toimintalain soveltaminen yrityksissä Työsuhteen päättämis

tampereenkauppakamarilehti.fi

toimintalain soveltaminen yrityksissä Työsuhteen päättämis

7

joulukuu 09

Toistuuko

digiboksi-ilmiö

SEPAssa?

Sivu 20

Monitoimitekijäksi

teatterin

Ihmemaahan

Sivu 38

Tampereen

Anja Taskinen

Kauppa

Kamari

Isojen

käänteiden

edessä

lehti


Kaikki mitä tarvitset

Etukumppanit (ei kerrytä Plussa-pisteitä)

Yhteistyössä

Yhteystiedot: www.plussa.com

2 Tampereen kauppakamarilehTi > www.tampereenkauppakamarilehti.fi

Jos alhainen korkotaso

miellyttää, siitä kannattaa

pitää kiinni

Ottamalla yrityslainaasi Korkokaton asetat ylärajan

viitekoron nousulle ja pääset varmuudella nauttimaan

matalista koroista vielä jatkossakin. Sen lisäksi, että

saat rajattua korkojen nousuriskin, varaat samalla

yrityksellesi mahdollisuuden hyötyä täysimääräisesti,

mikäli korot yhä jatkavat laskuaan. Kysy lisää ja

huolehdi vähemmän.

Lisätietoja saat Nordean Yrityspalvelusta

0200 2121 (pvm/mpm) ma–pe klo 8–18,

konttorista tai osoitteesta nordea.fi.

Tampereen konttorit

nordea.fi

Teemme sen mahdolliseksi

C

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO Syöpäjärjestöt

Nordea Pankki Suomi Oyj


– Kun yrityksessä nousee kehittämistarpeita

esiin, kannattaa ottaa rohkeasti

meihin yhteys, yritysasiamies Mikko

Nieminen kehottaa.

TTy:n yrityspalvelut

Yritysasiamies Mikko Nieminen

Puh. 040 849 0336

mikko.nieminen@tut.fi

T&k-haNkkeeT eTeNeväT

yhTeisTyössä TTy:N kaNssa

Tampereen teknillinen yliopisto on pkyritysten

kehittämishankkeissa kokenut

kumppani. Se on kanava uusimpaan

tietoon ja tekijöihin, joiden kanssa erilaiset

yritysten t&k-projektit toteutuvat

tehokkaasti ja tuloksekkaasti. Vuosittain

yritysten kanssa töitä tehdään yli 1000

hankkeessa.

− Yritysyhteistyön aktiivisena kehittäjänä

TTY on ollut Suomessa edelläkävijä.

Projektien kautta yritykset voivat saada

monin eri tavoin toimintaansa hyötyjä,

jotka viime kädessä näkyvät esimerkiksi

kannattavuuden ja kilpailukyvyn paranemisena,

TTY:n yritysasiamies Mikko

Nieminen sanoo.

Yhteistyötapoja yrityksille on useita.

Yksi on tilaustutkimus. Se perustuu

TTY:n ja yrityksen kahdenväliseen sopimukseen,

jolla toteutetaan yrityksen

toimeksianto.

Toinen toimintatapa on yhteisrahoitteinen

t&k-yhteistyö. Tässä mallissa

yritys tai useamman yrityksen ryhmä

osallistuu tietyllä rahoitusosuudella ulkopuolisen

rahoittajan, esimerkiksi Tekesin

tai EU:n, rahoittamaan projektiin.

− Yhteisrahoitteiset hankkeet ovat

kustannustehokkaita pienehköillekin

pk-yrityksille. Mukaan yritysryhmään voi

päästä hyvin kohtuullisella maksuosuudella.

Projekteihin liittyy usein vahva

kansallinen tai kansainvälinen verkostonäkökulma,

ja hyöty sitäkin kautta voi

kasvaa merkittävästi.

Tärkeä yritysyhteistyön muoto ovat

myös opinnäytetyöt. Niiden kautta yritys

pääsee suoraan hyödyntämään alan

uusinta osaamista. Opinnäyteprojektissa

yritys myös näkee mahdollisen uuden

työn tekijän kyvyt.

TTY:llä on Pirkanmaalla merkittävä

joukko yritysyhteistyökumppaneita.

Mikko Nieminen arvioi, että pk-kentässä

on kuitenkin edelleen paljon niitä, jotka

varmasti hyötyisivät, jos rohkaistuisivat

yhteydenottoon.

− Yritykset saattavat arkailla ja kokea

yliopiston yhteistyökumppanina itselleen

kaukaiseksi, kenties liian akateemiseksi.

Nieminen korostaa, ettei turhaan

kannata arastella. Kun toiminnan taustalla

on vankka akateeminen perustutkimus,

se takaa osaamisen, jota voidaan

soveltaa monin eri tavoin käytäntöön.

– Alkuun päästään tehokkaasti

kartoittamalla yhdessä yhteistyömahdollisuudet,

olipa hankkeen rahoitusmuoto

tai etenemistapa mikä tahansa.

www.tut.fi

ILMOITUS


709

sisältö

39. vuosikerta iSSn 0782-3541 (painettu) iSSn

1458-4417 (verkkolehti)

Julkaisija Tampereen kauppakamari,

kehräsaari, 33200 Tampere,

puhelin (03) 230 0555,

www.tampereenkauppakamari.fi

Päätoimittaja Tommi rasila

Kustantaja Viestintätoimisto

Tammisto, knuutila & Tammisto oy

www.tammistoknuutila.fi

Toimitussihteeri martti Tammisto,

puhelin (03) 253 6611

martti.tammisto@tammistoknuutila.fi

Ilmoitusmyynti

Saarsalo oy

mikko nykänen, 040 5676 400

Timo lepistö, 044 534 9878

riku Suuriniemi, 040 7088 564

etunimi.sukunimi@tampereenkauppakamarilehti.fi

Ulkoasu ja ilmoitusaineistot

Tiina lautamäki,

aineisto@tampereenkauppakamarilehti.fi

Lehden osoite Finlaysoninkuja 9,

33210 Tampere, faksi (03) 253 6630

Painopaikka punamusta Tampere oy

Tilaushinta 35 euroa/vuosikerta

Seuraava lehti ilmestyy viikolla 6

ilmoitusaineistot 25.1.2010

Painos 19 000 kpl

Levikki osoitteellinen jakelu 3 200 kpl

Tampereen kauppakamarin osoitteiston

mukaan, osoitteeton jakelu 15 600 kpl

yrityksiin pirkanmaalla itellan rekisterin mukaan

Osoiteasiat piritta.lehmus@chamber.fi

Kannen kuva ari ijäs

Meiltä saat asiantuntevan

ja henkilökohtaisen

asiakaspalvelun.

4 Tampereen kauppakamarilehTi > www.tampereenkauppakamarilehti.fi

kuva lojer oy

11

Sastamalalainen lojer tekee

Tansaniassa ja Ghanassa

pumppuja paikalliseen käyttöön.

pumput turvaavat vettä kylien

tarpeisiin ja pumppuvalmistus

auttaa luomalla työpaikkoja

ja kehittämällä osaamista.

kultakaivokseksi tuotannosta

kehitysmaissa ei ole. Vaikka

tarve on valtava, on

markkina pieni

SeuraaVa lehTi ilmeSTyy Viikolla 6 / aineiSTopäiVä 25.1.2010 / www.tampereenkauppakamarilehti.fi

LAATUA, MUOTIA, PALVELUA.

Meiltä löydät mm. nämä laatumerkit:

37

Kauppakatu 2 Tampere. Puh 020 7010 317. www.kekale.fi

Palvelemme ma-pe 9-19, la 9-16. Joulukuussa myös sunnuntaisin 12-16.

kuvaaja e. m. Staf. Työväenmuseo Werstaan kuva-arkisto.

jo ennen bittejä,

liikekaupunkeja ja

finanssitavarataloja oli

elämää. Työväenmuseon

Werstaan meirän

kaupunki -näyttelyssä

pääsee tutustumaan

muun muassa toimivaan

viisikymmenluvun

kirjapainoon.

kuin Silloin

ennen...

Hyvä lahjavihje.

KEKÄLE LAHJAKORTTI.


7 pääkirjoitus

9 Taloudessa tapahtuu

12 pirkanmaan yritysbarometri

14 profiilissa apulaisjohtaja anja Taskinen,

Tampereen kauppakamari

17 näin sen näen: Syysmyrskyä kunnissa

18 Sponsorisuhteesta partnershipiin

20 Sepa hautuu yrityksissä

22 matti hokkanen,

enemmän elinkeinoelämän kuin puolueen mies

24 yritys pirkanmaalla: panostaja oyj

26 uusi jäsen esittelyssä: mainostoimisto imageneering

30 ajankohtaista kauppakamarista

37 pirkanmaalla nyT

38 CV puhuu: helena reilin

Mikä motivoi

oikeasti?

Henkilöstön motivoiminen ja avainhenkilöiden pitämi nen talossa ovat

yrityspäättäjän tärkeitä kysymyksiä juuri nyt – ja tulevaisuudessa vielä

enemmän. Ota yhteyttä Tapiolaan. Meillä on runsaasti kokemusta näistä

asioista. Ja toimivia välineitä niiden hoitamiseen.

Tutustu: tapiola.fi

Avaa

Tapiola

. fi tai

soita

01019

5100

ma-pe

8-20

5. SiVun SiTaaTTi

Kiinteistönhuolto ja teollisuuden

kunnossapito ovat nopeimmin

viime vuosina kasvaneita

aloja. Aivojen huoltoa ja

kunnossapitoa ei tilaa kukaan.

Pekka Seppänen

päätoimittaja

Talouselämä 35 / 23.10.2009

Vahinkovakuutukset Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola, Henki-,

säästö- ja lisäeläkevakuutukset Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö

Tapiola ja Yritysten Henkivakuutus Oy Tapiola, eläkevakuutukset

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola

Tampereen kauppakamarilehTi 5


ILmOITuS

Kerro

kehittämisideasi

Kerro, miten kehittäisit Wingon

reittiverkostoa. Ideasi voit lähettää

yhtiöön sähköpostilla osoitteeseen

idealaatikko@wingo.fi

Kaikkien 31.12.2009 mennessä asiallisen

idean lähettäneiden kesken arvotaan

kahden hengen viikonloppumatka

Gdanskiin. Keskiaikainen Hansakaupunki

Gdansk ja sen naapurit Sopot ja

Gdynia muodostavat mielenkiintoisen

kolmoiskaupungin Itämeren

etelärannalla.

Nopeasti ja edullisesti

www.wingo.fi

Wingon siivin

Edessä asiakastapaaminen Oulussa.

Viisi, kuusi tuntia junassa tai autossa

mennen tullen ei oikein innosta, ei

liioin yöpyminen perillä. Lentäminen

olisi nopeampaa, mutta kierto Helsingin

kautta tuntuu turhalta ja kalliilta.

Tarjolla on myös parempi vaihtoehto,

runsaan tunnin kestävä suora

lento Tampereelta Ouluun.

Wingo Xprs lentää joka päivä

kahdesti Turusta Tampereen kautta

Ouluun ja takaisin. Aikataulu on rakennettu

niin, että perillä ehtii olla koko

työpäivän.

Paitsi nopein, Wingo on myös

kokonaistaloudellisin tapa matkustaa

Ouluun, kun laskee hinnan myös

matka­ajalle.

– Ja kannattaa pitää mielessä myös

Tampere–Turku­yhteys, muistuttaa

Wingon Holger Holm.

– Runsaassa tunnissa ehtii keskustasta

keskustaan.

Toimitusjohtaja Holmin mukaan

myynti on syksyn aikana kasvanut

hyvin, joustavalle ja nopealle yhteydelle

Turun, Tampereen ja Oulun välillä on

selvä tarve.

Wingo Xprs operoi yhteistyössä

puolalaisen Jet Airin kanssa, joka lentää

reittiä 46­paikkaisella ATR 42­300

­potkuriturbiinikoneella. Kone on talou­

dellinen ja suihkukoneita pienemmän

polttoaineenkulutuksen vuoksi niitä

ympäristöystävällisempi.

Wingon kone on käytettävissä

myös charter­lennoille. Kone ehtii

Tampereelta tunnissa lähes kaikkialle

Suomeen, Tukholman seudulle Ruotsiin

sekä Viroon. Esimerkiksi jääkiekkojoukkue

ehtii hyvin päivällä pelipaikkakunnalle

ja takaisin kotiin loppuillasta.

Näin vältytään uuvuttavalta tuntien

linja­automatkalta.

Uusia kohteita?

Toimitusjohtaja Holmin mukaan yhtiö

etsii aktiivisesti uusia reittejä.

– Harkitsemme muun muassa lennon

jatkamista aamupäivällä Turusta

Tukholmaan, josta kone ehtisi vielä

ennen iltapäivän paluulentoa käydä

jossain muualla.

Holger Holm haastaakin Tampereen

kauppakamarilehden lukijat ideoimaan

Wingolle uusia kohteita.


pääkirjoiTus

jukka Terhonen

Toimitusjohtaja

rakennustoimisto palmberg oy

Tampereen kauppakamarin

puheenjohtaja 2010

kauppakamari nouSun VauhdiTTajana

k

aikki teollisuuden ja kaupan suhdannemittarit

näyttävät sitä, että nyt ollaan suhdannekuopan

pohjalla. pohjaltahan ei muita suuntia ole kuin

ylöspäin, ja näenkin kohta alkavan vuoden näyttävän hyvin

paljon nousun merkkejä, joita on tulkittava taiten. puhutaan

hauraista rakenteista, joita olisi vahvistettava ja

kasvatettava, jotta nousu olisi kestävää. uskon siihen, että

kun rakenteita ravistellaan tällaisella taantumalla, rakenteiden

muuttamiseen löytyy enemmän halua kuin vastarintaa.

olen elämässäni huomannut, että hyvin menevässä

yrityksessä muutos on hyvin vaikeaa, mutta vaikeuksissa

olevan yrityksen ihmiset suorastaan haluavat muutosta!

nyt meneillään oleva taantuma voi siis oikein hoidettuna

olla todellinen onnenpotku, jos saamme rakenteita

ja toimintamalleja muutettua kestävämmiksi ja kannattavammiksi.

rakenteet ja asenteet muuttuvat kaikkialla. yksityinen

sektori muuttuu hyvinkin voimakkaasti markkinoiden mukaan.

jos tilauskanta putoaa kolmannekseen, rakenteita

on pakko muuttaa ja kaikki sen myös ymmärtävät. julkinen

sektori taas on hyvin jäykkä muutoksissaan. Siinä

kun yksityisen sektorin tilaukset loppuvat, julkisen sektorin

työt vaan lisääntyvät. Tulorahoituksen pienentyessä

nostetaan veroja, jotta työt saadaan hoidettua. Tässä rakenteessa

julkisen sektorin tie alkaa kuitenkin olla kuljettu

loppuun. Toimintaa on pakko tehostaa, joskaan tätä pakkoa

ei vieläkään ole tunnustettu.

pirkanmaalla on jo pitkään haettu julkisen ja yksityisen

sektorin yhteistyötä. pormestarit, tilaaja-tuottajamallit,

elinkeinoyhtiöt ja monet muut tavat hakea kontaktia

elinkeinoelämän kanssa ovat kaikki suuntia oikeaan

päin. kuntien on tehtävä työnsä, mutta ne voivat tehdä

sen muutoinkin kuin omilla virkamiehillään.

olen varma siitä, että

näin saadaan myös tehostumista

aikaan.

pirkanmaalla on paljon tärkeitä,

isoja ja yhteisiä hankkeita meneillään.

kauppakamari on voi-

kun rakenteita ravistellaan

tällaisella taantumalla,

rakenteiden muuttamiseen

löytyy enemmän halua

kuin vastarintaa.

olen otettu ja nöyrällä tavalla

kiitollinen siitä, että Tampereen

kauppakamari on valinnut minut

puheenjohtajakseen. puheenjohtajuus

merkitsee minulle ja, niin

kuin itse sen näen, myös edustamalleni

teollisuudenalalle, suurta

arvostusta. rakentajat ovat jatkuvasti

tekemisissä teollisuuden,

kaupan, julkisyhteisöjen ja tavallisten

kansalaisten kanssa. ehkä

tässä on se tausta, jolla juuri nyt

haluttiin rakentaja kauppakamarin

johtoon.

makkaasti tukemassa yhteisiä, koko maakuntaa tukevia

hankkeita. kauppakamarin rooli on sillä tavalla helppo,

että meidän ei tarvitse saada sulkia hattuumme mistään

hankkeesta erityisesti, vaan me annamme mielellämme

tukemme sitä tarvitseville ja he voivat pitää hankkeen onnistumisesta

saatavat sulat hatuissaan. me uskomme, että

hyvät hankkeet tukevat jäsenistömme toimintaa ja menestymistä

alueella ja saamme sitä kautta oikeutuksen

toiminnallemme.

kauppakamari haluaa olla järjestö, jossa pääsee vaikuttamaan.

meillä on juuri nyt jäseniä enemmän kuin koskaan

aikaisemmin. jäsenmäärän lisäys tuo luonnollisesti

paineita sille, että kaikille jäsenille pystytään antamaan

heidän odottamansa palvelu ja sille, että me pystymme

oikealla tavalla vaikuttamaan jäsenistömme toimintaympäristöön.

olen kokenut, että kauppakamari kuuntelee jäseniään

hyvällä tavalla esimerkiksi vaikuttamissuunnitelman

laadinnassa. Valiokuntatyöskentely on myös erinomainen

tapa osallistua ja vaikuttaa. meillä on myös erinomainen

vakituinen henkilökunta, jonka kautta jokainen

varmaan saa viestiään eteenpäin.

Tampereen kauppakamarin koulutustoiminnan kysyntä

on ollut jatkuvassa kasvussa. muun ammatillisen koulutuksen

lisäksi olemme lanseeranneet hyväksytyn hallituksen

jäsenen koulutusohjelman, joka on todellinen valtakunnantason

hitti! Tätä kehitystä on erinomainen syy jatkaa.

olemme hauraan nousun kynnyksellä. nyt on toimittava

niin, että nousu syntyy ja kasvaa nopeasti. yhteistyö

julkisen ja yksityisen sektorin välillä on monesta syystä

tarpeen ja sitä yhteistyötä kauppakamari on edelleen

voimakkaasti tukemassa. Toivon, että tässä päästään uusiin

malleihin, joilla pirkanmaalla vireillä

olevat suuret hankkeet saadaan

menemään maaliin koko aluetta tukevalla

tavalla!

Tampereen kauppakamarilehTi 7


Uutuus!

Joululennot

19.12.2009–10.01.2010

TAMPEREELTA

KITTILÄÄN

Kolmesti viikossa 20.2.–18.4.2010

alk. 69€ /

Valitse Varma

Vuokraamme toimitilaa:

�� Finlaysoninkatu 4 B

Finlaysonin vanhan pääkonttorin toisessa kerroksessa vuokrattavana edustava

132 m2 toimistotila. Lisäksi tarjolla on myös Polttimonkadulla kolmannessa

kerroksessa sijaitseva 138 m2 Vuokraamme toimitilaa.

Tutustu kohteisiin: www.varma.fi

hyväkuntoinen toimistotila.

Ota yhteyttä!

Kiinteistöpäällikkö Hannu Boman,

Katso lisää kohteita: www.varma.fi

puh. 0400 382 122, hannu.boman@varma.fi

Ota Kiinteistöpäällikkö yhteyttä! Juhani Mäkelä

puh. 0500 621 014, juhani.makela@varma.fi

Kiinteistöpäällikkö Erkki Kortesniemi,

puh. 0400 834 899, erkki.kortesniemi@varma.fi

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on

Suomen suurin työeläkeyhtiö ja sijoittaja.

suunta

Lisätietoja osoitteessa www.fc.fi

Myynti ja varaukset: www.fc.fi , matkatoimistot kautta maan ja

Finnair Customer Care Center, 0600 140140 (3,04€ / vastattu puhelu + pvm.).

Muista kuin fc.fi -verkkokaupasta ostettuihin lippuihin lisätään palvelumaksu.

Matkapaketit: Levin Matkailu, www.levi.fi

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on

Suomen Mukana suurin suomalaisessa työeläkeyhtiö työelämässä. ja sijoittaja.

w w w . v a r m a . f i

Mukana suomalaisessa työelämässä. � � � � � � � � � � � �

8 Tampereen kauppakamarilehTi > www.tampereenkauppakamarilehti.fi

Sisustusratkaisuja työympäristöihin

www.iskuinterior.fi

Nokiantie

12 651 m 2

Mestarintie

9 218 m 2

8 404 m 2

Kolmenkulmantie

Isku Interior Oy

Sammonkatu 47, 2.krs

33540 TAMPERE

p. 029 086 4501

interior.tampere@isku.fi

9 066 m 2 9 760 m 2

Kisällintie

6 756 m 2 6 712 m 2

6 642 m

Koreeniityntie

2 6 743 m2

Tervetuloa menestymään

Kolmenkulman yritysalueelle

Vuoden 2010 aikana tulossa myyntiin 9 kpl

tontteja (6 642–12 651 m 2 ) huippusijainnilla Kehätien

varresta Kolmenkulman yritysalueella Ylöjärvellä.

Ota yhteyttä!

Ylöjärven Yrityspalvelu Oy

toimitusjohtaja Timo Isolähteenmäki

puh. 050 351 6507

timo.isolahteenmaki@ylojarvi.fi

Kuruntie 14, 33470 Ylöjärvi • puh. (03) 349 5555 • www.ylojarvi.fi


moBile Brain Bank

ja proTomo VauhdiTTaVaT

innoVoinTia ja yriTTäjyyTTä

kuinka kohentaa suomalaisten yrittäjyysintoa?

kuinka saada aikaan innovaatioita

ja kuinka jalostaa innovaatioista liiketoimintaa?

kuumia kysymyksiä, joita ratkaisemaan

on yhä aktiivisemmin koottu erilaisia

avoimia yhteisöjä. innovaatioympäristö demola

perustettiin Tampereelle viime vuonna.

Siellä opiskelijat kehittävät yrityksiltä

saatuja ideoita eteenpäin. ensimmäisen

toimintavuotensa aikana demolaan osallistui

157 opiskelijaa kuudesta korkeakoulusta.

Siellä työstettiin 30:a projektia, joista

valmistui 26. yritykset lunastivat 25 projektin

tulokset. kolme yritystä on perusteilla.

Tänä syksynä demola kasvaa: sen jatkoksi

rakennetaan protomo, ammattilaisille

tarkoitettu kansallinen innovaatioapparaatti

ja palvelu, joka tarjoaa prosessin, fasiliteetit

ja yhteisön. marraskuun alussa ovensa

avanneessa protomossa nuoret vastavalmistuneet,

kokeneet vapaat tai vapautuvat

iT-alan ammattilaiset voivat viedä tavoitteellisesti

tuote-, palvelu- ja liikeideoita

eteenpäin potentiaalisten asiakkaiden

kanssa. pilotteja on jo aloitettu jyväskylässä,

ja Tampereen jälkeen starttaavat Salo,

helsinki ja oulu. kansallisesta hankkeesta

vastaa hermia oy.

Metso ja Tamfelt

yhdistymässä

Metso ja Tamfelt solmivat marraskuun

alussa yhdistymissopimuksen,

jonka seurauksena Metso

tekee julkisen ostotarjouksen

kaikista Tamfeltin osakkeista.

Yritysten yhdistyminen vahvistaa

Metson palveluliiketoimintaa

erityisesti massa- ja paperiteollisuudessa.

Tamfeltille yhdistyminen

luo uusia kasvumahdollisuuksia

etenkin Euroopan ulkopuolella,

missä Metsolla on laaja

asennettu konekanta ja myynti-

ja palveluverkosto. Tamfeltin

suurimmat osakkeenomistajat

ovat jo sitoutuneet hyväksymään

osakevaihtotarjouksen.

Tarjousaika päättyy 18.12.2009.

Metson arvion mukaan yritysten

yhdistyminen tapahtuu

viimeistään vuoden 2010 ensimmäisellä

neljänneksellä. Yhdistyminen

vaatii kilpailuviranomaisten

hyväksynnän Suomen lisäksi

eräissä muissa maissa.

Mylab perustaa

tytäryhtiön Kiinaan

Tamperelainen kliinisten laboratorioiden

tietotekniikan palvelutoimittaja

Mylab Oy perustaa

tytäryhtiön Kiinaan. Mylab

Health care Technology (Beijing)

Ltd. aikoo vallata Kiinan

markkinat suomalaisen teknologian

ja yhdysvaltalaisen palvelukulttuurin

yhdistelmällä.

– Kiinassa terveydenhuollon

prosessit ovat vielä sangen kypsymättömiä.

Tarjoamme Kiinassa

ensisijaisesti prosessien ja integraatiohankkeiden

osaamista,

kertoo Mylabin toimitusjohtaja

Esa Soini.

Metsolta

biomassakattilalaitos

Ruotsiin

Metso toimittaa bio massa kattilalaitoksen

yhdistettyyn lämmön

ja sähkön tuotantoon

Affärsverken Karlskrona AB:lle

– odotamme saavamme Tampereen

protomoon viitisentoista tiimiä, sanoo demolasta

hermiassa vastaava ja protomon

koordinaattori, toimialajohtaja Petri Räsänen.

– olemme demolassa oppineet paljon

avoimien yhteisöjen perusteista ja toiminnasta.

uskon, että demola ja protomo tekevätkin

likeistä yhteistyötä, ja saamme aikaan

yhteisön, jossa tuoreus ja kokemus

kohtaavat.

lisää vääntöä uuden kehittämiseen tuo

Tampereella lokakuun lopulla aloitettu ja

protomon kanssa voimansa yhdistävä mobile

Brain Bank -toimintakin.

mobile Brain Bank on verkosto mobiilialan

kokeneille, vakituisesta työsuhteesta

irrottautuneille ammattilaisille, jotka miettivät

oman yrityksen perustamista. Verkostossa

testataan mobiilialan liikeideoita ja

tuotekonsepteja sekä vaihdetaan kokemuksia

samassa tilanteessa olevien kollegojen

kanssa.l

www.protomo.fi

www.mobilebrainbank.org

TAloudessA

Karl skronaan. Lai toksen ja siihen

kuuluvat apukattilat toimittaa

Metson ja Wärtsilän

yhteisyritys MW Power. Lai toksen

ym pä ris tön suo jelu jär jes telmiin

liittyvien laitteiden toi mittaja

on Metson Power-lii ke -

toimintalinja. Tilauksen ko konaisarvo

on noin 30 miljoonaa

euroa.

Metson automaatioliiketoimintalinjan

varaosavaraston

hallinta HSG:lle

Metson automaatioliiketoiminnan

Tampereen yksikön varaosavaraston

hallinta on siirtynyt

HSG:lle. Toiminto käsittää varaston

järjestely- ja ylläpitotyön,

tavaran keräilyn ja vastaanoton

sekä tehdashuoltoon tulevien

tuotteiden käsittelyn.

TapahTuu

OpusCapitalta

ostolaskujen hallintaa

ja treasury-toimintojen

tehostamista

Kanresta on ottanut käyttöön

OpusCapitan sähköisen os tolasku

jen käsittelyjärjestelmän

SaaS-palveluna (Software as

a Service). Toimintamalli on

vaihtoehto yrityksen omalla palvelimellaan

ylläpitämille ohjelmistoille.

Palvelupaketti sisältää

paperilaskujen skannauksen,

verkkolaskujen vastaanoton,

OpusCapita Invoice Management

-ohjelmiston käytön

ja ylläpidon sekä käyttäjien tukipalvelut.

Fiskarsille OpusCapita toimittaa

IT2 Treasury Management

-järjestelmän, jota Fiskars

käyttää rahoitustapahtumien rekisteröinnissä,

rahoitusriskien

hallinnassa, likviditeetin suunnittelussa

ja konsernin sisäisten

laskujen netting-prosessissa.

Deltabitilta

sormenjälkitunnistimet

vanhustenkeskukseen

Tamperelainen Deltabit on toimittanut

Helsingin kaupungin

uuteen Kontulan vanhustenkeskukseen

kulunvalvonnan tunnistusjärjestelmän,

joka perustuu

biometriseen sormenjälkitunnistukseen.

230 tunnistimen järjestelmä

on Euroopan suurimpia.

– Koska suurin osa rakennuksen

ovista joudutaan pitämään

jatkuvasti lukittuina,

biometrinen tunnistus parantaa

asukkaiden ja henkilökunnan

turvallisuutta sekä helpottaa

päivittäisiä rutiineja. Järjestelmä

tuo myös merkittävät

kustannussäästöt

hallinnointi- ja materiaalikuluihin,

koska tavan-

Kokous uppeluksissa

ja paljon muuta.

Yritysmyynti puh. 0207 130 212

Kysy lisää yritystilaisuuksista!

www.sarkanniemi.fi


omaisia avaimia, kulkukortteja

tai muita tunnisteita ei tarvita,

kertoo hankkeen projektisuunnittelija

Sari Hedman Helsingin

kaupungilta.

Deltabit on johtava biometriseen

tunnistukseen perustuvienpotilastunnistusjärjestelmien

toimittaja. Yrityksen järjestelmiä

käyttävät muun muassa

Tampereen ja Kuopion yliopistollisten

sairaaloiden sekä Satakunnan

keskussairaalan ja Pohjois-Karjalan

keskussairaalan sädehoidon

yksiköt sekä helsinkiläinen

syöpäsairauksien yksityisklinikka

Docrates.

Solteqilta

ohjelmistoratkaisu

operatiiviseen

omaisuudenhallintaan

Solteq Oyj on julkaissut uuden

Solax-ohjelmistoratkaisun omaisuuden,

materiaalien, töiden ja

huoltosopimusten hallintaan.

Ohjelmisto perustuu Solteqin

kunnossapitojärjestelmäosaamiseen,

joka on nyt viety Microsoft

Dynamics AX -teknologiaalustalle.

Solax on saanut Microsoftin

Software Solution Test for

Microsoft Dynamics AX 2009

-sertifioinnin. Ohjelmisto on

suunniteltu muun muassa energia-

ja tuotantolaitosten, prosessi-

ja konepajateollisuuden sekä

kunnossapidon palveluyritysten

tarpeisiin.

Sarjakuvia

kännykkään ja nettiin

Tamperelainen digitaalisten sisältöjen

jakelujärjestelmien valmistaja

ja operoija Epuuk on julkistanut

uuden sarjakuvien digitaaliseen

jakeluun kehitetyn palvelunsa.

Sen kautta kuluttajat

voivat ostaa sarjakuvia ja lukea

niitä kännyköillä ja internetissä.

Epuuk myy kuluttajille fyysisessä

jakelussa jo olevia sarjakuva-albumeja

ja strippejä sekä tarjoaa

sarjakuvapiirtäjille median uudenlaisen

sisällön tuottamiselle.

A-energialuokan

toimitilaa Ratinaan

Ratinan alueelle on tulossa uusi

toimistotalo. 7 400 kerrosneliömetrin

ja noin 400-500 työpaikan

kiinteistön rakentaa NCC.

Yhtiön tavoitteena on aloittaa

rakennustyöt ensi keväänä, jolloin

talo valmistuisi vuoden kuluttua.

Rakennuksen energiankulutuksen

ja sen johdosta hoitokulujen

luvataan olevan nykynormeja

pienempiä, koska se rakennetaan

A-energialuokan vaatimusten

mukaisesti.

Ratinan toimistotalo nousee

Tampereen valtatien eteläpuolelle

vastapäätä tulevaa Ratinan

kauppakeskusta. Paikalla

on aiemmin ollut Tampereen

sähkölaitoksen varastotiloja. Kevyen

liikenteen tarpeisiin rakennetaan

Tampereen valtatien alta

alikulkuyhteys kauppakeskuksesta

toimistotaloon. Ajo kummankin

rakennuksen pysäköintitiloihin

tapahtuu valtatien alle rakennettavan

maanalaisen kiertoliittymän

kautta.

Sokoksen laajennus

20 miljoonan euron

investointi

Pirkanmaan Osuuskauppa laajentaa

Tampereen Sokos-tavaratalon

nykyistä päivittäistavaraosastoa,

Sokos-herkkua Kuninkaankadun

alle ja uudistaa samalla

sen täydellisesti. Myös Sokos-herkun

alla oleva -2. kerros

muutetaan myymälätilaksi,

jonne siirtyy muun muassa

lounasravintola sekä erikoistavaratarjontaa.

Sokoksen käytössä

oleva pinta-ala lisääntyy

noin 3 500 neliömetriä.

Hämeenkadun sisääntulon yhteyteen

rakennetaan uusi maisemahissi,

ja tavaratalon julkisivujen

uudistus saatetaan päätökseen.

Työt alkavat tammikuussa

2010 ja jatkuvat vuoden

2011 loppuun. Investoinnin kustannusarvio

on noin 20 miljoonaa

euroa.

Kodin Ykkönen

laajeni Lielahteen

Kodin Ykkönen -tavarataloketju

on avannut toisen myymälänsä

Tampereella. Uusi tavaratalo

sijaitsee Lielahdessa.

Sen kokonaispinta-ala on 8 500

neliötä, ja se työllistää 70 henkilöä.

Tavaratalojohtajana toimii

Juha Riipinen.

Erityistä huomiota on kiinnitetty

tavaratalon sisävalaistuk-

10 Tampereen kauppakamarilehTi > www.tampereenkauppakamarilehti.fi

afrikan pumput

pysyvät nyt pinnalla

kaivo ja sen nira-pumppu on monen afrikkalaisen kylän

keskipiste. Ghanalaisen kylän kaivo on ympäri vuorokauden

vartioitu, ettei vettä kuluteta turhaan. Vedestä maksetaan

nimellinen korvaus, ja rahoilla kaivotoimikunta

huolehtii kaivojen ylläpidosta ja pumppujen varaosista.

seen, sen luomaan tunnelmaan,

tuotteiden parempaan esille

tuontiin sekä energiatehokkuuteen.

Valaistuksen suunnitteli

pääsuunnittelija Arto Heiskanen

VALOA design Oy:stä.

Samassa kiinteistössä Kodin Ykkösen

kanssa aloitti Musta Pörssi.

Se työllistää kymmenkunta

uutta työntekijää. Kauppiaana

toimii Mika Sanisalo.

Lielahteen

Prisma-keskus

Tampereen Lielahdessa alkaa

marras-joulukuussa 2009 Prisma-keskuksen

rakentaminen.

Tavoitteena on, että keskus avataan

asiakkaille alkukeväästä

2011. Prisma Lielahti on Pirkanmaan

Osuuskaupan neljäs Prisma.

Prisma-keskuksen rakennusala

on yhteensä 17 000 neliömetriä,

josta Prisman käyttöön

tulee 15 000 ja muille oheispalveluille

noin 2 000 neliötä.

Piha-alueelle on tulossa myös

ABC-automaattiasema.

Nykyisten S-market Lielahden

ja S-market Harjuntaustan

toiminta päättyy Prisman valmistuessa.

S-marketien henkilöstö

siirtyy uuteen Prismaan, joka

työllistää yhteensä noin 160


TekSTi aila VälikoSki • kuVa lojer oy

Sastamalalaisen lojer oy:n klassikkotuote, nirakäsipumppu,

olisi kova sana afrikan kylien vesihuollon

kehittämishankkeissa, jos kysyntää

olisi. Tarvetta kyllä on, mutta se päätyy kaupoiksi hitaasti

ja arvaamattomasti kehitysyhteistyöhankkeiden

tahdissa.

lojer on tehnyt pumppuja Tansaniassa ja Ghanassa

90-luvun alusta – alusta asti kannattavasti. Suomeen

asti tulos ei kuitenkaan kestänyt, sillä useina

vuosina kurssitappiot ja huippukorkeat rahoituskulut

nielivät sen. paikallisen valuutan heikentyessä voitot

söi Suomesta viedyistä raaka-aineista ja komponenteista

kertyvä eurovelka.

– Saimme Finnpartnership-liikekumppanuusohjelmalta

vinkin kehitysprojektin rahoituksesta. päätimme

löytää afrikkalaisia toimittajia, joilta ostaisimme raakaaineet

paikallisella valuutalla. Varastot ja rahoituskulut

pysyisivät kurissa, toimitusjohtaja Ville Laine kertoo.

Suomi-laatuun pystyvien muovi- ja teräsputkien

toimittajien löytäminen ei ole afrikassa helppoa. Tansaniasta

sopivia kuitenkin löytyi, ja kehityshankkeessa

vuosina 2007–2008 heidät koulutettiin lojerin laatutasoon.

puolessa vuodessa afrikan pumput alkoivat pysyä

voitollisena. paikalliset raaka-aineet ja komponentit

maksavat toki edelleen enemmän kuin vastaavat Suomessa.

plussalle mennään, kun otetaan huomioon parempi

varastokierto ja rahtikustannusten sekä kurssitappioiden

eliminointi.

kultakaivos afrikan pumput eivät lojerille edelleenkään

ole. Ville laine arvioi, että Tansaniassa bisnesnäkymät

ovat tyydyttävät, Ghanassa heikot. Suomessa

sen sijaan pumput ovat pieni, mutta kannattava

osa liiketoimintaa päätuotteiden, sairaalakalusteiden

rinnalla.

– Voi jopa sanoa, että afrikan pumppuvalmistus

on meille yhteiskunnallista kontribuutiota, teemme

tärkeää kehitysapua luomalla paikallisia työpaikkoja ja

kehittämällä osaamista. ja kun sinne on vaivalla menty,

poiskaan ei ihan heti tulla. Tietysti mietimme myös

mahdollisuutta tehdä siellä sairaalakalusteita. niissä

tilanne on sama kuin pumpuissa: tarve on valtava,

mutta markkina pieni.l

KEHITÄ OSAAMISTASI TAI YRITYSTÄSI

– OPPISOPIMUKSELLA –

Alkavia oppisopimuskoulutuksia mm.

Kuvallisen ilmaisun perustutkinto valokuvausalalla työskenteleville, 7.12.2009

Varastoalan ammattitutkinto varaston työtehtävissä toimiville, 21.1.2010

Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto luovien toimialojen yrittäjille, 16.2.2010

Yrittäjän ammattitutkinto 1 – 5 vuotta yrittäjänä toimineille, 16.3.2010

Lisätietoja koulutuksista ja

lisää alkavia oppisopimuskoulutuksia:

www.oppisoppi.fi

Ota yhteyttä!

Pirkanmaan oppisopimuskeskus

Pinninkatu 45 A, 33100 Tampere

Asiakaspalvelu: (03) 3155 5800

TAloudessA

henkilöä. Uusia työpaikoista on

noin puolet.

Linnainmaalle

K-citymarket

Pirkanmaan kuudes K-citymarket

on avattu Linnainmaalle. Uuden

kauppakeskuksen kerrosala on 11

600 m 2 , josta K-citymarketin käytössä

on noin 7 700 m2. Marketin

yhteyteen tulee 18 liikettä. K-citymarketin

ruokakauppa työllistää

kauppiaspariskunta Anne ja

Simo Hiltusen lisäksi 20 työntekijää.

Tavaratalon puolesta vastaa

tavaratalojohtaja Matti Mäkinen

yhdessä 60 käyttötavarakaupan

osaajan kanssa.

Hopealinjalla ja

Runoilijan tiellä

onnistunut kesä

Kesä 2009 oli hyvä Suomen Hopealinjalle

ja Runoilijan tielle.

Yhteensä ne kuljettavat vuoden

2009 aikana noin 82 000 matkustajaa.

Hopealinja kuljetti reittiliikenteessä

noin 9 300 matkustajaa

Tampereen ja Hämeenlinna välillä

(6900 vuonna 2008). Viikinsaaren

liikenteessä matkustajia oli

42 300 (36 850 vuonna 2008).

Uutta teknologiaa

sähkönjakelun

varmistamiseksi

Tampereen teknillinen yliopisto

ja VTT kehittävät tekniikkaa, joka

nopeuttaa tilannekuvan muodostamista

sähkökatkoksen laajuudesta

ja vaikutuksista. Näin

korjaus- ja pelastustoimet saa-

TapahTuu

daan kohdennettua nykyistä tehokkaammin

oikeisiin kohteisiin

ja vähennettyä kansalaisille ja yhteiskunnalle

koituvia ongelmia.

Lisäksi uuden teknologian avulla

suurhäiriöt voidaan ottaa paremmin

huomioon jo sähköverkon

suunnittelussa ja kehittää sähköverkkoja

mahdollisten suurhäiriöiden

välttämiseksi.

Tampereen teknillisen yliopiston

ja VTT:n lisäksi hankkeeseen

osallistuvat Fortum Sähkönsiirto,

Vattenfall Verkko, Tampereen

Sähköverkko, Turku Energia

Sähköverkot, ABB, Huoltovarmuuskeskus

sekä Tampereen ja

Varsinais-Suomen aluepelastuslaitokset.

Hankkeen päärahoittaja

on Tekes, ja hanke kestää huhtikuuhun

2011.

Plussaa

pirkanmaalaisen

junioriurheilun hyväksi

Tampereella on solmittu ainutlaatuisetK-Plussa-yhteistyösopimukset

Turtolan kauppakeskuksen Kkauppojen

sekä Ilveksen, Pyrinnön

ja Tapparan välillä. Sopimuksilla

tuetaan Ilveksen juniorijalkapalloa,

Pyrinnön juniorityötä

ja Tapparan juniorijääkiekkoa sekä

taitoluistelua. Kaupat hyvittävät

Ilveksen, Pyrinnön ja Tapparan

jäsenten tekemistä ostoksista

sovitun prosenttimäärän seuroille.

K-Plussa-edut kertyvät asiakkaille

normaalisti.l

Tule kuuntelemaan yleisinfoa

oppisopimuskoulutuksesta

Pirkanmaan oppisopimuskeskukseen:

maanantaina 7.12.2009 klo 17

keskiviikkona 13.1.2010 klo 17

Tampereen kauppakamarilehTi 11


heikosti meni, mutta

paremmin kuin pelättiin

Näin voi tiivistää Tampereen kauppakamarin loka-marraskuussa tekemän

yritysbarometrin tulokset.

TekSTi aila VälikoSki

S

en mukaan päättymässä

oleva vuosi on Pirkanmaan

yrityksissä huomattavasti

heikompi kuin vuosi

2008 niin tuloksen, henkilöstömäärän

kuin investointienkin

osalta. Kevään pahimmat odotukset

eivät kuitenkaan näytä

aivan toteutuvan. Huolestuttava

viesti on kuitenkin se, että kehitys

on heikointa suurissa ja keskisuurissa

yrityksissä.

Lähes puolet kaikista yrityksistä

ilmoittaa tämän vuoden tuloksensa

jäävän viime vuotta

heikommaksi, teollisuusyrityksistä

kuitenkin lähes 70 prosenttia

ja palvelualan yrityksistä 40

prosenttia.

Mäntässä toimivan konepajan

Javasko Oy:n toimitusjohtaja

Jarmo Korpela konkretisoi metallin

ja konepajateollisuuden tilannetta:

– Meillä tuotanto on laskenut

40 prosenttia ja osalla alan

toimijoista, muun muassa joillakin

isoilla päähankkija-asiakkaillemme,

huomattavasti

enemmänkin.

Kurjuus ei ole myöskään menossa

ohi. Vuodesta 2010 Korpela

ennakoi todella tiukkaa.

– Positiivista kehitystä on

odotettavissa aikaisintaan 2011.

Markkinoita jaetaan nyt uudelleen,

lama on kiihdyttänyt töiden

siirtymistä Kiinaan ja muualle

halvemmille alueille. Itsekin

tuomme jo Kiinasta levytyövalmiita

kokonaisuuksia, joihin

täällä teemme koneistuksia

ja kokoonpanoja. Selvitämme

myös vaihtoehtoja oman tuotannon

käynnistämiseksi maailmalla.

kasvu liikkeelle 2010?

Kaikilla päätoimialoilla on kuitenkin

myös yrityksiä, joissa ke-

hitys on mennyt parempaan

suuntaan. Näin kertoo palvelualan

yrityksistä joka kolmas,

kaupan alalla joka neljäs yritys

ja teollisuusyrityksistäkin 15

prosenttia.

Myös viitteitä yleisesti paremmasta

on. Yritykset uskovat,

että kauppa alkaa vilkastua

vuonna 2010. Kaikista yrityksistä

puolet kertoo liikevaihtonsa

kasvavan vuonna 2010, teollisuusyrityksistä

53 prosenttia,

palvelualan yrityksistä 49 prosenttia

ja kaupan alan yrityksistä

jopa 64 prosenttia. Vain vajaa

viidennes yrityksistä ilmoittaa

liikevaihtonsa olevan kuluvaa

vuotta heikompi.

– Positiivista virettä on selvästi.

Vakuutusyhtiöillä vuosi

2008 oli huono ja se johtui pääosin

sijoitustoiminnan negatiivista

tuotoista. Nyt nämä tuotot

ovat nousseet toistakymmentä

prosenttia. Se on yksi merkki

siitä, että käänne on tapahtunut,

Tapiola-ryhmän läntisen alueen

aluejohtaja Martti Silvennoinen

sanoo.

Vakuutusyhtiöiden tuloksiin

vaikuttavat keskeisesti maksut,

jotka perustuvat palkkasum-

Liikevaihto ja

henkilöstö 2010

vuoteen 2009

verrattuna

Vertailu yrityskoon

mukaan

Suurempi

yhtä suuri

pienempi

eos

12 Tampereen kauppakamarilehTi > www.tampereenkauppakamarilehti.fi

miin, esimerkiksi lakisääteiset

eläke- ja tapaturmavakuutukset.

Toinen merkittävä tekijä on autokauppa,

joka ruokkii tuloja vahinkovakuutusmaksuista.

– Autokauppa on vähän piristynyt,

mutta ensi vuodeksi ennakoitu

ennätystyöttömyys tekee

sen, että selkeää nousua vakuutusalalle

ei ole tiedossa. Tyypillisesti

olemmekin jälkisyklinen

toimiala: meille taantuma

tulee jälkijunassa, mutta niin

lähtee nousukin viiveellä.

rekryongelmiakin

on edelleen

Kaikista yrityksistä 38 prosenttia

ilmoittaa henkilöstömääränsä

supistuneen vuodesta 2008. Parhaiten

työpaikat ovat pysyneet

palvelualan yrityksissä, joista joka

neljännessä henkilöstömäärä

on pienentynyt ja joka viidennessä

kasvanut. Teollisuusyrityksistä

65 prosenttia kertoo henkilöstönsä

pienentyneen.

Kasvava työttömyys ei ole

poistanut rekrytointiongelmia.

Joka viidennessä palvelualan yrityksestä

on koettu rekrytointiongelmia,

mutta myös teollisuudessa

ja kaupan alan yrityksissä.

48%

50%

53%

39% 35% 29%

54%

31%

Esimerkiksi myynnin ja talousalan

osaajia ei välttämättä ole

löytynyt. Joillakin on ollut ongelmia

myös kokeneiden suunnittelijoiden

ja teollisuuden ammattilaisten

kuten cnc-sorvaajien,

koneistajien ja sähköasentajien

rekrytoinnissa..

– Kokeneita taloushallinnon

osaajia ei hevin löydy. Tosin juuri

nyt on poikkeuksellisesti tullut

jopa hakemuksia määräaikaiseen

työsuhteeseen, kertoo toimitusjohtaja

Arto Korpi Accotilit

Ky:stä.

Korpi toteaa, että kilpailua

alan työvoimasta ovat lisänneet

Tampereella toimivat alan isot

palvelukeskukset. Tosin niillä

osaamisvaatimukset eivät välttämättä

ole yhtä laajoja kuin pienemmillä

toimijoilla.

– Monitaitoisista ja kokeneista

tekijöistä on pulaa. Osaamisen

merkitys kasvaa koko

ajan. Alan palvelujen sähköistyessä

työ muuttuu yhä enemmän

ennakoivaksi yritysten

neuvonnaksi ja talouden konsultoinniksi.

Siinä kehityksessä

on pysyttävä mukana myös

rekrytoinneissa.l

24% 22%

63%

29%

52% 39%

16%

42%

34%

16% 31%

13%

1–9

15%

10–49

18%

50–249

15%

250+

6%

7%

1–9

10%

10–49

1%

50–249

8%

250+

Liikevaihto Henkilöstö

lähde: Tampereen kauppakamari


UUTINEN…

… jota ei ole tarkemmin analysoitu

eikä siitä ole huolestuttu on, että

teollisuuden tuotantoluvut alenivat

elokuusta syyskuuhun kaksi prosenttia.

– Se on pieni mutta uusi signaali

keskusteluun siitä, että olisimme

jotenkin selviämässä lamasta, ironisoi

sauli Niinistö Tampereen yliopiston

journalismikritiikkiseminaarissa

13.marraskuuta 2009.

lama syö

liikevaihtoa,

muttei välttämättä

kannattavuutta

näin todettiin Suomalaisen koneenrakennuksen

tulevaisuus – onko sitä?

-seminaarissa Tampereen teknillisellä

yliopistolla. TTy:n Cost management

Centerissä on menossa

myös samanniminen tutkimushanke,

jossa selvitetään kannattavuutta

ilmiönä.

– yllättäen monen yrityksen

kannattavuus on säilynyt vähintään

tyydyttävällä tasolla vaikka liikevaihdot

ovat selvästi pudonneet, kertoo

erikoistutkija Jari Paranko.

– onko kyse jostakin perustavaa

laatua olevasta ilmiöstä, vai

onko kyse siitä, että muutos vain

ajoittuu eri yrityksissä eri lailla?

Seminaarissa pohdittiin myös,

miten lamasta selvitään.

– on sanottu, ettei lamasta

nousta vanhoilla eväillä. Vai noustaanko?

historiassa uudistukset laman

jälkeen eivät ole olleet kovin

radikaaleja, paranko huomautti, ja

professori Petri Suomala lisäsi, että

tarvitaan sekä uuden luomista että

vanhan parantamista.

– perusasioitakin voidaan kehittää,

esimerkiksi kuormituksen hallintaa,

työnjoustavuutta, ostamista.

kaikki kiinnostava ei ole radikaalia

muutosta.

ek:n SuhdanneBaromeTri

Teollisuuden nousu

ei ala vielä

Syksyisen harmaiksi kuvaa Pirkanmaan

teollisuuden ja rakentamisen

suhdannenäkymiä Elinkeinoelämän

keskusliiton EK:n marraskuun alussa

julkistettu suhdannebarometri. Tilauskirjat

ovat normaalia ohuemmat,

kannattavuus on hiipunut ja henkilökuntaa

vähennetään. Nopea pudotus

näyttäisi kuitenkin olevan ohi. Suhdanteiden

odotetaan edelleen laskevan,

näkymiä kuvaava saldoluku on

-15. Edellisessä, heinäkuussa tehdyssä

kyselyssä luku oli -21.

Myös palveluyritysten suhdannetilanne

on EK:n kyselyn mukaan edelleen

tavanomaista huonompi, yritysten

myynti on pysynyt kuitenkin ennallaan

loppukesän ja syksyn aikana.

Myös palvelualojen yritykset ennustavat

suhdanteiden heikkenevän lähikuukausina,

saldoluku on sama -15

kuin teollisuudessa ja rakentamisessa.

Heinäkuussa palvelualojen saldoluku

oli Pirkanmaalla 0.

Koko maassa suhdannetilanne

on edelleen heikko, vaikka joitakin

myönteisiä merkkejä onkin havaittavissa,

muun muassa tilausten määrän

ei ennusteta enää laskevan. Koko

maassa teollisuuden suhdannenäkymiä

mittaava saldoluku oli lokakuussa

-6, rakentamisen -32 ja palveluiden

-5. Heinäkuussa vastaavat luvut olivat

-8, -35 ja -23.

elvytys auttaa rakentajia

Suhdannebarometrin julkistuksessa

Pirkanmaalla marraskuussa tilannetta

yritysten näkökulmasta valottivat toimitusjohtaja

Juha Metsälä Rakennustoimisto

Pohjolasta, Senior Vice President

Pekka Pohjoismäki Metso Minerals

Oy:stä ja aluejohtaja Jari Alanen

Keskosta.

Juha Metsälän mukaan näyttää

siltä, että rakennusala selviää taantumasta

säikähdyksellä, uusia rakennuskohteita

on jo aloitettu ja aloitetaan

lähiaikoina. Kehityksestä hän kiitti oi-

kea-aikaista, nopeaa elvytystä.

Teknologiateollisuus ei sen sijaan

näe vielä merkkejä noususta. Pekka

Pohjoismäen mukaan kysyntä on asettunut

vuosien 2004-2005 tasolle. Metso

Mineralsille tärkeällä kaivosalalla

kysynnän arvioidaan elpyvän ensi

vuoden lopulla ja maanrakennusalalla

vasta vuonna 2011 tai 2012. Taantumaa

torjutaan maailmalla saman tapaisin

elvytystoimin kuin Suomessa,

mutta esimerkiksi isot infrahankkeet

ovat pitkien polkujen päässä.

– Ennen kuin hankkeet muuttuvat

konkreettisiksi töiksi ja asiakkaat

uskaltavat tilata uusia koneita, tarvitaan

poliittisten päätösten lisäksi aikaa

suunnitteluun ja lupamenettelyjen

läpikäyntiin, Pekka Pohjoismäki

muistutti.

Kysynnän elpyminen ei yksin helpota

teknologiateollisuuden paineita,

Pohjoismäen mukaan kansainvälinen

kilpailu tulee edelleen kiristymään.

– Suomen pitää muuttua joustavaksi

ja ketteräksi toimijaksi, olemme

rakenteiden jäykkyyden vuoksi jäämässä

jälkeen kilpailijamaista, hän sanoi.

Kauppa on rakentanut ja rakentaa

edelleen Pirkanmaalla paljon. Esimerkiksi

Kesko on investoinut Pirkanmaalle

tänä vuonna enemmän

kun koskaan, silti se on valmis aloittamaan

uuden, suuren rautakaupan yksikön

rakentamisen Lahdesjärven alueelle

heti, kun rakentamisen mahdollistava

kaava valmistuu.

Jari Alasen mukaan kauppa investoi,

koska se uskoo väestömäärän kasvun

edelleen jatkuvan Pirkanmaalla.

Lähikuukausien näkymät kaupassa

ovat Jari Alasen sanoin sameat, kasvavat

työttömyysluvut näkyvät myynnin

rakenteessa, silti kauppa odottaa

veronpalautusten myötä kohtuullisen

hyvää joulukauppaa.l

Tampereen kauppakamarilehTi 13


profiili.

Isojen

käänteiden

edessä Tampereen

14 Tampereen kauppakamarilehTi > www.tampereenkauppakamarilehti.fi

- laskukaudet kuuluvat talouden

lainalaisuuksiin, mutta suunta kokonaisuutena

on pirkanmaalla

nouseva. Sitkeys, innovatiivisuus

ja yhteistyöhalu ovat täällä yritysten

perusvahvuuksia, miettii apulaisjohtaja

anja Taskinen Tampereen

kauppakamarista.

kauppakamarin

apulaisjohtaja Anja Taskinen suuntaa

keväisin Kilpisjärvelle. Siellä tunturista

näkee kunnolla kauas, kolmen

valtakunnan suurtuntureille.

– Pitkä perspektiivi on tarpeen tässä

taantumassakin, kun olemme keskellä

pahinta kriisiä eikä selviä merkkejä

kasvun alkamisesta vielä ole.


TekSTi aila VälikoSki

kuVaT ari ijäS

Voiko Pirkanmaa vahvana kasvukeskuksena

selvitä lamasta muuta

Suomea ripeämmin? Vai kärvistelläänkö

vientipainotteisen teknologiateollisuuden

maakunnassa taantumassa

pahemmin ja pidempään kuin

muualla? Molemmat ennustukset on

nähty. Miten on, Anja Taskinen?

– En usko, että kukaan pystyy ennustamaan,

koska käänne tarkkaan tapahtuu

ja miten se etenee. Jälkeenpäin

voidaan sitten kyllä tulkita merkkejä ja

nähdä kehityskaaria.

– Mutta ei tämä mitenkään tavatonta

ole. Murroskausia on ollut aina, tiukkoja

ajanjaksoja, jotka ovat vääntäneet

Pirkanmaan teollisuutta ja elinkeinoelämää

uusille raiteille ja kasvupohjille,

Anja Taskinen muistuttaa.

Talouden logiikka menee niin: voimakkaan

kasvun jälkeen tulee laskeva

jakso. Sen ei pitäisi olla yllätys – eikä

se ollut nytkään, jo kevättalvella 2008

merkit olivat olemassa. Yllätys oli kuitenkin

siinä, miten globaalina ja nopeasti,

valtavalla voimalla talous rysähti ja

pysähtyi.

Mielenkiintoista on se, miten erilaisissa

analyyseissä jo kuvataan laman kehittyminen

– mutta silti se sai rauhas-

anja Taskinen

> Ikä: 62

> Koulutus: hSo-sihteeri

> Ura: lokomo oy,

toimitusjohtajan sihteeri

1970–1989

Tampereen kauppakamari,

asiamies, apulaisjohtaja 1989-

> Perhe: aviomies, tytär ja

poika, kaksi lastenlasta

> Harrastukset: kestävyyslajit:

hiihto, retkipyöräily, lumityöt

sa syntyä. Anja Taskinen miettii, että nousukauteen

liittyy ilmeisesti aina harha ja halu

uskoa, että juuri sillä kertaa meno jatkuu

loputtomasti.

kuuma linja vastaa

Anja Taskisen ammatilliset juuret ovat pirkanmaalaisessa

teknologiateollisuudessa. Ennen

kauppakamariin tuloaan hän työskenteli

parikymmentä vuotta Lokomo Oy:ssä paikallisjohtajan,

myöhemmin toimitusjohtajan

sihteerinä. Sitä perua teollisuuden ja varsinkin

koneenrakennusalan näkymät ovat olleet

hänelle erityinen mielenkiinnon aihe.

Pirkanmaalle toimiala on keskeinen.

Vuonna 2008 maakunnan yritysten liikevaihdosta

lähes puolet tuli teollisuudesta, ja

Tampereen kauppakamarilehTi 15


profiili..

siitä yli puolet teknologiateollisuudesta.

– Teknologiateollisuus on nyt isojen

käänteiden edessä. Näen kuitenkin,

että alueen vahvuuksissa on pitoa, kun

jatkossa on kehitettävä uusia tuotteita

ja toimintamalleja. Vääjäämättä tuotantoa

siirtyy täältä lähemmäksi markkinoita,

mutta kovin nopeisiin isoihin

muutoksiin en usko.

Tampereen seudun erityinen vahvuus

on Anja Taskisen mukaan se, että

kasvukeskus tarjoaa osaavaa työvoimaa

kaikilta koulutustasoilta. Teollisuus sekä

koulutus- ja tutkimusyksiköt ovat

myös tottuneet toimimaan vankasti yhteistyössä

ja yritykset pitkälle verkottuneella

toimintamallilla.

Anja Taskinen tuntee hyvin Pirkanmaan

yrityskentän. Hän on työskennellyt

Tampereen kauppakamarissa

kaksikymmentä vuotta asiamiehenä ja

apulaisjohtajana.

Hänen tietokoneellaan on kauppakamarin

”kuuma linjakin”, joka tarvittaessa

kertoo mitä yritykset ajattelevat

ja miten niillä menee. Kuuma linja tarkoittaa

kauppakamarin toteuttamia yrityskyselyjä.

– Kysymme aiheista, joiden tuloksista

yritykset aina hyötyvät ainakin

epäsuorasti. Olemme tehokkaita emmekä

pyytele anteeksi kiinnostustamme,

sillä olemme yritysten asialla. Ehkä

siksi yritykset myös vastaavat meille

hyvin.

Verkostojen hyöty

korostuu nyt

Kun Anja Taskinen tuli 1989 kauppakamariin,

työntekijöitä oli neljä. Nyt

heitä on yksitoista. Samassa suhteessa

kauppakamari on kasvanut toiminnallisesti

ja kasvattanut painoarvoaan elinkeinoelämän

etujen ajajana. Pirkanmaalla

jäsenmäärä on kasvussa, jäseniä

on tällä hetkellä runsaat 1300.

– Yleinen mielikuva on ollut, että

kauppakamari on herraklubi ja isojen

yritysten edunvalvoja. Pikkuhiljaa

tästä käsityksestä ollaan pääsemässä

eroon, sillä työ erilaisten yritysten ja

koko elinkeinoelämän puolesta puhuu

puolestaan. Pienet yritykset hyötyvät

jäsenyydestä jopa isoja enemmän esimerkiksi

siksi, että niiden omat asian-

16 Tampereen kauppakamarilehTi > www.tampereenkauppakamarilehti.fi

tuntijaresurssit ovat rajalliset ja ne tarvitsevat

enemmän ulkopuolista asiantuntemusta.

Kauppakamarin jäsenkunnan mukaan

yritykset arvostavat erityisesti

kauppakamarin koulutus-, sparraus-

ja verkostoitumismahdollisuuksia. Juuri

nyt tiukka taloustilanne näkyy muun

muassa siinä, millaiselle koulutukselle

on kysyntää. Mikään yleinen ei vedä,

sen sijaan tiukat ajankohtaisteemat esimerkiksi

taloudesta tai lainsäädännöstä

kylläkin. Koulutuksen välttämättömyys

ja hyöty on nähtävä selvästi.

– Myös kauppakamarin verkostojen

hyödyllisyys korostuu, niissä oikeasti

keskustellaan ja kuullaan toisten

näkemyksiä. Mahdollisuuksia tällaiseen

vuorovaikutukseen ei ole helppo

löytää.

Työ on tehtävä

– ja tehtävä huolella

Viime aikojen eläkeikäkeskustelua Anja

Taskinen on kuunnellut erityisellä

korvalla. Hän on ollut työelämässä runsaat

neljäkymmentä vuotta. Eläkeasiantuntijoiden

mukaan se on hyvinkin

riittävä määrä. Ja niin on Taskisenkin

mielestä. Hän jää eläkkeelle 63-vuotiaana

alkuvuodesta 2010.

Ei niin, etteikö työ maittaisi, eikä

kunnossakaan ole valittamista.

– Voisin jatkaakin, mutta lopetan

mieluummin kertaheitolla, kun kaikki

on hyvin.

Osa-aikaiseksi jäähdyttelijäksi tai

hiljaisen tiedon siirtelijäksi hänestä ei

ole.

– Tietotyössä vuosien saatossa kertynyttä

asiantuntijuutta ja osaamista

on vaikea siirtää. Ja paljonko nuorempi

polvi sitä haluaakaan? Jokainen ikäluokka

tietää asiat omasta mielestään

paremmin kuin edellinen. Se on luonnollista,

eikä edistystä tapahtuisi, jos

nojattaisiin vain entiseen.

Anja Taskinen toteaa aina olleensa

varsin työkeskeinen. Varsinkin sen

jälkeen kun lapset kasvoivat kotoa, mikään

ei ole rajoittanut paneutumista

työasioihin. Tahtia on ruokkinut sekin,

että eteen on tullut innostavia ja mielenkiintoisia

asioita.

– Työ on tärkeä ja se on tehtävä

huolella – näin olen oppinut toimi-

maan ja odottanut myös muiden tekevän

niin. Olen ollut huono delegoimaan

– niin että joskushan sen on sitten

loputtava.

Yleistä eläkeikää koskeva päätöksenteko

häntä ihmetyttää. Muutama

vuosi sitten ikähaarukaksi päätettiin

63–68 vuotta. Nyt alarajaa halutaan

nostaa, kun on huomattu, ettei kansakunta

kestä nykyistä hyvinvointia eikä

selviä jatkossa eläkevelvoitteistaan.

– Kumman nykivää päätöksentekoa.

Väestöennusteet ja tilastot olivat

varmasti ennakointiasiantuntijoiden

tiedossa jo silloin, kun eläkeikää edellisen

kerran muutettiin. Mutta todellisen

eläkeiän nostamiseenhan tässä varmasti

tähdätäänkin.

Tämä todellinen eläkkeellejäänti-ikä

on tällä hetkellä 59,5 vuotta, ja

laman vuoksi se tulee siitä vielä laskemaan.

– Mikä on oikea aika jäädä eläkkeelle?

Se on tietysti hyvin yksilöllistä.

Työiän pidentämiselle on perusteet,

olemmehan parempikuntoisia kuin

koskaan, ainakin periaatteessa. Mutta

realistikin on oltava.

Tällä Anja Taskinen viittaa esimerkiksi

nykytilanteeseen. Jos yrityksen

henkilöstömäärää on vähennettävä,

on tarkoituksenmukaista, että ensin

lähtevät ne, joilla on mahdollisuus saada

jonkinlainen eläke-etuus.

– Nuorten on päästävä töihin kiinni.

90-luvun lamassa nähtiin, mitä tapahtuu,

jos he pitkän työttömyyden

vuoksi vieraantuvat työelämästä. Siitä

ei hyvä seuraa.

Hän itse aikoo siirtää työkuviot sivuun

omalla tyylillään: tehokkaasti.

Rukkaset eivät jouda naulaan, sillä

hanslankarille ja polttopuuvastaavalle

riittää tehtävää omakotitalossa Tampereella

ja Orivedelle valmistuneessa vapaa-ajantalossa.

Molemmat rakennukset

Anja Taskinen on muun muassa itse

ulkomaalannut.

– Nuorempana joskus huimasi,

mutta ei enää nykyisin, hän tiivistää

näkymät niin maalaustelineiltä kuin

työelämästäkin.l


NäiN

Sen näen

jukka alaSenTie

aluekehitysjohtaja

pirkanmaan liitto

SyySmyrSkyä kunniSSa

Syksyn myrskyt ovat tuoneet esiin tutun ongelman:

vuotavat kuntalaivamme. laivat natisevat liitoksissaan

ja matkalippujen hintoja korotetaan monin paikoin.

Vuotoja paikataan mutta uusia ilmestyy samaan

tahtiin. onko kunnilla enää tulevaisuutta?

kunnat vastaavat pääosasta hyvinvointipalveluistamme.

ne myös tuottavat monia muita arjen kannalta

tärkeitä palveluja. kuntien palveluja on lakisääteisesti

lisätty vaikka entisiinkään tehtäviin eivät aina

ole tulot riittäneet. kuntia on patistelu parantamaan

toimintaansa ns. paraS-hankkeella. Se onkin johtanut

moniin kuntaliitoksiin, mutta kuntatalouden kannalta

ratkaiseviin asioihin hankkeella on ollut valitettavan

vähän vaikutusta.

kunnallistalouden tila ratkaistaan 20 suurimman

kunnan toimin. Suurimpien kaupunkiseutujen ratkaisut

voivat muuttaa tai olla muuttamatta kunnallistalouden

tilaa maassamme. pienten kuntien liitokset

ovat tärkeitä mutta kuitenkin kokonaisuuden kannalta

marginaalisia.

kuntakentässä on hämmästyttävää, miten vähän

on syntynyt uusia innovaatioita jotka olisivat levinneet

kaikkiin kuntiin toimintoja tehostamaan. jatkuvaa

parantamista on toki tehty ansiokkaasti ja esimerkkejä

hyvistä toimintatavoista on lukuisia. nämä

hyvät esimerkit eivät kuitenkaan ole levinneet yleiseen

käyttöön. miksiköhän?

paraS-hankkeen alkuvaiheessa esitettiin erilaisia

malleja kuntien toiminnanuudelleenorganisoimiseksi.ensimmäisenä

ammuttiin alas aluekuntamalli,

jossa suuret

laivojen tulee olla merikelpoisia

mutta riittävän ketteriä

karikkoisille vesille.

palvelukokonaisuudet hoidettaisiin esim. maakuntatasoisesti

ja peruskunnille olisi jäänyt joukko rajattuja

tehtäviä. uskon, että tähän malliin palataan jollakin

tavalla.

Tampereen kaupunki on edelläkävijöitä toimintansa

uudistamisessa. pormestarimallin ja tilaajatuottajamallin

käyttöönotot ovat merkittäviä avauksia.

molemmissa on varmasti kehitettävää, mutta monet

perusajatukset tuntuvat oikean suuntaisilta. pormestari

tuo vallankäytölle kasvot ja palauttaa ”politiikan

politiikkaan”. Tilaaja-tuottaja –mallissa on tärkeää

palvelutarpeiden määrittely asiakas- tai asukaslähtöisesti,

poliittisen päätöksenteon ydintä siis. Tuotannon

kehittämisessä asiakaslähtöisyys ja kustannustehokkuus

ovat avainsanoja. kriittistä on, miten hyvin palvelujen

tilaamisessa ja niiden tuottamisesta sopimisessa

onnistutaan.

kuntien toimintaedellytykset vaativat perusteellista

arviointia. yksittäisiä kuntia on turha syyllistää,

ne tekevät parhaansa vaikeassa tilanteessa. pitäisikin

keskustella palvelujen laajuudesta ja tasosta sekä

kuntalaisten omasta vastuusta. monet ratkaisut ovat

valtiovallan käsissä.

kuntalaivojen paikkaamisella ei siis purjehdita

pitkälle. edessä on väistämättä uusien laivojen rakentaminen.

laivojen tulee olla merikelpoisia mutta

riittävän ketteriä karikkoisille vesille. uusien laivojen

rakennuspuitakin on jo näkyvissä. nyt on päätettävä,

mitä lastia laivoihin lastataan

ja mitä matkustaminen

saa maksaa.l

Tampereen kauppakamarilehTi 17


Sponsorisuhteesta

partnershipiin

Sponsorituki ja yrityksen nimi näyttelyesitteessä eivät enää riitä yritysten ja luovien

alojen yhteistyöksi. Molemmat osapuolet haluavat siltä enemmän, mutta millä

resursseilla ja kenen ehdoilla? Tätä pohdittiin Tampereen kauppakamarin ja Luova

Tampere -ohjelman yhteisessä Business ja kulttuuri -seminaarissa Tampere-talossa.

TekSTi ja kuVa päiVi eSkelinen

aamulehti saa viikoittain

kymmeniä yhteydenottoja,

joista

70 prosenttia on tapahtumien

puffauspyyntöjä ja ilmaisten ilmoitusten

kyselyjä.

– Sponsoriyhteistyötämme

ohjaavat tarkoin mietityt periaatteet.

Niissä painotetaan

varsinkin vastavuoroisuutta ja

uusien asioiden alullepanemis-

ta, kertoi Aamulehden brändijohtaja

Jaana Kaartinen.

– Ilahdumme aina, kun yhteydenottaja

on miettinyt jo

valmiiksi, mitä voisimme tehdä

yhdessä ja myös perustellut

yhteistyöehdotuksen. Hankkeen

pitää ehdottomasti tuottaa

iloa ja hyötyä myös lukijoillemme.

Kaartinen neuvoi ottamaan

yhteyttä hyvissä ajoin.

Esimerkiksi taitelija Markku

Piri oli yhteydessä Aamuleh-

18 Tampereen kauppakamarilehTi > www.tampereenkauppakamarilehti.fi

teen jo kesällä 2008, yli vuotta

ennen kuin hänen näyttelynsä

avattiin Tampereella.

– Piri ideoi itse aktiivisesti

koko ajan tapahtumaa ja suorastaan

pakotti meidät tukijatkin

yhteistyöhön keskenämme.

Sisällöntuottajan ja yrityksen

yhteistyössä on mukana aina

myös kolmas osapuoli, yleisö,

painotti Kaartisen tavoin

toimitusjohtaja Mikko Lähdeoja

Image Match Oy:stä.

– Ennen markkinoinnin

lähtökohta oli tuote, nyt se on

ihminen. Yritykset voivat sosiaa

lisessa mediassa tuottaa itse

ihmisiä kiinnostavia sisältöjä

tai luoda niitä yhdessä kulttuuritoimijoiden

kanssa. Kulttuuri

tuotteistuu ja business mielikuvallistuu,

joten uusia yhteistyön

tapoja varmasti löytyy.

– Usein kulttuuritoimijat

lähtevät liikkeelle detaljeista

tyyliin ”meillä on pari esitystä,

johon yritys voisi tuoda vieraita”.

Miettikää ensin isompia

Joko teillä on

TekSTi ja kuVa päiVi eSkelinen

-k

uvataiteilijat ovat kautta aikain tehneet

oman taiteen ohessa myös tilaustöitä

yrityksille, kirkolle ja muille

julkisille tahoille. Ajatus itsenäisestä, yhteiskunnasta

riippumattomasta taiteilijasta

on syntynyt vasta viime vuosikymmeninä.

Sinänsä kummallista – syntyyhän kuvataiteessa

valmiita objekteja, jotka ovat myytävissä,

sanoo kuvataiteen manageri Matti

Koistinen.

Matti Koistinen työskentelee Tampereen

Taiteilijaseurassa ART360-hankkeessa koko-

matti koistinen oli aikanaan Suomen ensimmäinen

kuvataiteen manageri. – nyt meitä on

jo kolme. olemme kuin tulkkeja, jotka puhuvat

sekä yritysmaailman että taiteilijoiden kieltä ja

hankimme hyötyjä molemmille osapuolille.


päiväisenä kuvataiteen managerina ja yritysyhteistyön

virittäjänä.

– Tavoitteena on parantaa taiteilijoiden

omaa myynnin ja liiketoiminnan

osaamista. Lisäksi kehitämme erilaisia yrityksille

tarjottavia palveluja, kuten taidetta

sisältäviä virkistystapahtumia, galleriakierroksia

ja taideraateja.

– Yritys voi myös tilata taiteilijalta

teoksia esimerkiksi yrityksen valmistamista

tuotteista tai hyödyntää taiteilijan osaamista

vaikkapa tuotekehityksessä, onhan

taiteilija näkemisen ammattilainen. Yksi

uusista avauksista oli viedä taiteilijoiden

töitä Valkeakosken asuntomessutaloihin

viime kesänä, Koistinen kertoo.

Idea manageroinnista sai alkunsa taiteilijaseurasta.

Mukana on jo lähes 30 kuvataiteilijaa

ja valokuvaajaa.

– Jokainen on mukana vapaaehtoisesti

ja asettaa itse rajat, miten ja missä haluaa

näkyä. Kiinnostus taiteilijoiden taholta

on ollut kuitenkin suurta.

Manageri Koistinen virittää yhteistyötä

lähitulevaisuudessa erilaisissa yritysti-

– höllätkää henkistä korsettianne.

asiat sujuvat, kun on rennompi ote,

neuvoi jorma uotinen yritys- ja kulttuuriväkeä.

– Bisnes ei ole minua

koskaan ryöstänyt, päinvastoin. Se

on tarjonnut hienoja työtilaisuuksia.

talon taiteilija?

kokonaisuuksia: Miksi tarjoamme

tätä juuri tälle yritykselle?

Mikä on yrityksen rooli yhteistyökuviossa?

Tampereen Komediateatterin

johtaja Panu Raipia kannusti

luovia toimijoita käyttämään

hyödykseen bisnesihmisten talousosaamista.

– Meillä on nykyisin yritys-

ja yksityisasiakkaista koostuva

neuvottelukunta. Olen testannut

sen avulla ideoita ja saanut

apua bisnekseen ja uusien tuotteiden

lanseeraukseen.

– Kokenut yritysjohtaja on

korvaamaton apu, ja heitä on

tässä kaupungissa vaikka kuinka

paljon. Lähestykää vaikka Hallituspartnereita

tai Pirkanmaan

Yrityskummeja, Raipia neuvoi.

Komediateatterin neuvottelukunnan

perustamiseen osallistunut

Martti Silvennoinen säesti

Raipiaa.

– Tampereella on paljon

kulttuurista kiinnostuneita elinkeinoelämän

vaikuttajia, jotka

laisuuksissa ja -tapaamisissa ja ottaa talven

mittaan myös suoraan yhteyttä Tampereen

seudun yrityksiin.

– Yritys hyötyy yhteistyöstä monin tavoin.

Itsestään selvän imagohyödyn lisäksi

taide voi antaa uusia ajatuksia. Mitä voi

TaideTTa lainakSi

haluaisivat tukea osaamisellaan

luovia toimijoita, mutta joilla ei

ole yhteyksiä luoville aloille.

Professori Antti Hautamäki

Jyväskylän yliopistosta muistutti

tutkimuksista, joiden mukaan

resurssit keskittyvät tiettyihin

innovaatiokeskuksiin.

– Nyt jokainen keskus miettii,

onko meistä luovaksi keskukseksi

tai edes alueelliseksi

”taskuksi”. Globaalisti haasteemme

on vielä kovempi. Suomalaisia

on vähän, siksi meidän

pitää olla pirun hyviä.

Hautamäen mukaan innovaatiotoiminnan

luovuutta tuetaan

parhaiten rahoittamalla

luovia aloja pitkäjänteisesti ja

järjestämällä infrapalveluja ottamalla

käyttöön esimerkiksi vanhoja

tehdaskiinteistöjä.

– Alvar Aalto jo tiesi, mistä

on kyse. Hän nimittäin sanoi,

että kulttuuri on kudelankaa, joka

kulkee kaikkien ilmiöiden läpi,

Hautamäki sanoi.l

syntyä, jos yritys antaa taiteilijan työskennellä

tiloissaan? Virkistyspäiväkin voisi

saada uutta virtaa. Moottorikelkkasafarit

on jo ehkä koettu, mutta kuinka moni on

vedostanut grafiikkaa?l

matti koistinen manageroi myös Tampereen Taiteilijaseuran Taidelainaamon

palveluja, teosvuokrausta ja taidekonsultaatiota.

– Taidelainaus on taiteen vuokrausta tietyllä kuukausihinnalla.

jos asiakas haluaa pitää teoksen, maksetut vuokrat hyvitetään ostohinnasta

eikä korkoja peritä, hän selvittää.

lainaamossa on lähes 700 teosta Tampereen Taiteilijaseuran

jäseniltä. kuukausierä määräytyy teoksen hinnan mukaan. yleensä

se on 10–50 euroa kuukaudessa.

– Tarvittaessa konsultoimme asiakasta sopivan teoksen löytämisessä.

yritykset voivat tilata kokoelmasta myös näyttelyjä ja antaa

näyttelyn kokoamisen ja ripustussuunnitelman tekemisen lainaamon

tehtäväksi, hän kertoo.

Tampereen kauppakamarilehTi 19


Seuraava digiboksi-ilmiö

Kun televisio digitalisoitiin,

kansa kiirehti boksiostoksille

todenteolla vasta viime

metreillä. Suosikkimallit

vietiin silloin käsistä ja

asiantuntevaa asennusta

sai jonottaa. Samaan tyyliin

yritykset ovat edenneet kohti

yhtenäistä euromaksualuetta

SEPAa (Single Euro Payments

Area). Kiire ja ruuhka syntyy

siitäkin.

SEPA hautuu yrityksissä

TekSTi ja kuVa aila VälikoSki

20 Tampereen kauppakamarilehTi > www.tampereenkauppakamarilehti.fi

melkoinen osa pk-yrityksistä ei

ole tehnyt toistaiseksi vielä mitään

siirtyäkseen SEPA-aikaan.

Siirtymäaika siihen alkoi vuoden 2008 alussa

ja päättyy Suomessa tällä tietoa vuoden 2010

lopussa.

Yleinen harhaluulo yrityksissä on ollut,

että SEPA vaikuttaa vain ulkomaanmaksuliikennettä

harjoittaviin.

– Perille ei ole mennyt se, että SEPA

koskee kaikkia yrityksiä, sanoo varatoimitusjohtaja

Kimmo Kouhi OpusCapita Oy:stä.

– Tietoa sinänsä on ollut saatavissa, mutta

se ei ilmeisesti ole kohdannut loppukäyttäjiä.

Nyt tässä petrataan: Finanssialan keskusliitto

panostaa SEPA-viestintään ja tulossa

on muun muassa maakuntakiertueita yhteistyössä

yrittäjäjärjestöjen kanssa.

Moottorina taustalla toimii Suomen

SEPA-foorumi, euromaksualueen muutosten

edistämiseksi perustettu toimielin. Sen jäseninä

on viranomaisten, julkisen sektorin,

pankkien, yritysten ja yrittäjäjärjestöjen sekä

ohjelmisto- ja laitevalmistajien edustajia.

Kimmo Kouhi kuuluu SEPA-foorumin

ydinryhmään. OpusCapita tekee yrityksille

muun muassa maksuliikenneohjelmistoja ja

muunnostyökaluja, joilla kansalliset aineistostandardit

voidaan muuttaa SEPA-yhteensopiviksi.

Kouhi arvioi, että yrityksillä on ollut erilaisia

syitä lykätä SEPA-hankkeita. Lama ei

yleensäkään vauhdita investointeja, ja yritysten

taloushallinnossa työlistalla edelle ovat

ehkä kiilanneet verotilijärjestelmän ja alvjärjestelmän

edellyttämät muutokset. Suorat

hyödytkin jäävät vähäisiksi, jos yritys toimii

vain Suomessa. SEPA-hyötyjiä ovat kansainvälisesti

operoivat yritykset, jotka voivat

esimerkiksi keskittää Euroopan maksuliikenteensä

yhdelle suomalaiselle tilille.

– Sekin on varmasti vaikuttanut, että

SEPA on ollut kuin liikkuva maali, standardit

ovat kehittyneet pitkin matkaa ja vas


– yritykset eivät välttämättä hahmota järjestelmäkokonaisuutta, johon Sepa-muutokset

vaikuttavat. ei pidä ajatella, että kyseessä on taas yksi päivitys. Se on itprojekti,

jota on hyvä hallinnoida sellaisen, joka on vetänyt it-projekteja, varatoimitusjohtaja

kimmo kouhi opusCapita oy:stä toteaa.

ta osalla Suomessa toimivista pankeista on

SEPA-valmiudet. Yritykset ovat odottaneet

enemmän konkretiaa.

Sitä tulee lisää 2010 alkuvuodesta. Suomalaispankit

ovat ilmoittaneet saavansa siihen

mennessä tehdyksi SEPA-tilisiirtoihin

liittyvät järjestelmämuutoksensa.

Sepan rinnalla

euro oli jakolaskua

Kimmo Kouhi kiteyttää, että markasta euroon

siirtyminen oli SEPAn rinnalla lähes

pelkkä jakolaskuoperaatio.

– Yritysten järjestelmissä on paljon rajapintoja,

joihin SEPA vaikuttaa. Maksuaineistojen

tietuekuvaukset ovat muuttuneet

ja käyttöön otetaan uusia teknologioita. Onpa

kyseessä maksuja tuottavien järjestelmien

päivitys tai muunnostyökalujen asennus,

joka tapauksessa tarvitaan paljon enemmän

testausta kuin euroon siirryttäessä.

Siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

muuttaa yritysten maksamista, laskuttamista

ja maksujen vastaanottamista. Se

tietää muutoksia yritysten kaikissa järjestelmissä,

joissa on maksamiseen tai tilinumeroihin

liittyviä toimintoja. Ensivaiheessa muutokset

koskevat perusmaksuliikennettä: tilisiirtoja,

korttimaksuja ja myöhemmin myös

suoraveloitusta.

– Pienehkössä yrityksessä ja yksinkertaisessa

järjestelmäympäristössä projekti

on pieni, mutta se on joka tapauksessa järjestelmäprojekti.

Isoissa yrityksissä kyseessä

ovat luonnollisesti isot hankkeet, joihin

usein liittyy myös maksuliikenteen prosessitason

muutoksia. Silloin SEPA XML -aineistomuotoon,

web services -tiedonsiirtoon

ja PKI-turvamenettelyyn siirtyminen on tekninen

operaatio projektin loppuvaiheessa.

maTemaTiikkaa, VirTuaaliSeSTi

Tampereen teknillisen yliopiston

matematiikan laitos ja Tampereen yliopiston

matematiikan ja tilastotieteen

laitos ovat perustaneet yhteisen,

internetissä toimivan matematiikkakeskuksen,

Tampere mathematics

Centerin. Se edistää kansainvälisesti

korkeatasoista matemaattista tutkimusta

ja tutkijankoulutusta, kehittää

matematiikan pää- ja sivuaineopetusta,

opettajankoulutusta sekä matema-

ruuhka etenee

koko toimijaketjussa

Kimmo Kouhia vähän hirvittää se, miten

kaikki viime metreillä havahtuvat yritykset

saavat SEPA-valmiutensa ajoissa kuntoon.

Tätä menoa ruuhkaa ei voi välttää. Ensi

vuoden alussa on hänen mukaansa viimeinen

aika toimia – jos ei viimeinen hetki ole

silloin jo mennyt.

SEPA-ruuhka ei synny vain ohjelmis-

Sepa (Single euro payments area)

SEPAn tavoite on synnyttää eurooppaan

maksuliikenteen kotimarkkinaalue,

jossa euromääräisiä maksuja voi

maksaa ja vastaanottaa yhtä nopeasti

ja edullisesti sekä maan sisällä että

maiden välillä ja jolla pankkien kilpailu

on tehokasta. periaatteessa yritykset

voivat valita pankkinsa vapaasti

Sepa-alueelta.

Koskee 32 Euroopan maata: alankomaat,

Belgia, Bulgaria, Viro, espanja,

irlanti, iso-Britannia, italia, itävalta,

kreikka, kypros, latvia, liettua,

luxemburg, malta, portugali, puola,

ranska, ruotsi, Saksa, romania, Slovakia,

Slovenia, Suomi, Tanska, Tsekki,

unkari, islanti, liechtenstein, norja,

monaco ja Sveitsi.

tiikan perusopetusta. pirkanmaan yritykset

ja yhteisöt voivat tehdä keskuksen

kanssa yhteisiä projekteja tai tilata

matemaattista konsultointia. Tutkimus-

ja opetushenkilöstöä keskuksessa

on yli 70.

keskuksen keskeisimmät tutkimusalueet

ovat analyysi sovelluksineen,

algebra ja lukuteoria, logiikka

ja diskreetti matematiikka, matemaattinen

mallinnus sekä tilastotiede ja

toyritysten ovien taakse, vaan etenee koko

ketjussa.

– Ohjelmistot eivät lopu, mutta käyttöönottohenkilöstöä

on alalla rajallinen

määrä. Siitä tulee loppumetreillä pula. Maksuliikenne

on kapea erikoisala. Sillä toimii

rajoitetusti osaajia, jotka oikeasti ymmärtävät

mitä yritysten ja pankkien järjestelmissä

tällä alueella tapahtuu.l

Kolmen vuoden siirtymäaika tilisiirtoa

koskien päättyy Suomessa tällä

tietoa vuoden 2010 lopussa. Silloin

kansalliset tilisiirtopalvelut korvautuvat

yhtenäisiin standardeihin perustuvilla

Sepa-palveluilla. Sekä pankkien

välinen että pankkien ja asiakkaiden

välinen tiedonsiirto pohjautuu uuteen

iSo 20022 Xml -standardiin.

Uuden maksuliikennestandardin

lisäksi Suomessa otetaan käyttöön

uudet tietoliikenne- ja tietoturvaratkaisut,

kun maksuliikenteessä siirrytään

käyttämään Web Services -tiedonsiirtoa

ja pki-turvamenettelyä.

osana Sepa-uudistuksia tulossa on

myös uusi globaali viitenumerostandardi

ja Xml-pohjainen tiliote.

stokastiikka. keskuksen inversio-

ongelmien tutkimusryhmä on Suomen

akatemian huippuyksikkö. yliopistoallianssin

kärkihankkeita keskuksessa

ovat kvantitatiivisten menetelmien

osaamisydin sekä Tulevaisuuden

oppimisen tutkimuskeskittymä ja

digitaalisten pelien tutkimuksen

kehittämisohjelma.l

Tampereen kauppakamarilehTi 21


palkittuja.

TeChila TeChnoloGieS

TehoSTaa TieTokonekapaSiTeeTin

käyTTöä

l Pirkanmaan INNOSUOMI-palkinnon on tänä vuonna

voittanut Techila Technologies Oy. Sen Techila-väliohjelmistoa

käyttämällä voidaan yrityksissä saavuttaa suuria

energia- ja materiaalisäästöjä palvelimien energian ja etenkin

jäähdytysenergian kulutuksessa sekä laitehankinnoissa.

Ohjelmisto mahdollistaa laskennallisesti raskaiden operaatioiden

toteuttamisen yrityksessä käytössä olevilla PC-laitteilla

ottamalla niiden koko kapasiteetti käyttöön. Normaalina

työaikana PC-laitteiden laskentatehosta hyödynnetään

alle viisi prosenttia ja palvelinten käyttöaste on

noin 60 prosenttia. Techila-ohjelmistoa käytetään tällä

hetkellä jo finanssialan riskienhallinnassa, biotekniikassa

syövän geneettisten syiden tutkimuksissa ja nanoteknologiassa.

Ohjelmaa lanseerataan parhaillaan kansainvälisille

markkinoille.

INNOSUOMEN tämän vuoden teemana oli

Materiaali- ja energiatehokkuus – uusi mahdollisuus.

l Tampereen pormestari Timo P. Nieminen on saanut

Tampereen kiinalaisen ystävyyskaupungin Guangzhoun

kaupungin korkea-arvoisimman palkinnon, Kapok-palkinnon.

l Ernst & Youngin Entrepreneur of the Year 2009 -kilpailun

Hämeen osakilpailussa alueen parhaina kasvuyrittäjinä

on palkittu Robit Rocktoolsin hallituksen puheenjohtaja

Harri Sjöholm ja Innolink Researchin hallituksen puheenjohtaja

Sari Vaajanen.

l Tampereen Nuorkauppakamarin Vientipalkinnon sai tänä

vuonna Tamfelt Oyj Abp ja Ympäristöpalkinnon Kiilto

Oy. Tamfeltilla on vientitoiminnan ansiosta suuri vaikutus

Pirkanmaan talouteen ja työllisyyteen. Kiilto on tehnyt jo

pitkään standardien vaatimukset ylittävää työtä ympäristöä

säästävien tuotteiden ja tuotejärjestelmien kehittämisessä.

l Tammerkosken Nuorkauppakamarin tämänvuotisen

Vuoden Työnantaja -palkinnon on saanut Purso Oy pitkäjännitteisen

ja monipuolisen henkilöstöpolitiikkansa

ansiosta.

l Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan ympäristö-

ja rakennusjaosto on myöntänyt hyvän rakentamisen

palkinnon vuonna 2009 Taysin alueen yliopistokampuksella

sijaitsevalle uudelle Arvo-nimiselle opetusrakennukselle.

Arvon rakennutti Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

ja sen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Erkki Helamaa

ja Keijo Heiskanen Oy pääsuunnittelijana arkkitehti

Matti Mastosalo. Pääurakoitsija oli NCC Rakennus Oy.

l Näsin Vesijohtoliike Oy/Kolmosputki on palkittu valtakunnallisella

Vuoden 2009 putkiremontti -palkinnolla.

Kohteena oli As Oy Apilanpelto Valkeakoskella. Tuomaristo

kiitti hankesuunnittelua, toteuttamistapaa, työaikaista

suunnittelua, tiedottamista ja hankkeen läpiviemistä.

l Tampereen markkinointiviestinnän viikon JujuPrix

2009 -ideakilpailun voittivat suunnittelijat Päivi Karjalainen

ja Hanna Keisala Mainoskenttä-Yhtiöistä.

22 Tampereen kauppakamarilehTi > www.tampereenkauppakamarilehti.fi

TekSTi ja kuVa päiVi eSkelinen

Tampereen kaupunginvaltuustossa

28 vuotta, kansanedustajana 15

vuotta ja Tampereen kauppakamarin

toimitusjohtajana 32 vuotta. Lokakuussa

muistelmansa julkaisseen maakuntaneuvos

Matti Hokkasen työura on niin pitkä

ja monipuolinen, että siitä irtoaisi helposti

ainekset järkälemäiseen lukupakettiin. Tapani

Kuntun toimittama teos sisältää kuitenkin

lukijaystävällisesti pari sataa sivua

ja tuo esille myös Hokkasen työtovereita ja

yhteistyökumppaneita. Linjaus noudattaa

maakuntaneuvoksen painottamaa yhdessä

toimimisen periaatetta sekä tahtoaan työskennellä

Suomen puolesta ja Pirkanmaan

hyväksi, kuten muistelmien nimikin kuuluu.

Kunnallispolitiikkaan lähtöään Hokkanen

kuvaa näin: ”Minua ei tarvittu mukaan

niinkään henkilönä kuin ilmiönä – uutena

ja nuorena julkisuuden henkilönä, joka samalla

edusti elinkeinoelämää. Kuten politiikassa

yleensä, kunnallispolitiikassa koin

matti hokkanen julkaisi

Enemmän


olevani enemmän elinkeinoelämän kuin

puolueen mies”.

Teos piirtää kuvan maltillisesta oikeistolaisesta,

joka joutuu 70-luvulla kahnauksiin,

suorastaan yhteenottoihin kokoomusvaltuutettujen

vanhoillisen siiven kanssa

sillä seurauksella, että Hokkanen otti ja

piti etäisyyttä puolueeseen koko valtuustouransa

ajan. Harvoihin läheisiin puoluetovereihinsa

hän laskee nykyisen pormestarin

Timo P. Niemisen. Sen sijaan muistot yhteistyöstä

Pekka Paavolan ja Jarmo Rantasen

kanssa ovat hyvät. Varsinkin Paavolaa

Hokkanen kiittää tarmokkaaksi ja aikaansaavaksi

kaupunginjohtajaksi, jonka kanssa

myös SDP:n ja kokoomuksen pitkäaikainen

yhteistyö, aseveliakseli, pelasi sujuvasti.

– Myöhemmin siihen alkoi kuitenkin

tulla säröjä demarien sanelupolitiikan takia,

Hokkanen mainitsee.

Pirkanmaan elinkeinoelämän kehittymistä

tukeneet suuret projektit, Tampere-

Pirkkala-lentokenttä ja Tampere-Helsinki-moottoritie,

saavat kirjassa oman lukunsa,

samoin Tampereen teknillisen korkeakoulun

ja teollisuuden yhteistyön virittämi-

nen. Se sai vauhtia, kun Hokkanen ja rehtori

Osmo Hassi osuivat samalle maanpuolustuskurssille

1977.

Jotkut kirjassa esitellyt hankkeet eivät

edenneet, kuten kauppakamarin aloite Tampereen

yliopistolle kauppakorkeakoulun perustamiseksi.

Hokkasen mukaan yrityksiltä

professuuria varten kerätyn 2,5 miljoonan

markan käytöstä ei päästy yliopistossa koskaan

yksimielisyyteen.

– Toivon, että säätiöyliopistoksi muuttuvan

Tampereen teknillisen yliopiston yhteyteen

perustettaisiin Harvardin mallin mukainen

Business School. Pirkanmaan tulevaisuus

on osaamisessa ja sellaisen toimintaympäristön

kehittämisessä, että maailmankauppaa

käyvät yritykset pärjäävät täällä.

Näin ei käy ilman tekniikan ja talouden

korkeinta osaamispohjaa, Hokkanen tähdensi

muistelmiensa julkistamistilaisuudessa.

Tampereella osattiin paketoida

Tampere-talo ja Pirkkahalli on rakennettu

vasemmiston ja porvarillisten puolueiden

vuonna 1979 solmimalla poliittisella pake-

omaelämäkerralliset muistelmat

elinkeinoelämän kuin puolueen mies

miten tästä selvitään

lama koettelee pirkanmaata

ja maakunnan veturina toiminutta

teknologiateollisuutta.

miten näköalapaikalla kauppakamarin

toimitusjohtajana

monta nousua ja laskua nähnyt

konkari näkee tulevaisuuden?

– on muistettava, että

vain yritykset ja niissä tehtävä

työ ratkaisevat kansakunnan

hyvinvoinnin. yrityksille on

siksi kaikin keinoin, jopa poikkeuksellisin

ratkaisuin, luotava

kannattavan tuotannon edellytykset

yhä kovenevassa kansainvälisessä

kilpailussa.

– perusasiat ovat kunnossa

pirkanmaalla. kansainväliset

lentoyhteydet alueelta

tilla, kertoo Matti Hokkanen tuoreissa muistelmissaan.

Sopimuksen petasivat Finlayson Oy:n

toimitusjohtaja Stig Hästö ja Hokkanen ehdottamalla,

että Tampereen Työväen Teatterille

rakennettaisiin julkisin varoin uusi

teatteri, jos vasemmisto vastaavasti tukisi

porvarien toivomia hankkeita. Kaupungin

rahoittamat palloiluhalli ja kongressitalo

olivat vasta alkua toivomuslistalle, joka oli

Hokkasen mukaan mittava. Niiden lisäksi

haluttiin avata katuja kaapelitelevision rakentamiseksi

Tampereelle, jättää kaksi lukiota

yksityisiksi ja varata uuden kulttuuritoimenjohtajan

paikka porvarilliselle hakijalle.

– Paketti oli odotetusti vaikea vasemmistolle,

olihan hinta kova, mutta ei se ollut

helppoa kaikille valtuuston porvarijäsenillekään.

Sen pelättiin muun muassa vaarantavan

aseveliakselin toiminnan. Lopputulokseen

voi silti olla tyytyväinen, olihan saldona

eri kansalaispiirejä hyödyttävät Tamperetalo

ja Pirkkahalli, Hokkanen kirjoittaa.l

ovat kunnossa ja lentoasema

valmis laajaankin käyttöön.

Tampereelta on hyvä tieyhteys

pääkaupunkiseudulle. Teollisuuden

ja yliopiston yhteistyö

uusien tuotteiden kehittämiseksi

on kunnossa ja yritysten

tuotteiden ja tuotantomenetelmien

kehittämiseen

tärkeä teknologian kehittämisen

keskus toimii hyvin Tampereella.

– Tampereen teknillinen

yliopisto muuttuu vuoden

2010 alussa entistä tehokkaammaksi

säätiöyliopistoksi.

muita tulevaisuutta turvaavia

ovat Tampere-talo ja Tampereen

urheilu- ja messukeskus,

matti hokkanen sanoo.

Tampereen Suomalaista klubia matti hokkanen nimittää

henkiseksi kodikseen. hän liittyi klubiin 1970-luvun alussa

ja toimi neljä vuotta puheenjohtajana ennen kuin luovutti

tehtävän kari neilimolle (oik.).

Tampereen kauppakamarilehTi 23


netting

sana & selitys

konserniyhtiöiden sisäisten

laskujen ja maksujen

netotus. sen avulla konsernin

yksiköt voivat hoitaa

sisäisten laskujen

maksun niin, että maksuja

ei makseta yksittäisinä

suoritteina vaan ne kirjataan

netting-järjestelmään

ja nettomäärät maksetaan

määräajoin. kun maksujen

määrä minimoidaan, samalla

minimoidaan myös

rahojen siirroista aiheutuvat

kustannukset ja valuuttakurssiriskit.

etuja syntyy

myös yrityksen likviditeetin

suunnitteluun, kun

sisäiset maksut saadaan

hallintaan.

nettingistä hyötyvät

erityisesti konsernit, joilla

on paljon tytäryhtiöitä

ja niiden kesken kaupankäyntiä

ja sisäistä laskutusta

eri kotivaluutoissa.

netting selkiyttää yritysten

talousrutiineja ja

tuo kustannussäästöjä.

teksti martti tammisto

kuvat panostaja oyj

24 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi

Yrittäjyyteen

tamperelainen pörssiyhtiö Panostaja

Oyj kertoo verkkosivuillaan tekevänsä

suomalaisia menestystarinoita:

se ostaa suomalaisia, kehityskykyisiä

pk-yrityksiä, tuo niihin uuden, sitoutuneen

johdon sekä taloudellista ja strategista osaamista.

Yritys etsii aktiivisesti ostettavaa. Sen

mielenkiinto kohdistuu erityisesti yrityksiin,

joissa sukupolvenvaihdos on ajankohtainen.

Panostaja ostaa koko yrityksen, pitää

itsellään osake-enemmistön ja etsii vähemmistöosakkaaksi

uuden, yrityksen toimitusjohtajaksi

tulevan yrittäjän.

– Uskomme yrittämiseen, yrittäjän vapauteen

ja vastuuseen, Panostaja Oyj:n toimitusjohtaja

Juha Sarsama perustelee tytäryhtiöiden

toimitusjohtajien vahvaa roolia.

Panostaja tutkii vuosittain noin 120 yritystä.

Tutkittavaa tarjoavat investointipankit,

yrityskauppiaat ja yrittäjät itse. Panostaja

on kiinnostunut vain kehityskelpoisista,

hyväkuntoisista yrityksistä, saneerauksiin

se ei lähde.

Pääomasijoittajista Panostaja poikkeaa

siinä, että se tekee sijoitukset omasta taseestaan,

kun pääomasijoittajat tekevät si-

joituksensa yleensä rahastoista. Toinen ero

on sijoitusten kesto.

– Totta kai mekin haluamme saada yrityksestä

muutakin kuin osinkotuloa, mutta

toimitusjohtajiemme kanssa tehdyissä osakassopimuksissa

ei määritellä, että yritys

myydään x vuoden kuluttua, Sarsama korostaa.

– Katsomme asioita pidemmänllä sihdillä.

Jotkut yritykset ovat olleet omistuksessamme

yli 20 vuotta.

pitkä prosessi

Kun Panostajalle tarjotaan yritystä, prosessi

aloitetaan tekemällä analyysi yrityksestä.

Tässä vaiheessa ei vielä yleensä pyydetä

nähtäväksi luottamuksellista tietoa.

Analyysin pohjalta Panostajan johtoryhmä

päättää, jatketaanko prosessia. Jos jatketaan,

yritystä ja toimialaa analysoidaan tarkemmin,

myyjän kanssa tehdään salassapitosopimus

luottamuksellisen tiedon saamiseksi.

Prosessin edetessä myyjältä pyydetään

yksinoikeus neuvotteluihin määräajaksi.

Tällöin mukaan tulee myös ulkopuolisia

asiantuntijoita. Jos vihreä valo syttyy, päästään

loppusuoralle neuvottelemaan hinnasta

ja kaupan rakenteesta.

Yksinoikeusvaiheeseen edenneistä kaupoista

Juha Sarsaman mukaan toteutuu lähes

puolet.


pirkanmaalla

panostaja oyj

Pörssiyhtiö,

noin 4 000 osakasta

Perustettu 1984

Liikevaihto noin 120 miljoonaa,

koostuu 13 itsenäisen liiketoimintaalueen

liikevaihdosta

Henkilöstöä koko konsernissa

noin 800, emoyhtiössä 10

uskova pörssiyhtiö

– On myös osattava sanoa ei, jos tulee

tunne, ettei jokin täsmää, vaikka on mieltynyt

kohteeseen.

Kauppa voi kaatua esimerkiksi silloin,

kun yrityksestä löytyy jokin iso potentiaalinen

vastuu, jota ei pysty sopimusteitse järjestämään.

Esimerkiksi ympäristövastuut

voivat olla sellaisia.

Tällaiset tilanteet ovat kuitenkin harvinaisia.

Juha Sarsaman mukaan myyjät tuntevat

yritystensä tilan ja riskit ja tuovat ne

myös riittävän ajoissa esille.

Neuvotteluvaihe yrittäjän kanssa saattaa

kestää pitkään, kyse ei ole pelkästään

kauppahinnasta vaan ylipäänsä luopumisesta.

– Kun henkinen myyntipäätös on tehty,

kauppahinta kyllä löytyy, Sarsama arvioi.

– Täytyy muistaa, että kauppaa käydään

elämäntyöstä, siinä ei auta kiirehtiä.

yrittäjyys kiinnostaa

Siinä vaiheessa, kun Panostaja saa myyjältä

neuvotteluun yksinoikeuden, alkaa yleensä

myös uuden yrittäjän etsintä.

– Se on ihan yhtä iso haaste kuin hyvän

yrityksen löytäminen, Juha Sarsama sanoo.

Hän arvioi, että niiden kahden vuoden

aikana, jotka hän on ollut Panostajan toimitusjohtajana,

on potentiaalisilta yrittäjiltä

tulevien yhteydenottojen määrä jatku-

vasti lisääntynyt. Panostajan tunnettuus on

kasvanut, mutta myös ilmapiiri yrittämistä

kohtaan on muuttunut entistä positiivisemmaksi.

Usein yhteyttä ottavat vastuullisissa

tehtävissä suuryrityksessä olevat henkilöt.

He haluavat käyttää kokemuksiaan ja kontaktejaan

omaksi hyväkseen.

Tehtävään valittavalta myös vaaditaan

kokemusta.

– On kova paikka pistää omat rahat

kiinni yritykseen ja ottaa siitä kokonaisvastuu.

synergia johtamisesta

Panostaja on monialakonserni, sillä on 13

liiketoiminta-aluetta. Niistä yksi, Takoma

Oyj, on itsekin pörssiyhtiö, johon kuuluu

kolme liiketoiminta-aluetta. Yrityskaupoissa

Panostaja ei hae toiminnallista syn ergiaa

yhtiöiden välille, mutta sopivan tilaisuuden

tullen tehdään täydennysostoja olemassa

olevien yritysten vahvistamiseksi. Synergiaa

haetaan sen sijaan johtamisesta. Toimitusjohtajat

tapaavat vähintään kaksi kertaa

vuodessa, tutustuvat toisiinsa ja sparraavat

toisiaan.

– Tämänkokoisissa yrityksissä painitaan

samantyyppisten asioiden parissa toimialasta

riippumatta, Juha Sarsama sanoo.

Yrittäjien asemasta konsernissa kertoo

– olemme aidosti ylpeitä siitä,

että olemme pirkanmaalla. maakunta

on haasteiden ja muutosten

edessä, haluamme omalta

osaltamme olla ajamassa muutosta,

viemässä pirkanmaata

eteenpäin, panostajan toimitusjohtaja

juha sarsama sanoo.

se, että yrittäjät – tytäryhtiöiden toimitusjohtajat

– tekevät operatiiviset päätökset.

Konserniohjaus liittyy pääosin raportointiin

ja talouden ohjaukseen. Emoyhtiön henkilöstö

osallistuu tytäryhtiöiden hallitustyöskentelyyn

ja on tarvittaessa tukena erilaisissa

muutosprosesseissa.

Tavoitteena on säilyttää tytäryhtiössä

pk-yritysten parhaat puolet, nopea päätöksenteko,

kasvollinen omistajuus, henkilöstöstä

huolehtiminen ja joustavuus, sekä toisaalta

tuoda niihin raportointiin, budjetointiin

ja riskienhallintaan liittyvät pörssiyhtiön

rutiinit.

– Yrittäjän kunnioittaminen on syvällä

Panostajan geneettisessä perimässä, yrittäjyys

lähtee yrityksen historiasta ja on korostunut

erityisesti huonoina aikoina, Juha

Sarsama kertoo.

Panostaja perustettiin 1980-luvun puolivälissä.

Se joutui velkasaneeraukseen

1990-luvun alussa kiinteistöjen vakuusarvojen

pudottua.

– Tilanteesta ei olisi selvitty ilman Panostaja

Oyj:n perustajiin kuuluneen, nykyisen

hallituksen puheenjohtajan, yrittäjäneuvos

Matti Koskenkorvan vahvaa sitoutumista

ja sitä, että hän sai myös tytäryhtiöiden

yrittäjät uskomaan asiaan, Juha Sarsama

painottaa.l

tampereen kauppakamarilehti 25


uusi

jäsen.

teksti ja kuva päivi eskelinen

taantuma kolhii mainonnan

alaa, mutta se pärjää,

jolla on asiakkaalleen

aidosti annettavaa. Tähän

luottaa mainostoimisto Imageneeringin

toimitusjohtaja Elina

Kivi.

– Nyt kun yritysten omat

markkinointiosastot ovat kovassa

puristuksessa, kysyntää

on markkinoinnin strategisille

kumppaneille, jotka tuntevat hyvin

asiakkaan maailman ja osaavat

reagoida myös oma-aloitteisesti,

hän sanoo.

Imageneering perustettiin tasan

20 vuotta sitten. Neljän miehen

ydinjoukosta mukana on

enää nykyinen strateginen johtaja

ja hallituksen puheenjohtaja

Ari Kujala. Yliopisto- ja yritysmaailmassa

markkinoinnin parissa

pitkään työskennellyt Elina

Kivi aloitti toimitusjohtajana

vuosi sitten, tosin hän on seurannut

yrityksen toimintaa läheltä

alusta pitäen.

Tampereen kauppakamarin

tuore jäsen työllistää Tampereen

ja Helsingin toimistoissaan runsaat

30 markkinoinnin ammattilaista.

– Kauppakamarin jäseninä

olemme samassa seurassa asiakkaittemme,

pörssiyhtiöiden ja

kansainvälisille markkinoille aikovien

yritysten kanssa. Juuri

niiden tarpeisiin Imageneering

tampereen

kauppakamarin

UUdet jäsenet

16.11.2009

• Aino KLiniKAt oY: terveyspalvelut,

hyvinvointipalvelut ja

lääkäripalvelut

• APteeKKimAAiLmA:

apteekki

• AUrorA GroUP FinLAnd

oY: viihde-elektroniikan tukkukauppa

• AX-KonsULtit oY/

AX-sUUnnitteLU: tekninen

suunnittelu ja -konsultointi sekä

mittauspalvelut

markkinoi hallitusti, hanki

• CLiCK HenKiLöstöPALve-

LUt oY: henkilöstöpalvelut

• dYnY oY: kivilattioiden suojakäsittelyt

ja hionnat

• eLon vAKUUtUsPALveLU

KY: vakuutuspalvelut

• FinLAYsonin APteeKKi:

apteekki

• FondiA oY: lakipalvelut

• GoFore oY: ohjelmistotuotanto

• HYXAL oY: alumiinisten

sähköjohtoteiden valmistus ja

myynti

• imAGeneerinG oY: mainostoimisto

26 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi

• isoKotAmäKi oY: terveydenhuolto

ja sijoittaminen

• KeHitYsYHtiö tULevAisUUs

oY: kehitys- ja rahoituspalvelut

• KosKiKesKUKsen

APteeKKi: apteekki

• Kv-GroUP oY: lämpö-, vesijohto-

ja ilmastointiasennus

• merCUri

internAtionAL oY: koulutuskeskus

• minnAn KirjAnPito-

PALveLU t:mi: kirjanpitotoimisto

täsmäiskuja, mutta ennen kaikkea

kokonaisuuksien hallintaa.

ari kujalan ja elina kiven mielestä

imageneering erottuu kilpailijoistaan

tarjoamalla yrityksille syvää

strategista kumppanuutta.

• oY noiseteK Ab: äänieristeiden

valmistus, äänieristeet ja

venetarvikkeet

• PirKAnmAAn seniori-

PALveLUt oY: kotipalvelut

ikääntyville, erityistä tukea

tarvitseville asiakkaille kotipalveluja,

palveluasumista sekä palvelukeskus-

ja päivätoimintaa

• sAntAniemi oY: sisustussuunnittelu,

kokonaisvaltaiset

sisustussuunnittelupalvelut

• sPortAX oY: pyöräliike ja

pyörähuolto, maastopyörät ja

varaosat

• tALoPintA oY: asuin- ja muiden

rakennusten rakentaminen


kumppani

aikoinaan perustettiin, Kujala

ja Kivi kertovat.

Toiminnan punaisena lankana

oli ja on edelleen strateginen

kumppanuus.

– Markkinointi, jos mikä,

on osa yrityksen strategiaa. Me

katsomme asiakasyrityksemme

asiakkaita ja teemme päätelmiä

siitä, mitä markkinoinnissa

milloinkin tarvitaan. Se on

enemmän kuin konsultointia.

Kyse on asiakkaan mukana elämisestä.

Strategisen suunnittelun

perusteella valitaan käytännön

markkinointitoimet, joiden valikoima

on nykyisin yhä laajempi.

Palveluaan kehittääkseen

Imageneering on verkottunut

paikallisesti ja kansainvälisesti.

Vireillä on i mill -palvelukonsepti,

joka koostuu

neljän yrityksen, Imageneeringin,

Movyan, Imageworksin ja

Trustin, osaamisesta. Konsepti

tarjoaa perinteisten mainostoimistopalvelujen

lisäksi muun

muassa digitaalista tuotesuunnittelua

ja liikkuvaan kuvaan

perustuvaa viestintää.

Kansainvälistä näkemystä

hankkiakseen Imageneering on

liittynyt 60 maahan ulottuvaan

worldwide partners -toimistoketjuun,

jonka jäsenet antavat

toisilleen asiantuntija-apua ja

esimerkiksi testaavat toistensa

kampanjoita.

• tAmFeLt Kiinteistöt oY:

kiinteistöjen vuokraus ja hallinta

• tAmPereen 8. (tULLintorin)

APteeKKi: apteekki

• tAmPereen Xv HervAnnAn

APteeKKi: apteekki

• teHo-Hoito oY: fysioterapia

• terAPiA-teAm oY: m & p,

fysioterapia

• toimeX oY: putkien kannakointi

järjestelmät lvi,

kannakkeet ja kiinnikkeet

• trAnsCerti: venäjän kaupan

konsultointi, kuljetuskaluston

sertifiointi venäjällä, käännöspalvelut,

kielikoulutus, tulkkaukset

ja opastukset

ylläksen yrittäjät

uutena asiakkaana

Taantuma ei ole lopettanut

mainontaa, mutta tilausten

harkinta-aika on yrityksissä venynyt.

Uusiakin asiakassuhteita

solmitaan. Viimeksi Imageneering

on sopinut kumppanuudesta

Ylläksen matkailua

kehittävän Ylläksen Matkailuyhdistyksen

kanssa.

Ari Kujala kertoo, että

Imageneeringin asiakassuhteet

ovat pitkiä. Muutamat yritykset

ovat olleet asiakkaina toimiston

perustamisesta lähtien.

– Olemme tehneet paljon

työtä etenkin suomalaiselle paperiteollisuudelle

ja koko sen

tuotantoketjulle, mutta nykyisin

meillä on asiakkaita tasaisesti

kaikilta toimialoilta.

Markkinoinnin viimeaikaisista

ilmiöistä Elina Kivi mainitsee

yrityksissä uudelleen virinneen

kiinnostuksen brändin

rakentamiseen ja kehittämiseen.

– Tämä on tavallaan paluuta

perusasioihin, mikä on

hyvä. Yrityksen kannattaa ehdottomasti

ottaa jo brändityönsä

alkuvaiheessa tuekseen

markkinointiviestinnän ammattilainen.

Kokonaisuuden

hyvää hallintaa ei brändityössä

voi korostaa liikaa. Vain siten

vältetään keinotekoiset, päälle

liimatut sloganit, Kivi sanoo.l

• UrAno tAmPere: liikkeenjohdon

konsultointi, yritysvalmennus,

myyntivalmennus ja

asiakaspalveluvalmennus

• veter oY: eläinlääkintäpalvelut

• YeLLow serviCe oY:

puhdistustuotteiden

jälleenmyyjä

Kiitos

työn

tekijälle!

Kiitä ansiomerkillä.

Haasteellinen työelämä on täynnä

ansiomerkin arvoisia suorituksia.

Keskuskauppakamarin ansiomerkeillä

yritys arvostaa ja kunnioittaa työntekijän

kokemusta ja sitoutumista.

Arvosta tekijää!

Lisätietoja puh. (09) 4242 6200

www.keskuskauppakamari.fi

Aktiivista työtä

suomalaisten yritysten hyväksi.

tampereen kauppakamarilehti 27


28 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi

Katso lisätiedot kaikista kursseista: www.tredea.fi

POIMI TÄSTÄ

EVÄÄT YRITTÄJYYTEESI

Koulutusta omalla paikkakunnallasi

Yrittäjäkurssit tarjoavat eväät oman yrityksen

perustamiseen ja antavat ymmärrystä yrittäjyyden

vaatimuksiin, odotuksiin ja haasteisiin. Kurssit

täyttävät starttirahan koulutusvaatimuksen.

YRITTÄJÄKURSSI

Valmentaja: Jarkko Haukijärvi/ Ylöjärven Kauppahuone

Aika ja paikka: Kurssit järjestetään kahdeksana

iltana klo 17–20

Tampere, Pääkirjasto Metso: 11.–26.1.

Ylöjärvi, Akun Tehdas: 2.–24.2. ja 4.–27.5.

Vesilahti, Vesilahden yläaste: 1.–25.2.

Kangasala, Hotelli Urku: 1.–16.3.

Orivesi, City Hotelli Orivesi: 18.–31.3.

Pirkkala, Pirkkalan liikuntatalo: 14.–29.4.

Lempäälä, Ideapark: 1.–16.6.

Nokia, Kerhola: 18.6.–5.7.

Hinta: 300 € (sis. alv. 22 %)

Lisätietoja ja sitovat ilmoittautumiset:

www.ylojarvenkauppahuone.fi

YRITTÄJÄKURSSI

Valmentaja: Pirkko Reho/ Yritysura Ky

Aika ja paikka: Kurssit järjestetään kahtena iltana

viikossa (ti, to) klo 16.30–20.00 neljän viikon aikana.

Tampere, Hämeenkatu 24 B: 19.1.–11.2., 23.2.–18.3.,

20.4.–12.5. ja 18.5.–10.6.

Hinta: 300 € (sis. alv. 22 %)

Lisätietoja ja sitovat ilmoittautumiset: www.yritysura.fi

YRITTÄJÄKURSSI

Valmentaja: JSL Partners Oy

Aika ja paikka: Kurssit järjestetään kahdeksana

iltana klo 16.30–20

Tampere, Vanha kirjastotalo: 13.1.–11.2. ja 13.4.–4.5.

Tampere, Nordea Pankki: 16.2. ja 6.5. (koulutustilat,

Kuninkaankatu 26 B, 6 krs.)

Hinta: 290 € (sis. alv. 22 %)

Lisätietoja ja sitovat ilmoittautumiset:

harri.meller@jslpartners.org, puh. 0500 620 933 tai

veli-pekka.vaisanen@jslpartners.org, puh. 0400 494 814

YRITYKSEN PERUSTAMINEN, H-5505

Valmentaja: TAMK/ Avoin AMK

Aika ja paikka: 1-2 iltaa viikossa

Tampere, TAMK, Teiskontie 33: huhti–kesäkuu

Hinta: 150 € (sis. alv. 0 %)

Lisätietoja ja sitovat ilmoittautumiset:

www.tamk.fi /avoinamk


osakeyhtiön varojen

jakaminen taantumassa

taloudellisen taantuman aikana tulee

kiinnittää erityistä huomiota varojen jaon

säännöksiin. koska osakeyhtiön osakkeenomistajalla

ei lähtökohtaisesti ole

vastuuta yhtiön veloista, ellei hän siihen

erikseen sitoudu, on rajoitetun vastuun

vastapainona osakeyhtiölain 13 luvussa

säännökset siitä, miten osakkeenomistaja

voi saada varoja ulos yhtiöstä.

varojenjaosta puhuttaessa todetaan

usein osakkeenomistajien suoritusten viimesijaisuus.

toisaalta tulee huomioida,

että osakkeenomistajat saavat kaiken ylijäämän.

jakojärjestelmän tavoitteena voidaankin

katsoa olevan velkojien suojan lisäksi

tehokas yritystoiminta, koska vain

ylijäämän saavilla osakkeenomistajilla on

kannustin maksimoida yhtiön tulos.

koska varojen jaossa on kysymys yhtiön

varojen luovuttamisesta yhtiön ulkopuolelle

ilman vastiketta, on varojen jakotavat

määritelty tarkasti osakeyhtiölain 13

luvussa. varojen jakamisen on perustuttava

viimeksi vahvistettuun tilinpäätökseen.

jos yhtiössä on lain tai yhtiöjärjestyksen

mukaan velvollisuus valita tilintarkastaja,

tilinpäätöksen on oltava tilintarkastettu.

jaossa on otettava huomioon tilinpäätöksen

laatimisen jälkeen yhtiön taloudellisessa

asemassa mahdollisesti tapahtuneet

olennaiset muutokset. liiketapahtumat,

jotka vähentävät yhtiön varoja tai lisäävät

sen velkoja ilman liiketaloudellista

perustetta, ovat laitonta varojenjakoa.

laittoman varojenjaon seurauksena saattaa

varojen palautusvelvollisuuden lisäksi

muodostua rikosoikeudellisia seuraamuksia

sekä vahingonkorvausvastuu, minkä

vuoksi yhtiön johdon on noudatettava riittävää

huolellisuutta arvioidessaan yhtiön

kykyä jakaa varoja.

varojenjaon kannalta olennaista on

maksukykytesti. osakeyhtiölain mukaan

varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä

tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan

maksukyvytön tai jaon aiheuttavan

maksukyvyttömyyden. osakkeenomistajien

saatavien viimesijaisuus erityisesti

suhteessa velkojiin ei toteudu, jos osak-

ajankohtaista

risto heinänen

vero- ja liikejuridiikan

asiantuntija, otk

kpmG oy ab

keenomistajat voisivat jakaa yhtiön varoja

itselleen aiheuttaen samalla yhtiön maksukyvyttömyyden.maksukykyisyys-vaatimus

koskee kaikkia varojenjakotilanteita.

osakeyhtiölaissa ei ole säädetty maksukyvyttömyyden

sisällöstä, minkä johdosta

maksukyvyttömyyden määritteleminen

on laaja ja ongelmallinen asia.

oikeuskirjallisuuden ja oikeuskäytännön

mukaan maksukyvyttömyyden

arviointi on tehtävä taloudellisen tilanteen

kokonaisarvioinnin perusteella. tällöin

maksukykyä arvioitaessa on otettava

huomioon toisaalta erääntyneet ja kohtapäätä

erääntyvät velat ja toisaalta nopeasti

realisoitavat, likvideiksi katsottavat varat

ja luotonsaantimahdollisuudet. johdon

vastuun näkökulmasta olennaista on

dokumentoida riittävällä tavalla ne seikat,

joiden perusteella yhtiöllä on todettu

olevan maksukykyä osingonjakopäätöshetkellä.

verotetaanko pääoman

palautus osinkona?

yhtiön toimivan johdon täytettyä huolellisuusvelvoitteensa

maksukykyisyyden

suhteen, ennen varojenjaon määrällistä

arviointia harkittavaksi tulee sen kohteena

oleva tasevarallisuus. perinteisesti varojenjako

tehdään yhtiön tilikaudelta ja aikaisemmilta

vuosilta kertyneistä voittovaroista

osinkojen jakona, mutta verokustannusten

kannalta tämä ei läheskään aina

ole edullisinta.

osingonjaossa verokustannuksen kokonaismäärä

riippuu yleensä siitä, onko

tulonsaajana osakeyhtiö vai luonnollinen

henkilö. perinteistä liiketoimintaa harjoittavilla

osakeyhtiöillä kotimaisista listaamattomista

osakeyhtiöistä saadut osingot

ovat lähtökohtaisesti verovapaata tuloa.

osingonsaajan ollessa luonnollinen

henkilö ja osinkoa jakava taho listaamaton

kotimainen osakeyhtiö, verokustannusten

laskennan keskiössä on osinkoa

jakavan yhtiön edellisen verovuoden nettovarallisuus.

perusperiaatteen mukaan

osingosta voi olla verovapaata se osa, jo-

lainsäädännöstä

jouni sivunen

liikejuridiikan asiantuntija,

vt, otk

kpmG oy ab

ka vastaa yhdeksän prosentin laskennallista

tuottoa osinkoa jakavan yhtiön nettovarallisuudelle.

näin määritetyn verovapaan

osingon saajakohtaiseksi enimmäismääräksi

voi vuosittain muodostua enintään

90 000 euroa. ylimenevä osuus jaetaan

nettovarallisuudesta riippuen saajallaan

osittain verotettavaksi pääomatuloksi

taikka ansiotuloksi.

perinteisen osinkona suoritettavan

varojenjaon sijaan omistajayrittäjien verokustannusten

näkökulmasta sidotun

oman pääoman taikka sijoitetun vapaan

omanpääoman rahaston (svop) alentaminen

saattaa tapauskohtaisesti vielä

toistaiseksi tarjota tehokkaan verosuunnittelun

välineen. nykyinen tilanne voi

kuitenkin muuttua. julkisuudessakin on

viime aikoina käyty keskustelu lainsäätäjän

suunnitelmasta verottaa sijoitetun

pääoman palautuksia jatkossa osinkoina.

toisin sanoen luonnollisen henkilön sijoitettua

jo kertaalleen verotettua varallisuuttaan

oman pääomanehtoisesti osakeyhtiöön,

verotettaisiin tällaisen erän mahdollinen

palautus suunniteltujen sääntöjen

perusteella osinkona. tätä voitaneen

luonnehtia ankaraksi verorasitukseksi.

muutos olisi merkittävä, sillä nykyään sijoitetun

pääoman palautukset eivät yleensä

aiheuta veronmaksuvelvoitteita saajalla,

kunhan osakkeiden hankintamenoa on

jäljellä.l

”osakeyhtiölain mukaan

varoja ei saa jakaa, jos

jaosta päätettäessä

tiedetään tai pitäisi tietää

yhtiön olevan maksukyvytön

tai jaon aiheuttavan

maksukyvyttömyyden.”

tampereen kauppakamarilehti 29


markkinat toipuvat,

toipuuko talous?

Talouden vapaa pudotus on päättynyt ja

nousu on alkamassa, mutta toipuminen

kestää pitkään. Tässä tiivistettynä Suomen

Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen

vastaus kauppakamarin syyskokousesitelmän

otsikkoon sisältyvään kysymykseen.

Liikanen näkee varovaiseen optimismiinsa

perusteita muun muassa rahamarkkinoiden

tilassa ja Suomen korkokannan

alhaisuudessa. Kansainvälisen talouskriisin

laukaissut rahamarkkinoiden

romahdus on pääjohtaja Liikasen mukaan

ohi, rahamarkkinat toimivat normaalisti

ja pankit lainaavat toisilleen rahaa.

Toinen hyvä merkki on se, että Suomessa

kotitalouksien kestokyky on paljon

parempi kuin edellisen laman aikana.

Vaikka kotitalouksilla on enemmän

lainaa kuin 90-luvun alussa, alhaisen korkotason

ansiosta perheiden tuloista menee

korkoihin nyt runsaat kolme prosenttia,

kun luku edellisen laman aikana oli

8–9. Alhainen korkokanta on myös pitänyt

asuntosektorin rauhallisena, Suomessa

ei ole nähty asuntojen hintojen romahdusta.

Myös rakentaminen on käynnistynyt

uudelleen.

yhteistyösopimus nizhni novgorodin

ja tampereen kauppakamareille

Tampereen kauppakamarin ja Nizhni

Novgorodin alueen kauppakamarin

välinen yhteistyösopimus allekirjoitettiin

6. lokakuuta 2009 työ- ja elinkeinoministeriön

ja Nizhni Novgorodin

läänin yhteistyöryhmän kokouksen

yhteydessä.

Sopimuksen tavoitteena on edistää

Nizhni Novgorodin alueen ja pirkanmaalaisten

yritysten yhteistyötä ja

tarkoituksena onkin järjestää yrityksille

tutustumismatkoja sekä Nizhni

Novgoridista Pirkanmaalle että päin

vastoin. Sopimus tarjoaa myös mahdollisuuden

molemminpuoliseen harjoittelijavaihtoon.

Sopimus omalta

osaltaan täydentää Pirkanmaan liiton

ja Nizhni Novgorodin läänin välillä

vuosi sitten uudistettua yhteistyösopimusta.

Nizhni Novgorod on Tampereen

ystävyyskaupunki.

– Nizhni Novgorodin alueella

on vahvat perinteet konepajateollisuudessa

ja nykyisin myös esimerkiksi

ICT:ssä. Nämä toimialat soveltuvat

hyvin oman alueemme elinkeinorakenteeseen.

Venäjä on muutenkin ilmiselvä

talouden kasvun suunta tulevaisuudessa,

joten yhteistyön lisääminen

on perusteltua, toteaa Tampereen

kauppakamarin toimitusjohtaja Tommi

Rasila.

Lisätietoja

toimitusjohtaja Tommi Rasila,

040 750 8158

30 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi

Talouden kääntymisestä kasvuun kertovat

Liikasen mukaan muun muassa jyrkästi

ylöspäin osoittava ostopäällikköindeksi ja

tutkimuslaitosten kasvuennusteet, joita nyt

on korjattu ylöspäin.

Positiivisista merkeistä huolimatta ei nopeaa

nousua ole Erkki Liikasen mukaan odotettavissa.

Suomen viennistä 80 prosenttia

on ollut investointihyödykkeitä, joiden kysyntä

elpyy hitaasti.l

syyskokous valitsi

tampereen kauppakamarin syyskokous

valitsi uudeksi puheenjohtajaksi

toimitusjohtaja jukka terhosen

(rakennustoimisto palmberg oy).

uudeksi varapuheenjohtajaksi

valittiin toimitusjohtaja eero tomi

(agco sisu power oy), varapuheenjohtajana

jatkaa toimitusjohtaja jukka

Luoma (verokonsultointi luoma

oy/pricewaterhouseCoopers oy).

puheenjohtajiston toimikausi alkaa

vuoden 2010 alusta.

kauppakamarin valtuuskuntaan

valittiin toimikaudeksi 2010–2012

toimitusjohtaja johannes Haarla,

haarla oy, toimitusjohtaja Hans johanson,

Finncont oy, toimitusjohtaja

mauri jussila, tampereen työterveys

ry, toimitusjohtaja timo jänne,

linkosuon leipomo oy, yrittäjä

Leena Kangasniemi-Halmari, pirkan

kello ky, aluejohtaja juha Ketola,

Finnvera oyj, toimitusjohtaja Kaj

Koskinen, Conmed linvatec Biomaterials

oy, toimitusjohtaja jari Kostiainen,

saarioisten keskuslähettämö

oy, toimitusjohtaja ville Laine, lojer

oy, toimitusjohtaja tarja Pietiläinen,

lifeworks Consulting oy, toimitusjohtaja

maija strandberg, Gnt

Finland oy, kaupunginjohtaja Aki

viitasaari, akaan kaupunki ja toimitusjohtaja

mikko wiren, pihlajalinnan

lääkärit oy.

KAUPPAKAmAriLLe

viestintävAstAAvA

ytm noora nieminen on nimitetty

viestintä vastaavaksi tampereen

kauppakamariin 2.11.2009

lukien. nieminen vastaa kauppakamarin

viestinnästä ja sen kehittämisestä.

niemisen vastuualueeseen

kuuluvat muun

muassa tampereen kauppakamarin

vuosikirja, kamarin

uutiset sekä jäsenkyselyt yhdessä

asiamies markus sjölundin

kanssa.

viestintävastaavan tehtävä

on uusi tampereen kauppakamarin

organisaatiossa.


uusia hhj–nimitykseen

oikeutettuja 169

Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) –tutkintoa

ilmoittautui tekemään syksyksi 2009 yhteensä

255 henkilöä, joista 185 palautti ennakkotehtävät.

Tutkintopäivään osallistui

181 henkilöä, joista 169 suoritti tutkinnon

hyväksytysti. HHJ-diplomit postitettiin marraskuun

aikana.

Kevään 2010 tutkintoon voi ilmoittautua

29.12.2009 mennessä osoitteessa www.

hhj.fi. Ennakkotehtävät lähetetään 5.1.2010

ja niiden palautuspäivä on 8.2.2010. Ensi kevään

tutkintopäivä on 10.3.2010.

Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ)

-koulutuskokonaisuus koostuu HHJ-kurssista,

HHJ-tutkinnosta ja valtakunnallisesta

HHJ-alumniseminaarista sekä alueellisista

HHJ-alumnitapahtumista. Koulutuskokonaisuus

on Tampereen kauppakamarin ja Hallituspartnerit

ry:n yhdessä perustama ja siinä

ovat mukana kaikki Manner-Suomen alueelliset

kauppakamarit. Yhteensä noin 40 HHJkurssille

osallistuu vuosittain yli 800 henkilöä.

Kahteen vuosittaiseen HHJ-tutkintoon

osallistuu yhteensä noin 400 henkilöä.

tampereen

kauppakamarin

vuosikirja 2010

kauppakamarin ensi vuoden

vuosikirjan tekeminen käynnistyy

heti vuoden 2010

alussa. vuosikirjan asiasisältö

koostuu kauppakamarin

vuoden 2009 vuosikertomuksesta

sekä hakemisto-osiosta,

joka sisältää

muun muassa kauppakamarin

luottamu shenkilöt

2010, pirkanmaalla toimivat

htm- ja kht-tilintarkastajat,

tavarantarkastajat sekä auktorisoidut kiinteistöarvioijat.

toimialakohtaisen yrityshakemiston ja ilmoitusten

myyntiä hoitaa mamys ky, joka

vastaa myös laskutuksesta.

vuosikirja ilmestyy kauppakamarin kevätkokouspäivänä

21.5.2010. mediakortti löytyy

kauppakamarin kotisivulta, www.tampereenkauppakamari.fi.

lisätietoja: noora.nieminen @tampereenkauppakamari.fi.

myynti: helena.perala@mamys.fi

ajankohtaista www.tampereenkauppakamari.fi

mUUttUvA AmeriKKA

Keskiviikko 9.12. kello 16–18

Aamulehden auditoriossa, itäinenkatu 11 tampere

• yhdysvaltain uuden suomen suurlähettiläs bruce oreckin

esitelmä aiheesta muuttuva amerikka.

• talouden, kulttuurin ja politiikan alan kommenttipuheenvuorot

suomen näkökulmasta. puheenjohtajana päätoimittaja matti Apunen.

ilmoittautumiset viimeistään 5.12.2009 kauppakamarin toimistoon

info@tampereenkauppakamari.fi

pirkanmaan yrittäjien puheenjohtaja mauri kivistö (keskellä) ja tampereen

messujen myyntijohtaja ville keskinen lähettivät videoterveisiä tampereen

kauppakamarin syyskokouksessa rekrytorin esittely ständillä. kivistö ar vioi,

että yrityksissä tarvitaan nyt täsmäosaamista ja yrityskohtaista koulutusta.

keskinen lisää, että myös asenteen pitää olla kunnossa.

rekrytorilla jo yli 40 yritystä

ja 1500 työpaikkaa

– Runsaat 40 yritystä, yhteisöä ja yhdistystä

on tähän mennessä varmistanut

tulonsa 17.2. pidettävälle Rekrytorille.

Vielä asiaa harkitsevien näytteilleasettajien

kannattaa vahvistaa tulonsa

ripeästi, niin voimme sijoittaa

osastot toivomusten mukaisesti, rohkaisee

rekrytointitapahtuman myynnistä

vastaavan Helena Perälä.

Rekrytori valtaa Tampereen Messu-

ja Urheilukeskuksen D-hallin.

Muun muassa Tampereen Aamujakelu,

Tampereen yliopisto, Lassila & Tikanoja

Oy, Ruokakesko Oy, Tampereen

Seudun Osuuspankki, Maanpuolustuskorkeakoulu,

Metso Minerals

Oy, Tampereen Särkänniemi Oy, Tampereen

Sähkölaitos Oy, TOAS, Länsi-Pirkanmaan

koulutuskuntayhtymä

ja Pirkanmaan Osuuskauppa rakentavat

yrityskuvaansa Rekrytorin avulla.

– Päivän luku eli tarjolle tule-

tampereen

suomi-amerikka

yhdistys.

vien työpaikkojen määrä on jo runsaat

1 500. Moni yritys on ymmärtänyt,

että nyt kannattaa nostaa katse

orastavaan nousuun. Silloin koneen

pitää olla kunnossa ja vantteraa osaamista

käytössä, muistuttaa Rekrytorin

koordinaattori Mikko Honkala.

– Vakituisten ja määräaikaisten työpaikkojen,

kausi- ja kesäpestien sekä

päätoimisen opiskelun rinnalla Rekrytori

tarjoaa tietoa elämänhallintaan,

on puhe sitten ensimmäisen pankkitilin

avaamisesta, vakuutuksen ottamisesta,

omasta terveydestä, jaksamisesta

tai työsopimuksen teosta, hän lisää.

Tampereen TE-toimiston Työvoima

liikkeelle Pirkanmaalla -projekti

perustaa Hämeenkadun toimiston

aulaan Rekrytorinurkkauksen. Vastaava

esittelypiste perustetaan kaikkiin

Pirkanmaan TE-toimistoihin.l

Lisätietoa: www.rekrytori.fi.

tampereen kauppakamarilehti 31


kevään 2010 koulutuskalenteri

tammikuu

HHj – HYväKsYttY HALLitUKsen

jäsen

• keskiviikko iltapäivisin 20.1., 27.1., 3.2. ja

10.2.2010

• kurssi on täynnä, voit ilmoittautua varalle

www.hhj.fi

helmikuu

YHteistoimintALAin soveLtAminen

YritYKsissä

• tiistaina 9. helmikuuta

klo 9.00–12.00, sokos hotel ilves

• asiantuntijana lakimies hanna skurnikjärvinen,

helsingin seudun kauppakamari

• jäsenhinta 180 euroa (+ alv 22 %),

normaalihinta 360 euroa (+ alv 22 %)

tYösUHteen PäättämistiLAnteet

jA menetteLYt

• tiistaina 9. helmikuuta

klo 13.00–16.00, sokos hotel ilves

• asiantuntijana lakimies hanna skurnikjärvinen,

helsingin seudun kauppakamari

• jäsenhinta 180 euroa (+ alv 22 %),

normaalihinta 360 euroa (+ alv 22 %)

KonsernitiLinPäätös jA

YritYsjärjesteLYt PK-YritYKsissä

• tiistaina 23. helmikuuta

klo 9.00–12.00, sokos hotel ilves

• asiantuntijoina kht jonna järvenmäki ja

ktm jaakko maijala, ernst & young oy

• jäsenhinta 180 euroa (+ alv 22 %),

normaalihinta 360 euroa (+ alv 22 %)

maaliskuu

YritYstoiminnAn soPimUKset

• torstaina 11. maaliskuuta

klo 9.00–12.00, sokos hotel ilves

• asiantuntijana johtava lakimies

marko silen, helsingin seudun

kauppakamari

• jäsenhinta 180 euroa (+ alv 22 %),

normaalihinta 360 euroa (+ alv 22 %)

osAKeYHtiön veroiLmoitUs 2009 jA

KoKemUKset verotiLimenetteLYn

KAUsiveroiLmoitUKsistA

• keskiviikkona 17. maaliskuuta

klo 9.00–12.00, sokos hotel tammer

• asiantuntijana tax & legal manager

risto heinänen, kpmG

• jäsenhinta 180 euroa (+ alv 22 %),

normaalihinta 360 euroa (+ alv 22 %)

teHoKKUUttA LiiKetoimintAAn

– KäYtännön ”LeAn”

PäHKinänKUoressA

• tiistaina 23. maaliskuuta

klo 9.00–16.00, scandic tampere City

• asiantuntijana tkl, mBa ari arvio,

konsultointi arvio oy

• jäsenhinta 200 euroa (+ alv 22 %),

normaalihinta 400 euroa (+ alv 22 %)

huhtikuu

KAsvAtA jA teHostA

joUKKUeHenKeä

• torstaina 15. huhtikuuta klo

9.00–16.00, sokos hotel tammer

• asiantuntijana valmentaja

maarit vähäsaari, urano oy

• jäsenhinta 240 euroa (+ alv 22 %),

normaalihinta 480 euroa (+ alv 22 %)

toukokuu

32 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi

HHj – HYväKsYttY HALLitUKsen

jäsen

• tiistai iltapäivisin 4.5., 11.5., 18.5. ja

25.5.2010

• kurssilla on tilaa, ilmoittaudu osoitteessa

www.hhj.fi

vUosiLomALAKi

KäYtännönLäHeisesti

• torstaina 6. toukokuuta

klo 9.00–12.00, sokos hotel ilves

• asiantuntijana lakimies hanna skurnikjärvinen,

helsingin seudun kauppakamari

• jäsenhinta 180 euroa (+ alv 22 %),

normaalihinta 360 euroa (+ alv 22 %)

bUdjetoinnin PerUsteet

• torstaina 20. toukokuuta

klo 9.00–16.00, scandic tampere City

• asiantuntijana hannele lindfors,

helsingin seudun kauppakamari

• jäsenhinta 240 euroa (+ alv 22 %),

normaalihinta 480 euroa (+ alv 22 %).

hinta sisältää kirjan pk-yrityksen budjetointi

ja raportointi käytännönläheisesti.

KAssAbUdjetointi jA

tALoUden seUrAntA

• tiistaina 25. toukokuuta

klo 9.00–16.00, scandic tampere City

• asiantuntijana hannele lindfors,

helsingin seudun kauppakamari

• jäsenhinta 240 euroa (+ alv 22 %),

normaalihinta 480 euroa (+ alv 22 %).

hinta sisältää kirjan pk-yrityksen budjetointi

ja raportointi käytännönläheisesti.

IlmoIttautumInen: www.tampereenkauppakamari.fi

tai info@tampereenkauppakamari.fi

Yhteistoimintalain

soveltaminen

yrityksissä

Tiistaina 9. helmikuuta 2010

Klo 9.00–12.00

Sokos Hotel Ilves

llllllllllllllll

Työsuhteen

päättämistilanteet

ja menettelyt

Tiistaina 9. helmikuuta 2010

Klo 13.00–16.00

Sokos Hotel Ilves

llllllllllllllllllllllllllllllllllllllllll

pidätämme oikeudet mahdollisiin muutoksiin.


viimeistään seitsemän päivää ennen tilaisuutta

tai puh. (03) 230 0555 tai faksi (03) 230 0550

l Yhteistoimintalaki koskee kaikkia

yrityksiä, joissa työskentelee

säännöllisesti vähintään 20 työntekijää.

Laki velvoittaa työnantajan käymään

yt -neuvottelut ennen tiettyjen

henkilöstön asemaan vaikuttavien

päätösten tekemistä. Laki sisältää

säännöksiä muun muassa työnantajan

henkilöstösuunnitelmista sekä

tiedottamisesta. Erityisen suuri merkitys

yhteistoimintavelvoitteiden täyttämisellä

on työvoiman vähentämisen yhteydessä.

• Lain soveltaminen ja

yhteistoiminnan osapuolet

• Henkilöstöryhmien edustajille

annettavat tiedot

• Yrityksen yleiset suunnitelmat ym.

• Sopiminen ja henkilöstön päätökset

• Yritystoiminnan muutokset

• Liikkeen luovutus

• Työvoiman vähentämisneuvottelut

• Sanktiot lain rikkomisesta

Asiantuntijana

lakimies Hanna Skurnik-Järvinen,

Helsingin seudun kauppakamari

Jäsenhinta 180 euroa (+ alv 22 %),

normaalihinta 360 euroa (+ alv 22 %).

Osallistumismaksu laskutetaan

jälkikäteen.

Viimeisen ilmoittautumispäivän

jälkeisistä peruutuksista veloitamme

hinnasta 50 %.

llllllllllllllllllllllllllllllllllllll

l Työsuhteen päättäminen irtisanomalla

voi perustua joko työnantajan toimintaan

liittyvään tuotannolliseen ja taloudelliseen

syyhyn tai työntekijän toimintaan

liittyvään henkilökohtaiseen perusteeseen.

Koulutustilaisuudessa käydään läpi

päättämistilanteita ja menettelyjä. Tavoitteena

on antaa osallistujille selkeät

eväät työsuhteen päättämistilanteiden

hoitamiseen oikein. Tilaisuudessa keskitytään

henkilökohtaisiin päättämisperusteiden

läpikäymiseen ja käydään läpi tilanteita,

jossa päättämisperusteita ei ole. Tilaisuus

on tarkoitettu kaikille niille, jotka

työssään hoitavat tai ohjeistavat päättämistilanteita.

• Henkilöstä johtuvia irtisanomisia

koskevat säännökset

- Irtisanomisperusteet

- Varoitusmenettely

• Kollektiivivähennyksiä koskevat

säännökset

- Tuotannollinen ja taloudellinen

irtisanomisperuste

- Muun työn tarjoamisvelvollisuus

- Koulutusvelvollisuus

• Irtisanomismenettelyyn liittyvät

säännökset

- Määräaikaisen työsopimuksen

päättyminen

- Irtisanomismenettely

- Takaisinottovelvollisuus

- Työtodistus

- Seuraukset laittomasta

irtisanomisesta

• Yhteistoimintamenettely

työvoiman käyttöä vähennettäessä

Asiantuntijana

lakimies Hanna Skurnik-Järvinen,

Helsingin seudun kauppakamari

Jäsenhinta 180 euroa (+ alv 22 %),

normaalihinta 360 euroa (+ alv 22 %).

Osallistumismaksu laskutetaan

jälkikäteen.

Viimeisen ilmoittautumispäivän

jälkeisistä peruutuksista veloitamme

hinnasta 50 %.

llllllllllllllllllllllllllllllll

Laitetaan hyvä kiertämään!

työllistä nuori ja

ilahduta vanhusta!!

Lahjoita hyvänmielen lähetti vanhusten iloksi

– verkkokauppa avoinna osoitteessa www.

tampere.chamber.fi/@Lahjoitus/Kampanja

pirkanmaalaisilla yrityksillä on yksinkertainen

ja vaikuttava keino lahjoittaa joulumuistamisena

apua tarvitseville. hyvän mielen kampanja

on osa yritysten ja kauppakamarin yhteiskuntavastuuta

sekä yksityisen ja julkisen

sektorin yhteistyötä. kauppakamarin kotisivujen

verkkokaupasta yritykset voivat ostaa esimerkiksi

joulukorttien sijaan kesätyöntekijän

hyväntekeväisyyskohteeseen ja lisäksi haastaa

muita yrityksiä mukaan kampanjaan. kampanjan

kesätyöntekijät eivät paikkaa hoiva-alan

työntekijävajetta tai verovaroilla palkattavia kesätyöntekijöitä,

vaan suorittavat lisäapuna erillistehtäviä.

tampereen kauppakamari ja tampereen

kaupunki tarjoavat mahdollisuuden osallistua

vanhusten ulkoiluttamiseen ja nuorten työllistämiseen.

tänäkin vuonna hyväntekeväisyyskohteina

ovat tampereen koukkuniemi, nokian

vihnuskoti ja lempäälän ehtookoto, jonka

johtaja jaana Holm kertoo: ”asukkaamme

ovat olleet erittäin tyytyväisiä ja onnellisia

kesätyöntekijöistä, joita olemme voineet palkata.

he ovat mahdollistaneet monta ikimuistoista

hetkeä ja retkeä asiakkaillemme.”

viimevuotinen kampanja tuotti lähes

18 000 euroa. summalla saatiin palkattua

kesätyöhön yhteensä 30 nuorta.

lisätietoja: tarja kuismin, tampereen

kauppakamari, 040-587 7160,

tarja.kuismin@tampere.chamber.fi

www.tampere.chamber.fi/@lahjoitus/kampanja

tampereen kauppakamarilehti 33


Kirjanpitotoimistojen Liitto on nyt

Taloushallintoliitto.

ACCOTILIT KY*

Hämeenkatu 5 A

puh. 3125 1000, fax 3125 1055

Arto Korpi

arto@accotilit.fi

www.accotilit.fi

A-TILI OY

Kuokkamaantie 4

puh. 348 8800, fax 348 8858

Erkka Rantala

erkka.rantala@a-tili.fi

EK-TILIT OY*

Keskustie 29, 35300 Orivesi

puh. 040 8298 190, fax 335 1533

Helena Karppelin

www.ektilit.fi

GYLLING

ACCOUNTING OY*

Hämeenkatu 3 A

puh. 271 0700, fax 271 0730

Mario Gylling

www.gylling-accounting.fi

KIRJANPITOTOIMISTO

HAKALA & VIITANEN*

Erkkilänkatu 11 A

puh. 223 9191, fax 223 9622

Eija Viitanen, Risto Hakala

34 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi

Idman Vilén Grant Thornton Oy

KHT-yhteisö

Pellavatehtaankatu 19 A, PL 552, 33101 TAMPERE

P (03) 254 2260 www.gtfinland.com

Kuuluuko tilitoimistosi vahvojen ammattilaisten

joukkoon? Valitse osaava tilitoimisto!

Taloushallintoliiton hyväksymiä ja valvomia tilitoimistoja Pirkanmaalla:

*merkityt ovat auktorisoituja tilitoimistoja

KIRJANPITOTOIMISTO

MATTILA KY*

Myllystenpohjantie 2,

36200 Kangasala

puh. 010 239 0880, fax 377 1068

Terttu Mattila

www.kirjanpitomattila.com

NÄSITILIT OY*

Satakunnankatu 22 G 156

puh. 212 2062, fax 212 2063

Satu Sullanmaa

www.nasitilit.fi

PIRKANMAAN

FINANSSI OY*

Karhumäentie 1, 33950 Pirkkala

puh. 359 1005, fax 359 1008

Hannu Juhola, Terhi Helenius

www.pirkanmaanfinanssi.fi

PIRKANMAAN

KIRJANPITOTOIMISTO OY*

Satakunnankatu 14 A

puh. 31 222 400, fax 31 222 444

Markku Ala-Mettälä

www.pirkanmaankirjanpitotoimisto.fi

PRETAX TAMPERE OY*

Kuninkaankatu 30 A

puh. 0207 44 7000, fax 0207 44 7045

Arttu Eräpalo, Jyrki Santala

www.pretax.net

RUOVEDEN LASKENTA OY*

Honkalantie 2, 34600 Ruovesi

puh. 486 4570, fax 486 4577

Helena Korppoo

helena.korppoo@ruovedenlaskenta.fi

www.ruovedenlaskenta.fi

TAMPEREEN

KIRJANPITOTOIMISTO OY*

Tampere

puh. 254 2200, fax 254 2255

Kangasala puh. 377 4433

Heikki Punkka

www.tampereenkirjanpitotoimisto.fi

TAMPEREEN TILI

JA KONSULTOINTI OY*

Käpytie 6 A

puh. 010 666 3340, fax 253 1468

Tuire Sammalisto

www.tampereentilijakonsultointi.fi

w w w . t a l o u s h a l l i n t o l i i t t o . f i

TILIMANAGER OY*

Takojankatu 1 c B11

puh. 3141 4000, fax 3141 4040

Merja Lehto

merja.lehto@tilimanager.fi

www.tilimanager.fi

TILKON OY*

Suvantokatu 7–9, 2. krs

puh. 231 1500, fax 231 1590

Ilse Alander

www.tilkon.fi

VAMMALAN

TILITOIMISTO OY*

Puistokatu 14, 38200 Vammala

puh. 512 5510, fax 512 5539

Erkki K. Mäkinen

VISMA SERVICES

TEEMUAHO OY*

Tammelan puistokatu 22

puh. 029 0030 314

fax 029 0030 385

Sirkka-Liisa Siuvo

sirkka-liisa.siuvo@visma.com

www.teemuaho.fi


Läppärilaukku

57 60 e

-tietokonelaukut tarjoushinnoin

Tietokonereppu

erittäin kevyt

Pyörillä

81 60 e 96 80 e

Tuomiokirkonkatu 32 puh. 222 5996 • fax 345 1585

Triosoft Oy -tietotekniikkaa

vuodesta 1985

➜ Tietokoneet ja tarvikkeet

➜ Tulostimet ja tulostusvärit

➜ Jabra-sankaluurit

➜ Tietokoneiden ja kannettavien akut ja virtalähteet

➜ Tulostus- ja kopiointipalvelut

➜ Tietokoneiden huolto

www.triosoft.fi

Rautatienkatu 21 ❙ puh. 2720 770 ❙ fax. 2720 773

rautatienkatu@triosoft.fi ❙ Huolto puh. 040 7369 630

tampereen kauppakamarilehti 35


36 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi

Turvallisesti jouluun

Hertz vuokra-autolla

Jätä arjen kiireet ja lähde joululomalle

oman aikataulusi mukaan.

Tutustu joulutarjoukseemme

osoitteessa www.hertz.fi ja varaa omasi!

Hertz Autovuokraamo Tampere � 020 555 2400


kuvaaja e. m. staf. työväenmuseo Werstaan kuva-arkisto.

mitä

tänään

syötäisiin?

ruoka on keino

vaikuttaa ilmaston

muutokseen. jopa

kolmasosa henkilö-

kohtaisista hiilipäästöistä

syntyy ruoan

kulutuksesta.

… ennen bittejä, liikekaupunkeja

ja finanssitavarataloja. Työväenmuseon

Werstaan uuden Meirän kaupunki

-näyttelyn marraskuussa

avatussa ensimmäisessä osuudessa

päästään tutustumaan museokirjapainoon,

osuuskauppaan ja työ väen

säästöpankkiin. Museokirjapaino

kuvaa korttelin kivijalassa

1950-luvulla toiminutta kirjapainoa,

jossa painaminen perustui

vuosisatoja käytössä olleeseen kohopainotekniikkaan.Museokirja-

reiLUA, tAmPere!

KYsYmYs on ahdistanut vuosikymmenien

ajan kaikkia ruokaa arkena kotona laittavia

perheenäitejä. ahdistus vain kasvaa,

kun ruokakaupan mainoslauseen uusi

ulottuvuus avautuu: ilmastonmuutoksen

hillitsemiseksi meidän olisi radikaalisti

muutettava ruokatottumuksiamme. ruoka

puhutti myös tampereella lokakuussa

järjestetyssä megapolis 2024 -tapahtumassa,

jossa pohdittiin paitsi ilmastoystävällisen

ruokavalion olemusta, myös kaupunkiviljelyä,

molekyyligastronomiaa ja superruokaa.

uusavuttomuus on uusista tuulista

kaukana. ruoasta taitaakin kehittyä yksi

mielenkiintoisimmista puheenaiheista,

jos sen tarkoitus on muukin kuin nälän

karkoitus.

superruoka? erityisen ravinnetiheä,

funktionaalinen elintarvike.

molekyyligastronomia? ruoan,

ruoanlaiton ja ruoasta nauttimisen

luonnontieteellistä tutkimusta.

tältä näytti kansan lehden painosalissa

tampereella vuonna 1939.

kuin silloin ennen…

tampereen yliopisto ehti suomen ensimmäiseksi

reilun kaupan korkeakouluksi.

– tampere näyttää muulle suomelle eettisen

kuluttamisen esimerkkiä jo toista kertaa, sillä

myös suomen ensimmäinen reilun kaupan kaupungin

arvonimi myönnettiin tampereelle. yliopistolla

eettistä kuluttamista on edistetty eri tavoin

jo yli 10 vuotta, joten ensimmäinen korkeakouluarvonimi

meni oikeaan osoitteeseen, sanoo

reilun kaupan edistämisyhdistyksen toiminnanjohtaja

Pirjo virtaintorppa.

painossa tekniikka on käytössä

yhä: tiikelikone jyskyy, ja kirjaltajat

tekevät pienimuotoisia painotöitä

tilauk sesta.

Osuuskauppa on 1900-luvun

alun pieni sekatavarakauppa, jossa

myytiin kaikkea mahdollista. Säästöpankki

edustaa 1920-luvun työväenpankin

konttoria. Werstaan

säästöpankissa pääsee myös itse kokeilemaan

vanhoja kirjoituskonsteja,

kirjoituskonetta sekä mustekynää.

mitä me

nähtiin ennen

valoviikkoja?

pimeyttä! nyt

jo 44. kerran

syksymme

valaistuu 175

valokuvion

ansiosta. kiitos!

! nYt

pirkanmaalla

koonnut annikaisa knuutila

Finlaysonin palatsin

110-vuotis juhlan

kunniaksi julkaistiin

Finlaysonin palatsi – helmi

kansallismaisemassa.

talo ja tontti

täYnnä

tArinoitA

kuva lasse mattila

kuva annikaisa knuutila

Tietokirjailija Jari Niemelä on kirjoittanut paitsi

Finlaysonin Palatsin 110-vuotishistoriikin, myös sen

tontin ja koko Tampereen synnynkin historiaa.

– En ollut aikaisemmin tajunnutkaan, kuinka

Tampereen kehityksen kannalta keskeisellä paikalla

Palatsi on ollut ja on.

Aineistoon perehtyessään Niemelä huomasi muutaman

”historiallisen faktan” hieman täsmentyvän.

– Esimerkiksi aina on kerrottu, että Carl von

Nottbeck toi kaksi dynamoa ja muuta laitteistoa

Tampereelle Yhdysvalloista. Tosiasiassa Carl oli töissä

Edisonin puhelinpuolella, ja valoasemat tulivat Tampereelle

Pietarista. Carl toki toimi merkittävänä välimiehenä

sähköjärjestelmien tänne saamisessa. Sekin

muuten selvisi, että Tampereen von Nottbeckien suku

elää ja voi hyvin Kanadassa.

Syksyllä 1899 valmistuneen, arkkitehti Lambert

Pettersonin piirtämän Finlaysonin Palatsin rakennutti

Wilhelm von Nottbeckin poika Alexander. Se toimi

Finlaysonin tehtaan johtajien ja vuorineuvosten asuntona

vuoteen 1979, jolloin siitä tuli puuvillatehtaan

markkinointi- ja edustustila. 1980-luvun puolivälistä

se on toiminut ravintolana. Ravintoloitsija Keijo

Olander osti rakennuksen vuonna 2001 ja kunnosti

sen vanhaan loistoonsa.

– Onhan tämä ikuinen työmaa ja harrastus, mutta

hetkeäkään en ole katunut. Olen tyytyväinen siihen,

miten Palatsilla on mennyt, eikä tulevaisuudessa tyyliin

tai konseptiin ole tulossa muutoksia, historiikin

kustantanut Olander sanoo.

jos ei oLe LUntA

LUmiUKKoon,

onpahan ainakin

terästä! sara hildénin

taidemuseon

veistospuisto on saanut

uuden asukin, Pasi

Karjulan ja marko

vuokolan olo nro 46

-veistoksen, kolmen

veistoksen sarjan. teos

on kuin kameleontti

heijastaessaan

ympäristönsä kolmessa

eri mittakaavassa ja

muuttuessaan katsojien,

valaistuksen ja sään

mukaan.

tampereen kauppakamarilehti 37


puhuu

CV

helena reilin

> syntynyt 1963

> 1982 ylioppilas, hämeenkyrön lukio

> 1989 ekonomie magister,

svenska handelshögskolan

> 1990 valmet automaatio, johdon assistentti

> 1993 valtiotieteen maisteri,

helsingin yliopisto

> 1995 yhtyneet paperitehtaat

(nyk. upm-kymmene), johdon assistentti

> 1995 tamrotor oy ab,

(nyk. Gardner denver), markkinointiassistentti,

markkinointiviestintäpäällikkö

> 1999 Fastems oy ab, viestintäpäällikkö

> 2009 johtamisen erikoisammattitutkinto

> perheessä aviomies

ja -89, -91 ja -93 syntyneet

lapset

> asuu tampereen

lamminpäässä

> harrastukset: hevoset

(pienen tallin ylläpito,

lapset kilpailevat

esteratsastuksessa),

kuntoliikunta

teksti ja kuva aila välikoski

hallintopäällikkö on se kuiva ja nuuka,

johon hyvätkin ideat viimeistään

pysähtyvät. Vai miten on,

Tampereen Teatterin uusi hallintopäällikkö

Helena Reilin?

– Myönnetään, että roolini on nostaa

esiin taloudenkin realiteetit. Tehtäväni on

luovia taiteen ja talouden välimaastossa ja

pitää budjetit hanskassa. Se on realismia, ei

tasokkaan taiteellisen tuotannon este.

Helena Reilin luonnehtii työtään todelliseksi

monitoimitehtäväksi. Hallintopäällikön

päivät täyttyvät yleishallinnon, talouden,

myynnin ja markkinoinnin sekä viestinnän

tehtävistä, samoin sopimus-, henkilöstö-,

ja työhyvinvointiasioista.

– Melkeinpä mitä tahansa talossa tapahtuu,

minun kuuluu tietää siitä. Työskentelemme

sen eteen, että talon taiteellinen

puoli voi tehdä omaa työtään parhaalla tavalla.

nimitykset

A-insinöörit oY

insinööri Kari niemi on nimitetty

silta- ja taitorakenteiden

yksikönjohtajaksi.

tss GroUP oY

insinööri Keijo toivanen on

nimitetty erikoissuunnittelijaksi.

38 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi

Reilin aloitti viime elokuussa, ja sen jälkeen

Tampereen Teatterissa on muun muassa

käynnistetty markkinoinnin kehittämisprojekteja

ja tietojärjestelmähankkeita. Jäljet

johtavat teollisuuteen, jossa Helena Reilin

työskenteli lähes kymmenen vuotta koneenrakennusalan

yrityksessä. Sieltä on tuotavaa

taiteenkin areenoille.

– Teatteribisneksessä pätevät samat

lait kuin muussakin yritystoiminnassa. Ei

ole eroa, tehdäänkö koneita vai näytelmiä.

Tuotteet on myytävä ja toiminnan oltava

kannattavaa.

– Aiempi työnantajani Fastems oli keskisuuri

yritys, mutta liiketoiminnan tehokkuudessa

monessa asiassa edistyksellinen.

Teollisuuden perusliiketoiminnan hyvät käytännöt

sopivat teatteriinkin. Uudistamme

toimintatapoja, kehitämme markkinointia

ja otamme talouden ja myynnin seurannassa

käyttöön moderneja tietotekniikkaratkaisuja.

Kun teatterit kilpailevat entistä enemmän

keskenään, paineet kohdistuvat erityi-

GoFore oY

di Kristiina Härkönen ja di

juhana Huotarinen on nimitetty

teknisiksi projektipäälliköiksi.

di mikko majapuro ja

tekniikan kandidaatti Hannu

Lyytikäinen on nimitetty ohjelmistosuunnittelijoiksi.

LeAnwAre oY

di tuomas jylhä on nimitetty

software specialistiksi.

arto paasilinnan kirjoittaman sotahevosen ensi-ilta on

tampereen teatterissa tammikuussa. aihe sopii hyvin

hevosia harrastavalle hallintopäällikölle helena reilinille.

monitoimitekijäksi teatterin ihmemaahan

mAinosKenttä-YHtiöt

valtiotieteiden maisteri ville

Lehtinen on nimitetty yhteys-

ja kehitysjohtajaksi.

mediteCH

tampereen teknillinen yliopisto

ja tampereen yliopisto tiivistävät

yhteistyötään biolääketieteen

tekniikassa ja teknologiassa.meditech-yhteistyöhankkeenerityisasian-

sesti markkinointiin. Helena Reilin sanoo,

että sillä saralla kaikki kanavat eivät ole

käytössä.

– Viestintä kehittyy nyt nopeasti sähköisessä

mediassa. Tyypillisin asiakkaamme,

keski-ikäinen tai sitä vanhempi nainen,

ei välttämättä ole YouTuben ja Facebookin

päivittäiskäyttäjä, ja se on otettava huomioon.

Perinteisen markkinoinnin rinnalle on

kuitenkin tuotava myös uusia tapoja, jotka

tavoittavat ne ei-tyypillisetkin teatterikävijät.

Reilin myöntää, että alkukuukaudet ovat

menneet vähän kuin Liisalta Ihmemaassa,

sen verran oma maailmansa taidelaitos toiminnallisesti

on. Myös teatterissa on tullut

käytyä tiheämmin kuin koskaan.

– Kyllä työhöni kuuluu, että olen katsonut

kaikki oman talon näytelmät, ja muutakin

kaupungin teatteritarjontaa. Ja hallintopäällikkönä

seuraan nyt näytöksiä aivan eri

tavalla kuin ennen. Katson lavasteita ja koko

toteutusta myös sillä silmällä, että mitä

mikäkin maksaa.l

tuntijaksi on nimitetty dosentti,

hammaslääketieteen tohtori

Hannu Hanhijärvi. hän

työskentelee sitrassa terveydenhuollon

ohjelman ohjelmajohtajana.


Hyvin järjestetty jätehuolto auttaa yritystä

säästämään niin rahaa kuin ympäristöäkin.

Palvelemme toimialueemme yrityksiä kaikissa

jätteiden hyötykäyttöön ja käsittelyyn

liittyvissä asioissa.

• Keräys ja kuljetus

• Ongelmajätehuolto

• Jätteenkäsittely

• Koulutus, neuvonta ja raportointi

• Jätehuollon kokonaissuunnittelu

www.pirkanmaan-jatehuolto.fi

puh. (03) 240 5400

Sampo Pankki Oyj, www.sampopankki.fi

E-lasku on sähköisessä muodossa oleva lasku.

E-lasku lähetetään suoraan vastaanottajan verkkopankkiin

tai vastaanottaja noutaa sen pankkiyhteysohjelmallaan.

E-lasku on

kustannustehokas luotettava ekologinen valinta

Kun sinulla on e-laskusopimus, niin voit itse tehdä yritysten verkkopankissa

Business Onlinessa e-laskuja ja voit lähettää sekä vastaanottaa muiden e-laskuja.

Tee e-laskusopimus soittamalla konttorimme asiantuntijalle.

Tampere, Hämeenkatu 9, puh. 010 546 0200

Tampere, Hämeenkatu 20, puh. 010 546 0880

Tampere-Hervanta, puh. 010 546 1300

tampereen kauppakamarilehti 39


pirkanmaan talouselämän

internet-osoitteisto

www.elisa.fi www.kolmenkulma.fi

www.piramk.fi

www.tampere-talo.fi

www.fi.fujitsu.com

www.handelsbanken.fi

www.deere.fi

��������������

www.mamys.fi

www.nordea.fi

www.oldolivers.fi

Pirkanmaan Lehtipaino Oy

www.pirkanmaanlehtipaino.fi

POP TAMPERE

Kurikan Osuuspankki

www.kurikanop.fi

www.saarioinen.fi

www.santaniemi.fi

www.santen.fi

tampereen kauppakamarilehti verkossa www.tampereenkauppakamarilehti.fi

www.tapiola.fi

www.te-keskus.fi/pirkanmaa

www.tammistoknuutila.fi

More magazines by this user
Similar magazines