Moninaisuus on pysyvä
Moninaisuus on pysyvä ilmiö. ”Ei tule uutta IPAa, vaan laajempi kirjo on tullut jäädäkseen.” Olut on nostanut profiiliaan: sitä suositellaan ruoka juomaksi parhaissa ravintoloissakin. ”Olut on kiilannut itsensä kansa kunnan kaapin päälle”, Jari Tapanainen sanoo. Suomenlinnan Panimon toimitusjohtaja Jari Tapanainen on mainio keskustelukumppani, jos haluat tietää purjehduksesta ja oluesta. Bell Porter Suomenlinnan Panimon panema Tallink Siljan virallinen laivan olut on paahteinen portteri, jonka maussa on aavistus lakritsia. Merellinen portteri sai nimekseen Bell Porter, koska joka laivassa on kello. Laivakello kertoo, mitä laivalla tapahtuu. Lisäksi jokaisen sataman huulilla on kello, äänimajakka, jota aallot kumisuttavat. { 16 – merelle – 2/18 }
Monen maun olut Panimomestari valitsee maltaat useiden lajikkeiden joukosta. Hiiva antaa oluelle tyylin ja sielun. Humalaa käytetään kahdessa eri tarkoituksessa: katkerohumala antaa oluelle katkeran rungon, kun taas aromihumalointi tuo makuun kepeää nostetta oluen kypsyessä tankissa. Mango-IPAa? Vadelma-sour alea? Kookosstoutia? Vain mielikuvitus on rajana, kun oluentekijät kokeilevat uusia makuja. Hedelmät sopivat IPAoluisiin. Tummiin stouteihin ja portereihin saa vaniljan, suklaan ja kahvin aromeita oluen perusraaka-aineita taidokkaasti yhdistelemällä ja käsittelemällä. Suomenlinnan Panimon oluet huokuvat merellistä romantiikkaa. Toimitusjohtaja Jari Tapanaisen mukaan Suomenlinnassa ei kuitenkaan seilata pelkkien mielikuvien varassa. Vankka kokemus oluenteossa ja panostus omaan laboratorioon tekevät pienpanimoiden konkarista laadukkaan oluenvalmistajan. Parasta kotimaisen olutkentän laajenemisessa on moninaisuus. Parikymmentä vuotta sitten, ensimmäisen pienpanimobuumin aikaan syntyi parisenkymmentä panimoa, joista toimii enää osa. Viiden viime vuoden aikana panimoiden määrä on miltei viisinkertaistunut. Perinteisen lager oluen katkeruusarvo on yleensä noin 12–18. IPA oluissa katkeruusarvo on noin 40:stä jopa 100:aan. On mukavaa, että alalla on paljon erilaisia toimijoita ja kaikki tekevät vähän erilaisia oluita. Oluttarjonta on rikasta, jokaiseen makuun löytyy jotakin, sanoo Jari Tapanainen. ”Uuden 5,5 prosentin rajan alle solahtavat kaikki hyvät perustuotteet.” Kokeileva kuluttajakunta oli vielä 10 tai 20 vuotta sitten pieni. – Nyt kaikki puhuvat erilaisista oluista ja pienpanimo-oluista. Jopa lainsäätäjä on herännyt! Vuoden alusta voimaan astunut alkoholilain uudistus toi vipinää panimoille. Kun vähittäiskaupassa myytävän oluen alkoholipitoisuuden rajaa korotettiin 5,5 prosenttiin, oluentekijän työ helpottui. – Uuden 5,5 prosentin rajan alle mahtuu hyvä kattaus, kaikki hyvät perustuotteet solahtavat siihen. Se avasi oluelle mahdollisuuden olla oikean vahvuinen, ja saamme uudistettua myös oman tuotevalikoimamme. Kaikki miedot oluet eivät kuitenkaan katoa, sillä joihinkin oluttyyleihin miedot prosentit sopivat. – Annamme oluiden olla sellaisia kuin ne parhaimmillaan ovat. Lakiuudistuksen myötä keinotekoinen prosenttien vääristely vähenee, Tapanainen summaa. Trendien kärjessä oli vielä hetki sitten IPA. Vieläkö IPA-buumi kantaa? – Laajempi kirjo on tullut jäädäkseen. Suurimman IPA-buumin taituttua nosteessa ovat muun muassa hapanoluet. Vahvimpana trendinä on paluu aitouteen, perusmakuihin. Trendikästä on myös erikoisuudentavoittelu. – Mielikuvitus jyllää oluen panohommissa, kun minkä tahansa syötävän asian mainitsee, joku on jo tunkenut sitä olueen. Toki kokeilut nostavat yleistä mielenkiintoa ja avaavat olutmaailmaa, ei oluen kanssa tarvitse olla haudanvakava. Tapanaisella on vinkki niille, joita oluen maistelu kutkuttelee. – Suosittelen osallistumaan isoihin oluttapahtumiin, joissa on esillä paljon panimoita samaan aikaan. Festivaaleilla pääsee maistelemaan makujen rikkautta, ne ovat paras tapa tutustua olueen! Tapanainen iloitsee, että oluesta on tullut vakavasti otettava ruokajuoma viinin rinnalle. Suomen, Viron ja Ruotsin parhaissa ravintoloissa on usein olutsuositukset menussa. – Nykyään ymmärretään oluen hienous ruokajuomana. Oma laboratorio on laadun tae Suomenlinnan panimo on kokoaan isompi, mitä tulee laaduntarkkailuun. Pitkäjänteisen analytiikan hyöty on, että omista oluista tiedetään kaikki mahdollinen: jokaisesta olut erästä otetaan pari näytettä viikossa valmistumisen aikana. Myös jokaisesta pullotuserästä on näytteet. Spektrofotometrillä analysoidaan kymmeniä oluen ominaisuuksia laboratoriotarkkuudella: kantavierre, alkoholi, katkeropitoisuus eli IBU-arvo, väri, pH ja sameus. Myös uuttera koekeittämötoiminta kerryttää näkemystä ja osaamista. – Meillä on monin kerroin enemmän koekeittoja kuin uusia tuotteita, vain parhaat pääsevät markkinoille, kertoo Jari Tapanainen. { 17 – merelle – 2/18 }
