Läs mera... - Arkistolaitos

arkisto.fi

Läs mera... - Arkistolaitos

ARKISTOLAITOS 2007

Arkivverket 2007


Toimittajat

Redaktörer

Editors

Marie Mäkinen

Kauko Rumpunen

Toimituskunta

Redaktionsråd

Editional board

Christina Forssell

Elisa Orrman

Jarno Linnolahti

Rauno Selin

Juhani Tikkanen

Jorma Vappula

Käännökset

Översättningar

Translation

AAC Noodi Oy

Karin Gref

Ulkoasu

Layout

Mainostoimisto NHL Notkea Hinku Laboratorio Oy

Painaja ja painopaikka

Tryckeri och tryckort

Printed by

Vammalan kirjapaino Oy, Vammala 2008


Arkistolaitos

Kansallisarkiston ja maakunta-arkistojen vuosikertomus

2007

Arkivverket 2007

Årsberättelse för Riksarkivet och landsarkiven

National Archives Service 2007

Annual Report of the National Archives and the Provincial

Archives of Finland


Sisällysluettelo

Innehåll

Contents

6

Arkistolaitos lyhyesti

Arkivverket i korthet

National Archives Services in short

8

Pääjohtajan katsaus

Generaldirektören har ordet

Director General’s Report

13

Asiakirjahallinnon ohjaamiselle kysyntää

Efterfrågan på styrning inom dokumentförvaltningen

17

Yhteistyötä sähköisten aineistojen säilyttämiseksi

Samarbete för att bevara elektroniskt material

19

Keskeistä on asiakirjojen säilyvyys ja käytettävyys

Central verksamhet: att säkerställa att handlingarna

bevaras och är tillgängliga

22

Tietopalveluja kehitettiin -

Vakka-arkistotietokanta täydentyi

Informationstjänsterna utvecklades − arkivdatabasen Vakka kompletterades

4


28

Yksityisarkistoille saatiin strategia

Privatarkiven fick en strategi

30

Toimitilat täyttyvät

Arkivlokalerna fylls

32

Henkilöstö on tyytyväistä

En belåten personal

35

Heraldinen lautakunta

Heraldiska nämnden

36

Suomi, sotavangit ja ihmisluovutukset

1939−1955 -tutkimushanke

Forskningsprojektet Finland, krigsfångar och utlämningar 1939−1955

OMA

VMA

JyMA

MMA

JoMA

37

Arkistolaitoksen piirijako

Arkivverkets distrikter

Districts of the National Archive Service

HMA

TMA

KA

38

Yhteystiedot

Kontaktuppgifter

Contact

Saadut asiakirja- ja mikrofilmilainat

Inlån av handlingar och mikrofilmer

Loans to the National Archives Service

Annetut asiakirja- ja

mikrofilmilainat

Utlån av handlingar och mikrofilmer

Loans from the National Archives Service

40

Asiakirjat Mikrofilmit Yhteensä Asiakirjat Mikrofilmit Yhteensä

Handlingar Mikrofilmer Totalt Handlingar Mikrofilmer Totalt

Documents Microfilms Total Documents Microfilms Total

Tilastot

Statistik

Statistics

2006 2007 ± % 2006 2007 ± % 2006 2007 ± % 2006 2007 ± % 2006 2007 ± % 2006 2007 ± %

KA 375 411 10 5 0 -100 380 411 8 412 336 -18 2 567 2 088 -19 2 979 2 424 -19

TMA 177 157 -11 394 383 -3 571 540 -5 124 99 -20 332 220 -34 456 319 -43

HMA 38 3 -92 148 261 76 186 264 42 145 14 -90 313 245 -22 458 259 -77

MMA 71 54 -24 34 24 -29 105 78 -26 213 188 -12 84 969 76 050 -10 85 182 76 238 -12

JoMA 923 1 290 40 102 99 -3 1 025 1 389 36 43 81 88 154 99 -36 197 180 -9

VMA 47 35 -26 72 26 -64 119 61 -49 15 35 133 183 109 -40 198 144 -38

5

JyMA 470 120 -74 206 224 9 676 344 -49 184 96 -48 135 124 -8 319 220 -45

OMA 201 274 36 148 1 962 1 226 349 2 236 541 290 520 79 293 622 112 583 1 142 49


Arkistolaitos lyhyesti

Arkivverket i korthet

Arkistolaitos on opetusministeriön alainen valtion laitos,

jonka tehtävänä on varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön

kuuluvien asiakirjojen säilyminen ja parantaa

niiden käytettävyyttä. Tehtäviin kuuluu myös oman alan

tutkimus- ja kehittämistoiminta. Arkistolaitos muodostuu Kansallisarkistosta

ja seitsemästä maakunta-arkistosta. Kansallisarkisto on

lisäksi maan heraldinen virasto.

Arkistolaitoksen visiona on olla julkisen sektorin asiakirjahallinnon,

asiakirjojen pitkäaikaisen ja pysyvän säilyttämisen ja asiakirjallisen

kulttuuriperinnön merkittävin asiantuntijaorganisaatio Suomessa

sekä kansallisesti tärkeä tietopalvelulaitos, jonka osaaminen on myös

kansainvälisesti arvostettua.

Arkistolaitoksen arvot ovat avoimuus ja luottamuksellisuus, tasapuolisuus

sekä riippumattomuus.

Arkistolaitoksen strategiset tavoitteet ovat:

• Kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asia

kirjojen säilyvyys ja käytettävyys on turvattu.

• Asiakirjahallinnon ohjeistus on selkeää, asiantuntevaa

ja ajantasaista.

• Verkon kautta tarjotut tietopalvelut ovat keskeinen

osa asiakaspalvelutoimintaa.

• Sähköisten aineistojen vastaanottojärjestelmien

kehittämiseen ja aineistojen pitkäaikaissäilytykseen

on riittävä osaaminen ja riittävät voimavarat.

• Yksityisarkistojen hankintapolitiikka turvaa

laajan, tasapuolisen ja riittävän aineiston saamisen

yhteiskunnan eri toimijoilta ja eri aikakausilta.

• Arkistolaitoksen tilatarve on arvioitu ja rakentamisaikataulu

suunniteltu pitkäjänteisesti vuoteen

2020 saakka.

• Henkilöstö on tehtäviinsä motivoitunutta

ja arkistolaitoksen ammatillinen osaaminen

kaikilla toiminta-alueilla on korkeatasoista.

Arkivverket lyder under undervisningsministeriet och har

till uppgift att säkerställa att handlingar som hör till

det nationella kulturarvet bevaras och att se till att tillgängligheten

till dessa handlingar förbättras. Till uppgifterna

hör även forsknings- och utvecklingsverksamhet inom den

egna branschen. Arkivverket består av Riksarkivet och sju landsarkiv.

Riksarkivet är dessutom landets heraldiska ämbetsverk.

Arkivverkets vision är att vara den mest betydande expertorganisation

inom dokumentförvaltning, långtidsförvaring och varaktig

förvaring av handlingar och bevarande av det dokumentära kulturarvet

inom den offentliga sektorn i Finland. Därtill är arkivverket en

viktig nationell institution för informationsservice, vars kompetens

värdesätts även internationellt.

Arkivverkets värderingar är öppenhet och förtroende samt jämlikhet

och oberoende.

Arkivverkets strategiska mål:

• De handlingar som hör till vårt nationella kulturarv

är i tryggt förvar och tillgängliga.

• Dokumentförvaltningens regelverk är klara,

sakkunnigt uppgjorda och uppdaterade.

• Informationsservice via Internet är en central del

av forskar- och kundservicen.

• Kompetensen och resurserna räcker till för

utvecklingen av system för mottagande och långtidsförvaring

av elektroniskt material.

• Policyn vid förvärvet av enskilda arkiv tryggar

ett brett, jämlikt och tillräckligt utbud av material

från olika aktörer i samhället och från olika tidsperioder.

• Arkivverkets utrymmesbehov beräknas och en

tidsplan för nybyggnation fram till år 2020 tas fram.

• Personalen är motiverad för sina uppgifter och

yrkeskunskapen inom arkivverkets alla verksamhetsfält

står på en hög nivå.

6


The National Archives Service in short

The National Archives Service is subordinated to the

Ministry of Education. Its task is to secure that the

documents belonging to the national heritage are preserved

and to promote research based on them. The National

Archives also guides and studies the records and archives

management. The National Archives Service is composed

of the National Archives as a central board and of seven

Provincial Archives.

The vision of the National Archives Service is to be the

most important expert organisation in Finland on records

management in public sector, long-term and permanent

preservation of documents and documentary cultural

heritage, and a nationally significant information service

institution, whose expertise is internationally esteemed.

The core values of the National Archives Service are

transparency and confidentiality, equality as well as

independence.

The strategic goals of the National Archives Service are:

• Ensure the preservation and usability of documents of

national cultural heritage.

• Ensure that the guidance and supervision of records

management is precise, expert and up-to-date.

• Electronic information services are a central part of

customer service.

• The National Archives Service has sufficient expertise

and resources to develop a system for receiving electronic

material, as well as the long-term preservation of material.

• The acquisition policy of private archives ensures

extensive, equal and sufficient reception of material from

different sectors of society and from different eras.

• The National Archives Service’s need for space has been

assessed and the building schedule planned until 2020.

• The staff is motivated in their tasks and the professional

expertise of the National Archives Service in all areas is of

a high standard.

Arkistolaitoksen organisaatio

Arkivverkets organisation

Organisation of the National Archives Service

Hämeenlinnan

maakunta-arkisto

Tavastehus landsarkiv

The Provincial Archives

of Hämeenlinna

Joensuun

maakunta-arkisto

Joensuu landsarkiv

The Provincial Archives

of Joensuu

Jyväskylän

maakunta-arkisto

Jyväskylä landsarkiv

The Provincial Archives

of Jyväskylä

Mikkelin

maakunta-arkisto

S:t Michels landsarkiv

The Provincial Archives

of Mikkeli

Oulun

maakunta-arkisto

Uleåborgs landsarkiv

The Provincial Archives

of Oulu

Turun

maakunta-arkisto

Åbo landsarkiv

The Provincial Archives

of Turku

Vaasan

maakunta-arkisto

Vasa landsarkiv

The Provincial Archives

of Vaasa

7


PÄÄJOHTAJAN

KATSAUS

Generaldirektören har ordet

Jussi Nuorteva

Joulukuun 6. päivänä 2007 julkaistiin

arkistolaitoksen miljoonas

digitoitu asiakirja, Suomen

90 vuotta aikaisemmin allekirjoitettu

itsenäisyysjulistus.

Sähköisten tietopalveluiden kysyntä on viime vuosina lisääntynyt

voimakkaasti Suomessa. Tarjonta ei kuitenkaan ole

pystynyt tyydyttämään tätä kasvavaa kysyntää. Arkistolaitoksen

asiakkaista erityisesti sukututkijat haluavat käyttää

keskeisiä tietoaineistoja digitaalisesti kotitietokoneistaan. Tämä on

hyvin kohtuullinen toivomus, asuuhan sukututkijoista vain osa paikkakunnilla,

joilla he voivat helposti käyttää arkistojen tarjoamia palveluita.

Monet harrastavat sukututkimusta vapaa-aikanaan. Silloin

mahdollisuudet käyttää arkistojen tai kirjastojen palveluita ovat entistä

rajoitetumpia.

Sukututkimuksen keskeinen verkossa oleva lähdeaineisto on Suomen

Sukututkimusseuran ylläpitämä seurakuntien historiakirjojen HisKitietokanta.

Se on hyvin toimiva, mutta käyttäjät tarvitsevat kipeästi

sen rinnalle digitoituja alkuperäisaineistoja. Näiden aineistojen tuottamisessa

vastuu on ennen muuta arkistolaitoksella.

Arkistolaitoksen digitointitoiminta on viime vuosina voimakkaasti

lisääntynyt. Joulukuun 6. päivänä 2007 julkaistiin arkistolaitoksen

miljoonas digitoitu asiakirja, Suomen 90 vuotta aikaisemmin allekirjoitettu

itsenäisyysjulistus. Digitointiin käytettävissä olevat voimavarat

ovat silti hyvin pienet verrattuna muihin Pohjoismaihin. Kärkimaa

digitoinnissa on Ruotsi. Pelkästään sen arkistolaitos, Riksarkivet,

digitoi noin 20 miljoonaa kuvausyksikköä vuodessa. Suomen arkistolaitoksen

useiden vuosien aikana digitoima aineisto ei siis vastaa

edes Ruotsin Riksarkivetin yhden kuukauden tuotosta.

Under de senaste åren har efterfrågan på elektroniska

tjänster ökat starkt i Finland. Utbudet har dock inte

kunnat tillgodose denna ökande efterfrågan. Av arkivverkets

kunder är det i synnerhet släktforskarna som

på sina hemdatorer vill använda det centrala informationsmaterialet

i digitalt format. Detta är ett ytterst rimligt önskemål, eftersom endast

en del av släktforskarna bor på orter där de enkelt kan använda

de tjänster som arkiven erbjuder. Många utövar släktforskning på

fritiden och då har man allt mer begränsade möjligheter att använda

arkivens eller bibliotekens tjänster.

Det centrala källmaterialet för släktforskning på Internet är HisKidatabasen

över församlingarnas historieböcker, som upprätthålls av

Genealogiska Samfundet i Finland. Databasen fungerar väl, men användarna

har ett stort behov av digitalt originalmaterial vid sidan

av den. Ansvaret för produktionen av detta material vilar främst på

arkivverket.

Under de senaste åren har arkivverkets digitaliseringsverksamhet ökat

starkt. Den 6 december 2007 offentliggjordes arkivverkets miljonte

digitaliserade handling, dvs. Finlands självständighetsförklaring, som

undertecknades 90 år tidigare. De resurser, som har avsatts för digitaliseringen,

är dock väldigt små jämfört med de övriga nordiska

länderna. Det ledande landet i digitaliseringen är Sverige. Enbart

det svenska Riksarkivet digitaliserar cirka 20 miljoner bildenheter

årligen. Det material som det finländska arkivverket har digitaliserat

8


Euroopan unioni on vuodesta 2006 lähtien pyrkinyt panostamaan

voimakkaasti arkistoissa, kirjastoissa ja museoissa olevien aineistojen

digitointiin. Tavoitteena on saada kokoelmiin sisältyvä mittava tieto

hyödyntämään paremmin kulttuurintuotantoa ja laajentamaan kulttuurista

ymmärrystämme. Euroopan unioni näkee tämän keskeiseksi

kilpailuvaltiksi − eihän tietoyhteiskuntaa voi olla ilman tietoa.

EU:n komission tukeman Europeanan eli Euroopan digitaalinen

kirjasto -hankkeen tavoitteena on saattaa yhteinen eurooppalainen

kulttuuriperintö mahdollisimman laajasti kaikkien käytettäväksi

internetin välityksellä. Tämä tavoite velvoittaa unionin jäsenmaita

panostamaan nykyistä enemmän kansallisten kulttuuriaineistojensa

digitointiin. Euroopan unionin rahoituksella voidaan tukea vain

hankkeita, jotka tuottavat eurooppalaista lisäarvoa. Opetusministeriö

osoitti vuonna 2007 Museovirastolle noin kaksi miljoonaa euroa ja

Kansalliskirjastolle 1,8 miljoonaa euroa digitoinnin tehostamiseen.

Arkistoaineistojen digitointiin lisäpanostusta ei osoitettu.

Arkistolaitoksessa vuoden 2007 alussa toteutettu organisaatiouudistus

pyrkii vastaamaan ennen muuta sähköisten tietopalveluiden haasteisiin.

Digitointi on yksi osa kokonaisuutta, toinen on sähköisten

aineistojen pitkäaikaissäilytys ja kolmas perinteisten paperiaineistojen

käytettävyyden lisääminen. Sähköisten aineistojen pitkäaikaissäilytyksen

haasteet ovat suuret sekä Suomessa että kansainvälisesti. Ne

edellyttävät suuria ja pitkäjänteisiä panostuksia ja kansallisen tiedonhallinta-arkkitehtuurin

kehittämistä. Tähän työhön arkistolaitoksella

on erinomaiset edellytykset. Kansallisarkisto ja maakunta-arkistot

vastaavat jo nyt asiakirjahallinnon peruskoulutuksesta julkisella sektorilla.

Ne valvovat viranomaisten arkistotointa ja suorittavat tarkastuksia

sekä valtio- että kuntasektorin laitoksissa.

Ennen muuta arkistolaitos tekee

päätökset siitä, mitä aineistoja säilytetään

pysyvästi viranomaisten ja tutkimuksen

käyttöön.

Paperimuotoisen aineiston hallinnassa arkistolaitoksen

keskeinen väline on Vakkakokoelmatietokanta.

Opetusministeriön

ja arkistolaitoksen välisissä tulossopimuksissa

Vakka-projekti toteutettiin

kärkihankkeena vuosina 1997−2007.

Sen ansiosta asiakkailla on verkon kautta

mahdollisuus saada tietoja eri arkistonmuodostajien

Kansallisarkistoon ja maakunta-arkistoihin

luovuttamista arkistoista.

Tarkoitus on kehittää Vakka-arkistotie-

Jussi Nuorteva

tokantaa siten, että se mahdollistaa myös

aineistojen tilaamisen sähköisesti. Silloin se helpottaa merkittävällä

tavalla etenkin etäämpää saapuvien asiakkaiden työskentelyä.

Arkistolaitos on sitoutunut omalta osaltaan edistämään Europeanahanketta.

Toteuttaminen edellyttää strategisia valintoja. Jotta digitointiin

ja sähköisessä toimintaympäristössä tapahtuvaan tietopalveluun

voidaan panostaa, tulee muista toiminnoista tinkiä. Pitkällä

aikavälillä panostus koituu asiakkaiden hyödyksi. Sähköisten aineistojen

käytössä on muutamassa vuodessa tapahtunut jo todellinen

vallankumous. Sen ovat aiheuttaneet asiakkaiden käyttötottumusten

muutokset, eivät viranomaisten toimenpiteet.

under flera år motsvarar alltså inte ens det svenska Riksarkivets månadsproduktion.

Sedan år 2006 har Europeiska unionen strävat efter att göra stora

satsningar på digitaliseringen av det material som finns i arkiven,

biblioteken och museerna. Målet är att få den omfattande information

som ingår i samlingarna att på ett bättre sätt gagna den kulturella

produktionen och att utöka vår kulturella förståelse. Europeiska

unionen anser att detta är en central konkurrensfördel − informationssamhället

kan ju inte finnas utan information.

Målet med projektet Europeana, dvs. det europeiska digitala biblioteket

som stöds av Europeiska kommissionen, är att införa det gemensamma

europeiska kulturarvet i så stor omfattning som möjligt

på Internet så att alla kan använda det. Detta mål förpliktar medlemsländerna

inom unionen att göra ännu större satsningar på digitaliseringen

av det nationella kulturmaterialet. Endast sådana projekt

som ger europeiskt mervärde kan stödjas med Europeiska unionens

finansiering. År 2007 avsatte undervisningsministeriet cirka 2 miljoner

euro till Museiverket och 1,8 miljoner euro till Nationalbiblioteket

för effektivering av digitaliseringen. Satsningar på digitaliseringen

av arkivmaterialet avsattes inte.

I användningen av elektroniskt

material har det

under några år redan skett

en verklig revolution.

Syftet med omorganiseringen, som genomfördes i arkivverket i början

av år 2007, är att först och främst svara på de utmaningar som

de elektroniska informationstjänsterna står inför. En del av helheten

är digitalisering, den andra delen är långvarig förvaring av det elektroniska

materialet och den tredje är förbättringen av tillgången till

material i traditionell pappersform. Utmaningarna för den långvariga

förvaringen av det elektroniska materialet är stora både i Finland

och internationellt sett. De förutsätter stora och långvariga insatser

och utveckling av den nationella arkitekturen för informationshantering.

För detta arbete har arkivverket utmärkta förutsättningar. Riksarkivet

och landsarkiven ansvarar redan nu för grundutbildningen

i dokumentförvaltning inom den offentliga sektorn. De övervakar

myndigheternas arkivfunktion och gör inspektioner såväl hos statliga

organisationer som hos organisationer inom den kommunala sektorn.

Arkivverket fattar först och främst beslut om vilket material

som förvaras varaktigt för myndigheternas bruk och för forskningsändamål.

9


Det centrala verktyget för hanteringen av materialet i pappersform är

arkivdatabasen Vakka. I resultatavtalen mellan undervisningsministeriet

och arkivverket genomfördes projektet Vakka som spetsprojekt

åren 1997−2007. Tack vare projektet har kunderna möjlighet att

via Internet få information om de arkiv som olika arkivbildare har

överlämnat till Riksarkivet och landsarkiven. Avsikten är att utveckla

arkivdatabasen Vakka på så sätt att det är möjligt att även beställa

material på elektronisk väg. Detta underlättar arbetet betydligt speciellt

för de kunder som kommer längre ifrån.

Arkivverket har förbundit sig att främja projektet Europeana. Genomförandet

förutsätter strategiska val. För att kunna satsa på digitaliseringen

och de informationstjänster som sker i en elektronisk

verksamhetsmiljö måste man göra avkall på de övriga verksamheterna.

På lång sikt gagnar denna satsning kunderna. I användningen av

elektroniskt material har det under några år redan skett en verklig

revolution. Detta beror på förändringarna i kundernas användningssätt,

inte på myndighetsåtgärderna.

10


Director General’s Report

Jussi Nuorteva

Demand for electronic information services has increased

sharply in Finland in recent years. But supply has not been

able to meet this growing demand. Among the customers of

the National Archives Service, people carrying out genealogical

research in particular want to access the key data materials

digitally from their home personal computers. This is a very

reasonable wish; after all, only some genealogists live in localities

where they have easy access to the services provided by

archives. Many people carry out genealogical research in their

free time. Their opportunities to access the services of archives

and libraries are increasingly limited.

The most important source of genealogical material on the

Internet is the HisKi database of church records of parishes

maintained by the Genealogical Society of Finland. It works

well, but users also have a great need for digitised versions of

the original source material. The National

Archives Service has the main responsibility

for producing this material.

The National Archives Service has sharply

increased its digitisation operations in recent

years. On 6 December 2007, the National

Archives Service published its one millionth

digitised document, Finland’s declaration of

independence, signed 90 years earlier. Nevertheless,

the resources available for digitisation

are very small compared with other Nordic

countries. Sweden leads the Nordic countries

in digitisation. The National Archives of

Sweden, Riksarkivet, alone digitises about 20 million digital

images per year. So the material digitised by the National

Archives Service of Finland over a period of several years is

less than the material digitised by the National Archives of

Sweden in one month.

Since 2006, the European Union has invested heavily in the

digitisation of material in archives, libraries and museums.

The objective is to enable cultural production to utilise the

large amount of information in the collections better and to

increase our cultural understanding. The European Union sees

this as a key competitiveness factor − after all, there can be no

information society without information.

The key objective of Europeana, the European Digital

Library supported by the European Commission, is to make

this common European cultural heritage available to everyone

as widely as possible through the Internet. The achievement

of this objective requires that Member States invest more in

the digitisation of their national cultural material. European

The National Archives

Service is committed to

the furthering of the

Europeana project. Its

implementation will

require strategic choices.

To invest in digitisation

and information

services operating in an

electronic environment,

savings must be made

in other operations.

Union funding can only be used to aid projects that produce

European added value. In 2007, the Ministry of Education

allocated about two million euros to the National Board of

Antiquities and 1.8 million euros to the National Library of

Finland to support their digitisation activities. There were no

increased appropriations for the digitisation of archival material.

The organisational reform carried out at the National

Archives Service at the beginning of 2007 aims to respond to

the challenges of electronic information services in particular.

Digitisation is one part of the whole. The long-term storage

of electronic material is another, and increasing the usability of

traditional paper material is a third part. The challenges posed

by the long-term storage of electronic material are great, both

in Finland and internationally. They require major long-term

investments and the development of the national information

management architecture. The National

Archives Service has excellent resources to carry

out this work. The National Archives and the

Provincial Archives already carry out basic

training in records management in the public

sector. They supervise the archiving activities

of the authorities and carry out audits in the

institutions of both the state and municipal

sectors. Above all, the National Archives

Service decides what materials are to be preserved

permanently for the use of the authorities

and research.

The Vakka database for collections is the main

tool used by the National Archives Service to manage material

in paper form. In the performance agreements between the

Ministry of Education and the National Archives Service, the

Vakka project was implemented as a spearhead project. Vakka

enables customers to access information via the Internet from

archives transferred to the National Archives and the Provincial

Archives by various records creators. The objective is to develop

the Vakka database of archives so that it will also allow material

to be ordered electronically. This will significantly ease the work

of customers arriving from far away in particular.

The National Archives Service is committed to the furthering

of the Europeana project. Its implementation will require

strategic choices. To invest in digitisation and information

services operating in an electronic environment, savings must be

made in other operations. In the long term, the investments will

benefit customers. Over the last few years, there has been a real

revolution in the use of electronic material. This is the result

of changes in the practices of customers, not the actions of

authorities.

11


Kansallisarkisto järjesti arkistolaitoksen sisäisen tarkastustoiminnan

koulutus- ja suunnittelupäivän, johon osallistui lähes 40 virkamiestä.

Tilaisuudessa rakennettiin yhteistyötä laitoksen tarkastajien välille ja

tuotettiin tarkastusta tukevaa aineistoa. Arkistolaitoksen tarkastajat

tekivät vuoden aikana yhteistarkastuksia sisäasianministeriön polii-

Asiakirjahallinnon

kysyntää

ohjaamiselle

Efterfrågan på styrning inom dokumentförvaltningen

Arkistotointa tarkastettiin sata kertaa

Arkistolaitoksen tarkastustoiminnan tärkeimpänä tavoitteena on

viranomaisten tukeminen asiakirjahallinnon ja arkistotoimen tehtävissä.

2007 uudistettiin laitoksen tarkastustoiminnan sisäinen ohje,

jonka tavoitteena on parantaa laitoksen virkamiesten valmiuksia.

Toiminta noudatti laitoksen tarkastussuunnitelmaa. Hallinnonalakohtaisten

tarkastusten tavoitteena on antaa virastoille ja laitoksille

entistä asiantuntevampaa tukea sekä varmistaa, että arkistolaitoksen

norminanto ja ohjaustoiminta saavuttaa kaikki hallinnonalan eri organisaatiot.

Arkistolaitoksen yksiköt tekivät vuoden aikana eri puolilla

maata yhteensä miltei sata tarkastusta.

Arkistolaitoksen kotisivuille uudistettiin tarkastustoimintaa esittelevä

osuus. Tarkastustoiminnan esittelyn tarkoituksena on antaa taustatietoja

ja auttaa yksittäistä virastoa valmistautumaan asiakirjahallinnon

ja arkistotoimen tarkastukseen.

Arkistolaitos laati syksyn aikana tarkastuksen sektorisuunnitelman

vuodelle 2008. Sektorisuunnitelmilla yhtenäistetään ja selkeytetään

laitoksen keskeisiä asiakirjahallinnollisia prosesseja ja niihin liittyvää

resurssien käyttöä.

Hundra inspektioner av arkivfunktionen

Det viktigaste målet för arkivverkets tillsynsverksamhet är att stöda

myndigheternas dokumentförvaltning och arkivfunktion. År 2007

förnyades de interna instruktionerna för arkivverkets tillsynsverksamhet

med målet att förbättra färdigheterna för verkets tjänstemän.

Verksamheten följde arkivverkets tillsynsplan. Målet med förvaltningsområdesspecifika

inspektioner är att ge ämbetsverken och

inrättningarna mer sakkunnigt stöd än tidigare och att säkerställa

att arkivverkets normgivning och styrverksamhet når alla de olika

organisationerna inom förvaltningsområdet. Under året genomförde

arkivverkets enheter sammanlagt närmare hundra inspektioner i

olika delar av landet.

På arkivverkets webbplats förnyades avsnittet som presenterar tillsynsverksamheten.

Syftet med presentationen av tillsynsverksamheten

är att ge bakgrundsinformation och att hjälpa de enskilda ämbetsverken

att förbereda sig för inspektionen av dokumentförvaltningen

och arkivfunktionen.

På hösten gjorde arkivverket upp en sektorplan för tillsynen år

2008. Genom sektorplanerna förenhetligas och förtydligas arkivverkets

centrala processer för dokumentförvaltning och användningen

av resurserna i anknytning till dessa.

Riksarkivet arrangerade en utbildnings- och planeringsdag för arkivverkets

interna tillsynsverksamhet, i vilken närmare 40 tjänstemän

deltog. Under evenemanget skapades samarbete mellan arkivverkets

13


siosaston ja rajavartiolaitoksen esikunnan kanssa. Valtionhallinnon

tarkastajat ry:n kanssa avattiin yhteistyö.

Seulonta

Vaikka seulontapäätösten määrälliset tavoitteet

arkistolaitoksessa ylitettiinkin,

ovat päätösten valmisteluajat yhä liian

pitkiä, mikä johtuu vireille tulleiden asioiden

suuresta määrästä. Arkistolaitos

otti 2007 käyttöön seulonnan, koulutuksen

ja tarkastusten sektorisuunnitelmat,

joiden on tarkoitus tehostaa resurssien

käyttöä.

Seulontapäätöksiä ja -esityksiä on valmisteltu

sektorisuunnitelman mukaan eri

maakunta-arkistoissa.

inspektörer, och material som stöder tillsynsverksamheten producerades.

Under året genomförde arkivverkets inspektörer gemensamma

inspektioner tillsammans med inrikesministeriets polisavdelning och

staben för Gränsbevakningsväsendet. Samarbetet med Valtionhallinnon

tarkastajat ry inleddes.

Till Riksarkivet överfördes

19 arkiv. Totalvolymen

för det levererade materialet

är 1 662 hyllmeter.

Asiakirjojen siirrot

Siirtovelvollisia on perehdytetty Kansallisarkiston

arkistosiirtojen uuteen toimintamalliin. Siirtojen ohjaus

ja valmistelu toteutetaan uuden toimintamallin mukaisesti tiiviissä

yhteistyössä luovutusvelvollisten kanssa. Saadut kokemukset ovat olleet

myönteisiä.

Kansallisarkistoon tehtiin 19 arkistosiirtoa. Siirretyn aineiston kokonaismäärä

on 1662 hyllymetriä. Siirtosuunnitelma edellytti viiden luovuttajaorganisaation

ja 1500 hyllymetrin siirtämistä ja siis toteutui.

Valtioneuvoston arkiston ja Sota-arkiston liittäminen Kansallisarkistoon

vaati paljon valmisteluja.

Kansallisarkistoon 2008−2010 tehtävien siirtojen suunnitelmat

valmistuivat. Organisaatiot ja aineistomäärät on arvioitu karkeasti.

Suunnitelman toteutuminen edellyttää kuitenkin neuvotteluja ja yhteistyötä

sekä eräitä tarkentavia jatkoselvityksiä.

Siirtojen toimintaprosessi on määritelty ja otettu käyttöön konkreettisessa

siirtojen ohjauksessa. Henkilökunta on saanut koulutusta

siirtojen tavoitteista ja käytännön ohjauksesta. Tilanhallintaa on kehitetty

ja tilankäytön yleiset periaatteet määritelty.

Turun maakunta-arkistoon tehtiin 20 virka-arkistosiirtoa. Oulussa

arkistosiirtoja vastaanotettiin ennakoitu, varsin suppea määrä.

Mikkelissä vastaanotettujen virka-arkistojen määrä kaksinkertaistui.

Hämeenlinnassa laajoja virka-arkistosiirtoja ei kyetty enää ottamaan

vastaan maakunta-arkiston tilojen täytyttyä.

Koulutus

Ammatillisen osaamisen kehittämiseksi arkistolaitoksen henkilöstöllä

on mahdollisuus osallistua kaikkiin laitoksen järjestämiin koulutustilaisuuksiin.

Arkistolaitoksen strategian mukainen vuotuinen

koulutusohjelma ja tutkintotoiminta tarjoaa mahdollisuuden kumulatiiviseen

ja jatkuvaan kouluttautumiseen. Viime vuosina keskeisellä

sijalla on ollut sähköistä asiakirjahallintoa tukeva koulutus. Koulu-

Gallring

Även om arkivverket överskred de kvantitativa målen för gallringsbesluten

är beredningstiderna för besluten fortfarande för långa,

vilket beror på det stora antalet anhängiggjorda ärenden. År 2007

införde arkivverket sektorplaner för gallring, utbildning och tillsyn i

syfte att effektivera användningen av resurserna.

Gallringsbeslut och -framställningar har beretts av de olika landsarkiven

i enlighet med sektorplanen.

Överföring av handlingar

Överföringsskyldiga myndigheter har introducerats i Riksarkivets

nya verksamhetsmodell för arkivleveranser. Styrningen av leveranserna

och förberedelserna för dessa genomförs i enlighet med den nya

verksamhetsmodellen i intensivt samarbete med de överföringsskyldiga.

Erfarenheterna har varit positiva.

Till Riksarkivet överfördes 19 arkiv. Totalvolymen för det levererade

materialet är 1 662 hyllmeter. I överföringsplanen uppställdes som

mål att motta material av fem överlåtarorganisationer och sammanlagt

1 500 hyllmeter, vilket alltså genomfördes.

Fusioneringen av statsrådets arkiv och Krigsarkivet med Riksarkivet

krävde omfattande förberedelser.

Planerna för de överföringar till Riksarkivet som kommer att genomföras

åren 2008−2010 färdigställdes. Beräkningarna gällande

organisationer och materialvolymer är grova. Förutsättningen för

verkställandet av planen är dock att man för förhandlingar och samarbetar

samt gör vissa preciserande fortsatta utredningar.

Verksamhetsprocessen för överföringar har fastställts och införts

i den konkreta styrningen av överföringarna. Personalen har fått

utbildning i målsättningen för överföringarna och i den praktiska

14


tustarjonta on mahdollisimman monipuolista, ja sitä toteutetaan yhdessä

sidosryhmien ja kumppanien kanssa.

Arkistolaitoksen antamaa koulutusta arvioidaan säännöllisesti.

Koulutuksen suunnittelussa kiinnitetään huomiota uuden tiedon

välittymiseen tasa-arvoisesti arkistolaitoksen kaikkiin piireihin.

Uudet työntekijät ja harjoittelijat perehdytetään arkistolaitoksen

toimintaan tutustumisohjelman avulla. Henkilöstön tehtävät ovat

monipuolisia ja tarjoavat itsessään mahdollisuuden jatkuvaan uuden

oppimiseen.

Hämeenlinnan maakunta-arkistossa asiakirjahallinnon ja arkistotoimen

ohjaus painottui koulutukseen ja neuvontaan. Kahdeksaan koulutustilaisuuteen

osallistui yli 230 henkilöä. Koulutustarjontaa kehitettiin

viimeisimpien trendien mukaan soveltamalla mm. EURBICA:n

koulutustyöryhmän ongelmakeskeistä näkökulmaa. Oulussa suurimmalta

osaltaan koulutussuunnitelman mukaisia luentotunteja kertyi

noin 70. Joensuussa maakunta-arkisto järjesti asiakirjahallinnon ja

arkistotoimen peruskurssin ja lyhytkurssin sekä viisi teemapäivää.

Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos tilasi maakuntaarkistolta

asiakirjahallinnon ja arkistotoimen peruskurssin, jolle

osallistui 22 opiskelijaa. Arkistonhoitotutkintoja valmistui seitsemän.

Mikkelissä sähköisen asianhallinnan teemapäivä veti yli 40 osanottajaa.

Koulutusohjelmasta jouduttiin peruuttamaan yksi kurssi

osanottajapulan vuoksi.

Arkistolaitos otti 2007

käyttöön seulonnan, koulutuksen

ja tarkastusten

sektorisuunnitelmat, joiden

on tarkoitus tehostaa

resurssien käyttöä.

Turussa koulutusta annettiin yhteensä 108 tuntia. Asiakirjahallinnon

koulutusohjelma totetutettiin yhteistyössä Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen

ja Kansallisarkiston kanssa. Samojen yhteistyötahojen

kanssa saatettiin päätökseen edellisenä vuonna käynnistetty

asiakirjahallinnon asiantuntijaohjelma.

Sukututkijat ovat arkistolaitoksen suuri asiakasryhmä. Siksi Turussa

järjestettiin kaksi sukututkimuskurssia. Jyväskylässä järjestettiin

vanhojen käsialojen kurssi ja yhteistyössä kansalaisopiston kanssa

sukututkimuksen jatkokurssi. Asiakkaita koulutettiin myös Vakkaarkistotietokannan

käyttöön. Mikkelin maakunta-arkisto jakoi arkistotietoutta

valtakunnallisilla sukututkimuspäivillä.

styrningen. Lokalhanteringen har utvecklats och de allmänna principerna

för användningen av lokalerna har fastställts.

Till Åbo landsarkiv överfördes 20 myndighetsarkiv. I Uleåborg

mottogs ett förutsett och ganska begränsat antal arkiv. I S:t Michel

fördubblades antalet mottagna myndighetsarkiv. I Tavastehus kunde

omfattande överföringar av myndighetsarkiv inte längre tas emot,

eftersom landsarkivet inte hade lediga utrymmen för dessa.

Utbildning

Arkivverkets personal ges möjlighet att i syfte att utveckla sin yrkeskunskap

delta i alla kurser som arkivverket ordnar. Enligt arkivverkets

strategi skall det årliga utbildningsprogrammet och examensverksamheten

erbjuda möjligheter till en kumulativ och fortgående

utveckling av kompetensen. Under de senaste åren har tyngdpunkten

legat på utbildning som stöder elektronisk dokumenthantering. Utbudet

av kurser är så mångsidigt som möjligt och kurserna genomförs

i samarbete med intressentgrupper och samarbetspartner inom

utbildningsverksamheten.

Den utbildning som arkivverket erbjuder utvärderas kontinuerligt. I

planeringen av utbildningen fäster man uppmärksamhet vid att ny

information förmedlas jämlikt inom alla verksamhetsområden för

arkivverkets enheter. Nyanställda och praktikanter orienteras i arkivverkets

verksamhet genom introduktionsprogram. Personalens uppgifter

är mångsidiga och erbjuder i sig möjligheter till kontinuerlig

inlärning.

I styrningen av dokumentförvaltningen och

arkivfunktionen i Tavastehus landsarkiv

fokuserade man på utbildning och rådgivning.

I de åtta utbildningsevenemangen

deltog fler än 230 personer. Utbildningsutbudet

utvecklades i enlighet med de senaste

trenderna genom att man bl.a. tillämpade

EURBICA-utbildningsarbetsgruppens

problemcentrerade synvinkel. I Uleåborg

arrangerades omkring 70 föreläsningstimmar

som till största delen följde utbildningsplanen.

Joensuu landsarkiv arrangerade

en grundkurs och en kort kurs i dokumentförvaltning

och arkivfunktion samt

fem temadagar.

Institutionen för historia och etnologi

vid Jyväskylä universitet beställde en grundkurs i dokumentförvaltning

och arkivfunktion av landsarkivet i Jyväskylä.

I kursen deltog 22 studenter. Sju arkivvårdsexamina avlades.

I S:t Michel arrangerades en temadag i elektronisk dokumentförvaltning,

som hade fler än 40 deltagare. En kurs i utbildningsprogrammet

fick ställas in på grund av brist på deltagare.

I Åbo arrangerades totalt 108 utbildningstimmar. Utbildningsprogrammet

för dokumentförvaltning genomfördes i samarbete med

Åbo universitets fortbildningscentral och Riksarkivet. Tillsammans

med dessa samarbetspartner slutfördes expertprogrammet för dokumentförvaltning,

som inleddes år 2006.

15


Neuvonnan tarve kasvoi

Oulussa asiantuntijatehtäviä, koulutusta ja tarkastuksia kertyi ennakoidusti.

Myös Vaasassa saavutettiin asiakirjahallinnon kehittämiselle

ja ohjaukselle asetetut määrälliset tavoitteet.

Turussa kysyntä oli odotettua vilkkaampaa erityisesti kuntasektorilla,

mikä johtunee useista kuntaliitoshankkeista. Maksullista konsulttiapua

annettiin kahdeksalle kunnalle tai kuntayhtymälle. Hämeenlinnassa

neuvontaa annettiin selvästi aikaisempia vuosia enemmän.

Turun yliopiston ja Åbo Akademin historian oppiaineiden ensimmäiset

arkistolinjan opiskelijat olivat kesällä maakunta-arkistossa

korkeakouluharjoittelijoina. Maakunta-arkisto vastaa arkistolinjan

yhdestä opetusmoduulista. Kokemukset arkistolinjasta ovat erittäin

myönteisiä.

Oulun maakunta-arkisto päivitti Kotiseutuarkisto-oppaan ja sillä oli

edustaja Arkistot aarteiksi -EU-hankkeen ohjausryhmässä valmistelemassa

kotiseutuarkistoille suunnattua Arvi-tietokantaa.

Släktforskarna är en stor kundgrupp för arkivverket, och därför arrangerades

två kurser i släktforskning i Åbo. I Jyväskylä arrangerades

en kurs i gamla handstilar och en fortsättningskurs i släktforskning i

samarbete med medborgarinstitutet. Kunderna fick också utbildning

i användningen av arkivdatabasen Vakka. S:t Michels landsarkiv gav

arkivinformation under de riksomfattande släktforskningsdagarna.

Ökat behov av rådgivning

I Uleåborg genomfördes expertuppgifter, utbildning och inspektioner

som planerat. Även i Vasa uppnåddes de uppsatta kvantitativa

målen för utveckling och styrning av dokumentförvaltningen.

I Åbo var efterfrågan större än väntat, i synnerhet inom den kommunala

sektorn, vilket antagligen beror på de många projekten för

kommunsammanslutningar. Åtta kommuner eller kommunsammanslutningar

fick avgiftsbelagd konsulthjälp. I Tavastehus gavs rådgivning

i betydligt större omfattning jämfört med tidigare år.

På sommaren arbetade de första studerandena på arkivlinjen inom

historieämnena vid Åbo universitet och Åbo Akademi som högskolepraktikanter

i landsarkivet. Landsarkivet ansvarar för en av undervisningsmodulerna

inom arkivlinjen. Erfarenheterna av arkivlinjen

har varit ytterst positiva.

Uleåborgs landsarkiv uppdaterade guiden Kotiseutuarkisto. Landsarkivet

har dessutom en representant i styrgruppen för EU-projektet

Arkistot aarteiksi, som förbereder databasen Arvi avsedd för hembygdsarkiven.

16


YHTEISTYÖTÄ

sähköisten AINEISTOJEN

säilyttämiseksi

Samarbete för att bevara elektroniskt material

Arkistolaitos osallistui 2007 useisiin eri organisaatioiden

sähköisen asianhallinnan, tiedonhallinnan, asiakirjahallinnan

ja arkistoinnin kehittämisprojekteihin. Yhteistyökumppaneita

ovat kuntasektori, opetusministeriö,

valtiovarainministeriö (ValtIT), sisäasiainministeriö (KuntaIT) sekä

kansallisessa potilasarkistossa sosiaali- ja terveysministeriö että Kela.

Tiedonhallinnan sähköistäminen on lisännyt ohjaustehtäviä ja koulutustarvetta.

Arkistonmuodostussuunnitelman (AMS) asema tietojärjestelmien

toiminnallisuuksien ohjaajana ja metatietojärjestelmänä on lyönyt

itsensä läpi julkishallinnon tietojärjestelmähankkeissa. Arkistolaitos

kehittää kunta- ja valtiosektorilla toimivien yhteistyökumppaniensa

kanssa arkistonmuodostussuunnitelmasta tiedonohjausjärjestelmää.

Tiedonohjausjärjestelmän sisällön tuottamiseksi käynnistettiin Kansallisarkiston

vetämänä kuntien ja terveydenhuollon eAMS-projektit.

Kansallisarkisto tuotti kertomusvuonna alustavat tiedonohjausjärjestelmän

vaatimusten määrittelyt, joiden viimeistely jatkuu.

Arkistolaitos julkaisi vuonna 2007 asiakirjojen siirtoa koskevan

ohjeen, arkistotilaohjeen sekä päivitetyn AMS-oppaan. Opas ohjaa

sekä paperiasiakirjojen elinkaarta tukevan arkistonmuodostussuunnitelman

laatimista että sähköistä toimintaympäristöä ohjaavan arkistonmuodostussuunnitelman

tekemistä.

År 2007 deltog arkivverket i flera utvecklingsprojekt rörande

elektronisk ärendehantering, informationshantering,

dokumenthantering och arkivering, som olika

organisationer genomförde. Samarbetspartner är den

kommunala sektorn, undervisningsministeriet, finansministeriet

(ValtIT), inrikesministeriet (KuntaIT) samt inom det nationella patientarkivet

social- och hälsovårdsministeriet och Fpa.

Datoriseringen av informationshanteringen har ökat mängden styrningsuppgifter

och utbildningsbehovet.

Arkivbildningsplanens (ABP) roll inom styrningen av informationssystemens

funktioner och som system för metadata har slagit

igenom i informationssystemprojekten inom den offentliga förvaltningen.

Arkivverket utvecklar arkivbildningsplanen till ett system för

informationsstyrning tillsammans med sina partner inom den kommunala

och statliga sektorn.

För att producera innehåll i informationsstyrningssystemet inledde

man under ledning av Riksarkivet projektet eAMS (eABP) för kommunerna

och hälsovården. Under verksamhetsåret gjorde Riksarkivet

preliminära definitioner av kraven gällande informationsstyrningssystemet

och fortsätter att bearbeta dessa.

År 2007 utgav arkivverket anvisningar för överföring av handlingar,

anvisningar för arkivlokalerna och en uppdaterad ABP-guide. Gui-

17


Valtion viranomaiset voivat luovuttaa Kansallisarkistolle myös sähköisiä

asiakirjoja, mutta niiden säilymiseen liittyy nykytiedon valossa

ongelmia, mm. koska yleisimmät tällä hetkellä käytössä olevat tekstija

kuvatiedostotyypit ovat sovellus- ja versiosidonnaisia. Sen vuoksi

pysyvä säilytys ainoastaan sähköisessä muodossa edellyttää aina arkistolaitoksen

päätöstä, ja siirtämisestä arkistolaitokseen valmisteltiin

erillistä ohjetta.

Sähköisten aineistojen pitkäaikaissäilyttämiseen liittyvää osaamista

vahvistettiin opetusministeriön asettamassa sähköisen pitkäaikaissäilyttämisen

hankkeessa, jossa yhteistyökumppaneina olivat eri muistiorganisaatiot.

Arkistolaitoksen määritysten pohjalta on haluttu painottaa sähköisiä

säilytysratkaisuja kehitettäessä yhteisiä haasteita eikä aineistoon tai

tarjottavaan tietopalveluun liittyviä erottavia tekijöitä.

Arkistolaitos osallistui aktiivisesti alan eurooppalaiseen yhteistyöhön.

den ger handledning i utarbetandet av både en arkivbildningsplan

som stöder livscykeln för handlingarna i pappersform, och en arkivbildningsplan

som styr den elektroniska verksamhetsmiljön.

De statliga myndigheterna kan också överlåta elektroniska handlingar

till Riksarkivet, men enligt aktuella uppgifter är förvaringen av dessa

förknippad med problem bl.a. på grund av att de i nuläget vanligaste

text- och bildfilstyperna är bundna till program eller programversioner.

En varaktig förvaring i enbart elektroniskt format kräver därför

alltid ett beslut av arkivverket. Dessutom bereddes separata anvisningar

för överföring av elektroniskt material till arkivverket.

Kompetensen i fråga om långvarig förvaring av elektroniskt material

förstärktes i ett projekt för långvarig elektronisk förvaring, som

tillsatts av undervisningsministeriet. Samarbetspartner i projektet var

de olika minnesorganisationerna.

Vid utvecklingen av elektroniska förvaringslösningar vill man utifrån

arkivverkets definitioner fokusera på gemensamma utmaningar, inte

åtskiljande faktorer i anknytning till det material eller den informationsservice

som tillhandahålls.

Arkivverket deltog aktivt i det europeiska samarbetet i branschen.

18


Keskeistä on asiakirjojen

SÄILYVYYS ja

KÄYTETTÄVYYS

Central verksamhet: att

säkerställa att handlingarna

bevaras och är tillgängliga

Digitointi, mikrokuvaus ja konservointi muodostavat

kokonaisuuden, jolla pyritään turvaamaan arkistoaineiston

säilymistä ja parantamaan käytettävyyttä.

2007 asiakirjoja digitoitiin ja mikrofilmattiin vuosien

2006−2010 mikrokuvaus- ja digitointiohjelman mukaisesti.

Digitointi

Arkistolaitoksen tavoitteena on saada aineistoja digitaalisessa tai

muuten sähköisessä muodossa eri asiakasryhmien käyttöön. Digitoitujen

aineistojen tuottaminen verkkoon parantaa asiakkaiden

mahdollisuuksia käyttää aineistoja sekä toimii arkistolaitoksen

verkkopalveluiden kehittämisen pohjana. Arkistolaitos digitoi

asiakirja-aineiston lisäksi myös mikrofilmejä. Digitointia tehdään

myös maksullisena jäljennepalveluna. Arkistolaitos valmistelee

digitointistrategiaa tehostaakseen aineistojen käytettävyyttä.

2007 digitoinnin pääpaino oli strategian mukaisesti mikrofilmeissä

ja Jalmari Finnen Säätiön kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti asutuksen

yleisluettelossa. Vuoden aikana digitoitiin muun muassa Viipurin

läänin henkikirjoja, rautatiehallinnon asemarakennusten hakemistot

sekä C. L. Engelin Helsingin monumentaalikeskustaa koskevat

piirustukset. Aineisto on käytettävissä laitoksen verkkosivuilla.

Digitalisering, mikrofilmning och konservering bildar

en helhet genom vilken man strävar efter att säkerställa

att arkivmaterialet bevaras och att förbättra tillgängligheten

till materialet. År 2007 digitaliserades

och mikrofilmades handlingar i enlighet med programmet för mikrofilmning

och digitalisering för åren 2006−2010.

Digitalisering

Arkivverket syftar till att göra material tillgängligt i digitalt eller

något annat elektroniskt format för olika kundgrupper. Att producera

digitaliserat material på Internet förbättrar kundernas

möjligheter att använda materialet och ligger till grund för utvecklingen

av arkivverkets webbtjänster. Arkivverket digitaliserar inte

bara handlingar, utan även mikrofilmer. Digitalisering görs även

som avgiftsbelagd kopieringstjänst. Arkivverket bereder en digitaliseringsstrategi

för att effektivera tillgängligheten till materialet.

År 2007 låg tyngdpunkten för digitaliseringen i enlighet med strategin

på mikrofilmer och i enlighet med avtalet med stiftelsen Jalmari

Finnen Säätiö på generalregistret över bosättningen. Under året

digitaliserades bland annat mantalslängder för Viborgs län, katalogerna

över järnvägsförvaltningens stationsbyggnader och C.L. Engels

19


Hämeenlinnan maakunta-arkisto tekee digitointiyhteistyötä alueen

muistiorganisaatioiden kanssa ns. Lydia-projektissa. Projektia vetää

Hämeenlinnan kaupunginkirjasto. Hanke julkaisee Hämeenlinnan

historiaa ja kulttuuria koskevia aineistoja verkossa.

Kansallisarkistossa karttojen ja piirustusten käytettävyyden edistämistä

jatkettiin luetteloimalla ja digitoimalla näitä aineistoja.

Mikrokuvaus ja mikrofilmien kopiointi

Mikrokuvauksen tavoitteena on vähentää asiakirjojen kulumista, turvata

alkuperäisten asiakirjojen tiedon säilyminen katastrofien varalta

ja helpottaa tiedon saatavuutta. Painopiste on käytetyimmissä aineistoissa

sekä vaikeasti alkuperäisessä muodossa käytettävissä aineistoissa.

Kaukolainaus edistää tiedon saatavuutta.

2007 aikana toteutettiin Viipurin läänin henkikirjojen ja niiden aakkosellisten

hakemistojen kuvaus rullafilmille. Toinen suurempi hanke

on ollut Uudenmaan lääninhallituksen kanslian 1700-luvun kirjekonseptien

kuvaaminen. Kertomusvuonna aloitettiin myös 1600- ja

1700-luvun läänintilien ns. yleisien asiakirjojen kuvaaminen. Mainittujen

aineistojen ohella mikrokuvattiin mm. sosiaali- ja terveysministeriön

lastensiirtokomitean, Leo Mechelinin, Stenbäck-Kivekäs -suvun,

Martta-yhdistyksen ja korkeimman oikeuden arkistojen asiakirjoja.

Konservointi

Konservoinnin tarkoituksena on turvata arkistoaineiston säilyminen.

Kohteena ovat kaikentyyppiset aineistot: yksittäiset asiakirjat, aktit,

kartat ja piirustukset sekä sidokset.

ritningar över Helsingfors monumentala centrum. Materialet är tillgängligt

på arkivverkets webbplats.

Tavastehus landsarkiv samarbetar inom digitaliseringen med minnesorganisationerna

i regionen inom det s.k. Lydia-projektet. Projektet

drivs av Tavastehus stadsbibliotek. Projektet publicerar material om

Tavastehus historia och kultur på Internet.

Riksarkivet fortsatte att främja tillgängligheten till kartor och ritningar

genom att katalogisera och digitalisera detta material.

Mikrofilmning samt kopiering av mikrofilmer

Målet med mikrofilmningen är att minska slitaget på handlingarna,

att säkerställa att informationen i originalhandlingarna bevaras i fall

av katastrofer och att underlätta tillgängligheten till informationen.

Tyngdpunkten ligger på det material som används flitigast och det

material som är svårtillgängligt i originalform. Fjärrutlåning främjar

tillgången till information.

År 2007 genomfördes filmningen av mantalslängderna för Viborgs

län samt de alfabetiska registren till dessa på rullfilm. Ett annat större

projekt var filmningen av brevkoncepten för Nylands länsstyrelses

kansli från 1700-talet. Under verksamhetsåret inleddes även filmningen

av de s.k. allmänna handlingarna som ingår i länsräkenskaperna

från 1600- och 1700-talen. Vid sidan av det nämnda materialet filmades

bl.a. handlingar i arkivet för social- och hälsoministeriets barnförflyttningskommitté,

i Leo Mechelins arkiv, i arkivet för släkten

Stenbäck-Kivekäs, i Marthaförbundets arkiv och i högsta domstolens

arkiv.

Konservering

Kaikkiaan Kansallisarkistossa

järjestettiin ja luetteloitiin viranomaisarkistoja

noin 300 hyllymetriä,

muun muassa Kansallisarkiston

virka-arkisto ja Valtion

tietokonekeskuksen arkisto.

2007 Kansallisarkistossa toimitettiin heikkokuntoisia asiakirjoja

konservoitaviksi konservointiohjelman mukaisesti sekä tutkijapalvelussa

tavattua huonokuntoista aineistoa.

Oulussa konservointi eteni maakunta-arkiston oman konservointisuunnitelman

mukaan. Jyväkylässä ja Vaasassa ylitettiin konservoinnille

asetetut tavoitteet. Myös Hämeenlinnassa edettiin suunnitellusti.

Mikkelissä valmistui maakunta-arkistossa säilytettävien kihlakuntien

henkikirjoittajien arkistojen kuntokartoitus, joka paljasti henkikirjojen

olevan odotettua huonommassa kunnossa.

Målet med konserveringen är att säkerställa

att arkivmaterialet bevaras. Föremål för

konserveringen är material av alla typer:

enskilda handlingar, akter, kartor och ritningar

samt inbundna band.

I Riksarkivet inlämnades år 2007 för konservering

i enlighet med konserveringsprogrammet

handlingar i dåligt skick och sådant

material som rekvirerats i forskarservicen

och som befunnits vara i dåligt skick.

I Uleåborg framskred konserveringen i

enlighet med landsarkivets egen konserveringsplan.

I Jyväskylä och Vasa överskreds de uppsatta målen för

konserveringen.

I S:t Michel färdigställdes en kartläggning av skicket på handlingar i

de häradsskrivares arkiv som förvaras i landsarkivet. Kartläggningen

avslöjade att mantalslängderna var i sämre skick än väntat.

Ordnande av material

Riksarkivet sökte nya verksamhetsmodeller för ordnandet och katalogiseringen

av myndighetsarkiven, även med extern finansiering.

20


Aineistojen järjestäminen

Kansallisarkistossa haettiin uusia toimintamalleja

viranomaisarkistojen järjestämisessä

ja luetteloinnissa, myös ulkopuolisella

rahoituksella. Sota-arkiston järjestämättömän

aineiston käsittely käynnistettiin

Elinkeinoelämän keskusarkistossa

Mikkelissä.

Kaikkiaan Kansallisarkistossa järjestettiin

ja luetteloitiin viranomaisarkistoja noin

300 hyllymetriä, muun muassa Kansallisarkiston

virka-arkisto ja Valtion tietokonekeskuksen arkisto. Heikkokuntoisuuden

vuoksi käyttökiellossa olevien aineistojen poikkeuslupakäytäntöä

yhtenäistettiin.

Vaasassa asetetut tavoitteet ylitettiin selvästi. Joensuussa jatkettiin

maksullisena palvelutoimintana ulkoasiainministeriön edustustoarkistojen

järjestämistä. Jyväskylässä järjestäminen painottui yksityisarkistoihin.

Mikkelissä järjestämisessä, luetteloinnissa ja viitetietojen

syöttämisessä keskityttiin paljon kysyttyihin luovutetun alueen kuntien

arkistoihin. Turussa arkistojen käyttöön asettamisessa painopiste

oli yksityisarkistojen järjestämisessä.

Riksarkivet sökte nya verksamhetsmodeller

för ordnandet

och katalogiseringen

av myndighetsarkiven, även

med extern finansiering.

Behandlingen av det oordnade materialet i Krigsarkivet inleddes i

Centralarkivet för Finlands näringsliv i S:t Michel.

Riksarkivet ordnade och katalogiserade myndighetsarkiv på totalt

omkring 300 hyllmeter, bland annat Riksarkivets tjänstearkiv och

Statens datamaskincentrals arkiv. Praxisen för beviljandet av undantagstillstånd

att nyttja material som på grund av sitt dåliga skick belagts

med användningsförbud förenhetligades.

I Vasa överskreds de uppsatta målen rejält. I Joensuu fortsatte ordnandet

av utrikesministeriets utlandsrepresentationers arkiv som avgiftsbelagd

tjänst. I Jyväskylä fokuserades ordnandet på privatarkiv. I

S:t Michel fokuserades ordnandet, katalogiseringen och inmatningen

av referensuppgifter på de allmänt efterfrågade arkiven från kommunerna

inom det avträdda området. I Åbo låg tyngdpunkten för tillgängliggörandet

av arkiven på ordnandet av privatarkiven.

21


TIETOPALVELUJA

kehitettiin

Informationstjänsterna utvecklades

− arkivdatabasen Vakka kompletterades

− Vakka-arkistotietokanta

TÄYDENTYI

Arkistolaitoksen tietopalveluyksiköt laativat asiakkaille

arkistossa säilytettävien asiakirjojen perusteella todistuksia

ja selvityksiä sekä toimittavat asiakirjoista virallisia

jäljennöksiä ja tavallisia kopioita. Selvittäjät vastaavat

myös arkistoaineistoja koskeviin tiedusteluihin. Verkkopalveluiden

tarjonnan kasvaessa on asiakkaita yhä enemmän ohjattu itse etsimään

tarvitsemiaan tietoa.

Kansallisarkistossa valmistui 2007 noin 1400 selvitystä. Eniten

selvityksissä käytettyjä aineistoja olivat Ruotsin ja Tanskan sotalapsia

koskevat arkistot sekä Inkerin kirkonkirjat ja Suomen Pietarissa

toimineen passiviraston asiakirjat. Viimemainittujen perusteella

on laadittu sukuselvityksiä perunkirjoitusta varten ja todistuksia

suomalaisesta syntyperästä. Helsingin raastuvanoikeuden ja tuomiokunnan

arkistoista on edelleen annettu runsaasti perukirja- ja avioehtojäljennöksiä.

Paljon käytettyinä arkistoina voisi mainita vuoden

1918 sotaan liittyvät Valtiorikosylioikeuden ja valtiorikosoikeuksien

sekä sotavankilaitoksen arkistot. Käytettyjä ovat myös patentti- ja

rekisterihallituksen arkistoon sisältyvät lakanneiden yritysten kaupparekisteriasiakirjat

sekä Helsingin maistraatin arkistoon sisältyvät

kauppakirjat.

Hämeenlinnan maakunta-arkiston kävijämäärä laski ja selvityksiä

tilattiin vähemmän. Esittelyt ovat edelleen suosittuja. Tutustumis-

Utgående från handlingarna som förvaras i arkivet gör

arkivverkets informationsserviceenheter upp intyg och

utredningar för kunderna samt levererar bestyrkta kopior

och vanliga kopior av handlingarna. Utredarna

svarar även på förfrågningar som gäller arkivmaterialet. I och med att

utbudet av webbtjänster ökat har man allt mer handlett kunderna att

själva söka den information de behöver.

År 2007 färdigställdes cirka 1 400 utredningar i Riksarkivet. Det

material som mest användes i utredningarna var arkiven som berörde

krigsbarnen i Sverige och Danmark, kyrkoböckerna i Ingermanland

och dokumenten från Finska passexpeditionen i S:t Petersburg.

Utifrån de sistnämnda har man gjort upp släktutredningar

för bouppteckningar samt intyg över finskt ursprung. Många kopior

av bouppteckningar och äktenskapsförord har dessutom getts ut ur

Helsingfors rådstuvurätts och Helsinge domsagas arkiv. Bland de

arkiv som används i stor omfattning kan arkiven för överdomstolen

för statsförbrytelser och domstolarna för statsförbrytelser samt

krigsfångeväsendets arkiv nämnas. Frekvent används också patentoch

registerstyrelsens handelsregisterhandlingar rörande företag som

lagts ned, samt köpebrev i arkivet för magistraten i Helsingfors.

Antalet besökare i Tavastehus landsarkiv sjönk och utredningar beställdes

i mindre omfattning. Visningarna av arkivet är fortfarande

22


käynnit lisännevät vastaisuudessa kävijämääriä. Tutustumiskäyntien

tuloksena maakunta-arkistoon on saatu joitakin merkittäviä yksityisarkistoja.

populära. I framtiden kommer visningarna antagligen att öka besökarantalet.

Visningarna har resulterat i att man har fått in några

betydande privatarkiv i landsarkivet.

Antalet forskarbesök i Jyväskylä låg på nästan

samma nivå som året innan (5 219).

Släktforskarna är fortfarande landsarkivets

största användargrupp.

Kansallisarkiston ja maakuntaarkistojen

kirjastojen pienpainatteiden

saatavuuden

lisäämiseksi laadittiin luettelointiohjelma.

I S:t Michel sjönk antalet forskarbesök med

355 besöksgånger. Man levererade dock fler

arkivenheter till forskarsalen än året innan.

Överraskande nog ökade efterfrågan på offentligrättsliga

utredningar, som under hela

2000-talet hade visat en nedgång. Trots

begränsningar beställdes släktforskningar

fortfarande i livlig takt, men antalet företagsekonomiska

utredningar minskade.

Jyväskylässä tutkijakäyntien määrä pysyi lähes edellisen vuoden tasolla

(5219). Sukututkijat ovat edelleen maakunta-arkiston suurin

käyttäjäryhmä.

Mikkelissä tutkijakäyntien määrä putosi 355 kävijäkerralla. Tutkijasaliin

toimitettiin kuitenkin arkistoyksiköitä enemmän kuin edellisvuonna.

Yllättäen koko 2000-luvun laskenut julkisoikeudellisten

selvitysten kysyntä nousi. Sukututkimuksia tilattiin rajoituksista

huolimatta edelleen vilkkaasti, mutta muiden liiketaloudellisten selvitysten

määrä laski.

Oulussa tutkijakäyntien määrä kasvoi yli 10 prosenttia. Kasvuun

vaikutti ainakin osittain edellisvuonna valmistunut asiakastilojen

remontti. Selvitysten määrä pysytteli vakiintuneella tasollaan.

Turun maakunta-arkistossa tutkijakäyntien määrä (9757) laski runsaat

15 prosenttia. Käyntien vähenemiseen lienee eniten vaikuttanut

sukututkimusaineiston runsas verkkotarjonta ja Vakka-tietokanta.

Eniten asiakirjoja tilattiin sukututkimusta ja opinnäytetöitä varten.

Opinnäytetöiden osuus nousi. Tutkijakäyntien väheneminen ei vähentänyt

kaukolainoja. Annettujen lainoja oli edellisvuotta enemmän.

Verkkopalvelut − Vakka

Arkistolaitoksen verkkopalveluista tärkein on Vakka-tietokanta.

Tietokannan hakutoiminnot lisäävät kansalliseen kulttuuriperintöön

kuuluvien asiakirjojen käytettävyyttä. Tietokannan kehittäminen oli

2007 yksi arkistolaitoksen painopistealueista.

2007 päättynyt Vakka-projekti saavutti sille asetetut tavoitteet.

Kansallisarkisto on Vakka-tietokannan kautta mukana muistiorganisaatioiden

kansainvälisessä eKAM-yhteistyössä. Vakka-extranetsovellus

on kehitetty luettelointityökaluksi helpottamaan viranomaisten

asiakirjasiirtoja. Se on pilottikäytössä kolmella suurella

viranomaisella.

Antalet forskarbesök i Uleåborg ökade med

mer än 10 procent. Tillväxten berodde åtminstone

delvis på att renoveringen av kundutrymmena färdigställdes

året innan. Antalet utredningar låg på en stabiliserad nivå.

Antalet forskarbesök i Åbo landsarkiv (9 757) minskade med drygt

15 procent. Det minskade antalet besök berodde antagligen mest

på det breda utbudet av släktforskningsmaterial på Internet samt på

databasen Vakka. Mest beställdes handlingar för släktforskning och

lärdomsprov. Lärdomsprovens andel ökade. Det minskade antalet

forskarbesök minskade inte antalet fjärrlån. Antalet lån var fler än

året innan.

Webbtjänster − Vakka

Arkivverkets viktigaste webbtjänst är arkivdatabasen Vakka. Sökfunktionerna

för databasen ökar tillgängligheten till handlingarna

som hör till det nationella kulturarvet. Utvecklingen av databasen

var ett av arkivverkets prioriterade områden för år 2007.

Projektet Vakka, som slutfördes år 2007, uppnådde de uppsatta målen.

Genom databasen Vakka deltar Riksarkivet i minnesorganisationernas

internationella samarbete eKAM. Programmet Vakka-extranet

har utvecklats till ett katalogiseringsverktyg, vars syfte är att underlätta

myndigheternas överföring av handlingar. Programmet används

som pilotprogram av tre stora myndigheter.

Uppgifter om över 80 procent av myndighetsarkiven i Tavastehus

landsarkiv har sparats i databasen Vakka.

I Jyväskylä har man sparat 96 procent av det ordnade materialet och

91 procent av hyllmetermängden i databasen Vakka. Uppgifterna i

de gamla förteckningarna bör ännu kompletteras och kontrolleras.

I Joensuu uppnåddes de uppsatta målen. I databasen har man sparat

cirka 89 procent av materialets hyllmetermängd och 95 procent av

myndighetsarkiven. Med hjälp av databasen kan man använda 83 procent

av S:t Michels landsarkivs arkivmaterial. Inmatningsgraden för

myndighetsarkiven är 85 procent och för privatarkiven 30 procent.

23


Hämeenlinnan virka-arkistoista yli 80 % on syötetty Vakkatietokantaan.

Jyväskylässä Vakka-tietokantaan on tallennettu järjestettyjen

arkistojen lukumäärästä 96 % ja hyllymetrimäärästä 91 %.

Vanhojen luetteloiden tiedot kaipaavat vielä täydennyksiä ja tarkistuksia.

Joensuussa saavutettiin asetetut tavoitteet. Aineistojen hyllymetrimäärästä

on syötetty tietokantaan noin 89 %, virka-arkistoista

95 %. Mikkelin maakunta-arkiston arkistoaineistoista on tietokannan

avulla käytettävissä 83 %. Virka-arkistojen syöttöaste on 85 %

ja yksityisarkistojen 30 %.

I Uleåborg kompletterades databasen Vakka med retroaktiva beskrivningar.

Tyngdpunkten låg på personarkiven. I landsarkivet

finns många privatarkiv (ca 24 procent av materialet) och kunderna

använder personarkiv i stor omfattning. Cirka 22 procent av

arkivenheterna som togs fram i forskarsalen beställdes ur personarkiven.

Vasa landsarkiv överskred sina målsättningar för Vakka.

I slutet av år 2007 var närmare 96 procent av uppgifterna i myndighetsarkivens

förteckningar sparade i Vakka. I Åbo har närmare

97 procent av hyllmetermängden sparats i databasen.

Bibliotekstjänster

Paljon käytettyinä arkistoina

voidaan mainita vuoteen 1918

liittyvät Valtiorikosylioikeuden

ja valtiorikosoikeuksien sekä

sotavankilaitoksen arkistot.

Oulussa Vakka-tietokantaa täydennettiin taannehtivin kuvailuin.

Painopiste oli henkilöarkistoissa. Maakunta-arkistossa on runsaasti

yksityisarkistoja (n. 24 % aineistosta) ja asiakkaat käyttävät paljon

henkilöarkistoja. Noin 22 % tutkijasaliin tilatuista arkistoyksiköistä

oli henkilöarkistoista. Vaasan maakunta-arkisto ylitti Vakkatavoitteensa.

2007 lopussa oli virka-arkistojen luettelotiedoista

tallennettu Vakkaan lähes 96 %. Turussa on tietokantaan syötetty

lähes 97 % hyllymetrimäärästä.

Kirjastopalvelut

Kansallisarkiston kirjasto toimii kansallisena arkistoalan tieteellisenä

erikoiskirjastona. Sen tehtävänä on koko arkistolaitoksen

kirjastotoimen suunnittelu ja kehittäminen. Ensisijaisesti kirjasto

palvelee arkistolaitoksen ja Kansallisarkiston sisäistä ja ulkoista

käyttäjäkuntaa sekä arkistoalan ja asiakirjalähteisiin perustuvan

tutkimuksen tarpeita. Kokoelmiin hankitaan pääasiassa arkistoalaa,

asiakirjahallintoa sekä arkistojen käyttöä tukevaa koti- ja ulkomaista

kirjallisuutta, heraldista kirjallisuutta sekä Suomen historian perustutkimusta

käsittelevää kirjallisuutta.

2007 kärkihankkeita oli luettelointiyhteistyö Kansalliskirjaston

kanssa. Arkistolaitoksen sisällä kirjasto koordinoi ERKKI- ja LIN-

DA-tietokantojen luetteloinnin kehittämistä ja arkistoalan kirjallisuuden

asiasanoituksen rakentamista.

Kirjojen käytettävyyttä edistettiin siirtämällä niitä tutkijoiden vapaasti

käytettäväksi. 2007 aikana saapuneen aineiston lisäksi ERKKI-tietokantaan

luetteloitiin takautuvasti myös tutkijoiden eniten käyttämiä aineistoja.

Takautuva luettelointi aloitettiin muuallakin, esimerkiksi Turussa.

Riksarkivets bibliotek är ett nationellt

vetenskapligt specialbibliotek inom arkivbranschen.

Biblioteket har till uppgift

att planera och utveckla hela arkivverkets

biblioteksväsen. Först och främst betjänar

biblioteket arkivverkets och Riksarkivets

interna och externa användare samt forskningen

på arkivområdet och forskning som

bygger på dokumentkällorna. Till samlingarna

anskaffas i huvudsak litteratur som

rör arkivområdet, dokumentförvaltningen

och användningen av arkiv samt heraldisk

litteratur och litteratur som berör grundforskning

i Finlands historia.

År 2007 var ett av spetsprojekten samarbetet med Nationalbiblioteket

inom katalogisering. Inom arkivverket koordinerar biblioteket

utvecklingen av katalogiseringen i databaserna ERKKI

och LINDA samt skapandet av ämnesordlistor för litteraturen på

arkivområdet.

Tillgängligheten till böckerna främjades genom att man överförde

dessa för att fritt användas av forskarna. Utöver materialet

som anskaffades under år 2007 katalogiserades även det material

som användes flitigast av forskarna retroaktivt i databasen

ERKKI. En retroaktiv katalogisering inleddes även på andra

håll, till exempel i Åbo.

För att öka tillgängligheten till småtryck i Riksarkivets och

landsarkivens bibliotek gjorde man upp ett katalogiseringsprogram

för dessa. Man började organisera småtrycken som en

separat samling.

Arkivverkets utställningsverksamhet 2007

Genom utställningsverksamheten strävar arkivverket efter att presentera

aktuellt material för den stora allmänheten och på så sätt

höja den allmänna synligheten av arkiven. Under verksamhetsåret

arrangerades flera utställningar i arkivverkets enheter. En del var

samarbetsprojekt, en del var egen produktion.

Utställningar i Riksarkivet

J. C. Brotze, ritningar och skildringar med baltiskt tema från

Lettlands akademiska bibliotek. (i Riksarkivets aula 6.2−31.3.,

24


Kansallisarkiston ja maakunta-arkistojen kirjastojen pienpainatteiden saatavuuden

lisäämiseksi laadittiin luettelointiohjelma. Pienpainatteita alettiin

organisoida omaksi erilliseksi kokoelmakseen.

Arkistolaitoksen näyttelytoiminta 2007

Arkistolaitos pyrkii näyttelytoiminnalla esittämään ajankohtaista aineistoa

suurelle yleisölle ja siten nostamaan arkistojen yleistä näkyvyyttä.

Kertomusvuoden aikana järjestettiin arkistolaitoksen toimipisteissä

useita näyttelyitä. Osa oli yhteistyöprojekteja, osa omaa tuontantoa.

Kansallisarkiston näyttelyt

J. C. Brotze, Baltia -aiheisia piirroksia ja kuvauksia Latvian Akateemisesta

kirjastosta. (Kansallisarkiston aulassa 6.2.−31.3., yhteistyötahot:

Latvian suurlähetystö ja Latvian Akateeminen kirjasto)

Juutalainen Helsinki - Helsingin synagogan 100-vuotisjuhlanäyttely

(Kansallisarkiston näyttelytilassa 1.4.−31.8., yhteistyötaho: Helsingin

juutalainen seurakunta)

Sibelius, Kekkonen ja Kotikadun Veikko (Kansallisarkiston aula

1.10.−31.10, lainattu Suomen Postimuseosta)

Valtio palkitsee. Näyttely oli osa Suomi 90 Finland juhlavuoden

ohjelmaa (Kansallisarkiston näyttelytilassa 20.9.−21.12., yhteistyötahot:

Museovirasto, Suomen Valkoisen Ruusun

ja Suomen Leijonan Ritarikuntien kanslia)

samarbetspartner: Lettlands ambassad och Lettlands akademiska

bibliotek)

Det judiska Helsingfors - Helsingfors synagogas 100-årsjubileumsutställning

(i Riksarkivets utställningssal 1.4-31.8, samarbetspartner:

Judiska församlingen i Helsingfors)

Sibelius, Kekkonen ja Kotikadun Veikko (i Riksarkivets aula

1.10-31.10, lånad från Finlands postmuseum)

Staten belönar. Utställningen är en del av programmet för jubileumsåret

Suomi 90 Finland (i Riksarkivets utställningssal

20.9-21.12, samarbetspartner: Museiverket, kansliet för Finlands

Vita Ros orden och Finlands Lejons orden)

Jyväskylä vapens 170-årsutställning (i Riksarkivets aula

20.11-31.12, lånad från Mellersta Finlands museum)

Under år 2007 fanns det i Riksarkivets bibliotek även två miniatyrutställningar.

Utställningen Koptista Gradualeen var en presentation av böcker

inbundna för hand, sammanställd av Arja Jokiniemi.

Utställningen Altke Rubinsteins fotovitrin − erään suomenjuutalaisen

suvun kuvia sammanställdes av Simo Muir.

Jyväskylän vaakunan 170-vuotisnäyttely

(Kansallisarkiston aula 20.11.−31.12., lainattu

Keski-Suomen museosta)

Lisäksi Kansallisarkiston kirjaston lukusalissa

oli vuoden 2007 aikana esillä kaksi

pienoisnäyttelyä.

”Koptista Gradualeen” oli Arja Jokiniemen

koostama esitys käsinsidotuista

kirjoista.

”Altke Rubisteins fotovitrin − erään suomenjuutalaisen suvun kuvia”

koostaja oli Simo Muir.

Maakunta-arkistojen näyttelyt

Hämeenlinnan maakunta-arkiston 80-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä

avattiin asiakirjanäyttely Sodan monet kasvot − kohtaloita Hämeessä

1918. Näyttely perustuu maakunta-arkiston johtaja (emeritus) Seppo

Myllyniemen tutkimukseen.

Jyväskylän maakunta-arkiston uusi asiakirjanäyttely Ihminen ajassa ja

arkistoissa avattiin marraskuussa Arkistojen päivänä. Näyttely juhlisti

samalla Jyväskylän maakunta-arkiston 40-vuotista taipaletta.

Joensuussa kunnioitettiin itsenäisyyden juhlavuotta 16.11. avatulla

asiakirjanäyttelyllä Erkki Raappana − Kenraali ja erämies. Samana

Utställningar i landsarkiven

Till samlingarna anskaffas i huvudsak

litteratur som rör arkivområdet,

dokumentförvaltningen och användningen

av arkiv samt heraldisk

litteratur och litteratur som berör

grundforskning i Finlands historia.

I samband med 80-årsfestligheterna för Tavastehus landsarkiv

öpp-nades dokumentutställningen Krigets många ansikten −

öden i Tavastland 1918. Utställningen bygger på en forskning

som direktören för landsarkivet (emeritus) Seppo Myllyniemi

gjort.

Den nya dokumentutställningen Ihminen ajassa ja arkistossa

öppnades i Jyväskylä på Arkivens dag i november. Genom utställningen

firades samtidigt Jyväskylä landsarkivs 40 år långa historia.

I Joensuu högaktades självständighetens jubileumsår genom dokumentutställningen

Erkki Raappana − Kenraali ja erämies, som

öppnades 16.11. Samma dag öppnades också landsarkivets första

webbutställning Sota-ajan kotirintama 1939−1945.

25


päivänä avattiin myös maakunta-arkiston ensimmäinen verkkonäyttely,

Sota-ajan kotirintama 1939−1945.

Mikkelin maakunta-arkiston asiakirjanäyttely ”Höökarin huushollissa”

kertoi kaupungin ensimmäistä asukkaista.

Vaasan maakunta-arkistossa 2006 ollut näyttely ”Kranaatteja ja

näkkileipää. Merenkurkun jäätie 17.2.1940−25.3.1940” herätti

kiinnostusta myös tien toisessa päässä Ruotsissa. Se oli esillä Härnösandin

maakunta-arkistossa 2007. Itsenäisyyden juhlavuoden

teemoja olivat historia ja tulevaisuus, luonto ja kesä, muotoilu, kieli

ja kulttuuri, musiikki sekä liikunta ja urheilu. Vaasan maakuntaarkiston

näyttelyssä esiteltiin näitä juhlavuoden teemoja asiakirjoin ja

valokuvin näyttelyssä ”Suomi 90 Finland”.

Maakunta-arkiston 75-vuotisjuhlavuoden näyttelyitä Oulussa olivat

”Mitä minusta arkistoon” ja ”Nuorten ystävät 100 vuotta − avaimet

huomista varten”. 75-vuotisjuhlinta huipentui Arkistojen päivänä

julkaistuun ensimmäiseen omin voimin aikaan saatuun verkkonäyttelyyn

Tervaporvarien aikaan. Kuukauden asiakirjoina Oulussa

esiteltiin maakunta-arkiston historiaa ja nykytoimintaa.

Turun maakunta-arkiston perusnäyttely uusittiin ja avattiin

arkistojen päivänä samanaikaisesti Kansallisarkistosta lainassa olleen

Ryti-Kordelin -näyttelyn kanssa. Perusnäyttelyn ajankohtaisvitriini

oli omistettu Mikael Agricolalle.

S:t Michels landsarkivs dokumentutställning Höökarin huushollissa

berättade om stadens första invånare.

Utställningen Kranaatteja ja näkkileipää. Merenkurkun jäätie

17.2.1940−25.3.1940 i Vasa landsarkiv år 2006 väckte intresse

också i andra ändan av vägen i Sverige. Utställningen togs upp i

Härnösands landsarkiv år 2007. Temana för självständighetens jubilemusår

var historia och framtid, natur och sommar, design, språk

och kultur, musik samt motion och sport. I Vasa landsarkivs utställning

presenterades dessa teman för jubileumsåret genom dokument

och fotografier i utställningen Suomi 90 Finland.

Uleåborgs landsarkivs utställningar för arkivets 75-årsjubileum var

Mitä minusta arkistoon och Nuorten ystävät 100 vuotta − avaimet

huomista varten. 75-årsfestligheterna kulminerade i webbutställningen

Tervaporvarien aika, som var den första webbutställningen

som skapades med egna resurser. Utställningen offentliggjordes

på Arkivens dag. Som månadens dokument presenterade Uleåborgs

landsarkiv sin historia och verksamhet idag.

Åbo landsarkivs basutställning förnyades och öppnades på Arkivens

dag samtidigt som Ryti-Kordelin-utställningen, som har varit utlånad

till Riksarkivet. Basutställningens aktualitetsvitrin var tillägnad

Mikael Agricola.

Julkaisut

Publikationer

Publications

Arkistolaitoksen toimituksia. Valtio palkitsee - Staten belönar.

Toimittaneet / Redaktörer: John Strömberg & Jussi Nuorteva &

Christina Forssell. SKS, Helsinki 2007.

Kansalliset kulttuurilaitokset. / Våra nationella kulturinstitutioner.

Toimittaneet / Redaktörer: Satu Itkonen & Katja

Kaitavuori. SKS, Helsinki 2007.

Baltic Connections I-III. Archival guide to the maritime

relations of the countries around the Baltic Sea 1450 - 1800.

Edited by Lennart Bes, Edda Frankot and Hanno Brand. Leiden,

Boston 2007.

Arkistolaitoksen koulutusohjelma. Kansallisarkisto, Helsinki.

Arkistolaitos 2006. Kansallisarkiston ja maakunta-arkistojen

vuosikertomus. Arkivverket 2006. Årsberättelse för Riksarkivet

och landsarkiven. Toimittaja / Redaktör: Kauko Rumpunen.

Kansallisarkisto, Helsinki.

Arkistoviesti 1-4.

Päätoimittaja / Chefredaktör: Juhani Tikkanen / Marie Mäkinen.

Remissi 1-2. Arkistolaitoksen pdf-henkilöstölehti.

Päätoimittaja / Chefredaktör: Jarno Linnolahti.

Agricola, Mikael. Turun tuomiokirkon ja papiston tulot

1541-1542. Åbo domkyrkans och prästerskaps inkomster

1541-1542. Toimittaneet / Redaktörer: Jyrki Knuuttila &

Anneli Mäkelä-Alitalo. SKS, Helsinki 2007.

26


Kansallisarkiston esittelyt ryhmille

Visningar av Riksarkivet för grupper

Kansallisarkiston toimintaan tutustui opastetuilla kiertokäynneillä

2007 yhteensä noin 1500 henkeä. Tutustujat olivat

pääasiassa korkeakouluopiskelijoita sekä harrastajaryhmiä ja

eläkeläisiä.

Totalt omkring 1 500 personer bekantade sig med Riksarkivets

verksamhet under guidade rundturer år 2007. Dessa besökare

var till största delen högskolestuderande samt grupper av andra

intresserade och pensionärer.

Kulttuurin laajakaista

Kulturens domäner

Kansallisarkisto osallistui kulttuurikasvatushankkeeseen

”Kulttuurin laajakaista − Kansalliset kulttuurilaitokset”. Yhteistyössä

Opetushallituksen kanssa toteutettavassa hankkeessa

ovat mukana Kansallisarkisto, Kansalliskirjasto, Suomalaisen

Kirjallisuuden Seura, Suomen kansallismuseo, Suomen Kansallisteatteri,

Suomen Kansallisooppera, Svenska litteratursällskapet

i Finland, Svenska Teatern, ja Valtion taidemuseo.

Hankkeen tarkoituksena on tutustuttaa peruskoulun 7.−9.

-luokkalaiset ja ammattioppilaitosten opiskelijat Suomen

kulttuuriperintöön tekemällä opintokäyntejä kulttuurilaitoksiin

ja tutustumalla oheisaineistoon.

Riksarkivet deltog i projektet för kulturfostran Kulturens

domäner − våra nationella kulturinstitutioner. Deltagarna i projektet,

som genomförs i samarbete med Utbildningsstyrelsen,

är Riksarkivet, Nationalbiblioteket, Finska Litteratursällskapet,

Finlands nationalmuseum, Finlands Nationalteater, Finlands

Nationalopera, Svenska litteratursällskapet i Finland, Svenska

Teatern och Statens konstmuseum. Syftet med projektet är att

introducera eleverna i grundskolans klasser 7−9 och studerandena

vid yrkesläroanstalterna i det finländska kulturarvet genom att

arrangera studiebesök på kulturinstitutionerna och genom studier

i bifogat material.

27


YKSITYISARKISTOILLE

saatiin strategia

Privatarkiven fick en strategi

Arkistolaitos hyväksyi ensimmäisen,

vuoteen 2015 ulottuvan

yksityisarkistostrategian 2007.

Strategiassa määritellään hankintapolitiikan

päämäärät ja keinot.

Yksityisarkistojen hankintapolitiikka pyrkii turvaamaan laajan,

tasapuolisen ja riittävän aineiston saannin tutkimuksen

tarpeisiin

Arkistolaitos hyväksyi ensimmäisen, vuoteen 2015 ulottuvan yksityisarkistostrategian

2007. Strategiassa määritellään hankintapolitiikan

päämäärät ja keinot. Tavoitteena on sopia koordinoidusti hankinnan

painopistealueista yhteistyössä muiden yksityisarkistoja vastaanottavien

laitosten kanssa. Tavoitetta toteuttamaan perustettiin jo

vuonna 2006 yksityisarkistoasiain neuvottelukunta. Neuvottelukunnassa

on edustajia muista yksityisarkistoja vastaanottavista laitoksista

ja aineistojen käyttäjäkunnasta. Neuvottelukunnan tehtävänä on

koordinoida valtakunnallista yksityisarkistojen hankintapolitiikkaa

ja edistää aineistojen käyttöä tutkimuksessa.

Jyväskylässä yksityisarkistojen luovutuksia saatiin 81 kappaletta. Jyväskylän

maakunta-arkiston aineistoista lähes 40 prosenttia on yksityisarkistoja.

Yksityisarkistot olivat tiedotusteemana avointen ovien

päivänä maakunta-arkiston 40-vuotisjuhlien yhteydessä.

Joensuussa yksityisiä arkistoja vastaanotettiin vuoden aikana lisää

30 kappaletta. Hämeenlinnan maakunta-arkiston yksityisarkistojen

hankintavuosi oli erittäin vilkas. Arkistoja otettiin vastaan kaikkiaan

yli 60.

Policyn vid förvärvet av privatarkiv strävar efter att trygga att

ett brett, jämlikt och tillräckligt utbud av material står till

förfogande för forskningsändamål.

År 2007 godkände arkivverket den första strategin för privatarkiven

och den sträcker sig fram till år 2015. I strategin fastställs målen och

metoderna för anskaffningspolicyn. Målet är att på ett koordinerat

sätt komma överens om de prioriterade områdena för anskaffningen

i samarbete med andra institutioner som tar emot privatarkiv. För att

målet skall kunna uppnås grundades en delegation för privatarkivärenden

redan år 2006. Delegationen har representanter från andra

institutioner som tar emot privatarkiv och för användare av materialet.

Delegationen har till uppgift att koordinera den riksomfattande

anskaffningspolicyn för privatarkiven och främja användningen av

materialet i forskningen.

I Jyväskylä mottogs 81 privatarkiv. Närmare 40 procent av Jyväskylä

landsarkivs material utgörs av privatarkiv. Privatarkiven var ett informationstema

under öppet husdagen i anslutning till landsarkivets

40-årsjubileum.

I Joensuu tog man emot 30 privatarkiv under året. Tavastehus landsarkiv

hade ett ytterst livligt år vad gällde anskaffningen av privatarkiv.

Landsarkivet tog emot sammanlagt över 60 arkiv.

28


Mikkelissä yksityisarkistoja luovutettiin selvästi enemmän kuin aiempina

vuosina. Erityisen aktiivisia olivat arkistopiirin alueella toimivat

maanpuolustusjärjestöt. Hankinnassa on entistä enemmän keskitytty

neuvontaan. Huomattavin ohjauskohde oli Pieksämäen Partaharjulla

toimiva Suomen Tyttöjen ja Poikien Keskus, jonka hallussa on 60

hyllymetriä arkistoaineistoa.

Oulussa yksityisarkistoja otettiin vastaan yli tavoitteen. Hankintaa

edistettiin tiedottamalla luovutusmahdollisuudesta. Turussa

maakunta-arkistoon toimitettiin lahjoituksina tai talletuksina kaikkiaan

50 yksityisarkistoa.

Pohjoismainen yksityisarkistoseminaari järjestettiin Kansallisarkistossa

marraskuussa 2007. Mukana olivat kaikki Pohjoismaat.

Osanottajia oli 25 ja aiheina ”Utmaningar gällande elektroniska

privatarkiv” ja ”Anskaffning av privatarkivstrategier och gränsdragningar”.

Lisäksi kuultiin katsaukset kunkin maan yksityisarkistotoiminnasta.

Seminaarista julkaistaan raportti. Jatkossa päätettiin

tavata säännöllisesti kolmen vuoden välein.

Kutsuvieraille järjestettiin yksityisarkistotilaisuus marraskuussa

2007. Illan teemana olivat taiteilijoiden arkistot, esimerkkeinä Jean

Sibelius ja Eero Järnefelt. Niistä kertoivat 130 vieraalle professori

Glenda Dawn Goss ja maisteri Leena Lindqvist. Lisäksi Kuvataiteen

keskusarkiston johtaja Ulla Vihanta puhui taiteilija-arkistojen

kohtaloista.

I S:t Michel överläts ett betydligt större antal privatarkiv än under

tidigare år. De försvarsorganisationer som verkar i arkivdistriktet

var särskilt aktiva. I anskaffningen har man i allt större utsträckning

koncentrerat sig på rådgivning. Det mest betydande handledningsobjektet

var centralen Tyttöjen ja Poikien Keskus, som verkar i Partaharju

i Pieksämäki och besitter 60 hyllmeter arkivmaterial.

I Uleåborg tog man emot fler privatarkiv än beräknat. Anskaffningen

främjades genom att man gav information om möjligheten att

överlåta arkiv. Till Åbo landsarkiv överläts sammanlagt 50 privatarkiv

i form av donationer eller depositioner.

Ett nordiskt privatarkivseminarium arrangerades i Riksarkivet i

November 2007. I seminariet deltog alla de nordiska länderna.

Deltagarna var 25 till antalet och temana var Utmaningar gällande

elektroniska privatarkiv och Anskaffning av privatarkiv − strategier

och gränsdragningar. Dessutom gav varje land en översikt över den

egna privatarkivverksamheten. En rapport om seminariet kommer

att publiceras. Man beslutade att i fortsättningen träffas regelbundet

vart tredje år.

I november 2007 arrangerades ett privatarkivevenemang för inbjudna

gäster. Temat för kvällen var konstnärsarkiv, som exempel

Jean Sibelius och Eero Järnefelt. Professor Glenda Dawn Goss och

magister Leena Lindqvist berättade om dessa för 130 gäster. Dessutom

talade chefen för Centralarkivet för bildkonst Ulla Vihanta

om konstnärsarkivens öden.

29


Tavastehus landsarkiv, som

för närvarande verkar i tidigare

industrilokaler som ägs av

Tavastehus stad, kommer att få

en ny byggnad år 2009.

TOIMITILAT

täyttyvät

Arkivlokalerna fylls

Hämeenlinnan maakunta-arkiston tuleva rakennus.

Arkistolaitoksen tilakysymykset johtuvat aineistojen määrän

jatkuvasta kasvusta sekä työn muuttumisen uusista

vaatimuksista toimitiloille. Arkistolaitoksessa oli vuoden

lopussa yhteensä 115 hyllykilometriä aineistoa ja

tilaa 183 hyllykilometriä, josta vapaana 50 kilometriä. Osa vapaasta

tilasta on määräaikaisin sopimuksin vuokrattu ulkopuolisille, lähinnä

niille arkistomuodostajille, joiden aineisto jää arkistolaitoksen

haltuun tultuaan 40 vuoden ikäisiksi.

Jyväskylän maakunta-arkiston tilanne on hyvä. Siellä tilan on arvioitu

riittävän ensi vuosikymmenen lopulle. Oulussa tilanne on kiitettävä.

Toimitilaremontti valmistui ja makasiineissa on vapaita hyllyjä yli

kymmenen kilometriä, mikä riittänee yli kymmeneksi vuodeksi.

Turun maakunta-arkiston arkistotilat riittävät noin seitsemäksi vuodeksi.

Asiakaspalvelutilojen uudistamisen suunnittelu aloitettiin kesällä.

Tilojen uudistaminen on välttämätöntä toiminnan sujuvuuden,

työturvallisuuden, työsuojelun ja tietosuojan vuoksi.

Kriittisin tilanne on Joensuussa, jossa vapaan arkistotilan määrä on

laskenut alle kymmeneen prosenttiin. Maakunta-arkiston lisärakennuksen

suunnittelu aloitettiin huonetilaohjelman valmistelulla.

Mikkelin maakunta-arkistossa on puute toimistotiloista. Laajennussuunnitelmat

ovat tekeillä.

Arkivverkets lokalfrågor aktualiseras av den kontinuerliga

ökningen av materialvolymen och av de nya kraven

på verksamhetslokalerna till följd av förändringen

av arbetet. I slutet av året hade arkivverket material för

totalt 115 hyllkilometer och utrymme för 183 hyllkilometer, varav

50 kilometer står tomma. En del av det lediga utrymmet har genom

tidsbestämda avtal hyrts ut till utomstående, närmast till de arkivbildare

vars material blir kvar i arkivverkets besittning när det blir 40

år gammalt.

Situationen i Jyväskylä landsarkiv är god. Där har man beräknat att

utrymmet räcker till slutet av nästa årtionde. Situationen i Uleåborg

är utmärkt. Renoveringen av verksamhetslokalerna färdigställdes och

magasinerna har över tio kilometer tomma hyllor, vilket antagligen

räcker till för mer än tio år.

Arkivlokalerna i Åbo landsarkiv räcker till för cirka sju år. Planeringen

av moderniseringen av utrymmena för kundservice inleddes

på sommaren. Det är nödvändigt att modernisera lokalerna för att

upprätthålla smidig verksamhet, arbetssäkerhet, arbetarskydd och

datasekretess.

Den mest kritiska situationen finns i Joensuu där andelen ledigt arkivutrymme

är mindre än tio procent. Planeringen av utbyggnaden av

landsarkivet inleddes genom beredningen av ett utrymmesprogram.

30


Hämeenlinnan maakunta-arkisto vietti kertomusvuonna 80-vuotisjuhliaan.

Maakunta-arkisto, joka toimii Hämeenlinnan kaupungin

omistamissa, entisissä teollisuustiloissa, on saamassa uuden toimitalon

vuoden 2009 aikana. Nyt täynnä olevissa arkistotiloissa on aineistoa

noin 9,5 hyllykilometriä ja vapaata tilaa vain noin 0.6 hkm.

Uusiin tiloihin aineistoa mahtuu noin 25 hkm.

Arvio toimitilojen riittävyydestä perustuu nykyiseen käytäntöön,

jonka mukaan valtion viranomaiset siirtävät aineistonsa vasta 40

vuoden ikäisenä arkistolaitokseen. On kuitenkin odotettavissa, että

aikaa joudutaan lyhentämään, jolloin vapaa tila loppuu nopeasti.

Säilytyskustannukset asettavat haasteita, jotka arkistolaitoksen on

kyettävä ottamaan huomioon strategisissa valinnoissaan. 2007 Kansallisarkisto

valmistautui ottamaan haltuunsa kaksi uutta toimitilaa,

Valtioneuvoston väliarkiston ja Sota-arkiston, jotka liitettiin 2008

alussa arkistolaitokseen.

S:t Michels landsarkiv har brist på kontorslokaler. Utvidgningsplanerna

är under arbete.

Landsarkivet i Tavastehus firade sitt 80-årsjubileum under verksamhetsåret.

Landsarkivet, som för närvarande verkar i tidigare industrilokaler

som ägs av Tavastehus stad, kommer att få en ny byggnad år

2009. De för tillfället fulla arkivlokalerna har cirka 9,5 hyllkilometer

material och ledigt utrymme för endast cirka 0,6 hyllkilometer. I

de nya lokalerna ryms cirka 25 hyllkilometer material.

Beräkningen av hur arkivlokalerna räcker till bygger på en praxis enligt

vilken de statliga myndigheterna överför sitt material till arkivverket

först efter att materialet blivit 40 år gammalt. Det är dock

troligt att tiden kommer att förkortas, vilket innebär att det lediga

utrymmet snabbt blir fullt. Förvaringskostnaderna ställer utmaningar

som arkivverket måste kunna ta i betraktande i sina strategiska val.

År 2007 förberedde sig Riksarkivet för att ta två nya verksamhetslokaler,

dvs. statsrådets mellanarkiv och Krigsarkivet, i besittning. Dessa

anslöts till arkivverket i början av år 2008.

31


Henkilöstö

En belåten personal

tyytyväistä

on

Arkistolaitoksen strategian (2004), henkilöstöstrategian

(2005) ja henkilöstöohjelman (2006) mukaisesti tavoitetilana

on:

Arkistolaitos on vastuullinen ja luotettava työnantaja, joka

jatkuvasti arvio oman toimintansa tuloksellisuutta ja kehittää

työmenetelmiään.

• Johtamisjärjestelmät ja toiminnan tavoitteet ovat selkeät ja

toimintakäytännöt avoimia.

• Ammattitaitoinen ja tehtäviinsä sitoutunut henkilökunta on

arkistolaitoksen tärkein voimavara.

• Pysyvät virkasuhteet sekä hyvä ja kannustava työilmapiiri

luovat edellytykset työssä jaksamiselle ja osaamisen pitkäjänteiselle

kehittämiselle.

• Henkilöstön suunnitelmallinen koulutus ja kehittäminen,

osaamisen siirtäminen työtehtävissä, uutta osaamista tuova

rekrytointi ja kilpailukykyinen palkkaus luovat perustan

arkistolaitoksen menestyksekkäälle ja dynaamiselle johtamiselle.

Toimintaa on arvioitu eri tavoin. 2007 päätettiin mittavasta itsearvioinnista.

Henkilökunta on mittareiden mukaan sitoutunutta ja

ammattitaitoista. Pysyvät virkasuhteet ovat lisääntyneet. Työilma-

Målsituationen i enlighet med arkivverkets strategi

(2004), personalstrategi (2005) och personalprogram

(2006) är:

• Arkivverket är en ansvarsfull och pålitlig arbetsgivare, som

kontinuerligt utvärderar resultatet av sin verksamhet och

utvecklar sina arbetsmetoder.

• Ledningssystemen och målen för verksamheten är klara och

verksamhetsformerna präglas av öppenhet.

• En yrkeskunnig och engagerad personal är arkivverkets

viktigaste resurs.

• Fasta tjänsteförhållanden och en god och stimulerande

arbetsmiljö skapar förutsättningar för uthållighet i arbetet

och långsiktig kompetensutveckling.

• Systematisk personalutbildning och -utveckling, kunskap

söverföring inom olika arbetsuppgifter, rekrytering som

tillför nytt kunnande samt konkurrenskraftig lönesättning

bildar grundvalar för ett framgångsrikt och dynamiskt

arkivverk.

Verksamheten har utvärderats genom olika metoder. År 2007

beslöts att en omfattande självutvärdering skall genomföras. En-

32


piirin tulee kiinnittää huomiota, samoin kuin jaksamiseen. 2007

jaksamisesta saadut tilastot olivat kuitenkin hyvät. Henkilöstön

suunnitelmallinen koulutus ja kehittäminen sekä osaamisen siirtäminen

ovat edelleen haasteita samoin kuin kilpailukyinen palkkaus.

Strategian tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Arkistolaitos

on vastuullinen ja luotettava työnantaja. 2007 saatiin päätökseen

valmistelut huomattavista muutoksista, jotka koskivat Sota-arkistoa

ja Valtioneuvoston väliarkistoa. Samalla valtion tuottavuusohjelman

vuoksi jouduttiin lakkauttamaan virkoja sekä miettimään

henkilöstön tarvetta ja sijoittamista.

”Keskiarvonen” arkistolaitoksessa 2007

Arkistolaitoksen ”Keskiarvonen” työskentelee ja asuu Etelä-

Suomessa. Hän on pysyvässä virkasuhteessa, iältään 48,5 vuotta

ja sukupuoleltaan nainen. Hänen virkasuhteisista työtovereistaan

37 prosenttia on miehiä. Työtovereista oli määräaikaisessa työtai

virkasuhteessa lähes joka kuudes. Johtajana ”Keskiarvosella”

on nainen, tosin lähiesimies on yleensä mies. Senioreita työtovereista

on peräti yli puolet. Kymmenen prosenttia työtovereista

poistui viime vuonna joko eläkkeelle tai muualle. ”Keskiarvonen”

itse vanheni vuodessa yhden vuoden ja kolme kuukautta.

”Keskiarvonen” oli saanut perusopintojen jälkeistä koulutusta 4,4

vuotta. Vielä edellisenä vuonna hän oli saanut viisi vuotta mainittua

koulutusta. Hänen työtovereistaan lähes puolella on korkeakoulututkinto,

tutkijankoulutus on vain n. 7 prosentilla.

Arkistolaitoksen ”Keskiarvonen”

työskentelee ja asuu Etelä-

Suomessa. Hän on pysyvässä virkasuhteessa,

iältään 48,5 vuotta

ja sukupuoleltaan nainen.

”Keskiarvosen” palkka oli 2400 euroa kuukaudessa. Hän on ollut

uskollinen arkistolaitokselle. Hän ei halua vaihtaa työpaikkaa, mutta

tahtoisi välillä työkiertoon.

”Keskiarvonen” on perusterve ja hänen työssä jaksamisensa on hyvä.

Sairauden takia hän oli viime vuonna poissa noin puolitoista viikkoa.

”Keskiarvonen” käy vuosittain esimiehensä kanssa tulos- ja kehityskeskustelut.

Hän tekee vaativia ammattitöitä arkistolaitoksen palkkausjärjestelmän

vaativuustasolla kuusi ja saa 24 % henkilökohtaista

palkanosaa. Hänen henkilökohtainen suorituksena on parantunut

edellisiin vuosiin nähden.

”Keskiarvonen” on viime vuoden marraskuun työtyytyväisyysbarometrin

tulosten mukaan tyytyväisempi kuin aikaisemmin arkistolailigt

mätarna är personalen engagerad och kompetent. Antalet fasta

tjänsteförhållanden har ökat.

Man bör dock fästa uppmärksamhet vid arbetsklimatet och vid att

de anställda orkar i arbetet. Året innan visade statistiken dock att

man orkade bra i arbetet. Den systematiska utbildningen och utvecklingen

av personalen samt överföringen av kompetensen i likhet med

den konkurrenskraftiga avlöningen är fortfarande utmaningar. De

strategiska målen har till största delen uppnåtts. Arkivverket är en

ansvarsfull och pålitlig arbetsgivare. År 2007 slutfördes förberedelserna

för betydande ändringar som gällde Krigsarkivet och statsrådets

mellanarkiv. Man var samtidigt tvungen att på grund av statens

produktivitetsprogram dra in tjänster och dryfta behovet av personal

och placeringen av personalen.

”Genomsnittet” i arkivverket 2007

Arkivverkets ”Genomsnitt” arbetar och bor i södra Finland. ”Genomsnittet”

har ett fast tjänsteförhållande samt är 48,5 år gammal

och kvinna till könet. Av hennes medarbetare i tjänsteförhållande är

37 procent män. Av medarbetarna var nästan var sjätte i visstidstjänst

eller -anställning. ”Genomsnittets” chef är kvinna, hennes närmaste

chef är visserligen i regel man. Till och med över hälften av medarbetarna

är seniorer. År 2007 avgick 10 procent av medarbetarna

antingen med pension eller av någon annan orsak. ”Genomsnittet”

åldrades själv med ett år och tre månader på ett år.

”Genomsnittet” har fått grundutbildningsbaserad

utbildning i 4,4 år. Ännu året innan

hade hon fått nämnda utbildning i 5

år. Närmare hälften av hennes medarbetare

har en högskoleexamen och endast ca 7

procent har en forskarutbildning.

”Genomsnittets” lön var 2 400 euro per

månad. Hon har varit lojal mot arkivverket.

Hon vill inte byta arbetsplats, men

skulle ibland vilja delta i arbetsrotation.

”Genomsnittet” är i huvudsak frisk och

orkar bra i arbetet. På grund av sjukdom

var hon år 2007 sjukskriven i cirka en och

en halv vecka.

”Genomsnittet” för årligen resultat- och utvecklingssamtal med sin

chef. Hon utför krävande arbetsuppgifter på kravnivå sex i enlighet

med arkivverkets avlöningssystem och får en individuell löneandel

på 24 procent. Hennes personliga prestation har förbättrats jämfört

med de föregående åren.

Enligt resultaten från arbetsklimatundersökningen i november förra

året var ”Genomsnittet” mer nöjd med sitt arbete i arkivverket

än tidigare. Hon är precis lika nöjd som de övriga anställda inom

staten. Jämfört med den tidigare undersökningen är hon något

mer missnöjd med ledningen och chefens stöd samt med organiseringen

av arbetet. Hon är synnerligen nöjd med utmaningarna och

entusiasmen i arbetet. Hon upplever att hennes arbete är självständigt

och att hon har möjlighet att påverka innehållet i sitt arbete.

33


toksessa työskentelyynsä. Hän on täsmälleen yhtä tyytyväinen kuin

muutkin valtiolla työskentelevät. Edelliseen mittaukseen nähden

hän on hieman tyytymättömämpi johtamiseen ja esimiehen antamaan

tukeen sekä töiden organisointiin. Huomattavan tyytyväinen

hän on työn haastavuuteen ja innostavuuteen. Hän kokee työnsä

itsenäiseksi ja hänellä on mahdollisuus vaikuttaa työnsä sisältöön.

Palkkaukseensa hän ei ole tyytyväinen,

mutta on tyytyväisempi kuin kollegat

valtiolla yleensä. Palkkaperusteisiin suhteessa

työn vaativuuteen ja palkkauksen

muuttumiseen työsuoristusten muuttusessa

hän edellistä mittausta tyytyväisempi

kuten palkkauksen oikeudenmukaisuuteenkin.

”Keskivertonen” on entistä tyytyväisempi

työpaikkakoulutukseen ja muuhun kehittämisen

tukeen. Työilmapiiri on hänestä

lievästi epätyydyttävämpi kuin ennen,

mutta edelleenkin hän kokee saavansa

oikeudenmukaista ja inhimillistä kohtelua

työtovereiltaan. Hänen osaamistaan arvostetaan ja sukupuolinen

tasa-arvokin on toteutunut hyvin. Erityisen tyytyväinen hän on työtiloihin

ja työvälineisiin. Työpaikkaansa hän pitää vähän epävarmempana,

mutta muutoin hän tuntee olevansa energinen.

”Keskiarvosen” mielestä tiedon kulku on huonontunut huonontuneen

työyhteisön sisäisessä viestinnässä. Toisaalta työyhteisön

avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa on hänestä parantunut.

”Keskiarvonen” on entistä tyytyväisempi arkistolaitoksen

kuvaan hyvänä työnantajana.

Surukseen ”Keskiarvonen” on huomannut, että arkistolaitoksessa

esiintyy työpaikkakiusaamista. Työnantaja onkin päättänyt aloittaa

työpaikkakiusaamisen ehkäisemisen tiedotuksen ja koulutuksen

avulla.

Hon är inte nöjd med sin lön, men är mer nöjd än kollegerna inom

staten i allmänhet. Jämfört med den föregående undersökningen är

hon mer nöjd med lönegrunderna i förhållande till arbetets svårighetsgrad,

och med förändringen av avlöningen i och med att

arbetsprestationerna förändras samt med den rättvisa avlöningen.

Enligt resultaten från arbetsklimatundersökningen

i november förra året var

”Genomsnittet” mer nöjd

med sitt arbete i arkivverket

än tidigare.

”Genomsnittet” är mer nöjd än tidigare med arbetsplatsutbildningen

och med det övriga stödet för utvecklingen. Arbetsklimatet är enligt

hennes åsikt något mer otillfredsställande än tidigare, men fortfarande

upplever hon att hon bemöts på ett rättvist och mänskligt

sätt av kollegerna. Hennes kompetens uppskattas och jämställdheten

mellan könen har också förverkligats väl. Hon är speciellt nöjd med

arbetslokalerna och arbetsredskapen. Hon anser att anställningsförhållandet

är något osäkrare än tidigare, men annars känner hon sig

energisk.

”Genomsnittet” anser att informationsutbytet har försämrats inom

arbetsgemenskapens interna kommunikation. Å andra sidan anser

hon att arbetsgemenskapens öppenhet vid beredningen av ärenden

och beslutsfattandet har ökat. ”Genomsnittet” är allt mer nöjd med

bilden av arkivverket som en god arbetsgivare.

”Genomsnittet” har till sin sorg märkt att det förekommer arbetsplatsmobbning

vid arkivverket. Arbetsgivaren har därför beslutat

att börja förebygga arbetsplatsmobbning med hjälp av information

och utbildning.

34


HERALDINEN

lautakunta

Heraldiska nämnden

Kansallisarkisto asetti maaliskuussa 2007 Heraldisen

lautakunnan toimikaudeksi 2007−2010. Lautakunta

edustaa heraldiikan tutkimuksen, heraldisen suunnittelun,

historian ja hallinnon asiantuntemusta. Seitsenhenkisen

lautakunnan puheenjohtajana toimii pääjohtaja Jussi Nuorteva.

Lautakunnan sihteerinä toimii tutkija John Strömberg.

Vuoden aikana lautakunta kokoontui kerran vanhassa kokoonpanossaan

ja neljästi uudessa. Se valmisteli kaksitoista lausuntoa.

Kansallisarkistossa oli syksyllä Suomen itsenäisyyden juhlavuoteen

liittyvä kunniamerkkejä ja valtiollisen palkitsemiskäytännön kehitystä

esittelevä näyttely. Lautakunnan puheenjohtaja on pääjohtaja

Jussi Nuorteva. Toimikuntaan kuului myös Heraldisen lautakunnan

sihteeri sekä kaksi sen jäsentä. Näyttely järjestettiin yhteistyössä

Museoviraston, Ritarikuntien kanslian ja Valtion virastojen ja laitosten

pääjohtajakunnan kanssa. Näyttelyyn liittyi myös valtiollisia

palkitsemiskäytäntöjä käsittelevä luentosarja. Luennot julkaistiin

joulukuussa Kansallisarkiston ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran

yhteisjulkaisussa teoksena ”Valtio palkitsee − Staten belönar”.

Runsaasti kuvitetun teoksen ensimmäinen painos myytiin loppuun

ennen vuodenvaihdetta.

I

mars 2007 tillsatte Riksarkivet en heraldisk nämnd för mandatperioden

2007−2010. Nämnden är sammansatt av sakkunniga

representerande heraldisk forskning och formgivning,

historieforskning och förvaltning. Ordförande för nämnden

med sju medlemmar är generaldirektör Jussi Nuorteva. Sekreterare

för nämnden är forskare John Strömberg.

Under året sammanträdde nämnden en gång med den gamla sammansättningen

och fyra gånger med den nya sammansättningen.

Nämnden beredde tolv utlåtanden.

I Riksarkivet ordnades på hösten en utställning som presenterade

hederstecken och utvecklingen av den statliga belöningspraxisen i

anknytning till jubileumsåret för Finlands självständighet. Generaldirektör

Jussi Nuorteva var ordförande för organisationskommittén.

Till kommittén hörde även sekreteraren för heraldiska nämnden och

två av nämndens medlemmar. Utställningen arrangerades i samarbete

med Museiverket, ordenskansliet samt generaldirektörskåren för

de statliga ämbetsverken och inrättningarna. I anslutning till utställningen

arrangerades även en föreläsningsserie som behandlade den

statliga belöningspraxisen. I december publicerades föreläsningarna i

Riksarkivets och Finska Litteratursällskapets gemensamma publikation

Valtio palkitsee − Staten belönar. Den första upplagan av den

rikligt illustrerade publikationen såldes slut före årsskiftet.

Heraldinen lautakunta

Heraldiska nämnden

Pääjohtaja Jussi Nuorteva, puheenjohtaja

Rahakammion johtaja Tuukka Talvio, varapuheenjohtaja

Taiteen lisensiaatti Tuomas Hyrsky

Professori Matti Klinge

Suunnittelija Liisa Kontiainen

Arkistoneuvos Eljas Orrman

Neuvotteleva virkamies Eeva Puttonen

Generaldirektör Jussi Nuorteva, ordförande

Chefen för Myntkabinettet Tuukka Talvio, vice ordförande

Konstlicentiat Tuomas Hyrsky

Professor Matti Klinge

Planerare Liisa Kontiainen

Arkivrådet Eljas Orrman

Konsultativa tjänstemannen Eeva Puttonen

35


SUOMI,

sotavangit

ja ihmisluovutukset

1939−1955 -tutkimushanke

Forskningsprojektet Finland, krigsfångar och utlämningar 1939−1955

Kansallisarkisto julkaisi syyskuussa 2007 kotisivullaan

tutkimushankkeen laatimat nimitiedostot talvi- ja

jatkosodan aikana kuolleista neuvostosotavangeista

sekä Itä-Karjalan siviilileireillä menehtyneistä, yhteensä

23 448 kuolleen henkilön tiedot. Nimitiedosto oli avattu

vuoden 2007 loppuun mennessä noin 15 000 kertaa.

Venäjän arkistoista saatiin suurehko määrä jatkosodan jälkeen

palautettuja neuvostosotavankeja koskevia asiakirjoja vuosilta

1944−1955. Toimitussopimukset useiden Venäjän arkistojen

kanssa asiakirjakopioiden ja tietojen toimittamisesta solmittiin

vuoden 2007 aikana. Tutkimushanke on näin saanut käyttöönsä

paljon uutta aineistoa. Aineistohankinnat on nivottu Kansallisarkiston

Venäjän arkistoaineistoja koskevaan mikrofilmaushankkeeseen.

Hankkeen tutkijoiden tutkimusraporttien alustavat käsikirjoitukset

valmistuivat 2007 lopussa.

I

september 2007 publicerade Riksarkivet namnfiler över de

sovjetkrigsfångar som dog under vinterkriget och fortsättningskriget,

samt över de personer som dog på civillägren i östra

Karelen på sin webb-plats. Filerna har utarbetats genom ett

forskningsprojekt och uppgifterna omfattar totalt 23 448 avlidna

personer. Fram till utgången av år 2007 hade namnfilen öppnats

cirka 15 000 gånger.

Från de ryska arkiven fick man ett stort antal handlingar om de

sovjetkrigsfångar som återbördades efter fortsättningskriget åren

1944−1955. Under år 2007 ingick man avtal med många ryska arkiv

om leverans av dokumentkopior och uppgifter. På så sätt har

forskningsprojektet fått en stor mängd nytt material till sitt förfogande.

Materialanskaffningarna har kopplats till Riksarkivets mikrofilmningsprojekt

angående det ryska arkivmaterialet.

De preliminära manuskripten för forskningsrapporterna, som utarbetats

av forskarna i projektet, färdigställdes i slutet av år 2007.

36


Arkistolaitoksen

piirijako

Arkivverkets distrikter / Districts of the National Archive Service

OMA

KA

HMA

JoMA

JyMA

Kansallisarkisto

Riksarkivet

National Archive Service

Hämeenlinnan

maakunta-arkisto

Tavastehus landsarkiv

The Provincial Archives of

Hämeenlinna

Joensuun

maakunta-arkisto

Joensuu landsarkiv

The Provincial Archives of

Joensuu

Jyväskylän

maakunta-arkisto

Jyväskylä landsarkiv

The Provincial Archives of

Jyväskylä

VMA

JyMA

JoMA

MMA Mikkelin

maakunta-arkisto

S:t Michels landsarkiv

The Provincial Archives of

Mikkeli

MMA

OMA

Oulun

maakunta-arkisto

Uleåborgs landsarkiv

The Provincial Archives of

Oulu

TMA

HMA

KA

TMA

Turun

maakunta-arkisto

Åbo landsarkiv

The Provincial Archives of

Turku

VMA

Vaasan

maakunta-arkisto

Vasa landsarkiv

The Provincial Archives of

Vaasa

37


Yhteystiedot

Kontaktuppgifter

Contact

Helsinki

Riksarkivet

National Archives

KANSALLISARKISTO,

PÄÄRAKENNUS

Riksarkivet, Huvudbyggnaden

Rauhankatu 17

(PL 258, 00171 Helsinki)

KANSALLISARKISTO,

SILTAVUOREN TOIMIPISTE

Riksarkivet, Broberget

Siltavuorenranta 16

(PL 258, 00171 Helsinki)

Puh./tel.: (+358 9) 228 521

Fax: (+358 9) 176 302

Pääjohtaja: Jussi Nuorteva

Puh./tel.: (+358 9) 228 52 321

Fax: (+358 9) 228 52 330

Hämeenlinna

Tavastehus Landsarkiv

The Provincial Archives of Hämeenlinna

kansallisarkisto@narc.fi

KANSALLISARKISTO,

SÖRNÄISTEN TOIMIPISTE

Riksarkivet, Sörnäs

Työpajankatu 6

(PL 54, 00581 Helsinki)

KANSALLISARKISTO,

HALLITUSKADUN TOIMIPISTE

Riksarkivet, Regeringsgatan

Hallituskatu 3, piharakennus

(PL 258, 00171 Helsinki)

HÄMEENLINNAN

MAAKUNTA-ARKISTO

Arvi Kariston katu 2 A

13100 Hämeenlinna

Puh./tel.: (+358 9) 228 52 500

Fax: (+358 9) 228 52 503

kansallisarkisto.sornainen@narc.fi

Puh./tel.: (+358 9) 228 52 550

Fax: (+358 9) 228 52 551

kansallisarkisto.hallituskatu@narc.fi

Jyväskylä

Puh./tel.: (+358 3) 656 460

Fax: (+358 3) 653 3810

Johtaja: Jari Lybeck

hameenlinna@narc.fi

Jyväskylä Landsarkiv

The Provincial Archives of Jyväskylä

JYVÄSKYLÄN

MAAKUNTA-ARKISTO

Pitkäkatu 23

(PL 25, 40101 Jyväskylä)

Puh./tel.: (+358 14) 3381 000

Fax: (+358 14) 3381 049

Johtaja: Päivi Hirvonen

Joensuu

Joensuu Landsarkiv

The Provincial Archives of Joensuu

JOENSUUN

MAAKUNTA-ARKISTO

Yliopistokatu 6

(PL 146, 80101 Joensuu)

Puh./tel.: (+358 13) 251 4602

Fax: (+358 13) 251 4606

Johtaja: Jarno Linnolahti

joensuu@narc.fi

jyvaskyla@narc.fi

38


Mikkeli

S:t Michels Landsarkiv

The Provincial Archives of Mikkeli

MIKKELIN

MAAKUNTA-ARKISTO

Pirttiniemenkatu 8 A

(PL 2, 50100 Mikkeli)

Puh./tel.: (+358 15) 321 310

Fax: (+358 15) 321 3157

Johtaja: Tytti Voutilainen

Oulu

Uleåborgs Landsarkiv

The Provincial Archives of Oulu

mikkeli@narc.fi

OULUN

MAAKUNTA-ARKISTO

Arkistokatu 6

90100 Oulu

Turku

Åbo Landsarkiv

The Provincial Archives of Turku

Puh./tel.: (+358 8) 514 5800

Fax: (+358 8) 514 5850

Johtaja: Vuokko Joki

oulu@narc.fi

TURUN

MAAKUNTA-ARKISTO

Aninkaistenkatu 11

(PL 383, 20101 Turku)

Aninkaisgatan 11

(PB 383, 20101 Åbo)

Puh./tel.: (+ 358 2) 276 080

Fax: (+ 358 2) 276 0810

Johtaja: Riitta Sihvonen

Vaasa

Vasa Landsarkiv

The Provincial Archives of Vaasa

turku@narc.fi

VAASAN

MAAKUNTA-ARKISTO

Sepänkyläntie 2

(PL 240, 65101 Vaasa)

Smedsbyvägen 2

(PB 240, 65101 Vasa)

Puh./tel.: (+ 358 62) 414 0400

Fax: (+ 358 62) 414 0420

Johtaja: Arja Rantanen

vaasa@narc.fi

39


Tilastot 2007

Statistik

Statistics

Arkistolaitoksessa säilytettävä aineisto

Holdings in the National Archives Service

Asiakirja-aineisto (m)

Handlingar

Shelvable archival material

Kirjastot

Biblioteken

Libraries

Virka-arkistot Yksityiset arkistot Yhteensä Kpl Nidettä m

Myndighetsarkiv Privata arkiv Totalt St Band

Official archives Private archives Total Items Volumes

2006 2007 ± % 2006 2007 ± % 2006 2007 ± % 2006 2007 ± % 2006 2007 ± % 2006 2007 ± %

KA 39 876 41 539 4 6 078 6 321 4 45 954 47 860 4 978 113 978 163 0 86 430 85 781 -1 1 863 1 867 0

TMA 12 919 13 044 1 2 090 2 131 2 15 009 15 175 1 295 475 295 510 0 44 299 44 372 0 622 624 0

HMA 8 594 8 614 0 729 871 19 9 323 9 485 2 17 159 17 194 0 30 748 30 985 1 921 928 1

MMA 10 043 10 355 3 420 436 4 10 463 10 791 3 181 219 182 035 0 32 803 33 456 2 733 797 9

JoMA 7 448 7 449 0 962 977 2 8 410 8 426 0 15 202 15 205 0 15 471 15 676 1 317 319 1

VMA 6 297 6 319 0 1 215 1 247 3 7 512 7 566 1 36 798 36 798 0 55 572 55 647 0 1 143 1 145 0

JyMA 3 226 3 376 5 2 152 2 190 2 5 378 5 566 3 44 073 50 089 14 23 797 25 038 5 344 360 5

OMA 7 788 7 833 1 2 398 2 447 2 10 186 10 280 1 92 058 92 490 0 28 602 28 803 1 439 443 1

Yht. 96 191 98 529 2 16 044 16 620 4 112 235 115 149 3 1 660 097 1 667 484 0 317 722 319 758 1 6 382 6 483 2

Totalt

Total

Liitetaulukko 1

Tallefilmit

Säkerhetskopior

Archival films

Käyttöfilmit

Brukskopior

Reading copies

Yhteensä

Totalt

Total

Rullia Kortteja Rullia Kortteja Rullia Kortteja

Rullar Kort Rullar Kort Rullar Kort

Reels Fiches Reels Fiches Reels Fiches

Yht. 26 941 27 347 2 1 167 624 1 180 294 1 65 534 65 761 0 1 111 038 1 130 957 2 92 475 93 108 1 2 278 662 2 311 251 1

Totalt

Total

40

2006 2007 ± % 2006 2007 ± % 2006 2007 ± % 2006 2007 ± % 2006 2007 ± % 2006 2007 ± %

KA 41 4 -90 399 404 1 26 165 26 267 0 222 211 224 712 1 26 206 26 271 0 222 610 225 116 1

TMA 364 364 0 968 968 0 8 106 8 116 0 120 446 122 400 2 8 470 8 480 0 121 414 123 368 2

HMA 0 0 0 0 0 0 2 772 2 777 0 93 868 96 080 2 2 772 2 777 0 93 868 96 080 2

MMA 26 143 26 586 2 1 159 382 1 171 897 1 4 241 4 241 0 182 219 182 219 0 30 384 30 827 1 1 341 601 1 354 116 1

JoMA 0 0 0 10 10 0 4 696 4 696 0 134 347 136 558 2 4 696 4 696 0 134 357 136 568 2

VMA 33 33 0 8 8 0 2 782 2 782 0 104 438 106 649 2 2 815 2 815 0 104 446 106 657 2

JyMA 357 357 0 6 494 6 644 2 13 207 13 310 1 147 470 154 089 4 13 564 13 667 1 153 964 160 733 4

OMA 3 3 0 363 363 0 3 565 3 572 0 106 039 108 250 2 3 568 3 575 0 106 402 108 613 2

Liitetaulukko 2


Arkistotilat

Tutkijatilat

Omassa käytössä Muiden käytössä Vapaana Yhteensä Tutkijapaikat Lukulaitteet Yhteensä

I eget bruk Används av övriga Outnyttjat Totalt Forskarplatser Läsapparater Totalt

In own use In outside use Free space Total Seats for readers Reading devices Total

m m m m

2006 2007 ± % 2006 2007 ± % 2006 2007 ± % 2006 2007 ± % 2006 2007 ± % 2006 2007 ±% 2006 2007 ±%

KA 47 259 49 165 4 9319 8 614 -8 20 262 19 061 -6 76 840 76 840 0 101 101 0 62 62 0 163 163 0

TMA 14 947 15 113 1 867 840 -3 3 807 3 668 -4 19 621 19 621 0 30 18 -40 17 27 59 47 45 -4

HMA 9 540 9 718 2 249 235 -6 690 526 -24 10 479 10 479 0 10 10 0 12 12 0 22 22 0

MMA 11 092 11 420 3 0 31 0 6 698 6 339 -5 17 790 17 790 0

MMA¹ 552 554 0 513 524 2 1 553 1 540 -1 2 618 2 618 0

16 16 0 19 19 0 35 35 0

JoMA 9 064 9 080 0 1169 1169 0 1 225 1 209 -1 11 458 11 458 0 16 16 0 16 16 0 32 32 0

VMA 8 617 8 671 1 106 101 -5 4 605 4 556 -1 13 328 13 328 0 13 12 -8 14 10 -29 27 22 -19

JyMA 5 130 5 318 4 1381 1454 5 3 349 3 088 -8 9 860 9 860 0 19 19 0 20 20 0 39 39 0

OMA 10 186 10 280 1 414 402 -3 10 400 10 318 -1 21 000 21 000 0 35 37 6 15 15 0 50 52 4

Yht. 116 387 119 319 3 14 018 13 370 -5 52 589 50 305 -4 182 994 182 994 0 240 229 -5 175 181 3 415 410 -1

Totalt

Total

¹Mikrofilmiarkisto - Mikrofilmarkivet - The archives for microfilms

Liitetaulukko 3

Tutkijakäynnit ja

toimitetut tilaukset

Selvitykset

Tutkijakäyntejä Asiakirjatilauksia Selvitykset viralliseen Muut selvitykset Yhteensä

tarkoitukseen

Forskarbesök Beställningar av handlingar Utredningar i officielt syfte Övriga utredningar Totalt

Research visits Deliveries of documents Enquiries for official purpose Other enquiries Total

2006 2007 ± % 2006 2007 ± % 2006 2007 ± % 2006 2007 ± % 2006 2007 ± %

KA 27 858 25 244 -9 35 140 31 488 -10 379 356 -6 1 988 1 817 -9 2 367 2 173 -8

TMA 11 589 9 757 -16 7 910 7 564 -4 574 531 -7 699 563 -19 1 273 1 094 -14

HMA 2 674 2 558 -4 4 966 4 127 -17 215 189 -12 1 472 1 101 -25 1 687 1 290 -24

MMA 4 110 3 567 -13 4 504 4 532 1 5 939 6 187 4 2 477 2 343 -5 8 416 8 530 1

JoMA 5 635 5 300 -6 3 802 3 060 -20 148 107 -28 472 482 2 620 589 -5

VMA 3 280 2 975 -9 5 836 6 466 11 133 320 141 518 505 -3 651 825 27

JyMA 5 272 5 219 -1 2 569 3 096 21 86 117 36 307 324 6 393 441 12

OMA 5 823 6 582 13 8 597 9 628 12 111 135 22 1 306 1 386 6 1 417 1 521 7

Yht. 66 241 61 202 -8 73 324 69 961 -5 7 585 7 942 5 9 239 8 521 -8 16 824 16 463 -2

Totalt

Total

Liitetaulukko 4

41


Tilastot 2007

Statistik

Statistics

Saadut asiakirja- ja mikrofilmilainat

Inlån av handlingar och mikrofilmer

Loans to the National Archives Service

Annetut asiakirja- ja

mikrofilmilainat

Utlån av handlingar och mikrofilmer

Loans from the National Archives Service

Asiakirjat Mikrofilmit Yhteensä Asiakirjat Mikrofilmit Yhteensä

Handlingar Mikrofilmer Totalt Handlingar Mikrofilmer Totalt

Documents Microfilms Total Documents Microfilms Total

2006 2007 ± % 2006 2007 ± % 2006 2007 ± % 2006 2007 ± % 2006 2007 ± % 2006 2007 ± %

KA 375 411 10 5 0 -100 380 411 8 412 336 -18 2 567 2 088 -19 2 979 2 424 -19

TMA 177 157 -11 394 383 -3 571 540 -5 124 99 -20 332 220 -34 456 319 -43

HMA 38 3 -92 148 261 76 186 264 42 145 14 -90 313 245 -22 458 259 -77

MMA 71 54 -24 34 24 -29 105 78 -26 213 188 -12 84 969 76 050 -10 85 182 76 238 -12

JoMA 923 1 290 40 102 99 -3 1 025 1 389 36 43 81 88 154 99 -36 197 180 -9

VMA 47 35 -26 72 26 -64 119 61 -49 15 35 133 183 109 -40 198 144 -38

JyMA 470 120 -74 206 224 9 676 344 -49 184 96 -48 135 124 -8 319 220 -45

OMA 201 274 36 148 1 962 1 226 349 2 236 541 290 520 79 293 622 112 583 1 142 49

Yht. 2 302 2 344 2 1 109 2 979 169 3 411 5 323 56 1 426 1 369 -4 88 946 79 557 -11 90 372 80 926 -10

Totalt

Total

Liitetaulukko 5

Maksulliset jäljenteet

Avgiftsbelagda kopior

Chargeable copies

Paperikopioita Digitointi Mf-otoksia Mf-rullia Mikrokortteja

Papperskopior Skanning Mf-tagningar Mf-rullar Mikrokort

Paper copies Scanning Mf-shots Mf-reels Microfiche

2006 2007 ± % 2006 2007 ± % 2006 2007 ± % 2006 2007 ± % 2006 2007 ± %

KA 50 123 48 926 -2 5 772 4 392 -24 0 0 0 367 128 -65 0 0 0

TMA 15 237 12 720 -17 442 298 -33 0 0 0 0 0 0 0 0 0

HMA 7 912 7 026 -11 1 325 1 274 -4 0 0 0 0 0 0 0 0 0

MMA 8 949 7 498 -16 1 782 1 109 -38 0 0 0 0 0 0 35 243 30 414 -14

JoMA 3 768 7 667 103 1 100 1 021 -7 0 0 0 0 0 0 0 0 0

VMA 5 378 5 455 1 454 538 19 0 0 0 0 0 0 0 0 0

JyMA 3 816 3 254 -15 207 777 73 0 0 0 0 0 0 0 0 0

OMA 5 961 6 243 5 2 298 2 536 10 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Yht. 101 144 98 789 -2 13 380 11 945 -11 0 0 0 367 128 -65 35 243 30 414 -14

Totalt

Total

Liitetaulukko 6

42


Konservointi

Konservering

Restoration work

Arkkeja Sidoksia Akteja Karttoja Yhteensä

Ark Band Akter Kartor Totalt

Sheets Bindings Files Maps Total

2006 2007 ± % 2006 2007 ± % 2006 2007 ± % 2006 2007 ± % 2006 2007 ± %

KA 19 895 51 353 158 28 412 1 371 12 0 -100 205 896 337 20 140 52 661 161

TMA 1 770 6 966 294 29 54 86 0 0 0 76 10 -87 1 875 7 030 275

HMA 1 323 1 209 -9 2 2 0 0 0 0 7 0 -100 1 332 1 211 -9

MMA 3 575 3 405 -5 34 42 24 0 0 0 39 6 -85 3 648 3 453 -5

JoMA 1 919 1 400 -27 31 12 -61 0 4 0 2 1 0 1 952 1 417 -27

VMA 4 608 4 062 -12 43 45 5 69 46 -33 28 31 11 4 748 4 184 -12

JyMA 5 021 8 125 62 25 46 84 0 0 0 10 28 0 5 056 8 199 62

OMA 1 922 3 283 71 24 30 25 0 0 0 31 25 -19 1 977 3 338 69

Yht. 40 033 79 803 99 216 643 198 81 50 -38 398 997 151 40 728 81 493 100

Totalt

Total

Liitetaulukko 7

Annettu arkistokoulutus

Given arkivutbildning

Archive training given by the National Archives Service

Henkilöstö

Personalen

Staff

Luentotunteja

Föreläsningstimmar

Lecture hours

Henkilötyövuosia

Årsverken

Man-years

2006 2007 ± % 2006 2007 ± %

KA 353 294 -17

TMA 182 108 -41

HMA 66 68 3

MMA 120 123 3

JoMA 91 204 124

VMA 121 54 -55

JyMA 34 71 109

OMA 109 69 -37

Yht. 1076 991 -8

Totalt

Total

KA 108,38 113,40 5

TMA 20,36 22,88 12

HMA 12,44 12,81 3

MMA 24,79 24,15 -3

JoMA 14,99 16,22 8

VMA 16,15 17,13 6

JyMA 11,94 11,86 -1

OMA 19,48 20,29 4

Yht. 228,53 238,74 4

Totalt

Total

Liitetaulukko 8 Liitetaulukko 9

43

More magazines by this user
Similar magazines