Lue lehti (pdf) - MEK
01.02.2013 • Views
Share Embed Flag

Lue lehti (pdf) - MEK

Lue lehti (pdf) - MEK

Lue lehti (pdf) - MEK

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
mek.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

HELSINKI<br />

MAALTA JA MERELTÄ<br />

MITÄ LENNON<br />

AIKANA TAPAHTUU<br />

matkailu<br />

<strong>MEK</strong>in asiakas<strong>lehti</strong> 3 | 2010<br />

silmä<br />

MAKUJA<br />

suomalaisesta metsästä

matkailu<br />

Sisältö<br />

2 | matkailusilmä<br />

silmä<br />

Pääkirjoitus: Hyvä palvelukokemus .......................3<br />

Silmäiltyä ..............................................................4<br />

Luovuutta ja hulluutta ...........................................6<br />

Huonoa ei voisi brändätä ....................................10<br />

Japanilaiset rakastavat suomalaista muotoilua ...11<br />

Makupaloja Suomesta .........................................12<br />

Observer´s Eye ....................................................13<br />

Kiertoajeluita maalla, merellä ja raiteilla .............14<br />

Mitä on tehokas internet-markkinointi? ..............17<br />

ILIS kannustaa asiakaslähtöisyyteen ....................18<br />

Ilmojen halki ........................................................20<br />

<strong>MEK</strong>in kuulumisia ................................................23<br />

12<br />

SUOMALAISTA RUOKAKULTTUURIA voi<br />

nyt esitellä ulkomaalaisille kätevän työkalupakin<br />

avulla.<br />

14 14<br />

HELSINGISSÄ ON MONENLAISIA<br />

kiertoajelumahdollisuuksia. Arkkitehtuurista, ruoasta<br />

ja designista kiinnostuneille on omat kierroksensa.<br />

20<br />

OTIMME SELVÄÄ, MITÄ FINNAIRIN Tokion<br />

lennon aikana tapahtuu kulisseissa.<br />

Päätoimittaja: Matti Linnoila | matti.linnoila@visitfinland.com | Toimituksen osoite: Matkailun edistämiskeskus, PL 625, 00101 Helsinki |<br />

p. 010 6058 000, f. 010 6058 333 | www.mek.fi | Ulkoasu: OSG Viestintä, Pekka Eskelinen | p. 0207 806 853 |<br />

Kannen kuva: Sre | Kirjapaino: Painoprisma Oy | Matkailusilmä ei vastaa tilaamatta<br />

lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. | Kuvapankit: Imagebank.visitfinland.com, Dreamstime<br />

| Osoitemuutokset: anne.veini@visitfinland.com

Hyvä palvelukokemus<br />

Laatu luo lujan perustan hyvälle palvelukokemukselle.<br />

Olen kuullut laadusta sellaisenkin määritelmän,<br />

että alhaisin taso on perustarpeiden tyydyttäminen,<br />

seuraava taso on ilmaistujen tarpeiden<br />

tyydyttäminen ja ylin taso sisältää sellaisia kokemuksia,<br />

joita asiakas ei osannut edes toivoa. Taso<br />

iloiset yllätykset.<br />

Pelkkään laatuun ei tietystikään tule tuijottaa.<br />

Keskeisintä on kannattava liiketoiminta. Jos ei ole<br />

kannattavaa liiketoimintaa, ei ole laatuakaan. Laatu<br />

kyllä auttaa kannattavaan toimintaan pääsemisessä<br />

tai sen ylläpitämisessä.<br />

Palvelukokemukseen kuuluu oleellisesti asenne<br />

ja ilmapiiri. Ruotsissa sitä kutsutaan isännyydeksi<br />

– miksei emännyydeksikin. Taitolaji. Ideana on, että<br />

vieraan tulee tuntea itsensä koko ajan tervetulleeksi.<br />

Ensi kontaktista käynnin loppuun saakka,<br />

mielellään sen jälkeenkin vielä. Isännyyteen kuuluu<br />

isännän läsnäoloa ja lämminhenkisyyttä. Isännän<br />

tulee rakastaa yritystään ja sen sijaintiseutua.<br />

Oikeaa isännyyttä ei voi teeskennellä eikä aitoutta<br />

kopioida.<br />

Kuulin jostain seniorisarjan hotelliketjujohtajasta,<br />

joka kävi tutustumiskäynnillä yhdessä ketjunsa<br />

hotellissa. Siellä hän määräsi kaikki hotellin huoneet<br />

remontoitaviksi. Nuori hotellinjohtaja kummas-<br />

teli: nehän ovat vielä ihan kunnossa. Seniorijohtaja<br />

vastasi: juuri siksi.<br />

Lähiruoka saisi mielestäni nousta yhä suositummaksi<br />

myös matkailun vetovoimatekijänä.<br />

Kuuntelin päivänä muutamana silmät pyöreinä, kun<br />

Markus Maulavirta kertoi chileläisistä kaloista, joita<br />

kuljetetaan Kiinaan prosessoitaviksi ja myydään sitten<br />

suomalaisille ravitsemusliikkeille alemmalla hinnalla<br />

kuin millä suomalainen kalastaja kykenisi myymään<br />

suoraan lähijärvestä nostetut Ahdin antimet.<br />

On hirmuisen sääli, että mahtava ruokavarantomme,<br />

vesistöjemme kalakanta, jää monesti<br />

hyödyntämättä kustannussyistä, ja turvaudumme<br />

tuontitavaraan. Mökillekin raahataan makkaraa<br />

grillattavaksi, vaikka meressä tai järvessä olisi paljon<br />

maukkaampaa ja terveellisempää grillitavaraa.<br />

Luomu ja lähiruoka kuitenkin nostavat päätään<br />

eikä hinta ole kaikille tärkein kriteeri. Etenkin nuorempi<br />

väki osaa luomuilla, olkoonkin, että siinäkin<br />

mennään välillä ääri-ilmiöihin, jotka ovat turhia ja<br />

ajoin jopa epäterveellisiä.<br />

Toivoisin, että me kuluttajina arvostaisimme lähiruokaa<br />

maun, terveellisyyden ja kestävän kehityksenkin<br />

näkökulmasta ja raaskisimme maksaa<br />

pennosen tai pari enemmän puhtaasta, kotimaisesta<br />

nautinnosta.<br />

Jaakko Lehtonen<br />

matkailusilmä | 3

silmäiltyä<br />

Team Finlandille hopeaa!<br />

Nimikkoveneemme, jonka menestystä Clipper<br />

09-10 Round the World Yacht Racessa olemme<br />

jännityksellä seuranneet viime vuoden syyskuusta<br />

asti, jatkoi voitokasta purjehdustaan kilpailun<br />

alkuvaiheiden tyyliin saapumalla ensimmäisenä<br />

maaliin kilpailun toiseksi ja kolmanneksi viimeisillä<br />

etapeilla Atlantin yli ja edelleen Hollantiin.<br />

Newsweek:<br />

Suomi on maailman paras maa<br />

4 | matkailusilmä<br />

Purjeongelmat tekivät viimeisestä etapista<br />

heinäkuun puolivälissä Englannin Kanaalissa kihelmöivän<br />

jännittävän. Team Finland uhkasi jopa<br />

jäädä joukosta ja saapuikin maaliin vasta toiseksi<br />

viimeisenä. Kokonaiskilpailun hopeasija kuitenkin<br />

säilyi 105,3 pisteellä, vain 1,3 pisteen päässä<br />

pronssille yltäneestä kanadalaisveneestä. Kilpai-<br />

Suomalaisia kohautti elokuun lopulla uutinen, että arvovaltainen amerikkalainen<br />

viikko<strong>lehti</strong> Newsweek oli monipuolisin mittarein arvioinut Suomen maailman<br />

parhaaksi paikaksi asua. Saksalainen Bild lisäsi asiasta kertoessaan<br />

vielä oma-aloitteisesti, että Suomi on paitsi paras asuinpaikka, myös ”wunderschön”,<br />

erittäin kaunis maa, ja tarjosi todisteeksi joukon kauniita valokuvia.<br />

Mervi Holmén, <strong>MEK</strong>in maakuva- ja markkinointijohtaja, kommentoi tyytyväisenä<br />

julkisuutta ja toteaa, että se on yksi hyvä asia monien joukossa, joskin<br />

sen vaikutus sellaisenaan jää suhteellisen lyhytaikaiseksi.<br />

– Toivottavasti se vaikuttaa positiivisesti suomalaisten itsetuntoon ja terveeseen<br />

ylpeyteen omasta maastaan. Sitä kautta vaikutus voi olla hyvä myös<br />

Suomen maakuvaan. Suomeen suuntautuvaan matkailuun ei uutisella juuri<br />

välitöntä vaikusta ole, mutta voitto oli ilahduttava ja kannustava Suomi-brändityössä.<br />

•<br />

lun voitti Spirit of Australia -niminen venekunta.<br />

Team Finlandin kipparit, alkumatkan Eero<br />

Lehtinen ja loppumatkan Rob McInally, sekä<br />

monikansallinen miehistö ansaitsevat lämpimät<br />

onnittelut suurenmoisesta suorituksesta läpi lukemattomien<br />

suurten ja pienten haasteiden. •<br />

Lapin Markkinointi Oy konkurssiin<br />

Vuoden ajan tervehdyttämissuunnitelmia yhdessä Lapin kuntien, matkailuelinkeinon<br />

ja Finnveran kanssa valmistellut Lapin Markkinointi Oy<br />

on päätynyt jättämään konkurssihakemuksen Lapin käräjäoikeudelle<br />

14. syyskuuta.<br />

Käynnissä olleet markkinointihankkeet on keskeytetty ja loppuvuodelle<br />

suunnitellut kansainväliset markkinointikampanjat pyritään<br />

toteuttamaan matkailun alueorganisaatioiden voimin. Ensi vuoden<br />

alusta lähtien entistä laajapohjaisempi kansainvälinen matkailumarkkinointi<br />

on suunniteltu toteutettavaksi Lapin liiton toimesta.<br />

Lapin Markkinointi Oy perustettiin 1996, mistä lähtien yhtiö on<br />

koordinoinut ja toteuttanut Lapin matkailun yhteismarkkinointia EUhankerahoituksella.<br />

Yhtiö siirtyi Lapin kuntien omistukseen vuonna<br />

2007, sillä ei ole hanketoiminnan ohella muuta liiketoimintaa. •

1 xKIRJA<br />

The Rough Guide to Finland<br />

Maailman luetuimpiin matkaoppaisiin kuuluva Rough<br />

Guides on ensimmäistä kertaa julkaissut oman opaskirjan<br />

vain Suomesta. Aikaisemmin Suomi oli osana yhteispohjoismaista<br />

opasta The Rough Guide to Scandinavia.<br />

Internetin aikakaudellakaan painettu opaskirja ei<br />

suinkaan ole kuollut tai edes kuolemassa. Kehittyvistä<br />

digitaalipalveluista huolimatta moni matkailija haluaa<br />

käyttöönsä perinteisen, helposti mukana kulkevan painotuotteen<br />

niin matkan suunnitteluvaiheessa kuin varsinkin<br />

itse matkan aikana.<br />

Rough Guides on kotimaansa Iso-Britannian suurin ja<br />

tunnetuin matkakirjasarja, jota myydään kaikkialla maailmassa.<br />

Vuonna 2008 sen 350 eri opasta myytiin lähes<br />

neljä miljoonaa kappaletta.<br />

Suomi-oppaan toimittajat Roger Norum ja James<br />

Proctor tekivät kirjaa varten mittavan taustatyön tutustuen<br />

Suomen kohteisiin ja tarjontaan yli vuoden ajan.<br />

Paitsi ulkomaisille vierailijoille kirja soveltuu mainiosti<br />

apuvälineeksi kotimaan matkailijankin käteen. Siinä on<br />

muun muassa runsaasti hyviä vinkkejä pienellä budjetilla<br />

matkustavien iloksi ja hyödyksi. •<br />

La Tour d’Argent vierailee Helsingissä 7.–8.10.<br />

Helsingissä koetaan lokakuun alussa ranskalaisen ruoan tähtihetkiä, kun vuonna 1582 perustettu<br />

maailmankuulu pariisilaisravintola saapuu tuiki harvinaiselle kahden päivän keittiövierailulle ravintola<br />

Savoyhin Helsingissä.<br />

Kumpanakin päivänä on tarjolla lounas omine menuineen sekä gaalaillallinen. La Tour d’Argent<br />

tunnetaan erityisesti vertaansa vailla olevasta viinikellaristaan, niinpä vierailun menutkin luonnollisesti<br />

rakentuvat hyvien viinien ympärille. Yhtenä huipentumana on La Tour d’Argentin oman samppanjan<br />

maistattaminen ensimmäistä kertaa Suomessa. Tätä herkkujuomaa on vierailun jälkeenkin<br />

saatavana Savoyssa, yksinoikeudella. •<br />

Oopperaa kaikille<br />

Kansallisoopperan ja Kulttuurirahaston yhteinen suurhanke kutsuu koululaiset Oopperaan.<br />

Suomen Kansallisoopperan 100-vuotisjuhlien kunniaksi yhteensä 7000 seitsemäsluokkalaista<br />

eri puolilta Suomea saa nauttia maksuttomasta oopperaelämyksestä vuonna 2011. Koululaisten<br />

ja heidän valvojiensa pääsylippu- ja matkakulut kustantaa Suomen Kulttuurirahasto.<br />

Ooppera puolestaan tarjoaa opettajille koulutuksen, jonka avulla oppilasryhmät voivat<br />

valmistautua oopperakokemukseen.<br />

Ilmoittautuminen päättyi syyskuun alussa ja mukaan pääsevät koulut valitaan sen jälkeen<br />

tasapuolisesti eri puolilta maata arvonnalla.<br />

Savonlinnan Oopperajuhlilla on puolestaan käynnissä ainutlaatuinen projekti, jossa kuka<br />

tahansa saa mahdollisuuden osallistua uuden oopperan luomiseen. Internetissä toimiva yhteisö<br />

saa kirjoittaa, säveltää, ohjata, puvustaa ja lavastaa oopperan alusta loppuun. Tulokset<br />

nähdään kesän 2012 Oopperajuhlilla. Lisätietoja: www.operabyyou.com. •<br />

koonnut: matti linnoila<br />

Pohjoismaiden suurin<br />

matkailuhanke<br />

Lappeenrannassa<br />

Saimaan rannalla, Rauhassa, on käynnissä erittäin<br />

suuren ja monipuolisen matkailukeskuksen<br />

rakentaminen. Jo kesällä 2011 valmistuu<br />

221-paikkainen kylpylähotelli oheispalveluineen,<br />

muun muassa vesipuisto hyvinvointiosastoineen,<br />

ravintolamaailma ja monitoimijääareena. Hotellin<br />

yhteyteen rakennetaan myös 65 lomahuoneistoa,<br />

joista kaikista on näköala Saimaalle.<br />

Vuoteen 2020 mennessä alueelle tulee suunnitelmien<br />

mukaan 8000 vuodepaikkaa, jolloin<br />

palvelukokonaisuuteen on investoitu noin 200<br />

miljoonaa euroa. Hanke on alansa suurin Pohjoismaissa<br />

ja sillä on mittava merkitys varsinkin<br />

Kaakkois-Suomen matkailulle. Muutaman tunnin<br />

matkaetäisyydellä tulevasta Holiday Club Saimaasta<br />

sijaitsevat niin Suomen, Venäjän kuin Baltian<br />

suurkaupungit, yhteensä noin 10 miljoonaa<br />

ihmistä.•<br />

matkailusilmä | 5<br />

kuva: Pöyry architects

teksti: Pirkko soininen | kuvat: royal ravintolat oy<br />

6 | matkailusilmä<br />

Ravintola Elite on yksi niistä kulttuurihistoriallisesti<br />

arvokkaista miljöistä, jotka on haluttu säilyttää<br />

ennallaan.<br />

Luovuu<br />

MIA ja KASPERI SAARI ovat<br />

rakentaneet kukoistavan<br />

ravintolabisneksen sydämellä<br />

ja luovalla hulluudella.

tta<br />

ja<br />

hulluutta<br />

Saaren ja Hynnisen perheiden omistama Royal Ravintolat<br />

avasi Hotel Havenin puolitoista vuotta<br />

sitten Unioninkadulle Helsinkiin. Kaunis, kodinomainen<br />

hotelli kuuluu ainoana suomalaisena kansainväliseen<br />

Small Luxury Hotels of the World -ketjuun.<br />

Ovista sisään astuva ulkomaalainen matkailija huo-<br />

kaisee heti ala-aulassa: ”Oh, so beautiful”. Tämä kertoo<br />

paljon siitä, millaisen ensivaikutelman ylellinen, mutta<br />

samalla kodikas hotelli antaa.<br />

Tapaamme Mia Saaren kanssa aulabaarissa. Upottavat<br />

ja isot sohvat houkuttelevat levähtämään ja nauttimaan<br />

kupillisen höyryävää kahvia. Mia Saari on tyylikäs<br />

matkailusilmä | 7<br />

>

ja ystävällinen. Hän kiiruhtaa paikalle palaverista,<br />

jossa on suunniteltu Syöpäsäätiön hyväntekeväisyystilaisuutta.<br />

Royal Ravintoloiden uusin Hotel Fabian<br />

avattiin rytinällä samana viikonloppuna, kun<br />

U2 konsertoi Helsingissä.<br />

– Saimme harjoitella ihan täydellä hotellilla,<br />

mikä on harvinaista, naurahtaa Mia Saari.<br />

– Kummatkin hotellit ovat pieniä ja meidän<br />

näköisiämme. Ne tuovat synergiaetuja ravintoloille.<br />

Luulen, että matkailijat hakevat nyt<br />

yksilöllisempiä ja pienempiä hotelleja. Isot ketjuhotellit<br />

eivät enää innosta. Kehitys voi liittyä<br />

koko elämäntyylin yksilöitymiseen. Meillä on<br />

paljon jo sekä ulkomaalaisia että kotimaisia vakioasiakkaita.<br />

Saaret eivät ole mitenkään erityisesti mainostaneet<br />

hotellejaan, parasta mainosta ovat olleet<br />

asiakkaiden omakohtaiset positiiviset kokemukset<br />

ja kommentit.<br />

Mia Saari kertoo ylpeänä, että matkailualan<br />

sivustoilla netissä molemmat hotellit ovat kärjessä<br />

Helsingin hotelleista puhuttaessa.<br />

– Olen siitä kamalan ylpeä. Sosiaalinen media<br />

on mullistanut ravintola- ja hotellibisneksen.<br />

Mia Saari nostaa esimerkiksi Café Strindbergin.<br />

Kun Helsingin Sanomat uutisoi perinteisen<br />

ravintolan vuokrasopimuksen loppumisesta, oli<br />

Facebookiin perustettu jo klo 03.30 Pelastakaa<br />

Strindberg -ryhmä. Kuluttajilla on ihan eri tavalla<br />

valtaa kuin aiempina aikoina. Uudet vaikuttamisen<br />

kanavat ovat antaneet äänen tavallisille<br />

ihmisille. Ja se ääni painaa. Strindberg tuli<br />

pelastetuksi.<br />

– Olin tästä kaikesta hämilläni ja onnellinen.<br />

Että ihmiset ovat luoneet paikkaan sellaisen<br />

tunnesiteen, että he ovat valmiita taistelemaan<br />

sen säilymisen puolesta.<br />

Royal Ravintoloihin kuuluu 27 ravintolaa,<br />

8 | matkailusilmä<br />

joukossa on monta ikoniksi kohonnutta, joilla<br />

on upea historia, kuten Savoy, Katajanokan Kasino,<br />

Kulosaaren Casino ja Elite.<br />

– Näiden ravintoloiden kohdalla meidän pitää<br />

vain huo<strong>lehti</strong>a siitä, että ne pysyvät mukana<br />

ajan kehityksessä. Miljöötä pitää vaalia. Savoyssa<br />

pitää katsoa, että Alvar Aallon tuolien kankaat<br />

ovat kunnossa. Nykyaika näkyy palvelussa<br />

ja lautasella.<br />

– Ihmiset haluavat, että Savoy on Savoy ja<br />

Elite on Elite. Se tuo turvaa. Joidenkin asioiden<br />

on säilyttävä ennallaan, sillä niin monet asiat<br />

muuttuvat joka tapauksessa. Jos näissä ravintoloissa<br />

muuttaa jotain, sen täytyy olla niin hienovaraista,<br />

ettei asiakas edes huomaa sitä.<br />

Mia Saari viittaa kiertoon, jolla Helsinkiin<br />

perustetaan uusia ravintoloita. Monet elävät vain<br />

hetken aikaa ja toisaalta ravintoloiden määrä lisääntyy<br />

koko ajan.<br />

– Terve kilpailu on toki kuluttajille hyvä asia.<br />

– Ravintola- ja hotellitoiminnassa tärkeimmät<br />

kolme asiaa ovat sijainti, palvelu ja<br />

laatu, Mia Saari tiivistää.<br />

Jos sijainti on huono, ravintola tai hotelli ei<br />

menesty, oli mikä hyvänsä. Sijainnin lisäksi palvelun<br />

tason ja laadun täytyy olla huippuluokkaa.<br />

– Meidän tulee tarjota asiakkaalle aina joku<br />

positiivinen yllätys, jotain vähän enemmän mitä<br />

hän on osannut odottaa. Joku yllätyksellinen<br />

elämys, joka jää mieleen.<br />

Mia Saari ei väsykään kiittelemään osaavaa<br />

ja palveluhenkistä henkilökuntaa, jotka tekevät<br />

kaiken mahdollisen asiakkaan palvelemiseksi.<br />

Voi vain ihmetellä, mistä Saaret ovat onnistuneet<br />

kaappaamaan tällaista henkilökuntaa, kun<br />

toisaalla valitetaan, että suomalaiset eivät osaa<br />

palvella.<br />

– En tiedä. Ehkä hyvä kiirii kauas. Meille<br />

halutaan töihin, sillä meidät koetaan ilmeisesti<br />

hyvänä työnantajana. Toisaalta havaittavissa on<br />

kyllä tilanteen huononeminen. Hyvää henkilökuntaa<br />

on entistä vaikeampi saada. Tulevaisuudessa<br />

tarvitsemme yhä enemmän ulkomaalaista<br />

työvoimaa säilyttääksemme palvelun tason.<br />

Ei Perttelin tyttö vielä lukiolaisena tiennyt,<br />

että haluaa ravintola-alalle. Yksi asia oli tosin<br />

jo silloin selvä. Mia ja Kasperi Saari aloittivat<br />

seurustelun jo lukiossa ja lukion jälkeen he<br />

hakeutuivat kesätöihin ravintolaan ja sitten alaa<br />

opiskelemaan.<br />

Jo vuonna 1987 Mia Saari ryhtyi yksityisyrittäjäksi.<br />

1990-luvun alussa alkoi yhteistyö<br />

Pertti Hynnisen kanssa, tällöin parivaljakko otti<br />

hoitaakseen ravintolat NJK:n, Kulosaaren Casinon<br />

ja Ravintola Sipulin.<br />

Royal Ravintolat Oy on perustettu 1999 ja<br />

silloin Kasperi Saari tuli mukaan yhtiön toimitusjohtajaksi.<br />

Tuolloin Arctia myi Scandicille<br />

hotellinsa, mutta Scandic ei halunnut säilyttää<br />

ravintolatoimintaa, joten he myivät ravintolapalvelut<br />

pois. Aikaisemmin kumpikin Saari teki<br />

erilaisia töitä myös ravintola-alan ulkopuolella.<br />

He työskentelivät niin Turun Hamburger Börsissä,<br />

Ahvenanmaalla kuin Tahkollakin. Kasperi<br />

oli töissä myös mainostoimistossa ja matkatoimistossa.<br />

Miakin kävi välillä katsomassa ihan<br />

muita aloja, mutta veri veti takaisin. Nyt Royal<br />

Ravintoloihin kuuluu 27 ravintolaa sekä kaksi<br />

hotellia ja konserni työllistää noin 500 ihmistä.<br />

Miten ihmeessä kymmenessä vuodessa on ehtinyt<br />

tapahtua niin paljon?<br />

– Joka vuosi on kehitetty toimintaa, on ostettu<br />

ja remontoitu. Olemme pistäneet joitakin<br />

paikkoja ihan täysremonttiin ja uusineet konseptin<br />

kokonaan. Ajatellaan vaikka Ravintola<br />

Teatteria, joka oli aiemmin Happy Days -ravintola<br />

aivan eri konseptilla.<br />

Konseptin rakentaminen on koko liiketoiminnan<br />

onnistumisen ydin. Samalla se on myös<br />

haastavin osa. Tärkein kysymys kuuluu: kenel-

Royal Ravintolat haluaa tarjota elämyksiä, joissa yhdistyvät ensiluokkainen palvelu ja laatu.<br />

Menestyksen takana on raaka työ ja hulluus. Työtä on tehty aina enemmän sydämellä kuin järjellä.<br />

le ravintola on suunnatta, millaisia asiakkaita<br />

haluamme?<br />

Mian mukaan ruokakulttuurin kehittämiseen<br />

tulisi jatkossa panostaa yhä enemmän. Siihen<br />

tarvitaan myös valtiovallan apua.<br />

– Ruotsissa ja Norjassa esimerkiksi kokkimaajoukkueiden<br />

koulutukseen satsataan hirveäs-<br />

ti rahaa, Suomen joukkue harjoittelee pienellä<br />

budjetilla ja työajan ulkopuolella.<br />

Mia Saari haluaa korostaa suomalaisen ruoan<br />

hyvyyttä.<br />

– Meillä on maailman parhaat raaka-aineet,<br />

kalat, marjat ja sienet, sillä ne tulevat puhtaasta<br />

luonnosta. Ja meillä on neljä vuodenaikaa, jotka<br />

tuottavat aina uusia ihania raaka-aineita.<br />

Royal Ravintoloiden Ravintola Nokassa on<br />

käytössä V.I.P Very Important Producer -sertifikaatti.<br />

Se myönnetään pientuottajille, jotka toimittavat<br />

ensiluokkaisia raaka-aineita.<br />

– Ravintola Savoyssa on omat mehiläiskennot<br />

ja yrttitarha. Näitä ravintolan itse tuottamia<br />

raaka-aineita hyödynnetään keittiössä.<br />

Jokainen tarjoilija pystyy kertomaan, mistä<br />

kala on pyydetty ja mistä liha on kotoisin.<br />

Tuotteet tulevat pieniltä toimittajilta. Ruoan<br />

alkuperä on nykyään tärkeä arvo. Jäljitettävyys<br />

ja läpinäkyvyys pitää näkyä myös ravintoloissa.<br />

Finlandia-ravintolalle, Ravintola Savoylle<br />

sekä Ravintola NJK:lle on myönnetty Pohjoismainen<br />

ympäristömerkki, Joutsenmerkki.<br />

– Viime vuosina ravintola-ala on kehittynyt<br />

huimasti. Kun tulin alalle 70-luvulla, kokkia ei<br />

salin puolella useasti näkynyt ja ruoan taso oli<br />

jotain ihan muuta. Nyt meidän kokkimme tulevat<br />

ylpeinä saliin kertomaan ruoista ja raakaaineista<br />

sekä tervehtimään asiakkaita.<br />

Kokkiohjelmat ja ajan henki ovat tehneet<br />

kokeista trendikkäitä. Nyt Mia Saari toivoo samanlaista<br />

ilmiötä salihenkilökunnalle.<br />

– Korkean ammattitaidon arvostaminen ei<br />

”Tästä työstä on pakko pitää, koska<br />

se on niin rankkaa ja aikaa vievää.”<br />

ole vielä läheskään samalla tasolla kuin muualla<br />

Euroopassa. Ei ole paljon auttanut, vaikka valitaan<br />

Vuoden Hovimestareita, Baristoja ja Sommeliereja.<br />

Mia Saari miettii pitkään, kun häneltä kysyy,<br />

mikä on menestyksen salaisuus.<br />

– Meillä on hyviä ihmisiä töissä ja luotettavia<br />

yhteistyökumppaneita. Lisäksi yrittäminen<br />

vaatii hulluutta ja luovuutta. Kaikenlainen hulluus<br />

on suotavaa, Mia Saari nauraa.<br />

– Olen monta kertaa miettinyt, teemmekö<br />

tätä työtä järjellä vai sydämellä. Olen tullut siihen<br />

tulokseen, että sydämellä. Tästä työstä on<br />

pakko pitää, koska se on niin rankkaa ja aikaa<br />

vievää. Jos minusta ei olisi mukavaa lähteä töihin,<br />

olisi syytä lopettaa nämä hommat.<br />

Kotona Saaret eivät puhu työasioista, pyrkivät<br />

ainakin siihen. Myös Mian ja Kasperin poika<br />

Roni on töissä perheyrityksessä, hän vetää hotellitoimintaa.<br />

– Olemme kumpikin aika räiskyviä luonteeltamme,<br />

joten on parempi, ettei työasioista<br />

puhuta kotana. Yhtiökumppani Pertti Hynninen<br />

on itse rauhallisuus ja tasapainotti tätä tiimiä,<br />

mutta nyt hän toimii hallituksessa. Jos pitää<br />

valita, Kasperi on järki ja minä tunteet. •<br />

ROYAL RAVINTOLAT on alansa suurin<br />

yksityisesti omistettu yrityskokonaisuus<br />

Suomessa, johon kuuluvat emoyhtiö<br />

Royal Ravintolat Oy sekä sen kokonaan<br />

omistama tytäryhtiö Oy Union Hotels Ab.<br />

Toimipisteitä ovat Hotel Haven, elokuussa<br />

2010 avattu Hotel Fabian sekä yhteensä<br />

27 ravintolaa 21 eri toimipisteessä.<br />

Nämä yhdessä työllistävät Helsingissä yli<br />

500 henkilöä. Liikevaihtotavoite vuodelle<br />

2010 on noin 62,5 miljoonaan euroa.<br />

matkailusilmä | 9

teksti: Pirkko soininen | kuva: east office of finnish industries<br />

HUONOA<br />

ei voisi brändätä<br />

Suomen maabrändityöryhmässä mukana oleva RENÉ NYBERG nostaisi<br />

mieluusti esiin suomalaisen koulutuksen tason. Suomalaiset eivät aina<br />

edes itse tiedosta omia vahvuuksiaan, mikä tekee niiden markkinoimisesta<br />

entistäkin haastavampaa.<br />

René Nyberg on ystävällinen, mutta<br />

kiireinen. Ulkoministeriössä<br />

pitkän uran tehnyt diplomaatti<br />

elää edelleen matkalaukkuelämää,<br />

vaikka johtaakin Helsingissä<br />

East Office of Finnish Industries -toimistoa,<br />

jonka Sitra ja 18 suomalaista suuryritystä<br />

perustivat pari vuotta sitten vauhdittamaan Suomen<br />

liiketoimintaa ja investointeja Venäjällä.<br />

Suomen maabrändityöryhmässä mukana<br />

oleva René Nyberg on kokeneimpia ulkoasiainhallinnon<br />

virkamiehiä. Ennen nykyistä työtänsä<br />

hän toimi Suomen Berliinin suurlähettiläänä<br />

ja sitä ennen Suomen Moskovan suurlähettiläänä<br />

Hän kehuu brändityöryhmän koostumusta<br />

monipuoliseksi ja työskentelyä erittäin mielenkiintoiseksi<br />

ja ajatuksia avartavaksi.<br />

– Työryhmässä on ollut tarkka työnjako ja<br />

Jorma Ollilan vahva vaikutus on näkynyt sekä<br />

kokoonpanossa että tavoitteellisessa työskentelyssä,<br />

René Nyberg kiittää.<br />

Nyberg on tuonut työryhmään sekä taloudellista<br />

että poliittista näkökulmaa. Hänen taustassaan<br />

yhdistyvät syvällinen Venäjän ja Saksan<br />

tuntemus.<br />

– Tiedän, mitä venäläiset ajattelevat Suomesta<br />

ja toisaalta sen, miten saksalaiset kokevat<br />

Suomen.<br />

– Ulkomaalaiset noin ylipäätään näkevät<br />

meidät osana Skandinaviaa. Ei siellä useinkaan<br />

tiedetä, mikä on suomalaista, mikä norjalaista<br />

tai mikä ruotsalaista. Mutta meillä on omalaa-<br />

10 | matkailusilmä<br />

tuinen brändi, jota voimme kirkastaa. Toisaalta<br />

on hyvä muistaa, ettei ole ollenkaan paha asia,<br />

että meidän mielletään osaksi Skandinaviaa.<br />

– Huonoa ei voi brändätä. Meillä on paljon<br />

vahvuuksia, joita emme edes aina itse tiedosta.<br />

Jopa seitsemän tuhannen kilometrin päässä entisen<br />

Neuvostoliiton alueella muistetaan edelleen<br />

esimerkiksi Valion Viola-juusto, joka oli<br />

Neuvostoliitossa sulatejuustojen markkinajohtaja.<br />

Jotkut suomalaiset brändit elävät erittäin<br />

voimakkaasti.<br />

– Kun tulin ulkoministeriöön töihin vuonna<br />

1971, vain harva meistä oli asunut ulkomailla.<br />

Sittemmin olen itse asunut vuosia perheen kanssa<br />

Venäjällä, Belgiassa, Amerikassa, Itävallassa<br />

ja Saksassa ja suomalaiset ovat muutenkin kansainvälistyneet.<br />

Muualla asuminen ja työskenteleminen<br />

on terveellistä, kaukaa näkee usein<br />

paremmin Suomen vahvuudet.<br />

Nyberg muistuttaa perspektiivin tärkeydestä.<br />

Jos pysyy Suomessa ja näkökulma on tiukasti<br />

suomalaislähtöinen, ei näe myöskään niitä asioita,<br />

joissa Suomi on menestyksekäs.<br />

Nybergin mukaan Suomen kehitys on ollut<br />

huiman nopeaa. Kun perhe muutti Bonniin<br />

1991, he yllättyivät siitä, että siellä oli vielä analoginen<br />

puhelinjärjestelmä, kun Suomessa oli jo<br />

siirrytty digitaaliseen. Kehitys tapahtui jotenkin<br />

vaivihkaa ja nyt pitää vain pitää huoli siitä, että<br />

pysymme teknologiassa kärjessä.<br />

– Toki Euroopassa hyvin muistetaan myös<br />

René Nyberg uskoo, että suomalaisten rehellisyys<br />

ja luotettavuus ovat valtteja myös matkailumarkkinoinnissa.<br />

Suomen kamppailu toisessa maailmansodassa ja<br />

ihan ehdottomasti suurin saavutuksemme onkin<br />

ollut se, että säilyimme itsenäisinä. Voimme<br />

vain katsoa lahden yli Viroon ja miettiä, minkälaista<br />

kaikki olisi ollut toisessa tilanteessa. Itsenäisyys<br />

on mahdollistanut kaiken muun.

Nyberg toteaa, että venäläiset pitävät suomalaisista ja<br />

Suomesta. Pietarin ylä- ja keskiluokasta lähes kaikki ovat käyneet<br />

Helsingissä, mutta Moskovassa Suomi tunnetaan jo huonommin.<br />

– Venäläiset hämmästelevät sitä, ettei automatkalla Pietarista<br />

Helsinkiin näy matkan varrella yhtään poliisia. Poliisien<br />

ja vankien lukumäärä Suomessa on Euroopan alhaisin suhteutettuna<br />

väestömäärään. Esimerkiksi Venäjällä yksi prosentti<br />

kansalaisista on vankiloissa, samoin Yhdysvalloissa.<br />

– Bolsevikeilla on mielestäni kaksi saavutusta. Toinen oli<br />

Hitlerin pysäyttäminen ja toinen lukutaidottomuuden poistaminen.<br />

Neuvostoliittolaisissa kouluissa annettiin myös ensiluokkaista<br />

matemaattisluonnontieteellistä opetusta. Nyt<br />

koulutuksen taso on romahtanut, ja venäläisetkin seuraavat<br />

vaikuttuneina sivusta Suomen menestystä. Neuvostoliiton järjestelmä<br />

kasvatti sentään monta Nobel-palkittua tutkijaa.<br />

Myös saksalaiset hämmästelevät Suomen koulujärjestelmää<br />

ja menestystämme PISA-tutkimuksissa. Nyberg viittaa<br />

Suomen peruskoulu-uudistukseen 1970-luvulla. Yhtenäiskoulu<br />

takasi kaikille lapsille varallisuudesta huolimatta<br />

yhtäläisen mahdollisuuden opiskella.<br />

– Uudistus herätti tuolloin paljon polemiikkia, mutta se<br />

vietiin läpi niin hyvin, että soraäänet vaimenivat pian.<br />

Uudistuksen yhteydessä laitettiin remonttiin myös opettajakoulutus.<br />

Tuosta lähtien kaikilla opettajilla lastentarhanopettajista<br />

lähtien on ollut akateeminen loppututkinto.<br />

– Saksassa asuessani painoin mieleeni pari faktaa suomalaisesta<br />

koulujärjestelmästä. Suomessa peruskoulun keskeyttää<br />

noin promille oppilaista, kun Saksasssa luku on kymmenen<br />

prosentin luokkaa.<br />

Nyberg kiistää, että suomalainen koulujärjestelmä olisi<br />

tasapäistävä. Kaikki vain saavat samanlaiset lähtökohdat elämään.<br />

– Juttelin kerran erään suomalaisen tutkijan kanssa, joka<br />

väitteli London School of Economicsissa. Hän totesi, että sinne<br />

saapuvat suomalaiset tulevat kaikki eri lukioista ja yliopistoista,<br />

mutta jo Ruotsista tulevat ovat yleensä samojen yksityisten<br />

eliittikoulujen kasvatteja.<br />

– Tätä meidän pitäisi myös tuoda esille. Mielikuvaa ei voi<br />

rakentaa tyhjän päälle, mutta koulujärjestelmämme on herättänyt<br />

niin paljon positiivista huomiota maailmalla, että siitä<br />

kannattaa ammentaa.<br />

– Kyllähän meidän valttejamme ovat luotettavuus ja perusrehellisyys.<br />

Täällä tartutaan ongelmiin. Jos suomalaiset havaitsevat<br />

ongelman, aletaan heti miettiä, miten sen voisi ratkaista.<br />

– Haasteemme taas on elinkeinoelämän rakenne ja muutospaine.<br />

Myös väestön ikääntyminen tulee ratkaista jotenkin,<br />

jos haluamme säilyttää kilpailukykymme.<br />

Hallittu maahanmuutto on tehokkain keino ratkaista ongelma.<br />

Maahanmuuttoproblematiikasta Suomen kannattaisi<br />

Nybergin mukaan ottaa mallia Ruotsista tai Saksasta, joilla<br />

on hyvin samantyylinen tilanne. He kulkevat tässä asiassa<br />

vain Suomen edellä. Toisten virheistä ja onnistumisista kannattaa<br />

ottaa oppia.<br />

– Kaikki on kiinni lasten ja erityisesti äitien koulutustaustasta.<br />

Maahanmuuttajaäidit on integroitava yhteiskuntaan, sillä<br />

äitien koulutustausta ennakoi perheen lasten menestymistä<br />

ja sopeutumista. •<br />

Japanilaiset<br />

rakastavat<br />

suomalaista<br />

muotoilua<br />

Muotoilun lisäksi japanilaiset viehättyvät Suomen<br />

luonnosta ja kauniista kaupungeista, kertoo<br />

JTB World Vacation -matkatoimiston Euroopan<br />

myynnistä vastaava Ms. Masayo Kuge.<br />

Ovatko japanilaiset kiinnostuneita matkustamaan Suomeen? Mitkä<br />

asiat vaikuttavat heidän matkustuspäätöksiinsä?<br />

Japanilaisten kiinnostus Suomea kohtaan on viime aikoina ollut kasvussa.<br />

Yhtenä syynä on skandinaavinen muotoilu. Marimekko ja Iittala ovat kasvaneet<br />

tunnetuiksi brändeiksi myös Japanissa. Toisena syynä on medianäkyvyyden<br />

lisääntyminen. Myös päivittäinen suora lentoyhteys Helsingin ja Naritan<br />

väillä on madaltanut ihmisten kynnystä lähteä tutustumaan Suomeen.<br />

Mitä japanilaiset hakevat Suomesta? Minkä tyyppisiä kokemuksia ja<br />

elämyksiä he haluavat? Ovatko odotukset muuttuneet viime aikoina?<br />

Luonto, shoppailu ja kaupunkiretket vetoavat. Japanilaiset haluavat kokea<br />

kaupunkeja, jotka ovat erilaisia kuin kotimaassa. He haluavat valmiiden kiertomatkojen<br />

lisäksi yhä enemmän kokea Suomea omatoimisesti.<br />

Millaista palautetta olette saaneet niiltä ihmisiltä, jotka ovat<br />

matkailleet Suomessa?<br />

Suomessa matkailleet ovat kehuneet luontoa, kauniita kaupunkeja ja turvallisuutta.<br />

Suomalainen muotoilu jää erityisesti japanilaisten mieleen. Kritiikkiä<br />

japanilaiset ovat antaneet kalliista hinnoista ja hotellien kehnoista ilmastointilaitteista.<br />

Onko teillä matkanjärjestäjänä erityisiä toiveita Matkailun edistämiskeskukselle<br />

ja suomalaisille matkailupalveluiden tuottajille?<br />

Kaupunkikiertueiden tarjonta saisi olla laajempi. Myös kohdemarkkinointia<br />

tulisi lisätä. Kohdemarkkinoinnissa tulisi kertoa mitä uniikkia Suomi tarjoaa<br />

– jotain mitä ei saa mistään muualta maailmassa.<br />

Miltä tulevaisuus näyttää? Uskotteko, että japanilaisten into matkustaa<br />

Suomeen lisääntyy tulevaisuudessa?<br />

Kiinnostuksen kasvua Suomea kohtaan on havaittavissa. Ryhmämatkojen<br />

lisäksi myös omatoimimatkat ovat lisääntymään päin, joten japanilaisturismin<br />

kasvu Suomessa on todennäköistä.<br />

Lisääkö nopea pääsy Pietariin japanilaisten kiinnostusta matkustaa<br />

Suomeen?<br />

Etenkin viisumipakon poistumisen myötä mahdollisuus poiketa Pietarissa<br />

saattaa lisätä houkutusta tulla Suomeen. •<br />

teksti: lasse Pulkkinen<br />

matkailusilmä | 11

teksti: maija rauha, | kuva: sre<br />

Makupaloja Suomesta<br />

Makupaloja Suomesta -aineisto on<br />

tehty ulkoministeriön tuella osana<br />

Suomalaisen ruokakulttuurin<br />

edistämisohjelmaa (Sre).<br />

– Esitteen, PowerPoint-esityspohjan ja kuvapankin<br />

avulla halutaan helpottaa kaikkien niiden<br />

tehtävää, jotka osallistuvat Suomi-kuvan rakentamiseen<br />

ulkomailla. Aineistoa voi tietenkin<br />

käyttää myös Suomessa. Ruokahan on luonteva,<br />

jokaiselle tuttu puheenaihe uusienkin tuttavuuksien<br />

seurassa, aineiston koonnut ETM Minna<br />

Kantén toteaa.<br />

Kantén toivoo, että suomalaiset tarjoaisivat<br />

ulkomaalaisille vierailleen nimenomaan suomalaista<br />

ruokaa. Samalla päästään kertomaan, mitä<br />

ainutlaatuista ja kiinnostavaa ruokakulttuuriimme<br />

liittyy.<br />

– Vähättelemme helposti itseämme ja osaamistamme,<br />

vaikka meillä on paljon aihetta ylpeyteen.<br />

Aineisto innostaa puhumaan suomalaisen<br />

ruoan ja ruokakulttuurin puolesta ja<br />

varmistaa, etteivät perustelut lopu kesken, hän<br />

sanoo.<br />

Yksi aineiston teemoista on pohjoinen luonto,<br />

joka muodostaa ruokakulttuurimme perustan.<br />

– Sitä ei meiltä voida ottaa pois ja toisaal-<br />

12 | matkailusilmä<br />

Suomalainen ruoka ja ruokakulttuuri tulevat lähes aina puheeksi<br />

ulkomaalaisten kanssa. Mitä heille kannattaisi kertoa? Mitä kiinnostavaa<br />

ja ainutlaatuista meillä on? Uusi esite, diaesitys ja kuvapankki auttavat alkuun.<br />

ta elämme sen ehdoilla. Pohjoinen luonto tuottaa<br />

raaka-aineita, joiden aromikkuus on vailla<br />

vertaa. Luontosuhteemme on läheisempi kuin<br />

mihin monissa maissa on totuttu. Meillä moni<br />

sienestää, marjastaa, kalastaa ja metsästää, Kantén<br />

muistuttaa.<br />

Missään muualla ei harjoiteta maataloutta<br />

yhtä pohjoisessa kuin Suomessa. Esite kertoo,<br />

miten se on mahdollista ja miten lyhyt, mutta<br />

valoisa kasvukausi vaikuttaa lopputulokseen.<br />

Neljä vuodenaikaa näkyvät myös lautasella niin<br />

huippuravintoloissa kuin kodeissakin: syksyllä<br />

rapuja, sieniä ja säilöntää, talvella uuniruokia,<br />

keväällä raparperia ja korvasieniä, kesällä uusia<br />

perunoita, mansikoita ja herneitä.<br />

Joku voi ajatella, ettei meillä ole mitään<br />

omaa, koska olemme ottaneet ruokavaikutteita<br />

niin idästä kuin lännestäkin. Kanténin mielestä<br />

kyseessä ei ole puute, vaan rikkaus.<br />

– Makupalettimme on monipuolisuudessaan<br />

ainutlaatuinen, hän vakuuttaa.<br />

Suomalainen super-, lähi- ja luomuruoka<br />

saavat 32-sivuisessa esitteessä osansa. Myös suomalaisen<br />

kotikeittiön erityispiirteet sekä kouluruokailu<br />

esitellään.<br />

Koko aineisto on saatavilla internetissä<br />

sähköisessä muodossa. Esitteestä on ladattavissa<br />

suomen-, ruotsin- ja englanninkielinen versio.<br />

Kantén suosittelee, että suomalaiset tutustuvat<br />

ensin suomenkieliseen, koska kielen vivahteet<br />

ovat siinä parhaiten kohdallaan.<br />

– Power Point-pohja on tehty täydennettäväksi.<br />

Sitä voi helposti muokata lisäämällä omia<br />

tekstejä ja kuvia. Kuvapankin kuvat ovat niin<br />

ikään käytettävissä vapaasti suomalaisen ruokakulttuurin<br />

esittelyä varten. Esitteen lopussa on<br />

luettelo lähteistä, joista voi hankkia lisätietoja,<br />

Kantén kertoo.<br />

Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman<br />

pääsihteeri Marja Innanen muistuttaa,<br />

että tietopaketti on vapaasti kaikkien käytössä<br />

ja toivoo, että myös suomalaiset yritykset hyödyntäisivät<br />

sitä kanssakäymisessään ulkomaalaisten<br />

kanssa.<br />

– Halusimme ruokakulttuurin edistämisohjelman<br />

yhteydessä tehostaa suomalaisten kykyä<br />

viestiä suomalaisesta ruokakulttuurista osana<br />

suomalaista yhteiskuntaa. Hankkeen toivotaan<br />

edistävän Suomi-viestintää ja maabrändäystä,<br />

hän sanoo. •<br />

Esite verkossa: http://www.sre.fi/ruoka.fi/<br />

www/fi/makupaloja.php

A Foreigner’s<br />

Perspective<br />

of Finland<br />

Josef Timar is a Hungarian born<br />

doctor of medicine, an eager<br />

and skillful nature photographer<br />

with a special place for Finland<br />

in his heart and camera.<br />

Finland through the lens of my camera<br />

I visited Finland for the first time as a medical student from Hungary attending an international<br />

camp in Liperi, near Joensuu, to celebrate the 100th anniversary of the<br />

Finnish Red Cross in July 1977. For a young man from behind the Iron Curtain this<br />

was a life-changing experience. Our hosts were very kind! We enjoyed a week at a<br />

lake, spent hours in the forest and in the hot rantasauna. We sang around a campfire<br />

and felt the freedom we sensed in the air. The bus trip to Helsinki via Savonlinna,<br />

and I was back in Budapest. Then, in October, a card arrived from Ritva, a Finnish<br />

girl from Oulu whom I had met in Liperi: “…I saw the first snowflakes today…”.<br />

Twenty-two years later I returned to Helsinki as an Austrian citizen, to attend the<br />

opening of the exhibition Muuttotiellä (Wanderings) at the Museum of Natural History,<br />

in which, supported by the Hungarian Cultural Institute, hung photographs of my<br />

travels. Hannu Hautala, Finland’s best known nature photographer opened the show<br />

and invited me to Kuusamo, where, in 2000, I also met Benjam Pöntinen, a pioneer<br />

of photography of the flying squirrels. Over the next years we travelled across Finland<br />

and Hungary and, among other experiences, we were onlookers and witnesses<br />

of the migration of cranes from Ostrobothnia to the Hungarian flood plain; exhibiting<br />

our photographs together in both countries.<br />

Then in 2003 I began to discover the voice of nature in Finnish poetry and published<br />

Suomi (Finland), the first volume in a new series entitled Camera Poetica, pairing<br />

poems and photographs. Soon after this, I began to meet contemporary Finnish<br />

poets and we started to work in collaboration: for a work-in-progress, Koivu (Birches),<br />

thirteen poets have written verse to pictures of birch trees that I took over a period<br />

of six months from Pulmankijärvi in Lapland to Hanko, and from Kilpisjärvi to Lappeenranta<br />

(and Liperi); sometimes even returning to a particular tree over and over<br />

again. While travelling thousands of kilometres from birch to birch might seem to be<br />

an exotic – some might even say crazy – project, in Finland I have always found acceptance<br />

and support; an openness to new and unconventional ideas.<br />

When I am in Finland people often ask me surprised: “Why are you here?” “What<br />

is so interesting for you in this country?” And I, no less surprised, often reply: “This<br />

place, the people, you are unique.” For me, Finland is not only beautiful, but full of<br />

challenges. Over the centuries it has struggled to survive. Although nature and neighbours<br />

haven’t always made it easy, this legacy has made Finland what it is today …<br />

Flying into Helsinki in late June, the golden light – that singular lapin kulta – has<br />

spread across the land below; and after all these years I still feel that same free spirit<br />

in the air. Coming to Finland is like coming home. •<br />

Observer´s Eye<br />

matkailusilmä | 13

14 | matkailusilmä<br />

Helsinki Expertin uutuus<br />

tänä kesänä oli kiertoajelu<br />

raitiovaunulla

Kiertoajeluita maalla, merellä ja raiteilla<br />

Uudessa suurkaupungissa kiertoajelu antaa nopeasti hyvän<br />

yleiskuvan paikasta. Sen jälkeen on helppo lähteä omin<br />

avuin seikkailemaan kaupunkiin. Mitä Helsinki tarjoaa?<br />

Amsterdam ei olisi Amsterdam ilman<br />

kanavaristeilyjä. Venetsiassa<br />

on pakko kulkea vaporetolla<br />

eli paikallisella vesibussilla pitkin<br />

kanaaleja ja ihailla palatseja.<br />

Münchenissä kävely- ja polkupyöräkierroksia on<br />

tarjolla vaikka kuinka; esimerkiksi oluen ystäville<br />

on omansa, kaupungin syntiseen tai tautiseen<br />

eli ruttoiseen historiaan pääsee myös tutustumaan<br />

ja kävelykierros Hitlerin jäljillä kertoo<br />

karua kieltä natsi-Saksan historiasta.<br />

– Kilpailu asiakkaista on kovaa, kovempaa<br />

kuin koskaan aikaisemmin, sanovat kaikki erilaisten<br />

kiertoajeluiden järjestäjät myös Helsingissä.<br />

Matkailijamäärät eivät ole juuri Helsingissä<br />

nousseet, eivät tosin laskeneetkaan, mutta<br />

matkailualan yrittäjien määrä on kasvanut. Entisen<br />

kokoista kakkua on siis jakamassa entistä<br />

useampi yrittäjä. Tiukinta kilpailu on kumipyöräpuolella<br />

eli perinteisillä kiertoajelumarkkinoilla.<br />

Tarjontaa kyllä Helsingissäkin riittää. On<br />

kiertoajeluita busseilla, laivoilla ja raitiovaunuilla.<br />

Kävelykierroksiakin on muutamia. Muotoilusta<br />

kiinnostuneille ryhmille tarjotaan design<br />

walkia, ruokafriikeille tehdään tilauksesta omia<br />

retkiä suomalaiseen makumaailmaan ja arkkitehtuurin<br />

ystäviä hemmotellaan arkkitehtuuriin<br />

keskittyneen Archtoursin järjestämillä kierroksilla.<br />

Risteilylaivojen matkustajat voivat<br />

kaupunkikiertoajeluiden lisäksi piipahtaa esimerkiksi<br />

Porvoossa tai Hvitträskissä incomingtoimistojen<br />

järjestämillä retkillä.<br />

Polkupyöräretkiä on kaivattu, mutta nyt kesällä<br />

niitä sai vain ennakkoon tilaamalla joistakin<br />

matkatoimistoista ja ryhmille. Helsingin<br />

matkailutoimiston johtavan matkailutiedottajan<br />

Nina Lagerin mukaan kesällä 2012 kaupunkipyöriä<br />

on taas tarjolla. Varsinaisista polkupyöräkiertoajeluista<br />

ei kuitenkaan ole toistaiseksi<br />

tietoa.<br />

Kaksi yhtiötä tarjoaa Helsingissä säännöllisiä,<br />

aikataulunmukaisia ja opastettuja kiertoajeluita<br />

busseilla. Kolme yritystä vie matkalaisia<br />

vesille. Keväällä alkoi uusi raitiovaunukiertoajelu.<br />

Opastettujen kävelykierrosten suosio on Helsingissä<br />

hiipunut, mutta niitäkin Helsingin op-<br />

paat - Helsinki Guides - vielä järjestävät.<br />

Helsinki Expert eli entinen Helsingin Matkailuyhdistys<br />

järjestää kiertoajeluita ympäri vuoden<br />

ja sillä on suurin siivu kiertoajelubusineksestä.<br />

Heidän bravuurinsa on puolentoista tunnin<br />

kierros Helsingin ytimessä. Bussi kiertää tärkeimmät<br />

matkailukohteet ja nauhalta matkailijat<br />

kuulevat kohteiden esittelyt. Opastuksen<br />

voi valita kahdentoista kielen joukosta, mukana<br />

on myös stadin slangi. Bussimatkaan voi yhdistää<br />

myös laivamatkan.<br />

– Tänä kesänä bussiemme ilmastointi on ollut<br />

erityisen kova sana, Helsinki Expertin toimitusjohtaja<br />

Timo Orilähde toteaa.<br />

Yhtiön hoidossa ovat myös Silja Linen ja Viking<br />

Linen kiertoajelut.<br />

Aamupäivisin yhtiön perinteinen kiertoajelu<br />

Kaksi yhtiötä tarjoaa säännöllisiä ja opastettuja<br />

kiertoajeluita Helsingissä. Kierroksilla tutustutaan<br />

pääkaupungin tärkeimpiin nähtävyyksiin.<br />

teksti ja kuvat: markku marttinen<br />

alkaa Silja Linen terminaalista ja jatkuu Viking<br />

Linen terminaalin kautta tavanomaiselle reitille.<br />

Käytössä olevat kaksi bussia ovat Helsingin bussiliikenne<br />

Oy:n autoja. Kiertoajeluiden asiakaskunta<br />

on noin 90 prosenttisesti ulkomaalaisia.<br />

– Meillä on aina kiertoajelulla mukana opas<br />

tai autoemäntä tai -isäntä, kertoo Timo Orilähde.<br />

Helsinki Expertin valttikortti on ollut Helsinki-kortti,<br />

Helsinki Card, jonka se kehitti toisena<br />

kaupunkina Euroopassa. Kortilla saa muun<br />

muassa matkustaa pääkaupungin julkisessa liikenteessä<br />

ilmaiseksi, sillä pääsee ilmaiseksi moniin<br />

museoihin ja kiertoajelunkin sillä saa maksutta.<br />

Design walk on sekin Helsinki Expertin järjestämä<br />

kävelykierros suomalaisten huippumuotoilijoiden<br />

putiikkeihin. Oppaan johdolla aloitetaan<br />

yleensä Artekin myymälästä, jossa esitellään<br />

Alvar Aallon tuotantoa. Matka jatkuu Bulevardille<br />

kenkäsuunnittelija Minna Parikan putiikkiin,<br />

sieltä edelleen muotisuunnittelija Paola<br />

Suhosen IVANAAN Uudenmaankadulla ja<br />

kierroksen lopuksi matka päättyy Design Forumiin<br />

Erottajalla. Käyntikohteet vaihtelevat<br />

osanottajien toiveiden mukaisesti.<br />

Toinen uusi ja suuri yrittäjä on Open Top<br />

Tours, jonka kaksikerroksiset bussit ovat tulleet<br />

tutuiksi Helsingissä viime vuosien aikana.<br />

Nimensä mukaisesti yhtiön autojen yläkerta on<br />

avoin. Liikennöinti loppuukin syyskuussa ilmojen<br />

kylmetessä ja alkaa toukokuussa. Open Top<br />

Toursilla on kaksi eri reittiä, eteläinen ja pohjoinen.<br />

Kumpaankin kierrokseen menee aikaa tunti.<br />

Matkan aikana bussista voi jäädä välillä pois<br />

ja jatkaa seuraavalla vuorolla matkaa.<br />

Opastuskieliä näillä kiertoajeluilla on kahdeksan.<br />

Yhtiön omistaa ruotsalainen Strömma<br />

Turism & Sjöfart Ab, jolla on Helsingin lisäksi<br />

kiertoajeluita sekä Tukholmassa että Kööpenhaminassa.<br />

Yhtiö harjoittaa myös muun muassa<br />

Tukholman saaristoliikennettä sekä Götan<br />

kanavan liikennettä. Sen omistukseen kuuluu<br />

Ruotsissa lisäksi useita bussiyhtiöitä. Helsingissä<br />

sen busseista ja liikennöinnistä vastaa Westendin<br />

Linja Oy.<br />

Kolmas liikennöitsijä on Londonbus Trans-<br />

><br />

matkailusilmä | 15

port, joka on aloittanut kiertoajelut jo vuonna<br />

1982. Se jatkoi säännöllistä aikataulun mukaista<br />

liikennöintiä vuoden 2009 syksyyn saakka.<br />

Ruotsalaisen teatterin remontti vei siltä päätepysäkin<br />

ja nyt se toimii tilausajoperiaatteella.<br />

Erilaisilla saaristoristeilyillä on Helsingissä<br />

pitkä historia. Royal Line on perheyhtiö,<br />

niin kuin kaksi muutakin lähiristeilyjä järjestävää<br />

yhtiötä. Royal Line on toiminut jo 65 vuotta.<br />

Toimitusjohtaja Jukka Rautakorpi on ollut<br />

mukana 30 vuotta. Mukana ovat vielä myös hänen<br />

vanhempansa ja hänen veljensä.<br />

– Kuuma kesä oli meille pienvarustamoille<br />

erinomaista aikaa. Päiväristeilyt olivat täynnä<br />

ja teimme lisäksi ylimääräisiä iltaristeilyjä.<br />

Päivällä pääosa asiakkaista laivoillamme on ollut<br />

ulkomaalaisia, illalla tilanne on päinvastainen,<br />

suomalaiset ovat enemmistönä, kertoo Jukka<br />

Rautakorpi.<br />

– Meidän kautemme jatkuu käytännössä jäiden<br />

tuloon saakka. Loppuvuoden pikkujouluristeilyt<br />

ovat käyneet kaupaksi hyvin. Lähes kaikki<br />

viikonloput on jo myyty loppuun, Jukka Rautakorpi<br />

jatkaa.<br />

Sun Lines ei ole sekään mikään uusi tulokas.<br />

Se on aloittanut toimintansa vuonna 1956. Yrityksistä<br />

nuorin on IHA-Lines Oy. Yhtiön alukset<br />

ovat seilanneet Helsingin lähivesillä kolmenkymmenen<br />

vuoden ajan.<br />

Perinteisten kiertomatkojen lisäksi varustamot<br />

ovat jalostaneet tuotteitaan. Lounas- ja päivällisristeilyt<br />

ovat olleet suosittuja, samoin eri<br />

teemoille rakennetut kierrokset. Teemaristeilyillä<br />

tutustutaan esimerkiksi kieltolain aikaiseen<br />

salakuljetukseen, ollaan keisarien jäljillä ja samalla<br />

vieraillaan niissä kohteissa, joissa Venäjän<br />

keisaritkin ovat käyneet sekä nautitaan teemaan<br />

sopiva keisarillinen ateria<br />

IHA-Lines on saanut tänä vuonna Helsingin<br />

kaupungin ympäristöpalkinnon. Viime vuonna<br />

Royal Line sai Best City Break Service -palkinnon.<br />

Yhtiö on saanut erityistä kiitosta illallisristeilyistään.<br />

16 | matkailusilmä<br />

Sun Lines ja Helsinki Expert tekevät yhteistyötä.<br />

Niillä on lippu, jolla voi matkustaa sekä<br />

laivalla että bussilla. IHA-Lines tekee vastaavanlaista<br />

yhteistyötä Open Top Toursin kanssa.<br />

Tänä kesänä Helsinki Expert aloitti kokeilumielessä<br />

kiertoajelun raitiovaunulla. Vuonna<br />

1964 Mannheimissa rakennettu HSL:n eli Helsingin<br />

seudun liikenteen raitiovaunu on tehnyt<br />

tunnin kierroksia lähtöpisteenään Mikonkatu<br />

Rautatientorin vieressä. Parhaimmillaan<br />

vaunun paikat ovat olleet täynnä. Matkan varrella<br />

raitiovaunusta on voinut jäädä pois nähtävyyksiä<br />

katselemaan ja jatkaa seuraavalla vuorolla<br />

matkaa eteenpäin. Helsinki Expertillä ei<br />

ole aiemmin ollut tällaista hop-on hop-off -systeemiä.<br />

– Aluksi pelkäsin, että raitiovaunukierros<br />

vähentäisi tavallisen kiertoajelun käyttäjämääriä.<br />

Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Raitiovau-<br />

”Helsinki Expertin valttikortti<br />

on ollut Helsinki-kortti,<br />

Helsinki Card, jonka se<br />

kehitti toisena kaupunkina<br />

Euroopassa.”<br />

Venetsiassa vaporetto eli<br />

vesibussi vastaa meidän<br />

kolmosen ratikkaamme.<br />

Sen kyydissä voi katsella<br />

palatseja ja ihmetellä<br />

kaupungin elämää.<br />

nut kiinnostavat, sillä monissa suurissa kaupungeissa<br />

niistä on luovuttu. Alku oli oikein<br />

lupaava. Jatkosta päätämme myöhemmin, sanoo<br />

Timo Orilähde.<br />

Jo viisitoista vuotta on kiskoja kiertänyt kesäaikaan<br />

ja tilauksesta muulloinkin Spårakoff,<br />

liikkuva olutravintola. Siinä ei ole opastusta,<br />

vaan maisemia voi katsella olutta siemaillessa.<br />

Spårakoffin lähtöpaikka on sama Mikonkadun<br />

pysäkki, jolta raitiovaunusightseeingkin lähtee.<br />

Oy Stadin Ratikat Ab – sekin on HSL:n yhtiö<br />

– ajeluttaa vanhojen museoraitiovaunujen<br />

ystäviä viikonloppuisin lähtöpaikkanaan Havis<br />

Amandan patsas. Kahden vaunun yksiköstä nuorempi<br />

eli moottorivaunu on vuodelta 1930 ja<br />

avonainen perävaunu vuodelta 1919. Parinkymmenen<br />

minuutin reissulla ei ole opastusta, vaan<br />

maisemia saa ihailla omassa rauhassa.<br />

Puskaradio on ollut tehokas väline Helsingin<br />

raitiovaunulinja 3:n markkinoinnissa. Kol-<br />

Kesä piti Noora Maijalan kiireisenä. Päiväristeilyt olivat erityisesti ulkomaalaisten suosiossa, suomalaiset<br />

suosivat taas päivällisristeilyjä.

mosen kahdeksikon muotoinen reitti on kiinnostanut<br />

monia matkalaisia.<br />

– Meille tulee paljon ulkomaalaisia asiakkaita<br />

kyselemään 3T:n ja 3B:n reitistä ja aikataulusta.<br />

Se on myös halvin tapa kiertää ja katsella<br />

Helsinkiä, kertoo matkailutiedottaja Nina<br />

Lager.<br />

– Mennyt matkailukesä oli Helsingissä varsin<br />

hyvä. Risteilyalusten määrä pysyi samalla tasolla<br />

kuin viime vuonna. Risteilymatkustajia<br />

meillä kävi noin 350 000. Ensi kesäksi tiedossa<br />

olevien risteilyalusten määrä on jo nyt samaa<br />

luokkaa kuin tänä kesänä, kertoo Nina Lager.<br />

Pieni ei ole Helsingin matkailutoimistossa<br />

asioivien ihmisten määräkään. Tänä vuonna<br />

siellä käy noin 350 000–400 000 ihmistä. Lisäksi<br />

kaduilla liikkuvat Helsinki Helpit ovat palvelleet<br />

kesän mittaan yli 100 000 ihmistä matkailuasioissa.<br />

– Risteilymatkustajissa on tapahtunut selvä<br />

muutos. Heistä yhä useampi on eurooppalainen<br />

ja matkustaa perheineen. He ovat entistä<br />

enemmän omatoimimatkailijoita, jotka satamissa<br />

kulkevat omia reittejään ja käyttävät paikallisia<br />

palveluita. Ja mikä mielenkiintoista, risteilymatkailussa<br />

ei ole ollut taantumaa, Nina<br />

Lager sanoo.<br />

Myös venäläismatkailijat ovat muuttuneet:<br />

– He eivät ole enää ostosmatkalaisia, vaan eri<br />

kohteista kiinnostuneita turisteja. Heidän määränsä<br />

on kasvanut jopa niin, että venäjän kieli<br />

on mennyt jo saksan ohi asiointikielenä toimistossamme.<br />

Olemmekin panostaneet venäjän taitoon.<br />

Jokainen virkailijamme opiskelee nykyisin<br />

venäjää, Lager toteaa. •<br />

Helsinki, valtakunnan<br />

matkailukohde<br />

numero yksi<br />

Yöpymisiä majoitusliikkeissä vuonna 2009<br />

Koko maa 18 567 338 100 %<br />

Pääkaupunkiseutu 3 846 625 20,7 %<br />

Helsinki 2 908 441 15,7 %<br />

Kansainvälisiä risteilyvieraita vuonna 2009<br />

360 000 vierailijaa 263 aluksella<br />

Kansainvälisiä kongresseja vuonna 2009<br />

Helsinki koko maa Helsingin<br />

osuus<br />

kongresseja 122 432 28 %<br />

kongressivieraita<br />

29 350 63 600 46 %<br />

Ilkka Kauppinen on<br />

Sähköinen Liiketoiminta<br />

Suomi Oy:n kehitysjohtaja<br />

ja partneri.<br />

Mitä on tehokas<br />

internet-markkinointi?<br />

Otsikon kysymys on näennäisen helppo, mutta tarkemmin tarkasteltuna erittäin<br />

vaikea. Koska en elämässäni ole tähänkään mennessä haasteita pelännyt, yritän<br />

siihen kuitenkin vastata.<br />

Tehokkaan internet-markkinoinnin aloittamiseen kuuluu aina suunnitelman teko.<br />

Se luo toiminnalle vahvan pohjan, jonka varaan on hyvä rakentaa isojakin kokonaisuuksia<br />

kerros kerrallaan. Itse asiassa tämä on internet-markkinoinnin kaikkein<br />

tärkein vaihe.<br />

Suunnitelman tekemiseen ei tosin ole järkevää käyttää liikaa aikaa, sillä muuten<br />

sen valmistuessa huomaakin junan jo menneen. Vielä typerämpää on teetättää<br />

suunnitelma kalliilla konsultilla tai mainostoimistolla ja sitten jättää kaikki suositellut<br />

toimenpiteet tekemättä. Se jos mikä on ajan ja rahan hukkaa.<br />

Koska meidän kaikkien resurssit ovat rajalliset, kannattaa toimenpiteet valita<br />

niin, että niistä saatu hyöty on mahdollisimman pitkäaikainen. En tämän vuoksi pysty<br />

suosittelemaan kenellekään esimerkiksi erilaisia aikaan sidottuja kampanjoita,<br />

jotka täytyy aina sesongin vaihduttua uusia. Kehotan ennemminkin keskittymään<br />

toimenpiteisiin, joiden vaikutus on pidempiaikainen. Siksi kannattaa esimerkiksi<br />

keskittyä lisäämään verkkosivujen hakukoneystävällisyyttä.<br />

Vaikka useat internet-markkinoinnin toimenpiteet ovat hinnaltaan edullisia tai<br />

jopa ilmaisia, menee niiden tekemiseen ja harjoitteluun usein erittäin paljon aikaa.<br />

Tämä työaika pitää tietysti laskea mukaan markkinointiratkaisuja tehtäessä. Joskus<br />

onkin kenties parempi ratkaisu ulkoistaa jotkin internet-markkinoinnin toimenpiteet.<br />

Ulkoistamisen pitäisi kuitenkin tapahtua suunnitelmallisesti yrityksen omasta<br />

aloitteesta eikä niin, että ostetaan jokin internet-markkinoinnin kampanja vain siksi,<br />

kun joku liukaskielinen myyntireiska tai –reetta sattui sitä tarjoamaan. Kannattaa<br />

myös vertailla palveluntarjoajia ja tarkastaa heidän referenssinsä huolella.<br />

Kun internet-markkinointi lopulta käynnistetään, on yleensä täysin turha odottaa<br />

tuloksia välittömästi, sillä usein niiden vaikutus nähdään vasta pidemmän ajan<br />

kuluessa. Parhaimmillaan käy jopa niin, että tehtyjen toimenpiteiden arvo kasvaa<br />

kumulatiivisesti vuosien varrella. Tämä vaatii markkinoilta suunnitelmallisuuden lisäksi<br />

tarkkaa seurantaa. Tehokasta internet-markkinointia joutuu usein rakentamaan<br />

jopa vuosikausia.<br />

Parhaisiin tuloksiin päästään, jos internet-markkinointi tehdään tarkasti ja kohdennetusti<br />

hyödyntäen useita eri työkaluja. On erittäin epätodennäköistä, että matkailuyritys<br />

onnistuu keksimään yhden markkinointikampanjan, jolla turvataan yrityksen<br />

tulevaisuus seuraaville vuosille. Usein internet-markkinoinnin kautta saadut<br />

asiakkaat koostuvat pienistä puroista, joista yhdessä muodostuu suuri virta.<br />

Vastaus kysymykseen siis on: Tehokas internet-markkinointi on Kheopsin pyramidi,<br />

Iisakin kirkko ja Tenojoki.<br />

kolumni<br />

matkailusilmä matkailusilmä | | 17<br />

17<br />

Ilkka Kauppinen

teksti: johanna Pelto-timPeri | kuva: ilis-hanke<br />

ILIS<br />

kannustaa asiakaslähtöis<br />

Kylpyläliiketoiminnan ja ammatillisen osaamisen ILIS-kehittämishankkeen<br />

yllättävä tulos oli se, ettei asiakkaita kuunnella tarpeeksi. Hanke perustui<br />

tutkimukseen, jossa esimerkiksi kyseltiin, millaisia mielikuvia ja toiveita<br />

asiakkailla on ja mitä kylpylöiden markkinointi- ja myyntiosastoilla<br />

tuotekehityksestä mietitään.<br />

ILIS eli Innovations and Learning in Spa Management<br />

toteutettiin kaksivuotisena EU:n<br />

tutkimus- ja kehittämishankkeena. Hankkeen<br />

vetovastuu oli Turun ammattikorkeakoulun<br />

palvelujen tuottamisen ja johtamisen sekä<br />

kauneudenhoidon koulutusohjelmien lehtoreilla.<br />

Projektikoordinaattorina toimi lehtori Susanna<br />

Saari. Projektin loppuseminaari pidettiin<br />

syyskuussa Turussa.<br />

Kylpylämatkailuhankkeeseen on osallistunut<br />

Turun AMK:n lisäksi alan oppilaitoksia Isosta-<br />

Britanniasta, Espanjasta, Puolasta ja Itävallasta.<br />

Jokaisella oppilaitoksella on ollut omia alan yhteistyökumppaneita.<br />

Suomessa niitä olivat Holiday<br />

Club Caribia, Turku Touring ja Matkailun<br />

edistämiskeskus.<br />

Susanna Saari kertoo, että liikkeelle lähdettiin,<br />

koska hyvinvointiin liittyvät palvelut<br />

ja matkailuelinkeinot ovat voimakkaassa kasvussa<br />

niin Suomessa kuin muuallakin Euroopas-<br />

18 | matkailusilmä<br />

sa. Suomessa alaa on kuitenkin tutkittu vähän ja<br />

monesti ajatellaan, että kylpylä tarkoittaa vain<br />

viihdeuimalaa.<br />

Hänen mielestään toimintatapoja tulisi<br />

miettiä uudelleen.<br />

– Hanke alkoi laajalla asiakkaille ja kylpylöiden<br />

ylemmälle ja keskijohdolle suunnatulla<br />

kyselyllä. Oli yllättävää, että johtajat eivät tiedä,<br />

mitä asiakkaat toiminnalta toivovat. Myös<br />

asiakkaiden kulttuuritaustasta johtuvia eroja ja<br />

niiden aiheuttamia toimenpiteitä ei kylpylöissä<br />

oltu paljoakaan mietitty, Susanna Saari kertoo<br />

kyselyn tuloksista.<br />

Näin myös kylpylätoiminnan erityispiirteitä<br />

ei ole osattu tarpeeksi miettiä ja käyttää niitä<br />

kilpailuetuina.<br />

– Eri maista ja kulttuureista tulevat suhtautuvat<br />

esimerkiksi alastomuuteen hyvin eri<br />

tavoin. Yhteissaunat tai vaikkapa vain naisten<br />

yhteinen pukuhuone voi olla liian rankka kokemus.<br />

Itsekin voi miettiä, onko mukavaa istua<br />

kahvilassa, jos alastomat ihmiset kävelevät ohi.<br />

Tämä ei suju edes meiltä suomalaisilta. Sauna<br />

sinänsä on Susanna Saaren mielestä esimerkki<br />

suomalaisen kylpyläliiketoiminnan väärinymmärretystä<br />

aarteesta. Saunaa ei ole osattu tuotteistaa,<br />

vaikka ulkomailla ollaan aidosti kiinnostuneita<br />

oikeasta, suomalaisesta saunasta ja<br />

tavasta saunoa.<br />

– Kuka osaa kertoa esimerkiksi vihdan eri<br />

ominaisuuksista ja käyttömerkityksistä, Susanna<br />

Saari kysyy.<br />

Kyselytutkimuksella pohjustettiin hankkeen<br />

tavoitteita. Tarkoituksena oli selvittää asiakastyytyväisyyden<br />

ja johdon haastattelujen lisäksi,<br />

millaisella tasolla ammatillinen osaaminen<br />

on hankkeeseen osallistuneissa maissa. Tämän<br />

jälkeen voitiin rakentaa yhteistyössä virtuaalinen<br />

kylpyläjohtamisen opintokokonaisuus.<br />

– Konkreettisiksi opintomoduuleiksi valikoituivat<br />

puolalaisten kokoama Spa operations,

yyteen<br />

joka sisältää esimerkiksi erilaisten hoitojen esittelyä.<br />

Tässä osiossa korostetaan myös kulttuurieroja.<br />

Toinen on meillä Turussa toteutettu Marketing<br />

spa services -materiaali. Tavoitteenamme<br />

on tuoda esille uusimpia markkinointiteorioita<br />

tukevia näkökulmia, joissa siirrytään myyntiorientoitumisesta<br />

kohti asiakasorientoitunut-<br />

ta tapaa toimia. Suomessa aiheesta on kirjoitettu<br />

vasta vähän, joten olemmekin esitelleet paljon<br />

erilaisia onnistuneita konsepteja.<br />

– Kolmas moduuli on brittien tuottama Understandig<br />

finance and IT, jossa opiskelijat perehdytetään<br />

hinnoitteluun, kustannuslaskentaan<br />

ja teknologian hyödyntämiseen. Itävaltalaiset<br />

puolestaan tekivät Strategic spa management<br />

-aineiston, jossa kylpyläliiketoimintaa lähestytään<br />

strategian kautta. Tähän osaan liittyy<br />

myös erittäin tärkeäksi koettu henkilöstöjohtaminen.<br />

Tuotettavat virtuaalimoduulit ovat englanninkielisiä<br />

ja kaikkien partnerien vapaasti käytettävissä.<br />

Niitä voidaan myös yhdistää perinteiseen<br />

opetukseen kontaktien kera.<br />

Vaikka hanke päättyi tänä syksynä, ovat<br />

yhteistyökumppanit miettineet jatkoa niin yhdessä<br />

kuin kansallisestikin. Yhteishanke ei saanut<br />

vielä tänä vuonna EU:lta jatkorahoitusta,<br />

mutta Susanna Saari on toiveikas, että hanke<br />

jatkuu.<br />

– Oma visioni on se, että Turusta muodostuu<br />

Suomen kylpyläliiketoiminnan osaamiskeskus.<br />

Meillä on siihen perinteitä ja Turun AMK:ssa on<br />

jo nyt olemassa laaja-alaista aiheeseen liittyvää<br />

ILIS-hankkeen projektikoordinaattori Susanna<br />

Saari toivoo, että kylpylöiden keskijohto havahtuu<br />

kuuntelemaan asiakkaita ja omia työntekijöitä.<br />

Kylpylämatkailijoiden kokemukset<br />

ja odotukset ovat hyvin erilaisia eri maissa<br />

ja kulttuureissa.<br />

koulutusta. 2011 AMK:ssa alkavat alan erikoistumisopinnot,<br />

jotka on tarkoitettu kylpylöiden<br />

markkinoinnin ja myynnin johdolle sekä henkilökunnalle<br />

jatko-opinnoiksi. Lisäksi on tarkoitus<br />

järjestää erilaisia syventäviä kursseja.<br />

– ILIS-hanke osoitti, että kylpyläliiketoiminta<br />

ja sen perinteet ovat hyvin erilaisia.<br />

”Johtajat eivät tiedä, mitä asiakkaat toiminnalta toivovat.”<br />

Olisikin hyvä, että oma osaaminen ja perinne<br />

otettaisiin kehityksen lähtökohdaksi, eikä toteutettaisi<br />

esimerkiksi vain aasialaista kylpyläfilosofiaa.<br />

Suomessa voidaan kehittää omaa perinnettämme<br />

ja tehdä esimerkiksi Naantalista<br />

vielä vetovoimaisempi kylpyläkaupunki. Siihen<br />

ovat kaikki elementit jo olemassa, Susanna<br />

Saari visioi. •<br />

matkailusilmä | 19

teksti: kaisa riikilä | kuvat: finnair<br />

20 | matkailusilmä<br />

Jo ennen kuin matkustajalentokone<br />

lähtee matkaan,<br />

suuri joukko ihmisiä on<br />

osallistunut lennon valmisteluihin.<br />

Kaikki etukäteen<br />

hankittavissa oleva tieto<br />

välitetään koneen miehistölle,<br />

joka vastaa lennon<br />

aikana siitä, että matka<br />

sujuu turvallisesti ja<br />

mahdollisimman mukavasti.<br />

Lentomatka on monen ammattilaisen yhteistyön tulos<br />

ILMOJEN HALKI

Finnairin lento Tokioon on lähdössä matkaan<br />

kello 17.15. Lentoa varten on varattu<br />

Airbus 340 -kone ja lentoajaksi arvioidaan<br />

9 tuntia 40 minuttia. Viimeistään tuntia<br />

ennen koneen lähtöä miehistö saapuu kentälle.<br />

Miehistö aloittaa päivän urakkansa toimintakeskuksessa,<br />

jossa päälle vaihdetaan työasut.<br />

Sen jälkeen on aika paneutua lentoon liittyviin<br />

dokumentteihin. Tänään, kuten useimmiten<br />

muutenkin purseri Sari Leino-Laine on saapunut<br />

paikalle jo pari tuntia ennen ehtiäkseen käydä<br />

rauhassa läpi kaikki vaadittavat valmistelut<br />

ja samalla päivittää tietojaan ajankohtaisista asioista.<br />

– Yleensä luen kotona etukäteen läpi lennon<br />

CIS:in eli Cockpit Information Systemin kautta<br />

saatavat yksityiskohtaiset lentotiedot. Täällä<br />

paikan päällä tulostan velä uuden version, sillä<br />

usein siihen tulee viime hetken muutoksia, Sari<br />

Leino-Laine kertoo.<br />

CIS:stä selviävät muun muassa koneen tyyppi,<br />

paino ja sen sijainti kentällä, tiedot miehistöstä<br />

ja matkustajamäärästä sekä heidän jatkoyhteyksistään.<br />

Turvallisuus-osiossa saattaa olla<br />

esimerkiksi reittiin liittyviä varoituksia.<br />

Lähdössä olevan Tokion lennon CIS:stä käy<br />

ilmi muun muassa, että lennolla on mukana<br />

ohjaamossa kapteeni ja perämies, matkustamohenkilökuntaan<br />

kuluu tänään seitsemän jäsentä.<br />

Matkalle on tulossa matkustajia 186 turistiluokkaan<br />

ja 29 bisnes-puolelle. Kansainvälisten lentoturvallisuussääntöjen<br />

mukaan jokaista alkavaa<br />

50 matkustajaa varten on oltava vähintään yksi<br />

matkustamohenkilökunnan edustaja.<br />

Kaikki miehistön jäsenet perehtyvät CIS:in.<br />

Aina ennen lentoa miehistöllä on yhteinen vajaan<br />

kymmenen minuutin mittainen briiffaus,<br />

jossa lennon tiedot käydään läpi. Lisäksi aina<br />

muistutetaan mieliin joku purserin valitsema<br />

turvallisuuteen liittyvä aihe, esimerkiksi toiminta<br />

palohälytyksen yhteydessä, sairaskohtauksen<br />

hoitaminen, painekatotilanne, häirikkömatkustajan<br />

rauhoittaminen tai vaikkapa hätälaskuun<br />

valmistauminen.<br />

Koneen kapteeni ja perämies tutkivat yhdessä<br />

operatiivisen lennonsuunnittelulomakkeen,<br />

johon on kerätty kaikki olennaiset tiedot lennonvalmistelutoimiston<br />

tekemästä alustavasta<br />

lentosuunnitelmasta, esimerkiksi koneen tarkka<br />

reitti. He käyvät myös läpi saatavilla olevat<br />

säätiedot.<br />

Olemassa olevien taustatietojen perusteella<br />

kapteeni päättää polttoainemäärästä. Se optimoidaan<br />

huolellisesti niin, että sitä varmasti<br />

riittää myös mahdollisissa poikkeusolosuhteissa<br />

ja kuitenkaan sitä ei ole liikaa, jolloin se vaikuttaa<br />

muun muassa päästömääriin ja taloudellisuuteen.<br />

Kun lennon suunnitteluun liittyvät asiat<br />

on selvitetty, miehistö suuntaa kohti turvatarkastusta,<br />

jonka jälkeen he siirtyvät koneeseen.<br />

Ensimmäisenä sinne matkaa matkustamohenkilöstö.<br />

– Ensitöikseen jokainen tarkistaa, että oma,<br />

purserin määräämä tontti koneessa on kunnossa<br />

ja turvavälineet toimivia. Käymme läpi kaapit<br />

ja varmistamme, että kaikki tarvittava on mukana.<br />

Kun tarkistus on tehty, jokainen ilmoitta siitä<br />

purserille, joka puolestaan informoi ohjaajaa.<br />

Perämies ja kapteeni saapuvat paikalle suunnilleen<br />

samaan aikaan, kun portilla valmistaudutaan<br />

ensimmäisten matkustajien sisään ottoon.<br />

Sitä ennen porttihenkilökunta varmistaa koneen<br />

päälliköltä, että tankkaus on tehty.<br />

Perämies avustaa teknistä henkilöstöä koneen<br />

ulkopuolisessa tarkastuksessa. Kapteeni tekee<br />

valmisteluja ohjaamossa.<br />

Matkustajien saapuessa lentoemännät ja<br />

stuertit auttavat heitä paikkojen löytymisessä<br />

ja matkatavaroiden sijoittelussa. Ennen nousua<br />

käydään läpi turvaohjeet ja tarkistetaan, että<br />

kaikki ovat saapuneet, löytäneet paikkansa ja<br />

kiinnittäneet istuinvyönsä. Kun kaikki on kunnossa,<br />

odotetaan lennonjohdolta lähtölupaa.<br />

– Lennon alkuvaihe on matkustamohenkilöstön<br />

kaikkien kiireisin vaihe. Lähtövalmistelujen<br />

lisäksi aloittelemme jo bisneksen samppanjatarjoilua<br />

ja kun kone on noussut ilmaan,<br />

aloitamme tarjoilujen valmistelun, Sari kertoo.<br />

Finnairin Aasian reiteillä on aina mukana<br />

myös yhdestä kahteen kohdemaasta kotoisin<br />

olevaa lentoemäntää tai stuerttia. Näin varmistetaan,<br />

että matkustajat voivat saada palvelua<br />

myös äidinkielellään.<br />

Finnairin kaukoreittien palvelu- ja tuotesuunnittelusta<br />

vastaava Kristina Koskivirta painottaa,<br />

että palvelujen suunnittelussa pyritään<br />

siihen, että matkustajille syntyisi rauhallinen ja<br />

kiireetön tunnelma.<br />

– Haluamme antaa aluksi ihmisten rauhassa<br />

asettua koneeseen ja eimerkiksi lukea lehteä.<br />

Tarjoilu aloitetaan aperitiiveista ja melko pian<br />

jatketaan ruokatarjoilulla. Sen jälkeen pidetään<br />

luova tauko, jonka aikana ihmiset voivat käydä<br />

vessassa ja puuhailla omiaan. Jonkin ajan kuluttua<br />

kierrämme matkustamon myyntikärryjen<br />

kanssa. Sen jälkeen näillä pitkillä lennoilla<br />

hämärretään valoja, jotta lepoa kaipaavat saavat<br />

nukkua. Vajaat kaksi tuntia ennen Tokioon saa-<br />

Kaikkea tarvittavaa pitäisi olla mukana, mutta toisaalta<br />

ei mielellään mitään ylimääräistä.<br />

pumista tarjoillaan aamupala, Kristina Koskivirta<br />

erittelee.<br />

Matkustamopalvelutuotteesta vastaavan<br />

yksikön päällikkö Sami Sievä muistuttaa, että<br />

ennen kuin kone on valmis lähtöön ja miehistö<br />

saapuu koneeseen, lentoa varten on tehty lukuisia<br />

valmisteluja.<br />

– Koneet huolletaan säännöllisesti ja tekniikkapuoli<br />

varmistaa ennen jokaista lentoa,<br />

että kone on kunnossa. Lentokenttävirkailijat<br />

merkkaavat matkustajat ja matkatavarat saapuneiksi<br />

ja lastaushenkilöstö täyttää ruuman, Sami<br />

Sievä luettelee.<br />

Finnair Cateringin työntekijät valmistavat<br />

ruuat ja vastaavat siitä, että koneessa ovat kaikki<br />

Koneen kapteeni ja perämies tutkivat ennen lentoa perusteellisesti operatiivisen lennonsuunnittelulomakkeen.<br />

matkailusilmä | 21

Ohjaamomiehistö tutustuu<br />

lentoon liittyviin<br />

seikkoihin lennonvalmistelijanavustuksella.<br />

Lento suoritetaanlentosuunnitelman<br />

mukaisesti.<br />

Miehistöllä on tieto<br />

lennon kuormasta.<br />

Kapteeni päättää tankattavan<br />

polttoaineen<br />

määrän.<br />

OHJAAMO<br />

Matkustamohenkilöstö<br />

valmistautuu<br />

lentoon käymällä turvaseikat<br />

läpi. Lennon<br />

aikana henkilöstön<br />

tehtävänä on vastata<br />

matkustajien turvallisuudesta<br />

ja viihtyvyydestä.<br />

tarvittavat ruuat ja ruokailuvälineet.<br />

– Koneeseen pakataan valtava määrä tavaraa.<br />

Kaikkea tarvittavaa pitäisi olla mukana, mutta<br />

toisaalta ei mielellään mitään ylimääräistä. Mehän<br />

pyrimme aina siihen, että koneen painoa<br />

ei tarpeettomasti lisätä, Sami Sievä muistuttaa.<br />

Mukana on aina muun muassa astiat, juomat,<br />

myyntitarvikkeet, servetit, sokerit, tarjoiluastiat,<br />

vessapaperit, lehdet, ruokalistat, maahantulolomakkeet,<br />

korvatulpat sekä paljon,<br />

paljon muuta.<br />

– Kaikki tarvittava pakataan kärryihin tai<br />

kaappeihin. Keskimäärin kaukolentoja varten<br />

koneeseen pakataan noin 35 kärryä ja 35 kaapillista<br />

erilaisia tarvikkeita. Sen vuoksi on tärkeää,<br />

että kaikella on paikkansa, jotta ne löytyvät<br />

helposti lennon aikana, Sami Sievä huomauttaa.<br />

Kristiina Koskivirran mukaan varustelu eri<br />

lennoilla voi vähän vaihdella. Esimerkiksi Aasian<br />

lennoilla tarjoilaan vihreää teetä ja sitä varten<br />

varataan muun muassa posliinikannut.<br />

– Meiltä koneen varustamiseen osallistuvat<br />

kokit ja kylmäköt, pakkaajat ja kuormaajat,<br />

erittelee Finnair Cateringin myyntipäällikkö<br />

Eija Manninen.<br />

Cateringissa valmistetaan päivittäin noin<br />

10 000 ruoka-annosta. Tilausten mukaan koneisiin<br />

toimitetaan bisnes-luokan atreriakokonaisuudet,<br />

turistiluokan perusannokset sekä sen lisäksi<br />

tarpeen mukaan erikoisruokavalioannokset.<br />

22 | matkailusilmä<br />

Lentokoneen huoltoon<br />

käytetään yli 20 henkilötyötuntiajokaista<br />

lentotuntia kohden.<br />

Lentokoneen tekninen<br />

kunto tarkastetaan<br />

ennen jokaista lentoa.<br />

Eriasteisia huoltoja<br />

tehdään koneelle tietyin<br />

väliajoin.<br />

Paikkojen myynti<br />

lennolle on alkanut<br />

noin vuosi ennen itse<br />

lentoa. Paikkoja<br />

saatetaan varata ja<br />

peruuttaa useaankin<br />

otteeseen. Lentopaikan<br />

hinnoitteluun<br />

vaikuttaa kysyntä ja<br />

tarjonta.<br />

HUOLTO ISTUMAPAIKAT<br />

Kuormaushenkilöstö<br />

kuormaa matkustajien<br />

laukut sekä rahdin<br />

ja postin lentokoneen<br />

ruumaan<br />

siten, etteivät ne aiheuta<br />

vaaraa lennon<br />

aikana.<br />

Lentokoneen siivissä<br />

oleviin tankkeihin<br />

tankataan polttoainetta<br />

lentoa varten.<br />

Lisäksi koneessa on<br />

polttoainetta varakentälle<br />

lentämistä ja<br />

ilmassa laskuvuoron<br />

odottamista varten.<br />

Maapalveluhenkilöstö<br />

pyrkii huo<strong>lehti</strong>maan<br />

siitä, että jokaInen<br />

saa mieleisensä paikan<br />

lennolla. Lähtöselvitysjärjestelmästä<br />

tiedot siirtyvät koneen<br />

tasapainolaskentaan,<br />

joka toimitetaan lennon<br />

kapteenille.<br />

LÄHTÖSELVITYS<br />

MATKUSTAMO KUORMAUS TANKKAUS VESI/HYGIENIA SIIVOUS<br />

Lentokoneen vesivarastot<br />

täytetään ja<br />

käymälöiden jätetankit<br />

tyhjennetään.<br />

Hygienian varmistamiseksi<br />

näitä töitä<br />

tekevät eri henkilöt.<br />

Heillä on jopa erilliset<br />

puku- ja taukotilat.<br />

Catering-osasto toimittaalentokoneeseen<br />

lennon aikana<br />

tarjoiltavat ruoat ja<br />

juomat sekä myytävät<br />

tuotteet. Finnair<br />

Catering valmistaa<br />

päivässä jopa 14 000<br />

ateriaa. Ateriat kulkevatkylmäketjussa<br />

keittiöstä lentokoneeseen,<br />

jossa ne<br />

lämmitetään ennen<br />

tarjoilua.<br />

TARJOILU/MYYNTI<br />

Lentokone siivotaan<br />

jokaisen lennon<br />

jälkeenja istuintaskuihinlisätään<br />

Finnairin tarjoama<br />

Blue Wings -<strong>lehti</strong>.<br />

– Eri reiteille toimitetaan kohdemaan kulttuurin<br />

mukaisesti erityyppisiä ruokia. Japanin<br />

reiteillä tarjolla on sushia, Koreaan matkaavissa<br />

koneissa ova vaihtoehtona bulgoggia ja Amerikan<br />

lennoilla hampurilaisia, Eija sanoo.<br />

– Aina ennen kuin avaamme reittejä uusiin<br />

kohdemaihin, selvitämme aika tarkkaan kyseisen<br />

maan tapoja ja muun muassa ruokakulttuuria.<br />

Siten haluamme varmistaa, että pystymme<br />

tarjoamaan sikäläisille ihmisille toivotunlaista<br />

palvelua, Kristiina Koskivirta huomauttaa.<br />

Turvallisuus on yleensä lentoyhtiöiden<br />

kunnia-asia ja sitä säädellään tiukasti myös lailla<br />

ja asetuksilla.<br />

– Turvaohjeet on lainkin mukaan kerrattava<br />

aina lennon aluksi. Myös erityisryhmille kuten<br />

näkövammaisille on annettava turvallisuusinformaatio<br />

heille soveltuvalla tavalla, Sami Sievä<br />

toteaa.<br />

Joskus matkustajat miettivät, olisiko ohjeista<br />

tosipaikan tullen jotain hyötyä. Sami Sievä on<br />

asiasta varma.<br />

– Vaikka toisinaan sattuu tuhoisia onnettomuuksia,<br />

joissa turvaohjeista ei viime kädessä<br />

ole hyötyä, se ei tarkoita, etteikö niistä koskaan<br />

olisi mitään iloa. Esimerkiksi koneessa paineet<br />

saattavat laskea ja silloin happinaamarin käyttö<br />

on välttämätöntä.<br />

– Pelastusliivien sijainti ja niiden oikeaoppinen<br />

käyttö on syytä opiskella tarkkaan. Esi-<br />

merkiksi meillä Suomessa Kuopion kenttä päättyy<br />

järveen ja samanlaisia paikkoja maailmalla on<br />

paljon. Jos lasku jostain syystä menisi liian pitkäksi,<br />

pelastusliivejä käyttämällä todennäköisesti<br />

kaikki koneessa olijat pelastuisivat.<br />

– Liiveistä oli hyötyä myös esimerkiksi, kun<br />

matkustajakone joutui muutama vuosi sitten tekemään<br />

hätälaskun Hudson-jokeen. Kaikki vedenvaraankin<br />

joutuneet matkustajat ehdittiin<br />

pelastaa kylmästä vedestä, koska pelastusliivit<br />

kannattelivat kylmettyneitä. Jos koneen runko<br />

täyttyy vedellä ennen kuin matkustajat ehtivät<br />

sieltä ulos, on tärkeää muistaa ohje, ettei liivejä<br />

saa koskaan täyttää ilmalla koneen sisällä, täysillä<br />

liiveillä kun on mahdotonta sukeltaa ulos oviaukosta,<br />

Sami perustelee.<br />

Lennon aikana koneen kapteeni yleensä kertoo<br />

kaiuttimien kautta tietoja lennon vaiheista,<br />

lentosäästä ja usein myös kohdealueen säästä. Samin<br />

mukaan kapteenin puheenvuoron tarkoituksena<br />

on muun muassa rauhoittaa mahdollisista<br />

lentopeloista kärsiviä matkustajia ja antaa myös<br />

monia kiinnostavaa tietoa matkan etenemisestä.<br />

– Onhan se ainakin mukava varmistus siitä,<br />

että ohjaamossa, matkustajien silmiltä piilossa,<br />

miehistö on hereillä, Sami Sievä naurahtaa pilke<br />

silmässä.<br />

Matkustamomiehistön kunnia-asia on jättää<br />

kone oman työvuoron jälkeen mahdollisimman<br />

siistiin kuntoon. Jokasella tavaralla on määrätty<br />

paikka, jonne se pitää käytön jälkeen palauttaa.<br />

– Jos kaikki ei ole paikoillaan, siitä saa varmasti<br />

kuulla seuravalta vuorolta, Sari Leino-Laine<br />

hymyilee.<br />

Tokion koneen miehistö viettää yhden yön<br />

paikallisessa hotellissa ennen paluuta. Kone on<br />

perillä huomattavasti lyhyemmän ajan. Kun Suomesta<br />

tuleva miehistö poistuu koneesta, paluulennon<br />

väki odottelee jo portilla. Kahden tunnin<br />

ja viiden minuutin tauon jälkeen kone on jälleen<br />

saatettu lähtövalmiiksi ja paluu voi alkaa. •<br />

Tekniikkapuoli varmistaa ennen jokaista lentoa,<br />

että kone on valmiina turvalliseen lentoon.

<strong>MEK</strong>in kuulumisia<br />

Liisa Renfors<br />

Edustajamme maailmalla<br />

<strong>MEK</strong>in ulkomaanverkosto on hakenut lopullista muotoaan jo jonkin aikaa. Nyt olemme<br />

saaneet tilanteen selkiytymään. Edustajaverkko yhteystietoineen on luettavissa tämän<br />

lehden takakannesta.<br />

Edustajat toimivat <strong>MEK</strong>in kanssa sovitun budjetin puitteissa. Resurssit ja mahdollisuudet<br />

tarjota palveluita ovat selkeästi niukemmat kuin aikanaan <strong>MEK</strong>in omilla toimistoilla.<br />

Heiltä voi saada<br />

– markkinatietoutta<br />

– matkanjärjestäjäkontakteja, myös tietoa uusista potentiaalisista<br />

– lisätietoa maakohtaisista markkinointitoimenpiteistä, kuten workshopit,<br />

messut, näyttelyt<br />

Matkanjärjestäjiä ja matkatoimistoja kiinnostavat uutiset, esimerkiksi uusista tuotteista,<br />

hinnoista ja erikoistarjouksista ovat tervetulleita. Edustajat tiedottavat ajankohtaisista<br />

asioista omilla markkinoillaan säännöllisesti vähintään neljä kertaa vuodessa matkailun<br />

ammattilaisille lähetettävissä uutiskirjeissä.<br />

Yhteismarkkinointitoimenpiteistä ja toiveista on parasta olla yhteydessä Anne Lindiin<br />

tai Arto Asikaiseen Helsingissä. Anne vastaa Ison-Britannian, Manner-Euroopan ja USA:n<br />

markkinoista, Arto Venäjän, Kiinan, Japanin ja Intian markkinoista. •<br />

koonnut: matti linnoila<br />

KASVOTUSTEN<br />

Mitä teet <strong>MEK</strong>issä?<br />

Olen tuoteasiantuntija tutkimus- ja tuotekehitysosastolla. Vastaan hyvinvointi- ja talvimatkailutuotteista.<br />

Vastuullani on myös kiertomatkailu ja lyhytlomat. Tarjoamme matkailuelinkeinolle<br />

tuotekehitysapua. Järjestämme muun muassa tuotekehitystyöpajoja, joissa tuomme markkinoilta<br />

saadun markkinatiedon käytännön tasolle yritysten tuotekehitystyöhön. Olen myös<br />

<strong>MEK</strong>in yhteyshenkilö Laatutonni-asioissa.<br />

Milloin tulit <strong>MEK</strong>iin?<br />

Tulin taloon vuonna 1986 Look at Finland -lehden toimitukseen toimistosihteeriksi. Sittemmin<br />

olen ollut töissä tietopalvelussa ja vieraiden hoidossa ja vuonna 1991 lähdin melkein kahdeksitoista<br />

vuodeksi <strong>MEK</strong>in toimistoon Frankfurt am Mainiin Saksaan. Kun palasin 2003, siirryin<br />

vähitellen tutkimus- ja tuotekehitysosastolle.<br />

Mitkä ovat valttimme hyvinvointi- ja talvimatkailussa?<br />

Hyvinvointimatkailun keskeinen elementti on sauna, jota emme ole vielä tuotteistaneet riittävästi.<br />

Saunatuotteessa on paljon potentiaalia. Huomiota tulisi kiinnittää muun muassa siihen,<br />

että yksittäiset matkailijat harvoin pääsevät saunomaan moniin hienoihin saunoihimme, koska<br />

ne ovat auki vain ryhmille. Myös luonto, tila, rauha ja metsä ovat meille valtteja. Metsällä on<br />

tutkitusti hyvinvointia edistäviä ominaisuuksia.<br />

Talvimatkailussa meillä on hyvä infrastruktuuri ja lumivarma, pitkä kausi. Tuotetarjonnassa on<br />

muista maista poikkeavia erikoisuuksia, kuten jäänmurtaja matkailukäytössä.<br />

Mitä harrastuksia sinulla on?<br />

Sauvakävelen, luen paljon ja teen mielelläni käsitöitä. Olen lisäksi intohimoinen ruokareseptien<br />

kerääjä. Varsinkin leipominen on minulle mieluista, tämän voivat myös työkaverit todistaa,<br />

sillä tuon usein lämpimäisiä töihin.<br />

Mikä on lempimatkailukohteesi?<br />

Minulla on lukkarinrakkautta länsirannikkoa kohtaan ja olen sitä mieltä, että rannikko saarineen<br />

ja lännen pienet kaupungit ovat sellaisia helmiä, joita suomalaisetkaan eivät ole välttämättä vielä<br />

löytäneet. Talvella matkustan mielelläni Lapin hiihtokeskuksiin. Ulkomaisista kohteista sydämeni<br />

sykkii Irlannille, jossa tunnen oloni kotoisaksi. •<br />

Tuore tutkimus sosiaalisen<br />

median käytöstä<br />

Loppukesästä valmistui <strong>MEK</strong>in Isossa-Britanniassa,<br />

Ranskassa ja Saksassa teettämä mielenkiintoinen<br />

selvitys Suomen potentiaalisen matkailijakohderyhmän<br />

online-käyttäytymisestä matkailupäätöksenteossa.<br />

Tutkimuksen tavoitteena on ollut lisätä ymmärrystä<br />

matkailijan päätöksentekoprosessista onlineympäristössä<br />

etenkin kohdevalinta- ja suunnitteluvaiheessa:<br />

miten päätös syntyy verkossa ja millaisia<br />

rooleja verkon eri palveluilla päätöksentekoprosessissa<br />

on. Samalla on myös muun muassa pyritty<br />

tunnistamaan, millaiset henkilöt tuottavat sisältöä<br />

verkkoon.<br />

Tutkimusraportti kokonaisuudessaan on ladattavissa<br />

<strong>MEK</strong>in verkkosivuston Tutkimus- ja tilastoosiosta:<br />

www.mek.fi. •<br />

matkailusilmä | 23

Visit Finland markkinointiedustajat maailmalla alkaen 1.9.2010<br />

AUSTRIA, BENELUX, GERMANY, SWITZERLAND<br />

Mr. Jyrki Oksanen<br />

Visit Finland<br />

Tel. +49 6134 282433<br />

Email: firstname.lastname@visitfinland.com<br />

ChINA, BEIjING<br />

Ms. Danye Liu<br />

Tel: +86 1390 113 1425<br />

Email: danye-ftbcn@vip.163.com<br />

ChINA, hoNG KoNG AND SoUThERN ChINA<br />

Ms. Aster Lai<br />

Tel: +852 9352 6202<br />

Email: visitfinland.hk@gmail.com<br />

ChINA, ShANGhAI<br />

Ms. Ina Zheng<br />

Alliance Communication<br />

Tel: +86 1381 700 8899<br />

Email: visitfinland.shanghai@yahoo.com.cn<br />

FRANCE<br />

Ms. Annaleena Soult<br />

Finpro France<br />

Tel: +33 1 58 56 53 08<br />

Mobile: +33 6 17 14 23 31<br />

Email: firstname.lastname@finpro.fi<br />

INDIA<br />

Ms. Papori Bharati<br />

Visit Finland / India<br />

Tel:+ 91 120 411 27 44<br />

Mobile: + 91 987 138 62 03<br />

+ 91 995 396 00 20<br />

Email: visitfinland.india@gmail.com<br />

papori_bharati@yahoo.com<br />

ITALY<br />

Ms. Maija Loikkanen<br />

Visit Finland Italy<br />

Tel: +39 329 870 8010<br />

Email: firstname.lastname@visitfinland.com<br />

jApAN<br />

Mr. Shigeyoshi Noto<br />

Foresight Marketing<br />

Tel / Fax: +81 3 5531 5080<br />

Email: s-noto@ra2.so-net.ne.jp<br />

firstname.lastname@visitfinland.com<br />

RUSSIA, MoSCoW<br />

Mr. Arto Asikainen (Helsinki/Moscow)<br />

Tel: +7 967 196 4012 (when in Moscow)<br />

Email: firstname.lastname@visitfinland.com<br />

RUSSIA, ST. pETERSBURG<br />

Ms. Elisa Karvonen<br />

Finpro Russia,<br />

Tel: +7 812 571 8733<br />

Mobile: +7 921 890 7915<br />

Email: firstname.lastname@finpro.fi<br />

SpAIN<br />

Mr. Jukka-Paco Halonen<br />

Fincoming Travel Service S.L.<br />

Mobile: +358 50 366 2300<br />

Email: firstname.lastname@visitfinland.com<br />

SWEDEN<br />

Mr. Karl-Erik Strand<br />

Ms. Karin Voltaire<br />

Visit Finland / Sweden<br />

Visit Finland AB<br />

Tel: +46 8 652 26 41<br />

Mobile: Mr Strand. +46 70 557 55 70<br />

Mobile: Ms Voltaire +46 70 267 71 11<br />

Email: firstname.lastname@visitfinland.se<br />

UNITED KINGDoM<br />

Ms. Riitta Balza<br />

Finpro Region Europe, UK<br />

Tel: +44 20 8600 7282<br />

Mobile: +44 7525 196 742<br />

Email: firstname.lastname@finpro.fi<br />

USA<br />

Ms. Helena Niskanen<br />

Polar Star Marketing Solutions LLC<br />

Tel: +1 917 863 5484<br />

Email: firstname.lastname@visitfinland.com<br />

Anna palautetta!<br />

Haluamme kehittää Matkailusilmää vastaamaan lukijoidemme<br />

toiveita mahdollisimman hyvin. Kertoisitko meille<br />

a) Mikä oli tämän lehden kiinnostavin juttu?<br />

b) Mistä aihepiiristä haluaisit lukea lisää?<br />

Lähetä vastauksesi 31.10. mennessä sähköpostilla<br />

matkailusilma@visitfinland.com. Liitäthän mukaan yhteystietosi.<br />

Palautetta antaneiden kesken arvomme hopeisen<br />

Visit Finland kaulakorun tai solmioklipsin.

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!