Energiewende - Saksan energiakäänne

globalenergiewende

EnergiewendeSaksan energiakäänne


Energiewende

Saksan energiakäänne

Saksan energiahuollon uudistus


02 | EnergiewendeSaksan energiakäänne

EnergiewendeSaksan energiakäänne

Tervetuloa näyttelyyn!

Olemme iloisia, että haluat hankkia tietoa energiakäänteestä, joka on Saksan tärkeimpiä

tulevaisuuden hankkeita.

Olemme päättäneet uudistaa Saksan energiahuollon perusteellisesti niin, että se perustuu

uusiutuviin energialähteisiin. Pyrkimyksenämme on toimia energia-asioissa yhä tehokkaammin.

Tämä kannattaa taloudellisesti ja samalla Saksa antaa merkittävän panoksen ilmastonsuojeluun.

Energiakäänne on meidän vastauksemme tähän kysymykseen: Miten voimme järjestää

energiahuollon turvallisesti, kustannustehokkaasti ja kestävästi? Se on ainutlaatuinen tilaisuus

Saksalle talouden toimintaympäristönä. Se avaa uusia liiketoiminta-alueita, kiihdyttää

innovaatiota ja luo työpaikkoja ja kasvua. Samalla pyrimme vähentämään riippuvuuttamme

ulkomaisesta öljystä ja kaasusta sekä turvaamaan maamme korkean elämänlaadun.

© iStock/SilviaJansenx © Paul Langrock

1971

Saksan liittotasavallan hallitus hyväksyy ensimmäisen ympäristöohjelmansa.


© dpa/Westend61/Werner Dieter

EnergiewendeSaksan energiakäänne | 03

Miksi tämä näyttely? Liittohallitus saa hyvin usein energiakäännettä

koskevia yhteydenottoja eri puolilta maailmaa. Kiinnostus on niin

suurta, että sanasta ”Energiewende”, energiakäänne, on tullut jo käsite

monissa maailman kielissä. Olemme siitä hyvin iloisia.

Samalla monet ihmiset ovat yllättyneitä siitä, miten mittava hanke

energiakäänne on ja miten monia näkökohtia siihen liittyy. Energiakäänne

ei myöskään onnistu aivan hetkessä. Energiakäänne on

sukupolvien yli ulottuva monimutkainen prosessi jonka täytyy

täyttää monenlaisia vaatimuksia. Toimenpiteiden on oltava harkittuja

ja sopusoinnussa ilmastonsuojelun ja hyvinvoinnin tavoitteiden

kanssa. Siksi aina välillä tulee vain hitaan etenemisen vaiheita. Tässä

näyttelyssä haluammekin tuoda esiin juuri tehtävien ja haasteiden

moninaisuutta.

Energiakäänne on ankkuroitu kiinteästi kansainvälisiin puitteisiin.

Pyrimme tiiviiseen ajatustenvaihtoon eurooppalaisten naapuriemme

ja kansainvälisten kumppaniemme kanssa ja etsimme rajat ylittäviä

yhteistyömuotoja ja ratkaisuja. Tarvitsemme yhteisiä ratkaisuja, jotta

voimme vähentää maailmanlaajuisia hiilidioksidipäästöjä, rajoittaa

maapallon lämpenemistä ja luoda turvallisen, kestävän ja kohtuuhintaisen

energiahuollon.

Energiakäänteellä Saksa kantaa vastuunsa maapallostamme ja sen

asukkaista. Tervetuloa tutustumaan energiakäänteeseen ja saamaan

tietoa siitä!

Toivotamme teille paljon iloa ja innostavia keskusteluja.

1972

Eteläsaksalaisessa Penzbergin pikkukaupungissa syntyy yksi Saksan ensimmäisistä aurinkoenergiakylistä.


04 | EnergiewendeSaksan energiakäänne

Energiatehokkuus

Energian säästöä ja

tehokkaampaa hyödyntämistä

Sähkön, lämmön ja polttoaineiden tehokas käyttö säästää rahaa, parantaa huoltovarmuutta

ja suojelee ilmastoa. Saksan on tuotava suurin osa energiaraaka-aineistaan ulkomailta.

1970-luvulla tuonnin osuus koko energiantarpeesta oli noin 50 prosenttia. Nykyisin se on

lähes 70 prosenttia. Energiatehokkuus on siis energiakäänteen peruspilari yhdessä uusiutuvan

energian kehittämisen kanssa.

Tietoisuus tehokkaasta energiankäytöstä on kasvanut Saksassa vuosikymmenten aikana.

Merkittävä sysäys oli ensimmäinen maailmanlaajuinen energiakriisi vuonna 1973. Se osoitti

saksalaisille, miten riippuvaisia olemme fossiilisista luonnonvaroista. Tämän vuoksi silloinen

liittohallitus käynnisti tiedotuskampanjan energian säästämiseksi ja sääti nopeusrajoitukset

moottoriteille. Sen jälkeen on hyväksytty monia muita lakeja ja toteutettu toimia energiatehokkuuden

parantamiseksi. Niihin kuuluu kolme elementtiä: kohdistettu tukeminen, tiedottaminen

ja neuvonta sekä sitovat määräykset energiankulutuksen vähentämiseksi.

© dpa/Jörg Carstensen © dpa/Westend61/Werner Dieter

1973

Jom kippur -sota (lokakuu 1973) laukaisee maailmanlaajuisen öljykriisin.

Saksassa säädetään neljä autotonta sunnuntaita energian säästämiseksi koko maassa.


EnergiewendeSaksan energiakäänne | 05

Näin Saksa aikoo säästää

Primäärienergian kulutuksen säästötavoitteet

vuoteen 2008 verrattuna

Talous kasvaa, energiankulutus pienenee

Bruttokansantuotteen ja primäärienergian kulutuksen kehitys

1.958 14.905

2.355

14.766

2.497

14.217

3.263

13.525

-50 % -6 %

1990

2000

2010

2017

saavutettu

2050 2017

Bruttokansantuote, mrd. €

Ø +1,4 %/a vuodesta 1990

Primäärienergian kulutus, petajoulea 1990 2000 2010 2017

Ø -0,3 %/a vuodesta 1990

”Paras kilowattitunti on se,

joka jää kuluttamatta.”

Liittokansleri Angela Merkel

Strategia on tuottanut tulosta: Saksan energiankulutus on laskenut

vuodesta 1990 lähtien samaan aikaan kuin bruttokansantuote on

noussut merkittävästi. Saksan teollisuus tulee toimeen yli kymmenen

prosenttia vähemmällä energialla, vaikka sen tuotannon arvo

on kaksinkertaistanut. Tekniikan edistymisen ansiosta kotitaloudet

ja yritykset ovat voineet tehostaa energiankäyttöään. Nykyaikaiset

kodinkoneet kuluttavat jopa 75 prosenttia vähemmän sähköä

kuin vertailukelpoiset laitteet 15 vuotta sitten. Lisäksi energiaa voi

säästää jo pelkästään muuttamalla päivittäisiä tottumuksiaan. Siksi

koko maassa toimii kymmeniä tuhansia energianeuvojia, jotka

osoittavat vuokralaisille, kiinteistönomistajille ja yrittäjille energian

säästömahdollisuuksia energiasekkien avulla ja tiedottavat valtion

tukiohjelmista.

Kaikki Euroopan unionin jäsenmaat ovat sopineet primäärienergian

kulutuksensa vähentämisestä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä

ja 27 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Saksa haluaa pitkällä aikavälillä

puolittaa energiankulutuksensa. Tämä velvoite sisältyy myös

Pariisin ilmastosopimukseen.

Energiatuottavuus noussut selvästi

Näin paljon voidaan tuottaa yhdellä gigajoulella energiaa

241,29 €

+87%

1 GJ

128,80 €

1 GJ

1990 2017

1975

Energiavarmuuslailla säädetään energiavarantojen

kasvattamisesta sekä nopeusrajoituksista Saksan teille.


06 | EnergiewendeSaksan energiakäänne

Lämpö

Uudistuvaa mukavaa

lämpöä tehokkaasti

Energiakäänteen onnistuminen riippuu siitäkin, väheneekö lämmitykseen, ilmastointiin ja

lämpimän veden tuottamiseen tarvittava energia. Tämän lisäksi ratkaisee se, missä määrin

jäljelle jäävä tarve voidaan kattaa uusiutuvalla energialla. Lämmitykseen kuluu nimittäin

noin puolet Saksan energiantarpeesta. Maan noin 40 miljoonaa kotitaloutta käyttävät lähes

kaksi kolmasosaa tästä määrästä lämmitykseen ja lämpimän veden tuottamiseen.

Lämpöenergian tarpeen vähentäminen

Rakennusten lämpöenergian tarpeen säästötavoitteet

2 152 petajoulea

Tämän verran energiaa Saksan noin 40 miljoonaa kotitaloutta kuluttivat lämmitykseen

ja lämpimään veteen vuonna 2016

se vastaa seuraavia määriä:

-80% -18,3% 14% 12,9%

saavutettu

saavutettu

2050 2016 2020 2017

ÓLEO

Rakennusten primäärienergian tarve

(suhteessa vuoteen2008)

Uus. energian

osuus lämmöntarpeesta

50 miljardia

litraa raakaöljyä

kuusi kertaa

Saksan lentoliikenteen

vuotuinen energiantarve

Uzbekistanin

energiantarve

© dpa/Jacobs University Bremen © dpa

1975

Liittohallitus aloittaa energiansäästöä koskevan tiedotuskampanjan.


EnergiewendeSaksan energiakäänne | 07

Siksi liittohallitus haluaa vähentää öljyllä ja kaasulla tuotettavan

energian määrää rakennuksissa 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Tätä varten on parannettava huomattavasti rakennusten energiatehokkuutta

ja lisättävä uusiutuvan energian osuutta lämmityksestä

ja ilmastoinnista. Vuoteen 2020 mennessä on tarkoitus kattaa

14 prosenttia lämmityksen ja jäähdytyksen tarpeesta uusiutuvalla

energialla. Saksa toteuttaa näin myös eurooppalaisia tavoitteita: EU:n

nykyisen rakennusdirektiivin mukaan kaikkien Euroopan uusien

rakennusten on oltava 2021 alkaen lähes nollaenergiarakennuksia.

Saksa huomasi varhaisessa vaiheessa, millainen säästöpotentiaali

rakennuksissa on. Jo vuonna 1976 silloinen liittohallitus hyväksyi

öljykriisin vuoksi ensimmäisen energiansäätölain ja sen jälkeen

ensimmäisen lämpöeristysasetuksen. Näitä määräyksiä kehitettiin

jatkuvasti eteenpäin ja sopeutettiin tekniseen kehitykseen. Uusiutuvalla

energialla tuotettavaa lämpöä koskevan lain mukaan kaikissa

uusissa rakennuksissa on vuodesta 2009 lähtien täytynyt kattaa tietty

vähimmäisosuus energiantarpeesta uusiutuvalla energialla. Tämä

voidaan toteuttaa esimerkiksi aurinkokeräimeen yhdistetyllä kaasutai

öljylämmityksellä tai pelkästään uusiutuvaa energiaa käyttävällä

lämmitysjärjestelmällä, jollaisia ovat esimerkiksi lämpöpumppu ja

pellettilämmitys.

70 prosenttia kaikista Saksan asuinrakennuksista on yli 35 vuotta

vanhoja. Ne ovat siis ajalta ennen ensimmäisen lämpöeristysasetuksen

hyväksymistä. Monissa rakennuksissa ei ole riittävää eristystä,

ja niitä lämmitetään usein vanhentuneilla kattiloilla ja fossiilisilla

polttoaineilla, kuten öljyllä tai kaasulla. Keskimääräisen saksalaisen

kotitalouden lämmitysenergian tarve on noin 145 kilowattituntia

asuinpinta-alan neliömetriä kohti vuodessa. Tämä vastaa noin 14,5:tä

litraa raakaöljyä. Erittäin energiatehokkaat uudisrakennukset tarvitsevat

vain kymmenesosan siitä. Parhaimmillaan primaarienergian

tarvetta voidaan pienentää jopa 80 prosenttia energiasaneerauksella

ja siirtymällä uusiutuviin energianlähteisiin. Tämä vaatii rakennuksen

vaipan parempaa eristämistä, rakenneosien uusimista, lämmityksen

ja ilmastoinnin modernisointia ja optimoitua ohjaustekniikkaa.

Pelkästään vuonna 2015 investoitiin noin 53 miljardia euroa

energiasaneerauksiin. Liittohallitus tukee saneerauksia matalakorkoisilla

lainoilla ja avustuksilla. Parantamalla energiatehokkuutta

saksalaiset säästivät vuonna 2016 lähes 500 € henkeä kohden mikä on

tämän hetken maailmanennätys.

Erityisesti painotetaan vanhentuneiden lämmityslaitteiden uusimista

ja siirtymistä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energianlähteisiin.

Vielä vuonna 1975 noin puolet saksalaisasunnoista lämpeni

öljyllä, nyt osuus on enää runsas neljännes. Vuonna 2016 valmistuneista

uusista asunnoista 60 prosenttia lämmitetään uusiutuvalla

energialla. Aurinkokeräimet, biomassalla toimivat lämmitysjärjestelmät

ja ympäristön lämpöä hyödyntävät lämpöpumput tuottavat

jo noin 12 prosenttia lämmöntarpeesta. Liittohallitus on tukenut

lämmityksen saneerauksia vuodesta 2000 lähtien vauhdittaakseen

järjestelmien uusimista.

Näin paljon energiaa kuluu rakennuksissa

Osuus Saksan koko energiankulutuksesta

Uudet rakennukset kuluttavat vain kymmenyksen

Vuotuinen lämmönkulutus litroina lämmitysöljyä asuinneliötä kohti

eri rakennustyypeissä

15–20 litraa

vanha saneeraamaton rakennus

36,0 %

rakennuksissa

5–10 litraa

vanha saneerattu rakennus

7 litraa

uusi rakennus

28,0 %

lämmitys

4,7 %

lämmin vesi

2,8 %

valaistus

0,4 %

ilmastointi

1,5 litraa

passiivienergiatalo

Päivitys: 2016

1977

Liittohallitus asettaa ensimmäisen kerran vaatimuksia

rakennusten energiatehokkuudelle lämpöeritysasetuksella.


08 | EnergiewendeSaksan energiakäänne

”Tämä on öljyn

valtakauden lopun alkua”

Dieter Zetsche, Daimler AG

© dpa/Paul Zinken

1979 / 1980

Iranin ja Irakin välinen sota laukaisee

toisen maailmanlaajuisen öljykriisin.

1984

Enercon-niminen yritys kehittää Saksan ensimmäisen

nykyaikaisen sarjavalmisteisen tuulivoimalan.


EnergiewendeSaksan energiakäänne | 09

Liikenne

Sähköautot tulevat

Autot ovat Saksan tärkein vientituote; ala työllistää yli 750 000 ihmistä

ja on maan suurimpia työnantajia. Liikenneala on myös suurimpia

energian kuluttajia. Sen osuus Saksan energiankulutuksesta on noin

kolmannes. Siksi liittohallitus tehostaa toimiaan kulutuksen vähentämiseksi.

Ensimmäiset tulokset näkyvät jo: Tavara- ja henkilöliikenteessä ajettavien

kilometrien määrä on noin kaksinkertaistunut vuodesta 1990

vuoteen 2017, mutta kulutus on noussut samalla ajanjaksolla vain

yhdeksän prosenttia.

Energian säästön lisäämiseksi Saksa kehittää tehokasta ajoneuvotekniikkaa

ja panostaa tieliikenneajoneuvojen sähköistämiseen. Sähkömoottorien

käyttöön on tarkoitus siirtyä varsinkin henkilöautoissa,

kaupunkien sisäiseen jakeluun ja julkiseen henkilöliikenteeseen käytettävissä

hyötyajoneuvoissa sekä moottoripyörissä. Siksi liittohallitus

tukee markkinoita ja tekniikan kehitystä monilla ohjelmilla.

Polttokennoilla varustettuja ajoneuvoja pidetään tärkeänä täydennyksenä

akkukäyttöisille sähköajoneuvoille. Vuoteen 2019 mennessä

valtio on tukenut vety- ja polttokennohankkeita 1,65 miljardilla

eurolla. Joidenkin Saksan suurkaupunkien lähiliikenteessä on jo

käytössä vetykäyttöisiä hybridibusseja.

Ilmastoystävällisen käyttövoiman lisäksi merkitystään lisäävät myös

uudet liikkuvuustavat, kuten autojen, polku- ja moottoripyörien ja

sähköskootterien yhteiskäyttö. Kun useat henkilöt käyttävät kulkuneuvoa

yhteisesti, tieliikenne vähenee ja päästöt pienenevät. Liikennepalveluja

tehostavat digitaaliset ratkaisut ja siirtyminen polkupyörän

käyttöön tuovat lisähyötyä. Nykyisin Sakan 150 palveluntarjoajan

rekistereissä on yli 2,1 miljoonaa carsharing-palvelujen käyttäjää.

Energiakäänteen onnistuminen myös liikennealalla edellyttää muutoksia

monilla jokapäiväisen elämän aloilla, politiikassa ja talouselämässä.

Tämä muutosprosessi kohti kestäväpohjaista liikennettä ilman

kansalaisten liikkuvuuden rajoituksia vaatiikin aikaa.

Saksan tavoitteet ja edistyminen liikennealalla

Energiatehokkuuden parantaminen

Paljonko energiaa tarvitaan sadan kilometrin ajamiseen?

1990

66,1 megajoulea

100 km

2013

35,6 megajoulea

100 km

Sähkökäyttöisen liikenteen kehittäminen

82,8

miljoonaa asukasta

63,7

miljoonaa rekisteröityä

ajoneuvoa

44 419

sähköajoneuvoa

Sähköajoneuvot

2018

+

236 710

hybridiajoneuvoa

Saksa

2018

Sähkökäyttöisen liikenteen kehittäminen

vuoteen 2022 mennessä

1 miljoona

ajoneuvoa

1986

Ukrainan Tšernobylissä tapahtuu vakava reaktorionnettomuus. Saksan

ympäristö, luonnonsuojelu- ja reaktoriturvallisuusministeriö perustetaan.

1986

Ensimmäinen tieliikenteeseen rekisteröity

aurinkokäyttöinen ajoneuvo ajaa Saksan halki.


10 | EnergiewendeSaksan energiakäänne

Uusiutuva energia

Sähköä tuulesta ja auringosta

Uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen on energiatehokkuuden ohella energiakäänteen

keskeinen tukipylväs. Tuuli, aurinko, vesivoima, biomassa ja geoterminen energia ovat kotimaisia

ja ilmastoystävällisiä energianlähteitä. Niiden ansiosta Saksa on riippumattomampi

fossiilisista polttoaineista ja antaa merkittävän panoksensa ilmastonsuojeluun.

Sähköntuotannossa ollaan pisimmällä uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämisessä:

Vuodesta 2014 lähtien uusiutuvat energiamuodot ovat olleet Saksan sähköntuotannon tärkein

lähde. Ne tuottavat yli kolmanneksen Saksan energiankulutuksesta. Kymmenen vuotta

aiemmin osuus oli vasta yhdeksän prosenttia. Menestyksen perustana on määrätietoinen

tukipolitiikka. Se alkoi vuonna 1991 sähkönsyöttölailla, jolla säädettiin ensimmäisen kerran

kiinteä korvaus ja ostovelvoite markkinoiden avaamiseksi uusille teknologioille. Vuonna

2000 seurasi uusiutuvien energialähteiden laki (Erneuerbare-Energien-Gesetz, EEG), jossa on

kolme peruselementtiä: taatut syöttötariffit eri tekniikoille, etuoikeutettu syöttö verkkoon ja

syntyvien lisäkustannusten jakaminen kaikille sähkön kuluttajille lisämaksun avulla.

© aleo solar AG/Flo Hagena

Uusiutuvat energianlähteet ovat

sähkön tuotannon tärkein elementti

Uusiutuvien energianlähteiden osuus sähkön bruttokulutuksesta

Tuuli tuo eniten uusiutuvaa sähköä

Osuus uusiutuvan energian kokonaistuotannosta vuonna 2017

3,4%

1990

6,2%

2000

17,0%

tuulivoima

16,3 %

2010

33,3%

2017

aurinkovoima

6,1 %

vesivoima

3,1 %

biomassa

6,9 %

1987

Saksan ensimmäinen tuulipuisto syntyy. Westküste-

nimisessä tuulipuistossa 30 voimalaa tuottaa sähköä.

1990

Liittohallitus käynnistää tuhannen katon

ohjelman aurinkovoimaloiden tukemiseksi.

1990

Itä- ja Länsi-Saksa

yhdistyvät jälleen.


© dpa

EnergiewendeSaksan energiakäänne | 11

Uusiutuvat energiamuodot vahvistavat energiantuotantoa ja ilmastonsuojelua

Vuoden 2017 tunnusluvut

1,7 miljoonaa

EEG-lain perusteella

tuettua sähköntuotantolaitosta

217 terawattituntia

sähköntuotanto

Tämä vastaa lähes koko Indonesian sähköntuotantoa.

179 miljoonaa tonnia

hiilidioksidiekvivalenttia vältetty

Tämä on enemmän kuin Chilen

kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2015.

EEG-lain voimaantulosta lähtien vuotuiset investoinnit erityisesti

uusiin tuulipuistoihin ja aurinkovoimaloihin mutta myös puulla

toimiviin voimaloihin ja biokaasulaitoksiin ovat kasvaneet jatkuvasti.

Suuren kysynnän ansiosta syntyi uusi talouden ala, jolla on

yli 338 000 työpaikkaa pelkästään Saksassa. Se vauhditti uusiutuvan

energian laitosten massatuotantoa, joka puolestaan laski laitosten

hintoja huomattavasti. Esimerkiksi aurinkomoduuli maksoi vuonna

2014 vain neljänneksen siitä, mitä hinta oli ollut viisi vuotta aiemmin.

Kun kilowattitunnista aurinkosähköä maksettiin Saksassa noin 50

senttiä vuonna 2000, nykyisin korvaus on keskimäärin 4 - 5 senttiä.

Keski-Euroopan suhteellisen vaatimattomasta auringonsäteilystä

huolimatta aurinkoenergia on kehittynyt maassamme merkittäväksi

sähkön lähteeksi. Aurinkosähkölaitokset tuottavat nykyisin noin

viidenneksen uusiutuvalla energialla tuotetusta sähköstä.

Tuulivoima on tällä hetkellä tärkein uusiutuvalla energialla tuotettavan

sähkön lähde. Maa-alueilla sijaitsevien tuulivoimaloiden sähkö

maksaa keskimäärin enää 1,9 - 2,5 senttiä kilowattitunnilta.

Saksan haasteena on järjestää tuuli- ja aurinkoenergian lisärakentaminen

siten, että niiden hinta pysyy kohtuullisena ja ne tukevat

huoltovarmuutta. Siksi liittohallitus tarkisti uusiutuvien sähköenergiamuotojen

tukijärjestelmää. Lisärakentamisessa keskitytään kustannuksiltaan

edulliseen tuuli- ja aurinkovoimaan. Eri tekniikoiden

lisärakentamiselle on asetettu vuotuiset raja-arvot, joiden ansiosta

kehittämistä on helpompi suunnitella ja ohjata. Vähitellen siirrytään

järjestelmään, jossa uusiutuvan energian laitosten omistajien on myytävä

sähkönsä markkinoilla, kuten kaikkien muidenkin voimalaitosten.

Näin he ottavat enemmän vastuuta energiahuoltojärjestelmästä.

Vuodesta 2017 lähtien kaikkien yli 750 kW laitosten tuen suuruus on

määritetty teknologiakohtaisilla tarjouskilpailuilla. Tämä koskee

noin 80:tä prosenttia vuodessa syntyvästä uudesta voimalakannasta.

Eri alueilla rakentaminen myös etenee eri tavoin. Siellä, missä

sähköverkossa on niukkuutta, tarjouskilpailun piirissä olevat määrät

ovat pienempiä. Näillä toimilla voidaan jatkaa uusiutuvan energian

menestystarinaa sähköalalla. Näin syntyvillä kustannusten vähennyksillä

tukijärjestelmän muutos parantaa myös energiakäänteen

tuomien taloudellisten etujen hyödyntämistä.

1990

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC)

julkaisee ensimmäisen ilmastoraporttinsa.

1991

Sähkönsyöttölaki velvoittaa kaikki Saksan sähköyhtiöt ostamaan uusiutuvalla

energialla tuotettua sähköä ja syöttämään sen julkiseen verkkoon.


12 | EnergiewendeSaksan energiakäänne

Kustannukset

”Eikö energiakäänne tule

saksalaisille liian kalliiksi?”

Ei, energiakäänteen tarkoituksena on myös huolehtia siitä, että energia pysyy kohtuuhintaisena

tulevaisuudessakin. Samalla energiakäänne luo työpaikkoja ja vauhdittaa elinkeinotoimintaa.

Sen kaksi peruspylvästä, uusiutuvan energian kehittäminen ja energiatehokkuus,

vähentävät riippuvuutta tuontienergiasta, parantavat huoltovarmuutta ja mahdollistavat

tuottavat investoinnit Saksassa. Energiakäänne maksaa itse itsensä.

Paljonko perhe käyttää energiaan kuukaudessa

Kuukausimenot vuonna 2003 ja vuonna 2016 vertailussa

Lämmitys ja

lämmin vesi

66

75

Lämmitys ja

lämmin vesi

Ruuanlaitto

Valaistus ja sähkö

10

22

176


224


24

40

Ruuanlaitto

Valaistus ja sähkö

Polttoaineet

78

85

Polttoaineet

2003

2016

Vertailu: osuus kotitalouden menoista: 9%

Raakaöljyn hinta on noussut kuluneen vuosikymmenen aikana voimakkaasti. Seuraus: kun

saksalaisten täytyi viime vuosisadan lopulla käyttää energiaan alle kuusi prosenttia kaikista

yksityisistä kulutusmenoistaan, vuonna 2016 osuus oli jo noin 7,5 prosenttia.

© dpa/Philipp Dimitri © dpa/McPHOTO‘s

1992

YK:n Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi

hyväksyy kestävän kehityksen periaatteen.


© dpa/Jens Büttner

EnergiewendeSaksan energiakäänne | 13

Näin paljon kaikki Saksan kotitaloudet maksavat sähköstä

Vuoden 2016 menot miljardia euroa

106,4

miljardia

euroa

35,7

11,4

19,0

40,3

Lämmitys ja lämmin vesi

Ruuanlaitto

Valaistus ja sähkö

Polttoaineet

Tämä vastaa 3% Saksan bruttokansantulosta.

Suurin osa kotitalouksien energialaskusta kertyy lämmityksestä,

lämpimästä vedestä, ruuanlaitosta ja fossiilisista tuontipolttoaineista.

Vuoden 2014 lopulla öljyn hinta laski ja toi saksalaisillekin tervetulleita

hinnanalennuksia mutta lähti taas nousuun vuonna 2018. Näin

ollen kustannukset pysyvät vaikeasti ennakoitavissa, sillä fossiilisten

polttoaineiden hinta ja saatavuus riippuvat aina öljyn toimittajien

taloudellisista eduista.

On totta, että energiakäänne vaatii myös aloituskustannuksia. On

investoitava miljardeja uuden infrastruktuurin kehittämiseen ja tehokkuustoimien

toteuttamiseen. Uusiutuvan energian kehittäminen

onkin johtanut siihen, että kotitalouksien keskimääräiset sähkönhinnat

ovat viime vuosina nousseet. Vuonna 2007 kilowattitunnin hinta

oli keskimäärin noin 21 senttiä, nyt se on noin 29 senttiä. Kansalaiset

osallistuvat uusiutuvan energian kehittämisen rahoitukseen

maksamalla EEG-lain mukaisen lisämaksun jokaisen käyttämänsä

kilowattitunnin hinnassa. Vuonna 2019 maksu on vajaat 6,4 senttiä.

Kansalaisten lopulta maksama hinta riippuu kuitenkin erilaisten

hintatekijöiden yhteisvaikutuksesta. Sähkön pörssihinta onkin

laskenut voimakkaasti. Tämä johtuu siitä, että sähköpörssien kautta

myytävän uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön määrä on noussut.

Yhteen laskettuina molemmat hintatekijät, siis EEG-lisämaksu ja

sähkön pörssihinta, ovat jo neljän vuoden ajan olleet laskussa. Siksi

kotitalouksien sähkökustannukset ovat pysyneet samana ajanjaksona

vakaina. Siirtyminen huutokauppajärjestelmään alentaa uusiutuvien

energiamuotojen tukimenoja ja keventää kotitalouksien menoja.

Ihmisille on myös tärkeää, ettei Saksan talous kuormitu liikaa.

Korkeat energian hinnat siirtyvät kuluttajahintoihin ja vaikuttavat

yritysten kilpailukykyyn. Siksi Saksa on joissakin tapauksissa vapauttanut

erityisen energiavaltaisia yrityksiä EEG-lisämaksusta. Tämän

helpotuksen edellytyksenä on, että yritykset lisäävät investointejaan

energiatehokkuuteen.

1994

Euroopan ensimmäinen sarjavalmisteinen

sähköauto tuodaan markkinoille.

1995

Berliinissä pidetään maailman ensimmäinen ilmastokonferenssi.

Neuvottelut kasvihuonekaasujen maailmanlaajuisesta vähentämisestä alkavat.


14 | EnergiewendeSaksan energiakäänne

Ilmastonsuojelu

Kasvihuonekaasujen

vähentäminen

Energiakäänne on ilmastonsuojelun keskeinen osa. Yhteisenä tavoitteena on rajoittaa ilmastonmuutoksen

ihmisille, luonnolle ja taloudelle aiheutuvat seuraukset kestävälle tasolle.

Maailman ilmastopaneelin (IPCC) laskelmien mukaan maapallo saa lämmetä enintään 2 celsiusastetta

esiteolliseen aikaan nähden. Siksi ilmakehään saa päästä enää vain rajallinen määrä

kasvihuonekaasuja. Koska 65 prosenttia tuosta määrästä on jo ilmakehässä, tarvitaan merkittäviä

maailmanlaajuisia ja kansallisia ponnisteluja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

Hiilidioksidi edistää voimakkaimmin ilmastonmuutosta. Sitä syntyy ennen kaikkea fossiilisten

polttoaineiden poltossa. Yli kolmannes kaikista kasvihuonekaasupäästöistä syntyy voimalaitoksissa,

niin Saksassa kuin maailmanlaajuisestikin. Siksi ilmastonsuojelun tärkein elementti

on siirtyminen ilmastoneutraaleihin luonnonvaroihin, kuten uusiutuviin energianlähteisiin.

Ilmastotavoitteet ja edistyminen

Suunnitellut ja saavutetut kasvihuonepäästöjen vähennykset (vertailuvuosi 1990)

Missä kasvihuonekaasut syntyvät

Kaikki luvut miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia 2017

Tavoite

2030

-40% -23%

Saavutettu

2016

Eurooppa

(EU-28)

Tavoite

2030

väh.

-55% -28%

Saksa

Saavutettu

2017

905 miljoonaa tonnia

...

328

91

171

39

193

72

10

energiatalous

kotitaloudet

liikenne

elinkeinoelämänä, kauppa, palvelut

teollisuus

maatalous

muut

© dpa/Luftbild Bertram © dpa/MiS

1996

Eurooppa päättää avata sähkö- ja kaasumarkkinansa, jotka ovat tätä ennen jakautuneet maiden ja hallinta-alueiden rajojen

mukaan. EU-komissio julkaisee ensimmäisen yhteisen eurooppalaisen strategian uusiutuvan energian kehittämiseksi.


© iStock/ querbeet

EnergiewendeSaksan energiakäänne | 15

Näin Saksassa on vähennetty kasvihuonekaasupäästöjä

Kaikki luvut miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia

1 250

1990

1 121

1995

1 046

2000

994

2005

910

2010

905

2017

Saksa sitoutui jo vuonna 1997 Kioton ilmastopöytäkirjan myötä

vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vuoteen 2012 mennessä

21 prosenttia vuoteen 1990 nähden. Sen jälkeen tavoitteessa on edistytty

selvästi. Vuonna 2017 vähennystä oli saavutettu jo 28 prosenttia.

Saksan yritykset synnyttävät miljardin euron arvoisessa tuotannossa

nykyisin puolet vähemmän kasvihuonekaasuja kuin vuonna 1990.

Vuoteen 2030 mennessä Saksa aikoo lisätä merkittävästi ponnistelujaan

ja vähentää kansallisia kasvihuonekaasupäästöjä vähintään

55 prosenttia. Vuoteen 2050 mennessä päästöjä on tarkoitus vähentää

jopa 80–95 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Nämä kansalliset vähennystavoitteet

ovat sidoksissa eurooppalaiseen ja kansainväliseen

ilmastonsuojelupolitiikkaan: EU:n valtion- ja hallitustenpäämiehet

ovat päättäneet pienentää maiden kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia

vuoteen 2020 mennessä ja vähintään 40 prosenttia vuoteen

2030 mennessä. 195 valtiota hyväksyi Pariisin sopimuksen joulukuussa

2015. Kullakin maalla on omat ilmastonsuojelutavoitteet, ja yhdessä

ne aikovat rajoittaa maapallon lämpenemisen tämän vuosisadan

aikana selvästi alle 2 asteeseen.

Keskeinen eurooppalainen ilmastonsuojeluelementti on päästökauppa,

jolla määrätään kiinteä yläraja kaikkien osallistujien yhteispäästöille.

Se on pakollista kaikille suurille kasvihuonekaasupäästöjen

aiheuttajille, ja sen piirissä on suurin osa energiatalouden ja teollisuuden

hiilidioksidipäästöistä. Jokaista kasvihuonekaasutonnia kohti

yrityksillä on oltava vastaava määrä sertifikaatteja. Jos niiden määrä

ei riitä, yritykset voivat ostaa lisää päästösertifikaatteja tai investoida

ilmastoystävällisempiin tekniikkoihin. Näin hiilidioksidipäästöjä

vältetään siellä, missä se tulee edullisimmaksi. Tavoitteena on, että

vuoteen 2030 mennessä kaikilla päästökaupan piiriin kuuluvilla

aloilla syntyy 43 prosenttia vähemmän kasvihuonepäästöjä kuin

vertailuvuonna 2005.

Jotta Saksa voisi saavuttaa kansalliset vähentämistavoitteensa, liittohallitus

on hyväksynyt ”ilmastonsuojelun toimintasuunnitelman

2020” ja ”ilmastonsuojelusuunnitelman 2050”. Toimintasuunnitelma

sisältää erilaisia toimia energiatehokkuuden parantamiseksi sekä

ilmastoystävällisemmän liikenteen, teollisuuden ja maatalouden

aikaansaamiseksi. Ilmastonsuojelusuunnitelmassa on muotoiltu pitkän

aikavälin hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteet eri aloille.

1997

Kasvihuonekaasujen maailmanlaajuiseen vähentämiseen tähtäävä Kioton

pöytäkirja hyväksytään. 191 valtiota on sittemmin ratifioinut pöytäkirjan.


16 | EnergiewendeSaksan energiakäänne

Ydinvoima

Ydinenergiasta

luopuminen

Ydinvoiman käyttö sähkön tuottamiseen aiheutti Saksassa vuosikymmenten ajan voimakkaita

ristiriitoja. Monien saksalaisten mielestä teknologian riskejä on vaikea arvioida, ja he pelkäävät

reaktorionnettomuuden seurauksia ihmisille, luonnolle ja ympäristölle. Pelot vahvisti Ukrainan

Tšernobylissä tapahtunut onnettomuus (1986), joka aiheutti laskeumaa myös osiin Saksaa.

Vuonna 2000 liittohallitus päätti luopua kokonaan ydinvoiman käytöstä sähköntuotannossa

ja siirtyä sähköhuollossa uusiutuviin lähteisiin. Yhdessä voimalaitosyhtiöiden kanssa laaditun

sopimuksen mukaan nykyisten laitosten käyttöikää rajoitettiin ja uusien laitosten rakentaminen

kiellettiin.

© dpa/Uli Deck

Järjestelyä muutettiin vuonna 2010. Vielä käytössä olleiden ydinvoimaloiden käyttöaikaa oli

tarkoitus pidentää, jotta ne toimisivat siirtymäkauden järjestelynä, kunnes uusiutuvat energiamuodot

voivat korvata ne kokonaan. Maaliskuussa 2011 Japanin Fukushimassa tapahtuneen

reaktorionnettomuuden jälkeen liittohallitus kumosi tämän päätöksen.

Ydinvoimaloiden suuret riskit aiheuttavat korkeita vakuutusmaksuja ja turvallisuustoimien

kustannuksia. Siksi ydinvoimasta luopuminen on myös taloudellisesti järkevää.

Milloin ydinvoimalat suljetaan?

Saksan ydinvoimaloiden suunniteltu tehon vähentäminen vuoden 2022 loppuun mennessä

Ydinvoimaloiden

kokonaisteho

Fukushima

43 %

marraskuu 2003

toukokuu 2005

elokuu 2011

57 %

toukokuu 2015

joulukuu 2017

joulukuu 2019

joulukuu 2021

joulukuu 2022

2000 2005 2010 2015 2020

1998

Saksa hyväksyy lain, jolla sen sähkö-

ja kaasumarkkinat avataan kilpailulle.

2000

EU-komissio julkaisee ensimmäisen uusiutuvaa energiaa, energiatehokkuutta

ja ilmastonsuojelua koskevan eurooppalaisen strategian.


EnergiewendeSaksan energiakäänne | 17

© dpa/Jens Wolf

Saksan ydinvoimaloiden sijainti

Suljetut ja käynnissä olevat voimalat

Suurin vuosituotanto lukuina

Vuotuisen sähköntuotannon huippuarvo terawattitunteina

Unterweser

2011

Lingen

1977

Philippsburg 1

2011

Emsland

2022

Mühlheim-Kärlich

2001

Biblis A + B

2011

Stade

2003

Philippsburg 2

2019

Neckarwestheim 1

2011

Brunsbüttel

2011

Obrigheim

2005

Brokdorf

2021

Krümmel

2011

Grohnde

2021

Würgassen

1994

Grafenrheinfeld

2015

Neckarwestheim 2

2022

Isar 1

2011

Gundremmingen B

2017

Gundremmingen C

2021

Isar 2

2022

Rheinsberg

1990

Greifswald

1990

suunniteltu sulkemisvuosi

sulkemisvuosi

jo suljetut

ydinvoimalat

käytössä olevat

ydinvoimalat

171 TWh

kaikki Saksan ydinvoimalat

2001

217 TWh

kaikki uusiutuvat energiamuodot

2017

Saksan parlamentti päätti suurella ääntenenemmistöllä lopettaa

ydinenergian käytön sähköntuotannossa mahdollisimman nopeasti.

Useat voimalat joutuivat lopettamaan sähköntuotantonsa jo lain

tullessa voimaan, ja loput ajavat tehonsa vähitellen alas vuoden 2022

loppuun mennessä. Tällä hetkellä Saksassa toimii vielä seitsemän

ydinvoimalaa. Ne vastaavat vajaasta 13 prosentista Saksan sähköntuotannosta.

Radioaktiivisten jätteiden käsittelyn tarve osoittaa sekin, millaisia

haasteita ydinenergian käyttöön liittyy. Väestön ja ympäristön suojaamiseksi

niitä on säilytettävä erittäin pitkään biosfääristä erotettuina.

Asiantuntijoiden mukaan tämä onnistuu parhaiten syvissä

geologisissa muodostelmissa.

Saksan on tarkoitus hoitaa ydinjätteensä maan rajojen sisällä. Sopivan

loppusijoituspaikan löytäminen on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi.

Mahdollisten tai jo selvitettyjen sijoituspaikkojen lähialueiden

asukkaat ovat tähän mennessä reagoineet varsin torjuvasti.

Siksi Saksassa kuljetaan uusia teitä ja otetaan kaikki yhteiskunnan

osat mukaan avoimeen ja perustaltaan tieteelliseen etsintämenettelyyn.

Vuoteen 2031 on löydettävä loppusijoituspaikka erityisesti

korkea-aktiivisen jätteen säilyttämiseksi. Sen on tarjottava paras

mahdollinen turvallisuus miljoonan vuoden ajanjaksolle. Tästä syystä

loppusijoitus on ydinergian kustannuksia nostava lisätekijä.

Matala- ja keskiaktiivisille jätteille Saksassa on jo hyväksytty loppusijoituspaikka.

Konradin sijoituspaikka on tarkoitus ottaa käyttöön

vuonna 2022.

2000

Uusiutuvien energialähteiden laki (EEG) tulee voimaan. Se vauhdittaa

ratkaisevasti uusiutuvan energian kehittämistä Saksassa.

2000

Liittohallitus päättää ydinenergiasta luopumisesta;

laitoksen enimmäiskäyttöaika: 32 käyttövuotta.


18 | EnergiewendeSaksan energiakäänne

© dpa/Jens Büttner

2002

Ensimmäinen energiansäästöasetus tulee voimaan:

se koskee uusien ja nykyisten rakennusten kokonaisenergiatehokkuutta.


EnergiewendeSaksan energiakäänne | 19

Talous ja lisäarvo

”Eikö energiakäänne

vie monilta työpaikan?”

Suuria investointeja kaikkien uusiutuvien

energiamuotojen uusiin voimaloihin

Vuotuiset investoinnit tuotantolaitoksiin Saksassa, mrd. €

Uusiutuvan energian ala tarjoaa

näin paljon työpaikkoja

Työpaikat Saksassa, 2016

338 600

työpaikkaa

160 200

105 600

45 200

tuulivoima

biomassa

aurinkoenergia

4,6

2000

27,3

2010

15,1

2016

20 300

geoterminen energia

7 300

vesivoima

Ei, päinvastoin. Energiakäänne on myös taloudellisesti tuottoisa. Se

vähentää ympäristön kuormitusta ja kasvihuonekaasujen päästöjä,

edistää innovaatioita, kasvattaa Saksassa luotavaa lisäarvoa ja

vähentää energian tuontikustannuksia. Kun rakennetaan uusiutuvaa

energiantuotantoa tai saneerataan rakennuksia, suuri osa liikevaihdosta

jää alueelle: paikalliset yritykset hoitavat työvoimavaltaisimmat

tehtävät, kuten asennuksen ja huollon.

Uusiutuvan energiantuotannon kehittäminen ja investoinnit energiatehokkuuteen

synnyttävät uusia työnkuvia ja työpaikkoja tulevaisuuden

aloilla. Teollisuuden ja elinkeinoelämän energiatehokkuuden

parantamistoimet sekä rakennusten saneeraus ovat synnyttäneet

yli 560 000 uutta työpaikkaa. Investoinnit uusiutuvaan energiaan

ovat myös yli kaksinkertaistaneet alan työntekijöiden lukumäärän

kymmenessä vuodessa.

Nämä työpaikat korvaavat osittain työpaikkojen vähenemistä voimakkaasti

fossiilisista raaka-aineista riippuvaisilla aloilla – erityisesti

öljyn, kaasun ja hiilen tuotannossa sekä sähköntuotannossa. Lisäksi

tulevat yleiset rakennemuutokset. Esimerkiksi Euroopan energiamarkkinoiden

avaaminen lisää kilpailua, mikä puolestaan pakottaa

yritykset tehostamaan toimintaansa. Kaikki nämä tekijät yhdessä

johtavat myös työpaikkojen sopeuttamiseen. Perinteisen energiatalouden

työntekijöiden määrä onkin laskenut viime vuosina.

2003

Euroopassa päätetään pakollisesta kasvihuonekaasujen

päästöoikeuksien kaupasta.

2004

Saksassa työskentelee jo 160 000 ihmistä

uusiutuvan energian alalla.


20 | EnergiewendeSaksan energiakäänne

Energiakäänne kansainvälisestä näkökulmasta

”Ehkä energiakäänne

voi toimia Saksassa –

mutta entä taloudeltaan

heikommissa maissa?”

© dpa/epa Business Wire

Energiakäänne ei ole ylellisyyttä, vaan se tukee kestävää ja taloudellisesti menestyksekästä

kehitystä. Energiakäänne on innovaatioiden vauhdittaja, ja se edistää tulevaisuuden

alojen kasvua, hyvinvointia ja työllisyyttä. Ei ole siis yllätys, että nykyään oikeastaan

maailman kaikki maat haluavat saattaa energiajärjestelmänsä kestävämmälle pohjalle.

Tuuli- ja aurinkovoiman sekä muiden innovatiivisten uusiutuvien energiamuotojen hinnat

ovat laskeneet viime vuosina voimakkaasti koko maailmassa. Tätä ovat edistäneet merkittävästi

varhaiset investoinnit tutkimukseen ja kehittämiseen sekä uusiutuvan energian tukeminen

markkinoiden avaamisessa eri teollisuusmaissa, ennen kaikkea Saksassa.

Lähes kaikki maat aikovat kehittää uusiutuvaa energiaa

Maat, joissa on käytössä poliittisia välineitä uusiutuvan energian kehittämiseksi

Enemmän kuin tukimekanismi

Syöttökorvaus/palkkio

Uusiutuvien energiamuotojen

vähimmäisosuudet

Kilpailuttaminen

Nettomittaus (net metering) –

kulutus ja pienten, usein yksityisten

aurinkovoimaloiden syöttö netotetaan

keskenään

Taloudelliset houkuttimet

Ei tukipolitiikkaa tai ei tietoja

Uusiutuvan energian käyttökustannukset ovat pieniä, ja investointikustannuksetkin ovat

laskeneet. Tämän ansiosta uusiutuvat energiamuodot ovat joillakin maailman alueilla jo nyt

kilpailukykyisiä ilman tukia. Esimerkiksi Pohjois- ja Etelä-Amerikan tuulipuistot ja suuret aurinkovoimalat

tuottavat edullisempaa sähköä kuin uudet fossiiliset voimalat. Kiina, Brasilia,

Etelä-Afrikka ja Intia kuuluvat uusiutuvan energian kehittämisen johtaviin maihin. Uusiutuvan

energian leviämistä vaikeuttaa kuitenkin osin se, että maat tukevat fossiilisia polttoainei-

2005

Euroopan päästökauppa

alkaa. Kaikki EU-maat

osallistuvat siihen.

2007

EU hyväksyy energia- ja ilmastopaketin vuodelle 2020;

se sisältää sitovat tavoitteet uusiutuvan energian

kehittämiselle, ilmastonsuojelulle ja energiatehokkuudelle.

2007

Louis Palmer aloittaa maailmanympärimatkan

”aurinkotaksillaan”. Auto kulkee pelkällä

aurinkoenergialla. Matka kestää 18 kuukautta.


EnergiewendeSaksan energiakäänne | 21

© dpa

ta pitääkseen kuluttajahinnat alhaalla. Näiden tukien määrä on noin

325 miljardia dollaria vuodessa eli yli kaksinkertaisesti uusiutuvan

energian tukien verran. Jos rahat käytettäisiin sen sijaan energiatehokkuuden

parantamiseen, siihen olisi käytettävissä kolminkertainen

summa.

Kotimaisina luonnonvaroina uusiutuvat energianlähteet vähentävät

riippuvuutta tuontienergiasta ja fossiilisten energianlähteiden

heilahtelevista markkinahinnoista. Ne voivat edistää merkittävästi

kehittyvien maiden kasvavan energiantarpeen kattamista lisäämättä

kasvihuonepäästöjä ja aiheuttamatta paikallisia ympäristövahinkoja.

Uusiutuva energia on edullisempi vaihtoehto myös alueilla, joilla

infrastruktuuri on kehittymätöntä ja sähkö joudutaan tuottamaan

kalliisti dieselgeneraattoreilla. Aurinkovoimalat ja tuulipuistot

voidaan asentaa melko nopeasti. Niihin tarvitaan paljon lyhempi

suunnitteluvaihe ja rakennusaika kuin hiili- ja ydinvoimaloihin. Siten

ne tarjoavat monille ihmisille ensimmäisen mahdollisuuden sähkön

saamiseen. Tämänkin vuoksi monissa maissa on luotu uusiutuvan

energian tukiohjelmia.

Saksa edistää maailmanlaajuisesti kestävää, innovatiivista ja kohtuulliset

hinnat takaavaa energiapolitiikkaa ja välittää energiakäänteestä

saamiaan kokemuksia eteenpäin. Näin syntyy tiivistä yhteistyötä eurooppalaisten

naapurien ja kansainvälisten kumppanien kanssa. Saksa

osallistuu aktiivisesti monenkeskisiin elimiin ja organisaatioihin

ja pitää yllä monia kahdenvälisiä energiakumppanuuksia esimerkiksi

Intian, Kiinan, Etelä-Afrikan, Nigerian ja Algerian kanssa.

Missäpäin maailmaa on eniten voimalaitoksia?

Sähköntuotantolaitosten kapasiteetti vuoteen 2017

1 | USA

1 | Iso-Britannia

biomassa

2 | Kiina

3 | Intia

tuulivoimalat

merellä

2 | Saksa

3 | Tanska

1 | USA

1 | Kiina

geoterminen

energia

2 | Filippiinit

3 | Indonesia

tuulivoimalat

maalla

2 | USA

3 | Saksa

1 | Kiina

1 | Kiina

vesivoima

2 | Brasilia

3 | USA

aurinkovoima

2 | Japani

3 | Saksa

2008

Saksa ottaa käyttöön rakennusten energiatodistuksen. Se sisältää tiedot

rakennusten energiankulutuksesta ja energiataloudellisesta laadusta.

Uusiutuvalla energialla tuotettavaa lämpöä koskevalla lailla säädetään,

että tietyn osan lämmöntuotannosta on tultava uusiutuvista lähteistä.

2009

75 valtiota perustaa kansainvälisen

uusiutuvan energian järjestön (IRENA).


22 | EnergiewendeSaksan energiakäänne

Sähköverkko

Älykäs verkko

© dpa/Stefan Sauer

Energiakäänne tarvitsee nykyaikaisen ja tehokkaan infrastruktuurin. Siksi sähköjohtoja

on kehitettävä ja koko järjestelmä saatava joustavammaksi. Kun Saksan ydinvoimalat

suljetaan, erityisesti Pohjois- ja Itä-Saksan uusiutuvan energian laitokset huolehtivat maan

sähköntuotannosta. Tätä energiaa tarvitaan maan eteläosassa. Siellä olevia ydinvoimaloita

on korvattava, siellä on myös paljon asukkaita ja suuria teollisuusyrityksiä. Siksi tuulisähköä

halutaan siirtää Pohjois- ja Itä-Saksasta suoraan etelään erityisen tehokasta tekniikkaa

käyttäviä sähkön valtateitä pitkin.

Saksan sähköverkon pituus

on 1,8 miljoonaa kilometriä

Täällä sähköverkkoa rakennetaan

Saksan suurjänniteverkon suunnitellut ja uudet linjat

Lupamenettely vielä aloittamatta

HAMPURI

Lupamenettely aloitettu

BREMEN

Toimilupa saatu / rakenteilla

Toteutettu

HANNOVER

BERLIINI

Verkkoliitäntäpiste

Merituulipuistojen klusteri

Merituulipuistojen verkkoliityntäjohto

DORTMUND

LEIPZIG

DÜSSELDORF

DRESDEN

KÖLN

FRANKFURT

a. M.

Se ulottuisi

45

kertaa maapallon ympäri

Päiväntasaajan kohdalta

STUTTGART

NÜRNBERG

MÜNCHEN

Toinen Saksan sähköverkkojen rakentamista vauhdittava tekijä ovat energian eurooppalaiset

sisämarkkinat. Mailla ja niiden välillä on oltava vahva infrastruktuuri, jotta sähkö voi virrata

esteettä kaikkialla Euroopassa ja pitää kuluttajahinnat edullisina. Eurooppalaiset siirtoverkkoyhtiöt

esittävät kahden vuoden välein yhteisen verkon kehittämissuunnitelman. Se sisältää

kaikki Saksan hankkeet.

2009

Energiajohtojen rakentamista koskeva laki vauhdittaa

uusien suurjännitejohtojen hyväksymismenettelyä.

2010

Liittohallitus hyväksyy energiasuunnitelman, johon kuuluu Saksan

energiahuollon pitkäaikainen strategia vuoteen 2050 saakka.


EnergiewendeSaksan energiakäänne | 23

© dpa/euroluftbild.de/Hans Blossey

”Energiakäänne on Saksan

oma kuulentohanke.”

Frank-Walter Steinmeier, liittopresidentti

Asiasta vastaavat verkkoyhtiöt selvittävät omalla menetelmällään,

millaisia sähkölinjoja Saksa tarvitsee 10–20 vuoden aikajänteellä.

Saksan sähköverkoista vastaava virasto tarkastaa niiden ehdotukset

monivaiheisessa prosessissa, jossa kansalaiset ovat tiiviisti mukana.

Virasto tarkastelee vuoropuhelun avulla, millainen ratkaisu palvelee

parhaiten ihmisten, ympäristön ja talouden tarpeita.

Myös jakeluverkko on saatettava energiakäänteen edellyttämään

kuntoon. Alun perin se oli tarkoitettu vain sähkön jakeluun kuluttajille.

Se toimi yksisuuntaisen kadun tapaan. Nykyisin lähes kaikki

aurinkovoimalat ja monet tuuliturbiinit syöttävät tuottamaansa

sähköä jakeluverkkoon. Sähkö, jota ei tarvita paikallisesti, virtaa

vastakkaiseen suuntaan. Lisäksi uusiutuvilla energiamuodoilla toteutettava

sähköntuotanto vaihtelee sään mukaan. Auringon paistaessa

aurinkovoimalat tuottavat paljon sähköä, pilvisellä säällä teho laskee

nopeasti. Jakeluverkoista on tehtävä älyverkkoja, jotta ne pysyvät

vakaina myös tuotannon heilahdellessa. Älyverkossa kaikki toimijat

viestivät keskenään: tuotannossa, kuljetuksessa, syötössä ja jakelussa

aina loppukäyttäjälle saakka. Näin sähkön tuotanto ja kulutus voidaan

sovittaa paremmin yhteen ja sopeuttaa tuotantoa lyhyellä aikavälillä.

Näin älyverkko toimii

Toimijat, infrastruktuuri ja viestintäkanavat yksinkertaistettuna esityksenä

Siirtoverkko, jakeluverkko

Ohjaus ja viestintä

Smart meter

Sähköntuotanto

perinteiset ja uusiutuvat energiamuodot

Kuluttajat

kotitaloudet,

teollisuus, elinkeinoelämä

Kaupankäyntipaikka

energiatoimitukset,

-palvelut, -kauppa

Välitys

EU-naapurimaihin

Liikenne

autot,

julkinen lähiliikenne

Varastointilaitokset

akut, varastointilaitokset

2010

EU hyväksyy rakennusten energiatehokkuusdirektiivin. Vuodesta 2021

lähtien kaikkien uusien rakennusten on oltava lähes nollaenergiarakennuksia.

2010

Saksan energiavirasto julkaisee tutkimuksen sähköverkkojen

rakentamistarpeesta siinä tapauksessa, että noin 40 % Saksan

energiantarpeesta tuotettaisiin uusiutuvalla energialla.


24 | EnergiewendeSaksan energiakäänne

Huoltovarmuus

”Eihän sähköhuolto voi olla

enää varmaa, jos käytetään

noin paljon tuulija

aurinkovoimaa?”

© dpa/Moravic Jakub

Saksalaiset voivat luottaa siihen, että tulevaisuudessakin saadaan varmasti sähköä. Saksan

energiahuolto on maailman parhaita. Vuoden 8 760 tunnin aikana sähköt ovat keskimäärin

poissa vain 12,8 minuutin ajan. Tämä lukema on jopa parantunut viime vuosina tuuli- ja

aurinkovoiman osuuden kasvusta huolimatta.

Sähkökatkot ovat Saksassa erittäin harvinaisia

Sähkönsaannin keskimääräinen keskeytymisaika minuutteina, 2013

10,0 Luxemburg

11,3 Tanska

12,8 Saksa (2016)

15,0 Sveitsi

15,3 Saksa (2013)

23,0 Alankomaat

68,1 Ranska

70,8 Ruotsi

254,9 Puola

360,0 Malta

Sähkökatkot johtuvat harvoin sähköntuotannon heilahteluista. Useimmiten syy on ulkoinen

tai ihmisen aiheuttama. Näin oli myös 4. marraskuuta 2006, kun osissa Saksaa oli viimeksi

laaja sähkökatko. Tuntikausia kestäneen katkon syy oli virran tarkoituksellinen katkaiseminen

yhdestä johdosta. Tämä johti muiden johtojen ylikuormittumiseen ja ketjureaktioon

Euroopan sähköverkossa. Tapahtuman jälkeen turvamekanismeja on edelleen parannettu

Saksassa ja eurooppalaisissa naapurimaissa.

Pullonkaulojen välttämiseksi Saksalla on nyt esimerkiksi jatkuvasti käytettävissään varavoimaloita.

Ne ovat erityisen tärkeitä talvikuukausina. Talviaikaan kulutus on erityisen suurta,

ja Saksan tuulivoimalat tuottavat tuolloin eniten sähköä. Jos sähköverkot kuormittuvat liikaa,

koska pohjoisesta etelään virtaa paljon sähköä, on käytettävä Etelä-Saksan varavoimaloita.

2011

Japanin Fukushimassa tapahtuu vakava ydinvoimalaonnettomuus.

Saksa päättää luopua ydinenergiasta sähköntuotannossa nopeutetulla

aikataululla vuoteen 2022 mennessä. Kahdeksan vanhaa laitosta suljetaan heti.

2011

EU-komissio julkaisee energiapoliittisen suunnitelman

”Energy Roadmap 2050”, joka sisältää Euroopan ilmastonsuojelun

ja energiahuollon pitkän aikavälin strategian.


EnergiewendeSaksan energiakäänne | 25

© dpa/euroluftbild.de/Hans Blossey

Uusiutuvat energiamuodot tuottavat tiettyinä tunteina jo nyt yli 60

prosenttia Saksan sähköhuollosta. Nämä luvut nousevat edelleen lähivuosina.

Erilaiset uusiutuvan energian muodot täydentävät toisiaan.

Mallikokeet ovat osoittaneet, että laitosten tuotanto voidaan yhdistää,

jolloin ne toimittavat yhdessä sähköä paljon luotettavammin. Kun ei

ole aurinkoa eikä tuulta, joustavat perinteiset voimalat käynnistyvät.

Tähän soveltuvat varsinkin kaasuvoimalat, mutta myös pumppuvoimalaitokset

ja biokaasuvoimalat voivat tuottaa nopeasti sähköä verkkoon.

Pitkällä ja keskipitkällä aikavälillä sähkönhuolto varmistetaan

tällaisina aikoina myös sähkön varastoinnin avulla.

Sähkönkuluttajilla itsellään on tärkeä rooli. Heitä voidaan kannustaa

painottamaan sähkönkulutustaan aikoihin, joina sitä on käytettävissä

paljon, esimerkiksi erittäin tuulisina aikoina. Suurkuluttajat, kuten

tehtaat ja jäähdyttämöt, voivat näin vähentää kokonaisjärjestelmän

kuormitusta huomattavasti.

Sähkömarkkinoiden uudelleenorganisointi on suuri tehtävä. Saksa on

aloittanut tässä asiassa oman uudistusprosessinsa ja toteuttanut sen

ensimmäiset askeleet. Tärkeä piirre on joustavuus. Kaikkien sähkömarkkinoiden

toimijoiden on reagoitava mahdollisimman hyvin

tuuli- ja aurinkovoiman tuotannon heilahteluihin. Samalla verkot

tarvitsevat eri tasausmahdollisuuksien välistä kilpailua, jotta kokonaiskustannukset

pysyvät alhaisina.

Ennen kaikkea Euroopan tähän saakka erillisten alueellisten sähkömarkkinoiden

yhteenkasvaminen ja rajat ylittävien verkkojen rakentaminen

lisää vakautta ja joustavuutta myös Saksassa.

Uusiutuvan energian tuotannon vaihtelu

Kaikkien energiamuotojen sähköntuotanto ja sähkönkulutus Saksassa vuoden 2017 aikana.

100 GW

80 GW

sähköntuotanto ja -kulutus

60 GW

40 GW

20 GW

0 GW

tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi

perinteiset voimalat

aurinko tuulivoimalat maalla tuulivoimalat merellä vesivoima biomassa

sähkönkulutus

2012

Kioton pöytäkirjaa jatkettiin Dohan

konferenssissa vuoteen 2020 saakka.

2013

Saksa hyväksyy ensimmäisen liittovaltion siirtoverkon

rakentamistarvetta käsittelevän lain, tarvesuunnittelulain.


26 | EnergiewendeSaksan energiakäänne

Varastointilaitokset

Energian varastointi

© dpa/Hannibal Hanschke

80 prosenttia sähköstä on määrä saada uusiutuvista lähteistä vuonna 2050, tästä suurin osa

tuuli- ja aurinkovoimaloista. Kun Saksassa sitten tulee aikoja, jolloin ei ole aurinkoa eikä

tuulta, tarvitaan sähköjärjestelmä, joka voi sopeutua tilanteeseen nopeasti ja joustavasti. Yksi

mahdollisuus ovat energian varastointilaitokset. Ne voivat varastoida sähköä silloin, kun tuulta

ja aurinkoa on runsaasti. Ne luovuttavat sen taas tarpeen mukaan, kun on tyyntä ja pimeää

tai taivas pilvessä.

Varasto omassa talossa: akut

Aurinkovoimalan ja akun yhdistelmä omaa

käyttöä ja verkkoon syöttöä varten.

Luonnon varastojen hyödyntämistä:

pumppuvarastointi

Pumppuvarastointijärjestelmän rakenne

yläallas

Aurinkovoimala

moottori/

generaattori

pumpputurbiini

1.

2.

Sähkövarasto

muuntaja

ala-allas

Oma käyttö:

suora aurinkosähkön

käyttö tai varastointi

Ylimääräisen sähkön

syöttö verkkoon

1.

Energian varastointi

(ylimääräinen) sähkö pyörittää turbiinia,

pumppu nostaa vettä yläaltaaseen

2.

Varastoidun energian luovuttaminen

Vesi virtaa alas ja pyörittää turbiinia, turbiini

tuottaa sähköä ja syöttää sen verkkoon

100 000 sähkövarastoa käytössä 9,2 GW tehoa käytössä, 4,5 GW rakenteilla

Varastointiratkaisuja on useita: Lyhytaikaiset varastot, kuten akut, kondensaattorit ja vauhtipyörät,

voivat varastoida ja luovuttaa sähköenergiaa useita kertoja saman päivän aikana.

Niiden kapasiteetti on kuitenkin pieni.

Saksassa käytetään erityisesti pumppuvarastointilaitoksia sähkön varastoimiseksi pitemmäksi

aikaa. Tällä hetkellä Saksan verkkoon on liitetty noin yhdeksän gigawattia pumppuvarastointitehoa.

Osa laitoksista sijaitsee Luxemburgissa ja Itävallassa. Saksalla on siten Euroopan

unionin suurin kapasiteetti, mutta se voi kehittää sitä vain rajallisesti. Siksi tehdään tiivistä

yhteistyötä sellaisten maiden kanssa, joilla on suuri varastointikapasiteetti. Näitä ovat ennen

kaikkea Itävalta, Sveitsi ja Norja.

2013

Saksassa tuotetaan ensimmäinen sarjavalmisteinen

täysin sähköllä toimiva auto.

2013

Maailman ensimmäisen teollisen

mittakaavan power to gas -laitoksen

toiminta käynnistyy Saksassa

2014

Laki uusiutuvasta energiasta uudistetaan Saksassa.

Siihen kirjataan ensimmäisen kerran vuotuiset

kehittämistavoitteet ja markkinaehtoinen myynti.


EnergiewendeSaksan energiakäänne | 27

© Paul Langrock

Paineilmavarastot ovat vaihtoehtoinen tapa varastoida energiamääriä

pitkäaikaisesti. Tässä tekniikassa ylimääräisellä energialla puristetaan

ilmaa maanalaisiin varastoihin, esimerkiksi onttoihin suolamuodostelmiin.

Tarvittaessa paineilmalla pyöritetään generaattoria

ja tuotetaan siten sähköä.

Vielä lupaavampi menetelmä sähköenergian pitkäaikaiseen varastointiin

on power to gas -tekniikka. Siinä uusiutuvista energialähteistä

saatavalla sähköllä tuotetaan elektrolyysin avulla vetyä tai synteettistä

maakaasua. Edut: Vetyä tai maakaasua voi varastoida, käyttää

suoraan tai syöttää maakaasuverkkoon. Niitä on helppo kuljettaa ja

niitä voidaan käyttää monipuolisesti. Voimalaitoksissa ne voidaan

muuttaa taas sähköksi ja lämmöksi, tai loppukäyttäjät voivat käyttää

niitä ruuanlaittoon, lämmitykseen tai ajoneuvojen kuljettamiseen.

Siksi liittohallitus edistää tutkimusta ja kehitystä tavoitteena alentaa

energiavarastojen hintoja. Vuonna 2011 käynnistyi sähkön varastointitekniikan

edistämisaloite. Lisäksi liittohallitus on tukenut

vuodesta 2013 lähtien aurinkovoimaloiden yhteydessä toimivia

pieniä, hajautettuja varastointilaitoksia. Akkujen uusi sovellusalue on

sähköverkon pienten epätasapainotilojen tasoittaminen. Sen avulla

myös sähköautot jotka eivät ole ajossa voivat omalta osaltaan parantaa

sähköhuollon vakautta. Tällaisten akkujärjestelmien markkinoille

tuonnilla pyritään vauhdittamaan tutkimusta ja innovointia ja laskemaan

kustannuksia.

Lähivuosina erityisesti sähköajoneuvoihin tarkoitettujen sähkövarastojen

kysynnän odotetaan kasvavan. Edullisia varastointitekniikoiden

järjestelmäkustannuksia sähköverkoissa voidaan odottaa

vasta pitemmällä aikavälillä, kun uusiutuvien energiamuotojen osuus

on kasvanut merkittävästi. Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä on

edullisempaa panostaa muihin toimiin, esimerkiksi sähköverkkojen

kehittämiseen tai tuotannon ja kulutuksen ohjaukseen energian

käytön tehostamiseksi.

Sähköä kaasuksi

Elektrolyysin ja metanaation toimintaperiaate sekä mahdolliset käyttötavat

uusiutuvan energian

ylimääräinen tuotanto

elektrolyysi

metanaatio

H 2 (vety)

CH 4 (metaani)

H 2 (vety)

H 2 (vety)

maakaasuverkko

kaasusäiliö

teollisuuskäyttö liikenne

sähköntuotanto lämpöhuolto

15 pilottihanketta käytössä, kuusi rakenteilla ja valmisteluvaiheessa

2014

EU päättää energia- ja ilmastotavoitteista, jotka on tarkoitus saavuttaa

vuoteen 2030 mennessä: kasvihuonekaasujen vähentäminen

40 prosentilla, uusiutuvan energian osuus vähintään 27 prosenttia ja

energiankulutuksen pienentäminen vähintään 27 prosentilla.

2014

Saksa hyväksyy kansallisen energiatehokkuuden toimintasuunnitelman

ja käynnistää ”ilmastonsuojelun toimintasuunnitelman 2020”.

Uusiutuvat energiamuodot ovat ensimmäistä kertaa Saksan tärkein

energianlähde 27,4 prosentin osuudella sähkönkulutuksesta.


28 | EnergiewendeSaksan energiakäänne

Kansalaiset ja energiakäänne

”Entä miten kansalaiset

hyötyvät energiakäänteestä?”

Energiakäänne voi olla menestys vain, jos sillä on kansalaisten tuki. Se taas riippuu

olennaisesti siitä, pysyykö energian hinta kohtuullisena yksityiselle kuluttajalle. Kansalaiset

voivat kuitenkin hyötyä energiahuollon muutoksesta myös suoraan. Monet kysyvät

esimerkiksi neuvoja energian säästämiseen kotioloissa.

He voivat hyödyntää edullisia lainoja ja valtion tukia vanhan lämmityslaitteiston uusimiseen

tai talon saneeraukseen. Vuokra-asunnon hankkija saa automaattisesti tiedot asunnon

energiankulutuksesta ja siitä aiheutuvista kustannuksista. Uuden pesukoneen, tietokoneen tai

valaisimen ostaja puolestaan näkee tarrasta, miten energiatehokas laite on.

Kuinka paljon laitoksia on yksityisten omistuksessa?

Sähköntuotantoon käytettävien uusiutuvan energian laitosten osuudet omistajaryhmien mukaan

42 %

Kansalaiset

(yksittäiset omistajat,

yksityiset energiayhteenliittymät, energiaosuuskunnat)

16 %

Energiayhtiöt

41 %

Sijoittajat

(institutionaaliset ja strategiset sijoittajat)

© dpa/Westend61/Tom Chance © dpa/Bodo Marks

2015

Maailman ilmastokonferenssi kokoontuu Pariisissa. 195 valtiota päättää

maapallon lämpenemisen rajoittamisesta enintään kahteen asteeseen.

2016

Pariisin ilmastosopimus tulee voimaan 4. marraskuuta.

Saksa uudistaa uusiutuvan energian tukemisen: vuodesta

2017 alkaen kaikista tekniikoista pidetään tarjouskilpailu.


dpa/Marc Ollivier

EnergiewendeSaksan energiakäänne | 29

Kansalaiset ovat aktiivisia myös perinteisessä energiakaupassa.

Sähköä ja lämpöä eivät enää tuota vain pienet ja suuret energiayhtiöt

vaan kansalaiset itse. He omistavat aurinkovoimaloita, ovat osallisina

tuulipuistoissa tai käyttävät biokaasulaitoksia. Saksan yli 1,5 miljoonasta

aurinkovoimalasta monet on asennettu omakotitalojen katolle.

Yksityishenkilöt ovat taloudellisesti osallisina noin puolessa kaikista

Saksan tuulivoimaloista. Bioenergian alalla maanviljelijät toteuttavat

lähes puolet kaikista investoinneista.

Jos ei ole mahdollisuutta rakentaa itse uusiutuvan energian laitosta tai

rahoittaa sitä yksin, voi toimia yhteistyössä muiden kanssa. Saksassa

toimiikin noin 850 energiaosuuskuntaa, joissa on yli 180 000 jäsentä;

osuuskuntien jäsenet investoivat yhdessä energiakäänteen hankkeisiin.

Yksityishenkilöt voivat osallistua jo sadan euron panoksella.

Lisäksi kansalaiset voivat vaikuttaa monin tavoin energiakäänteen

konkreettiseen toteuttamiseen. He voivat esittää toiveitaan ja

pelkojaan, kun heidän alueelleen suunnitellaan esimerkiksi uutta

tuulipuistoa. He osallistuvat erityisesti keskusteluun suunnitelluista

suurista sähkölinjoista, joiden on tarkoitus kuljettaa suuria määriä

sähköä Saksan halki. Tässä kohden kansalaiset voivat osallistua jo

verkonrakentamistarpeen selvittämiseen ja esittää kannanottojaan.

Kansalaiset pääsevät osallistumaan myös kaikkiin muihin suunnittelun

vaiheisiin linjan konkreettista reittiä koskevaa päätöstä myöten.

Lisäksi kansalaiset saavat jo ennen muodollisten menettelyjen alkua

perusteelliset tiedot sähkölinjahankkeista Saksan sähköverkkovirastolta

ja sähköverkkoyhtiöiltä.

Näitä toimia täydentää aloite nimeltä ”sähköverkkoa koskeva kansalaisten

vuoropuhelu”. Aloite toimii kansalaistoimistojen kautta ja

tarjoaa vuoropuhelumahdollisuuksia suoraan niillä alueilla, joilla

suunnitellaan verkkohankkeita, sekä pysyvät keskustelukumppanit

kaikissa verkkojen rakentamista koskevissa asioissa. Kun energiahankkeita

käsitellään varhaisessa vaiheessa, niiden toteutus ja hyväksyntä

paranevat.

Miten kansalaiset voivat hyötyä energiakäänteestä kotona?

Energiatehokkuuden parantamismahdollisuudet ja uusiutuvan energian hyödyntämismahdollisuudet,

esimerkkinä 1970-luvun omakotitalo

-13 % energiaa

katon eristys

60–70 % omasta tarpeesta (sähkö)

Akulla varustettu aurinkovoimala

-10% energiaa

kolminkertaiset ikkunat

-22% energiaa

julkisivun eristys

-80% energiaa

LED-valaistus hehkulamppujen sijaan

-5% energiaa

kellarin katon eristys

-15% energiaa

lämmityslaitteiston modernisointi

100 % omasta tarpeesta (lämpö)

lämpöpumppu tilojen lämmitykseen ja vedenlämmitykseen

2018

Euroopan unionin neuvosto ja parlamentti hyväksyvät asetuksen energiaunionin uudesta

hallintojärjestelmästä jolla pyritään edistämään uusiutuvien energiamuotojen lisärakentamista ja hyödyntämistä.


30 | EnergiewendeSaksan energiakäänne

Sanasto

Älyverkko (smart grid)

Älyverkko on jakeluverkko, jossa kaikki komponentit

viestivät keskenään tuottajasta johtoihin

ja varastointiin aina loppukäyttäjälle saakka.

Tämä taataan automatisoidulla, digitaalisella

tiedonsiirrolla. Nopea viestintä auttaa välttämään

sähköntuotannon pullonkauloja ja ylituotantoa

ja sovittamaan energiahuollon kaikkien

osapuolten tarpeisiin. Erityisesti uusiutuvista

energianlähteistä tulevan sähkön epäsäännöllinen

syöttö vaatii tällaisia ratkaisuja. Samalla

älyverkot mahdollistavat tarpeen ohjaamisen

joustavilla sähkönhintamalleilla.

Akku

Akut varastoivat sähkövarausta kemiallisesti.

Kun ne liitetään virtapiiriin, akut purkautuvat

ja sähköä virtaa. Akut ovat uudelleen ladattavia

paristoja, joita käytetään esimerkiksi sähköautoissa

ja matkapuhelimissa. Niitä käytetään

myös uusiutuvan energian yhteydessä, esimerkiksi

aurinkovoimaloihin liitettynä. Silloin puhutaan

energian varastointijärjestelmistä. Akut

voivat varata sähkövarausta ampeeritunteina

(Ah) ilmaistavan kapasiteettinsa verran.

Autojen yhteiskäyttö (carsharing)

Carsharing merkitsee, että ajoneuvolla on useita

käyttäjiä. Useimmiten heistä tulee ajoneuvot

omistavan yrityksen asiakkaita. Autoa tarvitessaan

he voivat vuokrata sen. Perinteiseen

autonvuokraukseen nähden erona on, että auto

voidaan vuokrata myös hyvin lyhyeksi ajaksi,

esimerkiksi 30 minuutiksi. Monissa kunnissa on

yhteiskäyttöautoille tarkoitettuja pysäköintipaikkoja.

Ne voivat myös sallia yhteiskäyttöautoille

bussikaistojen käytön.

Bruttosähkönkulutus

Maan bruttosähkönkulutus saadaan laskemalla

yhteen maassa tuotettu sähkö ja tuontisähkö.

Tästä määrästä vähennetään maasta viedyn

sähkön määrä.

maassa tuotettu sähkö

+ sähköntuonti

- sähkönvienti

----------------------------------------------

= bruttosähkönkulutus

Energiankulutus

Loppuenergialla tarkoitetaan energian sitä

osuutta, joka päätyy tosiasiallisesti loppukäyttäjälle

saakka. Tästä tunnusluvusta on

vähennetty mm. tehohäviöt ja voimaloiden

hyötysuhteen mukaiset häviöt. Jos taas kuluttajalla

itsellään syntyy häviöitä esimerkiksi

verkkolaitteen lämmönkehityksen vuoksi, ne

sisältyvät loppuenergiankulutukseen.

Energiaosuuskunnat

Nykyisin Saksassa toimivat osuuskunnat

ovat vakiinnuttaneet asemansa 1800-luvulla

syntyneen idean perustalle. Friedrich Wilhelm

Raiffeisen ja Hermann Schulze-Delitzsch

perustivat samanaikaisesti Saksan ensimmäiset

osuuskunnat. Osuuskunnassa useat henkilöt,

joilla on samankaltaiset taloudelliset intressit,

liittyvät yhteen ja saavat siten suuremman

painoarvon markkinoilla. Esimerkkinä tästä

voidaan pitää osto-osuuskuntaa. Tästä erityisestä

yritysmuodosta on säädetty Saksassa

erillisessä laissa. Energiahuollossa on jo pitkään

toiminut osuuskuntia. Sähköistymisen edetessä

Saksassa syrjäseudut eivät pysyneet suurkaupunkien

vauhdissa, joten siellä perustettiin

osuuskuntia, jotta alueet voisivat itse tuottaa

oman sähkönsä. Jotkin näistä energiaosuuskunnista

ovat yhä toiminnassa. Energiakäänteen

myötä osuuskuntamalli on lähtenyt uuteen

nousuun. Suurin osa osuuskuntien jäsenistä on

yksityishenkilöitä, jotka rahoittavat esimerkiksi

aurinko- tai tuulivoimaloiden rakentamista.

Energiatehokkuus

Energiatehokkuus ilmaisee, kuinka paljon

hyötyä saadaan suhteessa käytettyyn energiaan,

toisin sanoen, kuinka paljon energiaa on

käytettävä tietyn hyödyn saavuttamiseksi. Mitä

parempi energiatehokkuus, sitä vähemmän

energiaa tarvitaan kyseisen hyödyn saamiseksi.

Esimerkiksi energiatehokas rakennus tarvitsee

lämmitykseen tai jäähdytykseen vähemmän

energiaa kuin rakenteeltaan samankaltainen

rakennus, jolla on heikompi energiatehokkuus.

Energiatehokkuus on yhä tärkeämpää myös

teollisuustuotannossa ja liikenteessä. Yrityksille

energiatehokkuustoimet ovat kiinnostavia

silloin, kun ne säästävät niillä enemmän rahaa

kuin toimien toteuttaminen on maksanut.

Yksityiset kuluttajatkin voivat edistää energiansäästöä

käyttämällä erityisen energiatehokkaita

laitteita. Monissa maissa jääkaapit, televisiot,

pesukoneet ym. varustetaan kulutusmerkinnällä,

josta näkee nopeasti, miten energiatehokas

laite on.

Energiatuottavuus

Energiatuottavuus ilmaisee, millainen kansantaloudellinen

arvo (bruttokansantuotteen

osa) saadaan aikaan käytettyä energiayksikköä

kohti. Laskennan perustana käytetään primäärienergiaa

suhteessa kansantalouteen.


EnergiewendeSaksan energiakäänne | 31

Euroopan sisämarkkinat

Euroopan unionin jäsenvaltiot muodostavat

sisämarkkinat. Sisämarkkinat takaavat tavaroiden,

palvelujen, pääoman ja tietyin rajoituksin

myös henkilöiden vapaan liikkuvuuden yli valtioiden

rajojen. Esimerkiksi tavaroista ja palveluista

ei peritä tulleja tai muita maksuja niiden

siirtyessä maiden rajojen yli. Myös sähkö, kaasu

ja öljy virtaavat maasta toiseen. Nykyinen sähkö-

ja kaasujohtojen infrastruktuuri ei kuitenkaan

vielä riitä takaamaan toimivia eurooppalaisia

energian sisämarkkinoita. Tarvitaan myös

yhtenäistä, rajat ylittävää sääntelyä. Molemmat

edellytykset on tarkoitus täyttää lähivuosina,

jotta voidaan taata tasapainoiset sähkönhinnat

EU:ssa ja parantaa huoltovarmuutta.

Hiilidioksidiekvivalentti

Hiilidioksidiekvivalentti on vertailuluku, jolla

kuvataan kemiallisen yhdisteen vaikutuksia

kasvihuoneilmiöön, yleensä sadan vuoden

aikajaksolla tarkasteltuna. Hiilidioksidin (CO 2

)

vertailuluku on yksi. Jos aineen hiilidioksidiekvivalentti

on 25, yhden kilogramman päästö

kyseistä ainetta on ilmastolle 25 kertaa niin

vahingollinen kuin yhden hiilidioksidikilon

päästö. Tärkeää: Hiilidioksidiekvivalentti ei kerro

mitään yhdisteen todellisesta vaikutuksesta

ilmastonmuutokseen.

Kasvihuonekaasut

Kasvihuonekaasut muuttavat ilmakehää niin,

että maanpinnalta heijastuvat auringonsäteet

eivät palaudu avaruuteen vaan heijastuvat ilmakehästä

takaisin maapallolle. Siten ne edistävät

ratkaisevasti ilmastonmuutosta. Tämä vaikutus

muistuttaa kasvihuoneen toimintaperiaatetta,

ja maapallo lämpenee. Tunnetuin kasvihuonekaasu

on hiilidioksidi, jota syntyy ennen kaikkea

poltettaessa fossiilisia raaka-aineita, kuten

öljyä, kaasua ja hiiltä. Muita kasvihuonekaasuja

ovat esimerkiksi metaani ja fluorikloorihiilivedyt

eli CFC-yhdisteet (freonit).

Kehittämisen raja-arvot

Raja-arvoilla huolehditaan siitä, että uusiutuvan

energian kehittäminen on ennustettavampaa,

liittäminen sähköverkkoon onnistuu

paremmin ja kuluttajille syntyvät lisäkustannukset

pysyvät kohtuullisina. Uusiutuvaa

energiaa koskevassa laissa on säädetty omat

tavoitearvot kullekin uusiutuvan energian tekniikalle.

Jos uusi asennettu teho ylittää jonakin

vuonna ylärajan, seuraavana vuonna maksetaan

pienempiä tukia. Jos tehoa asennetaan vähemmän

kuin raja-arvojen mukaan olisi toivottavaa,

tukia pienennetään vähemmän tai ei lainkaan.

Kilpailutus

Vuodesta 2017 uusien tuulipuistohankkeiden

ja suurten aurinkovoimaloiden tukitariffit määritetään

tarjouskilpailuilla. Useita hankkeita

kilpailutetaan samanaikaisesti, ja kiinnostuneet

voivat tehdä kustakin hankkeesta tarjouksen,

joka koskee aluksi maksettavaa korvausta.

Näin saadaan uusiutuvalla energialla tuotetulle

sähkölle käypä markkinahinta lakisääteisen

korvauksen sijaan. Vuonna 2015 pidettiin jo

kolme tarjouskilpailukierrosta menettelyn

testaamiseksi ja optimoimiseksi.

Kioton pöytäkirja

YK:n ilmastonmuutoskonventin (UNFCCC)

jäsenmaat sopivat vuonna 1997 Japanin

Kiotossa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen

tavoitearvoista vuoteen 2012 mennessä.

Vertailuvuotena oli vuosi 1990. Yli 190

valtiota on ratifioinut sopimuksen. YK:n Dohan

ilmastokonferenssissa päätettiin vuoteen 2020

saakka ulottuvasta toisesta velvoittavasta

jaksosta. Kioton pöytäkirja on joulukuussa 2015

solmitun Pariisin ilmastosopimuksen edeltäjä.

Pariisin sopimuksella jo 196 UNFCCC-maata on

sopinut maapallon lämpenemisen rajoittamisesta

alle kahteen asteeseen.

Kondensaattorit

Kondensaattoreihin voidaan varata sähköä lyhytaikaisesti.

Kondensaattori koostuu kahdesta

komponentista, esimerkiksi metallipalloista

tai -levyistä. Toisella komponenteista on

positiivinen lataus, toisella negatiivinen. Kun

komponentit yhdistetään, niiden välillä kulkee

virta, kunnes lataukset tasoittuvat.

Lähes nollaenergiatalo

Lähes nollaenergiataloiksi kutsutaan rakennuksia,

jotka kuluttavat erityisen vähän energiaa.

Euroopan unionissa kaikkien uusien rakennusten

on täytettävä tätä vastaava standardi

vuodesta 2021 alkaen. Direktiivi koskee julkisia

rakennuksia jo vuodesta 2019 alkaen. Saksassa

tällaisten talojen primäärienergian tarve ei saa

ylittää 40:tä kilowattituntia neliömetriä kohti.

Lämpöpumppu

Lämpöpumput ottavat termistä energiaa

ympäristöstä, esimerkiksi alemmista maakerroksista.

Saatua lämpöä käytetään lämpimän

veden tuottamiseen tai rakennuksen lämmittämiseen.

Prosessiin tarvittava sähkö voidaan


32 | EnergiewendeSaksan energiakäänne

saada uusiutuvista energianlähteistä. Periaate

on sama kuin jääkaapissa, joka tosin jäähdyttää

sisäpuolta ja luovuttaa lämpöä ulospäin.

Päästökauppa

Hiilidioksidipäästöillä on Euroopassa markkina-arvo.

Energiantuottajien ja suuren

osan teollisuutta on esitettävä sertifikaatit

jokaisesta kasvihuonekaasutonnista, jonka ne

päästävät ilmakehään. Jos sertifikaatit eivät

riitä, yritysten on ostettava niitä erityisistä

pörsseistä. Jos yritykset pienentävät päästöjään,

ne voivat myydä yli jäävät sertifikaatit.

Koska kaiken kaikkiaan käytettävissä oleva

sertifikaattien määrä laskee vuosi vuodelta,

yritysten kannattaa investoida energiansäästötoimiin

tai hyödyntää muita, vähemmän

ilmastolle haitallisia energiamuotoja.

Paineilmavarasto

Paineilmavarastossa varastoidaan ilmaa sähköenergian

avulla paineistettuna maanalaiseen

luolastoon. Paineilmaa voidaan tarvittaessa

päästää turbiinin läpi ja tuottaa näin taas

sähköä. Toistaiseksi tämän tekniikan käyttö on

ollut vähäistä. Se on kuitenkin mahdollisuus

varastoida uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua

ylimääräistä sähköä. Varastoinnin kannalta

turvallisina pidetään onttoja, ilmatiiviitä

suolamuodostelmia. Varaston perustamisessa

on selvitettävä joitakin geologisia haasteita.

Jos järjestelmä näet osoittautuu jälkikäteen

epävakaaksi, sitä ei enää voida vakauttaa. Rakentamiseen

käytetyn kiviaineksen jännitystila

ei myöskään saa häiriintyä.

Pellettilämmitys

Puupelletit ovat pieniä puulastuista tai sahanpurusta

puristettuja palloja tai sauvoja. Niitä

poltetaan erityisissä lämmityslaitoksissa. Puristamisen

vuoksi niillä on suuri energiatiheys

mutta ne vaativat vähemmän varastotilaa kuin

esimerkiksi polttopuu. Puupellettilämmitykset

ovat ilmastoneutraaleja, sillä poltossa vapautuu

vain sen verran hiilidioksidia kuin kasviin

on sitä ennen sitoutunut.

Pimeät, tuulettomat ajat

On aikoja, joina tuuli- ja aurinkovoimalat eivät

voi tuottaa sähköä. Ääritapauksia ovat tyynet,

pilviset yöt uudenkuun aikaan. Tällaisina aikoina

on käytettävä muita energianlähteitä tai

aiemmin varastoitua energiaa sähkön tarpeen

kattamiseksi.

Power to gas (elektrolyysi, metanaatio)

Power to gas on tekniikka, jolla ylimääräistä

sähköenergiaa voidaan varastoida pitkäaikaisesti.

Sähköstä tuotetaan kaksivaiheisessa

menettelyssä kaasua, joka varastoidaan kaasusäiliöissä

ja voidaan jakaa kaasuverkon kautta.

Ensimmäisessä vaiheessa käytetään sähköä

veden muuntamiseksi vedyksi ja hapeksi elektrolyysin

avulla. Tuotettua vetyä voidaan syöttää

pieninä määrinä suoraan kaasuverkkoon

tai muuttaa toiseksi kaasuksi eri reaktiolla

(metanaatiolla). Metanaatiossa vedystä ja hiilidioksidista

syntyy metaania ja vettä. Metaani

on maakaasun pääkomponentti, ja sitä voidaan

syöttää ongelmitta kaasuverkkoon.

Primäärienergia / primäärienergian kulutus

Primäärienergia on hiilessä, öljyssä, auringossa,

tuulessa tai muussa energianlähteessä käytettävissä

oleva energia. Loppuenergiaksi (ks.

loppuenergia) muutettaessa syntyy alkuperäisestä

energianlähteestä riippuen enemmän tai

vähemmän häviöitä, esimerkiksi sähköntuotannossa

ja kuljetuksessa. Niinpä primäärienergian

kulutus on aina suurempi kuin loppuenergian

kulutus.

Polttokenno

Polttokennot ovat pieniä voimaloita, jotka

muuttavat kemiallista energiaa sähköenergiaksi.

Niitä käytetään esimerkiksi sähköauton

käyttövoimana tai alueilla, joilla ei ole

sähköverkkoa. Usein raaka-aineiksi tarvitaan

vain vetyä ja happea. Tässä energiantuotantotavassa

ei synny ilmastolle haitallisia kaasuja

vaan pelkkää vesihöyryä. Sähköntuotantoon

tarvittavaa vetyä voidaan tuottaa uusiutuvista

energianlähteistä saatavalla sähköllä (ks.

power to gas). Joissakin polttokennoissa käytetään

muita lähtöaineita, kuten metanolia.

Pumppuvarastointi

Pumppuvarastointi eli pumppuvoimalaitokset

on hyväksi havaittu tekniikka energian varastointiin.

Siinä käytetään verkon ylimääräistä

energiaa veden pumppaamiseen korkeammalla

sijaitsevaan altaaseen. Jos sähköä tarvitaan

enemmän, vesi päästetään virtaamaan alas. Tällöin

se pyörittää turbiinia, joka tuottaa sähköä.

Radioaktiiviset jätteet

Radioaktiivisia jätteitä syntyy esimerkiksi

ydinenergian hyödyntämisessä sähköntuotannossa.

Ydinenergian tuotannossa materiaalit

hajoavat polttoainesauvoissa ja muuttuvat

toisiksi aineiksi. Tietyssä vaiheessa niitä ei enää

voida käyttää, mutta ne ovat edelleen radioaktiivisia.

Aluksi ne ovat uraanin, plutoniumin,

neptuniumin, jodin, cesiumin, strontiumin,

amerikiumin, koboltin ja muiden alkuaineiden

isotooppeja. Ajan kuluessa syntyy muita

radioaktiivia aineita hajoamisketjujen kautta.

Näitä jätteitä on varastoitava pitkän aikaa

turvallisesti, jotta ne eivät aiheuta vahinkoja

ihmisille ja luonnolle. Korkea-aktiivisia jätteitä

on säilytettävä turvallisesti vähintään miljoona

vuotta. Keskiaktiiviset jätteet vaativat vähemmän

suojatoimia ja matala-aktiiviset eivät

juuri lainkaan. Nekin on kuitenkin varastoitava

pitkäaikaisesti ja turvallisesti.


EnergiewendeSaksan energiakäänne | 33

Rakennusten saneeraus

Rakennusten energiasaneerauksessa poistetaan

heikkouksia, joissa energiahäviöt ovat

suurempia kuin nykytekniikalla olisi välttämätöntä.

Mahdollisia parannustoimia ovat

esimerkiksi seinien ja katon eristäminen sekä

uudet, lämpöeristetyt ikkunat. Toinen toimenpide

on lämmityslaitteiston uudistaminen.

Sähköverkko – suurjänniteverkot –

jakeluverkko

Sähköverkko on sähkövirran kuljetusreitti.

Saksassa ja monissa muissa maissa sähköverkko

koostuu neljästä tasosta, joissa käytetään

erilaisia jännitteitä: erittäin suuri jännite (220

tai 380 kV), suurjännite (60–220 kV), keskijännite

(6–60 kV) ja pienjännite (230–400 V).

Pienjänniteverkko palvelee sähkön kuluttajia,

kuten kotitalouksia. Erittäin suuren jännitteen

verkoissa on siihen verrattuna noin

tuhatkertainen jännite. Niissä kuljetetaan

suuria sähkömääriä pitkien matkojen päähän.

Suurjännitteellä sähköä jaetaan edelleen kohti

keski- tai pienjänniteverkkoja. Keskijänniteverkoilla

sähköä jaetaan edelleen, mutta niillä

toimitetaan sähköä myös suurille käyttäjille,

kuten teollisuudelle ja sairaaloille. Kotitaloudet

saavat sähkönsä pienjänniteverkosta.

Syöttötariffi

Uusiutuvaa energiaa koskeva laki takaa tuuli- ja

aurinkovoimaloiden omistajille tietyksi ajaksi

vähimmäiskorvauksen niiden tuottamasta

sähköstä. Korvauksen suuruus riippuu käyttöönottovuodesta.

Korvaus pienenee vuosi

vuodelta, koska tekniikan kehittyminen ja

laajempi käyttö pienentävät jatkuvasti investointikustannuksia.

Tarjouskilpailumenettely

(ks. kilpailutus) korvaa Saksassa lähivuosina

nykyiset kiinteät syöttötariffit.

Uusiutuvan energian lisämaksu/

lisämaksujärjestelmä

Kaikki Saksan sähköntuottajat rahoittavat

uusiutuvien energialähteiden lain (EEG)

mukaisesti uusiutuvalla energialla tuotettavan

sähkön lisäkustannukset lisämaksulla, joka

peritään sähkön hinnassa. Lisämaksun suuruus

saadaan sähkön tuottajalle maksettavien korvausten

ja sähkön energiapörssistä saatavien

myyntitulojen erotuksesta. Erittäin paljon

sähköä tarvitsevien yritysten ei tarvitse maksaa

täysimääräistä lisämaksua.

Uusiutuva energia

Uusiutuviin energiamuotoihin kuuluvat

tuulivoima, aurinkovoima (aurinkosähkö ja aurinkolämpö),

geoterminen energia, biomassa,

vesivoima ja merienergia. Vesivoimassa erotetaan

pienet ja suuret voimalat. Pienet vesivoimalat

luetaan monissa tilastoissa uusiutuviin

energiamuotoihin, suuria vesivoimaloita, joiden

asennettu teho on vähintään 50 megawattia, ei

monesti lueta niihin.

Uusiutuvat energiamuodot eroavat perinteisistä

energianlähteistä, kuten hiilestä, öljystä,

kaasusta ja ydinvoimasta, siten, että niistä voidaan

tuottaa sähköä ilman rajallisia raaka-aineita.

Poikkeuksena on biomassa. Sitä pidetään

ilmastoneutraalina vain siinä tapauksessa, että

raaka-ainetta ei käytetä enempää kuin samassa

ajassa kasvaa.

Geotermistä energiaa arvostellaan usein.

Geologiset toimenpiteet voivat aiheuttaa muun

muassa maanjäristyksiä tai nostaa maanpintaa

niin voimakkaasti, että rakennukset muuttuvat

asumiskelvottomiksi.

Varavoimala

Varavoimalat käynnistyvät, kun sähköhuollossa

on äkillistä niukkuutta. Koska varavoimalat

on voitava käynnistää ja pysäyttää nopeasti,

tähän tarkoitukseen sopivat ennen kaikkea

kaasuvoimalat.

Vauhtipyörävarastointi

Vauhtipyörävarastot voivat varastoida lyhytaikaisesti

verkosta tulevaa ylimääräistä sähköä.

Sähköenergia varastoidaan mekaanisesti.

Sähkömoottori pyörittää vauhtipyörää. Sähköenergia

muuntuu pyörimisenergiaksi. Sen

takaisinsaamiseksi pyörä pyörittää tarvittaessa

sähkömoottoria. Vauhtipyörät soveltuvat akkujen

tavoin modulaariseen rakenteeseen. Tekninen

perusperiaate on tunnettu jo keskiajalta

lähtien, joskaan ei tuolloin vielä yhdistettynä

sähkövirtaan. Vauhtipyörät soveltuvat ennen

kaikkea lyhytaikaisten tuotantohuippujen varastointiin,

jolloin energia voidaan tarvittaessa

syöttää taas nopeasti verkkoon.


34 | EnergiewendeSaksan energiakäänne

Lähdeluettelo

AG Energiebilanzen e.V. (2017):

Energieverbrauch in Deutschland im Jahr 2016.

Agora Energiewende (2017): Agorameter –

Stromerzeugung und Stromverbrauch.

Auswärtiges Amt (2015): Rede von Frank-

Walter Steinmeier zur Eröffnung des Berlin

Energy Transition Dialogue 2015.

BMWi und BMBF: Energiespeicher –

Forschung für die Energiewende.

Bundesamt für Strahlenschutz (2016):

Kernkraftwerke in Deutschland:

Meldepflichtige Ereignisse seit Inbetriebnahme.

Bundesministerium für Umwelt, Naturschutz,

Bau und Reaktorsicherheit (2015):

Atomenergie – Strahlenschutz.

Bundesministerium für Umwelt, Naturschutz

und nukleare Sicherheit (2018): Klimaschutz

in Zahlen.

Bundesministerium für Wirtschaft und

Energie (2014): Die Energie der Zukunft.

Erster Fortschrittsbericht zur Energiewende.

Bundesministerium für Wirtschaft und

Energie (2014): Zweiter Monitoring-Bericht

„Energie der Zukunft“.

Bundesministerium für Wirtschaft und

Energie (2015): Die Energie der Zukunft.

Fünfter Monitoringbericht zur Energiewende.

Bundesministerium für Wirtschaft und

Energie (2015): Eckpunkte Energieeffizienz.

Bundesministerium für Wirtschaft und

Energie (2015): Erneuerbare Energien

in Zahlen. Nationale und Internationale

Entwicklung im Jahr 2014.

Bundesministerium für Wirtschaft und

Energie (2015): EU-Energieeffizienz-Richtlinie.

Bundesministerium für Wirtschaft und

Energie (2016): Bruttobeschäftigung durch

erneuerbare Energien in Deutschland und

verringerte fossile Brennstoffimporte durch

erneuerbare Energien und Energieffizienz.

Bundesministerium für Wirtschaft und

Energie (2016): Energiedaten: Gesamtausgabe.

Stand November 2016.

Bundesministerium für Wirtschaft und

Energie (2016): Erneuerbare Energien auf

einen Blick.

Bundesministerium für Wirtschaft und

Energie (2017): Energieeffizienz zahlt sich für

deutsche Haushalte aus.

Bundesministerium für Wirtschaft und

Energie (2018): Energie der Zukunft – Sechster

Monitoringbericht zur Energiewende.

Bundesnetzagentur (2015): EEG-Fördersätze

für PV-Anlagen. Degressions- und Vergütungssätze

Oktober bis Dezember 2015.

Bundesnetzagentur (2017): EEG in Zahlen.

Bundesnetzagentur; Bundeskartellamt (2016):

Monitoringbericht 2016.

Bundesregierung (2015): Die Automobilindustrie:

eine Schlüsselindustrie unseres

Landes.

Bundesverband CarSharing (2018):

Aktuelle Zahlen und Daten zum CarSharing in

Deutschland.

Bundesverband der Energie- und Wasserwirtschaft

(2014): Stromnetzlänge entspricht

45facher Erdumrundung.

Bundesverband der Energie- und Wasserwirtschaft

e.V. (2016): BDEW zum Strompreis der

Haushalte. Strompreisanalyse Mai 2016.

Council of European Energy Regulators (2015):

CEER Benchmarking Report 5.2 on the

Continuity of Electricity Supply – Data update.

BSW-Solar (2018): Meilenstein der Energie -

wende: 100.000ster Solarstromspeicher

installiert.

Deutsche Energie Agentur GmbH (2012):

Der dena-Gebäudereport 2012. Statistiken

und Analysen zur Energieeffizienz im

Gebäudebestand.

Deutsche Energie Agentur GmbH (2018):

Der dena-Gebäudereport 2018. Statistiken

und Analysen zur Energieeffizienz im

Gebäudebestand.

Deutsche Energie-Agentur (2013): Power to

Gas. Eine innovative Systemlösung auf dem Weg

zur Marktreife.

Deutsche Energie-Agentur (2015):

Pilotprojekte im Überblick.

Deutscher Bundestag (2011): Novelle des

Atomenergiegesetzes 2011.

DGRV – Deutscher Genossenschafts- und

Raiffeisenverband e.V. (2014): Energiegenossenschaften.

Ergebnisse der Umfrage

des DGRV und seiner Mitgliedsverbände.

EnBW (2015): Pumpspeicherkraftwerk Forbach

– So funktioniert ein Pumpspeicherkraftwerk.

Energy Information Administration (2018):

International Energy Statistics.

entsoe (2014): 10-year Network Development

Plan 2014.

European Environment Agency (2016):

Annual Euro pean Union greenhouse gas

inventory 1990-2014.

Filzek, D., Göbel, T., Hofmann, L. et al. (2014):

Kombikraftwerk 2 Abschlussbericht.

GWS (2013) Gesamtwirtschaftliche Effekte

energie- und klimapolitischer Maßnahmen der

Jahre 1995 bis 2012.

Heinrich-Böll-Stiftung (2018):

Energieatlas 2018.

IEA (2016): World Energy Outlook 2016

Summary, November 2016.

Intergovernmental Panel on Climate Change

(2014): Climate Change 2014. Synthesis Report.

International Renewable Energy Agency

(2015): Renewable Power Generation Costs

in 2014.


EnergiewendeSaksan energiakäänne | 35

IRENA (2015): Renewable power generation

cost in 2014.

KfW (2015): Energieeffizient bauen und

sanieren. KfW-Infografik.

Kraftfahrt-Bundesamt (2018): Fahrzeugbestand

in Deutschland.

Merkel, A. (2015): Rede von Bundeskanzlerin

Merkel zum Neujahrsempfang des Bundesverbands

Erneuerbare Energie e.V. (BEE) am

14. Januar 2015.

Ratgeber Geld sparen (2015):

Kühlschrank A+++ Ratgeber und Vergleich.

Stand November 2015.

REN21 (2017): Renewables 2017. Global Status

Report. 2017.

Statistische Ämter des Bundes und der Länder

(2014): Gebiet und Bevölkerung – Haushalte.

Statistisches Bundesamt (2017):

Bevölkerungsstand.

Statistisches Bundesamt (2018):

Bruttoinlandsprodukt 2017 für Deutschland.

Statistisches Bundesamt (2015): Preise.

Erzeugerpreise gewerblicher Produkte (Inlandsabsatz)

Preise für leichtes Heizöl, schweres

Heizöl, Motorenbenzin und Dieselkraftstoff.

Lange Reihen.

Statistisches Bundesamt (2015): Umsätze

in der Energie-, Wasser- und Entsorgungswirtschaft

2013 um 1,6% gesunken.

Statistisches Bundesamt: Umweltökonomische

Gesamtrechnungen, Werte für 2015 unter

https://www.destatis.de/

trend:reseach Institut für Trend- und

Marktforschung, Leuphana Universität

Lüneburg (2013): Definition und Marktanalyse

von Bürgerenergie in Deutschland.

Umweltbundesamt (2015): Emissionsberichterstattung

Treibhausgase Emissionsentwicklung

1990-2013 – Treibhausgase.

Umweltbundesamt (2015): Nationale Trendtabellen

für die deutsche Berichterstattung

atmosphärischer Emissionen 1990-2013.

Umweltbundesamt (2015): Presseinfo

14/2015: UBA-Emissionsdaten 2014 zeigen

Trendwende beim Klimaschutz.

Umweltbundesamt (2016): Treibhausgas-

Emissionen in Deutschland.

Umweltbundesamt (2016): UBA-Emissionsdaten

für 2015 zeigen Notwendigkeit für

konsequente Umsetzung des Aktionsprogramms

Klimaschutz 2020.

Umweltbundesamt/Arbeitsgemeinschaft

Energiebilanzen (2018):

Indikator Energieverbrauch.

Zetsche, D. (2009): Rede auf dem World

Mobility Forum in Stuttgart, Januar 2009.


© dpa/Catrinus Van Der Veen

Julkaisutiedot

Herausgeber

Auswärtiges Amt

Werderscher Markt 1

D-10117 Berlin

Puh.: +49 30 1817-0

www.diplo.de

Toimitus/taitto

Edelman.ergo GmbH, Berlin

Diamond media GmbH, Neunkirchen-Seelscheid

More magazines by this user