You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
KENKÄ KENGÄN KENKÄÄN KENKÄNÄ<br />
KENGÄSSÄ KENGÄLTÄ KENGÄLLE<br />
Taide- ja muotoilukoulu Taika<br />
Leena Töyrylä<br />
Kirjan tekemisen mahdollisti Opetushallituksen<br />
valtionavustus<br />
Kengät: Taikan oppilaat<br />
Töiden ohjaajat: Eeva-Liisa Kauppila, Manna<br />
Korpa, Maria Laine, Arto Määttä, Elina<br />
Töyrylä, Leena Töyrylä<br />
Valokuvat: Teemu Töyrylä<br />
Kannen kuva: Perttu Tarkka<br />
Taitto: Fanni Perälä, Riikka Hoskola<br />
Taiton ohjaaja: Leena Pohjansalo<br />
Kiitokset Iisakki Härmälle ja Taitokäsityökoulu<br />
Velmalle<br />
Painopaikka: Ecapaino Oy, Lahti, 2012<br />
Paperi: MultiDesign Orginal Natural<br />
Fontit: Chapparal MM, Bell Gothic<br />
ISBN: 978-952-93-1439-3<br />
KARTAKSI KULKIJALLE 7<br />
TEHTÄVÄNANTO 10<br />
KENGÄN HISTORIAA 13<br />
LENKKARIT 19<br />
TENNARIT 23<br />
SKEITTIKENGÄT 28<br />
BALLERIINAT 32<br />
JUHLAKENGÄT 38<br />
TALVISAAPPAAT 51<br />
KUMISAAPPAAT 58<br />
TOHVELIT 60<br />
MIELIKUVITUSKENGÄT 70
SINI KARHU<br />
MATILDA AJASTO<br />
TIINU-NOORA KIISKI<br />
DIANA IDIJATULLINA<br />
KARTAKSI KULKIJALLE<br />
Päätimme Taide- ja muotoilukoulu Taikassa<br />
keväällä 2011, että osallistumme valtakunnalliseen<br />
Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen<br />
liitto ry:n ja Käsi- ja taideteollisuusliitto<br />
Taito ry:n valtakunnalliseen Iloa Iholle -taide-<br />
ja muotoilukasvatushankkeeseen. Hanke on osa<br />
World Design Capital Helsinki 2012 -ohjelmaa.<br />
Taikan oma 30 -vuotisjuhla sattui samalle vuodelle,<br />
joten päätimme yhdistää kaksi tapahtumaa.<br />
Teemavuoden opetuksen sisältöjen suunnittelun<br />
aloitimme keväällä 2011, ja työmme<br />
lopputulema, kenkäaiheinen näyttely, oli esillä<br />
keväällä 2012 Lahden Muotohuoltamossa ja saman<br />
vuoden elokuussa Aalto -yliopiston Taiteiden<br />
ja suunnittelun korkeakoulussa Helsingissä.<br />
Kenkä -aihe valittiin Taide ja muotoilukoulu<br />
Taikan oppilaiden yhteiseksi tehtäväksi lukuvuodeksi<br />
2011–2012. Sen lisäksi, että jalkineet,<br />
kuten vaatteetkin, ovat kuvastaneet käyttäjänsä<br />
yhteiskunnallista asemaa, kengät kertovat myös<br />
käyttäjänsä henkilökohtaisesta historiasta. Jokaisella<br />
meistä on jonkinlainen kokemus jalkineista.<br />
Tässä <strong>kirja</strong>ssa esitellään kuvin ja sanoin<br />
Taikan 5–13 -vuotiaiden oppilaiden omakohtaisia<br />
kokemuksia ja käsityksiä jalkineista. Oppilaiden<br />
ääniä <strong>kirja</strong>ssa myötäilee lyhyet taustatiedot<br />
tai kommentit ko. kohteesta. Toivotamme<br />
lukijalle hauskaa matkaa taikalaisten kengissä!<br />
Leena Töyrylä<br />
KENGÄT:DORIS DAMMERT<br />
LAATIKKO: AMANDA HALONEN<br />
9
TEHTÄVÄNANTO<br />
Tehtävän lähtökohtana oli kengän suunnittelu<br />
ja toteutus. Tehtävä kuuluu muotoilun alaan,<br />
jonka olemus on kolmiulotteisuudessa. Jalkineen<br />
suunnittelussa, kuten vaatteenkin, on<br />
kysymys kehon tilallisuuden jäsentämisestä.<br />
Aloitimme tehtävän tutkimalla jalan anatomiaa<br />
ja mittasuhteita. Sitä, missä kengän funktio<br />
ja estetiikka todellistuvat.<br />
Tehtävä eteni niin, että oppilaat piirsivät paperille<br />
jalkapohjansa ääriviivat, josta lähtien<br />
he muokkasivat kengän pohjan hahmon haluamansa<br />
laiseksi. Tämä hahmo suuntasi jalkineen<br />
kokonaishahmoa. Oppilaat mittasivat jalkapöytänsä<br />
korkeuden, jotta kenkä saataisiin<br />
muotoiltua mahdollisimman lähelle oikeaa jalkinetta,<br />
juuri tekijänsä jalkaan sopivaksi. Käytimme<br />
jalkineen muodon toteuttamisessa erilaisia<br />
materiaaleja: mm. paperimassaa, savea,<br />
pahvia ja kanaverkkoa. Kengät saivat lopullisen<br />
hahmonsa värillisinä ja eri tavoin ja materiaalein<br />
koristeltuina.<br />
Lopuksi tehtävä laajennettiin koskemaan<br />
kenkälaatikkoa. Jokainen ”suutarimme” suunnitteli<br />
kengilleen laatikon. Laatikoista muodostui<br />
merkittävä visuaalinen ja rakenteellinen<br />
osa näyttelyä.<br />
12 13<br />
-Enni
KENGÄT: CARMEN NO’MME<br />
LAATIKKO: SINI KARHU<br />
14 15<br />
”Kengillä – aivan kuten rakennuksillakin<br />
– on mystinen mittasuhteiden kemia.”<br />
– Suzanne Slesin, <strong>kirja</strong>ilija<br />
KENGÄN HISTORIAA<br />
Varhaisimmat jalkineisiin viittaavat löydöt on tehty Missourista.<br />
Nämä löydökset on ajoitettu noin 8000 vuoden<br />
taakse eaa. Egyptistä ja Alpeilta on tehty löydöksiä, jotka<br />
todistavat sandaalityyppisten jalkineiden olleen käytössä<br />
noin 3300 eaa. Jokaisella muinaisella kulttuurilla<br />
on ollut omanlaisensa versio sandaaleista, mutta jalkineen<br />
perusmalli on ollut kaikkialla samanlainen. Sandaalit<br />
ovat olleet jäykkäpohjaisia, hihnoilla tai nauhoilla<br />
jalkaan kiinnitettyjä, käsityönä valmistettuja jalkineita,<br />
joiden materiaali on vaihdellut kulttuurin ja kengän käyttäjän<br />
varallisuuden mukaan.<br />
Sandaalien ensi sijainen tehtävä lienee ollut suojata<br />
jalkaa vaikeissa olosuhteissa, mutta sandaaleilla on ollut<br />
myös toisenlainen tarkoitus. Ne ovat kertoneet käyttäjänsä<br />
yhteiskunnallisesta asemasta. Rooman keisarinnojen<br />
sandaalien pohjat valmistettiin kullasta ja hihnat koristeltiin<br />
säihkyvillä kivillä, kun työläisten sandaalit olivat<br />
hyvin vaatimattomat.<br />
Kengän valmistuksessa on yli sata erilaista vaihetta,<br />
joista tärkein on lestin valmistus. Lesti on puusta vesitetty<br />
tai muovista muotoiltu muotti ihmisjalasta. Lesti<br />
määrittää kenkäholvin muodon ja sen, kuinka tasaisesti<br />
käyttäjän paino jakautuu jalkaterälle. Nämä yhdessä ratkaisevat<br />
kengän käyttömukavuuden ja ulkoisen hahmon.<br />
Jokaista kenkämallia varten tarvitaan erilainen lesti.<br />
Lestin tekijän tulee ottaa huomioon kehon painon jakautuminen,<br />
varpaiden muoto ja pituus, jalan rinnuksen<br />
ja päkiän suhde, isonvarpaan korkeus ja jalkaholvin<br />
muoto. Ihmisen jalkaterän pituus määritellään tavallisesti<br />
kahden sellaisen yhdensuuntaisen suoran väliseksi etäisyydeksi,<br />
jotka ovat kohtisuorassa jalkaterää vastaan, ja<br />
joista toinen sivuaa isonvarpaan kärkeä, toinen kantapäätä.<br />
Lestin valmistajan tulee jalan mittojen lisäksi kiinnittää<br />
huomio siihen, että kengän rakenteesta tulee kaunis.<br />
Kengännumero on kenkiin merkitty niiden kokoa, yleensä<br />
kenkien pituutta, osoittava numero.
16 17<br />
-Eetu<br />
LINDA HALONEN<br />
ANETTE RUUSUVIRTA<br />
NOORA ELOMAA
-Siru<br />
18 19<br />
NINNI YLÖSTALO
20 21<br />
SILJA KINNUNEN<br />
-Akusti<br />
LENKKARIT<br />
Lenkkitossu on arkikielillä lenkkari. Tossu on<br />
alun perin kuulunut urheilu- ja pelikenkäsarjaan,<br />
jolloin sen tarkoitus on ollut soveltua urheilusuoritukseen.<br />
Lenkkitossu on erityisesti<br />
lenkkeilyä varten suunniteltu ja valmistettu<br />
joustavapohjainen jalkine. Nykyaikaiset tossut<br />
tulivat muotiin 1970 -luvulla syntyneen juoksubuumin<br />
myötä. Tossuja on arvosteltu epäergonomisiksi,<br />
koska ne muuttavat juoksijan askellusta<br />
kanta-astunnan suuntaan. Ihmisen jalkaterässä<br />
on luontainen iskunvaimennus, joka perustuu<br />
siihen, että jalka tulee maahan päkiä edellä.<br />
Varsinkin se, että lenkkitossut ovat tulleet<br />
yleiseksi myös arkikäytössä, on lisännyt huolta<br />
tossujen vaikutuksesta mm. lasten ja nuorten<br />
jalan epäsuotuisaan kehitykseen. Viime vuosina<br />
jotkut juoksijat ovat siirtyneet käyttämään<br />
kevyempi rakenteisia tossuja tai ovat alkaneet<br />
juosta paljain jaloin.
22 23<br />
-Nella
24 25<br />
ALINA NISULA<br />
TENNARIT<br />
Tennistossu on arkikielellä tennari. Tennistossut<br />
ovat alun perin kuuluneet urheilu- ja pelikenkien<br />
”perheeseen”. Tossujen tarkoitus oli<br />
soveltua urheilusuoritukseen, parantaa sen<br />
turvallisuutta ja kestää käytössä. Tossujen perinteinen<br />
väri on ollut valkoinen, tennispelin<br />
etiketin mukaan. Tossujen tarkoitus on sivuttaistukea<br />
jalkaa, vaimentaa iskuja ja antaa<br />
luistonestoa pelin aikana. Tennistossut kuuluvat<br />
nykyisin myös vapaa-ajan jalkineisiin, joita<br />
käytetään myös pelikenttien ulkopuolella. Tossujen<br />
alkuperäisen valkoisen värin rinnalle on<br />
tullut lukuisia muita väri- ja kuosivaihtoehtoja.
26 27<br />
TUULI KILPELÄINEN MAYA ETTI<br />
-Aura
-Onni<br />
28 29<br />
TOPIAS RANTANEN
SKEITTIKENGÄT<br />
Skeittikenkien historia on sidoksissa skeittilaudan<br />
kehittymisen historiaan.<br />
Kenkien pohjan pinnan tulee olla luistamatonta<br />
ja pienikuviollista materiaalia, jotta jalan<br />
ote lautaan muodostuu pitäväksi. Kengän<br />
pohja ei saa olla paksu – pehmennetty –, kuten<br />
lenkkitossussa, koska paksu pohja häiritsee jalan<br />
tuntumaa lautaan. Skeittikengän sivujen,<br />
päällisen, materiaalin pitää olla kestävä, jotta<br />
laudan karhennettu pinta ei temppuja tehdessä<br />
riko kenkää. Skeitatessa kengän pitää olla tukevasti<br />
jalassa. – Skeittausta harrastava lumilautailija<br />
Peetu Piiroinen<br />
30 31<br />
-Perttu<br />
PERTTU TARKKA
32 33<br />
LAURA LYYRA
34 35<br />
BALLERIINAT<br />
Nykyiset balleriina -kengät ovat sovellus hennoista<br />
toppaamattomista, tylppäkärkisistä tanssitossuista,<br />
joita balleriinat käytettivät 1800<br />
-luvun alkupuolella. Tuolloin käytettiin termiä<br />
”slippers” – pistokkaat, tohvelit, avokkaat<br />
ja balleriinat – kaikista hentorakenteisista jalkineista.<br />
Elokuvatähti Audrey Hepburn nosti<br />
suosioon korottomat balettitossumaiset kengät<br />
vuonna 1957. Sitä ennen tossut olivat jo siirtyneet<br />
näyttämöiltä kadulle 1940 -luvulla, jolloin<br />
urheiluvaateiden valmistaja Claire McCardell<br />
pyysi tehdasta laittamaan tossuun kovan pohjan,<br />
joka kestäisi myös ulkokäytössä. Suomessa<br />
matalakantaiset, tasapohjaiset kengät alkoivat<br />
tulla kaupungeissa muotiin 1950 –luvulla.<br />
JENNA RÖNKKÖ<br />
PIHLA KORPELA
36 37<br />
MIISA MYLLYKANGAS
MINTTU RUOHO<br />
38 39<br />
ANNA FRIBERG<br />
-Ella<br />
STELLA AALTOLA
JUHLAKENGÄT<br />
”Kengät kantavat, nostavat lentoon. Unelmakengät<br />
ovat alkuna unelmien toteutumiselle.”<br />
– Roger Vivier, ranskalainen muotisuunnittelija,<br />
joka on erikoistunut kenkiin.<br />
40 41<br />
NENNA NÖJD<br />
MILANIA VÄÄNÄNEN<br />
ELLA HIETANEN
42 43<br />
ROOSA NIEMINEN
MATILDA JÄRVI<br />
44 45<br />
SUSANNA NIEMI<br />
SIIRI MÄKINEN<br />
EEVI VÄÄTÄINEN
46 47<br />
-Anni<br />
SANDRA NORDSTRÖM
-Tinja<br />
48 49<br />
VENLA SUOKAS
50 51<br />
MIISA TERVALA<br />
JENNA PYYKÖNEN<br />
ERIKA RYPPIEVA
TALVISAAPPAAT<br />
Saapikkaasta kehittyi kylmän sään naisten ja<br />
miesten käyttöjalkine vasta 1900 -luvun loppu<br />
puolella. Espanjasta on löydetty luolamaalauksia,<br />
jotka ovat ajoitettu vuoden 13 000 eaa. tienoille.<br />
Maalauksissa kuvataan miehiä ja naisia<br />
eläinten nahoista ja turkiksista valmistetuissa<br />
saappaissa. Kun sukupuolten roolit eriytyvät,<br />
miehet valloittivat saappaat jalassa maailmaa ja<br />
naiset jäivät kotiin, joiden olosuhteet eivät saapikkaita<br />
vaatineet. Näin saappaista tuli miesten<br />
jalkineet. Saapikkaiden historiaan on kuulunut,<br />
että ne edustavat voimaa – myös taikavoimia.<br />
Saduissa Saapasjalkakissa ja Peukaloinen huo-<br />
no-onniset uhrit keksivät tavan selviytyä varastamalla<br />
ahdistelijansa saappaat. Saappaita<br />
käyttämällä huono-onniset saivat vastustajansa<br />
voimat. Myös käydyissä sodissa saappaiden<br />
merkitys taistelujoukkojen voimistajana on aikojen<br />
saatossa huomattu.<br />
Vasta 1850 -luvulla, kun saapikkaiden massatuotanto<br />
aloitettiin, saapikkaiden käyttö sallittiin<br />
kaikkien sosiaaliluokkien naisille. Saappaat<br />
eivät enää olleet arvoaseman merkki vaan niistä<br />
tuli esiin pyrkivän tasa-arvoisuuden symboli<br />
ei vain sukupuolten vaan myös eri sosiaaliryhmien<br />
välillä.<br />
52 53<br />
JULIA VENTOMÄKI<br />
JASMIN KARHULA
54 55<br />
MINERVA JUHOLA
56 57<br />
SAANA ROMAKKANIEMI<br />
-Anette
58 59<br />
SIRU LAAKSONEN
KUMISAAPPAAT<br />
Kumisaapas on vedenpitävä saapas, joka yleensä<br />
valmistetaan kumiseoksesta. Halvimpia saappaita<br />
valmistetaan myös mm. PVC -muovista<br />
ja polyuretaanista. Saappaan tarkoitus on suojata<br />
käyttäjänsä kosteudelta, joten kumisaappaat<br />
ovat erilaisina versioina käytössä kaikilla<br />
mantereilla.<br />
Kumisaappaan syntyhistoria juontaa Wellingtonin<br />
ensimmäiseen herttuaan, sotasankariin<br />
Arthur Wellesleyhin, joka pyysi lontoolaista kengänvalmistajaansa<br />
muokkaamaan 1700-luvulla<br />
syntynyttä ns. ”Hessian boot” -kenkää. Tuloksena<br />
oli puolisääreen ulottuva pehmeänahkainen<br />
saapas, jossa oli noin tuuman korkuiset<br />
korot. Malli oli sopiva taistelukäyttöön, mutta<br />
myös illalliskutsuihin. Saappaat saivat nopeasti<br />
huomiota isänmaallisten brittiläisten herrasmiesten<br />
keskuudessa, jotka halusivat jäljitellä<br />
kuuluisaa sotasankaria. Nahkaiset Wellington<br />
saappaat pysyivät muodissa aina 1840 -luvulle<br />
saakka. Kumista valmistettuja Wellington saappaita<br />
jouduttiin odottelemaan vielä tovi. Koska<br />
saappaat kumista syntyivät kuitenkin vasta,<br />
kun amerikkalainen liikemies Hiram Hutchinson<br />
tapasi Charles Goodyearin 1852, joka oli juuri<br />
keksinyt vulkanointiprosessin luonnonkumille.<br />
Hutchinson osti Goodyearilta patentin jalkineiden<br />
valmistusta varten. Tästä keksinnöstä<br />
alkoi varsinaisesti kumisaappaiden maailmanlaajuinen<br />
menestystarina.<br />
60 61<br />
-Ella
TOHVELIT<br />
Tohvelit ovat pehmeät vapaa-ajan sisäjalkineet.<br />
Niiden materiaalina voidaan käyttää mm. huopaa,<br />
mokkanahkaa, samettia tai lampaannahkaa.<br />
Tohveleiden tarkka syntyhistoria on hämärän<br />
peitossa, mutta se juontanee faaraoiden Egyptiin,<br />
jossa sandaalien kantamuotoja valmistettiin<br />
myös seremoniaaliseen sisäkäyttöön.<br />
62 63<br />
ELSA KARJALAINEN<br />
VILMA KANGASAHO
64 65<br />
ENNI TUOMINEN
66 67<br />
KENGÄT: HENNA-RIIKKA KALLIOKOSKI<br />
LAATIKKO: MATILDA AJASTO<br />
VERA NIUTANEN<br />
NIKO TALVITIE
68 69<br />
ELLI HOLAPPA<br />
-Alina
ROOSA-MARIA AALTO<br />
70 71<br />
AMANDA HALONEN<br />
RIIKKA LEHTINEN
-Jere<br />
72 73<br />
MIELIKUVITUSKENGÄT<br />
Englantilainen <strong>kirja</strong>ilija ja muotitoimittaja Collin<br />
McDowell on sanonut: ”Jalkineiden historia<br />
on loputtomien päähänpistojen ja mielikuvituksen<br />
historiaa.”<br />
AKUSTI MÄKINEN
74 75<br />
TINJA RÖNNEBERG
76 77<br />
-Topias<br />
SIIRI HYNYNEN
78 79<br />
ULRIIKA KAARNA<br />
-Kaneli
SILJA KINNUNEN<br />
GABRIEL SALMINEN<br />
KIISA VÄLIMAA<br />
80 81<br />
SELJA RUOHONEN<br />
AMANDA HALONEN<br />
VEELA HAMMAR
82 83<br />
-Elli
TOPIAS NORDSTÖM<br />
84 85
Change language