pumput toimivat noin -

20 ºC asti, ennen pakkasraja oli suurin piirtein

-10 ºC. Ehkä suurin syy on kuitenkin ollut tietämättömyys

ja edullinen energia. Suomessa sähkö on ollut pitkään hyvin

edullista, joten sitä on "tuhlattu surutta" eikä lämpö-

pumppuja ole nähty tarpeellisina. Myös ilmalämpöpumput

olivat aikaisemmin huomattavan kalliita, joten lämpöpumppujen

kova alkuinvestointi on pelottanut monet

pois. On enemmin maksettu jatkuvasti vähän kovempaa

sähkölaskua kuin investoitu alussa merkittävästi. On ollut

helppoa käyttää sitä mikä on ollut tuttua kuin perehtyä

uuteen lämmitysmenetelmään, kuvailee Ann.

Teksti: Johanna Rantanen • Kuva: Tomi Hirvinen

SAUNA JA SÄHKÖLAITOS

11


LÄMPÖPUMPPU

Lämpöä maasta, kalliosta, vedestä...

Ero on periaatteessa vain siinä,

mistä pumppusi lämpöä noutaa. Itse

lämpöpumppu on perustekniikaltaan

samanlainen.

Maa, kallio ja vesi

Maalämmössä (1) pumppu noutaa auringosta

kesän aikana maahan varastoitunutta lämpöä.

Lämmön kerääminen vaatii mittavat maatyöt,

kun valtavan pitkä muoviputki kaivetaan tontille.

Kalliolämmössä (2) pumppu puolestaan noutaa

lämpöä syvältä kalliosta. Laitos vie vain

pienen alan ja lapiotyöt ovat vähäiset.

Vesistölämpö (3) puolestaan on mielenkiintoinen

vaihtoehto veden lähellä asuville. Siinä lämpöpumppu

noutaa lämpöä vesistön pohjasedimenttiin

ankkuroidulla muoviputkella.

Ilmalämpöpumput

Ilmalämpöpumput hyödyntävät ulkoilman ja poistolämpöpumput

rakennuksen poistoilman energiaa. Ulkoilman

käyttö lämmön lähteenä on halvin ratkaisu ja parhaat

pumput toimivatkin aina –20 °C saakka. Näiden nk.

ilmastointilämpöpumppujen höyrystinosa on ulkona ja

lauhdutinosa sisällä. Niillä voidaan asuntoa jäähdyttää tai

lämmittää. Niitä käytetään useasti tiloissa, joissa halutaan

jäähdytystä asumismukavuuden lisäämiseksi esimerkiksi

kesällä. Tavallisella ilmalämpöpumpulla ei voida tuottaa

lämmintä käyttövettä vaan siihen tarvitaan esimerkiksi

poistoilmalämpöpumppu.

Poistoilmalämpöpumput uusiokäyttävät pääasiassa talon

sisäilmaan sitoutunutta energiaa ennen sen poistamista

käytettynä takaisin ulos. Lämpöpumppu on integroitu

ilmanvaihtokojeeksi ja ilmastointijärjestelmä tuo lämpimän

poistoilman koneelle.

Lähde ja lisätietoja: Suomen lämpöpumppuyhdistys

SULPU ry, www.sulpu.fi

12 SAUNA JA SÄHKÖLAITOS

VÄRMEPUMP

Värme från marken, berget, vattnet…

I princip är skillnaden bara

den var pumpen hämtar värmen.

Själva värmepumpen är till grundtekniken

alltid likadan.

1

2

3

Mark, berg och vatten

Då jordvärme (1) utnyttjas pumpas den solvärme

fram som under sommaren lagrats i jorden.

Värmeupptagningen kräver omfattande markarbete,

då ett mycket långt plaströr grävs ner på

tomten.

I bergvärme hämtar pumpen upp värme (2)

långt nere ur berget. Anläggningen tar bara lite

plats och man behöver inte gräva mycket.

Vattenvärmen (3) är för sin del ett intressant

alternativ för dem som bor nära vatten. Värmepumpen

hämtar värme via ett plaströr som

förankrats i vattendragets bottensediment.

Luftvärmepumpar

Luftvärmepumparna utnyttjar utomhusluftens energi och

frånluftsvärmepumparna energin i byggnadens frånluft.

Användningen av uteluft som värmekälla är den förmånligaste

lösningen och de bästa pumparna fungerar i upp

till –20 °C. I dessa s.k. ventilationsvärmepumpar finns en

förångare på utsidan och en kondensor på insidan. Med

dessa kan bostaden kylas eller värmas upp. De används

ofta i utrymmen där man önskar kylning för att öka boendebekvämligheten

t.ex. på sommaren. Med en vanlig

luftvärmepump kan man inte producera varmt bruksvatten,

utan då behövs t.ex. en frånluftsvärmepump.

Frånluftsvärmepumparna återanvänder i huvudsak den

energi som är bundet till husets inomhusluft innan luften

avlägsnas. Värmepumpen har integrerats i ventilationen

och ventilationssystemet för den varma frånluften till maskinen.

Källa och tilläggsuppgifter: Suomen lämpöpumppuyhdistys

SULPU ry, www.sulpu.fi

Ilma/vesilämpöpumppu Poistoilmalämpöpumppu


Det är tryggt i Karleby

Det är en av de vackraste vårvinterdagarna

när intervjun med Crystal

Simeoni görs. Crystal medger att

hon väntar på våren och sommaren.

Det är då finländarna kommer

ur sina iden och blommar upp.

I maj blir det ett år sedan Crystal började studera i Karleby.

Hon är född och uppvuxen i Nairobi i Kenya med en

stark förankring i Italien eftersom hennes pappa är italienare.

Att vägarna ledde får fem miljoners staden Nairobi

till lilla Karleby är egentligen inte så märkvärdigt. Crystal

ville studera företagsledning på engelska så i slutändan

hade hon att välja mellan Sverige och Finland. Eftersom

hon kände någon som studerade i Karleby blev valet sist

och slutligen lätt. Ett val som hon inte ångrat.

– Jag stortrivs med skolan. Tyvärr har jag inte hunnit lära

mig finska eftersom vi har bara tre finländare på klassen.

Resten av eleverna kommer från tio olika länder, säger

Crystal.

Eleverna kommer bland annat från Australien, Mexiko,

Sudan, Tyskland, Frankrike, Polen.

Crystal studerar företagsledning på yrkeshögskolan

Central Ostrobothnia institute, en tre och ett halvt års utbildning.

Crystal planerar som bäst var hon skall utföra

Crystal Simeoni

trivs i Karleby

men hon hoppas

att få fler finländska

vänner.

sin utlandspraktik som är mellan tre månader och ett år.

Som första alternativ har hon Irland, sedan Kalifornien

och Argentina.

Lugn stad

Crystal trivs med lugnheten i Karleby. Hon tycker att finländarna

överlag är lugna. Även om Karleby är en liten

stad finns det tillräckligt att göra.

– När det gäller affärsutbudet finns det vad man behöver.

Hon älskar teater men tyvärr finns det inga engelska

föreställningar. Likaså gillar hon att gå på konstutställningar

och de finns det inte så mycket av i Karleby säger

hon.

– Men på sommaren är här mycket vackert. Då finns det

också mycket att göra, det händer hela tiden något på

stan.

Det som är problem är att få jobb. Som studerande vill

Crystal gärna jobba lite men det är hopplöst.

– Motiveringen är alltid att man måste kunna finska. Jag

förstår inte att det är ett krav om man till exempel städar,

diskar eller torkar bord.

Till julen reste Crystal hem till Nairobi. När hon återvände

till Karleby var det minus 28 grader och en liten

chock för henne. Men hon har vant sig. Under fritiden har

hon tillsammans med vännerna prövat på olika vintersporter

och hon tycker det är roligt.

– Men jag kan nog inte säga att kan skida, men jag har

försökt!

Under sin tid i Karleby har Crystal inte blivit utsatt för

några rasistiska påhopp.

– Kanske för att jag inte rört mig på platser där det kan

förekomma, men jag har aldrig upplevt någon rasism här.

Jag känner mig trygg när jag rör mig på gatorna, tryggare

än i Nairobi. Här är allting dessutom upplyst om kvällarna.

Detta med elektricitet för hennes tankar till Kenya där

eldistributionen inte fungerar till alla delar.

– De som inte har en egen generator blir utan el vissa

timmar om dagen och det ställer till problem.

Crystal kommer från en välbärgad familj där det inte

har rått brist på något i materiell väg.

– I Kenya finns det ingen medelklass, antingen är man

rik eller fattig. Jag uppskattar social- och sjukvården i Finland,

den är på hög nivå.

Efter att Crystal tagit sin examen vill hon helst arbeta med

utvecklingsarbete i framtiden, i Indien, Afrika eller Latin

Amerika. I dag är hon 21 år och har reda sett delar av

världen men hon vill se och uppleva mer.

Teksti: Siw Högnäs • Kuva: Tomi Hirvinen

SAUNA JA SÄHKÖLAITOS

13


Kokkolan Energia hallitsee

ENERGIAN JA

ASIAKASPALVELUN

Siinäpä asioita, joilla on yllättävällä tavalla jotakin yhteistä: Sekä sähköä,

kaukolämpöä että asiakaspalvelua pidetään usein itsestäänselvyytenä.

Niitä ei osata kylliksi arvostaa ennen kuin niistä on puutetta.

14 SAUNA JA SÄHKÖLAITOS

Kokkolan Energian ystävälliset asiakaspalvelijat:

Benita Skrabb (vas.), Mia Niemi (tak.vas.),

Pauliina Karlsson (tak.oik.), Carola Ås (kesk.),

Helena Santapakka (oik.).


Kokkolan Energialla asiakaspalvelu on kunniassa. Puhelimiin

ja sähköposteihin vastataan ripeästi, www-sivujen

palvelutarjontaa kehitetään jatkuvasti ja konttorille saapuvaa

asiakasta on vastassa hymyilevä ja kielitaitoinen

joukko ystävällisiä ammattilaisia.

Asiakaspalvelua pidetään usein itsestäänselvyytenä

eikä tulla ajatelleeksi sitä seikkaa, että hyvällä asiakaspalvelullakin

on oma vaikutuksensa sähkön hintaan. Tiukka

kilpailuttaminen viimeistä senttiä myöten vaikuttaa väistämättä

myös asiakaspalveluun ja toimintojen karsintaan.

Siltä tieltä ei yleensä ole paluuta. Todellinen tilanne valkenee

asiakkaille ehkä vasta ongelmatilanteessa, jolloin

hän huomaa, että yhteyden saaminen omaan palveluntarjoajaan

on lähes mahdotonta.

Kokkolan Energialla voidaan tyytyväisenä todeta, että

heidän asiakkailleen pystytään järjestämään yleensä saman

tien, aikaa varaamatta ja tarpeen mukaan ammattitaitoista

ja asiantuntevaa neuvontaa.

Ensimmäisen keväthulinan kynnyksellä

Osastosihteeri Taina Witick on ollut Kokkolan Energialla

töissä pari vuotta. Ensin hän oli laskutuksessa ja ostoosaston

osastosihteerinä hän on työskennellyt reilun puolen

vuoden ajan. Uuden tehtävänsä myötä Taina Witick

on juuri se henkilö, johon omakotitalon rakentajat tutustuvat

ensimmäiseksi Kokkolan Energian kanssa asioidessaan.

Talvella rakennusrintamalla on hiljaisempaa, mutta kevätauringon

lämmittäessä ja roudan sulaessa, alkavat vasarat

ja sahat heilua, ja asiakkailta näkyä yhä enemmän

Witickin juttusilla.

Vain muutaman euron tähden

Kokkolan Energialla pahoitellaan sitä, että sähkön hinnasta

puhuttaessa ja sitä kilpailutettaessa ei aina nähdä koko

kokonaisuutta, vaan toimet ja puheet voivat olla ristiriidassa

keskenään.

Henkilö voi samanaikaisesti vastustaa ydinvoimaa,

kannattaa ympäristönsuojelua ja kilpailuttaa sähkön hintansa

valiten muutaman euron erolla edullisimman vaihtoehdon,

joka usein on nimenomaan ydinvoimaa. Huomiota

tulisi kiinnittää ympäristöystävällisyyteen ja kestävään

kehitykseen. Kokkolan Energialla on esimerkiksi

tarjolla ympäristöystävällisesti tuotettua Norppa-sähköä,

jonka kuukausimaksu on vain euron tavallista kalliimpi.

Silti sillä on vain muutama sata rekisteröitynyttä käyttäjää.

– Uuden sähkösopimuksen tekijät ovat ensimmäisenä

yhteydessä minuun. Ensimmäinen kontakti tulee usein

sähköpostilla tai puhelimella, jolloin asiakkaat kyselevät

käytännön neuvoja. Vaikka moni asia voidaan jo hoitaa internetin

ja puhelimen välityksellä, ovat uuden talon sähkösopimusasiat

sellaisia, että henkilökohtainen käynti energiayhtiössä

on aina tarpeen. Me emme voi tehdä asiakkaan

hyväksi mitään, ennen kuin meillä on esimerkiksi rakentajan

tonttikaavio ja sähkösuunnitelma. Niitä rakentajilla on

hyvin harvoin valmiina sähköisessä muodossa. Meille tullaan

käymään papereiden kanssa. Samat asiat on käytävä

myös talon ostamisen yhteydessä. Me tarvitsemme talokaupoista

viralliset asiakirjat, ennen kuin voimme siirtää

sähköliittymän vanhalta asiakkaalta uudelle.

Monipuolista asiakaspalvelua

Witick korostaa mielellään erityisesti Kokkolan Energian

tarjoaman asiakaspalvelun monipuolisuutta:

– Me palvelemme asiakkaita kaikkien käytössä olevien

menetelmien avulla ja asiakas voi valita sen yhteydenottotavan,

joka hänelle tuntuu luontevimmalta. Toiset kaipaavat

välitöntä ja suoraa kontaktia henkilökohtaisen

käynnin tai puhelun kautta, toiset arvostavat sähköpostia,

joka ei ole sidottu konttorin aukioloaikoihin. Olemme

myös kehittäneet www-sivujamme jatkuvasti ja niiden

kautta moni asiakkaamme löytää jo paljon hyviä vastauksia

mieltä askarruttaviin sähkökysymyksiin. Esimerkiksi

rakentajat löytävät itselleen tarkoitetun linkin heti etusivulta.

Osastosihteeri Taina Witick

Teksti: Johanna Rantanen • Kuvat: Tomi Hirvinen

SAUNA JA SÄHKÖLAITOS

15


Satsning

på god betjäning

Karley Energi är känt för sin goda

och vänliga kundbetjäning. Försäljningssekreterare

Maria Kakkuri

sticker inte under stol med att det

är medveten strategi inom bolaget.

Hon trivs med sitt arbete som går

ut på daglig kontakt med elkonsumenter.

Eftersom Karleby Energi säljer el till hela Finland arbetar

Maria Kakkuri främst med kunder utanför Karleby. I dag

har Karleby Energi 3000 kunder utanför Karleby. Antalet

har ökat i rask takt och i fjol fick bolaget tusen nya kunder.

Kakkuri berättar att de nya kunderna fördelar sig rätt jämt

inom hela Finland, men mest kommer de från områden

där Vattenfall verkar, från kusttrakten och södra Finland.

Affärsverket Karleby Energi säger sig sälja till ett förmånligt

pris och säger att det är lätt att bli kund hos Karleby

Energi. Kakkuri intygar att så är det, priset är hennes

försäljningsargument.

– Elkonsumenterna har blivit allt mer medvetna om priset

och att det finns konkurrens. Det är främst försäljningspriset

de frågar efter och avtalets längd. Men överlag

frågar de vad det innebär att byta elförsäljare.

Kakkuri har enbart hand om småförbrukare tillsammans

med Kristiina Brandt, andra sköter kontakterna med

företag.

– Vi försöker betjäna kunderna på bästa sätt genom att

ge dem den information de vill ha. När de frågar om priser

berättar vi att de kan jämföra med andra bolag på internet

på energimarknadsverkets sidor.

Kundbetjäningen är fullständigt tvåspråkig. Varje dag

har Maria Kakkuri kontakt med svenskspråkiga kunder då

en betydande del av kunderna är svenskspråkiga.

Att byta till en annan elförsäljare är ingenting man gör

i en hast utan beslutet fattas efter noggranna jämförelser

och överväganden.

16 SAUNA JA SÄHKÖLAITOS

God kundbetjäning är en målmedveten strategi på Karleby Energi.

Försäljningssekreterare Maria Kakkuri har dagligen kontakt med

elkonsumenter från hela Finland.

– Det går inte att bestämma sig genast utan man återkommer

efter den första kontakten, antingen per telefon

eller via e-post. Offertblanketten finns också på vår

webbsida. Det är inte alla gånger så lätt att jämföra elpriser.Vi

försöker förklara hur det fungerar och vad man skall

beakta.

Allt fler besöker webbsidorna

Maria Kakkuri började på Karleby Energi i november

2002. Den största förändringen hon upplevt är att antalet

kunder ökat markant. Det är allt fler som tar kontakt.

– Vi har också utvecklat vår webbsida så att kunderna

lättare får den information de vill ha. Intresset för att besöka

våra webbsidor har också ökat mycket. Jag tror att

närmare tvåtusen besöker våra webbsidor i månaden.

Några arga samtal får Kakkuri inte.

– Nej, det är bara glada och trevliga kunder som jag

kommer i kontakt med.

Kakkuri arbetar även till en del med anskaffningen av el

som sker via elbörsen Nord Pool.

Bild: Tomi Hirvinen


TEKNIIKAN YKSIKKÖÖN

VETYPOLTTOKENNO

Tekniikan yksikölle juhlavasti luovutettu vetypolttokenno

tilattiin viime kesänä USA:sta Kokkolan Energian Sähköä

100 vuotta -juhlanäyttelyyn.

– Näyttelyn päättymisen jälkeen tekniikan yksikkö tuntui

luontevalta sijoituspaikalta polttokennolle, koska täällä

todella ymmärretään laitteen hienouden päälle ja sitä

voidaan hyödyntää opetuksessa ja opiskelussa, myyntijohtaja

Tapio Härkönen perustelee lahjoitusta.

Tekniikan yksikön johtaja Raimo Hentelä on lahjoitukseen

hyvin tyytyväinen ja toteaa, että vedystä odotetaan

tulevaisuudessa merkittävää energialähdettä.

– Jo tällä hetkellä Reykjavikin bussit käyttävät polttoaineenaan

dieselöljyn sijaan paineistettua vetyä ja vetyautot

ovat lähitulevaisuudessa tulossa sarjatuotantoon.

Myös muita käyttökohteita kehitetään innokkaasti eri

puolilla maailmaa.

UUSIA MITTARINLUKIJOITA!

Kokkolan Energialle on koulutettu neljä uutta mittarinlukijaa.

Kun Seppo Peuraharju, Pasi Järvinen, Kyösti Sillanpää

tai Kari Wilander kolkuttaa ovellanne, voitte turvallisin

mielin päästää heidät lukemaan sähkömittarinne.

Kevään kuluessa mittarit luetaan Vitikan, Ventusnevan,

Koivuhaan sekä vanha vesitorni - urheilukenttä alueilla.

Lukemakortit lähetetään Kirkonmäen, Isokylän, Palonkylän,

pohjoisosaan Halkokaria ja Rytimäelle.

Vetypolttokennoa vastaanottamassa Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun

tekniikan yksikönjohtaja Raimo Hentelä, yliopettaja

Markku Nieminen sekä insinööriopiskelijoiden edustajana

kemiantekniikan opiskelija Antti Kivikangas. Lahjaa luovuttamassa

Kokkolan Energian myyntijohtaja Tapio Härkönen ja johtokunnan

puheenjohtaja Veikko Laitila.

Itsessään sangen vaatimattoman näköinen ja pieni laite edustaa

teknologian terävintä kärkeä: Aurinkokennosta saatavalla sähköenergialla

vesi hajotetaan vedyksi ja hapeksi. Syntyvä vety varastoidaan

ja sitä poltetaan sitten polttokennossa. Polttamisessa

syntyy sähköenergiaa ja ”jätteenä” pelkästään puhdasta vettä!

VERTAILE SÄHKÖN HINTAA!

Keskellä energiamarkkinaviraston etusivua seisoo

soma säästöpossu. Possu rohkaisee kuluttajia

suorittamaan sähkön hintavertailua ja etsimään

edullisimman tarjouksen.

Ennen vertailun aloittamista, kannattaa kaivaa esille

vanha sähkölasku, johon on merkitty arviolaskutuksen

perusteena oleva vuosikulutus (kWh/vuosi). Jos käytössäsi

on aika- tai kausitariffi, löydät sähkölaskustasi myös eri

ajanjaksojen kulutusmäärät. Nämä perustiedot tarkistamalla

saat laskurista mahdollisimman tarkan ja luotettavan

hintavertailun, joka kertoo sinulle, mikä energiayhtiö

tarjoaa kertomillasi kriteereillä edullisinta sähköenergiaa.

www.energiamarkkinavirasto.fi ja www.sahkonhinta.fi

KOKKOLAN ENERGIAN SÄHKÖN

ENERGIALÄHDEJAKAUMA VUONNA 2005

BIOENERGIA 11%

TURVE 16%

KIVIHIILI 20%

MAAKAASU 2%

YDINVOIMA 29%

VESIVOIMA 20%

TUULIVOIMA 1%

Kokkolan Energian omistamilla Pohjolan Voima Oy:n voimalaitososuuksilla

tuotettiin sähköä vuonna 2005 yhteensä

320 827 MWh. Lisäksi sähköä hankittiin pohjoismaisilta

sähkömarkkinoilta 104 312 MWh. Viime vuonna

hankkimamme sähkön (425 139 MWh) tuottamiseen

käytettiin 29 prosenttia ydinvoimaa, 39 prosenttisia fossiilisia

energianlähteitä sekä turvetta ja 32 prosenttia uusiutuvia

energialäheitä.


ANNA PALAUTETTA!

Vastanneiden kesken arvomme 50 euron arvoisen lahjakortin lamppuliikkeeseen.

ARVONTAKUPONKI / UTLOTTNINGKUPONG Kokkolan

Paras artikkeli lehdessä / bästa artikeln i denna tidning:

Huonoin artikkeli lehdessä / sämsta artikeln i denna tidning:

Toiveita tulevista jutuista / i fortsättningen vill jag läsa om: KOKKOLAN ENERGIA / KARLEBY ENERGI

Nimi / namn

Osoite / adress

Tunnus / kod 5010255

Energia

maksaa

postimaksun

67003 vastauslähetys / svarsförsändelse

Palauta kuponki 13.5.2006 mennessä, niin osallistut lamppuarvontaan!

Returnera kupongen före 13.5.2006, så deltar du i utlottningen av en lampa!

More magazines by this user
Similar magazines