Ammattisotilas 6/2012 (pdf) - Aliupseeriliitto

aliupseeriliitto.fi

Ammattisotilas 6/2012 (pdf) - Aliupseeriliitto

AMMATTI

SOTILAS -

6/2012


Ammattisotilas

6/2012

Aliupseeriliitto ry

25.vuosikerta.

Ilmestyy 6 kertaa vuodessa.

Vuosina 1988-2001 Puol’väli.

Aikakauslehtien Liiton jäsen.

Vuositilaus 20,-/vuosi.

ISSN-L 1459-0565

ISSN 1459-0565 (Painettu)

ISSN 2242-3834 (Verkkojulkaisu)

Julkaisija

Aliupseeriliitto ry

Ratamestarinkatu 11, 7.krs

00520 Helsinki

Puh: 050 336 4550

Fax. 09 278 7854

etunimi.sukunimi@aliupseeriliitto.fi

www.aliupseeriliitto.fi

Päätoimittaja

Petteri Leino

040 735 4987

petteri.leino@aliupseeriliitto.fi

Toimitussihteeri

Asta Ruuskanen

050 447 1102

asta.ruuskanen@aliupseeriliitto.fi

Toimituskunta

Kimmo Alpiranta 0299 329 323

Jukka Klemetti 040 858 7872

Jyrki Surkka 0299 421 960

Mika Tiitinen 050 562 7627

Painopaikka:

KS-Paino Oy

Kettukalliontie 9 A

87100 Kajaani

Puh: (08) 613 4867

Fax: (08) 613 4847

Ilmoitukset:

Ilpo Pitkänen Oy

Insinöörikatu 7

00880 Helsinki

Puh: (09) 586 8300

Fax: (09) 5868 3099

Kirjoittajat esittävät lehdessä omia mielipiteitään.

Toimitus ei vastaa tilaamattomasta aineistosta.

2

PÄÄKIRJOITUS ............................................................................ 3

Valtio järjestää tietotekniikan uusiksi ............................................ 4

Materiaalin kunnossapidon kehittäminen jatkuu ............................. 6

Puolustusvoimauudistuksen henkilösuunnittelun toinen vaihe .... 7

Aliupseerilkoulutusta NATO Schoolissa ......................................... 8

Suomalaisia Euroopan Unionin Sotilasesikunnassa ................... 10

Pääluottamusmiehen kynästä ..................................................... 12

Aliupseeritehtävät entistä vaativampia .................................... 14

Uutisia ......................................................................................... 15

RUK-museo reserviupseeriperinteen ytimenä .......................... 20

Wrightin veljeksistä B2:een.................................................... 22

Kirja-arvostelut ............................................................................ 23

- Mikko Porvali: Salainen tiedustelija - Suomalaisen vakoojaupseerin kirjeet 1940-1944

- Mark Owen, Kevin Maurer: Kova päivä - Hyökkäys Osama Bin Ladenin piilopaikkaan

Lukuvinkkejä ............................................................................... 25

Lottanen: Pilvistä päätellen tänään mennään lujaa ................... 26

Toimisto tiedottaa ......................................................................... 28

Kansikuva: Asta Ruuskanen

Pääkirjoitussivun kuva: Petri Asikainen

Ammattisotilaan aikataulu 2013

Numero Aineisto toimituksessa Lehti ilmestyy

1/2013

2/2013

3/2013

4/2013

5/2013

6/2013

21.1.2013

25.3.2013

22.5.2013

19.8.2013

7.10.2013

18.11.2013

14.2.2013

18.4.2013

13.6.2013

12.9.2013

31.10.2013

12.12.2013

Ammattisotilas 6/2012


Mikä on puolustusvoimien

tulevaisuus?

Tiettävästi lähiaikoina valtioneuvosto julkisee seuraavan

turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon.

Puolustusvoimien tulevaisuuden kannalta selonteossa

pitää antaa vastaus kahteen kysymykseen. Ensiksi mitkä ovat

Suomen sotilaallisen puolustuksen visio ja doktriini. Näihin ei

annettu vastausta viime talvena ns. puolustusvoimauudistuksen

julkistamisen yhteydessä. Toiseksi selonteossa pitää luoda sitova

maanpuolustuksen rahoituskehys ainakin tämän vuosikymmenen

loppuun asti. Viime talvena tuota rahoituskehystä leikattiin

lähes kymmenellä prosentilla ja sen seurauksena karsittiin

puolustusvoimien organisaatiota sekä henkilöstöä.

Sotilaallisen puolustuksen vision ja doktriinin osalta en odota

suuria avauksia, sillä nykyinen hallitus on sitoutunut ohjelmassaan

kaikkia tyydyttävään kompromissiin – yleiseen asevelvollisuuteen

ja koko maan puolustamiseen sekä toisaalta nk. teknisen

kallistuman hyväksymiseen. Tämän lopputuloksena kohta

mihinkään ei ole varaa ja jatketaan toimintojen supistamista siihen

pisteeseen, ettei ole mitä supistaa.

Suurempi mielenkiintoni kohdistuu selonteon linjaukseen

puolustusvoimien tulevaisuuden rahoituksesta. Syksyn

aikana puolustusvoimien komentaja ja pääministeri ovat

puhuneet puolustusvoimien rahoituskehyksen palauttamisesta

vuoden 2015 jälkeen vuoden 2011 tasolle. Eräät ovat ottaneet

tämän lupauksena, ja uskovat seuraavien vuosien leikkauksien

jäävän tilapäisiksi.

Itse pelkään pahempaa, paljon pahempaa. Pelkään, että selonteossa

lähdetään korkeintaan muutamien prosenttiyksiköiden

määrärahojen lisäyksestä vuoden 2015 jälkeen. Muutaman

prosenttiyksikön korotus ei edes riitä kompensoimaan puolustusvoimien

toiminnan muutoksen aiheuttaman kulujen lisääntymistä.

Vielä suurempi ongelma on poliittisen päättäjän sitoutumisen

heikkous puolustusvoimien toiminnan turvaamiseen.

Nykyinen hallitus jatkanee seuraavat kaksi vuotta. Jos vanhat

merkit pitävät paikkansa, niin seuraava hallitus viittaa kintaalla

nykyisen hallituksen selonteolle.

Suomen julkisen talouden näkymät ovat heikot. Menot ovat

olleet pitkään suuremmat kuin tulot, Euroopan rahoituskriisi ei

ole ratkennut ja vientiteollisuudesta kuuluu vain huonoja uutisia.

Viimeistään talvella maan hallituksen on pakko ottaa kantaa

valtiotalouden epäyhtälön ratkaisemiseksi. Tässä viitekehyksessä

olisi toivottavaa, ettei hallitus anna ensin selonteossa

katteetonta lupausta puolustusvoimien tulevasta rahoituksesta.

Kenraali Puheloisella on puolitoista vuotta jäljellä komentajakauttaan.

Kaikkien etu olisi, ettei hänen tarvitse

julkaista toista puolustusvoimauudistusta. Jos oikein

huonosti käy, niin viime talvena käynnistettyä muutosta ei

ole viety loppuun ennen seuraavan aloittamista.

Ammattisotilas 6/2012 3


Valtio järjestää tietotekniikan

uusiksi

Maan hallituksen päätöksellä

valtion tietotekniset ratkaisut

ja järjestelmät järjestellään

uusiksi vuosien 2013-14

aikana. Rinnakkain kulkee

kaksi prosessia. TUVEhankkeessa

kyse on valtion

yhteisen turvallisuusverkon

rakentamisesta ja

TORI-hankkeessa

toimialariippumattomien ICTpalveluiden

yhdistämisestä

yhden palvelukeskuksen

alaisuuteen.

Koko valtiokonserni käyttää satoja

miljoonia euroja vuositasolla ICTpalveluiden

ylläpitämiseen ja kehittämi-

seen. Jokunen vuosi sitten päätettiin rakentaa

uudelleen viranomaisten oma

turvallisuusverkko, jonka hankkeen kustannukset

olivat satoja miljoonia euroja.

Kyseessä on taloudellisessa ja toiminnallisessa

mielessä erittäin merkittävästä

asiasta.

Pelkästään toimialariippumattomien

ICT-palveluiden yhdistämisellä arvioidaan

saavutettavan yli 30 miljoonan euron

säästöt neljän vuoden kuluttua ja peräti

65 miljoonan euron säästöt vuonna

2020.

Erään arvion perusteella valtiohallinnossa

oli vuosi sitten lähes 300.000 pcpäätettä,

vaikka henkilöstöä oli vain

kolmannes tuosta. Siis jokaista valtion

virkamiestä kohden oli yli kolme pc-päätettä,

joista jokaisesta maksetaan erilaisia

ohjelmistojen lisenssimaksuja.

Hallinnonalojen vastustuksesta huolimatta

valtioneuvosto on päättänyt yhdistää

kaikki toimialoista riippumattomat

laitteet ja ohjelmistot yhden palvelukeskuksen

alaisuuteen. Tästä hankkeesta

käytetään nimitystä TORI. Yhteisen, uuden

turvallisuusverkon rakentamisesta

käytetään nimitystä TUVE.

Kehittämisen vaikeus

Valtio ei ole ensimmäistä kertaa kehittämässä

tietoteknillisiä ratkaisujaan. Jo

2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen

puolivälissä perustettiin Valtion IT-keskus

Valtiokonttorin yhteyteen. Hallinnonalat

eivät kuitenkaan yhdistäneet omia palvelujaan

Valtion IT-keskuksen alaisuuteen,

vaan jatkoivat omien organisaatioiden ja

palvelujen kehittämistä.

Näin tapahtui myös puolus-

4

Ammattisotilas Am Amma mattisot otil il ilas as 6/ 66/2012 20 2012 12


tusvoimissa, jossa nämä palvelut

keskitettiin Puolustusvoimien

Johtamisjärjestelmäkeskukseen (PVJJK).

Viimeisten vuosien aikana puolustusvoimat

ovat uhranneet satoja miljoonia euroja

omien palvelujen kehittämiseen.

Tätä eri hallinnonalojen sooloilua ei

nähty hyvänä, mutta siihen ei ollut keinoja

puuttua. Sisäministeriön alainen

HALTIK-palvelukeskus toki tuotti palveluja

myös muille hallinnonaloille, mutta

taloudellisen säästöt jäivät olemattomiksi.

2000-luvun puolivälissä havahduttiin,

että valtion viranomaisten turvallisuusverkko

oli siirtynyt kansainvälisen pörssiyhtiön

kautta melko kauas valtion ohjauksesta.

Näin kehityskaaren toisessa

vaiheessa perustettiin turvallisuusverkkohanke,

johon on sisältynyt kokonaan

uusi fyysinen valtion turvallisuusverkko

ja sen palvelut. Nämä palvelut tuotetaan

nykyään Suomen Erillisverkot Oy.

Nyt ollaan siirtymässä tavallaan kehityskaaren

kolmanteen vaiheeseen, jossa

kaikki ICT-palvelut keskitetään yhteen

palvelukeskukseen.

TORI etenee

Valtioneuvoston talouspoliittinen ministerivaliokunta

päätti marraskuun lopulla,

että toimialariippumattomat palvelut

kootaan nopealla aikataululla yhteen

palvelukeskukseen. Tämän palvelukeskuksen

organisoinnin päättäminen jätettiin

myöhäisemmäksi. Näin vielä ei tiedetä,

tuleeko palvelukeskuksesta valtion

virasto vai osakeyhtiö. Jälkimmäinen on

todennäköinen vaihtoehto.

TORI-hankkeen aikataulu on kunniahimoinen.

Tavoitteena on, että uusi

palvelukeskus on toiminnassa ensi kesänä

ja sen jälkeen palveluja siirretään

vaiheittain uudelle palvelukeskukselle.

Puolustusvoimien osalta toiminnan siirto

tapahtuisi 2014-15.

Yhteiset palvelut on tarkoitus olla kokonaisuudessaan

käytössä vuonna 2015.

Tuosta lähtien hallinnonalat saavat kaikki

ICT-palvelut keskitetysti ja säästöä syn-

tyy kymmeniä miljoonia valtion kassaan.

Hallinnonaloille toiminnat eivät ole ilmaisia

tuonkaan jälkeen, sillä siitä lähtien

niistä maksetaan palvelumaksua.

Suunnittelu ja neuvottelut hallinnonalojen

kanssa ovat parhaillaan käynnissä.

Hallinnonalojen ja luonnollisesti puolustusvoimien

kanssa neuvotellaan tällä hetkellä

siitä, mitkä ohjelmistot ja laitesalit

siirtyvät TORI:in.

Tavoitteena on, että valtion nykyisestä

noin 60 palvelinsalista siirrytään 8-10

palvelinsaliin. Tämän tarkoituksena on

toiminnan keskittämisen lisäksi saada taloudellisia

ja energiasäästöjä.

Mitkä ovat toimialariippumattomia?

Suurin kysymys koko toiminnan ympärillä

on, että mitä ovat toimialariippumattomat

palvelut. Ympäripyöreästi

asia ilmaistaan siten, että toimialariippumattomia

palveluja ovat kaikki sellaiset,

joiden tuottaminen tai järjestäminen

ei vaadi merkittävää toimialakohtaista

osaamista ja jotka perustuvat yleisesti

käytössä oleviin laite- ja ohjelmistoratkaisuihin

ja -teknologioihin. Palvelujen

ja ratkaisujen asiakaskohtainen variointi

ei tee niistä toimialakohtaisia.

Lausetta voidaan tulkita monella tavalla.

Puolustusvoimien osalta kuitenkin

lähtökohtaisesti voi olettaa, että kaikki

muut paitsi sodan ajan johtamiseen käytettävät

ohjelmistot ja tietojärjestelmät

siirtyvät pois puolustusvoimilta. Tällaisia

toimialariippumattomia palveluja voivat

olla esim. PVAH ja PVSAP.

Koska neuvottelut ovat parhaillaan

kesken, niin kenelläkään ei ole täyttä varmuutta

siitä, mistä puolustusvoimat joutuvat

luopumaan TORI:in. Puolustusvoimat

haluaisi säilyttää mahdollisimman paljon

itsellään ja Valtiovarainministeriön

johdolla halutaan siirtää TORI:in kaikki

mahdollinen.

Varmaa on joka tapauksessa, että merkittävä

osa puolustusvoimien nykyisin

käyttämistä ”rauhan ajan” tietotekniikasta

ja ohjelmistoista siirtyy TORI:in. Tämän

seurauksena myös osa PVJJK:n henkilöstöstä

siirretään TORI:in. Puolustusvoimat

joutuvat opettelemaan uuden kulttuurin

viimeistään 2015 lähtien.

Miten käy henkilöstön?

Lähtökohtaisesti TORI-palvelukeskuksen

henkilöstön muodostavat sinne eri hallinnonaloilta

siirrettävät henkilöt. Näin tapahtuu

myös puolustusvoimien osalta.

PVJJK:ssa palvelevista henkilöistä osa

siirretään TORI:in.

Henkilöt siirretään liikkeenluovutuksen

periaatteella. Vielä on epäselvää,

miten TORI organisoidaan, joten liikkeenluovutuksen

periaatteet eivät ole tiedossa.

Samaan aikaan luodaan periaatteita

TUVE:en siirrettävän henkilöstön osalta.

Luonnollisesti näitä periaatteita sovelletaan

myöhemmin TORI-henkilöstöön.

Sotilaiden osalta tilanne on hankala,

sillä sotilaseläke ei siirry puolustusvoimien

ulkopuolelle. Ainoa poikkeus oli

muutama vuosi sitten toteutettu kunnossapidon

toimintojen siirto MILLOG:in,

jolloin sotilaille luotiin erilliskohtelu.

Nyt tällaista erityiskohtelua ei ole nähtävissä.

Teksti: Petteri Leino

Ammattisotilas 6/2012 5


Materiaalin kunnossapidon

kehittämistyö jatkuu

Maavoimien

järjestelmävastuulla olevan

materiaalin kunnossapidon

kehittämistä pohtinut

työryhmä jätti raporttinsa

viime elokuussa. Työryhmä

esitti ensisijaisena

jatkotoimenpiteenä kaksi eri

kumppanuusmallia Millog Oy:n

kanssa ja sopimusneuvottelujen

käynnistämistä.

Rinnalla tulisi myös arvioida oman

toiminnan kehittämistä perustettavan

Logistiikkalaitoksen johdossa.

Käytännössä kysymys koskee varuskuntakorjaamoja

ja mahdollisesti myös

jossain määrin joukko-osastojen varastointia.

Aliupseeriliitto on alusta pitäen

edustanut kantaa, että kehittämistyön lähtökohtana

tulee olla puolustus

Marraskuussa 2012 puolustusministeriö

antoi oman ohjauskirjeensä puolustusvoimille

jatkotoimenpiteistä.

Puolustusvoimien sisäinen selvitystyö tulee

olla tehtynä 31.3.2013 mennessä ja se

pitää olla esiteltynä päätöksentekoa varten

puolustusministeriölle 1.5.2013 mennessä

päätösten tekoa varten.

Ministeriön ohjauskirjeen mukaan

puolustusvoimien pitää

selvittää rinnakkain kahta eri

vaihtoehtoa. Vaihtoehto 1:ssä logistiikkauudistus

toteutettaisiin oman toiminnan

kehittämisenä Logistiikkalaitoksen

johdossa. Käytännössä tämä tarkoittaisi

varuskuntakorjaamoiden siirtymistä

Logistiikkalaitoksen alaisuuteen.

Samassa yhteydessä tulee selvittää niin

sanottu käytettävyysperusteisen kunnossapidon

ohjausmalli, joka pelkistäen tarkoittaa

sitä, että enää ei vain seurattaisikaan

huoltotoimenpiteiden määrää ja

kustannuksia vaan sitä, onko puolustusvoimien

eri toimijoilla käytettävissään

se materiaali toimintakuntoisena, mitä

tehdyt palvelusopimukset edellyttävät.

Muutos siirtää painopistettä huoltoprosessin

vaiheista loppukäyttäjän käytettävyyteen.

Aliupseeriliitto pitää tätä kehityssuuntaa

kannatettavana.

Vaihtoehdossa kaksi selvitetään mah-

6

Merivoimien kunnossapidon osalta selvitetään oman toiminnan kehittämistä.

Kuva: Juha Susineva

dollisuudet laajaan kumppanuuteen

Millog Oy:n kanssa, jolloin varuskuntakorjaamot

siirtyisivät henkilöstöineen

Millog Oy:lle. Selvitystyön piiriin ei kuitenkaan

kuulu laajamittainen sotavarusteiden

varastointi. Tähän selvitystyöhön

liitetään myös merivoimien järjestelmävastuulla

olevan materiaalin kunnossapidon

selvitys. Merivoimien osalta selvitetään

oman toiminnan kehittäminen siten,

että merivoimien Varikko ja kunnossapitokeskus

sekä UUDPR:n korjaamo olisivat

Logistiikkakeskuksen alaisuudessa.

Laajan kumppanuuden malli olisi muuten

sama mutta Merivoimien Varikon

osalta tarkasteltaisiin vain kunnossapitotyöt

ilman räjähtävää materiaalia.

Puolustusvoimissa selvityksiä tekevän

KUPI15-projektiryhmän puheenjohtajana

toimii evl Harri Heinonen

Maavoimien Materiaalilaitoksen

Esikunnasta. Aliupseeriliittoa projektiryhmässä

edustaa pääluottamusmies

Mika Oranen ja maavoimien ja merivoimien

alaprojektien henkilöstöryhmissä

ovat alueelliset pääluottamusmiehet

Marit Lammes (KUPI15 MERIV) ja

Riku Rissanen (KUPI15 MAAV).

Materiaalin kunnossapidon kehittämistyön

piirissä on yhteensä noin 550

henkilöä. Henkilöstölle huolta aiheuttaa

ainakin laajaan kumppanuuteen liittyvät

henkilöstösiirrot Millog Oy:lle.

Nähtäväksi jää, millaisia ratkaisuja kehittämistyössä

löydetään esimerkiksi

suoja-aika kysymyksissä sekä lisäeläkevakuutusten

osalta sekä mahdollisissa

muissa järjestelyissä erityisesti ammattisotilaita

koskien.

Mika Oranen

Ammattisotilas 6/2012


Puolustusvoimauudistuksen

henkilöstösuunnittelun toinen

vaihe käynnistyy

Puolustusvoimauudistuksen

henkilöstösuunnittelun

ensimmäinen vaihe päättyi

lokakuun alussa. Sen jäljiltä jäi

puolustusvoimissa avoimeksi

noin 400 tehtävää. Nämä

tehtävät pyritään täyttämään

tammikuusta 2013 alkavilla

täydentävillä hauilla.

Tehtävien täyttö tapahtuu kolmessa

vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa

7.-18.1.2013 HELI-virkajärjestelyssä

ja PVAH:ssa tehtäviin voivat ilmoittautua

vain etusijaiset henkilöt. Näihin

kuuluvat muutoksen kohteena olevat,

irtisanomisuhanalaiset, irtisanotut ja takaisinottovelvoitteen

piirissä olevat henkilöt.

Valinnat tehtäviin tehdään hallintoyksiköissä

viikoilla 4–6 ja ne vahvistetaan

Pääesikunnan valintatilaisuudessa viikolla

7. Hakuprosessin onnistuminen HELIjärjestelmässä

edellyttää PVPKI-kortin

tietojen oikeellisuutta, mikä tulee varmistaa.

Tehtävien täyttäminen edellyttää

normaaleja henkilöstörekrytoinnin toimenpiteitä,

kuten haastatteluja, ansiovertailuja

ja perustelumuistioiden laadintaa

joukko-osastoissa.

Ne tehtävät, jotka tammikuun haussa

jäävät edelleen avoimiksi tulevat hakuun

viikoiksi 8 ja 9 helmikuun lopulla

ja maaliskuun alussa. Nämä tehtävät tulevat

haettaviksi kaikille puolustusvoimien

henkilökuntaan kuuluville mutta

ei ulkopuolisille. Haussa olevat avoimet

tehtävät ovat nähtävissä Torni-portaalissa

15.2.2013 alkaen. Valinnat näihin tehtäviin

valmistellaan hallintoyksiköissä

viikkojen 10 ja 11 aikana ja ne vahvistetaan

viikolla 12 Pääesikunnan valintatilaisuudessa.

Tehtävät täytetään kuten

tammikuun haussakin.

Toisen haun jälkeen edelleen täyttämättä

olevat tehtävät täytetään puolustusvoimien

normaalin haku- ja rekrytointiprosessin

mukaisesti. Tällöin niitä voivat

hakea myös puolustusvoimien ulkopuoli-

set henkilöt. Käytännössä tähän vaiheeseen

siirrytään maaliskuun lopulla vuonna

2013. Tammikuun etusijaisten hakua

lukuun ottamatta tehtäviin voi hakeutua

kuka tahansa aliupseeri, on hän sitten

muutoksen kohteena tai ei. Valituksi

tulemisessa muutoksen kohteena olevilla

on luonnollisesti etusijansa.

Puolustusvoimauudistuksen henkilöstövaikutukset

jatkuvat vuosia. Tänä aikana

eläköityy joka vuosi useita kymmeniä

aliupseereita, tehtäväkierron myötä

avautuu uusia tehtäviä ja samoin opistoupseerien

tehtävien siirtyminen ali-

upseeristolle jatkuu edelleen ja osa aliupseeristosta

siirtyy myös siviiliin.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että edellä

esitetty puolustusvoimauudistuksen henkilöstösuunnittelun

toisen vaiheen henkilöstövalinnat

eivät suinkaan ole ainut

mahdollinen tilaisuus hakeutua uusiin

tehtäviin. Tehtäviä vapautuu tasaisesti

haettaviksi. Olennaisinta onkin kunkin

kohdallaan päättää, mihin on henkilökohtaisella

tasolla valmiuksia niin ammatillisesti

kuin sosioekonomisessa mielessä.

Ja sen jälkeen toimia.

Mika Oranen

Ammattisotilas 6/2012 7


Aliupseerikoulutusta NATO

Schoolissa

Suomalainen aliupseeri

pääsi ensimmäistä kertaa

osallistumaan NATO

Schoolin aliupseereille

kohdennettuun koulutukseen.

Vääpeli Tomi Malkamäki

Ilmavoimien Esikunnasta

osallistui aliupseerien

johtajakoulutukseen

kahdenkymmenen muun maan

aliupseeriedustajan joukossa.

Intermediate-johtajakurssi on aliupseereille

tarkoitettu kurssi, joka järjestettiiin

nyt ensimmäistä kertaa. Suomalaiset

aliupseerit ovat aikaisemminkin osallistuneet

NATO Schoolin järjestämille toimialakohtaisille

kursseille. Nyt he pääsivät

8

ensimmäistä kertaa pelkästään aliupseereille

kohdistettuun koulutukseen.

Hakeutumiseni kurssille käynnistyi

vuonna 2011 kehityskeskusteluissa.

Tuolloin esimieheni kertoi NATO

Schoolin tarjoamista koulutusmahdollisuuksista.

Koulutuskalenterin ja kurssikuvausten

perusteella arvioimme, että

keskitason koulutus tukisi nykyistä tehtävääni

ja osaamistasoani.

Pelkän halukkuuden ilmoittaminen ja

kurssin hyväksyminen ulkomaan koulutussuunnitelmiin

ei kuitenkaan riitä, sillä

koulutuksen järjestäjän on myös myönnettävä

kurssipaikka opiskelijalle.

Koulutusta kaikille henkilöstöryhmille

ja toimialoille

NATO School tarjoaa koulutusta eri

henkilöstöryhmille ja toimialoille erittäin

laaja-alaisesti. Aliupseereille tarkoitettu

johtajakoulutus on jaettu kuuteen eri tasoon.

Intermediate Leadership Course sijoittuu

koulutusportaikossa keskitasolle

nimensä mukaisesti.

Lähtötasona on lähinnä perustietoa

puolustusvoimista –opetusta vastaava

kurssi (NATO Orientation) ja ylimmällä

tasolla on kurssi, joka on tarkoitettu

esikuntatasolla toimiville aliupseereille

(Command Senior Enlisted Leader

Course). Kurssien pituudet vaihtelevat yhdestä

kahteen viikkoon.

Kurssille osallistui aliupseereita

Yhdysvalloista, Alankomaista, Irlannista,

Ranskasta, Espanjasta, Jordaniasta,

Armeniasta ja Suomesta. Aliupseereiden

palvelusarvot vaihtelivat ylikersantista

Ammattisotilas 6/2012


NATO:lla on käytössään kattava

koulutusjärjestelmä ja runsaasti

koulutuspaikkoja Euroopassa ja

Yhdysvalloissa. NATO School:ssa

järjestettyyn koulutukseen osallistuivat

(vas) Tomi Malkamäki, Gaelle Le Lann

(Ranska), Rayton Deacon (USA), Vahan

Hartyunyan (Armenia), Othman Al-Issa

(Jordania), Ahmad Al-Megeblawi (Jordania

ja Jarome Mani (Ranska).

Kuva: Tibor Bogdan

ylivääpeliin ja tehtävät joukkueen johtajasta

erityisasiantuntijatehtäviin. Valtaosa

kurssille osallistuneista aliupseereista on

työskennellyt asevoimissaan yli kymmenen

vuotta ja heillä oli takanaan lukuisia

ulkomaan komennuksia.

Monia näkökulmia johtamiseen

Kurssin tarkoituksena oli vahvistaa

aliupseereiden johtamis-, esiintymis- ja

viestintätaitoja kansainvälisessä ympäristössä.

Johtamista tarkasteltiin hyvin monesta

eri näkökulmasta, kuten ryhmän

muodostumisprosessin johtamisen ja

stressin hallinnan näkökulmasta. Kurssin

ensimmäinen viikko painottui johtajuuteen

ja päätöksentekoon yleisellä tasolla.

Toinen viikko kohdistui johtamiseen sotilasympäristössä

sekä ryhmien toimimiseen

konfl iktialueilla.

Ennen kurssin alkua jokainen opiskelija

suoritti neljä verkkokurssia. Aiheina

olivat muun muassa Introduction To

NATO, Human traffi cking ja Rules of

Engagement. Ennakkotehtävien tekeminen

auttoi huomattavasti uusien asioiden

sisäistämistä lähiopetuksessa.

Kurssin kouluttajat olivat pääosin aliupseereita.

He olivat sotilasmestarin palvelusarvossa

ja omasivat yli 20 vuoden palvelushistorian

maansa asevoimissa.

Opiskelijat tekivät kurssin aikana runsaasti

ryhmätöitä. Niiden lisäksi jokainen

opiskelija laati ennakkoon kaksi esitystä:

Country briefi ng (10 minuuttia) ja

Aliupseereille tarkoitettu johtajakoulutus on jaettu kuuteen eri tasoon. Intermediate

Leadership Course sijoittuu koulutusportaikossa keskitasolle.

NCO Professional Military Education Model

(PME)

Professional NCO

Foundation (OR 1 – 3 )

NATO Unclassified NATO School

Aliupseerien koulutusjärjestelmä sisältää ne osa-alueet, joita kehittämällä aliupseerit

saavuttavat huippuosaamisen. Kuvassa on myös tehtävätasojen sijoittuminen

kehittymisen eri tasoille.

NCO Programmes Department

Enabling Knowledge

Leadership

�������������������

�����������������������

�����������������

�������������������

Military briefi ng (15 minuuttia). Omaa

maata ja kulttuuria koskeva esittely oli

vapaamuotoinen, mutta asevoimien esittelyn

tuli noudattaa opetettuja virallisia

formaatteja.

Aliupseeri arvostaa toista aliupseeria

taustasta huolimatta

Kurssi oli ammatillisesti ja henkilökohtaisella

tasolla erittäin opettavainen.

Tutustuminen eri maiden aliupseereiden

koulutusjärjestelmiin ja urakiertoon

antaa hyviä perusteita tarkastella myös

aliupseereiden tulevaisuuden mahdollisuuksia

Suomessa. Kurssi antoi lisäpotkua

oman englanninkielen ammatillisen

sanaston laajentamiselle.

Tärkeintä oli kuitenkin havainta, että

aliupseeri arvostaa toista aliupseeria koulutustasosta

ja palvelushistoriasta riippumatta.

Kurssin aikana muodostui erittäin

tiivis kurssihenki, jonka uskon säilyvän

pitkään vielä kurssin jälkeenkin.

Kurssilla painotettiin sitä, että aliupseeristo

muodostaa asevoimien selkärangan

jonka ympärille tarvitaan myös muita

henkilöstöryhmiä jolloin muodostuu

toimiva kokonaisuus. Suosittelen lämpimästi

kaikille aliupseereille aktiivista

hakeutumista kansainvälisille kursseille,

sillä ne antavat uutta voimaa omalle sotilasuralle.

Lisätietoja osoitteesta https://www.natoschool.nato.int

Tomi Malkamäki

Ammattisotilas 6/2012 9

Professional NCO

����� ���

������������������������������������������

���������

���������

�����������������������������������

���������

���������������������� �����������������

���������

���������������������������������� �����������������

���������

�������������� �����������������

���������

����������������������������������

����������������

NATO Unclassified NATO School

Technical Competence

Senior

Advanced

Intermediate

Primary

OR 9

OR 8

OR 6

OR 7

OR 5

OR 6

OR 4

Pillars will

be

allocated to

the

subsequent

levels


Brysselissä toimii Euroopan

Unionin Sotilasesikunta. Se on

osa EU:n ulkosuhdehallintoa

ja sen tehtävänä on toimia

ulkosuhdehallinnon

sotilasasiantuntijana.

Sotilasesikunta toimii EU:n jäsenvaltioiden

puolustusvoimien komentajien

tai heidän henkilökohtaisten edustajien

muodostaman sotilaskomitean ohjauksessa.

Suomen ja puolustusvoimain komentajan

edustajana EU:ssa ja NATO:ssa

toimii kenraalimajuri Markku Nikkilä.

Euroopan Unionin Sotilasesikunnan

tehtävänä on seurata strategisella tasolla

mahdollisia kriisialueita sekä varautua

mahdollisiin kriisinhallintaoperaatioihin.

EU:n Sotilasesikunta toimii strategisen

tason sotilaallisena neuvonantajana täl-

10

lä hetkellä toiminnassa oleviin Euroopan

Unionin neljääntoista operaatioon, joista

kolme on sotilasoperaatioita ja yksitoista

siviilimissiota.

Kaikkiaan EU:n sotilasesikunnassa työskentelee

200 henkilöä Euroopan Unionin

jäsenmaista. Sotilasesikunnassa toimii

tällä hetkellä kuusi suomalaista sotilasta,

viisi upseeria ja yksi aliupseeri. Kaksi suomalaista

toimii osastopäällikön tehtävissä.

Suomalaisten toiminta-aika sotilasesikunnassa

on kolme vuotta. Työskentelykieli on

englanti.

EU:n sotilasesikunnalla on yhteysupseeritoimistot

YK:n päämajassa New

Yorkissa ja NATO:n operaatioesikunnassa

SHAPE:ssa. Kaksi suomalaista työskentelee

SHAPE:ssa sijaitsevassa EU:n

Sotilasesikunnan EU Cell at SHAPE yhteysupseeriryhmässä.

Kuva: NATO

Suomalaisia Euroopan Unionin

Sotilasesikunnassa

NATO:n operaatioesikunta

SHAPE

Supreme Headquarters Allied Powers

Europe eli SHAPE on NATO:n operaatioesikunta,

mistä johdetaan kaikki

NATO:n operaatiot. Esikunta sijaitsee

noin 65 kilometriä Brysselistä lounaaseen

Mons–nimisen kaupungin kupeessa.

Esikunnassa työskentelee yli 900 henkilöä

ja aidattu esikunta-alue näyttää lähinnä

pieneltä kaupungilta, koska siellä on

kauppoja, elokuvateatteri, uimahalli, keilahalli,

oma sairaala, kouluja ja asuntoja.

Kaikkiaan esikunta-alueella toimii yli

9000 ihmistä. SHAPE:ssa on tällä hetkellä

seitsemän sotilasta, joista yksi

on Suomen kansallinen edustaja, kaksi

NATO:n tehtävissä, kaksi ALTHEAoperaation

esikunnassa ja kaksi EU:n sotilasesikunnan

tehtävissä.

Ammattisotilas 6/2012


EU Cell at SHAPEn tehtävänä on toimia

linkkinä EU:n sotilasesikunnan ja

NATO:n SHAPEN välillä. Yhteysupseerit

päivittävät operaatioihin liittyviä tietoja

ja auttavat tietojen hankkimisessa joskus

monimutkaisesta Euroopan Unionin

organisaatiosta. EU:n yhteysupseeriryhmä

edustaa EU:n sotilasesikuntaa

SHAPE:ssa pidettävissä NATO:n kokouksissa.

Eversti Kari Pelkonen

Kirjoittaja on toiminut EU:n sotilasesikunnassa

helmikuusta 2012 alkaen EU

Cell at SHAPE:n johtajana.

Kokemuksia NATO:n

operaatioesikunnasta

ja EU:n

sotilasesikunnasta

Lähes joka arkiaamu tukikohdassa

työskentelevät sotilaat, heidän perheensä,

siviilityöntekijät, vieraat ja muut

tukikohdan alueella toimivat henkilöt

ruuhkauttavat SHAPE:n kulunvalvontapisteet.

Yksi keskeisimmistä kulunvalvontapisteistä

on pääportti ”Berlin gate”,

jonka oikealla puolella aitojen sisällä liehuu

auramuotoon aseteltuna NATO-lipun

lisäksi 28 NATO-jäsenmaan liput. Vaikka

Suomen lippu ei salossa liehu, ovat

Suomalaiset SHAPE:ssa edustettuina PfP

(Partnership for Peace) rauhankumppanuusmaana

kuuden upseerin ja yhden aliupseerin

voimin.

Viime keväänä aliupseereille tarjoutui

ensimmäistä kertaa ainutlaatuinen

tilaisuus hakeutua EU:n sotilasesikunnan

alaiseen kansainväliseen tehtävään.

Esikunta-aliupseerin tehtävä oli

haettavana Puolustusvoimien avoimissa

tehtävissä sekä yleisessä haussa.

Tehtävään valittava aliupseeri tulisi

toimimaan eversti Kari Pelkosen johtaman

EU:n sotilasesikunnan EU Cell at

SHAPE yhteysupseeriryhmän avustajan

tehtävässä Belgiassa. Aikataulu oli

kiireinen, joten päätös tehtävään hake-

Euroopan Unionin Sotilasesikunnan organisaatio. Kuvan liput kuvaavat osaston

johtajan kansallisuutta. Viimeisin muutos lipuissa on tapahtunut 1.11.2012 kun EU:n

sotilaskomitean (CEUMC) puheenjohtajana aloitti ranskalainen kenraali Patrick de

Rousiers.

Lähde: www.consilium.europa.eu

misesta ja sen vastaanottamisesta valintaprosessin

jälkeen piti tehdä nopeasti.

Aliupseeri näköalapaikalla

Tehtävä EU:n Sotilasesikunnan yhteysupseeriryhmässä

tarjoaa erinomaisen

mahdollisuuden tutustua näköalapaikalta

kahteen erilaiseen organisaatioon

Suomen Puolustusvoimien toimiessa

työnantajana. Tehtävässä toimitaan EU:n

sydämessä Schumanin hallintoalueen kupeessa

sijaitsevan EU:n sotilasesikunnan

alaisuudessa. Yhteysupseeriryhmällä on

kaksi toimipistettä, yksi toimisto EU:n

sotilasesikunnassa ja toinen Monsin kaupungin

pohjoispuolella Etelä-Belgiassa

sijaitsevassa NATO:n operaatioesikunnassa

SHAPE:ssa, jossa työskentely pääsääntöisesti

tapahtuu. Tehtävässä käydään

säännöllisin välein myös Brysselin

toimistolla. Työpäivien aikana pääsee

seuraamaan molempien esikuntien toimintaa

hyvinkin läheltä. Tämän mahdollistaa

toimistojen hyvät ja keskeiset sijainnit

esikunnissa.

Työn luonne ohjaa jatkuvan yhteydenpidon

ansiosta verkostoitumaan EU:n ja

NATO:n jäsenmaiden aliupseerien kanssa.

Työssä tapaa päivittäisen yhteistyön

merkeissä niin upseereita kuin aliupseereita

eri aselajeista. Yhteistyö ja yhteydenpito

on jatkuvaa myös siviiliasiantuntijoiden

kanssa. EU:n sotilasesikunnassa

ammattiryhmämme edustajia on muutama

kymmen kun taas SHAPE:ssa aliupseereita

on yli sata. Suuri ero lukumäärässä

on täysin normaali, sillä EU:n

Sotilasesikunnassa tyoskentelee 200

henkilöä, kun taas SHAPE:n ytimessä,

NATO:n operaatioesikunnassa työskentelee

lähes tuhat henkilöä. Molemmissa

organisaatioissa aliupseereita toimii

muun muassa avustajan, asiantuntijan ja

tilannepäivystäjän tehtävissä.

Kielitaito ja sosiaaliset valmiudet

tärkeitä

Mikäli vastaavanlaisia tehtäviä tarjoutuu

myös tulevaisuudessa aliupseereille,

suosittelen ehdottomasti tarttumaan

haasteeseen ja hakeutumaan. Kuten kaikissa

kansainvälisissä tehtävissä myös

tässä tehtävässä on tärkeää omata kyky

sosiaaliseen kanssakäymiseen jatkuvan

yhteydenpidon vuoksi. Koska työskentelykielenä

on englanti, nousee myös englanninkielen

puhumisen ja kirjoittamisen

taito erittäin tärkeään rooliin. Taitoa kannattaakin

jokaisen kehittää ja ylläpitää

vapaaehtoisesti.

Tätä kirjoittaessani puoli vuotta on kulunut

tehtävän aloittamisesta. Haasteita

on riittänyt niin uuden työn omaksumisessa

kuin elämän pystyttämisessä ”tyhjästä”

Belgian täysin ranskankieliselle

alueelle.

Vääpeli Enrico Annus

Ammattisotilas 6/2012 11


12

Pääluottamusmiehen kynästä

Hienohelmaisuutta,

pykälänikkarointia vai

asianmukaista toimintaa?

Puolustusvoimissa on

viimeisenä parina vuotena

kiinnitetty kiitosta

ansaitsevalla tavalla huomiota

yhdenvertaisuus-, tasa-arvoja

epäasiallisen kohtelun

kysymyksiin. Aliupseeriliiton

toimijoillekin tulee eri tahoilta

tietoja edellä mainittuihin

kysymyksiin liittyen, milloin

”syytetyn penkillä” olevalta,

milloin kaltoin kohdellun

taholta, milloin juristeilta.

Varsin usein kysymykset nousevat

joko naisten esille nostamina työpaikoilla

tai varusmiesten kokemana epäasiallisena

kohteluna koulutustapahtumiin

liittyen. Seuraavassa esitetään muutamia

havaintoja niin edellä mainittuun epäasianmukaiseen

käyttäytymiseen, mutta

myös erityisesti koulutusta ja kouluttajia

koskeviin muihin kysymyksiin liittyen

kommentteina kentän kaikuihin.

Suomalaisessa yhteiskunnassa hyväksytään

yhä vähemmän yksilöön kohdistuvaa

epäasiallista käyttäytymistä. Hyvä

niin. Myös puolustusvoimissa vallitsee

asiaan liittyen nollatoleranssi. Kenenkään

ei tarvitse sitä työssään tai palveluksessaan

suvaita. Puolustusvoimien miehiseen,

varsin karskiin toimintakulttuuriin

on perinteisesti kuulunut varsin suora ja

konstailematon, jopa roisikin toiminta

ja kielenkäyttö. Tätä perusteellaan usein

toiminnan luonteella.

Epäasiallinen kielenkäyttö

Ajattelematon, epäasiallinen kielenkäyttö

lienee eräs yleisimmistä ongel-

mista. Tärkeänä peruslähtökohtana on,

että arvion kielenkäytöstä tekee kuulija,

ei sanoja. On melkein yhdentekevää,

onko sanoja tarkoittanut sanomisensa

loukkaavaksi tai ei, jos se kuulijasta joka

tapauksessa siltä tuntuu. Esimerkiksi kiroilu,

naisten tytöttely tai kaksimieliset

puheet ovat tällaisia. Itsestään selvää

on, että puolustusvoimien virkamies ei

saa ottaa työssään kantaa sukupuoliseen

suuntautumiseen, etniseen alkuperään,

sukupuoleen, ikään tai muuhun henkilöön

käypään seikkaan – ei edes leikillään.

Esimerkiksi ryssä- ja neekeri-sanat

ovat rasistisia ilmaisuja, joiden käyttöön

viranomaisten mukaan tulisi puuttua.

Henkilökohtainen koskemattomuus

Henkilökohtainen koskemattomuus

on toinen seikka johon tulee kiinnittää

huomiota. Varusmieheen tai työtoveriin

ei pidä koskea ellei toiminta tai tilanne

sitä itsessään vaadi. Koulutuksessa lisävauhdin

antaminen varusmiehelle tönäisemällä

tai huomion kiinnittäminen kepillä

kypärään lyömällä tai muu fyysistä

koskemattomuutta loukkaava toiminta ei

ole sallittua. Samoin työtoverin tahdonvastainen

koskettelu tai siihen viittaavat

ilmeet tai eleet voidaan kokea seksuaaliseksi

häirinnäksi, joka loukkaa yksilön itsemääräämisoikeutta

ja henkilökohtaista

vapautta.

Varusmiesten koulutustapahtumiin ja

harjoitustilanteisiin liittyy kouluttajan

näkökulmasta eräitä varsin yleisiä sudenkuoppia.

Viikko- ja päiväpalvelusohjelmassa

pitäytyminen on ehdoton edellytys

koulutuksen toteutukselle. Tämä koskee

niin koulutusaikoja, ohjelman mukaisia

Kuva: Petri Asikainen

harjoituksia kuin niiden yksityiskohtaisia

sisältöjäkin. Kouluttaja on aina heikoilla,

jos hän omin päin muuttaa ennakkoon

varusmiehille ilmoitettua viikko- tai päiväpalvelusohjelmaa.

Esimerkiksi suojeluskoulutusta

ei tule pitää, jos ohjelmassa

ei ole suojeluskoulutusta tai ohjelmaan

ei saa lisätä ylimääräisiä sulkeisia. Usein

näillä toimenpiteillä on rangaistuksellinen

piirre tai ne voidaan asevelvollisen

osalta kokea simputukseksi.

Kollektiivirangaistukset kiellettyjä

Kollektiivirangaistukset on suomalaisessa

oikeudenkäytössä kielletty.

Yksittäisen asevelvollisen virheellinen

Ammattisotilas 6/2012


tai puutteellinen suoritus ei saa johtaa

koko kyseisen osaston saamaan välittömään

rangaistukseen. Myöskään koulutuksellista

toimintaa sinällään ei saa pitää

rankaisukeinona, koska se romahduttaa

motivaation. Lähtökohtana on, että jos

asevelvollinen ei selvästi riko palvelusvelvollisuuttaan

kurinpidollisessa mielessä,

häntä ei saa muilla keinoin ”rankaista”.

Esimerkiksi huono suoritus ei

voi johtaa sanktioon. Käytännössä kysymys

on esimerkiksi tilanteista, joissa

jonkun yksilön töppäilyn tai huonon

suorituksen takia koko joukkuetta poistutetaan,

juoksutetaan tai ryömitetään.

Sotilaalliseen toimintaan kuuluu elimellisenä

osana ampumatarvikkeiden

käsittely. Erilaisten a-tarvikkeiden käsittelyyn

liittyy erittäin tarkat määräykset.

On hyvä tiedostaa, että ne eivät ole suosituksia.

Ne on tarkoitettu noudatettaviksi.

Kouluttajan arjessa suhtautuminen a-tarvikkeisiin

arkistuu ja tulee rutiinimaisek-

si mutta tähän kytkeytyy myös juuri vaara:

a-tarvikkeita säilytetään muualla kuin

niille määrätyissä paikoissa, niitä kuljetetaan

tarkoituksenmukaisesti mutta

määräystenvastaisesti tai niitä käytetään

varomääräyksiä, esimerkiksi varoetäisyyksiä,

tulkiten. Hyvänä muistisääntönä

on, että yhtään rynnäkkökiväärin patruunaa

ei pitäisi kouluttajien huoneesta tai

laatikoista säilytyksestä löytyä.

Ja viimeisenä sana määräysten vastaisista

käskyistä. Alainen olettaa, että esimies

ei anna määräysten vastaisia käskyjä.

Tämä koskee niin kantahenkilökuntaa

kuin varusmiehiä. Käytännössä näitä kuitenkin

annetaan. Tyypillisiä ovat muun

muassa erilaiset ajoneuvojen käyttöön

ja niiden kuljettamiseen liittyvät tulkinnallisuudet

sekä muut tilanteenmukaiset

harjoitustilanteet, joissa määräysten

mukainen toiminta joko estäisi toiminnan

tai ainakin haittaisi sitä olennaisesti.

Esimerkiksi joukkoja tai materiaalia

ei saataisi siirrettyä haluttuun paikkaan

ajallaan, koska ei ole riittävästi levänneitä

kuljettajia. Tämä ei kuitenkaan oikeuta

määräysten vastaiseen toimintaan.

Tämän, ehkä jossain määrin isällisen

ja sormea heristävän kirjoituksen tarkoituksena

on muistuttaa siitä, että mikäli

lakien tai määräysten vastaista toimintaa

harjoitetaan, niin käytännössä se

johtaa enemmin tai myöhemmin ”tilattuun”

sanktioon. Sanktion määrän ratkaisee

yleensä tuottamuksellisuuden aste ja

se, miten sitten lopun perin on käynyt.

Taipumusta näyttäisi olevan myös sille,

että kokemattomuus lisää alttiutta suoritusperusteisille

sattumille ja kokemus

taas altistaa oikeudelle sanoa mitä ja miten

haluaa.

Mika Oranen

Aliupseeriliiton toimisto on joululomalla

19. – 31.12.2012

LASTAUS JA SEULONTA VELJEKSET REKILÄ

- KIVIAINESMYYNTI

- KONEURAKOINTI

Hautalantie 22, 68230 Lohtaja,

puh. (06) 877 570, 0400 165 191

PATRIA

RAKENNUS OY

Koulukatu 23, 13100 Hämeenlinna

Puh. (03) 625 100

Finnsukellus Oy

PL 16, 33401 TAMPERE

Puh. 0400 238 632

Siivousliike

NYBERG OY

Kalajärventie 62, MUURAME

Puh. 0400 586 652

siivousliikenyberg.fi

MAANRAKENNUSLIIKE

Valter Lehtonen Oy

www.maanrakennuslehtonen.fi

Ammattisotilas 6/2012 13


Aliupseeritehtävät entistä

vaativampia

Aliupseereiden ja

mekaanikkojen tehtävät

ovat tullee vaativimmiksi

selkeästi viime vuosien

kuluessa. Muutos johtuu

ensisijaisesti siitä, että tehtäviä

on siirtynyt opistoupseereilta

aliupseeristolle.

Myös koulutustaso aliupseeriston

keskuudessa on kohentunut, mikä

on mahdollistanut työnantajalle entistä

vaativampien tehtävien teettämisen aliupseeristolla.

Hurja teknistyminen näkyy

vaativuusluokkien kehittymisenä.

Entistä monimutkaisemmat järjestelmät

vaativat syvällistä osaamista, myös niiden

opettaminen ja kouluttaminen on entistä

vaativampaa.

Suuri osa vaativimmista tehtävistä onkin

lentokonehuollon puolella olevat asiantuntijatehtävät

niin aliupseereilla kuin

mekaanikoillakin. Myös perusyksikkötasolla

on havaittavissa selvä muutos,

perusyksikön vääpelin tehtävät ovat hiljalleen

siirtyneet entistä enemmän opistoupseereilta

aliupseereille.

Vaativuusluokan 3 tehtävien, eli niin

14

sanottujen perustehtävien, määrä on vähentynyt

alle puoleen palkkausjärjestelmän

käyttöönoton ajoista. Samaan aikaan

tehtävien kokonaismäärä on noussut yli

tuhannella tehtävällä.

Muutamilla tehtäväaloilla on tapahtunut

selkeä muutos. Vartio-/sotilaspolii-

Kouluttaja- sekä lentokone- ja helikopterihuollon tehtävät ovat lisääntyneet

huomattavasti viime vuosina. Vartio- ja sotilaspoliisitehtävien määrä on vastaavasti

laskenut.

Perustehtävien (vaativuusluokka 3) määrä on vähentynyt alle puoleen kymmenessä

vuodessa.

sialalta on vähentynyt yli sata tehtävää.

Samaan aikaan lentokone- ja helikopterihuollossa

olevien tehtävien lukumäärä on

yli kaksinkertaistunut. Kokonaan uutena

aluevaltauksena on tullut kouluttajatehtävät,

joita ei vuonna 2003 ollut lainkaan.

Nyt niitä on lähes viisisataa.

Tehtävien vaativuuden nousutrendi

näyttää jatkuvan ja aliupseereja määrätään

entistä haastavampiin tehtäviin. Se

on luonnollista, koska tekniset tehtäväalat

vaativat pitkää kokemusta ja laajaa

kouluttautumista. Toisaalta erilaisia lupia

ja oikeuksia vaativat tehtäväalat ovat

myös avautuneet aliupseeristolle.

Haaste on siinä, että palkkauksellisesti

aliupseeristo jää jalkoihin, koska palkkausjärjestelmä

ei tunnista kaikkein vaativimpia

tehtäviä. Vaativa tehtävä, jota

on aiemmin hoitanut opistoupseeri, tulee

aliupseerin hoidettavaksi pienemmällä

palkalla, koska palkkataulukossa tulee

katto vastaan. Tämä kannattaa työnantajankin

huomioida ennen kuin on liian

myöhäistä ja osaava henkilöstö katoaa

muualle töihin.

Lassi Majamaa

Ammattisotilas 6/2012


Hirvenhiihtojen aymestaruuskilpailut

Rakennusliitto järjestää hirvenhiihdon

ay-mestaruuskilpailut Kainuun

Prikaatin Hoikanportin ampumaradalla

lauantaina 16.3.

Hiihtomatka on 7-9 kilometriä ja se

hiihdetään helpohkossa maastossa perinteisellä

tyylillä. Asetta kuljetetaan mukana

hiihtomatkan ajan. Hiihtoon sisältyy

etäisyydenarviointi- ja ammuntaosuudet.

Kilpailussa on neljä sarjaa: naiset, miehet

alle 50 vuotta, miehet yli 50 vuotta

sekä miehet yli 60 vuotta. Lisäksi yksilösuoritusten

perusteella lasketaan tulokset

ammattiosastoittain/yhdistyksittäin.

Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet

ovat Aliupseeriliiton verkkosivuilla,

Ajankohtaista-osiossa. Ohjeet on toimitettu

myös yhdistyksiin.

Rakennusliitto vastaa tapahtuman järjestelykustannuksista

joten kilpailussa ei

ole osallistumismaksua.

Puolustusvoimat

kehittää tasa-arvoa

Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskus

selvitti varusmiespalvelusta

suorittavien ja puolustusvoimien

palkatun henkilöstön kokemuksia tasaarvosta.

Kolmannes varusmiehistä ja joka

toinen naisten vapaaehtoista palvelusta

suorittava kertoi kokeneensa kiusaamista

vertaisten joukossa. Sekä henkilökunta

että varusmiespalvelustaan suorittavat

kiinnittivät vastauksissaan huomiota erityisesti

kielenkäyttöön. Tutkijoiden mukaan

luvut kiusaamisesta vastaavat koulujen

lukuja.

Puolustusvoimien palkatun henkilökunnan

kokemukset tasa-arvosta vastaavat

muuta suomalaista työelämää.

Upseerien, erikoisupseerien, opistoup-

Uutisia

Ellun kanat englanniksi

Tuntemattoman sotilaan sutkaukset

ovat vakiintuneet

yhteiseksi kielelliseksiomaisuudeksemme,

mutta

niiden kääntäminen

vieraille kielille

on osoittautunut

hankalaksi.

Sen vuoksi kustantaja

WSOY julisti

yleisökilpailun,

jossa haettiin mahdollisimman

toimivaa englanninkielistä

käännöstä seuraavalle vänrikki Koskelan

sitaatille: ”Asialliset hommat hoidetaan,

muuten ollaan kuin Ellun kanat”.

Sananmukainen käännös ei toimi, koska

”Ellu’s hens” ei kerro englanninkieliselle

lukijalle mitään. Kilpasarjoja oli

kolme: kaunokirjallinen sarja, huumorisarja

ja koululaissarja. Kaunokirjallisen

sarjan voitti parhaillaan varusmiespalve-

seerien, aliupseerien ja siviilien kokemukset

tasa-arvosta kuitenkin poikkeavat

toisistaan. Upseerit ovat tyytyväisimpiä

tasa-arvoon. Muut sotilashenkilöt kokevat

eriarvoisuutta suhteessa upseereihin

muun muassa ura- ja vaikutusmahdollisuuksissaan.

Siviiliasiantuntijatehtävissä

olevat naiset kokevat, ettei heidän osaamistaan

arvosteta.

Puolustusvoimissa on nollatoleranssi

kiusaamiseen ja syrjintään. Tätä asiaa

tukemaan puolustusvoimat tulee perustamaan

tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmän,

joka kehittää tasa-arvotyötä

ja sukupuolivaikutuksien arviointia.

Lisäksi puolustusvoimat päivittää vuonna

2007 tehdyn tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman

ensi vuonna.

Tutkimusten tulokset otetaan huomioon

päivityksessä.

lustaan suorittava Petri Linja-Aho seuraavalla

ehdotuksella: ”When duty calls,

we react, when bunk calls, we relax”.

Voittaja ei päässyt lavalle pokkaamaan

palkintoaan, koska ei kuulemma saanut

lomaa messuesiintymistä varten.

Tuntematon sotilas on käännetty yli 20

kielelle. Englanninkielisiä käännöksiä

on ainakin kaksi erilaista, mutta kumpikaan

ei ole erityisen onnistunut. WSOY

lupailee uutta englanninkielistä käännöstä

Tuntemattomasta sotilaasta syksyyn

2014 mennessä, jolloin Frankfurtin kirjamessujen

teemamaana on Suomi.

Seppo Simola

Vuoden urheilija 2012

Aliupseeriliiton hallitus nimeää

vuosittain vuoden urheilijan.

Aliupseeriliiton jäsenyhdistysten jäsenet

voivat tehdä esityksiä Vuoden urheilijasta

oman yhdistyksensä kautta. Myös yksittäisillä

jäsenillä on oikeus tehdä suoraan

esitys vuoden urheilijasta.

Valintaperusteena ovat tulokset tai

merkittävät sijoitukset vuonna 2012 liiton

omissa tai muissa liiton mestaruuskilpailusääntöjen

hyväksymissä urheilukilpailuissa.

Valinnassa painotetaan

kansainvälistä kilpailumenestystä.

Perustellut esitykset tulee toimittaa kirjallisesti

liiton hallitukselle tammikuun

loppuun mennessä. Hallitus julkaisee

vuoden urheilijan keväällä 2013.

Ammattisotilas 6/2012 15


Aliupseereita

henkilöstöalan

jatkokurssilla

Viisi aliupseeria suoritti syksyn aikana

mestariopintojen toimialaopinnot

opistoupseerien henkilöstöalan

jatkokurssilla.

Virkaehtosopimukseen perehtyminen

perinpohjaisesti vei yhdestätoista opiskeluviikosta

peräti kahdeksan. Kurssin

aikana opiskelijat perehtyivät muun

muassa vuosiloma-asioihin, virkaannimittämiseen,

tehtävään määräämiseen,

yhteistoimintamenettelyyn, poissaoloihin

sekä työaika- ja palkkausjärjestelmiin.

Lainsäädäntöasioissa keskityttiin

muun muassa sotilaskurinpitoon, rangaistuksiin

ja vahingonkorvauksiin.

Opiskelu toi mukanaan paljon uutta,

mielenkiintoista asiaa vaikka osittain

opiskelu oli myös vanhan kertausta.

Kurssilla oli mahdollista laajentaa myös

omaa henkilöstöalan kontaktiverkostoa.

Marraskuun puolivälissä päättynyt

kurssi oli viimeinen opistoupseerien henkilöstöalan

jatkokurssi. Vielä ei ole tie-

Aliupseerikalenterit

postitettu

Aliupseerikalenterit postitettiin jäsenille

marraskuun lopussa.

Kalenterissa on perinteiseen tapaan tuhti

paketti aliupseereiden virkaehtoihin ja

muuhun päivittäiseen työelämään liittyviä

ohjeita.

Jos et vielä ole saanut omaa kalenteriasi,

ilmoita asiasta liiton toimistoon osoitteeseen

jaana.pakarinen@aliupseeriliitto.fi .

16

Uutisia

dossa, missä ja milloin aliupseerien on

mahdollisuus hakeutua vastaavaan koulutukseen.

Riku Rissanen

Jäsenalennus lasten

tapaturmavakuutuksesta

Aliupseeriliiton jäsenet saavat jäsenhintaan

lapsilleen Ryhmäsampo

Primus –tapaturmavakuutuksen. Se on

voimassa urheiluharrastuksen lisäksi

myös muulla vapaa-ajalla, kaikkialla

maailmassa. Sen noin kahdenkymmenen

euron vuosimaksu on markkinoiden

edullisin.

Vakuutus on voimassa siihen saakka,

kun nuori täyttää 23 vuotta ja sen voi hankkia

siihen asti, kun nuori täyttää 18 vuotta.

Muistithan ilmoittaa jäsentietojen muutoksesta?

www.aliupseeriliitto.fi /jasenille/jasentietojen_muutosilmoitus

Kurssille osallistuivat (vasemmalta)

pursimies Riku Rissanen (MAAVE),

ylipursimies Jukka Ketola (SLMEPA),

sotilasammattihenkilö Marit Lammes

(MERIVE), vääpeli Kari Mankinen (KAIPR),

sekä ylivääpeli Tero Rissanen (PORPR).

Kuva: Thomas Carlstedt

Vakuutusta voi täydentää sairauksia ja

sairaanhoitokuluja kattavalla lapsivakuutuksella,

joka kattaa myös esimerkiksi rasitusvammoja.

Kun tilaat vakuutuksen netistä (www.

henkivakuutuskuntoon.fi ), säästät ensimmäisen

vuoden maksussa 20 %.

Kampanja on voimassa vuoden 2012 loppuun

asti.

Lisätietoja vakuutusedusta www.aliupseeriliitto.fi/jasenille/jasenedut/jasenvakuutukset.

Ammattisotilas 6/2012


Itsenäisyyspäivän

aliupseeriylennykset

Itsenäisyyspäivänä kuusi aliupseeria sai sotilasmestarin palvelusarvon.

Ylivääpelin tai ylipursimiehen palvelusarvo annettiin

13 aliupseerille. Lisäksi yksi aliupseeri ylennettiin

reservissä ylivääpeliksi.

Seuraavat aliupseerit ylennetään sotilasmestariksi reservissä

ja heille annetaan vastaava palvelusarvo:

ylipursimies Sami Juhani LAINE (SMMEPA)

ylivääpeli Jorma Kalevi MÄKELÄ (RÄJL)

ylivääpeli Jorma Kalevi KARPPANEN (PKARPR)

ylivääpeli Mika Vesa Tapani TUOVINEN (MAASK)

ylivääpeli Vesa Petteri VIERU (LSSLE)

Lisäksi ylivääpeli Ari Juhani NIEMI (KAIPR) saa sotilasmestarin

palvelusarvon

Seuraavat aliupseerit ylennetään ylivääpeliksi reservissä ja

heille annetaan vastaava palvelusarvo:

vääpeli Teemu Sakari HEIKKINEN (KAIPR)

vääpeli Markus Petteri HÄMÄLÄINEN (KARLSTO)

vääpeli Hannu Petteri KOSTIAINEN (PSPR)

vääpeli Kari Matti Samueli MANKINEN (KAIPR)

vääpeli Jukka Paavo RIEKKI (MAAVMATLE)

vääpeli Jussi Petteri RISSANEN (KARLSTO)

���������������������������

�������������������

������������������������������������

Hyvää Joulua

Kuopion Ampuma- ja Metsästysseura ry

Petronlahdentie 19, 72100 Karttula

Uutisia

vääpeli Jari Tuomas SAARINEN (PSPR)

vääpeli Vesa Marko Kalevi SEPPONEN (ISHR)

vääpeli Mika Tapio SIEKKINEN (PIONR)

vääpeli Tommi Mikael SIPOLA (SATLSTO)

vääpeli Jouni Markus SUIHKONEN (LAPLSTO)

vääpeli Pasi Antero SUOMELA (VIESTIR)

vääpeli Mika Tapani VALORINTA (SATLSTO)

Lisäksi ylivääpeli Eero Tapani SEPPÄLÄ (LAPLSTO) ylennetään

ylivääpeliksi reservissä.

Muut aliupseeriylennykset on luettavissa osoitteessa www.

aliupseeriliitto.fi

Aliupseeriliiton

kilpailukalenteri 2013

Hiihto 11. – 14.3. Onttola

Ilma-ase, maalis-huhtikuu

Maastoammunta 14. – 16.5. Kontioranta

Frisbeegolf 25.5. Jyväskylä

Ampumasuunnistus ja maastojuoksu 18. – 19.6. Dragsvik

Jalkapallo 13. – 16.8. Lappeenranta

Sotilas-5-ottelu 20. – 22.8. Rovaniemi

Ammunta 3. – 5.9. Sodankylä

Suunnistus 17. – 20.9. Vekaranjärvi

Ammattisotilas 6/2012 17


Lapuan Liikkeen

ja Isänmaallisen

Kansanliikkeen

perinteitä näyttelyssä

Nurmijärveläinen vanhempi konstaapeli

Hannu Lakee piti marraskuun

puolivälissä jo 21. kerran maamme

lähihistoriaan liittyvän näyttelyn

Nurmijärven käräjäsalissa. Tällä kertaa

pääaiheina olivat Lapuan Liike ja

Isänmaallinen Kansanliike.

Noin kolmasosa aineistosta oli Lakeen

omista kokoelmista, mutta häntä olivat

tukeneet materiaalia lainaamalla Keijo

Kyöttilä ja Pekka Salo. Näyttelyn harvinaisuuksia

olivat IKL:n johtohahmon

Paavo Susitaipaleen henkilökohtaiset esineet.

Kyöttilän ryijykokoelma visualisoi

osaltaan järjestöjen karhulogon monipuolista

käyttöä. Paikalliset reserviläiset

olivat talkooapuna näyttelyn pystytyksessä.

Talonpoikaismarssi heinäkuulta 1930

oli luonnollisesti esillä, samoin toinen

Lapuan Liikkeen kulminaatiopiste eli

Mäntsälän kapina. Siitä tuli kuluneeksi

tänä vuonna 80 vuotta ja tasavuosiluku

oli yksi syy tämänvuotisen näyttelyn

aihevalinnalle. Aiemmin aiheina ovat olleet

mm. vapaussota, talvisota, jatkosota,

merkit ja tunnukset sekä heimosodat.

Lapuan Liikkeen näyttelyesineistö oli

pääosin järjestön käytössä ollutta mate-

Mainetutkimuksen

vastaajapalkinnot

arvottu

Aliupseeriliitto teki marraskuussa

mainetutkimuksen, missä selvitettiin

jäsenten ja tärkeimpien sidosryhmien

mielikuvia Aliupseeriliiton toiminnasta.

Tutkimukseen osallistuneiden kesken

arvottiin tavarapalkintoja. Tavarat on

postitettu voittajille viikolla 50.

Onnea voittajille!

18

Uutisia

riaalia, IKL-esineistö enemmälti myyntiartikkeleina

ollutta tukimateriaalia kuten

tulitikkuja, kirjekuoria, postikortteja ja

kahvikuppeja. Näyttelyssä oli runsaasti

valokuvia järjestöjen vaiheista sekä painotuotteita,

kuten IKL:n pää-äänenkannattajan

Ajan Suunnan numeroita.

Lapuan Liikkeen ja sen seuraajan

Isänmaallisen Kansanliikkeen järjestövärit

olivat sininen ja musta. Musta edusti

Lapuan liikkeen voimahahmon Vihtori

Kosolan mukaan kommunisminvastai-

Arvonnassa voittivat:

Nikon D5100 -järjestelmäkamera

Pasi Hyvärinen, Äänekoski

Heikki Ojanperä, Vaasa

Aliupseerimuki

Arvo Anttonen, Hämeenkyrö

Juho Muhonen, Keuruu

Juhani Mönttinen, Kuikka

Petri Parviainen, Helsinki

Hannu Veijonen, Jyväskylä

suutta ja sininen oli isänmaan väri. IKL

oli eduskuntapuolue eli se panosti myös

demokraattiseen vaikuttamiseen. Lapuan

Liike syntyi vastustamaan kommunismin

uhkaa ja oli enemmän spontaani kansanliike.

Ensi syksyn näyttelyn aiheeksi Hannu

Lakee kaavailee esimerkiksi Japania ja

sen sotaisaa kulttuuria. Toinen mahdollinen

teema on poliisi.

Teksti ja kuva Seppo Simola

Ammattisotilas 6/2012


Toivotamme kaikille asiakkaillemme

ja yhteistyökumppaneillemme

rauhallista joulua ja

turvallista uutta vuotta!

www.millog.fi

Lahjoitamme joulutervehdyksiin tarkoitetut varat Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:lle, lasten ja nuorten sekä kehitysvammaisten toiminnan tukemiseen.

Sata-

Kuulo

Oy

Eija

Koskenniemi-

Saarivirta

kuulotutkija,

terveydenhoitaja

• Yksilölliset kuulonsuojaimet ja

korvakappaleet handsfree -laitteisiin

Itsenäisyydenkatu 39, 3

Pori. Puh. (02) 641 3890

sata-kuulo.oy@dnainternet.net

INSINÖÖRITOIMISTO

J. MARKKANEN OY

LVI-suunnittelua

Sähkösuunnittelua

RAU-suunnittelua

RAKLI - SKOL - ATL -laatujärjestelmä

Kumpusaarentie 4 Puh. (017) 264 5755

70620 KUOPIO Fax (017) 264 5777

E-mail: etunimi.sukunimi@jmoy.net

www.jmoy.net

Ammattisotilas 6/2012 19


RUK-museo

reserviupseeriperinteen ytimenä

RUK-museoon tutustuminen

on esineiden ja valokuvien

avulla tehtävä aikamatka

Reserviupseerikoulun

ja Puolustusvoimien

historiaan. Näyttelykäytävien

varrella on kattava esittely

mieskohtaisen varustuksen

ja koulutusvälineistön

kehittymisestä eri

vuosikymmenten aikana.

Arvokkaat perinteet ovat myös

konkreettisesti läsnä.

Reserviupseerikoulu sai museonsa

verraten myöhään. Koulutus alkoi jo

1920, mutta museo avattiin vasta 1975.

20

Sitä ylläpitää RUK:n oppilaskunnan kannatusyhdistys.

Oikeastaan kyse on laajasta

joukko-osaston perinnetilasta, joka

kyllä kooltaan käy mainiosti keskiverrosta

sotilasmuseosta.

Palkattua henkilöstöä tai säännöllistä

tutkimus- tai julkaisutoimintaa ei ole.

Museon yhteydessä on pieni kirjasto, jossa

kävijät voivat tehdä omia tutkimusmatkojaan

koulun historiaan. Hyllyissä

ovat kaikki kurssimatrikkelit sekä koulun

juhlakirjat muun kiinnostavan ohella.

Myös multimediaa hyödynnetään.

Museon suurin kävijäryhmä ovat oppilaiden

omaiset. Toiseksi tulevat oppilaiden

daamit ja kumppanit kurssijuhlien

yhteydessä. Kolmas tärkeä kävijäryhmä

ovat entiset oppilaat kurssitapaamisten

yhteydessä. Jatkossa panostetaan myös

koululaisryhmien houkuttelemiseen.

Ulkomaisia kävijöitä varten on monikielisiä

tekstejä. Eniten heitä tulee venäjältä.

Kaikkiaan museolla on vuodessa noin

7000 kävijää.

Esineistöä koulun käytöstä

Johtoajatuksena on tallentaa materiaalia,

joka on ollut RUK:n koulutuskäytössä.

Nykyisestä esineistöstä valtaosa

voidaan valmistusnumeron tarkkuudella

osoittaa koulun käytössä olleeksi.

Ennen museon perustamista käytöstä

poistettua esineistöä ei aina tilan

puutteen vuoksi voitu ottaa talteen.

Alkuvaiheen perusnäyttelyn esineistö

saatiin kootuksi Reserviupseerikoululta,

Sotamuseolta, Haminan kaupungin museolta

sekä yksityisiltä lahjoittajilta, joi-

Ammattisotilas 6/2012


RUK:n käytössä olleita aseita museolla on

käsiaseista panssarivaunuun asti.

den panos olikin merkittävä. Arvokkain

yksittäinen esine on ylikersantti Jooseppi

Moilasen Mannerheim-risti numero 57.

Erikoisnäyttelynä on Hamina - Suomen

vanhin varuskuntakaupunki.

Museon tehtävänä on kertoa

Reserviupseerikoulun perinteistä, koulutuksesta

sekä upseerioppilaiden elämästä

myös palveluksen ulkopuolella.

Oppilaskuntatoiminta on tärkeä osa koulua,

ja onhan RUK ollut aina oivallinen

paikka verkostoitua myös työ- ja yhteiskuntaelämää

varten. Museo auttaa osaltaan

kurssien keskinäistä yhteydenpitoa.

Esineistön omistaa osaksi kannatusyhdistys,

mutta varsinainen sotamateriaali

on Sotamuseon. Ja onhan museolla

raskasta kalustoa aina T-54 –panssarivaunuun

asti. Kevyempi materiaali, kuten

puvut, arvomerkit, valokuvat, kevyet

aseet sekä muu mieskohtainen varustus

on päänäyttelyssä. Pahkajärvihallissa ja

osittain museon pihalla on raskas kalusto,

kuten tykit ja kuljetuskalusto.

Raskasta kalustoa on tarkoitus kartuttaa

lähitulevaisuudessa esittämällä kehityskaari

hevosesta panssaroituun miehistönkuljetusajoneuvoon.

Se on samalla

kunnianosoitus sotahevoselle, jota ilman

armeijamme olisi ollut sota-aikana taistelukyvytön.

Kurssit esitellään teemoittain

Museokierros on järjestetty teemakäytäviksi

ja se on aikamatka halki reserviupseerikoulutuksen.

Koulun historiaa

kuljetetaan rinnatusten valtakunnan historian

kanssa. Ennen sotia käytiin kurssit

Merkkejä ja tunnuksia museolla on kattava

kokoelma.

1-42. Sotakursseja – välirauha mukaan

lukien – olivat kurssit 43-61. Viimeksi

mainittu tosin loppui melkein heti alettuaan,

koska valvontakomission tulkittiin

kieltäneen upseerikoulutuksen.

Jälleenrakennuksen ajan kursseiksi nimetään

kurssit 62-131, jotka käytiin vuosina

1948-1969. Jaksolle mahtuu myös

kaikkien aikojen suurin kurssi. Peräti

1259 oppilasta valmistui kurssilta 115

vuonna 1964, kun viime vuosikymmeninä

vahvuudet ovat olleet 800 oppilaan

luokkaa. Nykyajan kurssit alkavat numerosta

132, mutta nekin vielä jaksotellaan

loogisesti.

Erikoiskurssejakin joukkoon mahtuu.

Kurssi 14b vuonna 1928 oli niin sanottu

suojeluskuntakurssi. Lääkäreille oli

kurssi 25a ja metsänhoitajille kurssi 25b

vuosina 1933-34. Kun maanpuolustusta

alettiin 50-luvulla jälleen vahvistaa, törmättiin

reserviupseeripulaan, koska vuosina

1945-47 ei valmistunut yhtään kurssia.

Pulan poistamiseksi järjestettiin

50-luvulla neljä kertausharjoituskurssia,

joita käytiin osaksi rinnakkain tavallisten

varusmieskurssien kanssa. Viimeinen

kertausharjoituskurssi oli vuonna 1961.

Kehitystä muutosten kautta

Koulutusta on kehitetty jatkuvasti ja

niinpä koulun historia on myös muutosten

historiaa. Sota-aikana koulu toimi

Niinisalossa Upseerikoulun nimellä.

Reserviupseerien panos talvisodassa oli

niin merkittävä, että erottelusta aktiivi- ja

reserviupseereihin luovuttiin 1941 myös

arvomerkkien osalta.

Linjajako perustettiin kurssilta 13 alkaen

vuonna 1927. Puolustushaarakurssit

(ilma- ja merivoimat) erkanivat omiin

kouluihinsa 1930-luvulla. Sota-aikana

Santahaminassa toimi It-UK. Sen yhdeksäs

kurssi jäi kesken syksyllä

1944. Sotien jälkeisiä muutoksia ovat

muun muassa it-koulutuksen siirtyminen

Santahaminasta Haminaan 1957.

Viimeaikaisia muutoksia ovat muun muassa

sotilaspoliisikomppanian ja tulenjohtopatterin

lakkauttaminen vuonna

2012. Suuri muutos oli myös ensimmäisten

naisten tulo kurssille 208 vuonna

1996 ja ensimmäistä kertaa kurssin priimus

oli nainen jo kurssilla 214.

Vielä 70-luvulle asti erikoisupseereita

koulutettiin RUK:n neljännessä

komppaniassa, mutta sitten muun muassa

lääkintäupseereiden koulutus siirtyi

Lahteen. Samalla vuosikymmenellä

Vitriinien luonnollista kokoa olevissa

asetelmissa on pukuja sekä kalustoa

kaikilta vuosikymmeniltä.

vakiintui panssariupseereiden koulutus

Panssarikouluun Parolaan. Haminan ulkopuolista

reserviupseerikoulutusta on

ollut edellä mainittujen lisäksi muun muassa

rannikkotykistöllä, laskuvarjojääkäreillä

sekä urheilijoilla. Muualla kuin

Haminassa annettua reserviupseerikoulutusta

vain sivutaan lyhyesti museossa.

Museon tallentama perinne elää ja jatkuu.

Kurssin päättyessä priimus kiinnittää

museon perinneaulassa oman

nimikylttinsä priimustauluun ja oppilaskunnan

hallituksen puheenjohtaja kiinnittää

kurssimerkin niille varattuun tauluun.

Lisäksi jokainen kurssi luovuttaa

valokuvakansion sekä kurssijulkaisunsa

museon kokoelmaan.

Museo on päivittäin auki vain kesäkuusta

elokuuhun tiistaista sunnuntaihin

klo 10-16. Muinakin aikoina museoon voi

tutustua, kunhan sopii käynnistä etukäteen.

Käyntiosoite on Kadettikoulunkatu

8, 49400 HAMINA. Oheispalveluita

museolla ei ole. Lähellä on sotilaskoti,

mutta se ei aina ota vastaan siviiliasuisia

vierailijoita. Nettiosoite on www.puolustusvoimat.fi

/ruk.

Lähteitä: Kapteeni evp Kalevi Vallittu,

museon esite sekä juhlakirja RUK 90

1920-2010.

Teksti ja kuvat Seppo Simola

Ammattisotilas 6/2012 21


Wrightin veljeksistä B2:een

Yhdysvaltojen ilmavoimien

museossa voi nähdä niin F117

häivehävittäjän, atomipommin

kuin avaruusaluksen

komentomoduulin saman

päivän aikana. Maailman

suurin sotilasilmailumuseo

houkuttelee muillakin

erikoisuuksilla.

Ohion osavaltiossa sijaitseva

Dayton on oikea ilmailun kehto.

Nuoruutensa kaupungissa asuneet

Wrightin veljekset perustivat vuonna

1892 polkupyörätehtaansa, jonka tuloilla

he pystyivät kehittämään lentokoneen

ohjaamisen teoriaa ja käytäntöä. Heidän

kehitystyönsä johti vuoden 1903 joulukuussa

ensimmäiseen ohjattuun lentoon

ja loppu onkin sitten historiaa.

Ilmavoimien museo perustettiin vuonna

1923 McCookin lentokentälle mutta

se muutti jo 1927 nykyiselle paikalleen

Wrightin lentokentälle. Itse esineistö

vaihtoi useasti paikkaa hallista halliin

kunnes vuonna 1971 nykyinen museohalli

avattiin. Vuoden 1971 jälkeen on näyttelyhallia

laajennettu useasti ja nykyisin

museossa yli 360 lentokonetta ja ohjusta.

Historian hämäristä maailmansotiin

Museon kokoelman vanhin kone on

U.S. Army Signal Corpsin vuonna 1909

Wright Military Flyer. Saman aikakauden

esineistöstä löytyy myös kaksi tuulitunnellia.

Ensimmäisen maailmansodan

koneita näytillä on useampia joista mainittakoon

korkkareistakin tutut Fokker

Dr.I sekä Sopwith F-1 Camel. Itse koneiden

lisäksi näytillä on huomattava

määrä erilaisia esineitä ja dokumentteja.

Harvinaisempaa kalustoa edustaa

maailman ensimmäinen risteilyohjus.

Maailmansotien väliseltä ajaltakin löytyy

materiaalia reilusti, mutta toisen maailmansodan

kalusto niin sanotusti räjäyttää

pajatson. Pääosa kalustosta on luonnollisesti

amerikkalaista, mutta myös muita

löytyy. Erikoisempaa kalustoa edustaa

ensimmäinen operatiiviseen käyttöön

otettu suihkuhävittäjä Messerschmitt Me

262 sekä V-2 raketti. Hiroshimaan ja

Nagasakiin ydinpommit tiputtanut B-29

”Bockscar” pommikone kuuluu museon

kokoelmiin. Koneen vierestä löytyy ko-

22

Näyttelyn harvinaisempaa kalustoa edustaa maailman ensimmäinen risteilyohjus

pio Nagasakiin tiputetusta Fat Man ydinpommista.

Jotta kokoelma olisi täydellinen,

on museo saanut aidon Little Boyn.

Kyseinen yksilö on samaa tyyppiä joka

tiputettiin Hiroshimaan.

Salaisia operaatioita ja täsmäaseita

Toisen maailmansodan näyttelystä jatketaan

Vietnamin ja Korean sodan aikaa

käsitteleviin halleihin. Lentokoneiden

ja erilaisten aseiden lisäksi näytteillä on

erilaisia tietoiskuja ja rekonstruktioita.

Pohjois-Vietnamin vankileireillä kuoli

nykytiedon mukaan 113 amerikkalaista

ja sodan jälkeen palautettiin 591

sotilasta. Sotilaiden elämää on pyritty

kuvaamaan vankisellien rekonstruktiolla.

Lisäksi CIA:n operaatiot Kambotsasta

ovat ansainneet oman nurkkauksensa.

Kylmänsodan kalustosta löytyy useampikin

mielenkiintoinen kohde kuten

Lockheedin valmistama SR-71A

Blackbird. Yli kolminkertaiseen äänennopeuteen

kykenevää konetta valmistettiin

32 kappaletta ja sillä pyrittiin

korvaamaan liian hitaana pidetty U-2

tiedustelukone. Nykypäivän kalustosta

mainittakoon B2-pommikone ja RQ-1

Predator-lennokki. Huomattavaa on että

Daytonan museo on ainoa paikka maailmassa

jossa B2 on pysyvästi esillä.

Ei vain lentokoneita

Museon kokoelmat eivät rajoitu vain

perinteisiin lentäviin laitteisiin. Missile

& Space Galleryyn on saatu muun muassa

Mercury ja Gemini avaruusohjelmien

avaruusalukset sekä useampia

kantoraketteja. Yksi osa Yhdysvaltojen

ydinpeloitteesta oli vuosien 1986 ja

2005 välisenä aikana Boeing LGM-118A

Peacekeeper ydinohjus. Venäjän kanssa

vuonna 1993 allekirjoitettu STRAR

II sopimus muutti ohjukset tarpeettomiksi

ja kaikki 50 ohjusta saatiin poistettua

käytöstä vuoteen 2005 mennessä. Osa

ohjuksista muutettiin satelliittien laukaisuun

sopiviksi.

Kaiken edellämainitun lisäksi varsinaisen

näyttelyhallin ulkopuolella olevalla

lentokentällä useita koneita. Näistä

suurimpia nähtävyyksiä ainakin jenkeille

tuntuisivat olevan presidenttien käyttämät

koneet. Näitä löytyy yhteensä 9 kappaletta.

Ilmailuun vahvasti kuuluvaa tutkimuspuoltakaan

ei ole unohdettu. Näytteillä

on nelisenkymmentä kokeellista konetta

eri vuosikymmeniltä. Ja kaikken parasta

on että nämä kaikki ovat näytillä epäamerikkalaiseen

tyyliin, ilmaiseksi.

Teksti ja kuvat: Henri Ailio

Ammattisotilas 6/2012


Porvali Mikko: Salainen tiedustelija –

suomalaisen vakoojaupseerin kirjeet

1940 – 1944, Atena, 2012, 349 s.

Mikko Porvalin kolmas tiedusteluaiheinen

kirja perustuu tiedustelu-upseeri

Igor Vahroksen sota-aikaiseen

kirjeenvaihtoon ja päiväkirjamerkintöihin

sekä myöhempiin haastatteluihin.

Vahroksen kirjeet isälleen ja vaimolleen

ovat sikäli poikkeuksellinen sotaajan

lähde, että ne eivät menneet sensuurin

kautta. Tiedustelun postia ei

alistettu sensuurille, ja lisäksi merkittävä

osa Vahroksen kirjeenvaihtoa kulki palvelustoverien

mukana sotatoimialueen ja

kotirintaman välillä.

Vahroksen (vuoteen 1942 Wahromejeff)

tausta emigranttiperheen poikana saattaisi

herättää kysymyksen, että miten syntyperäinen

venäläinen voitiin sijoittaa sodassa

sotilastiedustelun avainpaikalle?

No, Vahroksella ja Suomella oli sotien

aikana yhteinen vihollinen: bolshevikit.

Monia muitakin bolshevikkihallinnon

kynsistä ns. lokakuun vallankumouksen

jälkeen paenneita oli sijoitettuna sotilastiedusteluun.

Tehtävissä tarvittiin äidinkielenomaisen

venäjän lisäksi syvällinen

Kirja-arvostelu

ymmärrys venäläisestä kulttuurista, ortodoksinen

uskonto mukaan lukien.

Igor Vahros (1917-1996) oli mukana

jo talvisodassa kielenkääntäjänä. Hänen

oli määrä astua varusmiespalvelukseen

tammikuussa 1940, mutta Päämaja piti

kiinni pätevästä kääntäjästään. Niinpä

Vahroksen arvo vaihtui siviilistä alokkaaksi

ilman, että se olisi vaikuttanut tehtäviin.

Jo välirauhan aikana upseerikokelas

Vahros piti upseereille esitelmiä Punaarmeijan

panssarivoimista. Jatkosotaan

hän lähti vänrikkinä kotiutuen luutnanttina.

Jo hyvän aikaa ennen sotia nuoria

tiedemiehiä oli alettu sijoittaa tiettyihin

sodanajan tehtäviin. Henkilöiden oppialoista

voidaan päätellä, että Itä-Karjalan

haltuunotto ei ollut hetken päähänpisto,

vaan sen juuret ovat kauempana.

Päämajassa palveli mm. viljelykasvien,

kallioperän ja kansatieteen erikoismiehiä.

Itä-Karjalasta oli tarkoitus saada

vilja-aitta ja sen maaperän rikkauksia

aiottiin myös kaivaa esiin. Eikä vähäpätöinen

asia ollut sekään, että paikalliset

asukkaat saatettiin tiedemiesvoimin todistaa

suomensukuisiksi.

Henkilösijoittajilla on ollut hyvä vainu,

koska monista tärkeisiin asiantuntijatehtäviin

sijoitetuista nuorista reserviläisistä

tuli sotien jälkeen erikoisalojensa huipputiedemiehiä.

Asian voi ajatella niinkin

päin, että siviilikoulutuksensa mukaisessa

tehtävässä sodassa palvelleet

saivat etumatkaa esim. joukkueenjohtajina

toimineisiin opiskelutovereihinsa. He

saattoivat jatkaa tutkimuksiaan valtion

leivissä toisin kuin ns. kuraportaan miehet.

Mielenkiintoinen pohdinnan kohde

on myös se, minkälaista tiedemiespotentiaalia

on nykyään sijoitettuna kriisiajan

avaintehtäviin.

Vahros kuului jatkosodassa Osasto

Raskiin, jonka yhtenä tehtävänä hyökkäysvaiheessa

oli varmistaa tärkeimpien

sotavankitietojen ja asiakirjalöytöjen

nopea välittäminen etulinjan joukoille.

Aseisiinkin tiedustelumiesten piti välillä

turvautua joukkojen mukana edetessään.

Tehtävä edellytti runsasta liikkumista

rintamanosien välillä, eikä sekään ollut

erityisen turvallista. Vahroksen kuulusteltavaksi

päätyi Porlammin motista mm.

jatkosodan ainoa kenraalivanki Vladimir

Kirpitshnikov.

Hyökkäysvaiheen hyydyttyä asemasodaksi

Vahroksen ja kumppaneiden tehtävä

muuttui. Hyökkäävän armeijan mukana

kulkevaa tiedusteluelintä ei enää

tarvittu. Niinpä Vahros löysi itsensä

vuonna 1942 värväämästä ja kouluttamasta

soveltuvista sotavangeista tiedustelijoita.

Hänen keskeisin tehtävänsä oli

luoda takaisin Neuvostoliittoon tiedustelijoina

lähettäville entisille sotavangeille

peitetarinat eli ns. legendat. Siinä sivussa

hän ehti johtaa sotavankikuoroakin.

Sotatyön kiivaan vaiheen jälkeinen

joutilaisuus tuo mukanaan turhautumisen

ja sen myötä vapaa-ajan ongelmat.

Vahros tosin valittelee asemasotavaiheessakin

vaimolleen jatkuvia kiireitään

ja kaoottista työtilannettaan, mutta välillä

on aikaa päiväkausienkin juopottelulle

kollegojen kanssa. Varsin usein kirjeenvaihdossa

ja päiväkirjateksteissä kerrotaan,

paljonko viinaa kukin sai tuoduksi

lomalta tai komennukselta. Pitää muistaa,

että viina oli myös tiedustelun työkalu

ja siksi sitä oli jatkuvasti saatavilla.

Sodan jälkeen Vahros loi merkittävän

tieteellisen uran Helsingin yliopistossa.

Hän oli neljännesvuosisadan Suomen ainoa

venäjän kielen professori ja hänen

väitöskirjansa oli ensimmäinen venäjäksi

itsenäisessä Suomessa kirjoitettu.

Suurin osa tämän kirjan alkuperäislähteistä

oli Vahroksen kotikielen mukaisesti

venäjänkielisiä. Tekstit luovutti ja käänsi

kirjaa varten Vahroksen tytär Muusa

Savijärvi, joka itsekin esiintyy kirjan sivuilla

pikkutyttönä isänsä kirjeissä.

Kirja on huolellisesti ja asiantuntevasti

kirjoitettu. Vahroksen alkuperäistekstejä

täydentävät kirjailijan taustoitukset.

Mukana on myös tiivistelmiä

tärkeistä asioista ja ilmiöistä. Kirjassa

esiintyvät henkilöt esitellään alaviitteissä,

mikä lisää teoksen informatiivisuutta.

Henkilöluetteloa ei valitettavasti ole,

mutta mielenkiintoinen kuvaliite kirjasta

löytyy.

Seppo Simola

Ammattisotilas 6/2012 23


Mark Owen, Kevin Maurer: Kova päivä

- Hyökkäys Osama Bin Ladenin piilopaikkaan,

Otava 2012, 270 s.

Kova päivä (No Easy Day) vie lukijansa

sisälle amerikkalaiserikoissotilaiden

koulutukseen ja lopulta kannenkin

lupaamaan Osama bin Ladenin

piilopaikkaan Pakistanissa. Mark Owen

palveli itse SEAL Team Six:ssa, joka on

jenkkien mittapuun mukaan se kaikkein

paras ja erikoisin yksikkö. Owen käyttää

kirjailijanimeä, mutta tekstimuotoon

teoksen on saattanut toimittaja-kirjailija

Kevin Maurer. Hän on kirjoittanut useita

kirjoja yhdysvaltalaisista sotilasoperaatioista

ja osallistunut useita kertoja joukkojen

mukana "upotettuna toimittajana".

Kirjan henkilöiden nimet on muutettu

turvallisuussyihin vedoten. Myös henkilöiden

tehtävät, asemat ja taktiset kuviot

on sekoitettu niin, ettei niistä paljastuisi

liikaa yksityiskohtaista tietoa. Suuri osa

kirjan annista keskittyy Owenin omiin

kokemuksiin ja tuntemuksiin koulutuksista

itse operaatioihin. Hän paljastaa heti

esipuheessa, että omalla kokemuksellaan

haluaa markkinoida erikoisjoukkoja niille

amerikkalaisnuorukaisille, jotka saat-

24

Kirja-arvostelu

tavat pohtia sotilasuraa.

Kirjan loppupuolella päästään vasta

itse päätapahtumaan, eli hyökkäämään

Osama bin Ladenin piilopaikkaan

Pakistanin Abbottabadiin. Ennen sitä pitää

kahlata Owenin kanssa sotilaiden

temppuratoja ja selvitä yliluonnollisista

suuremmista koulutuksista välillä kuollen

ja kuolleista nousten. Että ihan alleviivaten

oikeista supersotilaista siis on

kyse.

Hyökkäys bin Ladenin majapaikkaan

tai linnakkeeseen on hyvin kuvattu aina

viimeisimmistä suunnitelmista itse toteutukseen.

Kertomus kelpaisi sellaisenaan

elokuvan käsikirjoitukseksi draaman

kaarineen kaikkineen. Höysteeksi kirjan

sivuilla on piirroksia bin Ladenin linnakkeesta

ja sotilaiden sijainneista operaation

edetessä. Owenin kaltaista inhimillistä

supersotilasta kuitenkin mietitytti ihan

viimeiseen asti, että pitivätköhän tiedustelutiedot

paikkansa tällä kertaa - niin

monesti kun on erehdytty ja bin Laden on

päässyt aina livahtamaan.

Moiset ajatukset kunnon taistelija kuitenkin

sulkee mielestään pois ja keskittyy

vain itse tehtävään. Välillä Owenia harmittaa,

kun toinen hyökkäykseen osallistunut

Black Hawk tuhoutui hyökkäysvaiheessa

olosuhteiden yllättäessä lentäjän.

Sotilashenkilöstö saatiin kuitenkin paikalta

pois ilman omia tappioita toisella

Chinook CH-47:lla, operaatiota tukeneella

isolla kopterilla. Samalla sieltä

vietiin paljon materiaalia, kuten tietokoneita

ja bin Ladenin ruumis, takaisin

Afganistaniin.

Owenin mukaan CIA oli innostunut

tietokoneista. Bin Ladenin ruumis herätti

armeijan piirissä hieman mielenkiintoa.

”Se ei näytä Osamalta. Ainakaan siltä

joksi hänet kuvittelimme”, sanoi amiraali

McRaven hangaarissa kun hän näki ensimmäisen

kerran bin Ladenin ruumiin.

Biin Ladeniksi väitetyn ruumiin hautaamisoperaatioon

Intian valtamereen

Owen ei käytä riviäkään. Miksi käyttäisikään,

sillä hänellä ei pitäisi olla asiasta

tietoakaan.

Owen melkein tietää, että Osama bin

Laden ei ollut Most Wanted -listalla suin-

kaan 9/11-tapahtumien vuoksi - sen hän

vaan vähän unohtaa. Ryhmänjohtaja

Owen tekee mitä vain tähtilipun vuoksi

käsketään.

Maastopukufriikit varmasti tykkäävät

kirjasta. Sisältäähän se aseiden puhdistusta,

lipastamisia, mudassa rämpistä

ja varusteiden huoltoa. Aseöljyn ja ruudintuoksuisia

sivuja on roppakaupalla.

Puhumattakaan detaljien ja toissijaisten

asioiden esille tuomisesta ja kuvauksista.

Itse en ole koskaan mieltynyt harrypottereihin,

Sormusten herrojen taruihin

enkä muihinkaan fantasiakirjoihin. En

usko 9/11-tapahtumien enkä sotaoperaatioiden

virallisiin totuuksiin, mutta jokainen

toki saa uskoa mihin itse haluaa.

Puolitoista vuotta sitten kirjoitin

Hölkkäri On Webin pääkirjoituksessani,

että emme tiedä kuoliko bin Laden jenkkien

iskussa Abbottabadissa vai jo aikaisemmin,

kuten murhattu Pakistanin

ex-pääministeri Benazir Bhuttokin on

väittänyt. Yhdysvallat kuitenkin on se

taho, joka pystyy uskottavasti julistamaan

bin Ladenin kuolleeksi. Edelleen

olen samaa - epäilevää - mieltä.

Liekö sattumaa, että tämä kirja julkaistiin

Yhdysvalloissa syyskuussa eli sopivasti

presidentin vaalien alla. Ikäänkuin

muistuttamaan, että juuri Barack Obama

sai tämän kaiken aikaan. Mark Owenin

opusta markkinoitiin kohukirjana - ja

tottakai Pentagon ja liittovaltio julkaisua

sopivasti "paheksuivat". Parempaa

markkinapotkua tuskin kukaan voi kirjalleen

toivoa. Kirja meni julkaisuviikollaan

bestsellerien ykköstiloille niin

Yhdysvalloissa kuin Englannissakin.

Bin Laden -aiheen propagandahöttö

saa vielä jatkoa, sillä Oscarinkin voittanut

Kathryn Bigelow ohjaa tappo-operaatiosta

kertovan elokuvan Zero Dark

Thirty. Sen ensi-ilta on Yhdysvalloissa

vielä tämän vuoden puolella.

Kimmo Wiren

Ammattisotilas 6/2012


Jani Tiainen: Suomen

kunniamerkit

Tämä laaja

alan perusteos

julkaistiin jo

pari vuotta sitten,

mutta ansaitsee

yhä tulla esitellyksi.

Alan kirjoja on

Suomessa julkaistu

ennenkin, mutta

tässä ovat erityisenä lisäansiona mm.

erilaiset kurssimerkit ja muistomitalit.

Monet niistäkin ovat hyvin harvinaisia ja

keräilyllisesti haastavia. Merkeistä esitellään

mm. materiaalit, mitat, painot, valmistajat,

myöntömäärät, harvinaisuusarviot

sekä aitouden arvioinnissa auttavat

yksityiskohdat hyvin seikkaperäisesti.

Merkit on ryhmitelty viideksitoista kokonaisuudeksi,

jotka taustoitetaan. Kuvat

ovat laadukkaita ja tekstit ovat myös englanniksi,

koska suomalaistenkin merkkien

keräily on nykyään hyvin kansainvälistä.

SS

Ilkka Remes: Ylösnousemus

Remes onnistuu

taas kytkemään

suomalaiset varsin

uskottavan juonikuvion

avulla suurvaltapolitiikkaan,

tällä kertaa USA:n

ohjuspuolustusjärjestelmään,

Venäjän ydinsukellusveneiden häivetekniikkaan

ja Kiinan intressiin pohjoisiin

raaka-ainevaroihin. Keskiössä on suomalainen

syvänmerensukelluksen huipputekniikka

80-luvulta, jonka viennin

Neuvostoliittoon USA yritti ihan oikeastikin

estää. Mukana juonessa ovat tietysti

tiedustelupalvelut meiltä ja muualta.

Toimintajaksoistaan huolimatta kirja

ei ole vauhdikas toimintajännäri, paremminkin

trilleri. Näyttämöt vaihtuvat taajaan,

mutta lukija pysyy kyydissä. Tällä

teoksella Remes parantaa viime vuosien

tasoaan.

SS

Lukuvinkkejä

Ville Kaarnakari:

Kuolema kolkuttaa

Y likersantti

haki sodan

jälkeen aliupseerin

paikkaa

postikortilla, jossa

luki: Haen paikkaa.

Kaikki mitalit

sodasta on. Sama

mies koputteli talvisodassa käsikranaatilla

vihollisen tankin johtajanluukkua ja sen

avauduttua tipautti paukun sisään. Hän

on Mannerheim-ristin ritari n:o 110 Einar

Schadewitz. Sotaromaaneistaan tunnettu

Ville Kaarnakari piirtää elämäkertakirjassa

kiinnostavan henkilökuvan sotasankarista,

josta sodan jälkeen tuli Kymen

Jääkäripataljoonan arvostettu varusmieskouluttaja.

Eläkkeelle jäätyään sotilasmestari

Schadewitz pestautui satamaan, missä

punahenkiset työmiehet vieroksuivat sotasankaria,

mutta karski mies menestyi sielläkin.

SS

Jouni Sillanmäki:

Voiton vaunut Renault

F.T. Modèle

1917 ja niiden

käyttö Suomessa

Renault oli ensimmäinenmoderni

panssarivaunu

(tst-tila erotettu

moottorista väliseinällä, tykki 360 astetta

pyörivässä tornissa) ja se oli myös

Puolustusvoimiemme ensimmäinen vaunutyyppi.

Kirja on otsikkoaan laajempi.

Siinä käsitellään myös panssaritaktiikan

syntyä, tekniikan kehitystä sekä

Renaultien käyttöä muualla. Talvisotaan

meillä perustettiin kaksi Renaultkomppaniaa,

mutta niillä ei taisteltu.

Saksan vallatessa Ranskaa 1940 Renaultit

kävivät voitokkaan taistelun huoltokolonnaa

vastaan. Algeriassa Renaulteja oli poliisitehtävissä

vielä 50-luvulla. Kirjassa

on runsas ja mielenkiintoinen kuvitus.

SS

Mikko Uola: Petsamo

1939 - 1944

Kirja kertoo oikeastaankaiken

tietämisen arvoisen

otsikkonsa

aiheesta, jopa varsinyksityiskohtaisesti.

Petsamossa

kulminoituivat monen

maan julkiset ja salaiset intressit.

Välirauhan aikana se oli henkireikämme

Jäämeren kautta maailmalle, saksalaisille

se oli suunnitellun Murmanskin valtauksen

tukialue ja monille tärkeä nikkelivaranto.

Kirjan erityinen lisäansio on

ainutlaatuinen kuvitus, josta vastannut

Hannes Hörkkö jäljitti aineistoa Saksaa

myöten. Uolan teksti on asiantuntevaa ja

sen lomassa on varsin runsaasti haastatteluja.

Kirja oikoo Erno Paasilinnan värittyneitä

näkemyksiä, joihin yleisön tietämys

Petsamon vaiheista pitkälti perustuu.

SS

Jarmo Nieminen:

Santahamina - sinivalkoinen

saari

Tekijää voisi

nimittää Mr.

Santahaminaksi,

niin monin tavoin

hän on pitänyt

aihetta esillä.

Nyt on vuorossa

Maanpuolustuskorkeakoulun kustantama

massiivinen Santahaminan historia.

Runsaasti kuvitettu kirja alkaa

vuodesta 1918 ja jatkuu nykyaikaan

asti. Santahaminasta on ollut moneksi.

Se on ollut Ilmavoimien päätukikohta,

ensimmäinen panssarivaruskunta, radiotoiminnan

keskus ja paljon muuta.

Kylmän sodan vuosina se oli keskeinen

osa Helsingin puolustusta it-ohjuksineen.

Sotilastukikohdan ohella Santahamina on

ollut monen kotisaari, eikä pidä sivuuttaa

saaren luontoarvojakaan, joista kirja

myös kertoo luodessaan katseen paikan

tulevaisuuteen.

SS

Ammattisotilas 6/2012 25


LOTTANEN

Pilvistä päätellen tänään

mennään lujaa

Pieni poika oli kuullut maapallon pyörivän, katseli pilviä

ja lausui totuuden. Hän ilmaisi merenkäynnin ojentamalla

kämmenen suorana eteensä sormet jäykkänä: lippukin

oli ihan näin. Meillä se on merkkinä yli kymmenestä metristä

sekunnissa. Tietöistä varoittava liikennemerkki on nimeltään

kipatkaa siihen vaan, kyllä äijät levittää. Älä sinä puutu tähän

sanoi hän äidin hoputtaessa ulos lähdettäessä kengännauhojen

mentyä solmuun omia aikojaan.

Marraskuun toinen viikko toi täällä Upinniemessä taas

muistikuvat vanhoista hyvistä ajoista. Tunsi asuvansa

varuskunnassa. Tykit ampua jyrähtelivät myöhään

yöhön monena iltana. Kaiholla muisteli neukkuaikaa, jolloin

Naissaaren ammunnat saivat ikkunalasit henkäisemään sisään

ja ulos. Nyt ei ole neukkulaa eikä etelärannallakaan ammuta.

Ikkunat on uusittu eivätkä ne enää helähtele.

Lisäksi meillä oli vierailulla kaksi helikopteria. Nekin hyrräsivät

harjoituksia aamusta pitkälle iltaan. Aluksiahan meillä näkee

ja kuulee niin, että niille on jo sokea ja kuuro. Mutta ilmassa

kulkevat hilavitkuttimet ovat ihmeellisiä vekottimia. Sellainen

talon yli pyyhkäistessään vie melkein katon mennessään. Kirjaston

avasin myöhässä, kun unohduin katselemaan meressä

varpaitaan uittavaa helikopteria.

Nyt satoi, oli pimeää. Iltapäivällä ei sodeen lähtiessään muistakaan,

että yhdeksältä on jo pilkkopimeä. Heijastin ei tietenkään

ole mukana. Taskulampusta ei kannata puhuakaan. Kerran

muistin ottaa otsalampun mukaan ja lähdin oikaisemaan metsän

kautta kotiin. Pururadan valaistuksen loputtua, kun pitää löytää

oikea polku kallioiden ja puskien halki, huomasin pattereiden

puuttuvan. Toista kertaa en oikaise ennenkuin sataa lumen maahan.

Tarkoitan pysyvää lunta, joka kuun valossa hohtaa kuin

timantit hangella. Tosin näillä leveysasteilla ei sitä ihmettä tapahdu

ennen kuin meri jäätyy.

26

Täällä korjataan ja rakennetaan vauhdilla. Jossain räjäytetään

kallioita ja lenkillä väistelemme kivilasteilla lastattuja

kuormureita kuin ennen hirviä. Laivaston vanhat

puukasarmit ovat saaneet jo häikäisevät peltikatot, muonituskeskus

on nyt huputettu ja aidattu. Valtavan kokoisia nosturiautoja

risteilee alueella ja betoniautoja vilahtelee tuonne ja takaisin.

Näin iloisen kirjavaa joukkoa en ole nähnyt aikoihin.

Raksamiesten turva-asut ovat hyvin värikkäitä, oranssia ja

pinkkiä. Ihanaa.

Ensi vuonna heinäkuun saapumiserä onkin jo iso, Kirkonmaan

alokkaat tulevat tänne meille. Toivoisin saavani lottovoiton niin

voisimme laajentaa sotilaskotia. 60-luvun tarpeisiin rakennettu

koti alkaa olla äärirajoillaan. Jonot kassoille kiemurtelevat kuin

lähtöselvitysjonot lentokentillä. Taloa on kyllä hoidettu ja uudistettu

mutta seinät ratkeavat kohta liitoksistaan. Mitenkähän

maisemaan istuisi samanlainen elintasosiipi kuin omakotitaloihin

rakennettiin? Onneksi Suomen kauneimman soden ikkunoista

avautuu edelleen upea merinäköala.

Varuskunnassa siis kaikki hyvin. Ei pidä luulla, että minä

olen tyytymätön. Pitäähän kohta kuusikymppisen yhteisön

itseään kohentaa ja uudistaa. Ei saa jäädä tuleen

makaamaan, mennäänpä tuon suon yli että heilahtaa. Olen minä

Linnani lukenut. Mitäpä siitä, jos muutama ihminen suree menettävänsä

työpaikkansa tai joutuvansa siirtymään toisaalle. Sehän

on vain elämää.

Pilvistä päätellen tänään mennään lujaa. Elämä jatkuu, kipatkaa

siihen vaan. Äijät ovat valmiina räjäyttämään, läjittämään ja levittämään.

Käymme edelleen lipunnäyttöllä viirit viivasuorina.

Älä sinä puutu tähän, kyllä minä itse solmuni suoristan.

Ammattisotilas 6/2012


PAREMPAA MAKUA KEITTIÖÖN

www.dieta.fi

YRJÖ PIRILÄ OY

KS Painon väki toivottaa

Hyvää Joulua

Kettukalliontie 9 A, 87100 KAJAANI

Puh. (08) 6134 865 Faksi (08) 6134 847

Ammattisotilas 6/2012 27


OIKEUDELLISET PALVELUT

Aliupseeriliiton jäsenet saavat Asianajotoimisto Lindell

Oy:ltä palvelusasioihin liittyvän oikeudellisen neuvonta- ja

avustamispalvelun ilmaiseksi. Lindellin juristit ovat erikoistuneet

puolustusvoimien erityispiirteisiin ja näin saat heiltä tarvittaessa

parhaan avun.

Mikäli palvelustehtävissäsi tai muutoin tulee sellainen tilanne,

että tarvitset oikeudellista neuvontaa muussa kuin palvelussuhteen

ehtoihin liittyvässä asiassa, voit soittaa suoraan

Lindellin sopimusjuristeille.

Ota yhteyttä juristiin aina silloin kun sinua epäillään palvelusrikoksesta

tai -rikkomuksesta. Olet esimerkiksi ajanut kolarin

puolustusvoimien hallussa olevalla ajoneuvolla, hallussasi

olevaa puolustusvoimien materiaalia on hävinnyt tai olet muutoin

syylliseksi epäiltynä jostain asiasta. Tämän kaltaisissa asioissa

sopimusjuristimme kertovat sinulle oikeutesi sekä toimintatavat

miten menetellä.

Sopimusjuristit palvelevat kaikissa niissä tilanteissa, jolloin

liiton ammatillinen oikeusturva- ja vastuuvakuutus on voimassa.

VASTUU- JA OIKEUSTURVAVAKUUTUS

Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus on voimassa

Pohjoismaissa. Vakuutus on voimassa Euroopan ulkopuolella,

mikäli ne seikat, joihin vakuutustapahtuma perustuu, ovat syntyneet

sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain tarkoittamassa

toiminnassa taikka suomalaisessa sota-aluksessa.

Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus on vakuutusyhtiö

Pohjolassa.

VAPAA-AJAN VAKUUTUKSET

Aliupseeriliiton jäsenmaksuun sisältyvät vapaa-ajan vakuutukset

ovat vakuutusyhtiö IF:ssä. Vapaa-ajan tapaturmavakuutus

on voimassa kaikkialla maailmassa ja sillä on vakuutettu kaikki

alle 68-vuotiaat liiton jäsenet, joiden kotipaikka on Suomessa.

Matkustajavakuutuksen piiriin kuuluvat liiton alle 68-vuotiaat

jäsenet, jotka asuvat vakituisesti Suomessa. Lisäksi vakuutettuja

ovat vakuutetun mukana matkustavat alle 20-vuotiaat

perheenjäsenet. Jäsenetuihin kuuluvat myös matkatavara-, matkavastuu-

ja matkaoikeusturvavakuutus.

Lisätietoa www.aliupseeriliitto.fi /jasenille/jasenedut.

VAPAAEHTOINEN RYHMÄHENKI-

JA TAPATURMAVAKUUTUS

Liiton jäsenet saavat alennusta Vakuutusyhtiö IF:n ryhmähenki-

ja tapaturmavakuutuksesta. Kyseessä on ryhmäetuvakuutus

Ryhmäsampo Priimus, jonka jokainen jäsen voi solmia itse.

Vakuutuksen voivat ottaa Aliupseeriliiton jäsenet ja vakuutukseen

voi liittää jäsenten avio-/avopuolisot sekä lapset. Vakuutus

on voimassa niin kauan kun henkilö on aliupseeriliiton jäsen.

28

Toimisto tiedottaa

JHL:N KOULUTUS

Aliupseeriliiton jäsenten käytössä on JHL:n laaja koulutustarjonta.

Lisätietoa JHL:n koulutustarjonnasta osoitteessa www.

jhl.fi . Lisätietoa sopivista JHL:n koulutustilaisuuksista voi kysyä

liiton toimistosta Lassi Majamaalta tai Mika Oraselta.

POLTTOAINE-ETU TEBOILILTA

Jäsenet saavat jäsenkorttia näyttämällä Teboilin asemilta

alennusta bensiinistä ja dieselistä 2 senttiä/litra sekä 10 % voiteluaineista.

Lisäksi jäsenkorttia näyttämällä saa 5 %:n alennuksen

autokemikaaleista, pesuista ja nestekaasutäytöistä.

Polttoainealennuksen saa kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta

lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia.

Lisätietoja kampanjasta saa Teboilin asiakaspalvelukeskuksesta,

puh. 020 470 0900 tai sähköpostilla asiakaspalvelu@teboil.fi

.

KULTAJOUSEN JÄSENEDUT

Kultajousi tarjoaa Aliupseeriliiton jäsenille merkittävän alennuksen

korkealaatuisista koruista, kelloista ja muista tuotteista.

Alennuksen saat jäsenkorttia näyttämällä. Alennukset ovat

määritellyistä tuoteryhmistä 10-32 %:n suuruisia. Lisätietoja

alennuksista on osoitteessa www.aliupseeriliitto.fi /jasenille/jasenedut.

LOMAKOHDE-EDUT

Aliupseeriliiton jäsenet saavat JHL:n Livohkan lomakeskuksen

majoituspalveluista 50 %:n jäsenalennuksen. Lisätietoja

asiasta liiton kotisivulla.

Varaukset suoraan Livohkan myyntipalvelusta. Näytä kirjautumisen

yhteydessä jäsenkorttisi.

ERIKOISTUNUT AMMATTISOTILAIDEN ASIOIDEN AJAMISEEN

– Palvelus- ja yksityisasioihin liittyvä juridinen neuvonta ja

avustaminen perustuen Aliupseeriliiton ja asianajotoimiston

väliseen sopimukseen.

– Käytettävissä myös liiton jäsenilleen ottama oikeusturvavakuutus.

– Alustavat neuvottelut ja opastus ovat jäsenille maksuttomia.

Toimisto Vesa Mattila Pentti Laiho Olli-Pekka Lindell

02-251 1004 0400-706 615 040-581 4112 0400-826 078

aatsto@lindell.inet.fi www.asianajotoimistolindell.fi

Ammattisotilas 6/2012


VIERUMÄEN MÖKKI

Aliupseeriliiton jäsenillä on käytössään liiton lomaosake

Vierumäellä. Kuuden hengen paritalohuoneiston varaukset tehdään

liiton verkkosivuilla (jasenille/vierumaen_lomaosake).

Jäsenhinnat ovat hyvin edullisia. Jäsenrekisteriin merkityt liiton

ja yhdistysten toimi- ja luottamushenkilöt saavat sesonkiaikojen

ulkopuoliset vuorot erityiseen luottamushenkilöhintaan.

KYMEN CHARTERLINELTÄ VIISU-

MIETUJA

Aliupseeriliiton jäsenet saavat jäsenetuna alennusta Kymen

Charterlinen viisumipalveluista sekä Venäjälle suuntautuvista

junamatkoista ja Pietarin retkistä. Lisätietoa liiton verkkosivuilta

(jäsenille/jäsenedut).

TARKASTA JÄSENMAKSU

TILINAUHASTASI

Jos olet ollut sopimussotilas tai aliupseerin määräaiakaisessa virassa

ja sinut nimitetään vakituiseen aliupseerin virkaan, tarkista

tilinauhastasi, että jäsenmaksun perintä jatkuu normaalisti. On

mahdollista, että Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus

katkaisee jäsenmaksun perinnän virkasuhteen muuttuessa. Jos

jäsenmaksua ei ole peritty, ota yhteyttä liiton toimistoon.

Itsemaksavien jäsenten on itse hoidettava jäsenmaksujen maksaminen.

Väärin perustein maksetut jäsenmaksut laitetaan perintään.

TYÖTTÖMYYSKASSA

JATTK-työttömyyskassa

Pasilanraitio 9 B, 00240 Helsinki

Kassan toimisto neuvoo jäseniä työttömyysturvaan ja vuorotteluvapaakorvaukseen

liittyvissä asioissa ma-to klo 09.00-

11.30 numerossa (09) 720 6820. Sähköpostia voi lähettää osoitteella

asiakaspalvelu@jattk.fi .

TOIMISTON YHTEYSTIEDOT

Aliupseeriliitto ry

Ratamestarinkatu 11, 7.krs

00520 Helsinki

www.aliupseeriliitto.fi

etunimi.sukunimi@aliupseeriliitto.fi tai

palaute@aliupseeriliitto.fi

Puhelinnumerot:

Puheenjohtaja Petteri Leino 040 735 4987

Pääluottamusmies Lassi Majamaa 0299 500 785

Pääluottamusmies Mika Oranen 0299 500 786

Järjestösihteeri Asta Ruuskanen 050 447 1102

Toimistosihteeri Jaana Pakarinen 050 336 4550

Toimisto tiedottaa

Etuuden saajien on mahdollista käyttää sähköistä asiointipalvelua

omilla pankkitunnuksilla (Nordea, Osuuspankki, Sampo Pankki).

Lisätietoja saat myös JATTK:n kotsivuilta www.jattk.fi sekä

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestöjen kotisivuilta www.tyj.fi

ILMOITUKSET PERHE- JA MUISTA

VAPAISTA

Muistathan ilmoittaa liittoon jäädessäsi työttömäksi, äitiys-,

isyys- tai vanhempainlomalle, vuorottelu- tai opintovapaalle

taikka muulle palkattomalle vapaalle.

Lepäävän jäsenen jäsenmaksu on vuonna 2012 7,70 €/

kk. Ilmoituksen voit tehdä Jaana Pakariselle numeroon 050

3364 550 tai osoitteella jaana.pakarinen@aliupseeriliitto.fi .

Ilmoituksen voi tehdä myös liiton verkkosivuilla olevalla lomakkeella.

YHTEYSTIETOJEN MUUTOKSET

Tee osoitteenmuutos liiton toimistoon aina kun muutat. Mikäli

osoitetietosi eivät ole ajan tasalla, lehti, jäsenkalenteri ja muu tärkeä

posti ei tavoita sinua. Osoitteenmuutoksen voit tehdä liiton

kotisivujen palauteviestillä tai sähköpostilla liiton toimistoon.

Ilmoita myös jos työpaikassasi, tehtävänimikkeessäsi tai palvelusarvossasi

tapahtuu muutoksia.

Suosittelemme, että pidät jäsenrekisterissä ensisijaisesti henkilökohtaisia

sähköposti- ja matkapuhelinnumeroita.

OLETKO JÄÄMÄSSÄ ELÄKKEEELLE?

Jos olet jäämässä eläkkeelle ja haluat jäädä Aliupseeriliiton

jäseneksi säilyttäen nykyiset jäsenetusi, liity Aliupseeriliiton

EVP-yhdistykseen täyttämällä liiton verkkosivuilla oleva

Jäsentietojen muutosilmoituslomake.

Selvitä halutessasi nykyisestä yhdistyksestäsi, miten voit jatkaa

toiminnassa mukana eläkkeelle jäämisen jälkeen.

Puolustushaarojen pääluottamusmiehet:

Maavoimien pääluottamusmies

Riku Rissanen 0299 410 732

Ilmavoimien pääluottamusmies

Tomi Malkamäki 0299 291 350

Merivoimien pääluottamusmies

Marit Lammes 0299 304 433

Asianajotoimisto Lindell Oy

Toimisto (02) 2511 004

Asianajaja Vesa Mattila 0400 706 615

VT, asianajaja Olli-Pekka Lindell 0400 826 078

VT, asianajaja Pentti Laiho 040 581 4112

Ammattisotilas 6/2012 29


30

Varaukset liiton mökille

Vierumäen mökillä on vielä vapaita vuoroja 1.2. -

7.6.2013 väliselle ajalle. Varaukset tehdään kirjallisena

liiton verkkosivujen kautta.

Sesonkijaksoilla mökkiä voi varata viikon jaksoissa.

Alkuvuoden sesonkiaikoja ovat 18.2. – 4.3. ja 25.3. –

8.4. Muina aikoina mökki on varattavissa myös 3 ja 4

päivän jaksoiksi.

Viikon jaksot alkavat aina maanantaina, kolmen ja

neljän päivän jaksot maanantaina tai perjantaina.

Liiton jäsenrekisteriin merkityt yhdistysten ja liiton

luottamushenkilöt saavat sesongin ulkopuoliset vuorot

erityiseen luottamushenkilöhintaan.

Vuokran lisäksi peritään liinavaatekorvaus majoittuvien

henkilöiden lukumäärän mukaan.

Vuokra ja liinavaatemaksu laskutetaan ennakkoon.

Varauksen yhteydessä varaajalta peritään 75 euron suuruinen

varausmaksu. Varausmaksua ei palauteta.

Lisätietoja mökin vuokrauksesta osoitteessa www.

aliupseerilitto.fi /jasenille/vierumaen_lomaosake

Aliupseeriliitto ry onnittelee merkkipäivän viettäjiä

75 vuotta

19.12.2012 Turunen Erkki, Vuorela

12.2.2013 Pakarinen Pertti, Kuikka

70 vuotta

30.12.2012 Niskanen Voitto, Kuopio

31.12.2012 Lindgren Esko, Tikkakoski

19.1.2013 Korpimaa Marja-Leena, Kantvik

60 vuotta

28.12.2012 Lakkala Veijo, Sodankylä

13.1.2013 Länkinen Veikko, Tikkakoski

6.2.2013 Ahtosalo Tiina, Kotka

7.2.2013 Leppänen Ilkka, Rovaniemi

Hinnat 2013

Sesonkiviikko 400,-

Sesongin ulkopuolinen viikko 300,-

Kolmen tai neljän päivän vuorot 200,-

Liinavaatemaksu 8,-/henkilö

Liiton ja yhdistysten luottamushenkilöt saavat mökin

erityiseen luottamushenkilöhintaan.

50 vuotta

13.12.2012 Vuoristo Tapani, Turku

14.12.2012 Alanko Pertti, Vehkajärvi

20.12.2012 Silvennoinen Vesa, Rutalahti

2.1.2013 Nissinen Risto, Siilinjärvi

3.1.2013 Oksanen Tapio, Keuruu

8.1.2013 Pietikäinen Urpo, Tampere

16.1.2013 Markko Kirsti, Petäjävesi

23.1.2013 Karsikas Juha, Nivala

2.2.2013 Matilainen Toni, Kotka

6.2.2013 Santala Seppo, Ähtäri

Ammattisotilas 6/2012


Edullisia kuntolomia jäsenille

Aliupseeriliiton jäsenet voivat

hakea edullisia kuntolomia

vuodelle 2013. Lomaviikon

hinta on 125-150/5 päivää.

Hinta sisältää majoituksen

lisäksi täysihoidon ja

liikuntaohjelman.

Lomakohteita on eri puolilla Suomea

kylpylöissä ja muissa liikuntakeskuksissa.

Osa lomista on suunniteltu

koko perheelle.

1.askel -hyvinvointijaksot ovat työikäisille

aikuisille suunnattuja viiden

vuorokauden ohjattuja liikuntalomia.

Niissä keskitytään liikuntaan, painonhallintaan

sekä pysyvään elämäntapojen

muutokseen.

1.askel-jaksoja järjestetään myös perheille,

joilla on mukanaan alle 17-vuotiaita

lapsia. Perheiden hyvinvointijaksoille

osallistujia valittaessa painotetaan

sosiaalisia ja taloudellisia kriteerejä.

Aikuisten hyvinvointijaksoille henkilöitä

valittaessa painotetaan terveydellisiä

kriteerejä.

Aikuisten 1.askel -jakson hinta on 150 €/

Nordea Pankki Suomi Oyj

Kohde (Aikuisten 1askel) Jakso alkaa Jakso päättyy Haku päättyy

Sokos Hotel Bomba 7.7.2013 12.7.2013 8.5.2013

Kunnonpaikka 6.8.2013 11.8.2013 7.6.2013

Kruunupuisto 22.9.2013 27.9.2013 24.7.2013

Hotelli Levitunturi 6.10.2013 11.10.2013 7.8.2013

Hotelli Levitunturi 1.12.2013 6.12.2013 2.10.2013

Kohde (Perheiden 1askel) Jakso alkaa Jakso päättyy Haku päättyy

Vuokatti 17.2.2013 22.2.2013 19.12.2012

Peurunka 14.7.2013 19.7.2013 31.3.2013

henkilö/5 vrk.

Perhejakson hinta aikuisille ja yli 15-vuotiaille

lapsille on 125 €/5 vrk. 6-16-vuotiaiden

lasten hinta on 75 €/5 vrk. Alle 6-vuotiaat

lapset pääsevät ilmaiseksi.

Hintaan sisältyy liikuntaohjelma, ma-

joitus ja täysihoito. Kuntolomia voi hakea

Palkansaajien hyvinvointi ja terveys

ry:n (PHT) verkkosivuilla (www.pht.fi ).

Lisätietoja saa Aliupseeriliiton toimistosta

Jaana Pakariselta (050 336 4550,

jaana.pakarinen@aliupseeriliitto.fi ).

Laitetaan taloutesi

tasapainoon

Miten? Katso nordea.fi/tasapaino

Keskittämällä raha-asiasi Nordeaan saat

hyvät neuvot ja hyvät hinnat. Lisäksi saat

kattavan kokonaiskuvan taloudestasi. Kun

näet taloustilanteesi kokonaisuutena, voit

yhdessä henkilökohtaisen pankkineuvojasi

kanssa saattaa sen oikeaan tasapainoon.

Katso lisää nordea.fi/tasapaino tai soita

0200 3000 (pvm/mpm) ma-su 24h/vrk.

Teemme sen mahdolliseksi

Aleksis Kiven katu 3-5

Järjestöpankki

nordea.fi

Ammattisotilas 6/2012 31


Henki kallis,

vakuutus ei

�����������������������

��������������������

��������������

��������������

���������������

����������

S-ryhmän

Bonusta

�������������������������

���������������������

���������������������

����������������

�������������

�������������

Turvallista

joulua Ifistä!

Keskittäjäalennukset

jopa 15 %

�������������������

������������������������

���������������������������

���������������

����������

Omavastuuetu

palkitsee

�������������������

����������������

�����������������������

�������������������

Vahingon

sattuessa saat

korvauspalvelua,

joka sujuu niin

kuin pitääkin.

M Itella Posti Oy

Itella Green

�������������������������������������

����������������������������������

����������������������������������

��������

More magazines by this user
Similar magazines