Qallunaatut - Inerisaavik

inerisaavik.gl

Qallunaatut - Inerisaavik

Qallunaat oqaasiinik atuartitsinermi

ilikkagassatut pilersaarutit

***********

A: Siunertat ilisarititsinerlu


A 2

Qallunaat oqaasii - marsi 2003


Qallunaat oqaasiinik atuartitsinerup siunertaa

(Atuarfimmi atuartitsissutini atuartitsissutinilu qanitariissuni alloriarfiit siunertaat aamma atuartitsissutit

siunertaat kiisalu ilikkagassatut anguniagassat pillugit Namminersornerullutik Oqartussat

nalunaarutaanni § 9 tunngavigalugu.)

Atuartitsinerup siunertaraa atuartut atuarfimmi atuarfiullu avataani suni tamani naleqquttumik

attuumassuteqarfiusuni qallunaatut oqaatsinik allatanillu paasisinnaanngorlutik, oqalussinnaasunngorlutik

allassinnaanngorlutillu ilisimasaqalissasut piginnaasaqalissasullu. Atuartitsinerup

atuartut oqaatsinik allanik ilinniaqqinnissaannut kiisalu atuarfimmi atuartitsissutit allat atuartitsissutit

ilikkarniarnerinut ilinniaqqinnissaannullu oqaatsinik qulakkiikkamik sakkussissavai

tunngavississallugillu. Atuartut qallunaat oqaasiisa sannai soorluttaarlu atuuffii ilisimasaqarfigilissavaat

tassungalu malussarinnertik ineriartortissallugu.

Imm. 2. Atuartitaaneq aqqutigalugu oqaatsit arlallit iluaqutigalugit ilisimasanik paasisanillu

pigiliussisinnaaneq ilikkarniarnermikkut namminerlu ineriartornerminnut naleqarluartoq iluaqutaasorlu

atuartut misigissavaat. Atuartitsinerup atuartut ilisimasassanik paasissutissanillu katersinissamut

kajumissuseqalertissavai aamma nalilersuinissamut isummernissamullu kajumissuseqarnerat

piginnaassuseqarnerallu kiisalu misigisaminnik, ilisimasaminnik, isummaminnik misigissutsiminnillu

ersersitserusussinnaanissaat siuarsassallugit. Atuartut misilittakkatik aallaavigalugit

oqaatsinik pigiliussinissaminnut periarfissatik ilisimasaqarfigiartussavaat aamma atuartitsinerup

atuartut ilikkariartornerinut akisussaaqataasinnaanermut piginnaasaqalersissavai.

Imm. 3. Atuartitsinerup ilisimasanik misilittakkanillu ingerlatitseqqinnerni, suleqatigiinnerni

inuillu akornanni iliuuseqaqatigiinnerni oqaatsit sakkuunerisa pingaassusaanik atuartut misigisaqarnissaat

peqataaffigissavaa. Atuartitsinerup atuartut namminneq inuillu allat atugaannik ilisimannilernissamut

oqaatsit sakkutut atoqqullugit kajumissassavai.

Imm. 4. Atuartitsinerup kulturini oqaaseqaqatigiiffiusunilu arlalinni misilittakkat ilisimasallu

inooqatigiinnermut kulturikkullu ineriartornermut naleqarluartut iluaqutaasullu atuartut misigissagaat

aamma kalaallit qallunaallu oqaasiisa kulturiisalu attuumassuteqaqatigiinneri atuartut paasisimasaqarfigilissagaat

peqataaffigissavai. Atuartitsinerup atuartut Danmarkimi nunarsuullu

sinnerani kulturit inuuniarnikkullu atugarisat pillugit paasiniaanissaannut soqutiginnilersissavai;

taamalu nunat tamalaat akornanni pissutsinik kiisalu kulturiminnik atuartut paasisimasaqarnerat

paasinninnerallu annertusassallugu.

Siunertamut oqaaseqaatit

Siunertaq imatut ilusilersorneqarsimavoq, imm. 1-imi, atuartitsissutissap imarisaanik nalunngisassat

piginnaasassallu atuartup angusassai allaaserineqarsimallutik.

Imm. 2-mi allaaserineqarput atuartup inuttut inerikkiartornissaa namminerlu oqaatsitigut piginnaasaminik

atuisinnaanissaa, tassa inuup namminermini susassaqarfii.

Imm. 3-mi eqqartorneqarput atuartup allat peqatigalugit piginnaasassanik taakkuninnga paasinninnissaa

atuisinnaanissaalu, tassa inuit akunnerminni susassareqatigiinnerat.

Qallunaat oqaasii – marsi 2003 A 3


Imm. 4-mi eqqartorneqarput atuartup inooqataanera piginnaassutsiminillu sumiiffimmini nunarsuarmilu

inuiaqatigiinni atuinera.

Atuartitsissutip inissinneqarnera

Qallunaat oqaasiinik atuartitsisoqartassaaq alloriarfinni ukioqatigiiaanilu tamani.

Qallunaat oqaasii, atuartunut amerlanernut, allamiut oqaasiisut siulliusussaapput, atuartitsinerullu

siunertaraa, atuartut ilinniagaqarnermik ingerlanerani marluinnik atorsinnaasaminnik oqaaseqalernissaat.

Atuartitsinerup atuartut oqaatsinut taakkununnga paasinninnerat ineriartortissavaa

qimerluukkaminnik, isummaminnik naliliisarnerminnillu oqaatiginnissinnaalersillugit. Tamatumunnga

ilaatillugu atuartut, allamiut oqaasiinik pissarsiniarsinnaanerannut, piginnaassusaat nukittorsarneqassaaq

kiisalu oqaatsinik ilinniarsinnaanerat, oqaatiginiakkanik iluarsartuussisinnaanerat

tamatigoortumillu siunertaqartumik oqaatsinik atorneqartunik allanneqartunillu, atuarfimmi

inuillu allatigut atassuteqaqatigiittarneranni, atuisinnaanerat taamattaaq nukittorsarneqassaaq.

Qallunaat oqaasii atuartitsissutitut aaqqissuussamik atorneqartassapput, atuartitsissutissanilu

aamma atuartitsissutissani imminnut qanitariissuni allani paasissutissanik ujarlertarnerni sakkutut

atortussatullu atorneqartassallutik. Taamaalilluni pissusissamisuussaaq atuartitsissutissani allani,

allakkiat atortussalluunniit allat pisariaqartitat qallunaatoortut atorneqartassappata.

Atuartut qallunaat oqaasiinik aamma atuartitsinerup avataani suliaqartarnissaq atuisarnissarlu

sungiutissavaat, taamaaliornermikkut oqaatsinik taakkuninnga nalunaartarnermi taakkuninngalu

oqaatsinik ulluinnarni sakkutut atugaqarnermi, avatangiisimik periarfissiissutaat atorluarsinnaajumallugit.

Annertunerusutigut isiginninnermi atuartitsissutit tamarmik – qallunaatuumiinnaanngitsoq –

atuartut oqaasertaarniarneranni assigiinngitsutigullu takkorliuussiniartarneranni soorlu allamiut

oqaasiisigut, suliat pillugit oqariartaatsitigut, takussaasunillu nalunaaruteqartarnertigut il.il.,

atuartut silassorissusaat ineriartortissavaat. Pitsaanerpaamik taamaaliortoqarsinnaavoq, atuartitsissutit

akimorlugit atuartitsissutissallu assigiinngitsut periartaasii kiisalu saqqummiussuiffiit

atortussallu allat, tamatigoortumik nikerartitamillu atuartitsinissamut periarfissarititaat, atorluarlugit

sulisoqartarpat.

Ilikkagaqarniarnermi isiginnittaatsit suleriaatsillu pillugit nalinginnaasumik

oqaaseriumasat

Ilikkagassatut pilersaarutip atuartut atuartitsinermi qitiutinneqarnissaat, taamaalillunilu atuartut

suliassaminnik tigussaasunik suliaqarnermikkut naammassinninniartarnermikkullu kiisalu taamaaliortarnerminni

suliumassutsiminnik pilersitsisarnerinik isuma aammalu atuartut atuaqatigiinnerminni

atassuteqaqatigiittarnerminnik ingerlatsisarnerinik kiisalu taamaaliornikkut ilikkarniarnerminni

pissutsinik pitsaanerpaanik pilersitsisarnerinik isuma, eqqarsaatitut tunngaviusutut

aallaavigaa.

Atuartitsinermi oqaatsit susassaqarfii assigiinngitsut soorlu oqaasilerineq, taagueriaatsit

oqaatsillu pigiliunniakkat, ilanngussorneqassapput aammalu atuartitsinermi ilikkarniartarnermi

periusissanut tikkuussuinerit ilanngussorneqassapput. Oqaatsit atorneqarnermikkut ilikkarniarneqartussaapput,

ilikkarniarneqassanatillu taamaallaat uteqattaarinikkut oqaasilerinermilu maligassanik

alanngaarsinnaanngornikkut.

Ilikkagassatut anguniagassat suliassallu siunertaat atuartunut erseqqissuusariaqarput, taamaaliornermi

atuartut sooq aalajangersimasumik periaaseqarluni sunalu ilikkarniarlugu sulisoqassanersoq

paasisinnaaniassammassuk.

Pingaartuuvoq oqaatsit pissusissamisoortumik atorneqarnerinik, tassa qallunaat oqaasii atorlugit

oqaluttarnivik tunngavigalugu, ilinniartitsisoqarnissaa. Atuagassiat immikkulluunniit siunertaqartumik

anguniagaqarluni atuagassiatut suliarineqartartut tamarmik, atuartunut inip atuarfiusup

avataani, qallunaat oqaasiinik atorneqartunik atuinissamut piareersartitsineq ajorput.

A 4

Qallunaat oqaasii - marsi 2003


Atuartut inuttut assigiinngitsuupput assigiinngitsunillu ilikkarniartaaseqarput, taamaattumillu

pingaartuuvoq oqaatsit assigiingitsorpassuarnik periuseqarluni suliarineqartarnissaat taamaaliornermilu

nammineq, marlukkaarluni, eqimattakkaarluni atuaqatigiikkaarluniluunniit sulinermik

nikerartitsinikkut ingerlanneqartariaqarpoq.

Oqaatsinik ilinniartitsinermi pingaarnerutittakkat: tusarnaarneq, oqalunneq, atuarneq, allanneq

aammalu oqaatsinik pigiliunniakkanik suliaqarneq

Tusarnaarneq

Atuartut oqaatsinik atorneqartunik tusarnaarnikkut suliaqassapput taamaaliornerminnilu allakkanik

ikorfartuuteqassanngillat. Ilikkassavaat, assigiinngitsunik periaaseqarnikkut tusarnaartoqarsinnaasoq

ilikkassavaallu tusarnaarnerminni oqaatsit tamarluinnaasa paasisariaqarnagit. Atuartut

tusarnaalersinnatik siunertaqartumik eqqoriaasarneq suliarissavaat aammalu paasinneriaatsit allatut

ittut iserfiginiassavaat taamaaliornermikkut nalujunnaarniarlugu suna tusarnaarluassanerlugu.

Taamaaliortarnermi sulianut aallussineq nukittorsarneqartarpoq ataatsimullu isiginnilluni paasinninniarneq

pitsanngorsarneqartarluni.

Atorneqarsinnaasunik immiussaqarpoq, cd-qarluni videoqarlunilu atuartulli paasisariaqarpaat

atuartitsisumut atuaqatinullu tusarnaarnikkut tusarnaarsinnaaneq aamma ineriartortinneqartarmat

aammalu ineriartortinneqartarmat marlukkaarluni eqimattakkaarlunilu sulinikkut. Tusarnaarneq

allallu oqaatigisaannik oqaatiginneqqittarneq eqqortumik taaguisinnaanermut pingaaruteqarput

taamaaliornermilu oqaasilerinermi malitassaasunik sianiginninniarneq ikorfartorneqartarput.

Oqalunneq

Oqalussinnaaneq assigiinngitsutigut sanarfineqarsinnaavoq: oqaatigisanik uteqqiisarnikkut,

apeqqutinik atuilluni misissuinikkut aammalu apersuinikkut, piviusuusaartitsilluni isiginnaagassiornikkut,

oqaloqatigiinnikkut isummersoqatigiinnikkullu.

Oqaatsit eqqortumik atorneqarnissaannik piumasaqaatit aammalu atuartut namminneq isummaminnik

oqaatiginninniarlutik periarfissarsiortarnerat oqimaaqatigiissinniarneqassapput, atuartulli

siunertaat pingaarnerpaaq taassaasariaqarpoq oqaatiginiakkamik imarisaanik oqaatiginninniarsinnaaneq.

Ilinniartitsisup suut iluarsisariaqartuutitani pisut ingerlanerini allattussavai kingusinnerusukkullu

atuartitsinermini allattukkani tamakku eqqartorsinnaassallugit.

Oqaatsinik eqqortumik taaguisinnaaneq atassuteqaqatigiittarnermi piginnaasat pingaartut

ilagaat piginnaasarlu taanna – oqaatsitigut piginnaasat allat assigalugit – atassuteqaqatigiinnerni

suniluunniit sungiusarneqartariaqarpoq. Ingammik aallarteqqaarnermi oqaatsinik eqqortumik

taaguisarnissamut sungiusarneq atuartunullu qallunaat oqaasiini immikkoortutut nipiusunik malugititsiniarnissaq

pingaaruteqarpoq, taamaaliornikkummi paatsuuisarnerit pinngitsoortinneqarsinnaammata.

Sungiusarneq tamanna pisinnaavoq atuartut oqaaseqatigiinnik oqaloqatigiittunilluunniit

tusakkaminnik uteqqiisarnerisigut. Atuartut nipituumik atuarnerinnaq atorlugu oqaatsinik

taaguinermik sungiusartinneqarpata kukkusumik taaguisalernissaat (kukkusumik erinaqalernissaat

sukkatseriartaaseqalernissaallu) naviattannarsinnaavoq.

Atuarneq

Atuartut atuariartaatsinik assigiinngitsunik ilikkagaqassapput, paasissagamikku atuarnermik

siunertat anguniakkallu qanoq atuariartaaseqarnissaq aalajangertaraat.

Ajoraluartumik atuartut isumaqarajupput aatsaat atuallaqqittuullutik atuakkamik oqaasertai

tamaasa paasigunikkit imaluunniit kukkuneqanngitsumik atuarsinnaagunik. Taamaattumik pingaaruteqarpoq

atuartut atuagassanik assigiinngitsorpassuarnik saqqummiivigisassallugit taamaaliornermikkut

takutinneqassaaq atuagassat assigiinngitsut assigiinngitsumik periaaseqarluni atuartariaqarnerat.

Qallunaat oqaasii – marsi 2003 A 5


Atuartut atuagassaminnik paasinnissinnaanerannut ikiorneqarsinnaapput atuarlersinnagit qanoq

iliuuseqarlutik atuarnissaannik oqaluttuuttaraanni. Atuassanersut paasissutissanik immikkut ittunik

ujarlerlutik, atuassanersut atuakkamik immikkuualuttortai tamaasa paasiniarlugit imaluunniit

atuassanersut allaaserisap siunertaa imarisaalu paasisaqarfiginiarlugit.

Allanneq

Atuartut akuttunngitsumik misigisimasarpaat allanneq ajornartuusoq, tassami isumaqartaramik

ingerlaannarlutik kukkuneqanngitsumik allattussaallutik. Ajornannginnerusarpoq marlukkaartillugit

eqimattakkaartillugilluunniit sulitinneqartarpata allannerullu immikkoortui tamaasa aqqusaassallugit

piffissaqartinneqartuassapput.

Atuartut ilikkassavaat allariaatsit assigiinngitsuunerat, ilikkassavaallu qanoq allariaaseqarneq

allatap qanoq ittuunerata aammalu kimut allagaqarnerup aalajangertaraa.

Allariaaseq ilumoorsaartuusinnaavoq, soorlu qinnuteqarnermi imaluunniit ilisimasanik tusarliussiniarnermi

allariaasiusinnaavoq aammali pingaaruteqarpallaanngikkaluanik allagaqartoqarsinnaavoq,

soorlu telefuunertoqarsimaneranik ilisimatitsissutit, allakkat nalinginnaasut imaluunniit

postkort-it.

Atuartut ikiorserneqarsinnaapput ”allakkanik takussutissianik ” saqqummiiviginerisigut taamaaliornermilu

erseqqissarneqassapput allagaqaat qanoq ittuunersoq oqariartaatsillu qanoq ittut

atorneqassanersut.

Oqaatsinik pigiliussat

Oqaatsinik atuartitsinerup pingaarutaasa ilagaat oqaatsit pigiliunniakkat amerlisarneqartarnerat.

Atuartut paasisariaqarpaat, oqaatsinik ilinniarnerni tamani oqaatsinik nutaanik naapitsisoqartariaqartartoq

kiisalu paasisariaqarpaat oqaatsinut oqariartaatsinullu nalusanut periartaatsit assigiinngitsut

atorneqarsinnaasut, ingerlaannaq ordbogimi suunerinik qupperaaginnarani. Imatut

iliortoqarsinnaavoq

- qallunaat oqaasiini oqaatsit nalunngeriikkat tunngavigalugit oqaatsip qanoq isumaqarnera

naatsorsorneqarsinnaavoq.

- pisut suuneri tamakkulu isumaannik ataqatigiisitsineq atorlugu eqqoriaasoqarsinnaavoq.

- misilittagarilersimasat tunngavigalugit, allaatigisap oqaatsilluunniit isumaa oqaatiginiagaalu

naatsorsorneqarsinnaapput.

- oqaaseqatigiit sannaat oqaaseqatigiillu ataqatigiinneri tunngavigalugit allaatigisami oqaatsit

ilisimanngisat paasiniarneqarsinnaapput

- assiliartaliussorneqarsimasinnaasut alakkarterneqarsinnaapput.

- alakkarterneqarsinnaapput oqaaseq ilisarnartortaqarnersoq imaluunniit oqaatsinut nalunngeriikkanut

assingussuteqarnersoq

- paasissutissat allakkiami/oqaloqatigiinnermi paasissutissiissutigineqareersut atorneqarsinnaapput.

- atuaqatit ilinniartitsisorluunniit aperineqarsinnaapput.

Aaqqissuussineq suleriaatsillu

Ini atuartitsiviusoq imatut aaqqissorneqassaaq, atuartut imminnut isigisinnaanngorlugit suleqatigiissinnaanngorlugillu.

Nerriviit katiterneqassapput, eqimattakkaarluni suliffiusinnaanngorlugit

imaluunniit ”sullivittut” titartaanermi, qiortaanermi, atuarnermi allannermilu atorneqarsinaanngorlugit.

Atuartut natermi nikerarsinnaanissaminnut taamaaliornerminnilu oqaloqatigiissinnaanissaminnut

inissaqartinneqassapput.

A 6

Qallunaat oqaasii - marsi 2003


Marlukkaarluni suliaqarneq

Marlukkaarluni suliaqarnerup atuartut, isumassarsiaminnik nalunngisaminnillu avitseqatigiinnissamut,

eqqarsaatinik misigissutsinillu assersuussinissamut piginnaasaminnillu akunnerminni

avitseqatigiinnissamut, periarfissittarpai. Atuartut ilikkassavaat, ilinniartitsisumiinnaanngitsoq

ilikkagaqarsinnaallutik. Atuaqatinik suleqateqarneq ilikkarniarnermi periusissaavoq pingaaruteqartoq.

Eqimattakkaarluni suliaqarneq

Eqimattakkaarluni suliaqarnermi atuartut oqaloqatigiinnissamut – attaveqaqatigiinnissamut -

periarfissinneqartarput. Suliaq aallunneqarnerulertarpoq atuartut apeqqummut qulequttamulluunniit

aalajangersimasumut aallussinissaminnik qinnuvigineqartarpata. Atuaqatigiinni oqallinneq

eqimattaaqqani oqallinnermik aallarnertaraanni atuartut amerlanerit, atuaqatigiit ataatsimoorlutik

oqallisilinnginnerini, oqaaseqarnissaminnut periarfissinneqartarput.

Eqimattakkaarluni ingerlatat pitsaasut ilagaat isiginnaartitsisuusaarneq. Isiginnaartitsisuusaarnermi

inuk allaasuusaarneq ingerlanneqartarpoq taamaaliornermilu oqaatsit, pisumut aalajangersimasumut

atassuteqartut, atorneqartarput. Isiginnaartitsisuusaarnermi oqaatsit pisunut

assigiinngitsunut attuumassuteqartillugit sungiusarneqarsinnaasarput.

Allamiut oqaasiinik oqalunniarnermi atuartut oqaaseqarniarnerminni naammattumik periareersarnissaminnut

piffissaqartinneqartarnissaat pingaaruteqarpoq. Ingammik – aallartinissarniarnermi

– atuartut, oqaatsit ilusaannik atorneqartarnerinillu, ”isiginnaartitsilinnginnerminni”,

sungiusarnissaannut periarfissinneqartassapput. Atuartut qanoq oqaaseqarnissaminnut assersuutinik

tusartinneqaqqaartassapput.

Eqimattakkaarluni suliaqartarneq allagaqarnikkut suliaqarnernut assigiinngitsunut atussallugu

piukkunnaateqarpoq. Atuartut arlallit suliamut tunngasunik tunniussaqarsinnaasarnerat imarisaasunut,

oqaatsit eqqortumik atorneqarnerinut atuartumullu namminermut ineriartuutaasarpoq.

Atuaqatigiinnik atuartitsineq

Pisamut eqqaaqqaakkanik allattuineq, ilinniartitsisup akunnermiliunneratigut, taamaaliornermilu

pisap aalajangersimasup aallaavigineqarneratigut atuartullu eqqarsaataannik isumassarsiaannillu

amerlanerpaanik pissarsiviginiarnerisigut aammalu atuartut tamakkerlugit peqataatinnerisigut,

ingerlatassaavoq.

Atuaqatigiinnik atuartitsineq, atuartunik tamarmiutitsilluni ataatsimoortitsillunilu paasissutissiinermi

ilitsersuinermilu, atorneqarsinnaavoq.

Atuaqatigiinnik atuartitsineq aamma atorneqarsinnaavoq, eqimattakkaarluni marlukkaarluniluunniit

sulilinnginnermi, paasissutissanik tunioraaniarnermi, imaluunniit atorneqarsinnaavoq

ilinniartitsisoq atuartut nalunngileriigaannik paasiniagaqassappat.

Atuartitsinissamik piareersaasiortarnermi eqqarsaatissat

Oqaatsinik atuartitsineq, atuartoqatigiiaat akornanni oqaatsinik ilikkarniakkanik atugaqarnermik

tunngaveqartoq, imatut aaqqissuunneqassaaq, atuaqatigiiaat tamaasa, immikkoortut aalajangersimasut

iluanni, ilikkarniakkaminnik suliaqartinneqarnerisigut aammalu ilikkagassatut anguniakkanik

assigiissunik, assigiinngitsunilli iliuuseqarnikkut, ilikkartinniarneqarnerisigut. Taamaalilluni,

taamatut immikkoortiterineq isumaqarpoq, atuartut tamarmik immikkut, piginnaasatik pisariaqartitatillu

tunngavigalugit, suliaqartinneqassasut.

Assersuutigalugu atuaqatigiit ufo-t pillugit suliaqartinneqarpata atuartut ilaat pisamut tunngasunik

allakkianik atuartinneqarsinnaapput takinerusunillu allakkiortinneqarsinnaallutik ilaalli nivinngagassianut

oqaasertassanik naannerusunik allakkiortinneqarsinnaallutik.

Ilikkagassatut anguniagassat eqqarsaatigineqartut akornanni, atuartut angusaqarnissaannik

siunertaqartumik, atuartitsinermik ingerlatsinissamik piareersaateqarnermi, atuartunut suliariti-

Qallunaat oqaasii – marsi 2003 A 7


tassat, oqaatsit pillugit suliassat, immikkoortuni sorliit sammineqassanersut, allakkiat atortussallu

sorliit atorneqassanersut atuartitsinermilu atortorineqartussat allat suut atorneqassanersut, naatsorsuutigalugit

qissimigaarneqassapput.

Piginnaassutsit sorliit atuartut suliaqarnerminni sungiusartarneraat, eqqarsaasersorfigineqassapput,

soorlu eqqarsaasersorfigineqassapput atuartut paasiniagaqassanersut imaluunniit namminneq

isumartik pillugu oqaatiginiagaqassanersut taamaaliornerlu oqaluttariarsorluni allattariarsorluniluunniit

ingerlanneqassanersoq.

Sianigineqassaaq piginnaassuseq pigiliutsinniagaq atuartunit piginnaassutsitut pigiliussaareersimanersoq

taamaattoqarpallu eqqarsaasersorfigineqassaaq, piginnaassuseq nutaamik imaqartillugu,

angusaqarniarnermi ilikkagassatut anguniagassamut nutaamut atorneqassanersoq.

Suliat ippinnanngitsumik, samminiakkanut immikkoortukkaanut allakkiatullu sammisassanut,

ataqatigiissinneqassapput, samminiakkallu tunngavigalugit atuartunik agguataarinnissinnaanissaq

periarfissaqartinneqassaaq. Tamanna ingerlanneqassaaq, atuartut piginnaassusaasa pisariaqartitaasalu

assigiinngissusaannik tunngaveqarluni assigiinngisitaartunik, ilikkagassatullu anguniagassani

piginnaassutsinik piumasaqaataasunik angusitinniarlugit, suliaqartinnerisigut.

Oqaatsit pillugit suliaqarniarluni piareersarnermi nalilersorneqassaaq, oqaatsini pissutsit sorliit

silattuutsinniarneqassanersut sungiusartinniarneqassanersullu. Assersuutigalugu nalilersorneqassapput,

oqaatsinik ataasiakkaanik pigiliussiniartoqassanersoq imaluunniit oqaaseqatigiit allakkiallu

ilusilersorneqarnerannut malittarisassanik sammisaqartoqassanersoq. Oqaatsit imarisaannik

qinikkanik sungiusagaqarnissaq aaqqissuunneqassaaq, taamaaliornerlu, oqaatsit pissusissamisoortumik

ataqatigiinnerannut sungiusarnermi, ilaatinneqassaaq. Tamatumunnga ilanngullugu,

atuartut ataasiakkaat eqimattakkaalluunniit, suliamittut ajornartorsiutigisaminnik sungiusarnissaminnut,

periarfissinneqassapput.

Ilikkagassatut anguniagassat akornanni, samminiakkat tunngavigalugit qulequttanik allatanillu

najoqqutassanik, atuartut piginnaassuseriligassaminnik angusiniarnerminni tunngavigisinnaasaattut

tulluuttunik toqqaasoqartassaaq. Sammisassat tamakku allataasinnaapput, ilinniartitsisut

oqaluuserisarisinnaavaat, immiussaasinnaapput, video-sinnaallutik imaluunniit assiliaasinnaapput

atortussaasinnaallutilluunniit tigussaasut. Sammisassat allakkialluunniit, atuartut sunik paasisaqarniarnerannik

sunaluunniit pillugu oqaatiginnissinnaanissaminnut ilikkagaqarnerannik tunngaveqarluni

toqqartorneqartassapput eqqarsaatigineqassaarlu sammisassaq pisorluunniit atuartunit

nalunngeriigaanersoq imaluunniit allakkiaq oqaatsinik nutaanik amerlasuunik ikittunilluunniit

imaqarnersoq. Allakkiat assigiinngitsut assigiinngitsumillu ajornassusillit atuartunut arlalinnut

sammitinniarneqarneranni ajornassutsitigut immikkoortitaarineq periarfissinneqassaaq.

Atuartitsinermi atortussat assigiinngitsunik ilusilersugaapput. Atortussat ilaat - soorlu nalinginnaasumik

allatat imaluunniit suliaq pillugu immikkut allaatigisat – imaqarnertik pillugu atortussiaapput

tamakkualu annertunerusutigut silarsuaq eqqartorpaat taamaaliornermikkullu ulluinnarpalaartumik

oqaatsinik atuillutik. Suleriaasissamut tunngasunik atortussiaqarpoq tamakkualu

ilinniartitsinermi, atuartut nalunngisaannik piginnaasaannillu qaffakaatitsiniutitut, atorneqarsinnaapput

taamaaliornermilu atuartut suliassaminnut, tamatumunngalu tunngatillugu qanoq suleriaasissaminnut,

iseriartuaartinneqassapput. Tamakkua avataatigut atortussat paasissutissarsiffiusinnaasut

piupput soorlu ordbog-it, iikkamut nivinngartakkat oqaasilerinermi tigulaariffiusinnaasunik

imaqartut, ordbog-it iikkamut nivinngartakkat imaluunniit nivinngartakkat allat paasissutissanik

allanik imallit, tamakkualu tassaapput atuartup oqaatsit pillugit sulinerani ikiorsiissutaasinnaasut.

Atortussanik Internet-imiit aallertoqassatillugu pingaartuuvoq ilinniartitsisup aqutsinissaa.

Ilinniartitsisup web-imi quppersakkat nassaarereersimasariaqarpai nassaanilu naqitereersimasariaqarlugit

atuartunullu sulinermi atugassanngorlugit assiliortoreersimasariaqarlugit. Nalinginnaasumik

atuartut piffissartik nettimi ujarlernermut surfernermullu atortariaqanngilaat kisiannili

piffissaritinneqartoq ilinniartitsisup web-imi quppersakkanik innersuussutaanut alakkarterinermut

atortariaqarlugu.

A 8

Qallunaat oqaasii - marsi 2003


Siunertamut pingaartuuvoq atuartut qajannaatsumik suliaminnut katersuiveqartinneqarnissaat

tassanimi atuartut titartakkatik, allakkatut suliatik, qiortaanikkut assilialiatik, plastik-inik oqaatsinik

naqitaaralianik ilioraavitik suliatillu allat, katersuiffeqartissinnaassavaat. Sulianik katersuiffik

taanna aamma atuarfiup atuartut angerlarsimaffiinik suleqateqarnerani atortussatsialaalluni

tunngavissaavoq aammalu atuartut angajoqqaaminnut atuarfimmi suliatik pillugit oqaloqatiginnissuteqartarsinnaanerannut

nalinginnaasunut aallaaviusarsinnaalluni.

Ilikkagassatut pilersaarutit atorneqarnissaannut ilitsersuut

Ilikkagassatut pilersaarusiaq ammukaartunngorlugit sisamanut immikkoortiterlugu, ataani takuneqarsinnaasutut,

inississorneqarsimavoq.

Ilikkagassatut

Atuartitsinissamut

Naliliinissamut

Atortussatut

anguniagassat

siunnersuutit

siunnersuutit

siunnersuutit

Imm. 1-imiit 4-imut Imm. 1-imiit 4-imut

Immikkoortumi uani atuartitsissutissamipinngitsoorani

ilikkagassatut anguniagassat

immikkoortunut

sisamanngorlugit tulleriiaarneqassapput

• Attaveqaqatigiittarneq

• Paasissutissarsiorneq

• Kulturi inuuniarnikkullu

atugassarititaasut

• Iluarsartuussamik oqaatsinik

suliaqarneq oqaatsinillu

pigiliussiniarneq

Immikkoortumi uani atuartitsinermisuliassaasinnaasunut,

ingerlatsinernut

periaatsinullu siunnersuutit

nalunaarsorneqassapput,

taakkualu ilikkagassatut

anguniagassanut ataasiakkaanut

ilikkagassatullu anguniagassanutimmikkoortukkaartunuttunngatinneqassapput.

Siunnersuutit

ilikkagassatut anguniagassat

anguniarlugit qanoq ingerlatsisoqarsinnaaneranik

assersuutaapput siunnersuutaannaallutillu.

o

o

Qallunaat oqaasii – marsi 2003 A 9

o

o

Immikkoortumi uani naliliinissamut

siunnersuutit,

ammukaartumi siullermi,

ilikkagassatut anguniagassat

eqqartorneqartut tunngavigalugit

suliarisassat,

allattorneqassapput.

Siunnersuutit ilikkagassatut

anguniagassanik tunngaveqarluni

qanoq naliliisoqartarnissaanikassersuutaapputsiunnersuutaannaallutillu.

Immikkoortumi uani ilinniartitsinermiatortussaasinnaasunik

siunnersuutinik

allattuisoqassaaq – tamatumanieqqarsaatigineqarput

atortussat atuartunit

atorneqarsinnaasut ilinniartitsisumilluatorneqarsinnaasutut

siunnersuutit.

Siunnersuutit, atortussat

sorliit sulinermi atorneqarsinnaanerinik,ilitsersuutaannaapput.

Ilikkagassatut anguniagassat

Ilikkagassatut anguniagassat, atuarfimmi atuartitsissutini atuartitsissutinilu qanitariissuni alloriarfiit

siunertaat aamma atuartitsissutit siunertaat kiisalu ilikkagassatut anguniagassat pillugit

Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni allassimapput. Taamaalilluni ilikkagassatut

anguniagassat, alloriarfiit atuartitsissutissallu siunertaattut, nuna tamakkerlugu atuartitsisarnissap

imarisaanik pinngitsoorani malitassatut Naalakkersuisunit aalajangersagaapput.

Ilikkagassatut anguniagassat atuartitsinermi imaritikkumasanik toqqartuinermi aallaaviusussaapput,

taamatullu atuartitsinermi atuartut pissarsiarisartagaasa nalilersorneqartarnerinut aallaaviusussaallutik.

Ilikkagassatut anguniagassat alloriarfimmi pineqartumi angusassatut nalunaarneqarsimapput

oqaaseqatigiinnullu ukununnga naggataarutaasutut inaarutaassallutik: ” Atuartut akullerni atuarnerminnik

naammassinninneranni naatsorsuutigineqarpoq”.


Alloriarfinni tamani ilikkagassatut anguniagassat sisamanngorlugit immikkoortiterneqarsimapput:

- Attaveqaqatigiittarneq

- Paasissutissarsiorneq

- Kulturi inuuniarnikkullu atugassarititaasut

- Iluarsartuussamik oqaatsinik suliaqarneq oqaatsinillu pigiliussiniarneq.

Immikkoortut immikkuullarilluinnartutut immikkoortuarakkaanngillat, atuartitsissutissalli pineqarnerani,

imarisaasa tamarmiusut assigiinngitsunit aallaaveqarluni qimerloorneqarsinnaaneranik

imaqarsinnaaneranillu paasinnittariaqarnertut isigisariaqarlutik. Taamaattumik immikkoortut

taamatut tulleriiaarneqarsimanerisa ersersinngilaat, tulleriiaarineq tamanna atuartitsissummut

pingaarnersiuinerusoq imaluunniit ersersinneqanngilaq atuartitsissutissap ingerlanneqarnissaanik

tulleriiaarineq; ingerlaavartumik ilikkagassatut anguniagassat tulluuttut tunngavigalugit, immikkoortullu

arlallit kalluarlugit, atuartitsissutissamullu ataatsimut isiginnilluni, atuartitsineq ingerlanneqartuassaaq

pissusissamisoortuussaarlu immikkoortunit assigiinngitsunit arlalinniit ilikkagassatut

anguniagassanik katiterilluni tunngaveqarlunilu atuartitsinissamut ingerlatsinissamik

piareersaasiortoqartassappat. (Takuuk malinnaatitami C3-mi atuartitsinermi ingerlatsinissamut

assersuusiaq).

Aammattaaq immikkoortut iluanni ilikkagassatut anguniagassat taamatut tulleriiaarneqarsimanerini

ersersinniarneqanngilaq, tulleriiaarinermi taamaattumi, atuartitsissummut pingaarnersiuineqartoq

imaluunniit ersersinniarneqanngilaq, atuartitsissutissami ajornarsiartuaartitsinissaq.

Ilinniartitsisup nammineerluni qinigassaraa, piffissami ingerlatsiviusumi atuartut pisariaqartitaat

soqutigisaallu aallaavigalugit, oqimaaqatigiissaarinissani tulleriiaarinissanilu.

Attaveqaqatigiittarneq

Oqaatsinik ilikkartitsiniarnermi inunnik allanik oqaatsitigut attaveqateqarumaneq tunngaviusarpoq.

Attaveqaqatigiittarneq, ikinngutitaarniarnermi taakkuninngalu ataqateqartuarumanermik

ineriartortitsinermi, isumassarsianik isummanillu avitseqatigiittarnerni qanorlu iliuuseqartarnernik

piviusunngortiterinermi, atorneqartarpoq.

Immikkoortortaq: tusarnaarnermi, atuarnermi, oqalunnermi, allannermi, qimerluugaqarsinnaanermi

namminerlu oqaatsitigut allagaqarnikkullu saqqummiisinnaanermi piginnaasassanik

assigiinngitsunik, ilikkagassatut anguniagassanik imaqarpoq.

Oqaatsit atugaasartut ilikkarniarneqarnissaat pingaaruteqartinneqarpoq aammalu ilikkarniarnermi

periartaatsit assigiinngitsut atorneqarnissaat pingaaruteqartinneqarluni.

Paasissutissarsiorneq

Paasissutissat silarsuarmit tamarmeersut amerliartuinnarnerisa pisariaqartilluinnarpaat, atuartut

paasissutissat aallaaveqarfippiaanniit (assersuutigalugu internet-ikkut, fjernsyn-ikkut radiukkullu

aallakaatitatigut, aviisitigut sapaatilluunniit akunnikkaartumik atuagassanik saqqummersittakkatigut,

piseqqusaarutitigut nalunaarutiliatigulluunniit, imarisanik nalunaarsuutitigut tulleriiaarinikkulluunniit

nalunaarsuutitigut) oqaatsinillu suliaqarnerminnut isumaqartumik tunngavigisassatut

atorsinnaasaminnik kiisalu pisariaqartillugillu soqutigisaminnik, paasissutissanik pissarsiniartarnermikkut

piginnaanerminnik paasinnissinnaanerminnillu ineriartortitsinissaat.

Kulturi inuuniarnikkullu atugassarititaasut

Atuartut nammineq kulturimik allallu kulturiisa assigiinngissutaannik assigiissutaannillu misissugaqarnissaminnut

periarfissaqartinneqartariaqarput taamaaliornermikkut allanik paasinnissinnaanertik

ineriartortinniarlugu namminnerlu kulturimik sutigut pingaassusaa paasisaqarfiginiarlugu.

A 10

Qallunaat oqaasii - marsi 2003


Iluarsartuussamik oqaatsinik suliaqarneq oqaatsinillu pigiliussiniarneq.

Atuartut allanik atassuteqarniartarnerminni piginnaassutsiminnik ineriartortitsinerminnut ikorfartuutitut

oqaluttariarsornikkut allattariarsornikkullu sakkussaminnik pissarsissapput taamaaliornermikkut,

sianissuseqartumik, oqaatsit pissusaannik suliaqarsinnaassagamik.

Atuartitsinissamut siunnersuutit

Ilikkagassatut anguniagassanut tamanut atuartitsinissamut siunnersuutinik arlalinnik saqqummiussiniartoqarsimavoq,

ilaatigullu atuartitsinissamik siunnersuutinik ataatsimut isiginninnerusunik

allaatigisaqartoqarsimalluni. Taamaaliornermi siunertaavoq siunnersuutit ataasiakkaat

isumassanik iliuusissanillu tigussaasunik imaqartut, assingusutigut allanilli imaqartunik suliaqarnermi,

isumassarsisitsisinnaallutillu suleriaasissanik ilitsersuutaasinnaassasut taamaaliortarnermi

atuartut suleriaatsinik taamaattunik sungiussereersimassammata taamaattumillu oqaatsitigut nutaasunik

imarisaasut sulinerminni aallunnerusinnaassammatigit.

Naliliinissamut siunnersuutit

Naliliinermi periusissatut siunnersuutaasut, anguniagassanut ataasiakkaanut, atassuteqarluinnarput,

naliliinermilu periusaasartut assigiinngitsut tikkuartorniarneqarsimapput: ilinniartitsisup

malugisartagai, atuartut, imminnut akunnerminnilu, naliliinerat, atuartut ilinniartitsisuminnut

nalunaarutigisartagaat il.il.. Naliliinermi siunertarineqarpoq atuartut ilikkagassatut anguniagassatut

pineqartunik qanoq annertutigisumik angusimanerannik naliliinissaq, isumagineqanngilarlu

atuartut ataasiakkaat piginnaasaasa, atuartunut allanut naleqqiullugit, qanoq ittuuneri nalilersorneqartassasut.

Atortussatut siunnersuutit

Atuartitsinermi atortussatut siunnersuutaasut tassaapput atortussat Pilersuiffiup toqqorsivianiittutut

nalunaarsorneqarsimasut, Pilersuiffimmi ataatsimut katersugaateqarfimmiit atortussat (atuarfinni

atuakkat qinnutissiat nalunaarsorneqarfiat) atortussallu atuarfiup atorniartarfiani pigineqartartut

allallu atuarfiup avataani pissarsiarineqarsinnaasut.

Kalaallit Nunaanni saqqummersinneqarsimasut pisariaqartitat tamarmik ilanngunniarneqarsimapput.

Tamatumunnga ilanngullugu erseqqissarneqassaaq atortussat toqqartorneqarnerini

saqqummersitanik ataasiakkaanik pitsaassusilersuilluni nalilersuisoqarsimanngimmat. Atortussatut

nalunaarsorneqarsimasut taamaalillutik atortussatut atorneqarsinnaasutut ilusilikkatut nalilerneqarsimapput,

taamatullu nalunaarsuisimaneq, saqqummersitap saqqummersitanut allanut naleqqiullugu

pitsaaneruneranik, naliliinerunngilaq.

Taamaattumik atortussatut nalunaarsorneqarsimasut tamakkiisutut isigineqassanngillat tamannalu

tunngavigalugu atuarfiit ilinniartitsisullu kajumissaarneqarput ingerlaavartumik nammineerlutik

atortussanik ujarlertaqqullugit, taamaaliornermikkut atuarfiup atuartitsissutissamut

atortussaatai nutarterneqartuaannartooqqullugit.

Tapiliussat

Ilikkagassatut pilersaarummut tapiliussat makkuupput:

C1: Pilersuiffimmi toqqorsiviup atuagaataatut nalunaarsorneqarsimasut tamarmik allattorsimaffiat.

C2: Nalunaarsuiffik oqaatsinik oqaluutaasinnaasutut pissusilinnik atorneqarsinnaasunik siunnersuuteqarfiusoq

minnerpaamillu oqaasiutitut atorsinnaasatut pigiliussimasassat nalunaarsorneqarnerat

ukiunut atuarfiusunut immikkoortitigaq.

C3: Atuartitsinissamik ingerlatsinissatut siunnersuut immikkoortortani sisamani tamani ilikkagassatut

anguniagassatut toqqakkanut aalajangersimasunut tunngatitaq.

Qallunaat oqaasii – marsi 2003 A 11


Alloriarfinni pingasuusuni tamani qallunaat oqaasiinik atuartitsinermi ilikkagassatut anguniagassat

Atuartut nukarlerni atuarnerminnik

naammassinninneranni naatsorsuutigineqarpoq

• atuartitsinermi qallunaatut oqaluffiusumi

peqataasinnaassasut

• atuartitsinermi ilinniartitsisup innersuutaanik

paasiuminartumillu nassuiaataanik

malinnaasinnaassasut

• nuannarisaminnik nuanniigisaminnillu

aamma soqutigisaminnik oqaatiginnissasut

• qallunaatut oqalulluni saqqummiussat

allaatigisallu annikitsut oqaatsit atornagit

oqaatiginneriaatsinut, soorlu assitalersuinernut

aamma ussersornernut

nuutsitsisinnaassasut

• oqaaseqatigiit naatsut atorlugit oqaluttuarnerit

atuffassinerillu assitalersuinikkut

allatullu oqaasertaqanngitsunik

oqaatiginnissutinik takussutissartallit

malinnaaffigisinnaassagaat

• paasissutissat nalunaarutillu tunngavillit

paasiuminartumillu oqaasertallit ingerlateqqissinnaassagaat

• atuartitsinermi, atuarfimmi aammattaarlu

ulluinnarni pissutsit piviusut pillugit

apeqqusiisinnaassasut apeqqutinillu

akisinnaassallutik

• inuit, uumasut, atortut, pisimasut sumiiffiillu

ilisimaarisatik assitalersuinerit

allallu oqaasertaqanngitsumik saqqummiinerit

iluaqutigalugit taaguusersorsinnaassagaatoqaluttuarisinnaassagaallu

• oqaatsit ataasiakkaat oqaaseqatigiillu

naatsut allassinnaallugillu atuarsinnaassagaat

A 12

Atuartut akullerni atuarnerminnik

naammassinninneranni naatsorsuutigineqarpoq

Attaveqaqatigiittarneq

• qallunaat oqaasii kisiisa atorlugit atuartitsinerup

iluani peqataasinnaassasut

• oqaloqatigiinnerup ingerlarnganik

aamma qulequttap ilisimariikkap oqaluttuarineqarnerani

sammineqartup

imarisamigut pingaarnersaa paasisinnaassagaat,

aamma paasinninnertik

itisilerniarlugu ersarissarniarlugulu

sammineqartumut attuumassuteqartunik

apersorsinnaassasut

• atuartitsinermi atuaqatinik suleqateqarnermi

nalinginnaasumillu oqaloqataassasut

• allaaserisat, atuakkat atuagassiallu

ukiuminnut naleqquttut atuarsinnaassagaat,

imarisaasa pingaarnersaat paasisinnaassagaat

nassuiarsinnaassagaallu

• qulequtaq isumaqatigiissutigeriigaq

pillugu takussutissanik allatullu oqaatsit

atornagit saqqummiinerit tapertaralugit

paasissutissanik saqqummiisinnaallutillu

ingerlatitseqqissinnaassasut

• misigissutsiminnik, qimerluukkaminnik,

nalilersuutiminnik isummaminnillu

oqaatiginnissinnaassasut kiisalu isummaminnik,

soqutigisaminnik nalinginnaasumillu

oqaloqatigiinerni naatsunillu

nalinginnaasumik allatanik assigiinngitsuniktunngavilersuisinnaassasut

• allaaserisanut assigiinngitsunut tunngatillugu

ass. takorluuilluni, assitalersuilluni,

isiginnaagassiorluni il.il., inuttut

namminneq eqaatsumillu ersersitsisinnaassasut

Atuartut angajullerni atuarnerminnik

naammassinninneranni naatsorsuutigineqarpoq

• inuttut soqutigisat tunngavigalugit

isumassarsianik eqqarsaatinillu saqqummiussillutikimmersoqatigiissinnaassasut

aamma sammisat soqutiginartut

pillugit oqallinnermut peqataasinnaassasut

• oqaluttariarsornikkut allattariarsornikkullu,

soorlu oqallissaarusiami atuartartullu

allagaanni, inuttut isummersuutinut

tunuliaquttanik ilisimasanik tunngavinnillu

oqaatiginnissinnaassasut

• allatat assigiinngitsut isiginnaarsinnaassagaat,

tusarnaarsinnaassagaat aamma

atuarsinnaassagaat namminersorlutillu

saqqummiussinerminnut, soorlu naalisakkat,

nalunaarusiat, qarasaasiakkut

nittartagaliat videoliallu, aallaavittut

atorsinnaassagaat

• ulluinnarni pisartuni qallunaat oqaasiinik

nattaqqallisaaratik atuisinnaassasut

Qallunaat oqaasii - marsi 2003


• allatani aalajangersimasuni ilisimasaminni

assigiinngitsuni paasissutissanik

nassaarsinnaassasut

• paasissutissanik katersineq siunertaralugu

apeqqutilliisinnaassasut

• kalaallit qallunaallu oqaasiisa ulluinnarni

inuunerminni atugaaneri maluginiassagaat

• kalaallit qallunaallu ulluinnarni nalliuttunilu

ileqqui maluginiassagaat nassuiarsinnaallugillu

• qallunaat meerartaasa allatat ulluinnarni

atugaasa ilaat ilisimassagaat

• allatat saqqummersitallu qallunaat

tusagassiuutaanneersut ukiuminnut naleqquttut

isiginnaarlugit, tusarnaarlugit

ilaatigullu atuarlugit sammisassagaat

• qallunaat meeqqanut erinarsuusiaat,

naggateqatigiiaat taalluartaagassiaallu

nutaanerusut qanganisaanerusullu ilikkarsimassagaat

Paasissutissarsiorneq

• qallunaatut oqaasilinni ujarlerfiit, soorlu

allaaserisat naqitat, tusagassiuutit

elektroniskiusut il.il., paasissutissanik

pissarsiorfigisinnaassagaat

• paasissutissat sammisamut isumaqatigiissutigisamut

ersarissaataasinnaasut

nassaarisinnaassagaat, immikkoortitersinnaassagaatataqatigiissaarsinnaassagaallu

• apeqqarissaarnermik allatullu apersuinikkut

misissuinermik pilersaarusiorsinnaassasut

taakkunanilu paasissutissat

pissarsiatik qulequttanik isumaqatigiissutaareersunik

suliaqarnerminni atorsinnaassagaat.

Kulturi inuuniarnikkullu atugassarititaasut

• qallunaat oqaasii atorlugit allaaserisat

tusagassiuutinilu saqqummersitat

ukiuminnut naleqqutut isiginnaarnikkut,

tusarnaarnikkut atuarnikkullu

sammisinnaassagaat

• Qallunaat Nunaanni nunanilu allani

meeqqat ukioqatigisamik inuuniarnermikkut

atugarisaat soqutigisaallu pillugit

suliaqarsimassasut

• qallunaatut oqaasilinnut inuusuttunut,

filminut nipilersornernullu kulturinut

timersornernullu imaluunniit inunnut

allanut tusaamasanut sinniisuusut ilisimasaqarfigalugillu

sammisimassagaat.

• paasissutissiivinni piviusuni assigiinngitsuni,

soorlu atuakkani, atuagassiani

internetsimilu, sammisaq aalajangersimasoq

pillugu paasissutissat tulluartut

qallunaatut atuartitsinermi atuartitsissutinilu

allani atugassatik ujartorsinnaassagaat,

toqqartuiffigisinnaassagaat atorsinnaassagaallu

• Kalaallit Nunaanni, Qallunaat Nunaanni

nunanilu allani pissutsit pillugit qallunaat

oqaasii atorlugit tusagassiuutit

saqqummersitaat allatallu piviusut isiginnaassagaat,

tusarnaassagaat aamma

atuassagaat

Qallunaat oqaasii – marsi 2003 A 13


Atuartut nukarlerni atuarnerminnik

naammassinninneranni naatsorsuutigineqarpoq

• qallunaatut atuartitsinermi atuartitsinernilu

allani suliassani sammisassanilu

oqaasertusarneq oqariartaaseqarnerlu

ineriartortissimassagaat

• qallunaatut taaseriaatsit ilisarnaataasa

pingaarnersaat ilisimaarissagaat aamma

qallunaatut kalaallisullu nipinik atuinerisa

allaatsillu assigiinngissusaasa assigiiffiisalu

pingaarnersaat malussariffigissagaat

• uiguutit inissisimanerinut piffissalersuutinullu

oqaatiginnittarnerit assigiinngitsuusut

malugissagaat

• allamiut oqaasiinik ilinniarnermut

attaveqaqatigiinnermullu periutsit naleqquttumik

atussagaat aamma qallunaatut

atuartitsinermi sammisani atuaqatit

suleqatigissagaat

A 14

Atuartut akullerni atuarnerminnik

naammassinninneranni naatsorsuutigineqarpoq

Iluarsartuussamik oqaatsinik suliaqarneq oqaatsinillu pigiliussiniarneq

• allatat assigiinngitsunik suussusillit

sannaasa oqaatsinillu atuinerisa qimerloornerini

paasissutissat maluginiassagaat

aamma allatami eqqarsaat tunngaviusoq

siunertaalu ilisarisinnaassagaat

• ordbogit allallu paasissutissarsiorfissatut

atortussiat ukiuminnut naleqqutut

atorsinnaassagaat

• atukkaminnik oqaaseqqortussusertik

annertusarniarlugu eqqummaarissumik

aaqqissuussaasumillu sulissuteqassasut

• oqaaseqatigiit sannaanni oqaatsillu

immikkoortuini inatsisit pingaarnerit

atuuffii allanngortinneqartarnerilu ilisimallugillu

atorsinnaassagaat

• kukkuneqanngitsumik allannermi killiffilersuinermilu

inatsisit pingaarnerit

ilisimallugillu atorsinnaassagaat

• namminneq oqaatsit atukkatik tunngavilersorsinnaassagaat

allanullu siunnersuuteqarsinnaassallutik,

ass. allannerup

ineriartortinnerani

• ilinniarnermi attaveqaqateqarnermilu

periutsinik atuisinnaassasut

• inuit akornanni pissutsini assigiinngitsuni

oqaatsinik oqaloqatigisamut naleqquttunik

atuisinnaassasut

Atuartut angajullerni atuarnerminnik

naammassinninneranni naatsorsuutigineqarpoq

• oqaaseqatigiit katiterneqarnerisa inississorneri

kiisalu killiffilersuutit kukkuneqanngitsumillu

allanneq ilisimaaralugit

suliarisinnaassagaat

• oqaaseqatigiit sannaanni oqaatsit immikkoortut

atuuffii sammisinnaassagaat

• pisuni assigiinngitsuni, ilaatigut oqaluinnarnermi

allannermilu oqaatsit,

eqqoqqissaartumik / nalinginnaasumik

oqalunneq, oqaatsinik tulluartumik

atuineq ilisimallugulu atorsinnaassagaat

• allatat assigiinngitsut sannamikkut

imarisamikkullu assigiinngissusaat pingaarnerit

immikkoortissinnaassagaat

aamma allatani eqqarsaat pingaarneq

siunertarlu ilisarisinnaassagaat

• atuarnermi periutsit assigiinngitsut,

isumaqartillugu: sukkasuumik, imasiuilluni,

peqqissaartumik atuarneq

misigisaqarniarlunilu atuarneq, atorsinnaassagaat

Qallunaat oqaasii - marsi 2003


Qallunaat oqaasiinik atuartitsinermi

ilikkagassatut pilersaarutit

***********

B: Ilikkagassatut anguniagassat aamma atuartitsinissamut,

naliliisarnissamut atortussatullu siunnersuutit


B 2

Ilikkagassatut

anguniagassat

• qallunaat oqaasii kisiisa

atorlugit atuartitsinerup

iluani peqataasinnaassasut

• oqaloqatigiinnerup ingerlarnganik

aamma

qulequttap ilisimariikkapoqaluttuarineqarnerani

sammineqartup

imarisamigut pingaarnersaapaasisinnaassagaat,

aamma paasinninnertik

itisilerniarlugu

ersarissarniarlugulu

sammineqartumut attuumassuteqartunik

apersorsinnaassasut

• atuartitsinermi atuaqatiniksuleqateqarnerminalinginnaasumillu

oqaloqataassasut

Attaveqaqatigiittarneq

Atuartitsinissamut siunnersuutit

• Sivikitsumik oqalugiarneq: Atuartut tamarmik qulequtaq aalajangersimasoq pillugu piareersariarlutik

sekuntini 30-ni oqalugiassapput. ”Oqalugiareernermi” atuaqataasut oqalugiaatip

imarisaa pillugu tallimanik apeqquteqarsinnaassapput. Makku qulequtarineqarsinnaapput:

iniga, mamarinerpaasakka, uumasoq nuannarinerpaasara, timersuut il.il..

Suliaq piffissami sivisunerusumi ingerlatassatut piareersarneqarsinnaavoq taamaaliornermi

atuartut marluk pingasulluunniit ullormut oqalugiartittarlugit.

Alloriarfiup ingerlanerani suliaq annertusitinneqarsinaavoq oqalugiarneq minutsimik ataatsimik

sivisussuseqartilerlugu qulequttallu annertusarlugit.

• Marlukkaarluni oqaloqatigiinneq: Atuartoq A aamma atuartoq B assimik assigiikannersumik

tunineqassapput assimili immikkuualuttortat assigiissanngillat, soorlu illoqarfimmi aqqusernit

assip aappaani taamaallaat ersissapput assillu aappaani illut aamma ersissallutik.

Atuartup A-p atuartoq B nassuiaatissavaa illut sumiissanersut atuartullu B-p illut apersornermigut

assimut inississorniassavai.

Alloriarfiup ingerlanerani suliaq annertusarneqarsinnaavoq assimi immikkuualuttortat amerlinerisigut

aamma allakkatigut assigiinngitsunik paasissutissartalersuinikkut.

Oqallinnerit atorneqartassapput atuartut oqaatsiminnik atuitinniarlugit taamaaliornermikkullu

misigisimasaminnik misilittagarilersimasaminnillu oqalliseqartinniarlugit, pisariaqanngilarli

allaatigisap imarisaanut imaluunniit inuiaqatigiinni ajornartorsiummut isummersortariaqarnissaat.

• Atuaqatigiit qulequttamik aalajangersimasumik isumaqatigiissuteqassapput eqimattakkaarluni

minutsini tallimani oqallissutigisassaminnik, taamaaliornikkut atuartut amerlanerpaat

oqaaseqarsinnaaqqullugit. Eqimattani oqallinneq naammassippat atuaqatigiit tamarmik

oqallisissapput.

• Ilinniartitsisoq piffissaliissaaq, soorlu minutsit tallimat, oqallinnerlu aqunneqassaaq taamaaliornermi

imarisaasoq eqqartorneqarsinnaaqqullugu oqallinnermilu atuartut isummatik

oqaatigisassavaat isummaminnillu avitseqatigiillutik.

Oqallinnerup ilusaa aqunneqarsinnaavoq taamaaliornikkut oqaaseqartut oqaasilerineq

oqaatsinillu taaguineq eqqarsaatigalugit eqqortumik oqalussinnaaqqullugit. Tamakku eqqarsaatigalugit

atuartut eqqarsarnissaminnut piffissaqartinneqartassapput – ajornakusoortuuvoq

allamiut oqaasii atorlugit eqqarsaatinik anitsiniarlunilu eqqortumik oqalunnissaq.

Suliassami uani piumasaqaataavoq ”annikitsumik isiginnaartitsinissaq” tamannalu atuartut

ilaannut ajornakusoorsinnaasarpoq.

• Ilinniartitsisoq oqassaaq: ”Alle de, der bedst kan lide kartofler (gå i gummistøvler, skrive

med blyant ...), går over til vinduet. Alle de, der bedst kan lide ris ( gå i kamikker, skrive

med kuglepen ...), går over til døren”.

Atuartut eqimattani taakkunani marlunni ikioqatigiillutik maligassat atorlugit oqaaseqatigiiliortitissapput.

Atuartut tamarmik immikkut oqaaseqatigiinnik ataatsinik alanngaagassinneqassapput

oqaaseqatigiillu tamarmik assigiinngitsuussapput.

”Jeg kan bedst lide kartofler, fordi jeg elsker pomfritter.”

”Jeg kan bedst lide kartofler, fordi de er runde.”

”Jeg kan bedst lide ris, fordi de suger sovsen.”

Atuartut - eqimattami suleqatiminnit ikiorneqarlutik – oqaaseqatigiit eqqortumik oqaatiginissaat

ilinniassavaat.

Atuartut siuleriiaat marlunngortillugit qeqqaaritsinneqassapput talii ammut siaartillugit nipituumillu

tulleriiaarlutik eqqortumik oqaaseqatigiit oqaatigisassavaat.

Isumassarsiatsialaavoq suliaq arlaleriarlugu nangeqattaassallugu assigiinngitsunik imaqartillugu

taamaaliornermi atuartut oqaatsitik saqqummiussinissartillu ilikkarluarniassammatigit.

• Atuartut nallukattaatissapput oqaatsillu eqqortut atussallugit: Det er din tur - Har du klør

to? - Hvem skal begynde – il.il..

Erseqqissartuarneqassaaq taamaaliorneq oqaatsinik sungiusarnerummat.

Qallunaat oqaasii - marsi 2003


Attaveqaqatigiittarneq

Naliliinissamut siunnersuutit Atortussatut siunnersuutit

Maluginiaruk oqalunneq naammaginartumik eqqornersoq paasinarlunilu

• Atuartut allat oqaatigissavaat apeqqutiminnut tallimanut akineqarnerlutik

• Maluginiaruk atuartut apeqqutiviit akissutiviillu atorneraat. Taamaaliornermi

nalinginnaasumik oqaatsinik atuinissaq eqqorluinnartumik oqaatsinik atuinermiit

pingaarneruvoq.

• Maluginniaruk atuartut nalinginnaasumik oqaatsinik atuinersut.

• Atuartut, oqaatsit pillugit imarisaasorluunniit pillugu, tunngavigisaminnik pitsaanerusorisaminnik

ataatsimik marlunnilluunniit toqqaassapput.

• Uninngalluni, qeqqaarilluni, kaasimaarani oqaaseqatigiinnillu nipituumik eqqorluinnartumillu

oqarnissamik piumasarineqartut aalajangiusimaneqassapput .

• Maluginiaruk atuartut nalinginnaasumik oqalunnersut.

Supplerende Sprogvejledning L1 og

L2:

Ilinniartitsisumut oqaaseqaatit.

Oqaatsini allani ilinniartitsinermi soorlu

tuluttut atuartitsinermi assilissat

oqaloqatigiissutissiat atorneqarsinnaapput.

Pilersuiffik:

Oqaatsinik ilinniartitsinermi pinngussat:

- Ord på jagt

- Sætninger på kryds og tværs

- Følelser

- Hvad er forkert kort

- Hvorfor fordi

- Korsørspillet

- Og så

- Sociale sekvenser – i skolen

- Udsagnsordenes bøjning.

Supplerende Sprogvejledning L1 og

L2:

Qupp. 4: pinnguaatit pillugit.

Qallunaat oqaasii – marsi 2003 B 3


B 4

Ilikkagassatut

anguniagassat

• allaaserisat, atuakkat

atuagassiallu ukiumi nnut

nal eqquttut atuarsinnaassagaat,imarisaasa

pingaarnersaat paasisinnaassagaatnassuiarsinnaassagaallu

Atuartitsinissamut siunnersuutit

• Allakkiaaqqat assiliartalersukkat sulinermi atorneqassapput:

Paasinneqqaarniarneq:

- Atuartut allakkiap imarisaanik allakkiap ungalua, qulequtaa assiliartaalu atorlugit eqqoriaasinneqartassapput.

- Atuartup allakkiap ataatsimut imarisaa tunngavigalugu oqaatsit oqariartaatsillu isumaannik

eqqoriaasinneqartassapput.

Atuakkioqataaneq : Atuartut eqimattakkaarlutik suliaqassapput aammalu

- eqqoriassavaat pingaarnertut inuttaasut kaasarfii pooqattaalu sunik imaqarnersut

- oqaluttuap naanera nutaamik sanassavaat

- nutaamik ungaluliortinneqassapput

Imarisaasoq pillugu suliassat: Atuartut eqimattakkaat ilinniartitsisumik ikiorserneqartarlutik

allakkiat atuarneqartut imarisaa pillugu suliassiussapput - soorlu multiple choice –imi

Peter er a) storebror b) lillebror c) lillesøster d) storesøster – sæt kryds ved det rigtige.

Suliassat assiliortorneqassapput atuartunullu tamanut suliassanngorlugit agguaanneqassallutik.

Atuartut eqimattaarakkaarlutik allakkianik assigiinngitsunik suliaqartinneqassapput – taamaaliornermi

atuartut amerlanerit suliaqartinneqarsinnaapput.

• Alloriarfiup ingerlanerani suliaq annertusarneqassaaq atuakkiat nalinginnaasut allagartaannik

suliaqarnikkut. Atuartut marlukkaarlutik eqimattakkaarlutilluunniit suliarissavaat:

Paasinneqqaarniarneq:

Atuartut allakkiap imarisaanik qulequtaa assiliartalersorneqarneralu tunngavigalugit eqqoriaasinneqartassapput.

Suna allariaaserineqarpa, ersinartuliaava imaluunniit asanninnilersaarutaava?

Atuartut misissussavaat ungaluata tunuani allakkiaasoq imarisaanik qanoq oqaluttuarnersoq?

Atuartut tamarmik atuakkamik toqqaassapput ungalualu tunngavigalugu – eqimattakkaartunut

atuaqatigiinnulluunniit tamarmiusunut- oqaluttuarissallugu.

Imarisamik paasinninniarneq: Atuartut imarisamik periutsit assigiinngitsut atorlugit paasinninniarsinnaapput

- båndimik tusarnaarnikkut

- ilinniartitsisup atuffassineranik tusarnaarnikkut

- namminneq nipaqanngitsumik atuarnermikkut

- imaluunniit siuliani periutsit assigiinngitsut kattutaarlugit atornerisigut.

Atuakkioqataaneq:

- pingaarnertut inuttaatinneqartumut paasissutissat amerlisarnerisigut inummut nalunngisat

annertusisissigit

- atuakkami pisimasut ilaat annertunerusumik eqqartorneqarsimanngitsoq immikkuualuttuinik

amerlisaanikkut oqaluttuaq itisilersiuk

- “Hollywood”-iusaaritsi filmiliaritittartullu tusaamasat atuakkami inuttanngortillugit

- atuartut nammineerlutik atuakkami inuttaasunut ilaasuusaartilersigit. Taava qanoq pisoqassava?

- oqaluttuaq nangissiuk pisimasup ukiut tallimat qaangiunneratigut oqaluttuanngorlugu

nanginneratigut.

Imarisaasoq pillugu suliassat: Oqaluttualiaq agguarneqassaaq atuartullu eqimattakkaartinneqarlutik

eqimattallu tamarmik namminneq immikkoortortamut suliassamut assiliartalersukkamut

suliassinneqassapput (apeqqutinik imarissaasumut tunngasunik – multiple choice).

Suliassat assiliortorneqassapput atuaqatigiinnit tamanit suliarineqarsinnaanngorlugit.

• Atuartut suliariumasaminnik allagaqaammik toqqaassapput tassungalu tunngatitamik –

allakkiornikkut oqaluttariarsornikkulluunniit – ilisarititsissutiliussallutik taamaaliornermi

pisimasut pingaarnersaat atuartullu nammineq allakkiaq pillugu misigisai saqqummiussorneqassapput.

Qallunaat oqaasii - marsi 2003


Naliliinissamut siunnersuutit Atortussatut siunnersuutit

• Atuartut suliaat nivinngartiterneqassapput kikkunnilluunniit atuarneqarlutillu

oqaaseqarfigineqarsinnaanngorlugit. Maluginiaruk atuakkioqataaneq allagaqaataasunik

tunngaveqarnersoq.

• Atuartut suliaat nivinngartiterneqassapput kikkunnilluunniit atuarneqarlutillu

oqaaseqarfigineqarsinnaanngorlugit. Maluginiaruk atuakkioqataaneq allagaqaataasunik

tunngaveqarnersoq.

• Atuartut nuannarinerusatik toqqartussavaat toqqaanerminnilu tunngavigisatik

tunngavilersuuteqarfigissallugit.

• Atuartut “atuarsimasaminnik ullorsiusiussapput”, naatsumillu atuakkat atuarsimasatik

nalunaarusiussavaat qanorlu isumaqarfiginerlugit tamakkualu atuaqatiminnut

saqqummiussussavaat.

Malugiaruk atuartup inuttut isummani tunngavilersornerai.

Pilersuiffiup ataatsimut katersugaateqarfianit

allatsitsivissiaq.

Atuaqatigiiaanut naatsorsuussat atuakkat

atorniagassat assigiinngitsorpassuarnik

allagaasut ilaatigut

oqaluttualiat ilaatigullu atuartitsissutissamut

tunngas-suteqartut atorneqarsinnaapput.

Temabog T3: Prinsens rejse qupp. 30 –

38.

Temabog A3: qupp.. 31 – 39.

Atuakkat Temabøgerne T7, A7 aamma

L7-ni allaatigisat suliassartallit ilinniartitsisumullu

siunnersuutitallit.

Qallunaat oqaasii – marsi 2003 B 5


B 6

Ilikkagassatut

anguniagassat

• qulequtaq isumaqatigiissutigeriigaq

pillugu

takussutissanik allatullu

oqaatsit atornagit saqqummiinerittapertaralugit

paasissutissanik

saqqummiisinnaallutillu

ingerlatitseqqissinnaassasut

• misigissutsimi nnik, qimerluukkaminnik,nalilersuutiminnikisummaminnilluoqaatiginnissin-naassasut

kiisalu

isummaminnik, soqutigisaminniknalinginnaasumillu

oqaloqatigiinerni

naatsunillu nalinginnaasumik

allatanik assigiinngitsuniktunngavilersuisinnaassasut

• allaaserisanut assigiinngitsunut

tunngati llugu

ass. takorluuilluni, assitalersuilluni,isiginnaagassiorluni

il.il., inuttut

namminneq eqaatsumillu

ersersitsisinnaassasut

Atuartitsinissamut siunnersuutit

• Atuartut ulloq nuannarisartik pillugu tulleriiaakkamik nalunaarsuiffiliussapput nalunaaquttap

akunnerinik affakkaartumik ilivitsukkaartumillu immikkoortitikkamik. Titartaallutillu

oqaluttuassapput sooq ulloq taanna nuannarineritsik.

Suliassaq piffissaq sivisunerusoq atorlugu piareersarneqarsinnaavoq atuartut marluk pingasulluunniit

ullormut saqqummiisittarlugit.

• Atuartut eqimattakkaartillugit sumiiffimmi inuiaqatigiit pillugit takornarianut takoqqusaarusiortinneqassapput

tassanilu takornariat ullup qanoq ilinerini assigiinngitsuni sunik sammisaqarsinnaanerinik

siunnersuusiussapput.

• Ilinniartitsisup fjernsynimi pilerisaarutit videomut immiutissavai. Atuartut pilerisaarutit

isiginnaassavaat makkulu maluginiassallugit: pineqartumut paasissutissat tigussaasut, sumi

pisiarineqarsinnaanera, sooq pisiarineqartariaqarnera. Taamaalioreernermi atuartut pilerisaarutini

pineqartut pillugit katitikkanik assilialiortinneqassapput.

Allannermik ingerlatsineq pillugu: takuuk ”Systematisk sprogarbejde og sprogtilegnelse”.

Allariaatsit makkua suliarineqarsinnaapput:

Assit pillugit allaatiginninneq – atuakkat pillugit nalunaarusiorneq - allakkat – ullorsiutit –

atuartartut allagaat – inuttut misigisat – inuttut isummersuutit – oqaluttualiat naatsut – qujassutit.

• Nerisassat: Atuartut nerisassianik assigiinngitsunik pingasunik allaaserisaqassapput, nerisassiat

taakku qanoq sananeqartarneri aamma sooq mamarinerlugit mamarinnginnerlugilluunniit.

Ikinngutit: Atuartut makkua pillugit pingasunik oqaaseqatigiiliussapput:

Ikinngut pitsaasoq qanoq ittuua?

Suna ikinngutigiikkunnaarutaasinnaava?

Ikinngut pitsaanerpaaq qanoq ittuua?

Atuartut eqimattakkaarlutik ”Ikinngutit” pillugit allagaqaateeraliussapput akunnerminnilu

oqaaseqatigiiliatik suliaminnut aallaavigissavaat.

• Atuakkat assilineqarneri - oqaluttualiat pisamullu tunngassuteqartunik imallit – atorneqassapput:

- assitaasut oqaasertaasullu immikkoortiterlugit qiortarneqassapput; atuartut tamakkua

namminneerlutik katitissavaat

- oqaaseqatigiit ilivitsukkaarlugit imaluunniit oqaasikkaarlugit qiortarneqassapput; atuartut

tamakku katitissavaat

- atuartut assinut oqaasertassanik naatsunik allatsinneqassapput

- atuartut allakkianik assitalersuisinneqassapput.

• Atuartut allagaqaat pillugu annertunerusutigut paasiniaassapput allataasullu pingaarnersaanik

amooraasinneqassallutik. Namminersorlutik, marlukkaarlutik eqimattakkaarlutilluunniit

suliaqarsinnaapput

- allakkiami pisoq inuttarluunniit assiliartalersussavaat

- allakkiamut allatoortunik assiliartaliorsinnaapput

- allakkiami inuttaasoq “apersorsinnaavaat”

- allakkiap naaneranik allatoortumik allagaqarsinnaapput

- allakkiami pisimasut pingaarnerit pillugit tulleriiaakkanik titartakkersuisinnaapput.

• Atuartut eqimattakkaartillugit sulisinneqassapput. Eqimattat tamarmik immikkut inuit assigiinngitsut

arlallit assinginik tunineqassapput. Eqimattat inuit oqaasissiorlugit suliaqassapput:

Assimi ilanngunneqartinnatik qanoq oqaaseqarsimappat, assimi qanoq oqaaseqarpat,

assimiigunnaaramillu qanoq oqaaseqarpat. Eqimattat atuaqatigiinnut tamanut ”pisunik isiginnaartitsissapput”.

Qallunaat oqaasii - marsi 2003


Naliliinissamut siunnersuutit Atortussatut siunnersuutit

• Maluginiaruk atuartut paasissutissanik saqqummiussinersut immersugassartillu

atorsimaneraat.

• Atuaqataasut saqqummiinerup pitsaassusaa pillugu pingasunik saqqummiussaqassapput.

• Takoqqusaarutit saqqummersinneqassapput. Maluginiaruk paasissutissanik

tigussaasunik imaqarnersut takoqqusaarutillu ilusilersorneqarnera naqitassiarineqarneralu

suliarilluarneqarsimanersoq.

• Maluginiaruk katitikkat paasissutissanik piumasaqaataasunik imaqarnersut

aammalu ilusilersorneqarnera naqitassiarineqarneralu suliarilluarneqarsimanersoq.

• Atuartut suliaat nivinngaassorneqassapput. Maluginiaruk akissutigineqartumi

toqqartuinermik tunngavilersuisoqarsimanersoq.

• Allaatigisaaqqat atuartunut tamanut assiliortorlugit tunniussuunneqassapput.

Atuartut misissussavaat tamakkua maluginiakkanik nalilersuutinillu imaqarnersut.

• Atuartut suliaat aallarniummut assingusariaqanngillat kisiannili isumaqartuussapput.

• Atuartut suliaat tamanit atuarneqarsinnaanngorlugit nivinngartiterneqassapput.

Oqaatsit atorneqartut ilusilersuinerlu imarisaasumut tulluutissapput oqaatsillu

atorneqartut naammaginartumik eqqussuseqassallutik.

• Oqaasissiarineqartut nalinginnaasumik oqaluttarnermik tunngaveqartinneqassapput

assimilu inuttaasunut naleqquttuussallutik.

Temabog T5: qupp. 2 –15.

Temabog A5: qupp. 2 – 14.

Takornarianut pilerisaarutini assiliartalersuutit

saqqummersitallu allat. Sumiiffimmi

atuagassiat pilerisaarutitaat.

Nettimit aniatitat.

Fjernsynimi pilerisaarutit video-mut

immiussat.

Atuakkat assiliortorlugit naqitikkat.

Qaammatisiutitoqqanit, assiliarta-linnik

allagassianit, pilerisaarutinit assigisaannillu

assilissat qalipaatil-lit.

Qallunaat oqaasii – marsi 2003 B 7


B 8

Ilikkagassatut

anguniagassat

• qallunaatut oqaasilinni

ujarlerfiit, soorlu allaaserisat

naqitat, tusagassiuutit

elektroniskiusut

il.il., paasissutissanik

pissarsiorfigisinnaassagaat

• paasissutissat sammisamut

isumaqatigiissuti -

gisamut ersarissaataasinnaasutnassaarisinnaassagaat,

i mmikkoortitersinnaassagaatataqatigiissaarsinnaassagaallu

• apeqqarissaarnermik

allatullu apersuinikkut

misissuinermik pilersaarusiorsinaassasuttaakkunanilu

paasissutissat

pissarsiatik qulequttanik

isumaqatigiissutaareersuniksuliaqarnerminni

atorsinnaassagaat

Paasissutissarsiorneq

Atuartitsinissamut siunnersuutit

• Assersuutigalugu uumasut pillugit videoliamik isiginnaaritsi: Ilinniartitsisoq videop isiginnaareerneratigut

taassuma imarisai pillugit apeqqutinik sanaartoreersimassaaq. (Uumasoq

sumi uumasuuva? Sunik nerisaqarpa? Il.il.). Atuartut videomik isiginnaalersinnagit apeqqutit

taakkununnga agguaanneqassapput isiginnaarnerminni paasissutissat sorliit alakkarterlugillu

tusaaniarsinnaaniassammatigit.

Atuartut apeqqutinik tamanik akisissinnaalerserlugit video isiginnaaqattaartinneqassaaq.

Qulequttat allat atuartunit soqutigineqartut aamma suliarineqarsinnaapput, soorlu: timersorneq,

erinarsortartut nuannarisat, asanninneq, uumasut ulorianartut.

• Atuartut eqimattaarakkaarlutik namminersuutiminnik qulequtaq aalajangersimasoq pillugu

saqqummiussassaminnik nivinngagassiorlutik suliaqassapput taamaaliornerminnilu pisamut

tunngassuteqartut atuagaaqqiat assigisaalluunniit paasissutissarsiorfigissavaat aamma oqaatsinik

oqariartaatsinillu aammalu assiliartalersuutissanik ujarlerfigissallugit.

Nivinngagassiat naammassineqarpata eqimattani suleqatigiit nivinngagassiaminnut tunngassuteqartunik

apeqqusiussapput atuartut allat suliarisinnaasaannik.

Nivinngagassiat A3-tut angissuseqassapput. Annerusumik nivinngagassiat atuartunut puupassaataanerusarput.

• Alloriarfiup ingerlanerani atuartut suliamut aalajangersimasumut saqqummiinissaminnut

namminersorlutik atuagassiani naqitani paasisassarsiorfinnilu elektroniskiusuni oqaatsinik

oqariartaatsinillu aammalu assiliartalersuutissanik assigiinngitsunik paasissassarsiortinneqarlutik

suliaqartinneqassapput. Taamaaliornermi aviiseeqqamik, nivinngagassiamik, båndimik

assigisaannilluunniit qulequttamut paasissutissiissummik sanatinneqassapput.

Suliaq naammassippat eqimattat suliaminnut tunngatitanik apeqqutinik arlalinnik sanaartortinneqassapput

tamakkualu atuaqataasunut suliassiissutigineqassapput.

• Uanga illoqarfinni qallunaat: Sumiiffimmi qallunaat ukioqatigiiaanngitsut qulit toqqarneqassapput.

(Qallunaatut oqaasilik ataaseq pulaarsarneqarsinnaavoq). Apeqqutit inunnut ulluinnarnullu

tunngassuteqartut akisassiaralugit sanaartorneqassapput soorlu sumi inunngorpit,

qassinik ukioqarpit? Qatannguteqarpit? Angajoqqaatit sulerisuusimappat? Il.il..

Apeqqutit pulaartitsinnginnermi sanaartorneqareersimassapput taamaalillutik oqaatsitigut

naammaginaatilimmik eqqussuseqassallutik aammalu paasissutissanik tigussaasunik akineqarsinnaassallutik.

Atuartut eqimattakkaarlutik båndimut immiussissutilerlutik apersugassatik apersortassavaat.

Akissutaasut sumiiffik pillugu ”tungujortumi/qorsummi” atuakkiami quppernermi ataatsimi

atorneqassapput.

• Nalorsitsaarinerit atuartunit ilinniartitsisumilluunniit eqimattanut atuaqatigiinnulluunniit

apeqqusiukkat suliarineqarsinnaapput.

Suliassamut aalajangersimasumut tunngassuteqartunik, allakkiat atuariikkat imaannut, nalinginnaasumik

nalunngisanut, atuarfiup ilusilersorneqarneranut il.il. tunngasunik nalorsitsaarusiortoqarsinnaavoq.

Qallunaat oqaasii - marsi 2003


• Apeqqutit eqqortumik akineqarsimassapput.

Paasissutissarsiorneq

Naliliinissamut siunnersuutit Atortussatut siunnersuutit

• Takoqqusaarutip ilusilersorneqarnera paasiuminartuussaaq, assiliartalersuutit

erseqqissuussallutik, allagartai atuaruminartuussallutik apeqqutitaalu takoqqusaarutip

oqaasertalersorneqarnera tunngavigalugu akineqarsinnaasuussapput.

• Suliaq paasiuminartuussaaq, assiliartalersuutit erseqqissuussallutik, allagartai

atuaruminartuussallutik apeqqutitaalu takoqqusaarutip oqaasertalersorneqarnera

tunngavigalugu akineqarsinnaasuussapput.

• Sulinermik nangitsinissami atorneqarsinnaasunik akissutitaqar-titsisoqassaaq.

• Atuagaq ”tungujortoq / qorsuk” assiliortorneqassaaq apersorneqartunullu, imarisaa

akuerisassanngorlugu, nassiussorneqassalluni.

• Apeqqutit eqqoriaaqattaaqataasunit paasineqarsinnaasuussapput tigussaasumillu

akissuteqarnissamut kaammattuisuussallutik.

Ataatsimut katersuiffimmiit video

sammisamut tunngassuteqartoq sivisuallaanngitsumillu,

10- 15 minutsinik

takissusilik.

Pappiara A3. Sammisamut tunngassuteqartut

atuakkat atuaru-minartut

imaluuniit tamakkunani quppernerit

soqutiginaateqartut assilineqarneri.

Qalipaatit, liimmi, qiuutit assigisaallu.

Sammisamut atuakkat naleqquttut,

atuakkat assiliortukkat, nettimiillu

aniatitat.

Eqimattanut tamanut immiussissut.

Qallunaat oqaasii – marsi 2003 B 9


B 10

Ilikkagassatut

anguniagassat

• qallunaat oqaasii atorlugit

allaaserisat tusagassiuutinilusaqqummersitat

ukiuminnut

naleqqutut isiginnaarnikkut,

tusarnaarnikkut

atuarnikkullu sammisinnaassagaat

• Qallunaat Nunaanni

nunanilu allani meeqqat

ukioqatigisamik inuuniarnermikkutatugarisaat

soqutigisaallu pillugit

suliaqarsimassasut

• qallunaatut oqaasillinnut

inuusuttunut, filminut

nipilersornernullu kulturinut

time rsornernullu

imaluunniit inunnut allanut

tusaamasanut sinniisuusutilisimasaqarfigalugillusammisimassagaat

Kulturi inuuniarnikkullu atugassarititaasut

Atuartitsinissamut siunnersuutit

• Atuartut erinarsuutip taallaanik suliaqassapput:

- båndinik /cd-nik tusarnaarnikkut taallaanillu allattuinikkut

- taallaq naqitigaq titarnikkaarlugu qiortarneqassaaq atuartullu eqimattani suleqatigiillutik

tusarnaajutigalutik taallap allagartai iluamik tulleriiaarlugit iliorassavaat

- atuartut taallamik tunineqassapput tassanilu oqaatsit aalajangersimasut amigaatigitinneqassapput.

atuartut tusarnaassapput amiga ataasunillu allattuillutik.

Erinarsuut atuartut suliaminnik naammassinnitserlugit uteqattaarneqassaaq.

• Fjernsynimi juullip quppersagaanni assigiinngitsuni ippassaammat pisimasut ullut tamaasa

oqallisigineqartassapput pingaarnertullu inuttaasut qanoq issusii eqqartorneqartassallutik.

Allariarfiup naalernerani atuartut namminersuutigalugu suliariumasaminnik allakkianik allakkianillu

assigiinngitsunik ilusilersukkanik toqqaasassapput. Piffissamik aalajangersimasumik

immikkoortitsisoqassaaq tassanilu piffissami atuartut soqutigisaminnik itisileriniarlutik

atuartassapput, videomik isiginnaarlutik, båndimik tusarnaarlutik allatulluunniit piumasaminnik

piumasaqaatitaqanngitsumillu iliorsinnaatinneqassapput.

• Atuartut eqimattakkaartillugit inuiaqatigiinni allani ukioqqortoqatiminnut taakkununngalu

inuunermi atugassarititaasut pillugit paasissutissanik nassaartortinneqassapput. Atuartitaaneq,

timersorneq, sunngiffeqarneq imaluunniit suut soqutigisinnaasatik pillugit paasissutissanik

suliaqarsinnaatinneqassapput.

Paasissutissat suliarineqartut oqaluttariarsornikkut, assilissanik tunngavilersuuteqarluni saqqummiussorneqassapput

taamaalioreernermilu atuaqatigisat ilinniartitsisorluunniit itisilerutaasunik

apeqquteqarsinnaatinneqassapput.

• Atuartut namminersorlutik eqimattaarakkaarlutilluunniit inuk oqaluttuarisaanermi nalunnginneqartoq

maanakkulluunniit inuusoq pillugu pappiaramut A4-mut paasissutissanik sanaartortinneqassapput.

Qallunaat oqaasii - marsi 2003


Kulturi inuuniarnikkullu atugassarititaasut

Naliliinissamut siunnersuutit Atortussatut siunnersuutit

• Atuartut taallat eqqortut tulleriillutik saqqummerarneri malillugit erinarsoqataassapput.

• Maluginiaruk atuartut tamarmik oqaloqatigiinnermut peqataanersut.

• Maluginiaruk saqqummiussineq paasinarnersoq oqaatsillu atorneqartut naammattumik

eqqussuseqarnersut maluginiarullu saqqummiussisut saqqummiussereernerminni

apeqqutinut naammattumik akissuteqarsinnaanersut.

• Inuk pillugu nalunaarsuutit nivinngarneqassapput tamanit atuarneqarsinnaanngorlugit.

Inuk pillugu paasissutissanik pisariaqartitanik imaqassapput atuaruminartuussallutik

paasiuminartuussallutillu.

Bånd / cd naqitanik atuagartallit. Nettimi

erinarsuutit taallartaanik nassaarnissaq

periarfissaqarluarpoq.

Immikkoortut tamarmik videomut

immiunneqassapput aqaguanilu atuartunut

tamanut takutinneqassallutik.

Atuakkat, atuakkanik assilisat pisariaqartut

nettimiillu aniatitat pisariaqartut.

Atuakkat Temabøgerne T8 aamma A8

nunani assigiinngitsuni atuartarnernik

imaqarput.

Atuakkat, atuakkanik assilisat pisariaqartut

nettimiillu aniatitat pisariaqartut.

Qallunaat oqaasii – marsi 2003 B 11


B 12

Ilikkagassatut

anguniagassat

• allatat assigiinngitsunik

suussusillit sannaasa

oqaatsinillu atuinerisa

qimerloornerini paasissutissatmaluginiassagaat

aamma allatami

eqqarsaat tunngaviusoq

siu-nertaalu ilisarisinnaassagaat

• ordbogit allallu paasissutissarsiorfissatutatortussiat

ukiuminnut naleqqutut

atorsinnaassagaat

• atukkaminnik oqaaseqqortussusertik

annertusarniarlugu

eqqummaarissumik

aaqqissuussaasumillu

sulissuteqassasut

• oqaaseqatigiit sannaanni

oqaatsillu immikkoortuini

inatsisit pingaarnerit

atuuffii allanngortinneqartarneriluilisimallugillu

atorsinnaassagaat

• kukkuneqanngitsumik

allannermi killiffilersuinermilu

inatsisit pingaarnerit

ilisimallugillu

atorsinnaassagaat

Iluarsartuussamik oqaatsinik suliaqarneq oqaatsinillu pigiliussiniarneq

Atuartitsinissamut siunnersuutit

• Allakkiat nalinginnaasut akornanni naammattunik amerlassusilinnik allakkianik toqqartuisoqassaaq:

piseqqusaarutit, paasissutissiissutit, qulluttagaaqqat, inuusuttunut atuagassiat,

atuagassiat sapaatip akunnikkaarlugit saqqummersinneqartartut aviisillu. Qulequttat allakkiallu

qiortarneqassapput pappiaramullu (A3 aamma A4-mut) immikkoortillugit nipititerneqassallutik.

Pappiarat atuartunut agguaassassanngorlugit assiliortorneqassapput atuartullu

qulequttat eqqortut allagaqaatitaannut eqqortunut inississussavaat.

• Atuartut eqimattakkaarlutik sulisinneqassapput eqimattallu tamarmik allakkiartik pillugu

apeqqusiussapput. Apeqqutit assiliortorneqassapput atuartullu ilaasa allakkiaq tunngavigalugu

ullup tulliani apeqqutit akiniarnerini minutsinik tallimanik periarfissinneqassapput.

Ilinniartitsisoq piffissamik nakkutilliisuussaaq.

• Ordboginik aaqqissuussamik atuineq unammissuteeqqat atorlugit ilisaritinniarneqassaaq:

Qupp. XX takuuk nanillugulu:

- quppernermi oqaatsit takinersaat.

- quppernermi oqaatsit naannersaat.

- oqaatsit “k”-mik naggatillit naannersaat (imaluunniit naqinneq alla).

- oqaatsit “m”-imik aallartittut takinersaat (imaluunniit naqinneq alla).

- oqaatsit “r”-imik naasut pingasut (imaluunniit naqinneq alla).

- quppernermi “knap” sorlermiippa? (imaluunniit oqaaseq alla).

- oqaatsit tulleriiaakkat: Oqaatsip taassuma kinguninnguaniittoq oqaaseq naniuk (Atuartoq

oqaatsimik nassaaqqaartoq allattarfissuarmut arpassaaq oqaaserlu allallugu).

Alloriarfiup ingerlanerani ordbogit imartunerusut ilisaritinneqassapput.

• Kukkunaveersaarutit atuartunit sanaat:

- allat allatassaat oqaatsit tallimat nassaarikkit

- oqaatsinik kukkunaveersaarutit immikkut qulequtallit – uumasulerinermi oqaatsit atorneqartartut,

nunalerinermi oqaatsit atorneqartartut, tamakkualu taamaaliornerup avataatigut

atuartut oqaatsinik pigiliutaannik amerlisaasussaassapput.

• Oqaatsit isumaqatigiit akerleriinnilluunniit isumallit pillugit suliassat.

- ”tyk”-ip akerlia allaguk

- ”grim”-ip oqaaseq isumaqataa allaguk.

• Atuartut tamarmik immikkut assilissamik tunineqassapput. Assiliaq ”imaassavaat” taggisit

tassunga tunngassuteqartut tamaasa allattornerisigut (suusinnaasut uumassuseqartullu taaguutaat),

pissusilerutit (suusinnaasut uumassuseqartulluunniit qanoq ittuuneri isikkoqarnerilu

pillugit oqaatsit) aamma oqaluutit (suusinnaasut uumassuseqartullu iliuusaat pillugit

oqaatsit) allattuinerlu pissaaq ammukaartunut oqaatsit pissuseqatigiit tulleriiaarlugit allattornerisigut.

Taamaalioreernermi eqqortunik oqaaseqatigiiliortoqassaaq oqaatsit assigiinngitsut

immikkoortunit pingasunit atorneqarnerisigut.

Qallunaat oqaasii - marsi 2003


Iluarsartuussamik oqaatsinik suliaqarneq oqaatsinillu pigiliussiniarneq

Naliliinissamut siunnersuutit Atortussatut siunnersuutit

• Maluginiaruk atuartut suliaminnik naammassinninniarnerminni allagaqaatit

ilusilersorneqarnerinik allagaqaammilu oqaatsinik atorneqartunik atuisimanersut.

• Maluginiaruk atuartut periartaatsinik naleqquttunik atuinersut maluginiarullu

allagaqaammi oqaatsinik atorneqartunik allagaqaatillu imarisaanik nalunngisaqarnersut.

• Maluginiaruk atuartut tamarmik peqataanersut.

• Atuartut oqaasiliussimasaat nalilersorneqarsinnaapput

- tusarnaartinneqarnerisigut allatsinneqarnerisigullu: ilinniartitsisoq naatsumik

naammassineqarsimasumik allagaqaammik nipituumik atuassaaq. Atuartut allagaqaat

oqaluttuareqqissavaat.

- isigitinneqarnerisigut allatsinneqarnerisigullu: Atuartut assiliaq pillugu allaaserisaqassapput.

- isigitinneqarnerisigut oqaluttuartinneqarnerisigullu: Atuartut assilialiarineqarsimasoq

pillugu oqaluttuartinneqassapput.

- atuartinneqarnerisigut allaqqiisinneqarnerisigullu: Atuartut allagaqaammik

naammassisamik naatsumik atuartinneqassapput oqaluttuarlu piffissami allami

pisuutillugu imaluunniit pissusilerutit allanngortiternerisigut allaaseritinneqassaaq.

- atuartinneqarnerisigut oqaluttuartinneqarnerisigullu: Atuartut allagaqaammik

atuartinneqassapput tassanilu nuannarinerusaminnik pingasunik oqaluttuartinneqassallutik.

• Atuartut assilialiartik takutissavaat namminerlu toqqakkaminnik oqaaseqatigiinnik

tallimanik atuassallutik. Taamaalioreernermi assilialiat oqaasertalersukkat

nivinngaatiterneqassapput. Oqaaseqatigiit assilissamut tunngassuteqassapput

aammalu oqaasiliorneqarnermikkut allanneqarnermikkullu eqqortuussallutik.

Oqaatsinik suliaqarnermi atortussiat

nalinginnaasut:

Karen Tommerup Jensen: Sproglig

konditræning A , B aamma C.

Allagaqaasiat assigiinngitsut naleqquttumik

ajornassusillit, soorlu ussassaarutiniit,

quppertakkaniit, ilisimatitsissut iniit,

inuusuttunut atuagassianiit, sapaatip

akunnikkaartumik saqqummersartuniit

aviisiniillu.

Billedordbogen.

Den lille ordbog.

Johan Brinth: Den gule skoleordbog,

Alinea 1998.

Karl Hårbøl: Dansk skoleordbog, Alinea

1999.

Qaammatisiutitoqqanit, assiliarta-linnik

allagassianit, pilerisaarutinit assigisaannillu

assilissat qalipaatil-lit.

Qallunaat oqaasii – marsi 2003 B 13


B 14

Ilikkagassatut

anguniagassat

• namminneq oqaatsit

atukkatik tunngavilersor-sinnaassagaatallanullusiunnersuuteqarsin-naassallutik,

ass. allannerupineriartortinnerani

Atuartitsinissamut siunnersuutit

• Ilinniartitsisoq allattarfissuarmi aalajangersimasumik sammiveqanngitsumik allakkiussaaq:

Der er en mand på gaden. Han har en cykel og en hund.

Atuartut eqimattakkaarlutik allakkiaq suliarissavaat

- ”tuaviortunngortinniarlugu”: Der drøner en forpustet mand ned af gaden på en racercykel

- ”qalipaateqarpalaartunngortinniarlugu”: Der er en stor, tyk rødhåret mand på den grå støvede

gade …

- ”arriippalaartunngortinniarlugu: Der vader en langsom mand hen ad gaden. Han hiver en

fed hund ….

Taamaalioreernermi oqaaseqatigiit piffissaq, qasseersiut allanngorartitsinerlu atorlugit allanngortiterneqassapput:

- Der var to mænd på gaderne. De havde to cykler og fire hunde.

- Der var de to største, tykkeste og mest rødhårede mænd …

• Atuartut siuneqartumik ilivitsunngoriartortitamik allannermik suliaqassapput:

- Isumassarsiorneq imaluunniit allanniarluni piareersarneq isumassarsianik pitsaasunik

imarisassamillu pissarsiniarfiussapput aammalu tamatuma nalaani oqaatsit pillugit piareersimanissaq

eqqarsaatigineqassaaq: oqaatsit oqariartaatsillu pingaaruteqartut.

Atuartut isumassarsissapput allakkianik atuarnermikkut, eqqaaqqaakkanik allattuinermikkut

pisamullu tunngasunik oqaloqatigiinnermikkut.

- Ilusaa siulleq tuaviortumik minutsini tallimaniit qulinut sivisussuseqartumik allagaqarnerussaaq.

Atuartut unigatik allassapput ordboginik qupperaanatik ilinniartitsisumillu aperisaqaratik.

Eqqarsaatitik naammassiniarlugit allagaqassapput.

- Atuartoq aaqqissuussissaaq allaqqillunilu, taamaaliornermi allagarisaq ataqatigiissuliarineqassaaq.

Ikiorsiutinik, soorlu ordbogimik, atortoqarsinnaavoq. Atuartut marlukkaarlutik

pingasukkaarlutilluunniit suleqatigiissapput.

- Nalunaarfigineqarneq: inuk alla atuassaaq – imaluunniit tusarnaassaaq – allagaqaataasullu

imarisaa pillugu oqaaseqaateqartarlunilu apeqquteqartassaaq. Apeqqutit oqaaseqaatillu

atuartup ingerlaqqinnissaanut ikiorsiutaasussaapput.

- Allaqqiineq: allagaq tamarmi suliareqqinneqassaq,

inuit, pinngortitaq avatangiisillu pillugit allaatigisat ilanngussorneqassapput

oqaluinnarnerit ilanngussorneqassapput

allaatigisap naanera aallartinneralu allanngorartinneqarsinnaapput

allakkami immikkoortortat paarlaassorneqarsinnaapput

atuartut tunngavilersuutitaqanngitsumik oqaatigisat allatallu ataqatigiinngitsortaannik nassaartussapput

naggataatigut kukkusat nalinginnaasut iluarsaanneqassapput: oqaatsitigut allannikkullu

- Saqqummersinneqarnera: Pingaaruteqarpoq atuartup suliaa saqqummersissallugu allaatigisaqarneq

siunertaqartariaqarmat.

Qallunaat oqaasii - marsi 2003


Naliliinissamut siunnersuutit Atortussatut siunnersuutit

• Maluginiaruk atuartut misigisimaneraat oqaatsit sorliit allanngortissimanerlugit.

• Maluginiaruk atuartut akissuteqarniarnerminni nammineq suliatik allallu suliaat

pillugit kinguneqartitsiniarlutik suleqatigiinnersut.

• Atuaqatigiit atuffanneqassapput suliamullu tunngatillugu ”isummaminnik”

tallimanik saqqummiussissallutik.

• Atuaqatigiinni imaluunniit atuaqatigiinni allani atuarneqarsinnaasumik atuakkiortoqassaaq

allakkiallu pillugit isummanik saqqummiussukkanik atuaqatigiinnut

utertitsisoqassaaq.

Qallunaat oqaasii – marsi 2003 B 15


B 16

Ilikkagassatut

anguniagassat

• ilinniarnermi attaveqaqateqarnermiluperiutsinik

atuisinnaassasut

• inuit akornanni pissutsini

assigiinngitsuni

oqaatsinik oqaloqatigisamut

naleqquttunik

atu-isinnaassasut

Atuartitsinissamut siunnersuutit

• atuartut atuariaatsinik suliaqassapput:

Alakkarterineq: sukkasuumik allagaq imarisaa pingaarnerusoq paasiniarlugu atuapallattarneqassaaq.

Atuartut fjernsynimi sapaatip akunneranut aallakaatitassat nalunaarsorneqarnerisa assilineqarnerinik

tunineqassapput. Minutsit tallimat ingerlaneranni isiginnaarumasatik qulit

tulleriiaakkatut allattussavaat imaluunniit isiginnaarumanngisatik qulit aamma tulleriiaakkatut

allattussallugit.

- Misissuineq, paasissutissamik aalajangersimasumik ujarlerneq.

Atuartut telefonbogip quperneranik ataatsimik assilisamik tunineqassapput. Ilinniartitsisup

apeqqutit quppernermut tunngasut qulit piareersareersimassavai. Atuartut maannakkut piffissalerneqarlutik,

soorlu sekuntini 15-ini, ilinniartitsisup apeqqutaanut akissutissaminnik

ujartuissapput: ”Una qanoq normoqarpa …? – Una sumi najugaqarpa …? – Una sumik

suliffeqarpa …?”

Suliaq piffissap ingerlanerani leksikon-ini allaatigisani paasissutissanik ujarlernermik annertusitinneqarsinnaavoq.

- Misigisaqarniarluni atuarneq oqaluttualianik, oqaluttualiaaqqanik imaluunniit takinerusunik

allakkianik taamaaliornermi atuagaq annertunerusutigut nalunngisaqarfiginiarlugu

imarisaalu pingaarneq immikkuualuttullu arlallit eqqaamaneqarsinnaanngortinniarlugit.

(Allakkiat pillugit ilikkagassatut anguniagassat takukkit).

- Ilitsersuutit allakkiat soorlu nerisassiornissamut ilitsersuut imaluunniit atuinissamut ilitsersuut,

taakkunani piumasarineqarpoq immikkuualuttortat tamarmik maluginiarneqarnissaat.

Atuartut timmisartuusiussapput ilitsersuummik allagaasumik titartagartalersukkamillu

tunngaveqarlutik.

• Ilinniartitsisoq oqariaatsinik assigiinngitsunik qulinik assigiinngitsunillu pissuseqartunik

sanassaaq: ”Hold kæft – ti stille – hit med den! – vil du være venlig at give mig den il.il..”

Atuartut eqimattakkaarlutik oqariaatsit assigiinngitsut ikinngutinut, angajoqqaanut aamma

takornartanut inersimasunut atorneqarsinnaanerinik oqalliseqassapput.

Qallunaat oqaasii - marsi 2003


Naliliinissamut siunnersuutit Atortussatut siunnersuutit

• Maluginiaruk atuartut atuarnerminni isitik quppernermut tamarmut ingerlatinneraat

aallaqqaataaniit oqaatsit ataasiakkaat atuarnagit.

• Maluginiaruk atuartut paasissutissanik ujarlernersut atuagassaq tamaat atuarnagu.

• Timmisartuusiaq timmisinnaasariaqarpoq.

• Maluginiaruk atuartup paasisimaneraa oqaatsinik atuinermi malittarisassaqarmat.

Fjernsynimi aallakaatitassat sapaa-tip

akunneranut nalunaarsorne-qarneri

atuartunut tamanut.

Telefonbogip quppernerata ataatsip

assilineqarnera atuartunut tamanut.

Pappiaramik timmisartuusiornermut

ilitsersuutip assilineqarnera atuartunut

tamanut.

Søren Brøndsted: Sjov med papirflyvere,

Klematis.

Claudia Hüfner: Fly & skibe af papir,

Klematis.

Qallunaat oqaasii – marsi 2003 B 17


Qallunaat oqaasiinik atuartitsinermi

ilikkagassatut pilersaarutit

***********

C: Tapiliussat


C 2

Qallunaat oqaasii - marsi 2003


Tapiliussaq C1 – Atortussiat nalinginnaasut

Pilersuiffik

2079-19 Bent Gynther: Billedordbog

2079-01 Kirsten Mortensen: Tema Dansk T1 Temabog 1

2079-01-01 Kirsten Mortensen: Tema Dansk A1 Arbejdsbog 1

2079-01-02 Kirsten Mortensen: Tema Dansk L1 Lærervejledning 1

2079-01-08 Karen Tommerup Jensen m. fl. : Tema Dansk L1 Supplerende sprogvejledning

2079-01-04 Kirsten Mortensen: Tema Dansk D1 – Frikvarter – Diasserie

2079-01-05 Kirsten Mortensen: Tema Dansk D1 – Arbejdspladser – Diasserie

2079-01-06 Kirsten Mortensen: Tema Dansk B1 Lydbånd

2079-02 Kirsten Mortensen: Tema Dansk T2 Temabog 2

2079-02-01 Kirsten Mortensen: Tema Dansk A2 Arbejdsbog 2

2079-02-02 Kirsten Mortensen: Tema Dansk L2 Lærervejledning

2079-01-07 Marianne Bech: Tema Dansk L2 Supplerende sprogvejledning

2079-02-03 Kirsten Mortensen: Tema Dansk D2 Diasserie

2079-02-04 Kirsten Mortensen: Tema Dansk B2 Lydbånd

2079-03 Kirsten Mortensen: Tema Dansk T3 Temabog 3

2079-03-01 Kirsten Mortensen: Tema Dansk A3 Arbejdsbog 3

2079-03-02 Kirsten Mortensen: Tema Dansk L3 Lærervejledning 3

2079-03-03 Ivalo Nielsen m. fl. : Tema Dansk B3 Lydbånd

2079-27 Karen Tommerup Jensen: Sproglig konditræning A

2079-04 Merete Hammeken m. fl.: Tema Dansk T4 Temabog 4

2079-04-01 Merete Hammeken m. fl.: Tema Dansk A4 Arbejdsbog 4

2079-04-03 Kirsten Mortensen: Tema Dansk B4 Lydbånd

2079-04-04 Kirsten Mortensen: Tema dansk D4 Diasserie

2079-04-05 Kirsten Mortensen m. fl.: Tema Dansk A4 Ekstra

2079-04-06 Kirsten Mortensen m. fl.: Tema Dansk Ny Lærervejledning til T4

2079-05 Gunvor Storm Jensen m. fl.: Tema Dansk T5 Temabog 5

2079-05-01 Gunvor Storm Jensen m. fl.: Tema Dansk A5 Arbejdsbog 5

2079-05-02 Gunvor Storm Jensen m. fl.: Tema Dansk L5 lærervejledning 5

2079-05-03 Gunvor Storm Jensen m. fl.: Tema Dansk B5 Lydbånd

2079-06 Carsten Scheuer: Tema Dansk T 6 Temabog 6

2079-06-01 Carsten Scheuer: Tema Dansk A6 Arbejdsbog 6

2079-06-02 Carsten Scheuer: Tema Dansk L6 Lærervejledning 6

2079-06-03 Carsten Scheuer: Tema Dansk B6 Lydbånd

2079-28 Karen Tommerup Jensen: Sproglig konditræning B

2079-07 Kirsten Gade m. fl.: Tema Dansk T7 Temabog 7

2079-07-01 Kirsten Gade: Tema Dansk A7 Arbejdshæfte 7

2079-07-02 Jonna Høegh: Tema Dansk L7 Lærervejledning 7

2079-07-03 Kirsten Gade: Tema Dansk B7 Lydbånd

2079-08 Bodil Brandt og Margit Viborg: Tema Dansk T8 Temabog 8

2079-08-01 Bodil Brandt og Margit Viborg: Tema Dansk A8 Arbejdsbog 8

2079-08-03 Bodil Brandt og Margit Viborg: Tema Dansk 8 cd

2079-34 Karen Tommerup Jensen: Sproglig konditræning C

Qallunaat oqaasii – marsi 2003 C 3


Tapiliussaq C2 – Oqaaserisassat pissuseqatigiit ikinnerpaamillu oqaatsinut pigiliussassanut

siunnersuutit

Suliarineqassapput :

Oqariartaatsit oqaluttuarpalaartut

Det er meget koldt i

januar, men det er varmt

i juli.

Hun løber hurtigt.

Sikke en flot computer.

Tulleriiaarutit, sumiiffin-nik

sumullu ingerlanermik nalunaarutit

Først stod de op, og så lavede

de morgenmad.

Klokken 8 gik de i hallen, og

bagefter gik de i klubben.

De ser fjernsyn, mens de spiser.

Den næste film er en tegnefilm.

Lotte sidder mellem to drenge.

Anna stod foran Peter og bag

ved Lise.

Han går ud. Han er ude.

Kirken ligger derovre ved

siden af butikken.

Gå bare derover.

Kom herhen.

C 4

Naliliisarnermi isummersortarner-milu

oqariartaatsit

Jeg elsker ost, men jeg

hader piskefløde.

Jeg kan meget godt lide

pølser.

Den er for stor.

Hun er dygtig til at

strikke

Bogen var spændende,

men filmen er kedelig.

Videoen var så kedelig,

at jeg faldt i søvn.

Jeg hader appelsiner,

fordi de er sure.

Hun er for lille til at

køre snescooter.

Jeg synes, din nye cykel

er ret fed.

Assigiiaarnerit, assigiinngiiaarnerit

assersuussinerillu

pillugit oqariar-taatsit

Manchester United fik

flere mål end Arsenal.

Peter er lige så stor som

Søren.

Ane er ikke lige så

gammel som Nikoline.

Aqqalu er ikke så god til

matematik, men han er

god til fodbold.

Sofie pjækker mere end

Sofus.

Peter var søvnig, men

det var jeg ikke.

Tunngavilersuinermi

pissutaasullu pillugit

oqariar-taatsit

Jeg er sulten, fordi jeg

ikke har spist i dag.

Pølsen var dårlig, derfor

har jeg ondt i maven.

Hvorfor kommer du for

sent? Fordi jeg sov.

Hvis du har 10 kroner,

så kan du købe en is.

Vi kan følges ad, hvis du

kommer nu.

Misigissutsit pillugit

oqariartaatsit

De er glade.

Peter griner.

Sofie blev lidt forelsket i

Peter, men så kom Dorthe,

og så blev Sofie

jaloux og ked af det.

Oqaatsit katiterneqartar-neri Nagguvissiuinerit Taaguutit ataqatigiiaartitat

(en nominal kerne med vedføjelse

af tillægsord, ejefaldsforbindelser

og bestemt og ubestemt

form)

Den lyseblå hundeslæde kører

supergodt.

Du skal tage overtøj på.

De træner styrtløb på nysne.

Spøgelseshistorier er smadderspændende.

Jeg misforstod det; det var en

misforståelse.

Han taler grønlandsk.

Hun var ulykkelig over politiets

vantro.

Det var en venlig mand, der

ordnede vores flytning.

Han fik en fin, ny cykel i julegave.

Det grønlandske hjemmestyres

nye orange terrængående

lastbil kører hurtigt.

Han kørte på sin nye, smarte

cykel, som han lige havde købt.

(nominal helhed udbygget med

forholdsord og henførende

stedord)

Qallunaat oqaasii - marsi 2003


Piffissaq – oqaluutit

Nutid (”altid”, nutid, fremtid),

datid, førnutid, førdatid

Om sommeren fanger vi ørreder.

(”altid”)

I september plejer vi at tage på

rensdyrjagt. (”altid”)

Jeg spiser nu. (nutid)

Han er ved at tage tøj på. (nutid)

Mormor kommer i morgen.

(fremtid)

Jeg henter den på søndag.

(fremtid)

Hvad skal vi spise? (fremtid)

Jeg skal klippes i morgen.

(fremtid)

Kussak vandt i går. (datid)

Sidste år købte jeg en ny cykel.

(datid)

Han spillede hele natten. (datid)

Nej tak, jeg har spist, jeg skal

ikke have noget. (førnutid)

Har du set den nye video?(førnutid)

Jeg havde ikke regnet med, at

det blev snevejr. (førdatid)

Hun havde knækket sin blyant,

derfor kunne hun ikke

skrive. (førdatid)

Piffissaq – oqaatsit oqaaseeqqatut

pissusillit

Jeg spiser altid cornflakes om

morgenen.

Hver gang han scorer, bliver

han glad.

Han går næsten altid i klubben.

Jeg vasker somme tider op.

En gang imellem løber jeg på

ski.

Mor laver krydsogtværs af og

til.

Det regner sjældent i Thule.

Jeg vinder aldrig.

Hun ryger ikke.

Vi taler ikke altid sandt.

Kattutit – oqaatigisanik taamaaqatigiissitsisut

Drengene strikkede og pigerne

savede, men læreren gik og røg

ude på gangen. Så sagde børnene,

at han skulle gå helt ud eller

lægge cigaretten.

Kattutit – oqaatigisanik mi nninngortitsisut

Vi syntes alle sammen, at det

var en god ide, der blev fremsat,

dengang vi var til møde.

Det var, før klubhuset blev

bygget, efter at vi havde fået

penge fra kommunen, fordi vi

selv havde 2000 kr., som forældrene

havde samlet. Hvis det

bliver færdigt til sommer, når

dronningen kommer, skal hun

indvie det, så vi er allerede

begyndt at tænke på, hvem der

skal holde talen for hende, og

hvordan det skal foregå.

Qallunaat oqaasii – marsi 2003 C 5


C 6

Ukiut atuarfiusut sisamaat

Taggisit Oqaluutit Pissusilerutit Oqaatsit allat

advent

alderdomshjem

antal

april

arbejde

august

besøg

blok

bogreol

butik

by

båndoptager

cd-afspiller

computer

december

dyr

efterår

fabrik

feber

februar

ferie

fest

fisk

flaske

flæsk

fløde

flødeskum

fodboldbane

forsamlingshus

forældre

forår

fotograf

frost i

fryser

fætter

første skib

grønlandsk kage

gulv

gæst

hale

halstørklæde

handsker

havn

hestekraft

hjem

hjul

hjælp

hospital

hotel

hul

hus

hvalkød

hårbørste

januar

jul

juleord

juli

juni

kasket

kiosk

kirke

kjole

klatrestativ

knap

kone

konge

kursus

kusine

kærnemælk

køkkenrulle

køleskab

lagkage

lammekød

legeplads

lejlighed

luffer

lænestol

lærer

maj

margarine

marts

maske

middag

minut

mælkepulver

møde

nederdel

neglebørste

oksekød

onkel

pedel

pose

rengøringsassistent

ryg

rækkehus

rådhus

sekretær

shampoo

side

skab

skjorte

skole

skoleinspektør

smør

småkager

sommer

stykke

sweater

sygehus

sælkød

sømandshjem

tante

tid

toiletpapir

trøje

t-shirt

vikar

vinter

wienerbrød

æg

øl

arbejde

bage

bestille

betale

binde

bo

brække

brække sig

bygge

flytte

flyve

fryse

gemme

glæde sig

grine

græde

gå i skole

holde

hoste

kalde

kende

komme

lave mad

le

lege

lide

ligne

lugte

lugte til

læse

måtte

skrive

spille bold

spille musik

sælge

tegne

tænke

vaske tøj

vide

vælge

amerikansk

automatisk

bange

berømt

bestemt

bred – smal

dejlig

dum

dyb

dygtig

dårlig

festlig

forkølet

frisk

glad

god

gratis

grim

høj

høj – lav

hård – blød

ked af det

kedelig

klog

kold

let

mange

pæn

ru – glat

samme

sikker

sjov

tør – våd

varm – kold

bagved

foran

hen

højre

imellem

ind

ud

ved siden af

venstre

jeg – mig – min/mit

du – dig – din/dit

han – ham – hans

hun – hende - hendes

den/det – dens dets

Qallunaat oqaasii - marsi 2003


Ukiut atuarfiusut tallimaat

Taggisit Oqaluutit Pissusilerutit Oqaatsit allat

adresse

afsnit

baderum

begyndelse

bibliotek

blad

blomst

blæsevejr

blæst

bor

brev

computerrum

dug

formand

frimærke

frostvejr

fysiklokale

gade

gang

gardin

garn

gulvtæppe

gymnastik

gymnastiksal

hal

halvdel

hammer

historie

hjerte

hjørne

husgerning

håndarbejde

kasse

kiosk

klasse

klokke

klubhus

konvolut

kvinde

land

løb

maskine

medlem

millimeter

million

musik

musiklokale

nummer

nål

pakke

penge

pengeautomat

porto

postboks

postnummer

potteplante

program

pædagogisk værksted

radioavis

regnvejr

rejse

sandpapir

sang

sav

september

sidste skib

skiklub

skrue

skummetmælk

sløjdlokale

smil

snevejr

sofa

sofabord

soldag

solskin

sommerferie

spisebord

spørgsmål

sted

stemme

stof

storm

strikkepind

stue

støj

størrelse

sukker

sundhedsplejerske

svar

symaskine

søm

tandlæge

tandplejer

telefon

temperatur

termometer

tidspunkt

ting

trappe

træ

tråd

tæppe

tåge

udsendelse

urtepotte

vare

vej

verden

vin

vinder

vindueskarm

ymer

øjeblik

ønske

år

navneord uden ental –

flertal fx smør, mælk,

sukker, ris,

noget smør, nogle ris

bade

behøve

bore

deltage

falde

fortsætte


gribe

gøre

klare

købe

lave

lyde skrive

læse

låne

låse

modtage

måle

nyse


passe

pjække

prøve

regne

rejse

ringe

samle

save

sende

slå

smage

smile

spille

standse

starte

stege

stikke

strikke

stryge

stå

sy

tabe

tale

tjene

tørre

vaske

ville

vinde

være "sur"

billig

dansk

direkte

dyr

eneste

engelsk

fremmed

færdig

gal

grønlandsk

halv

hel

hurtig

kold

lav

mere

mest

moderne

privat

sand

sund

sur

syg

sød

søvnig

tidlig

tosset

travl

tør

varm

venlig

voksen

våd

noget

nogle

nogen

vi - os – vores

i - jer – jeres

de – dem – deres

ordenstal

Qallunaat oqaasii – marsi 2003 C 7


Qallunaat oqaasii - marsi 2003

C 8

Ukiut atuarfiusut arfernat

Taggisit Oqaluutit Pissusilerutit

agurk

appelsin

banan

blomme

blåbær

bordtennis

brandmand

bund

butik

butiksassistent

chance

chauffør

deciliter

del

diskotek

drøm

edderfugl

ende

fabriksarbejder

fersken

fisker

fodbold

forbindelse

fremtid

grad

gram

gulerod

hold

hund

hval

hvidkål

håndbold

job

jordemor

kamp

kant

karse

kartoffel

kat

kiwi

kontakt

kontor

kontorassistent

kraft/kræfter

krop

kryds

kød

lagermand

lomvie

luft

læge

løg

majs

menneske

midte

mode

mønster

mål

natur

opgave

orden

par

parfume

plads

placering

plante

pokal

porre

portør

pris

problem

procent

prut

præmie

pædagog

pære

radise

ravn

rengøringsassistent

rest

resultat

ret

rype

salat

salg

selleri

skiløb

slags

slagter

smule

sortebær

sprog

stank

stilling

sundhedsplejerske

sygdom

sygehjælper

sygehus

sygeplejerske

sæl

tampon

terning

titel

tomat

type

tømrer

ven

vogn

volleyball

væg

æble

ært

beregne

bruge

cykle

danse

dække

fange

fejre

forsvinde

føre

gifte

knase

konkurrere

kunne

lugte

lukke

løbe slalom

løbe på ski

løbe langrend

løfte

mene

opdage

ordne

skulle

skyde

slutte

smage

træde

vende

al

bitter

blød

dobbelt

ekstra

fantastisk

farlig

flot

forskellig


hård

kraftig

levende

lækker

mærkelig

nederst

næste

ond

populær

rar

salt

sej

sjælden

smart

smuk

spændende

sur

suveræn

sødt

sådan

teknisk

ung

vigtig

vild

øverst


Qallunaat oqaasii – marsi 2003 C 9

Ukiut atuarfiusut arfineq aappaat

Taggisit Oqaluutit Pissusilerutit

agurkesalat

aluminium

atlantskib

avis

ben

bil

bly

blyant

bog

bomuld

boremaskine

bredde

burger

bus

båd

bånd

container-skib

cykel

eksempel

elektricitet

elevator

fald

fedt

fiskerkutter

forfatter

gaffeltruck

garn

gas

glas

glæde

grund

guld

hammer

helikopter

heliport

heliportleder

hemmelighed

hotdog

humør

højde

ide

ild

interesse

jern

jolle

jorden

kam

kniv

komet

konkurrence

kost

krig

kunststof

kystskib

kærlighed

lastbil

linie

liv

lufthavn

lykke

lyst

længde

løsning

masse

materiale

mayonnaise

mekaniker

mening

metal

motor

motorbåd

mulighed

måde

månen

nyhed

olie

omgang

oplevelse

opskrift

papir

pels

pilot

pizza

planet

plastic

propel

prøve

pålæg

regel

remoulade

rotor

rumfang

råd

saks

sandwich

sav

serie

sikkerhed

skib

skind

skive

skruetrækker

skyld

slæde

smag

snescooter

solen

spor

steward

stewardesse

stjerne

stof

sølv

tanke

tegneserie

tekst

ton

top

trafikassistent

traktor

transportbånd

trawler

træ

tvivl

ugeblad

uld

unge

valg

vand

vers

vinge

virkning

vægt

zink

ægtepar

ægteskab

beskytte

beslutte

bestemme

blande

bore

brænde

dreje

drømme


feje

fjerne

foregå

forelske

forlade

forsøge

fryse

fylde

følge

gennemføre

gælde

hade

håbe

Klippe

Koge

leve

love

lykkes

mangle

miste

pleje

redde

rede

save

ske

skifte

skrue

skære

slå

springe

søge

trænge

undersøge

undgå

virke

ødelægge

absolut

aflang

almindelig

enkel

fast

firkantet

fuld

interessant

international

kedelig

klar

køn

lykkelig

løs

mulig

naturlig

normal

nødvendig

personlig

praktisk

rund

selve

slank

speciel

spændende

sørgelig

trekantet

tydelig

vanskelig

værd

ærgerlig

økonomisk


Tapiliussaq C3 – Atuartitsinermik ingerlatsinissamut siunnersuut: Isikkamik arsarneq

Ilikkagassatut anguniagassat nalunaarummiittut ammukaartumi ”Ilikkagassatut anguniagassat”-ni allattorneqarsimapput. Ilikkagassatut

anguniagassat qanoq iliornikkut katiterneqarsinnaanerinik atuartitsinermilu tigussaasunngortinneqarsinnaanerinik siunnersuutit

tamatuma kingorna nappangasumik allanneqarsimapput.

C 10

Ilikkagassatut anguniagassat Atuartitsinissamut siunnersuutit

Paasissutissarsiorneq

• qallunaatut oqaasilinni ujarlerfiit, soorlu

allaaserisat naqitat, tusagassiuutit

elektroniskiusut il.il., paasissutissanik

pissarsiorfigisinnaassagaat

• paasissutissat sammisamut isumaqatigiissutigisamut

ersarissaataasinnaasut

nassaarisinnaassagaat, immikkoortitersinnaassagaatataqatigiissaarsinnaassagaallu

Iluarsartuussamik oqaatsinik suliaqarneq

oqaatsinillu pigiliussiniarneq

• atukkaminnik oqaaseqqortussusertik

annertusarniarlugu eqqummaarissumik

aaqqissuussaasumillu sulissuteqassasut

Attaveqaqatigiittarneq

• qulequtaq isumaqatigiissutigeriigaq

pillugu takussutissanik allatullu oqaatsit

atornagit saqqummiinerit tapertaralugit

paasissutissanik saqqummiisinnaallutillu

ingerlatitseqqissinnaassasut

- Atuartut eqimattakkaarlutik – silami

illullu iluani – isikkamik arsarnermut

paasissutissiorlutik nivinngagassiussapput.

Paasissutissarsiorneq

• apeqqarissaarnermik allatullu apersuinikkut

misissuinermik pilersaarusiorsinnaassasut

taakkunanilu paasissutissat

pissarsiatik qulequttanik isumaqatigiissutaareersunik

suliaqarnerminni

atorsinnaassagaat

Attaveqaqatigiittarneq

• qulequtaq isumaqatigiissutigeriigaq

pillugu takussutissanik allatullu oqaatsit

atornagit saqqummiinerit tapertaralugit

paasissutissanik saqqummiisinnaallutillu

ingerlatitseqqissinnaassasut

- atuartut atuarfimmi tamarmi arsartarneq

pillugu misissugaqassapput kingornatigullu

paasissutissanik saqqummiussissallutik.

• Atuartut eqimattakkaarlutik nivinngagassaliassaminnut silami

illulluunniit iluani arsarnermut tunngasunik paasissutissanik katersissapput.

Nivinngagassiat makkuninnga imaqartinneqassapput:

- qulequtaq

- arsarneq sumi nunami pinngortuunersoq

- qanga arsartarneq aallartinneqarsimanersoq

- arsaaffiit angissusaat

- arsaqatigiit amerlassusaat

- piffissat arsarfigisartakkat

- qanoq ajugaasoqartarnersoq

- kukkussutinut pillaataasartut

- suna arsarnermi arsarineqartarnersoq

- arsarnermi atortut immikkut ittut

- arsarnermi oqaatsit atorneqartartut immikkut ittut.

• Atuartut eqimattakkaarlutik atuarfimmi tamarmi atuartunit akissuteqarfigineqartussamik

arsarneq pillugu apeqqusiussapput.

Eqimattat alloriarfiit akunnerminni agguaatissavaat taamaaliornerminnilu

assigiinngissitaartunik apeqqusiussallutik.

Immersugassiat apeqqutitallit makkuninnga imaqartinneqassapput

- utoqqaassuseq

- arsarnermi peqataasarsimaneq tamatuma ataani qanoq sivisutigisumik

- fjernsynimi arsartulerisarnermi pissutsit

- arsartartoqatigiinni nuannarinerpaasat

- arsartartuni nuannarinerpaasaq

Immersugassiat apeqqutitallit assiliortorneqassapput, akiortortinneqarlutik

katersoqqinneqarlutillu.

Eqimatta kisitsisit tunngavigalugit takussutissianik sanaartussapput

(quassuttuusiat, lagkagiisiat assigisaallu) takussutissiallu

akissutini katersani utoqqaassuseq suiaassuserlu tunngavigalugit

takussutissiissutitut sanaartorneqassapput.

Eqimattat takussutissiissusiatik oqaluttariarsornikkut saqqummiutissavaat.

Qallunaat oqaasii - marsi 2003


Naliliinissamut siunnersuutit Atortussatut siunnersuutit

• Paasissutissiissutip ilusilersorneqarnera paasiuminartuussaaq, assiliartalersuutit

erseqqissuussallutik, allagartat atuaruminartuussallutik paasissutissiissullu

paasissutissanik pis ariaqartunik imaqartinneqassaaq.

Eqimattat tamarmik paasissutissamik oqaatsimilluunniit, siornatigut nalusimasaminnik

toqqaassappput, saqqummiussuisapput.

• Naqitassiat naammassineqarsimasut atuarfimmi saqqummersinneqassapput

tamanit misissorneqarsinnaanngorlugit. Paasiuminartuussapput

ilitsersuutitullu ilusilersorneqarsimassallutik.

Lademanns leksikon

Fokus

Atuakkat arsarnermut tunngasut

Pappiarat A3-t, nivinngagassiassat

Liimmi, qiuutit, qalipaatit, tussit

Pappiaqqat qaqortut qalipaatillillu.

Qalipaatit, liimmi, qiuutit

Qallunaat oqaasii – marsi 2003 C 11


C 12

Ilikkagassatut anguniagassat Atuartitsinissamut siunnersuutit

Kulturi inuuniarnikkullu atugassarititaasut

• qallunaatut oqaasillinnut inuusuttunut,

filminut nipilersornernullu kulturinut

timersornernullu imaluunniit inunnut

allanut tusaamasanut sinniisuusut ilisimasaqarfigalugillu

sammisimassagaat

Attaveqaqatigiittarneq

• misigissutsiminnik, qimerluukkaminnik,

nalilersuutiminnik isummaminnillu

oqaatiginnissinnaassasut kiisalu isummaminnik,

soqutigisaminnik nalinginnaasumillu

oqaloqatigiinnerni naatsunillu

nalinginnaasumik allatanik assigiinngitsuniktunngavilersuisinnaassasut

- Atuartut arsartartoq tusaamasaq toqqassavaat,

toqqaanerminnik tunngavilersuuteqassallutik

arsartartorlu pillugu

paasissutissanik sanaartussallutik, tassa

CV-mik.

Iluarsartuussamik oqaatsinik suliaqarneq

oqaatsinillu pigiliussiniarneq

• atukkaminnik oqaaseqqortussusertik

annertusarniarlugu eqqummaarissumik

aaqqissuussaasumillu sulissuteqassasut

• oqaaseqatigiit sannaanni oqaatsillu

immikkoortuini inatsisit pingaarnerit

atuuffii allanngortinneqartarnerilu ilisimallugillu

atorsinnaassagaat

- Atuaqatigiit arsarneq pillugu oqaatsinik

oqariartaatsinillu iikkami ordbogiliussapput

oqaatsillu tamakkua sapinngis amik

atorniarsarissavaat.

• Atuartut marlukkaarlutik suleqatigiissapput suleqatigiinnerminnilu

arsartartup inuunera pillugu paasissutissat pingaarnerit sanassavaat

aamma sanassavaat inuk taanna pillugu paasissutissat pingaarnerit,

kiisalu arsartartuunerata ingerlasimanerani paasissutissat

pingaarnerit. Allaatigisaq sooq arsartartoq taannarpiaq toqqarsimanerlugu

tunngavilersuutinik aallaqqaaserneqassaaq.

• Nivinngagassiami oqaatsit atorneqartut iikkami ordbogiliamut

allattorneqassapput, atuartut oqaatsimik nutaamik naapitaqaraangamik

allattukkaminnut taanna ilannguttassavaat.

Atuaqatigiit ilinniartitsisoq suleqatigalugu oqaatsit taakkua

oqaatsinut immikkoortunut agguaatissavaat: taggisit, oqaluutit

aamma pissusilerissutinut.

Atuartut marlukkaarlutik oqaaseqatigiinnik tallimanik, oqaatsinik

immikkoortunik taakkuninnga imaqartunik, eqqortunik oqaaseqatigiiliussapput,

soorlu:

Han headede bolden i mål.

Hun dribler lynhurtigt ned ad banen.

Qallunaat oqaasii - marsi 2003


Naliliinissamut siunnersuutit Atortussatut siunnersuutit

Atuartut suliaat katersorlugit atuaganngortinneqassapput atuaganngortitarlu

assiliortorlugu atuaqatigiinnut tamanut agguaanneqassaaq. Atuartut

atuaganngortitamik atuarnissaanut piffissaqartinneqassapput ilamillu

suliaat oqaaseqarfigisassavaat.

• Atuartut timersornermi tusagassiortutuulli piumassuseqarpalullutik

oqaaseqatigiiliatik nikittaallutik atuassavaat.

• Ingerlatsineq naammassineqarpat atuartut peqatigalugit nalilersorneqassaaq.

Atuartut qanoq iliuutsinik nuannarisatik nuannarinngisatillu oqaluttuarissavaat.

Oqaluttuarissavaattaaq sammisat suut piffissartorfigerusunnerusimanerlugit

sammisallu suut piffissamik annikinnerusumik atuiffigerusussimagaluarnerlugit.

DBU-p nettimi quppersagaa

landsholdimi arsartartut pillugit

paasissutissanik imaqarpoq. Qa llunaat

arsarnermut peqati-giiffii

quppersagaqartiterput. Ilinniartitsisup

quppernerit pisa-riaqartitat

atuartunut nettimiit aniateriarlugit

assiliortussavai.

Pappiara qeratasooq allaluunniit

iikkami ordbogimut atuagassiaq,

tussit.

Qallunaat oqaasii – marsi 2003 C 13

More magazines by this user
Similar magazines