Pohjanmaan opettaja 1/2020

POHJANMAAN OPETTAJA
ÖSTERBOTTENS LÄRARE
1/2020 9.4.2020
www.oajpohjanmaa.fi

Työhyvinvointi
haaste 2020
Opettaja:______________________________________________________________________
Osoite:________________________________________________________________________
Puhelin:___________________________ OAJ:n jäsenkortin numero______________________
Merkitse alla olevaan kalenteriin viikkojen 16–19 (13.4–10.5) työhyvinvointia edistävät suoritukset teemavuoden
hengessä. Työhyvinvointia on kaikki mitkä parantaa omaa hyvinvointiasi, esim. ystävien tapaaminen, liikunta,
maalaaminen tai kirjojen luku. Merkitse kalenterin alla oleviin tyhjiin kohtiin käyttämiesi lyhenteiden
selitykset, esim. y = ystävät. Suoritusmerkinnässä minimiaika on 30min. Laske lopuksi kokonaisaika.
Palauta 31.5 mennessä liikuntavastaava Risto Haveriselle. Osoite: Aapunkarintie 98, 68210 Marinkainen,
risto.haverinen@edu.kokkola.fi tai whatsupp 0415459202. Palauttamalla osallistunut 3 x 50e lahjakortin
arvontaan. Eniten suorituksia saaneiden nimet julkaistaan Pohjanmaan opettaja -lehden syksyn numerossa.
vko Ma Ti Ke To Pe La Su yht.
16
17
18
19
liikuntasuoritusten yhteenlaskettu aika ______________
1.8 Racketlon – Opettajien SM kisat Vaasassa.
Racketlon (= pöytätennis + sulkapallo + squash + tennis) kisat miehille Vaasan tenniskeskuksessa 1.8. klo 12–18
Racketlon-säännöt sillä poikkeuksella, että pelit pelataan 15 pisteeseen.
Alkulohkot pelataan pooleina, jatkopelit (muut kuin sija 1–4) suunnitellaan sen mukaan kuin
osallistujamäärä antaa myöden.
Osallistumismaksu 50€. 31.5 mennessä 40e. Ilmoittautumiset 15.7 mennessä: risto.haverinen@edu.kokkola.fi
Sarjat: MK (lisenssi jossakin mailapelissä), kuntosarja
Liikettä Keholle Härmässä siirtyy syksylle.
Seuraa ilmoittelua.
”Opettaja venyy
ja paukkuu yli
inhimillisten
rajojen”
Otsikko on lainaus vakavaan uupumukseen
sairastuneen luokanopettaja
Saara Mälkösen haastattelusta Ilkka-
Pohjalaisessa 14.3.2020. Haastattelussa
tulee hyvin esiin, miten kuormittavaa
opettajan arki on. ”Omien arvojen ja oman
pedagogisen näkemyksen toteuttaminen
on aika vaikeaa. Haluan tehdä työni hyvin
ja olen vahvasti sitoutunut perustehtävään
eli opettamiseen ja kasvattamiseen. Se on
tehty todella hankalaksi opettajille tämän
päivän erilaisilla päätöksillä ja säästötoimilla”, toteaa
Saara Mälkönen.
Saara Mälkösen tarina ei ole ainutlaatuinen. OAJ:n
fiilismittarin tulosten perusteella 35 – 40 % varhaiskasvatuksen
ja peruskoulun opettajista kokee, että työaikamitoitus
ei ole riittävä. Vastaavasti 35 % perusopetuksen
opettajista kokee, että heillä ei ole aikaa tehdä työtänsä
hyvin. Lisäksi yli 40 % varhaiskasvatuksen ja peruskoulun
opettajista kokee, että melu haittaa työn tekemistä.
Ei ole mikään ihme, että opettajat uupuvat välillä lähes
mahdottoman taakan edessä.
Mistä edellä olevat kokemukset oikein kumpuavat?
Nykytrendin mukaiset avoimet oppimisympäristöt lisäävät
hälyä ja aiheuttavat mm. keskittymisen ongelmia.
Yritysmaailmassa tähän ollaan jo havahduttu. Eniten
opettajien jaksamista kuormittaa tuen tarpeessa olevat
oppilaat sekä heihin kohdistettu riittämätön tuki.
Oppilailla on perusopetuslain 30 §:n takaama oikeus
saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, ohjausta
sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti
tuen tarpeen ilmetessä jokaisena työpäivänä. Lisäksi
opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa
voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut
tavoitteet.
Näin ei kuitenkaan ole. Perusopetuksessa toteutettavaa
inkluusiota käytetään liian usein puhtaasti säästökeinona,
kun oppilaiden edun mukaisia pienryhmiä
on lakkautettu. Lakkauttamispäätöksissä ei ole kuin
häviäjiä. Tukea tarvitsevien oppilaiden lisäksi
”Läraren flexar och
anstränger sig långt
över mänskliga
gränser”
Rubriken är ett citat från en intervju
med den utbrända klassläraren
Saara Mälkönen från tidningen Ilkka-
Pohjalainen 14.3.2020. I intervjun framkommer
det tydligt hur belastande lärarens
vardag är. ”Att verkställa sina egna värden
och sin egen pedagogiska syn är ganska
svårt. Jag vill utföra mitt arbete väl och jag
är starkt engagerad i min grunduppgift,
det vill säga i undervisning och fostran.
Genom olika beslut och sparåtgärder har
detta gjorts väldigt svårt för lärarna”, konstaterar Saara
Mälkönen.
Saara Mälkönens berättelse är inte unik. Enligt resultaten
i en mätning som gjorts av OAJ upplever 35–40
procent av lärarna inom småbarnsfostran och grundskolan
att den dimensionerade arbetstiden inte räcker till. På
motsvarande sätt upplever 35 procent av lärarna inom den
grundläggande utbildningen att de inte har tid att utföra
sitt arbete väl. Dessutom upplever över 40 procent av
lärarna inom småbarnsfostran och grundskolan att deras
arbete störs av bullret. Det är med andra ord inte konstigt
att lärarna utmattas med sin tidvis omöjliga börda.
Vad beror de ovan nämnda upplevelserna på? De moderna
öppna lärandemiljöerna ökar bullret och orsakar
bland annat koncentrationsproblem. I företagsvärlden
har man redan insett detta. Det som belastar lärarna
mest är elever som är i behov av särskilt stöd och det
otillräckliga stöd som de får. Med stöd av 30 § i lagen om
grundläggande utbildning garanteras eleverna rätt att få
undervisning, handledning och tillräckligt med stöd för
lärande och skolgång under varje arbetsdag, omedelbart
då behovet uppstår. Dessutom ska undervisningsgrupperna
bildas så att de mål som ställts upp i läroplanen
kan uppnås i undervisningen.
Så här fungerar det däremot inte. Den inkludering
som tillämpas i den grundläggande utbildningen används
alltför ofta som en sparåtgärd då små grupper
som gynnat eleverna läggs ner. Besluten om att lägga
ner dessa grupper har inga vinnare. Förutom de
2 1/2020
1/2020
3

tulisi miettiä, millaisia vaikutuksia inkluusiolla on
ryhmän muihin oppilaisiin. Jokainen opettaja tietää,
että tukea tarvitsevat oppilaat saavat liian harvoin lain
tarkoittamaa riittävää tukea yleisopetuksen ryhmissä
eivätkä myöskään muut oppilaat saa sellaista tukea,
johon heilläkin on lainmukainen oikeus. Mikä osaamispotentiaalin
kasvu saataisinkaan, jos lain kirjainta
noudatettaisiin ja opettajalla olisi aikaa ja rauhaa opettaa
ja ohjata kaikkia oppilaita! Tässä ristiriidassa opettajan
riittämättömyyden tunne kasvaa, joka johtaa turhautumiseen,
väsymiseen ja pahimmillaan uupumiseen.
Koulutukseen tehtävät säästöt vaikuttavat lasten,
nuorten ja opettajien töiden lisäksi koko yhteiskuntaan
niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Lasten ja
nuorten syrjäytymisen lisääntyessä ja yhteiskunnan
kulujen kasvaessa yhteiskunta menettää tulevaisuuden
osaamispotentiaalia. Oppimistulokset ovat laskeneet
viimeisten vuosien aikana, mikä tulee esiin esimerkisi
Pisa-tuloksissa. Erityisesti heikkojen osuus on kasvanut.
Trendin muuttamiseen tarvitaan lisää ja vahvempaa
tukea sekä entistä aiemmin. Koulutukseen tehtyjen
säästöjen kohdalla kuulee harvoin pohdintaa säästöjen
inhimillisestä puolesta. Oppilaille olisi paljon mielekkäämpää
käydä koulua, jos tuki kaikille oppilaille
olisi riittävää ja oikea-aikaista. Puhumattakaan millaiset
vaikutukset tällä olisi opettajien jaksamiseen. Suomella
ei ole varaa menettää Saara Mälkösen kaltaisia, työlleen
omistautuneita opettajia.
Kari Nieminen
puheenjohtaja
OAJ Pohjanmaa
elever som behöver stöd borde man fundera på hurdana
konsekvenser inkluderingen har för de övriga eleverna
i gruppen. Varje lärare vet att de elever som behöver
stöd alltför sällan får sådant tillräckligt stöd som avses i
lagen i de allmänna undervisningsgrupperna. Inte heller
andra elever får sådant stöd som även de har lagenlig
rätt till. Tänk vilken ökning av kompetenspotentialen
vi kunde uppnå om lagposten skulle följas och lärarna
skulle ha tid och ro att undervisa och handleda alla
elever! I denna konflikt ökar lärarens känsla av otillräcklighet,
vilket leder till frustration, trötthet och i
värsta fall utmattning.
De sparåtgärder som riktas till utbildningen påverkar
barn, unga och lärare men även hela samhället, både på
kort och på lång sikt. I takt med att utslagningen ökar
bland barn och unga och samhällets kostnader ökar, går
samhället miste om framtida kompetenspotential. Under
de senaste åren har inlärningsresultaten sjunkit, vilket
framkommit till exempel i Pisaresultaten. I synnerhet
andelen svaga har ökat. För att bryta trenden behövs mer
och starkare stöd i ett allt tidigare skede. När det gäller
sparåtgärder som riktats till utbildningen funderar man
sällan på den mänskliga aspekten. Det skulle vara mycket
mer meningsfullt för eleverna att gå i skolan om allt stöd
till alla elever var tillräckligt och erbjöds i rätt tid, för att
inte tala om den effekt som detta skulle ha för lärarnas
krafter. Finland har inte råd att förlora engagerade lärare
som Saara Mälkönen.
Kari Nieminen
ordförande
OAJ Österbotten
Elämme
poikkeuksellisia
aikoja
Koko maailmaa on kohdannut laaja
terveysuhka, jollaista emme elinaikanamme
ole kohdanneet. Korona on
tavoittanut kaikessa laajuudessaan myös
Suomen.
Koulut ja oppilaitokset siirrettiin likipitäen
kautta linjan etäopiskeluun ja -opetukseen.
Vain varhaiskasvatus ja esiopetus
jatkavat toimintaansa Suomen pitämiseksi
edes jotenkin toiminnassa ja ennen kaikkea
terveydenhuollon turvaamiseksi.
Siis pääasiassa pienipalkkaiset naisvaltaiset julkisen
sektorin alat pitävät Suomea pystyssä. Samaan tapaan
kuin pelastivat kikyllä Suomen talouden.
Kun uskaltautuu peräämään kaiken tuon vuoksi arvostusta
ja tunnustusta väellemme, saa helposti osakseen
syytöksen hädänalaisen tilanteen hyväksikäytöstä. Siitä
huolimatta meidän on yhdessä pidettävä ääntä kasvatus-
ja koulutussektorin merkityksellisyydestä ja sen
työntekijöiden sitoutuneisuudesta, vastuullisuudesta
ja osaamisesta, vaikeinakin aikoina.
Korona on tuonut vielä palkkatason, kiky-tuntien,
jokaisen jäsenryhmämme tärkeiden erityiskysymysten
ja varhaiskasvatuksen OVTES-siirron lisäksi lisää vaikeuskerrointa
sopimusneuvotteluihin. Kaikkemme kuitenkin
teemme ja sitkeästi pyrimme parhaaseen mahdolliseen
lopputulokseen. Ennemmin tai myöhemmin.
Voimia kuluvan kevään raskaisiin ja poikkeuksellisiin
työoloihin!
Vi upplever
exceptionella
tider
Hela världen har konfronterats med ett
omfattande hälsohot; ett hot som vi inte
har mött tidigare under vår livstid. Corona har
slagit mot Finland i full omfattning.
Skolor och läroanstalter mer eller
mindre över hela linjen övergick till distansstudier
och -undervisning. Endast
småbarnspedagogiken och förskoleundervisningen
fortsätter verksamheten i syfte
att hålla Finland i gång ens på något sätt
och framförallt för att trygga hälsovården.
Lågavlönade och kvinnodominerade branscher
inom den offentliga sektorn bär alltså upp vårt land.
Precis som när de räddade Finlands ekonomi genom
konkurrenskraftsavtalet.
När man vågar efterlysa uppskattning och erkänsla för
våra medlemmar möter man lätt anklagelser om att utnyttja
det prekära läget. Trots detta bör vi samfällt hålla
låda om fostrans- och utbildningssektorns betydelse. Vi
ska också högljutt berätta om de anställdas engagemang,
ansvarskänsla och kunnande också när tiderna är svåra.
Corona har ytterligare ökat svårighetsgraden i avtalsförhandlingarna,
vilka redan präglas av lönekraven, arbetstidsförlängningen,
våra särskilda krav som är viktiga för alla
olika medlemsgrupper och överförandet av småbarnspedagogiken
till UKTA. Vi gör vårt bästa och enträget strävar vi
efter bästa tänkbara resultat. Förr eller senare når vi fram.
Jag tillönskar er krafter för vårens exceptionella
arbetsomständigheter!
Olli Luukkainen
puheenjohtaja
Olli Luukkainen
ordförande
1/2020
Toimituskunta:
Lasse Mansikka-aho
päätoimittaja
mansikkalasse@gmail.com
040 559 4033
9.4.2020
Heli Katajamäki, YLL
Merja Tomperi-Olkkonen, OAO
Tiina Kankkonen, OAY
Antti Hynönen, OAY
Mikko Metsäranta, OAY
Ann-Sofi Röj-Lindberg, FSL
Minna Herttua-Niemi, LTOL
ISSN:
0785-9260
Painopaikka:
Waasa Graphics Oy
Kansikuva: Matti Sippola
4 1/2020
1/2020
5

Digital rivstart
Det råder undantagstillstånd i landet,
vi lever i en speciell tid. Skolor är
stängda och även lärare inom grundläggande
utbildningen är ålagda att sköta
undervisningen på distans, ett verkligt
extremt läge. En situation där lärares och
elevers digitala kompetens sätts på prov,
en situation som verkligen manar till eftertanke.
Våra lärare är vana att fixa utmanande
situationer och utrustade med en
flexibilitet som få andra yrkesgrupper. Och
man kan inte annat säga än att lärarna har gjort under
då de inom högst ett par dagar som genom förvandlat
hela den finländska grundskolan till en skola på distans
som sköts digitalt.
Digitaldistansundervisning fullt ut förmår inte alla
utbildningsanordnare erbjuda, utan istället handlar det
om självstudier som handleds av lärare. Lärarna har
antagit den utmaning som ligger framför dem på ett
helt fantastiskt sätt. Nu visar våra lärare prov på vad
yrkeskunnande med gedigen lärarutbildning betyder.
Våra lärare levererar i ett utmanande läge på en nivå
som är helt otrolig.
Beroende på ålder och förutsättningar för inlärning
kommer naturligtvis inlärningsresultaten att variera
enormt under den period som undantagstid råder. Det
kommer att synas spår av det arrangemang som nu görs
under långa tider. De luckor som eventuellt uppstår
måste kunna täppas till genom extra stöd för lärande för
dem som behöver, genast då situationen normaliserat sig.
Det viktigaste som inte kan rubbas, är att säkra examen
för dem som i vår är i det kritiska skedet av sin
skoltid. Då tänker jag på vikten av att vi jobbar mot
att elever i årskurs 9 får sina avgångsbetyg, samt att
gymnasiestuderanden får sina mössor.
Varje extrem situation för också insikter med sig.
Då vi nu plötsligt och utan tid för förberedelse tvingas
övergå till distansundervisning ser vi en enorm skillnad
mellan landets kommuner, ja till och
med mellan skolor inom en och samma
kommun, vad digitalt kunnande samt vad
utrustning beträffar.
Med det rådande tillståndet i bakfickan
är det lätt att konstatera att det finns ett
solklart behov av att en nationell strategi
kring digitalisering utarbetas, en strategi
som sträcker sig över alla stadier och som
innehåller olika kvalitetskriterier för olika
stadier. Studerandes/elevers digitala kunnande
är i nuläget ingen kontinuerlig lärstig. Det finns
inget sagt om varken digistudier på distans eller utrustning,
faktorer som definitivt måste synliggöras. Den
nationella digitala strategin med givna kvalitetskriterier
utmynnar sedan i kommunala strategier. Endast
på det viset åstadkommer vi jämlika digitala lärstigar.
Strategin bör också garantera att varje lärare har möjlighet
att systematiskt utveckla sitt digitala kunnande.
Digitaliseringen är inget statiskt begrepp utan en del av
det kontinuerliga lärandet som FSL i alla lägen måste
bevaka. Att varje lärmiljö måste innehålla ett minimikrav
på fungerande utrustning är en förutsättning för
såväl lärares som elevers digitala arbete.
För att garantera elevernas digitala kunnande behöver
vi diskutera i termer som definierade digitala
kvalitetskriterier inom all utbildning. En klar och tydlig
strategi som även fastslår ramvillkoren för nätbaserad
distansundervisning med de förändrade arbetsvillkoren
det kan tänkas innebära måste kunna fastslås. Allt annat
vore att bortse från framtidens digitala skola.
I en föränderlig värld är flexibilitet och livslångt lärande
trumfkort som håller.
Vi visar vägen!
Inger Damlin
medlem i OAJ:s styrelse
Katseet eteenpäin
Hyvä lukija. Kädessäsi oleva Pohjanmaan
opettaja-lehti ilmestyy tällä
erää viimeistä kertaa printtiversiona.
Ensi syksyn numero julkaistaan ainoastaan
OAJ Pohjanmaan verkkosivustolla
(www.oajpohjanmaa.fi). Lehden visuaalinen
ilme ja sisältörakenne eivät tule
muuttumaan tähänastisista julkaisuista.
Vuoden 2021 Pohjanmaan opettaja-lehden
julkaisutavasta ei ole tehty lopullista päätöstä,
vaan asia ratkaistaan syksyn lehden
ilmestymistavasta saamamme palautteen perusteella.
OAJ Pohjanmaan verkkosivusto on päätetty uudistaa.
Pyrkimyksenä on, että verkkosivustomme palvelisi
seuraajiaan entistä ajantasaisempana ja selkeämpänä
ja sen sisällöntuotanto olisi nykyistä helpommin
mahdollista esimerkiksi paikallisyhdistysten aktiivitoimijoille.
Paikallisyhdistykset järjestävät paljon sellaisia
tapahtumia, jotka ansaitsevat julkisuutta myös
verkkosivustollamme.
Uudistuksen valmistelu on aloitettu ja
jos kaikki menee suunnitellusti niin uudistettu
verkkosivustomme palvelee jäsenistöä
jo kuluvan vuoden loppupuolella.
Tätä kirjoittaessani Korona-virus on
sulkenut koulujen ovet ja opetustyötä jatketaan
etänä. Korona-viruksen leviämisen
hidastamiseksi OAJ Pohjanmaa on päättänyt
perua kaiken koulutus-ja kokoustoimintansa
kuluvan kevään osalta. Tästä
syystä 20.4 Härmän kuntokeskuksessa pidettäväksi
ilmoitettu vuosikokous siirtyy myöhemmin
ilmoitettavaan ajankohtaan.
Elämme vaikeita aikoja, mutta katsotaan silti eteenpäin
ja pidetään huoli toisistamme !
Lasse Mansikka-aho
päätoimittaja
mansikkalasse@gmail.com
6 1/2020
1/2020
7

Ongelmia ja
oikeudenmukaisuutta
Kuluneen talven aikana olemme useasti
oppilaideni kanssa pysähtyneet katsomaan
luokkamme ikkunasta näkyvää maisemaa.
Olemme miettineet, muistuttaako
näkymä enemmän lokakuun alkupuolen
vaiko huhtikuun loppupuolen maisemanäkymää.
Keskitalveksi sitä ei olisi uskonut
kukaan. Greta on oikeassa. Huoli ilmastonmuutoksesta
on konkretisoitunut viimeistään
tänä talvena. Tätä kirjoittaessani
huolta aiheuttavat myös koronaviruksen
leviäminen ja se, miten virus vaikuttaa loppukevään
koulunkäyntiin.
En tiedä olenko ”herkistynyt” koulu- ja koulutusuutisille,
mutta mielestäni olen tänä talvena törmännyt
kouluaiheisiin artikkeleihin enemmän kuin
koskaan aiemmin. Juttuja on ollut laidasta laitaan
niin yleisön mielipidepalstoilla kuin television ajankohtaisohjelmissakin.
Ihmetystä ovat aiheuttaneet
esimerkiksi pienten oppilaiden opiskelu peltorit
päässä, avoimet luokkatilat ja ammatillisten opiskelijoiden
opiskelu ilman opettajaa. Ja hyvä, että
puhutaan. Suomen hyvinvointi ja kilpailukyky nojaavat
jatkossakin koulutukseen, ehkä jopa enemmän
kuin koskaan aikaisemmin. Pysyäksemme mukana
kilpailussa tulemme tarvitsemaan yhä koulutetumpaa
väkeä tulevaisuuden ammateissa.
Ammateissa, joita emme edes vielä tiedä
tarvitsevamme.
Talvi on ollut poikkeuksellinen myös
työmarkkinaneuvottelujen suhteen.
Neuvottelut ovat olleet vaikeita vähän
joka alalla ja valtakunnansovittelijan ovet
ovat käyneet tiuhaan tahtiin Bulevardilla.
Lakon uhkia, lakkoja ja työsulkujakin on
jo nähty. Helpot eivät ole julkisenkaan sektorin
neuvottelut, eikä kateeksi käy OAJ:n
neuvottelijoita, jotka yrittävät pitää puoliamme oikeudenmukaisuuden
toteutumiseksi.
Pystyäksemme pitämään koulutuksen tason korkealla
tarvitsemme maailman parhaat opettajat. Opettajan
ammatin on oltava vetovoimainen jatkossakin, ja jotakin
on tehtävä, että romahtaneet opettajankoulutuksen
hakijamäärät saadaan nousuun. Emme voi luottaa
pelkkään hakijoiden kutsumukseen: maailman parhaat
opettajat tarvitsevat turvalliset työolot sekä oikeudenmukaisen
ja kilpailukykyisen korvauksen tärkeästä
työstään!
Pia Latomäki
Alueasiamies
OAJ Pohjanmaa
Småbarnspedagogikens
kvalitet i vardagen
Nationella centret för utbildningsutvärdering (NCU)
fungerar som en oberoende sakkunnigorganisation med
ansvar för att utvärdera småbarnspedagogiken. NCU
fungerar som en del av det nationella styrsystemet för
småbarnspedagogik. Dess uppgift är att genomföra
externa utvärderingar av småbarnspedagogik samt att
stödja anordnarna av småbarnspedagogik i frågor som
rör kvalitetshantering. NCU utveckla utvärderingen
av småbarnspedagogiken i samarbete med anordnarna.
Enligt Småbarnspedagogikens kvalitet i vardagen –
Genomförandet av planer för småbarnspedagogik på
daghem och inom familjedagvård ( 2018 ): uppfylls
inte de innehållsmässiga målen som ställs i grunderna
för planen för småbarnspedagogik överallt enligt det
sätt som grunderna förutsätter. I den största delen av
daghemmen uppfylls de innehållsmässiga målen för
småbarnspedagogik i stort sätt väl, men i en del daghem
uppfylls målen dåligt.
Barnets rätt till lek och lekpedagogik uppfylls enligt
grunderna för planen för småbarnspedagogik. Däremot
observerades brister särskilt inom pedagogiken för barn
under tre år. Dessutom förekommer det på många ställen
innehållsliga brister i den verksamhet som stärker
färdigheterna i konstundervisning, uttryck, musik, gymnastik
och läsfärdigheter samt multilitteracitet.
Ett gott pedagogiskt ledarskap samt en tillräckligt
konkret lokal plan för småbarnspedagogik främjade
genomförandet av grunderna för planen för småbarnspedagogik.
Dessutom främjade en rätt inriktad fortbildning
av personalen genomförandet. Däremot utgjorde
brister i ledarskapspraxisen och personalens pedagogiska
kunnande samt personalbrist hinder för genomförandet
av grunderna för planen för småbarnspedagogik.
Ett led till åtgärder för att förstärka ledarskapet inom
regionen är att Sektionen för lärarna inom småbarnspedagogik
har ansökt hos moderorganisationen OAJ
projektpengar för att stöda ledarskapet / föreståndarskapet.
Projektpengar beviljades för åren 2020-2021.
I skrivandets stund planeras hur vi bäst skall använda
pengarna för regionens daghemsföreståndare både på
svenska och finska. Har DU förslag hör gärna av dig
till undertecknad.
Rapporten poängterar även att om småbarnspedagogikens
verksamhetskultur ska förändras så att den
mångsidiga pedagogiska verksamheten som utgår från
lek, att röra på sig, konst och kulturarv genomförs i
småbarnspedagogiken, förutsätter detta en gemensam
vilja hos anordnare och beslutsfattare för att småbarnspedagogiken
ska få tillräckligt med resurser. Till detta
hör tillräcklig och bestående personal som fått en högklassig
basutbildning, tryggande av rätt inriktad och
tillräcklig fortbildning samt en noggrannare utvärdering
av ledarskapssystemet.
Dagen för småbarnspedagogik som firades 12
mars 2020 hade temat Ett barn har rätt att uttrycka
sig. Temat togs med tanke på att speciellt lyfta fram
konstundervisning.
Materialet Konstfostran inom småbarnspedagogiken
– lek, hänförelse, lärande och ett gott liv har skrivits av
professorn i småbarnspedagogik vid Turun yliopisto,
Inkeri Ruokonen. Finns på nätet. Artikeln vill förmedla
information om konstfostrans betydelse för barnets utveckling
under tidig uppväxt samt stärka konstfostrans
ställning inom den småbarnspedagogiska vardagen. En
mångsidig och regelbunden konstfostran borde höra till
alla barns grundrättigheter.
Christel Sandell
Speciallärare inom småbarnspedagogik
Ordförande för VAKA sektionen ( btl sektionen )
christelsandell@yahoo.se
Källa:
Småbarnspedagogikens kvalitet i vardagen –
Genomförandet av planer för småbarnspedagogik på
daghem och inom familjedagvård ( KARVI 2019 )
Författare: Laura Repo, Maiju Paananen, Mervi
Eskelinen, Virpi Mattila, Marja-Kristiina Lerkkanen,
Lillemor Gammelgård, Jyri Ulvinen, Jukka Marjanen,
Anne Kivistö & Hanna Hjelt
8 1/2020
1/2020
9

Pohjanmaan
opettajapäivä
8.2.2020 Seinäjoella
Minna Huotilainen
Päivän avausluennon piti aivotutkimuksistaan tunnettu
Helsingin yliopiston professori Minna Huotilainen. Vuoden
koulutusvaikuttajana palkittu Huotilainen puhui työympäristön
vaikutuksesta ihmisaivojen toimintaan. Aiemmin
laboratorio-olosuhteissa simuloituja oppimismittauksia voidaan
nykyään suorittaa myös aidoissa oppimisympäristöissä.
Niissä on mitattu sekä opettajien ja oppilaiden aivojen toimintaa
erilaisissa oppimisympäristöissä-ja tilanteissa Tehtyjen
tutkimusten perusteellaa aivojen suorituskykyky oppimistilanteessa
on yhteydessä niiden kulloiseenkin fysiologiseen
tilaan.Stressi ja kiireen aiheuttama ”taistele ja pakene”-tilassa
uuden oppiminen estyy ja se johtaa pitkittyessään kyynisyyteen.
Rauhallisessa ja turvallisessa oppimisympäristössä
syntyy sekä oppilaalle että opettajalle hallinnan tunne, joka
mahdollistaa erittäin tehokkaan oppimisen.
Huotilainen nosti esille myös hyvän palautumisen
merkityksen aivojen toiminnalle.
Riittävä uni ja mielekkäät harrastukset palauttavat
työpäivän aikana rasittuneita aivoja parhaiten.
Puolet oppimisesta ja opittujen asioiden siirtyminen
pitkäkestoiseen muistiin tapahtuu unen aikana, korosti
Huotilainen.
Nina Lahtinen
OAJ:n koulutuspäällikkö Nina Lahtinen toi opettajapäivän
osallistujille voimaannuttavia viestejä edunvalvonnasta.
Koulutukseen viime vuosina kohdistuneista rahoitusleikkauksista
on vihdoinkin siirrytty ivestoimiseen. Tämän on
Lahtisen mukaan mahdollistanut OAJ:n eduskuntapuolueisiin
ennen kevään vaaleja kohdistama vaikuttamistyö,
jonka myötä päättäjät ovat tajunneet koulutuksen tärkeyden
maamme elinvoimaisuudelle. Sanna Marinin hallituksen
pysyvät valtionrahoituksen lisäykset kasvatukseen, koulutukseen
ja tutkimukseen ovat 337 miljoonaa euroa.
Perusopetuksen tehokkuuden lisääminen ryhmäkokoja
pienentämällä on nykyisen hallituksen ja OAJ:n yhteinen
tavoite. Haasteena on erityisesti lukutaidon rapistuminen.
Jo 13,5 % peruskoulun päättäneen lukutaito on riittämätön
selviytymiseen toisella koulutusasteella ja yhteiskunnassa.
selviytymis Koulutuksellista tasa-arvoa edistetään panostamalla
oppilaanohjaukseen ja erityisopetukseen. Näiden
tavoitteiden toteuttamiseksi OAJ esittää erityisopettajamitoituksen
nostamista 1:200 ja seuraavalla hallituskaudella
1:100. Viimeksimainitun tavoitteen hintalappu on 250
miljoonaa euroa ja se vaatisi 4000 uutta erityisopettajan
virkaa, kun 1:200 mitoituksella selvittaisiin 14 miljoonan
euron lisäpanostuksella. Opinto-ohjaajien mitoituksen
nostaminen 1: 200 vaatisi puolestaan 190 uutta opinto.
ohjaajan virkaa ja 13 miljoonan euron lisäpanostusta.
Vaikka opetustyöstä puuttuu rahallisia resursseja on
suomalainen opetusjärjestelmä suhteutettuna käytettä-
Katja Järvinen
vissä olevaan oppituntimäärään maailman tehokkain.
Kouluterveyskyselyjen perusteella suomalaiset koululaiset
ovat myös tyytyväisiä elämäänsä.
Katja Järvinen
18 vuotta kestäneen opettajauran jälkeen markkinointitehtäviin
siirtynyt Katja Järvinen kertoi värikkäin sanankääntein
opettajan työn vaativuudesta. - Opettajan
ammatin vaativuutta ei käsitä kunnolla muu kuin toinen
opettaja, kiteytti Järvinen. Opettajana toimiessaan
unettomuudesta ja stressistä kärsinyt Järvinen tunnusti
suoraan nukkuneensa ammatinvaihdoksen jälkeen
yönsä paremmin ja olleensa huomattavasti vähemmän
stressaantunut, vaikka syyslomaan mennessä hänelle oli
kertynyt uusissa tehtävissä yli 80 ylityötuntia.
– Älkää ottako opettajalta pois oikeutta olla väsynyt,
kiteytti Järvinen.
Tiina Korpela-
Liimatainen
Tiina Korpela-Liimatainen
Arjen kohtaamisista hyvinvoinnin perustana kertoi
valtion koulukotien johtaja, erityisopettaja Tiina
Korpela-Liimatainen. Opettajan hyvinvoinnista väitöskirjaa
tekevä Korpela-Liimatainen pohti esitelmässään
mitkä tekijät rakentavat opettajan hyvinvointia
hänen työpäivänsä aikana, miten ne tehdään ja miten
jokainen työyhteisön jäsen voisi kokea olevansa arvokas
työyhteisössään.
Opettajan työhyvinvoinnin kannalta on Korpela-
Liimataisen mukaan tärkeää se miten arvostavaa kohtamista
hän kokee työympäristössään.
– Jokainen meistä kaipaa inhimmilistä kohtaamista,
nähdyksi ja kuulluksi tulemista sellaisena kun hän on,
korosti Korpela-Liimatainen
Teksti Lasse Mansikka-aho
Kuvat Matti Sippola
Vuoden pohjalainen luokanopettaja 2020:
Jari Rantanen, Kauhajoki
Jari Rantanen
Nina Lahtinen
Minna Huotilainen
Seinäjoen ukulele orkesteri SUO avasi koulutuspäivän.
10
1/2020
11

Vaasan yliopiston vuosijuhlassa jaettiin kunniamerkki päällikkö Eija Heinonen-Özdemirille, professori Seija
Virkkalalle, yliopistonlehtori Tiina Sorvalille ja rehtori Jari Kuusistolle. Kuva: Sofia Niemelä
Vaasan yliopiston
vuosijuhlassa jaettiin
kunniamerkkejä
Vaasan yliopiston vuosijuhlassa jaettiin kunniamerkit
rehtori Jari Kuusistolle, professori Seija
Virkkalalle, yliopistonlehtori Tiina Sorvalille ja päällikkö
Eija Heinonen-Özdemirille. Kuusisto sai Suomen
Leijonan komentajamerkin, Virkkala Suomen Valkoisen
Ruusun I luokan ritarimerkin, Sorvali Suomen Valkoisen
Ruusun ritarimerkin ja Heinonen-Özdemir Suomen
Valkoisen Ruusun ansioristin. Tasavallan presidentti oli
myöntänyt kunniamerkit itsenäisyyspäivänä 6.12.2019.
Saksan kieltä opettavalla Tiina Sorvalilla oli vuosijuhlassa
tuplajuhlat, sillä hän sai myös Vaasan yliopiston
ylioppilaskunnan jakaman Hyvä opettaja -palkinnon.
Jaetuilla kunniamerkeillä on pitkät perinteet. Jo
1600-luvun lopulta alkaen alkoi kehittyä moniluokkaisia
ansioritarikuntia, joiden antamat kunniamerkit
perustuvat merkin saajan ansioihin. Suomen Valkoisen
Ruusun ritarikunnan perusti valtionhoitaja Carl Gustaf
Mannerheim vuonna 1919, ja Suomen Leijonan ritarikunnan
perusti presidentti Risto Ryti vuonna 1942.
Ensin työ, sitten kunnia
Kunniamerkin valmistelussa on monta vaihetta.
Kunniamerkkien haku etenee siten, että organisaatio,
yritys tai yksityinen henkilö tekee ehdotuksen ministeriölle
tai keskusjärjestölle, kuten aluehallintovirastolle,
joka tekee ehdotuksen ministeriölle. Ministeriössä
ehdotukset käsitellään, minkä jälkeen valtioneuvoston
jäsenet tekevät esityksen saajista ritarikuntien hallitukselle.
Ritarikuntien hallituksen esityksen, minkä jälkeen
ritarikuntien kansleri esittelee ne suurmestarille.
Suurmestarin esitykseen pohjaten tasavallan presidentti
päättää kunniamerkin saajista.
Tiina Sorvali kertoo, että aloite kunniamerkin hakemisesta
tuli Vaasan yliopistolta. Tiinalle tuli pyyntö
kertoa omista ansioistaan, jotta merkkiä haettaessa pystytään
yksityiskohtaisesti kertomaan ansioista Opetus- ja
kulttuuriministeriölle. Ansioita riitti: Sorvali on ollut
jäsenenä mm. opintotukilautakunnassa, opetuksen kehittämisen
verkostossa, kielikeskus Linginnon johtoryhmässä,
YPJ-arviointiryhmässä, henkilöstöpoliittisia
linjauksia valmistelevassa ryhmässä ja neuvottelukunnassa.
Lisäksi hän on toiminut pitkään Vaasan yliopiston
opetusalan yhdistys VYLL ry:n luottamusmiehenä
ja kohta vuoden JUKOn varapääluottamusmiehenä.
Näiden listaamisessa meni hetki jos toinenkin.
– Tilaisuus oli juhlava. Vuosijuhlaa juhlistamaan saapuivat
vanhempani, joten kyllä kunniamerkin saaminen
painuu syvälle mieleen, Tiina toteaa.
Heli Katajamäki
Lähde: Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan
ritarikunnat (2016). Kunniamerkkiopas. Noudettu
2020-03-18 osoitteesta https://www.ritarikunnat.fi/
images/flipbook/kunniamerkkiopas/mobile/index.
html#p=4
Alueellisen
edunvalvonnan
kehittäminen, esimiehet
Mistä on kyse? Kokeilun taustalla on valtakunnallisten
esimiesyhdistysten (OPSIA, SURE, KEA ja
VOL) tekemä aloite, jossa toivotaan OAJ:n alueellisten
ja paikallisten yhdistysten ja esimiesjäsenten yhteistyön
vahvistamista
OAJ:n tavoitteet kokeilulle: Kokeilun tavoitteena on
kehittää alueellisen ja paikallisen tason toimintaa ja
yhteistyötä esimiestehtävissä työskentelevien jäsenten
osallistumisen ja vaikuttavuuden lisäämiseksi.
Esimiesjäsenten määrä ja aktiivisuus edunvalvontatyössä
lisääntyvät. Järjestökuva ja jäsenkokemukset
kehittyvät esimiesjäsenet paremmin huomioiviksi ja
esimiehiä houkuttelevimmiksi. Kokeilulla saavutetaan
konkreettisia muutoksia ja toimintamalleja parempaan
jäsenkokemukseen ja laadukkaampaan edunvalvontaan
esimiesjäsenten näkökulmasta. Esimiesten osallistumiseen
saadaan toimivat rakenteet aluetasolle. Yhdistysten
ja luottamusmiesten toiminnassa on paremmin huomioitu
esimiesten näkökulma jo asioiden valmistelussa.
Yhdistyksen aktiivien joukossa esimies on käytettävissä
asiantuntijana ja pystyy tuottamaan edunvalvonnallista
lisäarvoa yhdistykselle. Alueellinen kehittämistoiminta
vaikuttaa ja kehittää rakenteita myös paikallisella tasolla
OAJ Pohjanmaan alueella kokeilun on tarkoitus keskittyä
varhaiskasvatuksen esimiehiin, päiväkodin johtajiin
ja varajohtajiin/apulaisjohtajiin. Uusi varhaiskasvatuslaki
tuli voimaan 2015. Seuraavaksi tuli Vasu 2016, joka on
ensimmäistä kertaa normiperusteinen asiakirja ja joka
on jo ehditty päivittämään 2018. Myös arviointi on tullut
varhaiskasvatukseen. Tämän kaiken jalkauttaminen
on päiväkodin johtajan vastuulla. Pedagogisen vastuun
lisäksi johtajalla on vastuu henkilöstön työnhyvinvoinnista,
tilojen turvallisuudesta ja työturvallisuudesta.
Karvin raportti Varhaiskasvatuksen laatu arjessa; varhaiskasvatussuunnitelmien
toteutuminen päiväkodeissa
ja perhepäivähoidossa toi esiin sen, että laatu varhaiskasvatuksessa
vaihtelee liian paljon ja varhaiskasvatuksen
henkilöstön vasu-tuntemus vaihtelee, mikä on yhteydessä
johtajuuteen. Karvin kehittämisehdotuksena
on, että päiväkotien johtajien tulee ohjata ja tukea
henkilöstöä varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden
mukaiseen työtapaan monipuolisesti. Arviointi osoittaa
johtajuuden sekä paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman
tärkeän roolin varhaiskasvatussuunnitelman
perusteiden toteuttamisessa. Päiväkodin johtajan tehtävänä
on tarjota henkilöstölle mahdollisuus perehtyä
työtä ohjaaviin normittaviin asiakirjoihin työaikana ja
tukea henkilöstöä keskustelussa asiakirjojen sisällöstä
ja konkretisoinnista lapsiryhmissä. Vastuu päiväkodin
pedagogisesta työstä ja varhaiskasvatussuunnitelman
toteutumisesta on johtajalla. Varhaiskasvatuksen järjestäjän
tulee varmistaa, että päiväkotien johtajien
työn rakenteet ja resurssit mahdollistavat pedagogisen
johtamisen.
Päiväkodin johtajat ovat isojen asioiden äärellä, ja
kokeilun tarkoitus on näistä asioista tiedottaminen.
Paikallisyhdistysten toimijoiden ja luottamusmiesten
pitää olla tietoisia johtajien työkuormasta. Samoin paikalliset
päättäjät ja työnantajat pitää saada tietoisiksi
johtajien työmääristä ja työoloista.
Kokeilun aluksi kartoitetaan päiväkodin johtajien
tilanteet ja toiveet omalle edunvalvonnalle.
Tärkeitä ovat myös koulutus ja vertaistuki. Koska
OAJ Pohjanmaan alue on laaja ja kaksikielinen, on
kokeilun tarkoitus myös vahvistaa ruotsinkielisten
johtajien edunvalvontaa. Kokeilun aikana järjestetään
päiväkodin johtajille erilaisia tilaisuuksia ympäri
OAJ Pohjanmaata molemmilla kotimaisilla kielillä.
Kokeilu on kaksivuotinen.
Maarit Marjusaari, OAJ Pohjanmaan alueellisen
kokeilun yhteyshenkilö
Päiväkodin johtaja Kokkola, VOL hallituksen jäsen.
12 1/2020
1/2020
13

Edunvalvontailta varhaiskasvatuksen
erityis opettajille
14.1.2020 Seinäjoella
Saimme illan vieraaksi OAJ:n erityisasiantuntijan
Kirsi Suttonin, joka toi meille terveisiä ajankohtaisista
sopimusneuvottelutavoitteista sekä laadun ja
tasa-arvon kehittämisohjelmasta. Illan tärkein aihe liittyi
kuitenkin lapsen tuen lakiuudistuksen tarpeeseen.
Kuulimme, miten laki toteutuu tällä hetkellä ja mitkä
ovat OAJ:n tavoitteet lakiuudistukselle tulevaisuudessa.
Nykyinen hallitusohjelma on sisältänyt paljon hyviä
kirjauksia varhaiskasvatuksen parantamiseksi. Positiivista
on ensinnäkin se, että se ei sisällä ainuttakaan sanaa päivähoidosta.
Heti on myös pantu alulle päätökset palauttaa
subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus 1.8.2020 sekä väljentää
asetusta aikuisen ja lapsen suhdeluvusta takaisin
1/7. Myös kirjauksia kaikkien varhaiskasvatuksen henkilöstöryhmien
lisäkoulutuksesta on, mutta opettajien
lisäkoulutukselle ei löydy lisärahoitusta.
VARHAISKASVATUKSEN LAADUN JA TASA-
ARVON KEHITTÄMISOHJELMALLE vuosille
2020–2022 on varattu yhteensä 125 milj. euroa. Ohjelmalla
etsitään vaikuttavia toimenpiteitä lasten oppimisen ja hyvinvoinnin
edistämiseksi sekä eriarvoistumiskehityksen
pysäyttämiseksi. Tavoitteena on kaventaa ja ennaltaehkäistä
sosioekonomisesta taustasta, maahanmuuttajataustasta tai
sukupuolesta johtuvia oppimiseroja sekä vahvistaa ja kehittää
oppimisen tukea ja lukutaitoa. Ohjelma valmistelee
lainsäädäntöä ja edistää yhdenvertaisuutta vahvistavia vaikuttavia
käytänteitä ja toimintatapoja. Varhaiskasvatuksen
järjestäjille ja muille varhaiskasvatusalan toimijoille suunnatuissa
hankehauissa varmistetaan hankkeiden yhteys
pitkäjänteiseen varhaiskasvatuksen kehittämistyöhön.
Tavoite 1: Tasa-arvoisia edellytyksiä oppimispolulle
Vahvistetaan lapsen oikeutta oppia sosioekonomisia,
sukupuolten ja alueiden välisiä oppimiseroja kaventavalla
tasa-arvorahalla. Osallistumisastetta nostetaan
tehostamalla hallinnonalojen välistä yhteistyötä ja palveluohjausta
(esim. neuvolapalveluiden moniammatillinen
interventiohanke). Vahvistetaan lasten lukutaitoa,
tuetaan lukemisen kulttuuria ja varmistetaan tuki lukemaan
oppimisessa.
Tavoite 2: Edistetään lapsen oppimisen tukea
Varhaiskasvatukseen kehitetään tuen malli, joka yhdenmukaistaa
oppimisen tukea esi- ja perusopetuksen välillä.
Asetetaan selvityshenkilö kartoittamaan kunnissa jo
olemassa olevia lapsen oppimisen tuen ja inklusiivisen
varhaiskasvatuksen käytäntöjä, haasteita ja kehittämistarpeita
sekä työryhmä tarkastelemaan nykyisen varhaiskasvatuksen
tuen sekä perusopetuslain mukaisen kolmiportaisen
tuen ja inkluusion kehittämistä. Kartoitetaan
oppimisen tuen ja inklusiivisen varhaiskasvatuksen parhaita
käytäntöjä ja kehittämistarpeita. Oppimisen tukea
ja inkluusiota kehitetään yhteisessä työryhmässä esi- ja
perusopetuksen kanssa. Kiusaamista ehkäistään toimenpideohjelmalla
sekä kehittämis- ja tutkimushankkeilla.
Tavoite 3: Oppimiselle joustavampi alku
Varhaista perustaitojen oppimista parannetaan luomalla
esiopetuksesta ja perusopetuksen kahdesta ensimmäisestä
vuosiluokasta nykyistä yhtenäisempi kokonaisuus
ja toteutetaan kaksivuotisen esiopetuksen pilotti.
Laajennetaan viisivuotiaiden lasten maksuttoman varhaiskasvatuksen
kokeilua.
Tavoite 4: Laadun, arvioinnin, pedagogiikan ja
johtamisen kehittäminen
Varhaiskasvatukseen laatukriteerit ja digitaalinen laadun
arviointijärjestelmä. Laaditaan 5-vuotiaden pedagogiikasta
tilannekuva. Laadukas ja tasa-arvoinen varhaiskasvatus tarvitsee
ammattitaitoiset ja sitoutuneet johtajat. Valmistellaan
hanke tukemaan varhaiskasvatussuunnitelmien paikallista
johtamista, toteutumisen seurantaa, sekä pedagogiikan
arviointia ja kehittämistä. Varhaiskasvatuksen johtamisen
nykytilanteesta tehdään selvitys. Valmistellaan vakan
johtamisen täydennyskoulutusohjelma ja sen pilotointi.
Hallitusohjelmassa on myös vaatimuksia yksityisille
palveluntuottajille. Yksityisten varhaiskasvatuspalveluiden
on toimittava samoilla laadullisilla kriteereillä
kuin julkisten ja toiminnan tulee olla luvanvaraista.
Selvitetään, voidaanko voitontavoittelun rajoittaminen
perusopetuksen tavoin ulottaa varhaiskasvatukseen.
UUSI VARHAISKASVATUSLAKI (540/2018)
Uudessa laissa on määritelty varhaiskasvatuksen tavoitteet:
tunnistaa lapsen yksilöllinen tarve ja järjestää
tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa heti
tarpeen ilmettyä ja tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä.
Monialainen yhteistyö tarkoittaa lapsen oikeutta
saada kehityksensä ja hyvinvointinsa tueksi sosiaali- ja
terveydenhuollon tukitoimia ja palveluja soveltaen eri
lakeja. Laki velvoittaa yhteistyöhön eri tahojen kanssa.
Laissa on määritelty myös lapsen edun ensisijaisuus.
Lapsen etua on harkittava sekä yksittäisen lapsen että
lapsiryhmän kohdalla ja yleensä aina tapauskohtaisesti.
Perusteena tähän on YK:n lasten oikeuksien linjaukset.
Keskustelua syntyi siitä, kuinka yksittäisen lapsen ja
koko ryhmän etu eivät aina kohtaa ja kuinka ryhmät
täytetään liian täyteen ja avustajaresursseja on monissa
kunnissa vähennetty.
Tuki kirjataan aina varhaiskasvatussuunnitelmaan, ja
varhaiskasvatuksen erityisopettaja tulee osallistua aina
tukitoimenpiteiden ja niiden toteutumisen arviointiin.
Tukea tarvitsevien lasten määrä ja taso tulee aina ottaa
huomioon lasten ja henkilökunnan lukumäärässä.
Kolmiportaisen tuen tasot ja eri muodot huomioidaan
ja erityisopettajan tukea ja konsultaatiota saavat kyllä kaikki
vaihtelevin määrin varhaiskasvatuskentällä. Yleisemmin
lapsi saa tukea arjen toiminnoissaan pedagogisin keinoin.
Rakenteellisia, lapsiryhmäkohtaisia tukitoimia on käytössä
vain harvoilla lapsilla tuen mallista riippumatta.
Erityisryhmät tai integroidut erityisryhmät ovat tukitoimena
melko harvinaisia tällä hetkellä kaikkialla Suomessa.
OKM:n selvityksen mukaan lapset saavat tuen useammin
esiopetuksessa kuin varhaiskasvatuksessa. Tähän vaikuttavat
kirjaukset perusopetuslaissa, (628/1998), jossa on tehostettua
ja erityistä tukea koskevat säädökset. Valtioneuvoston selvitysten
mukaan kuitenkin 70 % kunnista käyttää perusopetusta
mukailevaa jaottelua tehostettuun ja erityiseen tukeen.
Illan keskustelussa nousi vahvasti esille monien esikoulunopettajien
kokemus siitä, että esikouluvuosi on kovin
lyhyt aika oppia tuntemaan lapset ja arvioida tuen tarve
koulua varten. Helppoa on havaita ja huomata lapsen tehostetun
tuen tarve, mutta usein tulee kiire, jos alle puolessa
vuodessa täytyy nostaa tuen tarvetta, jotta saadaan
resurssi ja tarvittu tuki heti koulun aloitukseen. Siksi eri nivelvaiheiden
tietojenvaihto ja yhteistyö on erityisen tärkeää.
OAJ:n tavoitteita lapsen tuen lakiuudistukselle olisi
ainakin se, että varhaiskasvatuksen järjestäjällä tulisi
olla vähintään yksi varhaiskasvatuksen erityisopettaja
(veo) jokaista 2–6-vuotiasta lasta kohden. Ainakin
Pohjanmaan alueella lasten määrä yhtä erityisopettajaa
kohden vaihtelee suuresti ja on muuhun Suomeen nähden
suurempi. Kunnat ovat halukkaita palkkaamaan lisää
erityisopettajia, mutta saatavuus on tällä hetkellä huono.
Lainsäädännöllä tulee turvata lapsen oikeus hänen
tarvitsemaansa oikea-aikaiseen tukeen ilman raskasta ja
pitkää hakuprosessia, lapsen oikeus erityisopettajan osatai
kokoaikaiseen opetukseen sekä oikeuden pien- tai
erityisryhmään sitä tarvittaessa myös sairaalassa ollessa.
Illan keskusteluaiheina oli myös sana INKLUUSIO.
Näemmekö oikeasti kaikki lapset osana ryhmää vai erittelemmekö
lapset tavallisiin ja erityisiin? Inkluusio usein
sekoitetaan sanaan integraatio. Keskustelua syntyi myös
erityisopettajan roolista erilaisissa ryhmissä. Tukipilarina
oleminen lapsille, vanhemmille mutta myös henkilökunnalle
on usein haastavaa. Lopuksi keskustelimme vielä
muista myös veo:n työhön liittyvistä edunvalvontakysymyksistä
kuten kesäpäivystyksestä, sak-ajasta, ves-päivistä.
Erityisvarhaiskasvatusiltaan kokoontui alueeltamme n.
30 erityisopettajaa ja muutama vaka-opettaja. Ilta koettiin
tarpeelliseksi ja onnistuneeksi. Loppuun ote palautteesta:
”Oli todella hyvä, että meille oli järjestetty tämän tyyppinen
ilta! Tuntuu, että veo:t ovat aktiivista ja tiedostavaa
porukkaa ja lähtevät mielellään mukaan tällaiseen.
Tietenkin 2 tuntia on lyhyt aika, ja tuntuu, että asiaa
olisi vaikka kuinka paljon. Itse koen isoksi ongelmaksi
tuon siirtymän varhaiskasvatuksesta esiopetukseen, sillä
kun toimintatavat ja byrokratia ovat erilaisia, niin tulee
sellaisia tilanteita, että esim. esiopetuksessa koetaan, että
varhaiskasvatuksessa pitäisi tehdä ”enemmän” (varmasti
erityisesti viitaten paperityöhön), vaikka siellä voidaan
puskea otsa hiessä monta vuotta ja etsiä keinoa tukea lasta
ja hänen kehitystään ja oppimistaan tai vaikka itsesäätelytaitoja.
Ympäristön ja opettajan ja toimintatapojen
muuttuessa eskarissa ollaan varmasti isojen haasteiden
edessä, kun asioita pitäisi saada tehokkaasti eteenpäin.
Kirsi oli todella hyvä puhuja, miellyttävää kuunneltavaa
ja paljon asiantuntemusta! Kiitos tästä illasta kaikille,
tulisin varmasti vastaavaan uudelleenkin!”
Jutun Kirsi Suttonin esityksen pohjalta kirjoittanut
Monika Koivumäki
14 1/2020
1/2020
15

Palloiluhallissa saimme osallistua kehonhuolto- ja rentoutusjumppaan KLL:n opettajien kanssa.
Maittavan illallisen jälkeen suuri joukko kurssilaisista vietti iltaa yhdessä vielä keilailun merkeissä.
Kari Nieminen puhumassa ajankohtaisista asioista lauantaiaamuna.
Asiaa aktiiveille järjestökoulutus
Kuortaneella
14.–15.2.2020
Kolmisenkymmentä alueen puheenjohtajaa, sihteeriä
ja luottamusmiestä kokoontui vuosittaiseen
alueyhdistyksen järjestämään järjestökoulutukseen.
Hyvinvoinnin teemavuoden ansiosta perjantain ohjelma
oli jätetty väljemmäksi ja aikaa oli osallistua jumppaan,
uimiseen ja illallisen jälkeen myös keilailuun.
Onnekkaan yhteensattuman vuoksi KLL:n opettajien
liikuntailtapäivä sattui samalle päivälle ja alueyhdistys
järjesti kaikille yhteisen illallisen.
Lauantaipäivä olikin sitten täynnä ajankohtaista koulutusasiaa
sopimusneuvotteluista ja opettajien työkentällä
puhututtavista asioista puheenjohtajamme Kari
Niemisen johdolla. Ennen lounasta jakaannuimme vielä
kahteen ryhmätyöporukkaan. Kari ja alueasiamies Pia
Latomäki pitivät puheenjohtajille, luottamusmiehille ja
alueyhdistyksen omalle väelle ryhmätyön alueyhdistyksen
toiminnasta. Monika Koivumäki ja Paula Kotirinta
keskustelivat sihteerin tehtävissä toimivien kanssa sihteerien
työtehtävistä ja eri kokouskäytännöistä.
Lounaan jälkeen saimme vieraaksi TJS:n kouluttajan
Merja Hanhelan, joka piti meille käytännönläheisen
luennon neuvottelutoiminnasta. Aluksi hän kartoitti
ryhmätöiden avulla opettajantyöstämme nousevia
neuvotteluteemoja. Lopuksi saimme työstää kuudesta
konkreettisesta aiheesta neuvottelusuunnitelmat. Kiitos
kaikille osallistujille.
Monika Koivumäki, koulutussihteeri
Opettaja, ole
luovuttaja – siis
hengenpelastaja!
Etelä-Pohjanmaan Aineopettajat r.y. haastaa alueemme
opettajat luovuttamaan verta. Meitä on paljon,
joten yhdessä saamme paljon aikaiseksi, kun mahdollisimman
moni ojentaa kätensä. Verta tarvitsevat esim.
keskoslapset, onnettomuusuhrit, syöpää sairastavat sekä
leikkauspotilaat. Luovuttaja onkin usein todellinen hengenpelastaja,
ja jokainen luovuttaja auttaa keskimäärin
kolmea apua tarvitsevaa.
Kuka voi osallistua ja miten?
Mukaan haastetaan kaikki pohjalaiset ja eteläpohjalaiset
opettajat. Oman soveltuvuutensa luovuttajaksi voi
testata etukäteen osoitteessa www.sovinkoluovuttajaksi.
fi tai soittamalla maksuttomaan luovutusinfoon (0800
0 5801).
Ope luovuttaa -verenluovutuskampanjaan voi osallistua
syyskuun loppuun saakka missä tahansa Veripalvelun
toimipisteessä. Seinäjoen veripalvelutoimisto palvelee ti
ja ke klo 11–18 (Kauppakatu 26), ja Etelä-Pohjanmaan
sekä Pohjanmaan monissa kunnissa järjestetään kampanja-aikana
verenluovutustilaisuuksia (www.veripalvelu.fi/verenluovutus/luovuta-verta/missa-luovutat).
Sitten vain virallinen henkilöllisyystodistus ja mieluusti
pari työkaveriakin mukaan ja luovuttamaan!
Mainitse luovuttaessasi Ope luovuttaa -ryhmä, niin
olet mukana kampanjassa. Kampanjan aikana ehtii
halutessaan luovuttaa kaksikin kertaa.
#opeluovuttaa
Innostat muitakin mukaan, kun jaat tietoa kampanjasta
sekä osallistumisestasi. Ope luovuttaa -kampanja
löytyy Facebookista, ja voit kertoa osallistumisesi somessa
esim. hashtageilla #opeluovuttaa, #ojennakätesi
ja #verenluovutus.
Luovuttaminen menee tunteisiin
Luovuttaminen ei satu eikä kestä kauaa. Luovuttaja saa
pienen välipalan lisäksi hyvän mielen ja apua tarvitseva
korvaamattoman lahjan (ks. www.veripalvelu.fi/tarinat).
Varaa siis kalenteristasi aika tunteisiin menevälle teolle.
Kampanjan tulos eli luovutusten määrä julkistetaan
la 3.10.2020 somessa ja Pohjanmaan opettajien syyskoulutuspäivässä,
joka järjestetään Seinäjoen lukiolla
teemalla Meneekö tunteisiin? Tunnetaidot opetustyössä.
Kiitos, että ojennat kätesi!
Ope luovuttaa -verenluovutuskampanja 1.4.2020–30.9.2020
Lisätiedot: Suvi Levonen (suvi.levonen@gmail.com), Etelä-Pohjanmaan Aineopettajat ry
2 x Kurssilaisia pohtimassa ajankohtaisia järjestöasioita.
TJS:n kouluttaja Merja Hanhela pitämässä osallistavaa luentoa neuvottelutaidoista.
16 1/2020
1/2020
17

Esportia opiskellaan
Järviseudulla –
kiinnostus on valtavaa
Järviseudun ammatti-instituutti JAMIn esport-konsepti on koko Suomen mittapuulla
poikkeuksellinen, koska siellä voi opiskella kilpapelaamisen lisäksi myös esportliiketoimintaa
ja suorittaa kaksoistutkinnon. Järviseudulla myös Alajärven ja Vimpelin
lukioissa voi valita opiskelulle kilpapelilinjan. Lukioiden esport-koulutus on toteutettu
yhteistyössä JAMIn kanssa.
JAMIn kilpapeliopintoihin haki jo viime kevään yhteishaussa
30 opiskelijaa. Aloituspaikkoja kilpapelilinjalle on 10.
Hakijoita on ollut ympäri Suomen: muun muassa Turusta,
Tampereelta, Helsingistä, Savonlinnasta, Lahdesta, Vaasasta
ja Oulusta. Tämän vuoden yhteishauksi odotetaan jo melkoista
hakijajytkyä: pelkästään JAMIssa on käynyt tutustumassa
syksyn aikana 50 nuorta, ja esportkoulu.fi-verkkosivuilla
on käynyt syksyn aikana 2200 uniikkia kävijää.
– Näin laajoja, esportiin keskittyviä opintoja ei
Suomessa ole muita. Kilpapelaamisesta löytyy vastaava
kokonainen tutkinnon osa parista muustakin oppilaitoksesta,
mutta esimerkiksi esport-liiketoiminta on
Suomessa uniikki – siinä JAMI on ainoa toisen asteen
oppilaitos Suomessa, kertoo JAMIn tieto- ja viestintätekniikan
tuntiopettaja Mikko Kalijärvi.
– Esport-liiketoiminta on myös toimintamalliltaan poikkeuksellinen.
Se on oikeaa liiketoimintaa, josta opiskelijat
saavat palkkaa opintojen lisäksi. Opinnot toteutetaan tiimipohjaisesti
ja toimintaa vetävät teamleader-opiskelijat
opettajan ohjauksessa. Vastuullisen teamleader-roolin
vuoksi esport-liiketoiminnan opinnot ovat kaksiportaiset:
perusportaassa suoritetaan tiimityöskentely ensimmäisenä
opintovuotena ja kakkosportaassa suoritetaan tiimijohtajuus.
Tiimijohtajaksi valitaan ainoastaan muutama opiskelija,
joilla tulee olla perusporras suoritettuna sekä kykyä ottaa
vastuuta, hän jatkaa.
Monipuoliset opinnot
JAMIssa kilpapeliopintoihin sisältyy pelinsisäistä
valmennusta.
– Kilpapelaamiseen suuntautuneet opiskelijat saavat
niin joukkue- kuin yksilövalmennusta. Kilpapeliopinnot
sisältävät lisäksi myös fyysistä kuntoilua ja ravintotietoutta
ja kokonaisvaltaisen urheilullisen elämäntavan
opettelua. Kilpapeliopiskelijat pääsevät suoraan
Vimpelin Vedon akatemiajoukkueeseen, mikä on
poikkeuksellista, hän kertoo.
– Osa edelliskevään hakijoista oli nimenomaan
kaksoistutkintoon hakevia. Lukio sijaitsee Alajärvellä
ammattioppilaitoksen vieressä, joten opinnot on käytännön
tasolla sujuva järjestää. Nämä kaikki yhdessä
tekevät JAMIn esport-linjasta erittäin vetovoimaisen.
Tulevaisuuden ala
Kiinnostus esportiin on saanut maailmanlaajuisesti valtavat
mittasuhteet. JAMIn esport-opinnot valmentavat
opiskelijoita kattavasti työelämää varten.
– Tutkinnon suoritettuaan voi suoraan työllistyä
esport-alalle joko ammattipelaajana tai esimerkiksi alan
myynti- ja markkinointitehtäviin, miksei vaikka perustaa
esportiin liittyvää yritystoimintaakin esimerkiksi
kilpapeliturnauksien järjestämiseen, Kalijärvi sanoo.
Hänen mukaansa opinnot JAMIssa palvelevat hyvin
kokonaisuutta ja työllistymistä alalle.
Esport on tulevaisuuden ala, mihin oppilaitosten on
reagoitava.
– Tehtävänämme on tuottaa tämän päivän ammattilaisia
muuttuvan työelämän tarpeisiin. JAMIlla on nyt etumatkaa
moniin muihin toisen asteen oppilaitoksiin verrattuna.
Valveutuneimmat urheiluseuratkin ovat heränneet asiaan.
Omia esport-joukkueita on esimerkiksi Vimpelin Vedolla,
Sotkamon Jymyllä, Helsingin IFK:lla ja seinäjokelaisella SJK:lla.
Teksti: JAMI Kuvat: Severi Peura
1/2020
1/2020

JAMIsta valmistuu
cateringin
huippuosaajia
Ravintola- ja cateringala on monipuolinen ja opetus on nykyaikaista. Enää ei istuta
juurikaan koulunpenkillä, vaan asiat opiskellaan käytännössä omassa tahdissa.
Opiskelumateriaalit ovat sähköisesti saatavilla missä ja milloin tahansa.
JAMIn opetuskeittiössä Lappajärvellä meininki on
kuin Master Chefissä. Annokset valmistuvat nopeasti,
ja kriittiset kokkikokelaat haluavat niiden olevan
täydellisiä. Käynnissä on annosruokien valmistuksen
tutkinnonosa. 24-vuotias Karina Totskaia halusi
opiskella poikaystävänsä tavoin Suomessa ammattiin.
Hän on kotoisin Venäjältä Aunuksesta, joka on noin
Alajärven kokoinen kaupunki. Karina on viihtynyt
hyvin Suomessa.
– Mietin eri aloja ja lopulta valitsin ravintola- ja
cateringalan. Ensimmäinen vuosi oli vaikea, koska en
osannut niin hyvin suomea. Mutta jos on halu johonkin,
asiat onnistuvat lopulta. Nyt toisena vuonna opiskelusta
on voinut nauttia, koska osaan kieltä paremmin,
Karina kertoo.
Karinaa kiinnostavat etenkin ruuan laatuun panostaminen
ja kestävä kehitys, jonka merkitys on viime
vuosina alalla kasvanut. Hän haaveilee myös opintojen
jatkamisesta ammattikorkeakoulussa eli restonomin
opinnoista.
– Ruuan laatu ja hyvä maku ovat erittäin tärkeitä
tässä ammatissa, ja niitä tulee tarkasteltua kriittisesti,
hän sanoo.
Karina on tehnyt työssäoppimisjaksoja alajärveläisessä
ravintola Alvariinissä.
– Tarkkailin siellä aina, jäivätkö asiakkaiden lautaset
tyhjiksi. Jos jäivät, niin olin onnistunut, Karina nauraa.
Käytäntö on parasta
Opintoihin kuuluu yhä enemmän käytännön tekemistä
ja työssäoppimista. Lappajärveltä opiskelijat
lähtevät työssäoppimisjaksoille Härmänmaalle ja
Järviseudulle mutta joskus myös pääkaupunkiseudulle.
Työssäoppimisen päätteeksi tehdään näyttö jokaisesta
tutkinnonosasta.
– Tietyt tutkinnonosat edellyttävät määrätynlaista
näyttöä osaamisesta. Esimerkiksi näytöt annosruokien
valmistuksesta, jota olemme nyt harjoitelleet, suoritetaan
ravintolassa, kertoo osaamisalavastaava Merja
Tomperi-Olkkonen.
– Opiskelussa parasta ovat keittiöpäivät, koska silloin
oppii eniten tekemisen kautta, Karina sanoo.
Teoriaosuudet sähköisenä
Ravintola- ja cateringala on mielenkiintoinen. Tutkinto
sisältää ammatillisia opintokokonaisuuksia ja yhteisiä tutkinnonosia,
kuten ruoanvalistuksen fysiikkaa ja kemiaa,
yrittäjyyttä, it-taitoja sekä kieliä. Opintokokonaisuuksiin
liittyvät materiaalit löytyvät muun muassa sähköisestä
oppimisympäristöstä e-kokista.
– Sieltä löytyvät opintoihin liittyvät teoriaosuudet,
reseptit ja ohjeet. On hienoa, että meillä on tällainen
käytössä. Opiskelijat tekevät osan tehtävistä kotona
itslearning-alustalla.
On kätevää, että opiskelijat voivat edistää opintojaan
missä ja milloin vain, eikä kenelläkään voi olla enää
tehtäväpaperit hukassa, kertoo pitkään alalla opettajana
työskennellyt Merja Tomperi-Olkkonen.
JAMIsta valmistuu vuosittain parikymmentä kokkia.
Enemmänkin opiskelijoita mahtuisi. Ala on monipuolinen
ja mahdollisuudet ovat rajattomat. Kokit myös
työllistyvät erinomaisesti. Ammattitaitoisista kokeista
on tällä hetkellä valtakunnallisesti huutava pula, joten
kokiksi valmistuvalla on varma työpaikka.
Teksti ja kuvat: Susanna Korkiatupa
20 1/2020
1/2020

Järviseudulla
opitaan yrityksissä
Järviseudun ammatti-instituutti JAMIn kone- ja metallialan opiskelu tapahtuu
nykyään teollisuusalueella sijaitsevassa oppimisympäristössä ja yritysten sisällä
yksittäisissä oppimissoluissa sekä lukuisissa työssäoppimisyrityksissä Järviseudulla ja
lähialueilla. Uudistus liittyy kiinteästi ammatillisen koulutuksen reformiin.
JAMIn kone- ja metallialan koulutus siirtyi yrityksiin
syksyllä 2019. Kone- ja metallialan koulutuksen
uudempi malli on kaikkien kannalta varsin järkevä.
Esimerkiksi vimpeliläisen Tikli Group Oy:n tiloissa
sijaitsee alumiinin työstöön keskittynyt oppimissolu.
Teollisuusalueelle Vimpeliin on rakennettu JAMIn
oppimisympäristö ja teoriatilat. Läheisissä yrityksissä
sijaitsee oppimissoluja. Opetus yrityksissä tapahtuu
aina opettajan ohjauksessa. Alan opetusta ei enää järjestetä
koulun omissa tiloissa.
Alalla on töitä ja käytännönläheisyys houkuttelee
Vimpelissä aloitti syksyllä 2019 kone- ja metallialan perusopinnot
yhteensä 18 opiskelijaa. Moni on valinnut
metallialan koulutuksen peruskoulun jälkeen, koska he
tietävät, että alalla on töitä. Käytännönläheinen opiskelu
on ollut ihan mukavaa ja voittaa koulunpenkillä
istumisen.
– Opiskelemme aluksi oppimisympäristössä perusasioita
kuten raudan työstöä sekä levy- ja hitsaustöitä.
Tämän jälkeen opiskelijoilla on mahdollisuus opiskella
ohjatusti yrityksissä, ja jossain vaiheessa edessä ovat
myös työssäoppimisjaksot. Tiklillä sijaitsevassa, alumiinin
työstöön tarkoitetussa oppimissolussa opiskelijat
suorittavat tiettyjä opintokokonaisuuksia, Jukka-Pekka
Varila lisää.
– Sekä oppilaitos, yritykset että opiskelijat itse hyötyvät
mallista. On tärkeää, että jo opiskelijana pystyy
tekemään lopputuotteita ja näkemään kättensä jäljen.
Tämä motivoi aivan varmasti, arvioi Tikli Group Oy:n
toimitusjohtaja Pasi Arvola.
Pitkään Vimpelissä toiminut Tikli Group tunnetaan
alumiinitikkaiden, -ikkunoiden ja -ovien sekä kattoturvatuotteiden
ja vesivaakojen valmistuksesta. Yhtiö
työllistää noin 50 henkilöä.
Keskeinen paikka ja mukavat puitteet
Oppimisympäristö ja teorialuokka sijaitsevat Vimpelissä
keskellä teollisuusaluetta.
– Teoriaopetus järjestetään luokkatilassa. Opiskelu sisältää
nykyään paljon käytäntöä. Työssäoppimisjaksoille
opiskelijat voivat hakeutua mihin yritykseen haluavat,
kone- ja metallialan osaamisvastaava ja opettaja Jukka-
Pekka Varila JAMIsta kertoo.
Tiklin myyntipäällikkö Timo Mastokangas ajattelee,
että uudella mallilla saadaan työelämän tarpeisiin entistä
valmiimpia osaajia.
– Jokaisessa yrityksessä työstökoneissa on omat
ohjelmistonsa, jotka eivät välttämättä ole samat kuin
oppilaitoksen omissa koneissa. Oppimissolut yritysten
sisällä mahdollistavat molemmin puolin matalamman
kynnyksen siirtyä opinnoista työelämään, hän toteaa.
Teksti ja kuvat: Susanna Korkiatupa
22 1/2020
1/2020
23

OAJ:n Pohjanmaan alueyhdistys ry
OAJ:s regionförening i Österbotten
KOKOUSKUTSU/MÖTESKALLELSE
OAJ:n Pohjanmaan alueyhdistys ry:n vuosikokous pidetään 2020 pidetään myöhemmin myöhemmin sovittuna ilmoitettavana ajankohtana ajankohtana 2020
Härmän Kuntokeskuksessa. Klo 17.00 alkaen ruokailu sekä ilmoittautumiset ja varsinainen kokous alkaa
klo 18.00. Årsmötet för 2020 OAJ:s för OAJ:s regionförening regionförening i Österbotten i Österbotten hålls vid hålls ett vid senare ett datum som 2020 meddelas på Härmä senare Spa
Hotel. på Härmä Från Spa kl. Hotel. 17.00 Från servering kl. 17.00 och emottagning servering och av emottagning anmälningar. av Mötet anmälningar. börjar kl. Mötet 18.00. börjar kl. 18.00.
Ohjelma/Program
Avaus/Mötet öppnas: Kari Nieminen
Huomionosoitukset/Uppvaktningar
via OAJ utom AO, FSL, AKOL, YLL, SMOL och TOOL, som ersätter medlemmarnas
medlemsavgifter enligt överensskommelse.
Päätös/Beslut:
10. Hyväksytään yhdistyksen talousarvio kuluvaksi kalenterivuodeksi/godkännande av
budgetförslag för år 2020.
Ehdotus/Förslag: Hyväksytään/Godkänns.
Päätös/Beslut:
11. Valitaan hallituksen puheenjohtaja seuraavaksi toimikaudeksi/val av styrelseordförande för
följande verksamhetsperiod.
Päätös/Beslut:
12. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa tarkastamaan seuraavan
kalenterivuoden tilejä ja hallintoa/val av två revisorer och revisorsersättare för år 2020.
Ehdotus/Förslag: Valitaan/Väljes KHT-tilintarkastusyhteisö Ernst & Young/CGR-revisor Ernst
& Young.
Päätös/Beslut:
13. Ajankohtaiskatsaus/Aktuellt: OAJ järjestöpäällikkö Jenni Arnkil
14. Käsitellään muut mahdolliset asiat/Behandling av övriga eventuella ärenden.
I K o k o u k s e n j ä r j e s t ä y t y m i n e n/Organisering av mötet
1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri/val av ordförande och sekreterare.
2. Valitaan pöytäkirjantarkistajat ja ääntenlaskijat/val av protokolljusterare och rösträknare.
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus/lagenlighet och beslutförhet.
4. Vahvistetaan kokouksen työjärjestys/fastställande av föredragningslista.
II V a r s i n a i s e t k o k o u s a s i a t/Mötesärenden
5. Käsitellään hallituksen laatima kertomus edellisen kalenterivuoden toiminnasta/godkännande
av verksamhetsberättelse för år 2019.
Ehdotus/Förslag: Hyväksytään/Godkänns.
Päätös/Beslut:
6. Käsitellään yhdistyksen tilit edelliseltä kalenterivuodelta ja tilintarkastajien lausunto sekä
päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä/föreningens bokslut
och revisionberättelsen för räkenskapsperioden 2019 samt fastställande av bokslut och
beviljande av ansvarsfrihet.
Ehdotus/Förslag: Hyväksytään tilinpäätös ja myönnetään vastuuvapaus/Godkänns bokslutet
och beviljas ansvarsfrihet
Päätös/Beslut:
7. Hyväksytään yhdistyksen toimintasuunnitelma kuluvaksi kalenterivuodeksi/godkännande av
verksamhetsplan för år 2020.
Ehdotus/Förslag: Hyväksytään/Godkänns.
Päätös/Beslut:
8. Määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten kokouspalkkiot ja matkakorvaukset
sekä tilintarkastajien palkkiot kuluvaksi klenterivuodeksi/Styrelseordförande och övriga
styrelsemedlemmars mötesarvoden och reseersättningar samt revisorsarvoden för år 2020.
Ehdotus/Förslag: Kokouspalkkioita ei makseta, matkakorvaukset VES:n mukaan ja
tilintarkastajan palkkio laskun mukaan. /Mötesarvoden betalas icke, reseersättningar enligt
TKA och revisorsarvoden enligt räkning.
Päätös/Beslut:
9. Määrätään jäsenyhdistysten henkilöjäsenten tai niiden alayhdistysten henkilöjäseniltä
kannettavien jäsenmaksujen suuruus seuraavaksi kalenterivuodeksi/fastställande av
medlemsavgifter för år 2020.
Ehdotus/Förslag: 0,03 % bruttopalkasta ja perintä OAJ:n kautta, paitsi AO, FSL, AKOL, YLL,
SMOL ja TOOL, jotka maksavat jäsentensä jäsenmaksut/0,03 % av bruttolön och inkassering
Seinäjoella 16.1.2020
Hallitus/Styrelsen
Kari Nieminen
puheenjohtaja/ordförande
Paula Kotirinta
sihteeri/sekreterare
24 1/2020
1/2020
25

OAJ Pohjanmaa/Österbotten
Yhteystiedot 2020
Hallitus:
Kari Nieminen, puheejohtaja Seinäjoki kari.nieminen(at)seinajoki.fi 0405779984
Christel Sandell, vice ordförande Jakobstad christel.sandell(at)jakobstad.fi
Linda Felixson, vice ordförande Vaasa linda.felixson(at)korsholm.fi
Heli Katajamäki, varapuheenjohtaja Tervajoki heli.katajamaki(at)uva.fi
Margareeta Verronen, varapuheenjohtaja Vaasa margareeta.verronen(at)vamia.fi
Paula Kotirinta, sihteeri ja äsen Kurikka paula.kotirinta(at)kurikka.fi
Felix de Silva, jäsen Alajärvi desilvafelix(at)hotmail.com
Tiina Hagström, jäsen Kokkola tiina.hagstrom(at)edu.kokkola.fi
Merja Tomperi-Olkkonen, jäsen Lappajärvi merja.tomperi-olkkonen(at)jamin.fi
Marika Horila, jäsen Halkosaari marika.horila(at)seinajoki.fi
Simon Ekstrand, medlem Nykarleby simon.ekstrand(at)nykarleby.fi
Riina Mäkelälammi, jäsen Vaasa riina.makelalammi(at)edu.vaasa.fi
Pia Latomäki, jäsen Lapua pia.latomaki(at)lapua.fi
Kyösti Pihlajamäki, jäsen Hernesmaa kyosti.pihlajamaki(at)soini.fi
Marja-Liisa Saariaho, jäsen Seinäjoki marja-liisa.saariaho(at)seamk.fi
Ossi Viitala, jäsen Kauhajoki ossi.viitala(at)kauhajoki.fi
Seppo Säätelä, jäsen Vaasa seppo.saatela(at)yrkesakademin.fi
Alueasiamies:
Pia Latomäki Lapua pia.latomaki(at)lapua.fi 040 842 1484
Toimihenkilöt:
Paula Kotirinta, sihteeri Jalasjärvi paula.kotirinta(at)kurikka.fi
Lasse Mansikka-aho, tiedotussihteeri Lapua mansikkalasse(at)gmail.com
Monika Koivumäki, koulutussihteeri Vaasa monika.koivumaki(at)edu.vaasa.fi
Sirpa Kotamäki, taloudenhoitaja Vaasa kotamaki58(at)gmail.com
Antti Hynönen, nettivastaava Hakojärvi antti.hynonen(at)alavus.fi
Risto Haverinen, liikuntavastaava Marinkainen risto.haverinen(at)edu.kokkola.fi
Valtuutetut:
Martin Ahlskog, FSL Nedervetil martin.ahlskog(at)pedersore.fi
Inger Damlin, FSL Vörå inger.damlin(at)korsholm.fi
Linda Felixson, FSL Vaasa linda.felixson(at)korsholm.fi
Maija Huuki-Anthopoulou, OAJ-YSI Kannus maija.huuki-anthopoulou(at)edu.kannus.fi
Monika Koivumäki, LTOL Sundom monika.koivumaki(at)vaasa.fi
Paula Kotirinta, OAJ-YSI Kurikka paula.kotirinta(at)kurikka.fi
Jussi Kuoppala, AO Seinäjoki jussi.kuoppala(at)sedu.fi
Pia Latomäki, OAJ-YSI Lapua pia.latomaki(at)lapua.fi
Kari Nieminen, OAJ-YSI Seinäjoki Kari.nieminen(at)seinajoki.fi
Kyösti Pihlajamäki, OAJ-YSI Hernesmaa kyosti.pihlajamaki(at)soini.fi
Jaakko Syrjänen, OAJ-YSI Kauhajoki jaakko.syrjanen(at)kauhajoki.fi
Maaret Siltanen, LTOL Isokoski maaret.siltanen(at)seinajoki.fi
Margareeta Verronen, AO Vaasa margareeta.verronen(at)vamia.fi
OAJ:n hallitus:
Inger Damlin Vörå inger.damlin(at)korsholm.fi
Kari Nieminen Seinäjoki kari.nieminen(at)seinajoki.fi
OAJ:n Pohjanmaan aluetoimisto
Kauppapuistikko 4 as 20
65100 Vaasa
www.oajpohjanmaa.fi
Järjestö assistentti Niina Suokas
niina.suokas(at)oajpohjanmaa.fi
050 470 1199
26 1/2020
1/2020
27

1/2020