b u s i n e s s & t e c h n o l o g y - Joensuu REGION
b u s i n e s s & t e c h n o l o g y - Joensuu REGION
b u s i n e s s & t e c h n o l o g y - Joensuu REGION
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
hyvää elämää<br />
b u s i n e s s & t e c h n o l o g y<br />
1<br />
09<br />
pohjoiskarjalaisen elämänmenon olemus / odotetut idän osaajat / joensuumenu<br />
abloyn ikämestariohjelma / kulttuuri on kaupunkia isompi / kesä täynnä tapahtumia
k a n n e n k u v a Ville timonen<br />
joensuun seutu<br />
täynnä positiivisia yllätyksiä<br />
pääkirjoitus<br />
täynnä positiiVisia yllätyksiä<br />
kuinkahan moni mahtaakaan tietää, että joensuun seudulla on maan neljänneksi<br />
paras elinkeinoimago. tai sen, että pk-yritysten omavaraisuus on alueella<br />
yli 50 prosenttia – korkeinta koko suomessa. myös muita yllätyksiä saattaa<br />
putkahtaa esiin, kun alueeseen tutustuu paremmin.<br />
joensuun seutua on kehitetty pitkäjänteisesti ja samaan hiileen puhaltamalla jo vuosia.<br />
hyvä yhteistyö on kantanut hedelmää ja tänä päivänä alueella on mainiot lähtökohdat<br />
pärjätä kovassa kilpailussa.<br />
joensuun seudulla asuu noin 116 000 asukasta; iloisia ja energisiä nuoria, työteliäitä<br />
ja vilkassanaisia aikuisia sekä virkeitä ja toimeliaita ikäihmisiä. kautta linjan mahtavia<br />
persoonia.<br />
alue ei ehkä ole tunnettu suomen yrityselämän keskuksena, mutta meillä on tuhansia<br />
menestyviä yrityksiä, jotka toimivat monipuolisilla toimialoilla.<br />
metalliteollisuuden helmiä ovat abloy, kesla, mantsinen ja john deere. muoviteollisuudessa<br />
kärkikaartiin kuuluu exel, amt-Veneet, medisize ja thermo Fischer. sähkö-,<br />
puutuote- ja elintarviketeollisuudestakin löytyy kovia kansallisia nimiä: muuntosähkö,<br />
ouneva Group, stora enso, upm kymmene, anaika, Valio ja Vaasan&Vaasan. kaupan ja<br />
palveluiden alalta nimekkäät tokmanni, broman<br />
Group, laakkonen ja suomen kiitoautot ovat kaikki<br />
kotoisin alueelta. tässä vain muutamia mainittuna.<br />
miksi nämä yhtiöt ovat sitten sijoittuneet tänne<br />
joensuun seudulle, lähes susirajan taakse? syitä löytyy<br />
joka lähtöön, mutta tärkeimpinä pidetään hyvää<br />
ja ennen kaikkea työhaluista työvoimaa, erinomaisia<br />
koulutusmahdollisuuksia ja toimivia kulkuyhteyksiä.<br />
esimerkiksi joensuun syväsatamasta on ympärivuotinen<br />
vesiväylä kaikkialle maailmaan. lisäksi sijainti aivan Venäjän rajan tuntumassa mahdollistaa<br />
sujuvat kauppayhteydet naapurin kanssa.<br />
yritysten sijoittumiseen vaikuttavat usein kovat tekijät: raha, työvoiman saatavuus ja<br />
sijainti. taustalla kuitenkin on paljon pehmeitä arvoja – esimerkiksi asuminen, harrastukset<br />
ja luonto. näissä asioissa meillä on ylivoimaisia kilpailutekijöitä.<br />
koti löytyy kaikille, ja yleensä juuri niin vilkkaalta tai rauhalliselta paikalta kuin toivotaan.<br />
harrastusmahdollisuuksia on lukemattomia ja nekin kohtuuhintaisia tai jopa ihan<br />
ilmaisia. ilma on puhdasta ja metsiä, peltoja, vesistöjä sekä vaaroja löytyy loputtomasti<br />
koluttaviksi.<br />
avain ihmisen hyvinvointiin löytyy toimivasta työurasta ja tasapainoisesta vapaa-ajasta.<br />
meillä molemmat voi rakentaa sujuvaksi kokonaisuudeksi. kun päätät sijoittaa yrityksesi<br />
joensuun seudulle, saat neuvoja ja tukea alueellisesta elinkeinoyhtiöstä, josekista.<br />
josek vastaa joensuun seudun elinkeinopolitiikasta ja yritysneuvonnasta. alueelle sijoittuville<br />
yrityksille on tarjolla liikepaikka- ja toimipaikkaneuvontaa, rahoitusneuvontaa,<br />
markkina- ja kilpailutilanneselvityksiä sekä henkilökunnan koulutus ja rekrytointineuvontaa.<br />
lisäksi paljon, paljon muuta. käy kurkkaamassa netissä – se kannattaa!<br />
tule rakentamaan omaa tulevaisuuttasi joensuun seudulle!<br />
Pekka NuutiNeN<br />
toimitusjohtaja, joensuun seudun kehittämisyhtiö josek oy<br />
pohjoiskarjalaisen<br />
elämänmenon olemus<br />
Avain ihmisen hyvinvointiin<br />
löytyy toimivasta työurasta ja<br />
tasapainoisesta vapaa-ajasta<br />
pohjois-karjalan keskussairaala<br />
– hyVissä käsissä<br />
osaaVia tekijöitä<br />
laajalla rintamalla<br />
maailmaa muuttaVaa tiedettä<br />
tehdään joensuussa<br />
8 11<br />
idän osaajat<br />
eno-Verkkokoulu<br />
kulttuuri on<br />
kaupunkia isompi<br />
liikkeellä ollaan<br />
ampparit<br />
uutiset ja tieto ojennukseen<br />
joensuumenu<br />
kansallismaisema lautasella<br />
pienet asiat kantaVat<br />
pitkälle<br />
korkean teknoloGian<br />
massatuotantoa<br />
Kustantajat<br />
joensuun kaupunki – www.jns.fi<br />
joensuun seudun kehittämisyhtiö<br />
josek oy – www.josek.fi<br />
joensuun tiedepuisto oy – www.carelian.fi<br />
pohjois-karjalan ammattikorkeakoulu<br />
– www.pkamk.fi<br />
pohjois-karjalan maakuntaliitto<br />
– www.pohjois-karjala.fi<br />
Pohjois-karjalan yrittäjät – www.pk.yrittajat.fi<br />
Päätoimittaja<br />
anne mujunen, josek oy<br />
anne.mujunen@josek.fi<br />
puh. 0500 285 906<br />
Toimituskunta<br />
soile asikainen, leila koistinen, reijo muje,<br />
anne mujunen, salli soininen<br />
Toimitus<br />
timo kupiainen, janne riiheläinen<br />
/ mainostoimisto Fabrik oy<br />
Ulkoasu<br />
sami korhonen<br />
/ mainostoimisto Fabrik oy<br />
Valokuvat<br />
Ville timonen<br />
/ mainostoimisto Fabrik oy<br />
Paino<br />
suomen painotuote, joensuu<br />
Painosmäärä<br />
suomi 10 000 kpl, englanti 5 000 kpl<br />
Ilmestyminen<br />
2 kertaa vuodessa<br />
Osoitteenmuutokset<br />
toimitus@joensuuregion.fi<br />
tapahtumakalenteri<br />
1/2009<br />
business & technology<br />
2 3 5 6 7 9 10 13 15 16 23 24<br />
1 4 12 14 17 18 19 20 21 22<br />
2 joensuu region www.joensuuregion.fi 3<br />
www.jOensUUregIOn.fI
k u v a t Ville timonen te k s t i janne riiheläinen<br />
Pohjoiskarjalaisen<br />
elämänmenon olemus<br />
Asiat tapahtuvat, mutta<br />
se repivin kiire loistaa<br />
poissaolollaan<br />
4 joensuu region www.joensuuregion.fi 5
pohjoiskarjalaisella elämänmenolla on<br />
maineensa. hieman eksoottinen, hieman<br />
maalaismainen, hieman kummallinen, mutta<br />
ehdottomasti sympaattinen. pohjois-karjalassa<br />
on läsnä sekä mennyt maailma että tämä<br />
nykyisyys.<br />
alueen mainetta ovat rakentaneet muun<br />
muassa Heikki Turunen kirjoissaan, Markku<br />
Pölönen elokuvissaan ja tv-sarjoissaan ja myös<br />
perihelsinkiläinen Göstä Sundqvist leevi and<br />
the leavings -kappaleella pohjois-karjala.<br />
laulussa tapahtuva farkkujen vaihto verkkarihousuihin<br />
on vanginnut pohjoiskarjalaisen<br />
elämänmenon keskeisen osan hyvin vastaansanomattomasti.<br />
elämisen tahti on yksi ehdottomasti täkäläistä<br />
elämän menoa määrittävä asia. asiat tapahtuvat,<br />
mutta se repivin kiire loistaa poissaolollaan.<br />
tämän huomaavat erityisesti ne, jotka<br />
saapuvat pääkaupunkiseudulta ja huomaavat<br />
ohittelevansa muita jalankulkijoita ripeällä<br />
tahdillaan. ehkä tämä johtuu osittain siitäkin,<br />
että lyhyempien etäisyyksien takia asiat sujuvat<br />
helpommin. kun käytäntö on helpompaa,<br />
se vapauttaa voimavaroja itse asioihin, ei niiden<br />
järjestelemiseen.<br />
Uusi maailma<br />
saapui nopeasti<br />
pohjois-karjala on tullut nykyaikaan hyvin nopeasti.<br />
kun alue kuitenkin sijaitsee monin tavoin<br />
sivussa, saapui kansainvälinen nykyaika<br />
tänne myöhään, mutta sitten tullessaan teki<br />
sen kovalla vauhdilla. ilman hankauksia se ei<br />
tapahtunut, mutta näissä kehityskuluissa lähes<br />
silmänräpäyksessä eli noin parissa kymmenessä<br />
vuodessa joensuusta kasvoi kansainvälinen<br />
kaupan, opiskelun ja kaupunkikulttuurin keskus.<br />
kun muutos tapahtuu näin nopeasti, ei<br />
vanha ehdi hävitä, vaan täkäläisessä elämänmenossa<br />
on mukana edelleen paljon piirteitä<br />
vanhasta, maatalousvetoisesta yhteiskunnasta.<br />
näitä piirteitä ovat muun muassa ylenmääräisen<br />
kiireen välttäminen, kunkin ihmisen arvostaminen<br />
itsenään ja ylipäätään mutkaton<br />
suhtautuminen asioihin.<br />
nuoruutensa takia joensuussa ei ole tiukkoja<br />
hierarkioita, jossa suvut, oppilaitokset tai<br />
muut perinteikkäästi vahvat tahot määrittelisivät<br />
ihmisen arvoa. tällaisissa perinteissä on<br />
aina myös oma voimansa, mutta oma voimansa<br />
on siinäkin, että kukin saa itse näyttää<br />
kuka oikein on ja mitä osaa. oli kysymys sitten<br />
yhdistystoiminnasta, yrittämisestä tai vaikka<br />
politiikasta, otetaan uudet ihmiset ja voimavarat<br />
useimmiten avosylin vastaan. kun väkeä<br />
on vähemmän, on kaikkien panos tarpeen.<br />
Pitää tehdä itse<br />
kaupungin nuoruuteen ja myös syrjäisempään<br />
sijaintiin liittyy se, että täällä on itse<br />
tehtävä asioita, joista haluaa nauttia. eteläisemmässä<br />
suomessa on helppo turvautua<br />
pääkaupunkiseudun runsaisiin palveluihin,<br />
mutta täällä on löydettävä keinot itse toteuttaa<br />
haluamiaan asioita. tämä näkyy erityisesti<br />
kulttuurielämässä, joka on eri taiteenlajien<br />
kohdalla hyvin virkeää. kaupungin omat kulttuurilaitokset,<br />
teatteri, orkesteri ja museot, luovat<br />
omalta osaltaan tarjontaa, mutta sen lisäksi<br />
tapahtuu paljon muutakin. ilosaarirock, kihaus,<br />
lieksan Vaskiviikot, lukemattomat teatteriryhmät,<br />
elävät tanssipiirit ja monet muut kulttuurin<br />
osa-alueet elävät ja voivat hyvin. paljon<br />
asioita tapahtuu, koska ihmiset haluavat tehdä<br />
niitä itselleen, mutta samalla moni muukin saa<br />
nauttia näiden töiden hedelmistä.<br />
sama itse tekemisen meininki näkyy myös<br />
joensuun alueen yrityselämässä. täällä liiketoimintaa<br />
on luotava itse, sillä mahdollisuuksia<br />
muuten on rajallisemmin. mikäli yritys pystyy<br />
pärjäämään näillä pienillä markkinoilla, on sillä<br />
halutessaan usein hyvät valmiudet laajentaa<br />
toimintaansa vähemmänkin vaativille markkina-alueille.<br />
mahdollisuuksien rajallisuus näkyy<br />
myös työntekijöiden uskollisuutena. Varsinkin<br />
korkeaa osaamista vaativilla aloilla työntekijöiden<br />
vähäinen vaihtuvuus on aito kilpailuetu,<br />
josta monet paikalliset yritykset ovat hyötyneet<br />
niin kansallisella kuin kansainvälisellä<br />
tasolla.<br />
Pyörällä pääsee<br />
tavallisen ihmisen arkinen elämänpiiri ei ikinä<br />
voi olla kovin iso. Vaikka asuisi maailman suurimman<br />
suurkaupungin sykkeessä, niin elämä<br />
on silti täynnä samoissa kaupoissa, paikoissa<br />
ja harrastuksissa käymistä, samojen ihmisten<br />
kohtaamista. suuressa kaupungissa nämä<br />
asiat voivat vain olla hyvin kaukana toisistaan.<br />
syvällä maaseudulla ja suuremmissa kaupungeissa<br />
on elämänmenolle se yhteinen piirre,<br />
että paikkoihin on usein matkaa, oli kyse sitten<br />
työpaikasta, kauppareissusta tai kyläilystä ystävien<br />
luona. joensuun kaltaisessa pikkukau-<br />
ehkä juuri siksi<br />
ihmiset täällä jaksavat<br />
luottaa toisiinsa<br />
Työntekijöiden<br />
vähäinen vaihtuvuus<br />
on aito kilpailuetu<br />
pungissa on käytännössä mikä tahansa paikka<br />
tai palvelu noin viidentoista minuutin ajomatkan<br />
päässä. ja tämä koskee vielä hyvin usein<br />
myös ajomatkaa polkupyörällä. polkupyöräily<br />
onkin suosittua kaiken ikäisten joensuulaisten<br />
kesken ympäri vuoden ja varmasti aika paljon<br />
juuri sen takia, että se on järkevää. joensuun<br />
pyörätieverkostoa on rakennettu ja ylläpidetty<br />
laajaa käyttöä silmälläpitäen. töihin, harrastuksiin,<br />
kauppaan ja moneen muuhun paikkaan<br />
mennessä polkupyörä voi hyvinkin olla se nopein<br />
tapa liikkua.<br />
Maalla ja kaupungissa<br />
moni on valinnut myös elämäntyylin, jossa työ<br />
on kaupungissa ja koti maalla. joensuun ympäristön<br />
kylissä asuu ihmisiä, jotka ovat rakentaneet<br />
elämänsä ikään kuin kahteen paikkaan,<br />
nauttiakseen kummankin hyvistä puolista. reilusti<br />
alle puolen tunnin ajomatkan päässä kaupungista<br />
voi asua suorastaan syvällä korvessa<br />
tai pienessä maalaiskylässä. tämän päivän elämänmeno<br />
missä tahansa suomessa tapahtuu<br />
yhä enemmän myös teknologian ja medioiden<br />
kautta. erityisesti internet muodostaa jo yllättävän<br />
suuren osan monien elämästä. kun yhteydenpito<br />
töihin, ystäviin ja sukulaisiin tapahtuu<br />
joka tapauksessa monella jo verkon kautta, niin<br />
se tapahtuu yhtä sujuvasti 500 metrin tai kilo-<br />
metrin päähän.<br />
kaikille ei elämä pienemmässä kaupungissa<br />
tietysti sovi. moni kaipaa sykettä, uusia mahdollisuuksia<br />
ja jatkuvaa tapahtumista ympäristössään.<br />
mutta lapsille pienempi kaupunki<br />
ympäristönä sopii oikeastaan aina. Väljempi<br />
asuminen, turvallisempi ympäristö ja lähempänä<br />
olevat harrastusmahdollisuudet antavat<br />
lapselle enemmän mahdollisuuksia kasvaa ja<br />
kehittyä. mikään kolkka maailmassa ei tietysti<br />
vailla vaaroja tai huonoja puolia ole, mutta monet<br />
sosiaaliset ongelmat ovat kuitenkin ainakin<br />
lievempiä pienemmillä paikkakunnilla.<br />
Luottamus luo<br />
elämänlaatua<br />
pienen kaupungin elämänmenoon kuuluu aina<br />
väkisinkin se, että ihmiset tulevat tutuiksi. pienellä<br />
paikkakunnalla erilaiset ihmiset eivät voi<br />
eriytyä toisistaan kovinkaan paljon. kun vaihtoehtoja<br />
on vähemmän, joutuvat ihmiset enemmän<br />
tekemisiin toistensa kanssa ja verkostoja<br />
eri elämänalueilla syntyy kuin itsestään. itse<br />
tai joku muu tuntee melkein aina jonkun, joka<br />
tietää, osaa, jolla on kokemusta. pienemmällä<br />
paikkakunnalla ei passaa tehdä huteja usein,<br />
sillä niin huono kuin hyväkin maine syntyvät<br />
nopeasti. ehkä juuri siksi ihmiset täällä jaksavat<br />
luottaa toisiinsa.<br />
6 joensuu region www.joensuuregion.fi 7
pohjois-karjalan keskussairaala<br />
Hyvissä käsissä<br />
k u v i t u s sami korhonen te k s t i timo kupiainen<br />
yli 170 000 asukkaan erikoissairaanhoidosta vastaavan<br />
pohjois-karjalan keskussairaalan valkea, kaksitoistakerroksinen<br />
päärakennus näkyy joensuun niinivaaran laelta kilometrien<br />
päähän. Vuonna 1953 toimintansa aloittanut suomen<br />
ensimmäinen keskussairaala on saanut ympärilleen<br />
viime vuosina useampia laajennusosia. ulospäin näkyvien<br />
uusien rakennusten lisäksi myös seinien sisäpuolella on tehty<br />
lukuisia merkittäviä investointeja ja uudistuksia.<br />
aktiiviseen eteenpäin pyrkimiseen sijoitetut rahat eivät<br />
ole menneet hukkaan. pohjois-karjalan keskussairaala<br />
keikkuu vuodesta<br />
toiseen sosiaali- ja<br />
terveysministeri-<br />
samalla rahalla jopa 15 %<br />
enemmän terveyshyötyä<br />
ön alaisen terveystaloustieteenkeskuksen<br />
tekemän<br />
erikoissairaanhoidon<br />
tuottavuutta<br />
mittaavan tutkimuksen kärjessä. Viime vuosina jopa 15 %<br />
valtakunnan keskiarvoa paremmalla tuottavuusluvulla. mainoskielellä<br />
pohjois-karjalan keskussairaalasta saa siis samalla<br />
rahalla jopa 15 % enemmän terveyshyötyä kuin maan sairaaloista<br />
keskimäärin.<br />
Mitä pienet edellä<br />
sitä isot perässä<br />
pohjois-karjalan keskussairaala on monessa asiassa kulkenut<br />
ennakkoluulottomasti kehityksen etujoukoissa. klinikoilla ei<br />
ole jääty odottamaan, että isommat sairaalat, kaupungit tai<br />
valtiot tekevät jotain ensin, vaan henkilöstö on lähtenyt rohkeasti<br />
näyttämään mallia muille.<br />
– Valttimme ei ole se, että tulemme maakunnasta, vaan<br />
se, että osaamisemme useilla osa-alueilla kestää vertailun<br />
keneen tahansa, vatsaelinkirurgian osastonylilääkäri Heikki<br />
Ahtola uskoo.<br />
– me tiedämme oman tasomme, pidämme sitä yllä sekä<br />
myös esillä. emme seuraa sivusta odotellen mitä isommat<br />
toimijat tekevät, vaan menemme mukaan sinne, missä<br />
asioita viedään eteenpäin. kansainvälinen lääketieteellinen<br />
yhteisö on avoin kaikille, tieto kulkee ja<br />
taidon hankkiminen on vain itsestä kiinni. suuri<br />
ei aina ole kaunista, eikä varsinkaan sujuvaa.<br />
esimerkkinä edelläkävijyydestä ahtola<br />
mainitsee oman erikoisalueensa, tähystysleikkaukset.<br />
kun leikkauksia alettiin tehdä maailmalla 90-luvun vaihteessa,<br />
joensuussa ensimmäinen tähystysleikkaus näki päivänvalon<br />
heti perään 1991 marraskuussa. 90-luvun puolivälissä<br />
pohjois-karjalan keskussairaala oli yksi maan harvoista merkittävistä<br />
kouluttajista saralla.<br />
– mainittu esimerkki ei ole mitenkään harvinaislaatuinen.<br />
kuljemme etunenässä monessa asiassa ja monella<br />
lääketieteen erikoisalalla. toki silloin on seurattava jatkuvasti<br />
alan kehitystä ja omia suunnanvetoja ja pidettävä huoli, että<br />
ei olla menossa väärän aallon harjalla.<br />
– innovatiivisuus osoittaa toisaalta johtajien vahvaa luottamusta<br />
meihin kliinistä työtä tekeviin. kehittäjien joukossa<br />
kulkeminen on tarkoittanut vuosien aikana merkittäviä panostuksia<br />
pohjois-karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipiirin kuntayhtymältä.<br />
pyydetyt asiat on saatu hyvällä prosentilla. ja<br />
eniten kaikesta on hyötynyt potilas.<br />
Tiukasti kiinni<br />
todellisuudessa – yhdessä<br />
pohjois-karjalan keskussairaalan jatkuva kehittymisen halu<br />
tiedostetaan alalla laajemminkin.<br />
– jos arvostusta mitataan kollegojen tasolla – joka usein<br />
on se paras mittari – olemme todella arvostettu keskussairaala.<br />
ja nimenomaan kokonaisuutena eikä niinkään<br />
jonkin tietyn klinikan osalta. ehkä juuri se tuokin osan arvostuksesta.<br />
nykyaikainen lääketiede ei toimi ilman kaikkien<br />
palikoiden panosta, hyvää klinikoiden ja ennen kaikkea<br />
ihmisten välistä yhteistyötä, ahtola pohtii.<br />
pohjois-karjalan keskussairaalassa on ollut<br />
jo pitkään käytössä nopeaan toipumiseen<br />
tähtäävä leikkauksen jälkeinen<br />
"fast track" -kuntoutusohjelma,<br />
joka lyhentää hoitoaikoja ja<br />
vähentää leikkauksen<br />
jälkeisiä<br />
haittatapahtumia. toiminnassa otetaan alusta saakka huomioon<br />
kaikki hoidon eri osa-alueet mini-invasiivisesta leikkauksesta<br />
hallittuun kivun hoitoon sekä ravitsemuksesta<br />
potilaan liikkeelle saamiseen. potilaan hyvä informointi<br />
sitoo hänet mukaan kuntoutumiseen. paraneminen ei ole<br />
enää passiivista odottamista vaan aktiivista toimintaa. kun<br />
potilaan toipumista ajatellaan kokonaisuutena, jokaisen<br />
ammattiryhmän on hoidettava oma osuutensa ajatuksella.<br />
tehdäänpä leikkaus kuinka taitavasti tahansa, työ menee<br />
hukkaan, jos ennen ja jälkeen toimenpidettä tehdään vääriä<br />
asioita.<br />
– tärkeintä on ymmärrys. joskus parhaaseen lopputulokseen<br />
pääsemiseksi tarvitaan kallis laite, toisinaan ratkaisuna<br />
on vain muuttaa työmenetelmää. jokainen klinikka,<br />
joka astuu eteenpäin, tarvitsee muiden apua, että pystyy<br />
hyödyntämään uutta innovaatiotaan. näin syntyy positiivinen<br />
kierre, jossa kaikki kannustavat toisiaan jatkuvaan<br />
kehittymiseen.<br />
– perinteisissä huippuosaamisyksiköissä työ<br />
on liian usein irti arkirutiinista. meillä tietotaito<br />
syntyy ja on käytössä ruohonjuuritasolla. se,<br />
että olemme tehokkuudessa valtakunnan<br />
kärjessä ilman ylimääräisiä temppuja<br />
osoittaa, että jokapäiväiset toimintatapamme<br />
ovat oikealla tasolla, ahtola<br />
korostaa.<br />
Tieto haltuun<br />
yksi tuoreimmista arkirutiineihin olennaisesti<br />
vaikuttavista uudistuksista tulee<br />
olemaan koko pohjois-karjalan sairaanhoito-<br />
ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymän<br />
siirtyminen ensimmäisenä suomes-<br />
sa yhteiseen sairaskertomusjärjestelmään.<br />
– modernille lääketieteelle on ominaista, että käsissä on<br />
jatkuvasti valtavasti käsiteltävää informaatiota, jota kukaan<br />
ei pysty muistamaan tai hallitsemaan. tulvasta on tärkeintä<br />
pystyä havaitsemaan nopeasti ja luotettavasti juuri ne<br />
minulle tärkeät, tähän potilaaseen ja hetkeen olennaisesti<br />
liittyvät tiedot. päätöksen teko tapahtuu yleensä potilaan<br />
vieressä, "point-of-care", ja siihen on saatava tietojärjestelmistä<br />
vahva tuki. toivottavasti uusi järjestelmä lunastaa sille<br />
asetetut haasteet.<br />
Lääkkeet<br />
lääkäripulaan<br />
maine tekemisen meiningistä auttaa luonnollisesti myös uusia<br />
nuoria lääkäreitä töihin houkuteltaessa.<br />
– Viidakkorumpu on huomattavasti tehokkaampi rekrytointikanava<br />
kuin neliväri-ilmoitus lääkärilehdessä, olipahan<br />
mainoksessa kuinka nokkela idea hyvänsä. maine pitää ansaita,<br />
ei sitä voi kuuluttaa.<br />
– meille on koulutus-<br />
suuri ei aina ole<br />
kaunista, eikä<br />
varsinkaan sujuvaa<br />
paikan hakijoita jonoksi<br />
saakka. tiedän, että kaikkialla<br />
tilanne ei ole yhtä<br />
hyvä.<br />
koulutustoiminnasta<br />
selvimmin päivittäisessä<br />
työssä näkyy tiivis yhteistyö pohjois-karjalan ammattikorkeakoulun<br />
sairaanhoitajakoulutuksen kanssa. erikoistuvien<br />
lääkäreiden ohjaamisen lisäksi keskussairaalassa annetaan<br />
osa tulevien lääkäreiden kandikoulutuksesta.<br />
– me näemme kouluttamisen rekrytointityönä. kun on<br />
ollut täällä erikoistumassa ja viihtynyt, on kynnys matala palata<br />
valmistuneena joensuuhun.<br />
eettisyyden<br />
välttämättömyys<br />
sairaiden hoitoon liittyy aina vaikeita ja herkkiä eettisiä kysymyksiä.<br />
moniin ongelmiin ei ole olemassa oikeita vastauksia,<br />
jonka vuoksi avoin keskustelu on välttämätöntä. tässä<br />
tarkoituksessa sairaalassa on toiminut jo kahdeksan vuoden<br />
ajan avoin eettinen keskustelufoorumi, jonka tilaisuuksissa<br />
syvennytään yhdessä valittuihin aiheisiin asiantuntijaluentojen<br />
ja vapaan keskustelun keinoin.<br />
– muun muassa kuntayhtymän<br />
henkilöstön yhteiset arvot ja toimintaperiaatteet<br />
määriteltiin tässä<br />
foorumissa. näin huoneentauluihin<br />
kehystetyt sanat ovat oikeasti<br />
henkilökunnan näkemys työstään,<br />
eivät vain ylhäältä annettuja<br />
korulauseita. meidän tulee<br />
olla paitsi tietäviä ja taitavia,<br />
myös sivistyneitä, ahtola<br />
huomauttaa.<br />
8 joensuu region www.joensuuregion.fi 9
sosiaali- ja terVeysalan koulutus<br />
osaaVia tekijöitä laajalla rintamalla<br />
pohjois-karjalan ammattikorkeakoulun<br />
sosiaali- ja terveysalan keskus sijaitsee<br />
tikkarinteen kampuksella, keskussairaalan<br />
naapurissa. oppilaitos ja keskussairaala ovat<br />
tehneet tiivistä yhteistyötä koulutuksen alkumetreiltä,<br />
vuodesta 1955 saakka.<br />
– hoitotyöhön on koulutettu yhdessä työelämän<br />
kanssa ensimmäisistä opiskelijoista<br />
alkaen, nykyisin vahvasti teoriatietoon pohjaten,<br />
pohjois-karjalan ammattikorkeakoulun<br />
sosiaali- ja terveysalan keskuksen johtaja<br />
Susanna Varis toteaa.<br />
– tänä päivänä opiskelijoilla on harjoitteluja<br />
läpi opintojen, ensimmäisestä vuodesta<br />
viimeiseen lukukauteen. monen muun alan<br />
harjoitteluista poiketen terveydenhuollon<br />
opiskelijat tekevät harjoittelut valmiin työntekijän<br />
ohjauksessa.<br />
Vastaus hoitajapulaan<br />
pohjois-karjalan ammattikorkeakoulun sosiaali-<br />
ja terveysalan keskuksessa koulutetaan<br />
bioanalyytikkoja, fysioterapeutteja, sairaanhoitajia,<br />
terveydenhoitajia sekä sosionomeja.<br />
lisäksi järjestetään ylempään amk-tutkintoon<br />
johtavaa sosiaali- ja terveysalan kehittämisen<br />
ja johtamisen koulutusta. kaikkiaan sosiaali- ja<br />
terveysalan opiskelijoita on lähes 1000, joista<br />
sairaanhoitajaksi opiskelee reilut 400.<br />
– meidän haasteemme on pystyä vastaamaan<br />
kasvavaan pulaan osaavista hoitotyöntekijöistä.<br />
on laskettu, että pelkästään<br />
joensuun seudulla tarvitaan seuraavalla<br />
vuosikymmenellä parisataa sairaanhoitajaa,<br />
ja kymmenen vuotta siitä tuplasti enemmän,<br />
Varis tietää.<br />
Hoitotyöhön<br />
koulutetaan yhdessä<br />
työelämän kanssa<br />
pohjois-karjalan ammattikorkeakoulusta<br />
valmistuvat nuoret jäävät kotiseudulleen monia<br />
muita vastaavia oppilaitoksia paremmin.<br />
Vuosina 2003–2005 pkamk:n sosiaali- ja terveysalalta<br />
valmistuneista 73 % asui pohjoiskarjalassa<br />
vuoden 2005 lopussa.<br />
koulutustehtävän lisäksi ammattikorkeakoulu<br />
haluaa vaalia rooliaan alueellisena kehittäjänä<br />
yhteistyössä muiden toimijoiden<br />
kanssa. Vuonna 2008 sosiaali- ja terveysalalla<br />
tuotettiin 123 työelämän käyttöön hankkeistettua<br />
opinnäytetyötä. lisäksi käynnissä on<br />
jatkuvasti useampia kehittämishankkeita,<br />
joilla kehitetään paitsi osaamista myös uusia<br />
toimintatapoja.<br />
– parhaillaan luodaan pohjois-karjalan sairaanhoito-<br />
ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän<br />
kanssa välineitä osaamisen<br />
hallintaan sosiaali- ja ter-<br />
veysalan henkilöiden työn<br />
rakenteen muuttuessa.<br />
– terveydenhuoltoalalla<br />
osaamista on päivitettävä<br />
jatkuvasti. kymmenen<br />
vuotta sitten opittu tieto<br />
voi olla jo muuttunut. koulutuksen on pysyttävä<br />
mukana, mieluummin askeleen edellä.<br />
tästäkin syystä kokoonnumme tasaisin väliajoin<br />
ammattikorkeakoulun ja pkssk:n edustajien<br />
kesken miettimään miten yhteistyötä<br />
voitaisiin viedä edelleen eteenpäin.<br />
yuri sVirko<br />
Maailmaa muuttavaa tiedettä<br />
Fyysikko Yuri Svirko on päätynyt maailmaa kierrettyään<br />
<strong>Joensuu</strong>n yliopiston fysiikan professoriksi.<br />
– Minulle elämä <strong>Joensuu</strong>ssa sopii hienosti. Suurkaupungissa<br />
on liikaa kaikkea, ihmisistä ja äänistä alkaen. Täällä saan<br />
tehdä työtäni hyvissä olosuhteissa ja elää itseäni miellyttävällä<br />
tavalla. <strong>Joensuu</strong>n yliopisto on pieni ja se tekee monesta asiasta<br />
helpompaa. Suurissa yksiköissä hallinnolliset toimet vievät<br />
paljon aikaa ja energiaa, täällä asiat ovat mutkattomampia.<br />
Tieteen tekemisen<br />
laatuun koko ei vai-<br />
Tiede muuttaa<br />
maailmaa jatkuvasti<br />
kuta, kertoo Svirko<br />
mieleisenä pitämästääntoimintaympäristöstä,<br />
jonka mieluisuutta<br />
ei vähennä<br />
yhtään se, että hän on innokas kalamies. Svirkon luona ovat<br />
vierailleet lukuisat entiset kollegat eri puolilta maailmaa<br />
– Heille oli aikamoinen arvoitus miksi siirryin aikoinaan tänne.<br />
Mutta vierailut täällä ovat saaneet heidät ymmärtämään,<br />
miksi viihdyn täällä. Olen alun perin kotoisin Glubokoesta, joka<br />
on suurin piirtein <strong>Joensuu</strong>hun verrattava kaupunki nykyisen<br />
Valko-Venäjän alueella. Minulle tällainen pieni kaupunki ja<br />
sen rauhallisuus sopivat erinomaisesti, vertailee Svirko.<br />
tehdään <strong>Joensuu</strong>ssa<br />
k u v a VILLE TIMOnEn t e k s t i JAnnE rIIHELäInEn<br />
Vertailupohjaa hänellä riittääkin, sillä Moskovan valtionyliopiston<br />
ja Venäjän Tiedeakatemian jälkeen hän on tehnyt<br />
pidemmät työrupeamat Tokiossa ja Southamptonissa. Lisäksi<br />
luonnontieteiden aidosti kansainvälinen maailma kuljettaa<br />
Svirkoa suurin piirtein joka toinen kuukausi seminaareihin ja<br />
tapaamisiin ympäri maailmaa.<br />
Svirkolle tiede näyttäytyy tapana etsiä uutta ja sen jälkeen<br />
hyödyntää tätä tietoa oikeilla tavoilla:<br />
– Tieteen tehtävänä on ymmärtää luonnon lakeja entistä<br />
paremmin ja sen jälkeen soveltaa niitä hyödyllisiksi asioiksi.<br />
Tiede muuttaa maailmaa jatkuvasti ja sitä tekee myös minun<br />
tutkimusalueeni, purkaa Svirko työnsä merkitystä.<br />
Perustutkimuksen muuntamista käytännön yritystoiminnan<br />
sovelluksiksi hoitaa <strong>Joensuu</strong>n yliopiston tutkimuskeskus<br />
InFotonics Center. IFC yhdistää toiminnassaan fotoniikan,<br />
spektriväritutkimuksen ja informaatioteknologian korkeaa<br />
osaamista. Olennaista on myös nanoteknologian soveltaminen<br />
komponentteihin ja antureihin. Yhteistyökumppaneina<br />
ovat alan johtavat kansalliset ja kansainväliset yritykset sekä<br />
useat yliopistot Suomessa, Japanissa, Venäjällä, USA:ssa ja<br />
Englannissa.<br />
InFotonics Center w w w.i fc.joensuu.fi<br />
10 joensuu region www.joensuuregion.fi 11
eno-Verkkokoulu<br />
kansainvälinen kestävän kehityksen verkkokoulu eno –<br />
environmet online pokkasi huhtikuussa arvostetuimpien<br />
ympäristöpalkintojen joukkoon kuuluvan World energy<br />
Globe award -palkinnon prahassa. Vuosituhannen alussa liikkeelle<br />
lähtenyt verkko-opiskelun uranuurtaja on kasvanut<br />
nopeasti lukuisin kunniamaininnoin palkituksi, tuhansia maailman<br />
kouluja yhdistäväksi yhteisöksi.<br />
– ensimmäisenä vuonna mukaan saatiin 50 koulua 30<br />
maasta. nyt kouluja on mukana lähemmäs 5000 ja maita<br />
120, verkkokoulun koordinaattori, opettaja Mika Vanhanen<br />
joensuun pataluodon koulusta summaa tyytyväisenä.<br />
itä-suomen koulu<br />
Odotetut idän osaajat<br />
Venäjä ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin<br />
tarttuminen vilisee tiuhaan<br />
monenlaisissa strategiapapereissa. on vilissyt<br />
jo kauan, mutta puheet ja teot kulkevat<br />
eri teitä. suomen ainoassa pääkaupunkiseudun<br />
ulkopuolella toimivassa kielikoulussa,<br />
itä-suomen koulussa, leivotaan osaajia,<br />
jotka voivat muuttaa itänaapurin<br />
suuntaan luodut visiot haaveunista todellisuudeksi.<br />
joensuussa, imatralla ja lappeenrannassa<br />
toimiva suomalais-venäläinen<br />
jo viidennen luokan<br />
keväällä tehdään kolmen<br />
päivän matka Pietariin<br />
kielikoulu perustettiin vuonna 1997 vastaamaan<br />
lisääntyneeseen kaupantekoon<br />
ja ihmisten liikkumiseen Venäjän rajan yli.<br />
päättäjätasolla ymmärrettiin, että Venäjäosaamiselle<br />
on tarvetta – kanssakäymistä<br />
ja mahdollisuuksia oli tarjolla yhä enemmän,<br />
mutta kielen ja kulttuurin taitajat<br />
puuttuivat.<br />
– Venäjän kielen on valinnut oppiaineekseen<br />
todella harva suomalainen<br />
1990- ja 2000-luvuilla, rehtori Juha Quist<br />
valittelee.<br />
ympäristö yhdistää yli rajojen<br />
k u v a t eno-Verkkokoulu te k s t i timo kupiainen<br />
Yhteisöllistä oppimista<br />
eno-verkkokoulun leviäminen kaikkialle maailmaan on tapahtunut<br />
verkostojen kautta ja ruohonjuuritasolla ilman suurempaa<br />
rummutusta. toiminta ja tekeminen ovat Vanhasen<br />
sanoin eno-verkkokoulun parasta mainosta.<br />
– tarkoitus on nimenomaan tulla aktiivisesti ulos kouluista.<br />
lukuvuoden neljä eri ympäristöteemaa huipentuvat aina<br />
kampanjaviikkoon, jolloin opitut asiat jaetaan omassa yhteisössä<br />
paikallisten ihmisten kanssa, Vanhanen tähdentää.<br />
– pienessä kylässä afrikassa ei ole samalla tavalla kanavia<br />
tiedonlevittämiseen kuin meillä. yksinkertaisimmillaan<br />
– aivan viime vuosina kiinnostus on<br />
selvästi noussut, joka näkyy myös meidän<br />
oppilasmäärissämme. lyhyt venäjä ei kuitenkaan<br />
anna riittävää valmiutta täyspainoiseen<br />
kommunikointiin. meillä mennään<br />
a-tasoa syvemmälle. ja jos jatkaa opintojaan<br />
lukiossamme, jatkojalostuu kielitaito<br />
entisestään.<br />
Menestystekijät<br />
kasvamassa<br />
lukuvuoteen 08–09 saakka joensuussa on<br />
opiskeltu luokat viidestä yhdeksään, jonka<br />
jälkeen on voinut jatkaa itä-suomen koulun<br />
lukioon. ensi vuonna mukaan tulevat<br />
esikoululaiset, joiden mukana koulu kasvaa<br />
täysimittaiseksi, kaikki luokat käsittäväksi<br />
oppilaitokseksi.<br />
– koulun opetussuunnitelmassa on<br />
ollut alusta asti kaksi selvää painopistettä:<br />
Venäjä-osaaminen sekä yrittäjyys. primääritavoitteemme<br />
ei ole kouluttaa niinkään<br />
venäjän kielen ammattilaisia, opettajia tai<br />
tulkkeja. ennemminkin tarjota nuorille työkalu<br />
toteuttaa omaa ammattiosaamistaan<br />
laajemmilla markkinoilla.<br />
– kasvatamme tämän alueen menestystekijöitä.<br />
rajan läheisyys on itäsuomalaisille<br />
suuri mahdollisuus. meidän tehtävämme<br />
on kouluttaa kielen ja kulttuurin<br />
osaajia, että tuo mahdollisuus voidaan<br />
hyödyntää, Quist tiivistää koulun alueellisen<br />
erityistehtävän.<br />
rehtori Quist painottaa hyvien yrityskontaktien<br />
merkitystä koululle. yhteistyöyritykset<br />
avaavat mahdollisuuksia vierailuihin<br />
sekä mm. tet-harjoittelupaikkoihin, että<br />
oppilaat saavat käytännön oppia siitä missä<br />
Venäjä-osaamista tarvitaan.<br />
– esimerkiksi seitsemännen luokan<br />
opetuksessa on ensi vuonna mukana innoteknologia,<br />
kahdeksannella luokalla yritysyhteistyö<br />
ja yhdeksännellä työelämän kielitaito.<br />
nämä ovat kaikki valinnaiskursseja,<br />
joihin yritysvierailut kuuluvat olennaisena<br />
osana.<br />
– tavoitteenamme on avata nuorten silmiä<br />
uusille asioille ja herättää mielenkiintoa<br />
tulevaisuuden työmahdollisuuksia kohtaan.<br />
Venäjään tutustuu<br />
parhaiten Venäjällä<br />
itä-suomen koulun kolme yksikköä tekevät<br />
vuodessa yhteensä reilut 350 oppilasmatkaa<br />
Venäjälle. näin nuoret tottuvat maahan<br />
ja kokevat itse mitä Venäjä on huhujen ja tarinoiden<br />
sijaan.<br />
– karistamme ennakkoluuloja ja madallamme<br />
yleisesti kynnystä Venäjän suuntaan<br />
lähtemiseen. meidän nuoremme eivät pelkää<br />
jatko-opiskeluissaankaan lähteä vaihtoon<br />
tai harjoitteluun Venäjälle – se on heille<br />
tuttua hommaa, Quist kehaisee.<br />
– jo viidennen luokan keväällä tehdään<br />
kolmen päivän matka pietariin. näin oppilaat<br />
pääsevät heti käyttämään alkavia taito-<br />
100 miljoonaa puuta<br />
vuoteen 2017 mennessä.<br />
k u v a Ville timonen te k s t i timo kupiainen<br />
jaan sikäläisessä suurkaupungissa vaikkapa<br />
jäätelöä tilaamalla. seitsemännellä luokalla<br />
on mahdollisuus lähteä viikoksi yhteistyö-<br />
Kasvatamme tämän alueen<br />
menestystekijöitä<br />
kouluumme pietariin, kahdeksannella luokalla<br />
opetussuunnitelmaan kuuluu viikon<br />
vaihto petroskoissa ja lukiossa jo mm. kahden<br />
viikon matka moskovan yliopistoon.<br />
itä-suomen koulun joensuun yksikössä<br />
käy peruskoulua noin 150 oppilasta,<br />
joista suuri osa tulee joensuun<br />
lähikunnista. yksi viidesosa oppilaista<br />
on maahanmuuttajien lapsia. neljäsosa<br />
opettajista puhuu venäjää äidinkielenään.<br />
– maahanmuuttajille opetetaan<br />
venäjää äidinkielenä ja suomea<br />
toisena kielenä. aivan ummikotkin<br />
pääsevät heti<br />
kiinni samaan opetukseen<br />
suomenkielisten<br />
oppilaiden kanssa<br />
venäjänkielisten materiaalien<br />
sekä kieliavustajan<br />
ansiosta.<br />
kestävän kehityksen sanomaa viedään eteenpäin omassa<br />
perheessä tai kavereiden kesken. esimerkiksi pitämällä kirjaa<br />
perheen kuukausittaisesta jätemäärästä ja ideoimalla miten<br />
sitä voisi vähentää.<br />
yksi eno-verkkokoulun näkyvimmistä yhteistempauksista<br />
on kahdesti vuodessa toteutettava globaali puunistutuspäivä.<br />
Vuodesta 2004 lähtien<br />
järjestetty tapahtuma on innos-<br />
tanut vuosi vuodelta suuremman<br />
joukon nuoria puunistuttajia<br />
ympäristön avuksi. pitkän<br />
tähtäimen tavoitteena on istuttaa<br />
100 miljoonaa puuta vuoteen<br />
2017 mennessä.<br />
– toinen hyvä esimerkki yhteistempauksesta on vuoden<br />
2009 vaihteessa järjestetty ilmastonmuutoskampanja. aihetta<br />
käsitteleviä tehtäviä kuvataiteesta ja draamasta nettiradiolähetyksiin<br />
sisältänyt kampanja huipentui 21. tammikuuta,<br />
jolloin tuhannet paperimassasammakot marssivat kaduilla<br />
ympäri maailmaa ja haastoivat ihmisiä toimimaan ilmastonmuutoksen<br />
hillitsemiseksi.<br />
– omin käsin tekemisestä saatu kokemus on koettu erityisen<br />
tärkeäksi opettajien keskuudessa ympäri maailman,<br />
Vanhanen painottaa.<br />
Tulevaisuutta rakentamassa<br />
eno-verkkokoulussa yhdistyvät ympäristö ja kansainvälisyys<br />
ovat Vanhasen silmissä teemoja, joiden varaan voisi rakentaa<br />
yhteistä tulevaisuutta laajemminkin.<br />
– ympäristön kautta pääsee luontevasti kansainvälisyyteen<br />
ja päinvastoin. tärkeintä on ennakkoluuloton verkostoituminen.<br />
niin yritykset, yhteisöt kuin yksityiset ihmiset jakavat<br />
pohjimmiltaan samat tavoitteet, arvot ja ajattelutavat.<br />
– paikallisesti ajatellen meillä on joensuun seudulla paljon<br />
aiheeseen liittyvää huippuosaamista mm. metsäntutkimuksen,<br />
bioenergian, opetuksen sekä tietojenkäsittelytieteen<br />
saralta. Vahvuudet linkittämällä saadaan aikaan alueelle<br />
globaali kilpailuvaltti.<br />
12 joensuu region www.joensuuregion.fi 13
Kulttuuri<br />
on kaupunkia isompi<br />
kulttuuri on ihmisen halua ja tarvetta toteuttaa<br />
itseään. kulttuurin luominen ja<br />
myös siitä nauttiminen on tutkitusti hyvinvointia<br />
lisäävä asia elämässä. usein pelkkä tieto siitä,<br />
että ympärillä tapahtuu mielenkiintoisia asioita<br />
on omiaan nostamaan tyyty väisyyttä omaan<br />
elinympäristöön. joensuun alueella kulttuuria<br />
riittää niin korkeaa kuin matalampaakin ja niiden<br />
iloisia sekoituksia. tämän kokoisessa kaupungissa<br />
tekevät ihmiset tutustuvat väkisinkin<br />
toisiinsa ja tuloksena on usein uutta ja yllättävää.<br />
Vastikään työssään aloittanut joensuun<br />
kaupungin kulttuurijohtaja Janna Puumalainen<br />
näkee työkenttänsä mahdollisuudet lähes<br />
rajattomina:<br />
– Vaikka meillä on jo paljon kaikkea, minulla<br />
on silti sellainen olo, että olen päässyt ikään<br />
kuin hiomattoman timantin äärelle ja luvassa<br />
on vielä paljon hienoja asioita.<br />
kalevalan keruumatkojen ensimmäiset annit<br />
löytyivät nykyisen pohjois-karjalan puolelta.<br />
tästä matka jatkui vielä itään, mutta kalevalan<br />
laulumaat alkoivat aikanaan paljon myöhemmin<br />
nimetyn pohjois-karjalan maakunnan<br />
rajoilta. itäinen kulttuuri onkin hyvin paljon sanan<br />
kulttuuria. kirjallisuus on silloin tietysti voimissaan,<br />
mutta myös musiikin puolella välittyy<br />
paikallinen näkemys sanan voimasta. Ismo<br />
Alanko on hyvä esimerkki siitä, kuinka musiikkiin<br />
on yhdistetty väkevä sanan mahti ja päälle<br />
vielä lisätty lähes loitsivaa, shamanistista tyyliä.<br />
janna puumalaisella on itsellään kuva itäisestä<br />
taiasta paikallisessa kulttuurissa:<br />
– meillä on pitkä historia ja paljon mystiikkaa<br />
kulttuurisissa juurissamme. minusta täältä<br />
löytyy sitä jotain sadunhohtoisuutta, joka<br />
tekee kulttuurista koskettavaa ja todellisen<br />
elämyksen.<br />
kirjailijayhdistys ukri on järjestänyt yhteistyössä<br />
paikallisen elävän musiikin yhdistyksen<br />
joensuun popmuusikoiden kanssa sanoittamiseen<br />
keskittyneitä biisinikkarikursseja säännöllisesti<br />
vuodesta 2003. opettajina ovat olleet<br />
alan parhaat voimat, mm. Kauko Röyhkä, Heikki<br />
Salo, Mikko Perkoila ja Katriina Honkanen.<br />
joensuun kirjallisuustapahtuma on vuosi<br />
vuodelta kerännyt yhä laajemman yleisön.<br />
kyseessä ei ole nykymallin mukainen markkinatapahtuma,<br />
vaan sisältö on täynnä asiaa ja<br />
puheenvuoroja kirjasta, kirjallisuudesta ja kir-<br />
k u v a Fabrik te k s t i janne riiheläinen<br />
joittamisesta. joensuun kirjallisuustapahtuma<br />
järjestetään syksyisin ja vuoden 2009 perustavanlaatuisena<br />
teemana on sana. kirjallisuustapahtuman<br />
kantaviin voimiin on koko sen<br />
olemassaolon ajan kuulunut nykyinen kirjailijaliiton<br />
puheenjohtaja, joensuulainen Tuula-<br />
Liina Varis.<br />
Lapselle kulttuuri<br />
on riemua<br />
neljännen kerran tänä vuonna toteutettava<br />
lasten joensuu on lapsiperheille suunnattu<br />
kulttuuritapahtumien verkosto, jonka koordinoijana<br />
on joensuun kaupungin kulttuuritoimi.<br />
käytännön toteutuksesta vastaa mll:n pohjoiskarjalan<br />
piirin lastenkulttuurikeskus majakkaperävaunu.<br />
reilut pari kuukautta kestävässä<br />
tapahtumakokonaisuudessa<br />
on tarjolla<br />
monipuolisesti kulttuuria<br />
ja tekemistä<br />
moneen makuun.<br />
joka vuosi laajentunut<br />
tapahtuma on<br />
kerännyt reilusti toistakymmentä<br />
tuhatta<br />
vierailijaa. ilosaarirock-viikonloppukaan ei joensuussa<br />
mene ohi ilman lasten tapahtumaa,<br />
sillä festivaalin alkuperäisellä paikalla ilosaaressa<br />
järjestetään joka kesä Vekararokki, joka kerää<br />
parituhatpäisen yleisön nauttimaan kesästä ja<br />
lastenmusiikista. ympäri vuoden voivat lapset<br />
nauttia Carelicumissa, pohjois-karjalan museossa<br />
sijaitsevasta mukulakadusta, joka taiteilija<br />
Ihva Aulan suunnittelema toiminnallinen<br />
kokonaisuus lapsille. tunnelmallinen puukaupungin<br />
kuja taloineen, toreineen ja satamineen<br />
on täynnä monenlaista toimintaa, tekemistä ja<br />
elämyksiä.<br />
Tanssia harrastuksena<br />
ja ammattina<br />
pohjois-karjalassa tanssi on elävä ja toimiva<br />
taiteenala aina kansantanssista moderneimpiin<br />
ilmaisumuotoihin asti. eräs suomen kansainvälisimmistä<br />
tanssin keskuksista sijaitsee<br />
outokummussa, jossa pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymä<br />
kouluttaa ammattitanssijoita.<br />
tanssin perusopetusta tarjotaan lapsille joensuussa<br />
kansantanssiseura motoran, pohjois-<br />
karjalan nuorisoseurojen liiton ja pohjois-karjalan<br />
tanssiopistoyhdistyksen toimesta. tanssin,<br />
kuten musiikin ja kuvataiteenkin, perusopetus<br />
on tavoitteellista, tasolta toiselle etenevää opetusta.<br />
näin opetus antaa valmiuksia paitsi harrastaa<br />
ja oppia mieluisia asioita, myös vaikka<br />
saada valmiuksia hakeutua alan ammatilliseen<br />
ja korkea-asteen koulutukseen.<br />
Varsin tuore lisä joensuun kulttuuritarjonnassa<br />
on pakkahuone. tämä vapaiden<br />
näyttämötaiteen ryhmien esiintymistila keräsi<br />
ensimmäisen vuoden aikana lähes sata esitystä<br />
tanssista kansanmusiikkiin ja teatterista<br />
runonlausuntaan. aiemmin levällään tapahtuneet<br />
esitykset ovat tehneet uudesta tilasta<br />
toimivan ja vetovoimaisen tekijän kaupungin<br />
kulttuurikartalle. aivan pakkahuoneen vieres-<br />
Kaupungin ja maakunnan<br />
tasolla kulttuuri<br />
on jo pitkään ollut<br />
strategisen tason valinta<br />
sä sijaitsevasta kaupungintalosta löytyy myös<br />
maakuntateatterina toimiva kaupunginteatteri,<br />
jota johtamaan valittiin äskettäin nuori Riku<br />
Innamaa.<br />
Kulttuuri on myös<br />
bisnestä<br />
kulttuurin peruspalvelut joensuussa ovat kunnossa.<br />
kaupunginteatteri, kaupunginorkesteri,<br />
taidemuseo ja konservatorio tarjoavat korkeatasoisesti<br />
oman alansa kulttuuria. kulttuurijohtaja<br />
janna puumalainen on tyytyväinen kaupungin<br />
omien laitosten panokseen kulttuurissa:<br />
– meillä on taidemuseo, joka on kokoelmiltaan<br />
huomattavasti kaupungin kokoa tärkeämpi<br />
ja iso konservatoriomme on monialaisuudessaan<br />
ihan valtakunnan kärkiluokkaa.<br />
kaupunginorkesteri on ennakkoluulottomasti<br />
hakenut uusia elämyksiä ja uutta yleisöä yhteistyössä<br />
mm. stellan ja saran kaltaisten suosittujen<br />
rockyhtyeiden kanssa. ylipäätään joensuun<br />
kulttuurielämä on minusta suurempaa kuin<br />
vain ihan kaupungin väkimäärästä voisi päätellä,<br />
tiivistää puumalainen näkemystään.<br />
14 joensuu region w w w .ta i d e k e s k u s a h j o.ne t w w w .jn s .fi/la s t e n j o e n s u u w w w .po h j o i s -k a r j a l a n t a n s s i o p i s t o.ne t w w w .ko n s e r v a t o r i o .jn s .fi www.joensuuregion.fi 15
suomen suosituin kulttuurilaitos eli kirjasto<br />
on laaja, moderni ja alati kehittyvä. joensuun<br />
kaupungin kulttuuritoimi hakee vahvasti<br />
kumppanuuksia, antaen käytössä olevilla resursseilla<br />
toimijoille mahdollisuuksia toteuttaa<br />
ja luoda uutta. sekä kaupungin että maakuntatasolla<br />
kulttuuri on jo pitkään ollut strategisen<br />
tason valinta, jolla luodaan paitsi viihtyisyyttä<br />
ja kiinnostavuutta, myös työpaikkoja. luovat<br />
alat, jotka tavalla tai toisella useimmiten<br />
kytkeytyvät kulttuuriin, ovat useimmissa skenaarioissa<br />
yhä merkittävämpää liiketoimintaa<br />
tulevaisuudessa.<br />
tärkeä seikka paikallisessa kulttuurielämässä<br />
ovat ehdottomasti paikalliset oppilaitokset.<br />
opiskelijat ovat olennainen ryhmä alueen<br />
kulttuurin tekijöinä ja kuluttajina. joku on joskus<br />
väittänyt opintotuen olevan yksi suurimpia<br />
kulttuurimäärärahoja tässä maassa ja sitä todistaa<br />
paikallisesti muun muassa vireä joensuun<br />
ylioppilasteatteri. myös lukuiset klubit,<br />
teatteriryhmät ja erilaiset tapahtumat saavat<br />
käyttövoimaansa kaupungin yli kymmenestä<br />
tuhannesta opiskelijasta. puumalainen tietää<br />
nuorten ihmisten tärkeyden kulttuurille.<br />
– joka kolmas joensuulainen on alle<br />
25-vuotias ja se heijastuu myös kulttuurin tekijöissä<br />
ja kokijoissa. minua ilahduttaa myös<br />
yliopiston humanistisen tiedekunnan iso välitön<br />
ja välillinen merkitys paikallisessa kulttuurielämässä.<br />
Valkokankaan lumoa<br />
pohjois-karjalasta on viime vuosina muodostunut<br />
merkittävä toimija suomalaisen elokuvan<br />
maailmassa. tässä kehityksessä johtajana on<br />
toiminut tietysti Markku Pölönen ja hänen yrityksensä<br />
suomen Filmiteollisuus. kontiolahden<br />
elokuvakylästä on kasvamassa paitsi tv-sarjan<br />
LaaHaaJat<br />
k u v a Vääräpyörä<br />
51kOODia<br />
k u v a Ville juurikkala<br />
kiehtova kuvauspaikka, myös vetovoimainen<br />
matkailukohde. pölösen ohella suomalaisten<br />
ohjaajien kärkikaartiin on tunkeutumassa jo<br />
jussi-palkittu dokumentaristi Ari Matikainen.<br />
itä-suomen Filmikomissio eFFC tekee menestyksekästä<br />
työtään elokuvatuotantojen saamiseksi<br />
alueelle. perusideana on tarjota elokuvantekijöille<br />
kaikkea heidän tarvitsemaansa<br />
kuvauspaikoista avustajiin ja jälkikäsittelytiloista<br />
koulutettuihin alan osaajiin.<br />
kaupungin elokuvatarjonnan keskuksena<br />
on vastikään modernisoitu elokuvakeskus tapio,<br />
joka neljän salin ja digitaalisen kaluston<br />
myötä on yksi maan korkeatasoisimpia elokuvakeskuksia.<br />
tapio on luonnollinen tapahtumapaikka<br />
myös kaupungin kahdelle filmifestivaalille.<br />
Viscult on kansatieteellisiin dokumentteihin<br />
keskittynyt festivaali, joka on todennäköisesti<br />
tunnetumpi maailmalla kuin suomessa. rockelokuvafestivaali<br />
rokumentti puolestaan on<br />
nopeasti vakiinnuttanut paikkansa oman genrensä<br />
johtavana tapahtumana.<br />
Taidetta museoissa<br />
ja kadulla<br />
kuvataiteen puolella tarjonnasta vastaavat<br />
suurimpina toimijoina kaupungin taidemuseo<br />
sekä sen pihapiirissä<br />
sijaitseva taidekes-<br />
kus ahjo. ahjo on<br />
nopeasti reagoiva,<br />
uusille taidemuodoille<br />
avoin organisaatio,<br />
joka pyrkii<br />
esittelemään sekä<br />
kansallista että kansainvälistä taidetta. alueen<br />
vireä kuvataiteilijoiden yhteisö tuottaa iloa ja<br />
elämyksiä myös seinien ulkopuolelle. joensuun<br />
kävelykadulta löytyy muun muassa kosiosu-<br />
katajabasket<br />
k u v a Vesa kuukka<br />
joka kolmas<br />
joensuulainen<br />
on alle 25-vuotias<br />
si, joka hyväntuulisuudellaan<br />
houkuttaa istumaan<br />
vierelleen<br />
penkille.<br />
joensuun kulttuurielämää ei voida kuvailla ilman<br />
taitokorttelia. Vanhaan puutalokortteliin on koottu käsi-<br />
ja taideteollisuutta sekä itse tehtäväksi että mukaan<br />
ostettavaksi. perinteisten käsityötaitojen nousu ei näy<br />
pelkästään verkkomaailmassa valtavana käsityöblogien<br />
määränä, vaan myös alan ammattilaisten ja harrastajien<br />
määrän nousuna.<br />
rock soi joensuussa<br />
joensuu on yksi suomen merkittävimpiä rockmusiikin<br />
keskuksia. tämän kehityskulun toi suurempaan tietoisuuteen<br />
ensimmäisenä hassisen kone, joka vei juicen<br />
ja muiden kehittämää suomirockia aivan uusille tasoille.<br />
sen jälkeen alueelta esiin ponnistaneiden musiikintekijöiden<br />
menestys on jatkunut vahvana. mana mana,<br />
kumikameli, 51koodia, klaus thunder & ukkosmaine,<br />
Folkswagen, insomnium, stella, happoradio, aleksi ojala,<br />
eläkeläiset, nightwish ja monet muut ovat esimerkkejä<br />
artisteista, jotka ovat saavuttaneet suosiota tai<br />
arvostusta tai kumpaakin meillä ja ehkä myös muualla.<br />
yksi tekijä vireän rockelämän takana on suomalaisten<br />
rockfestivaalien eturiviin kuuluva ilosaarirock, joka<br />
omintakeisella ohjelmallaan,<br />
sujuvilla järjestelyillään ja il-<br />
mapiirillään on myynyt ennakosta<br />
loppuun jo reilusti<br />
toistakymmentä vuotta.<br />
ilosaarirockin takana olevat<br />
joensuun popmuusikot ry<br />
on festivaalin tuotoilla aktiivisesti<br />
tukenut paikallisia musiikintekijöitä jo vuosia.<br />
käynnissä on myös hanke rakentaa lähivuosina joensuuhun<br />
yhdistyksen voimin populaarikulttuurin keskus<br />
konserttisaleineen.<br />
Liikkeellä ollaan<br />
ihminen on luotu liikkumaan. se on kova<br />
fakta, joka on helppo unohtaa autoilun ja<br />
toimistotyön maailmassa. joensuussa liikutaan,<br />
sen todistavat sekä kattava liikuntapaikkaverkosto<br />
että kaupungin asema johtavana palloilukaupunkina<br />
vireine urheiluseuroineen.<br />
arjen liikunnan kohdalla on tutkimuksissa<br />
todettu yksiselitteisesti se, että suomalaisen<br />
suosituin liikuntapaikka on kevyen liikenteen<br />
väylä eli vähän vähemmän juhlallisesti pyörätie.<br />
sitä kulkevat työmatkapyöräilijät, sauvakävelijät,<br />
koiran ulkoiluttajat ja iltakävelijät. joensuun<br />
pyörätieverkosto on kattava, toimiva ja<br />
hyväkuntoinen.<br />
kaupunkia ympäröivä luonto<br />
tarjoaa myös runsaasti mahdol-<br />
lisuuksia liikuntaan merkittyine<br />
retkeilyreitteineen ja luonnon<br />
nähtävyyksineen. reilun tunnin<br />
ajomatkan sisällä joensuusta<br />
sijaitsee lukuisia luonnossa liikkumisen<br />
kannalta upeita ympäristöjä,<br />
kärjessä tietenkin kansallismaisemamme<br />
koli. talvisinhan koli tarjoaa<br />
myös suomen oloissa vaativia laskettelurinteitä<br />
sekä tietysti mahdollisuuden harrastaa<br />
murtomaahiihtoa upeassa ympäristössä.<br />
joensuussa talvet ylipäätään ovat olleet<br />
talvia lumienkin suhteen. kaupungin kattava<br />
latuverkosto kulkee eri puolilla kaupunkia.<br />
latujen kunnossapidon tilanteen voi tarkastaa<br />
kaupungin omien verkkosivujen kautta.<br />
pärnävaaran maastohiihtokeskus ja kontiolahden<br />
ampumahiihtostadion takaavat sopivien<br />
kisapaikkojen löytymisen aina mm-tasolle<br />
asti. kontiolahden ampumahiihtostadionin<br />
maastosta löytyy myös jäähdytetty hiihtolatu,<br />
joka pidentää hiihtokautta kuukausilla. myös<br />
joensuun keskustan kylkeen laulurinteelle<br />
tehdään vuosittain heti pakkaskauden alettua<br />
tykkilumesta latupohja.<br />
Porukalla<br />
liikkeelle<br />
joensuussa on aivan normaalia, että pyörätiellä<br />
tulee vastaan ryhmänä juokseva porukka<br />
hyvinkin erilaisia ihmisiä. näiden kohtaamisten<br />
takana on itä-suomen liikuntaopiston ja joensuun<br />
katajan juoksukoulu. noin 150 henkeä<br />
tällä hetkellä käsittävässä ryhmässä on mukana<br />
niin teinejä kuin varttuneempaan ikään ehtineitä,<br />
sukupuolijakauman ollessa aika lailla<br />
tasan. ryhmässä tekeminen ja asiantuntevan<br />
ohjauksen saaminen on juoksukoulun keskeinen<br />
anti. moni jättää lenkin helpommin,<br />
jos tietää, että se on vain itsestä kiinni, mutta<br />
porukassa tekeminen velvoittaa ihan eri tavalla.<br />
jotkut juoksevat ihan liikunnan ilosta, toiset<br />
valmistautuvat porukassa maratonille ja tähtääpä<br />
osa kilparadoillekin. helposti väliin jäävä<br />
lihashuoltokin tulee aina ohjauksen myötä hoidettua<br />
kunnolla.<br />
seurat voimissaan<br />
urheiluseurat ovat suomalaisen liikunnan ja urheilun<br />
tärkein tukijalka. joensuulaiset urheiluseurat<br />
ovat toimivia ja hyvinvoivia, josta kertoo<br />
jo kaupungin huikea menestys urheilun eri saroilla.<br />
joensuu on asukaslukuun verraten maan<br />
johtava palloilukaupunki, sillä menestyksekkäi-<br />
joensuu on asukaslukuun<br />
verraten maan johtava<br />
palloilukaupunki<br />
tä seuroja riittää: kataja koripallossa, joensuun<br />
maila pesäpallossa, josba ja tuupovaaran urheilijat<br />
salibandyssä, mutalan riento ja prihat<br />
lentopallossa, jokipojat jääkiekossa ja jippo<br />
jalkapallossa. menestys näissä sarjoissa edellyttää<br />
paitsi hyvää joukkuetta, myös muuten kunnossa<br />
olevaa organisaatiota sekä laajamittaista<br />
juniorityötä. suunnistuksen puolella kalevan<br />
rasti on yksi maailman ehdottomia huippuseuroja,<br />
jonka väreihin hakeudutaan ulkomailta<br />
asti nauttimaan menestyksestä ja sen pohjana<br />
olevasta korkeatasoisesta valmennuksesta.<br />
maakunnan urheiluseurojen yhteistyöelimenä<br />
toimii pokali ry, jonka päätehtävänä on<br />
pohjoiskarjalaisten hyvinvoinnin edistäminen<br />
liikunnan ja urheilun avulla sekä liikuntakulttuurin<br />
elinvoimaisuuden ja monipuolisuuden<br />
varmistaminen. pokalin seurakehittäjä Krista<br />
Mikkonen luonnehtii maakunnan urheiluseurakenttää<br />
poikkeuksellisen vireäksi:<br />
– näillä seuduilla järjestetään väkimäärään<br />
nähden poikkeuksellisen paljon suuria urheilutapahtumia<br />
ja tämän puolen osaamista löytyy<br />
täkäläisistä seuroista runsaasti. tapahtumat<br />
vahvistavat seurojen organisaatiota ja se puolestaan<br />
näkyy muussakin seuran toiminnassa.<br />
näin puhtaat huippu-urheilutapahtumatkin<br />
edistävät omalta osaltaan ihan tavallisen kuntoliikunnan<br />
edellytyksiä, kuvaa mikkonen syyseuraussuhteita.<br />
itä-suomen liikuntaopisto islo on merkittävä<br />
toimija joensuulaisen liikunnan ja urheilun<br />
kentällä. opisto paitsi kouluttaa liikunnan alan<br />
ammattilaisia eri tehtäviin valmentajista liikuntapaikkojen<br />
hoitajiin, myös tarjoaa runsaasti<br />
harrastusmahdollisuuksia. liikuntapainotteiset<br />
iltapäiväkerhot lapsille ja aerobic- ja muut<br />
kuntoliikuntaryhmät liikuttavat paikallisia. islo<br />
on joensuun kaupungin omistaman yhtiön<br />
ylläpitämä ja se on yksi kolmesta alueellisesta<br />
liikunnan koulutuskeskuksesta.<br />
Tähtiä urheilun<br />
taivaalla<br />
menestyvistä joensuulaisista urheilijoista tunnetuin<br />
tällä hetkellä on suomalaisen kestävyysjuoksun<br />
kirkkain tähti Jukka Keskisalo,<br />
jonka urheilu-uran pohjat on<br />
luotu keskustan tuntumas-<br />
sa kiertelevillä lenkkipoluilla.<br />
tulevaisuuden kirkkaimmaksi<br />
urheilutähdeksi voisi veikata<br />
17-vuotiasta jalkapalloilija<br />
Lauri Dalla Vallea, joka siirtyi<br />
jipon riveistä liverpoolin ikäkausijoukkueisiin.<br />
tällä hetkellä<br />
dalla Vallella on jo aikuisten ammattilaissopimus<br />
seuran kanssa ja hän pelaa pääsääntöisesti<br />
seuran reservijoukkueessa. debyytti edustusjoukkueessa<br />
on varmasti piakkoin edessä. ampumaurheilun<br />
puolella olympiamitalisti Henri<br />
Häkkisen jalanjäljissä on joensuun ampujissa<br />
kasvamassa myös tulevaisuuden menestyjiä.<br />
Moottorin pärinää<br />
ja pallon lyöntiä<br />
hyvä ja monipuolinen liikunta- ja urheilupaikkavarustus<br />
on tärkeä osa asuinympäristön viihtyisyyttä.<br />
joensuu areena toimii paitsi kotikenttänä<br />
katajalle ja josballe, myös vilkkaana<br />
eri lajien harjoituskeskuksena keinonurmineen<br />
ja juoksuratoineen. rakennuksen koko ja korkeus<br />
antavat siellä mahdollisuuden muun muassa<br />
pelata pesäpalloa sisätiloissa. urheilutalo,<br />
keskusurheilukenttä ja monet muut pienemmät<br />
paikat antavat myös mahdollisuuksia harrastaa<br />
urheilua ja kuntoilua. lisäksi joensuusta<br />
ja sen tuntumasta löytyvät muun muassa<br />
moottoriurheilurata, skeittihalli, curling-halli,<br />
parikin uimahallia ja palloilukeidas tennis-,<br />
squash- ja sulkapallokenttineen ja keilailuratoineen.<br />
paikallisen golf-seuran toimesta ollaan<br />
rakentamassa aluksi 9-reikäistä harjoituskenttää<br />
pilkkoon, noin kolmen kilometrin päähän<br />
kaupungin keskustasta. karelia Golfin kotikenttä<br />
kontiolahdella on täysimittainen championship-kenttä.<br />
business & technology<br />
w w w .il o s a a r i r o c k .fi w w w .pa k k a h u o n e .in f o w w w .su o m e n f i l m i t e o l l i s u u s.fi w w w .sa v o n k i n o t .fi w w w .ta i t o k o r t t e l i .fi w w w .jo e n s u u a r e e n a.fi w w w .ji p p o.fi<br />
w w w .jo k i p o j a t .c o m<br />
w w w .jo e n s u u n m a i l a .fi<br />
w w w .jo e n s u u n k a t a j a .fi/k a t a j a b a s k e t<br />
w w w .ri e n t o.or g<br />
www.joensuuregion.fi 17
tietotekniikassa suuret asiat ovat usein alkaneet<br />
hyvin pienesti. microsoft ja Google<br />
aloittivat kumpikin toimintansa autotallissa,<br />
suomen ilmastossa tämän vastine voisi olla<br />
opiskelijasolu, jossa ampparit-palvelukin aikoinaan<br />
syntyi.<br />
Viitisen vuotta sitten kansainvälistä kauppaa<br />
pohjois-karjalan ammattikorkeakoulussa<br />
opiskeleva Petteri Hannonen ja tietojenkäsittelytieteitä<br />
joensuun yliopistossa opiskeleva<br />
Florian Berger miettivät että miten olisi mahdollista<br />
seurata netin jatkuvasti laajenevaa<br />
uutistarjontaa helpommin ja nopeammin.<br />
– mietimme, että täytyy olla helpompikin<br />
tapa pitää itsensä uutisten tasalla. mutta kun<br />
sellaista ei ollut, piti se tehdä itse, hymähtää<br />
nyttemmin jo valmistunut hannonen.<br />
tästä tuumailusta syntyi opiskelijapoikien<br />
mutkattomaan tapaan jotain konkreettista,<br />
ampparit.com -uutiskeräin. tänä päivänä<br />
nämä kaksi kaveria ovat ampparit oy:n pääomistajia<br />
ja työntekijöitä. yritys on erikoistunut<br />
internetissä julkaistun uutistiedon seulontaan,<br />
järjestämiseen ja jalostamiseen. yhtiön toiminta<br />
sisältää ampparit.com -uutisportaalin ja<br />
ampparit pro -tiedonhakupalvelun verkkojulkaisujen<br />
seurantaan.<br />
Aina uutta, aina parempaa<br />
tns metrixin mittausten mukaan ampparit.<br />
com on viikoittain aina useimmiten vierailtujen<br />
sivujen joukossa, sillä keskimääräinen käyttäjä<br />
vierailee sivulla yli kuusi kertaa viikossa. kaiken<br />
petter i H a n n O s e n (v a s) Ja f L O r i a n berger in Opisk eLiJasOLussa synt yneestä iDeasta O n k a s v a n u t v a k a v a s t i Otettavaa LiiketOimintaa.<br />
ampparit oy<br />
uutiset ja tieto ojennukseen<br />
kaikkiaan eri vierailijoita on reilusti toistasataa<br />
tuhatta viikossa ja se on kasvanut koko ajan tasaisesti.<br />
Varsin harva sivusto listan top 50:ssä on<br />
enää suurten medialeirien ulkopuolella. ampparit<br />
oy:n toimitusjohtaja petteri hannonen on<br />
varsin varovainen ajatuksissaan:<br />
– erilaisia yhteydenottoja on tietysti<br />
ollut, mutta ainakin toistaiseksi<br />
olemme nähneet parhaaksi kehittää<br />
toimintaa omin voimin eteenpäin.<br />
tällä alalla ei saa hetkeksikään<br />
pysähtyä, vaan kehitystyötä on tehtävä<br />
jatkuvasti sekä olemassa olevien<br />
palvelujen että uusien ideoiden parissa.<br />
kehitysideoita on ainakin toistaiseksi riittänyt<br />
enemmän kuin resursseja, joten listalla on vielä<br />
paljon tekemistä ja aina se lista tuntuu vain<br />
pitenevän, naurahtaa hannonen<br />
Tieto on kultaa<br />
ampparit.com-palvelun ansaintalogiikka on<br />
puhtaasti mainontaan perustuva, kuluttajalle<br />
sen käyttö on täysin ilmaista. joulukuussa 2007<br />
lanseerattiin markkinoille pidemmälle viety<br />
ampparit pro, joka on maksullinen tiedonhakupalvelu<br />
verkkojulkaisujen seurantaa varten.<br />
– pron avulla ei tarvitse käyttää aikaa sattumanvaraiseen<br />
verkon selailuun, vaan hakutermeihin<br />
perustuva palvelu vaikka lähettää<br />
asiaa käsittelevät linkit omaan sähköpostiin.<br />
tieto siitä, mitä omasta yrityksestä tai sen liiketoiminnan<br />
alasta puhutaan uutissivuilla,<br />
keskustelufoorumeilla ja blogeissa on kullanar-<br />
k u v a Ville timonen te k s t i janne riiheläinen<br />
voista. prolla on jo olemassa jatkuvasti kasvava<br />
asiakaskunta sekä yksityisellä että julkisella<br />
sektorilla ja olemme yhdessä asiakkaidemme<br />
pystyneet kehittämään palvelusta entistä toimivampaa.<br />
Tällä alalla<br />
ei saa hetkeksikään<br />
pysähtyä<br />
hyvästä ideasta syntynyt harrastus on siis<br />
muuttunut yritystoiminnaksi, joka työllistää<br />
tällä hetkellä täysipäiväisesti hannosen ja<br />
bergerin.<br />
– meidän erilaiset koulutustaustamme antavat<br />
yritykselle paljon. yritystoiminnan kehittämisessä<br />
josek ja te-keskus ovat myös osaltaan<br />
auttaneet meitä eteenpäin. tavallaan itse<br />
palvelujen kehittäminen on helpompaa, yritystoiminta<br />
kaikkineen on kuitenkin se suurempi<br />
haaste. mahdollisuudet meillä on kuitenkin<br />
näillä tuotteilla päästä vaikka mihin, miettii<br />
petteri hannonen, yhden alan lupaavimman<br />
startup-yrityksen nuori toimitusjohtaja.<br />
w w w.a m p p a r i t.c O m<br />
joensuumenu<br />
Kansallismaisema lautasella<br />
tätä artikkelia kirjoitettaessa helsinkiläisten<br />
ravintoloiden kermaan kuuluvan G.W. sundmansin<br />
ruokalistalla oli tarjolla muun muassa kuhaa,<br />
herkkutatteja ja herukoita tarjoileva karjala<br />
menu. ruokatietona nykyisin tunnetun Finfoodin<br />
koulutus- ja kehityspäällikköä, Mirja Hellstedtiä tämä<br />
ei yllätä.<br />
– pohjois-karjala on yksi nopeimmin kehittyvistä<br />
ruokamaakunnista. maakunnan maut ovat<br />
lähteneet jalkautumaan yleisesti muualle suomeen,<br />
hellstedt valistaa.<br />
joensuuMenu tutustuttaa<br />
paikallisiin makuihin<br />
Vuonna 2000 helsinki täytti 450 vuotta ja oli samalla<br />
yksi euroopan kulttuuripääkaupungeista.<br />
tilaisuus haluttiin käyttää hyväksi suomalaisen<br />
ruoan esille tuomisessa – syntyi helsinkimenu<br />
-konsepti, jonka perusidea oli tuoda tarjolle laadukkaista<br />
kotimaisista raaka-aineista valmistettuja<br />
ateriakokonaisuuksia. alun perin vuoden hankkeeksi<br />
suunniteltu helsinkimenu jäi elämään,<br />
koska erityisesti turistit ja yritykset ottivat menun<br />
nopeasti omakseen.<br />
– pikkuhiljaa konsepti lähti leviämään. mukaan<br />
haluavien tahojen yhteydenottoja alkoi tulla<br />
joka puolelta suomea. kaupunkimenujen rinnalle<br />
loimme taste of Finland province -konseptin, joka<br />
suunniteltiin kaupunkia laajemmalle maakuntatasolle,<br />
että mukaan saataisiin mahdollisimman<br />
moni ravintola alueeltaan, hellstedt muistelee.<br />
joensuussa kaupunkimenut tunnistaa joensuumenu<br />
-tunnuksesta, jossa<br />
komeilee alkuperäisen helsin-<br />
kimenu tunnuksen mukaisesti<br />
”runsauden haarukka”. joensuumenua<br />
tarjoilee joensuussa<br />
kolme ravintolaa: ravintola<br />
karjalantalo, ravintola kielo<br />
sekä teatteriravintola. jokainen<br />
ravintola rakentaa menustaan oman näköisensä<br />
ja painottaa valitsemiaan asioita. kantavana<br />
voimana ateriakokonaisuuksissa ovat paikalliset<br />
raaka-aineet sekä sesonkiluonteisuus.<br />
– pohjois-karjalalle ominaisia vahvuuksia ovat<br />
erityisesti sienet ja marjat. lisäksi tarjolla on sellaisia<br />
hienouksia kuten rotupuhdasta<br />
villisikaa. karjalaisen<br />
ruokakulttuurin kohdalla<br />
toivoisin ihmisten<br />
myös vaalivan<br />
piirakkaperinnettä<br />
ja Venäjän vaikutusta<br />
itäsuomalaiseen<br />
ruokakulttuuriin. se<br />
toimii hyvänä pohjana,<br />
jota voi jalostaa<br />
luovasti tähän<br />
päivään sopivaksi,<br />
hellstedt kannustaa.<br />
- maamme vahvuus ruoassa on metsien, peltojen<br />
ja järvien upeissa raaka-aineissa ja niiden<br />
vahvoissa aromeissa. yöttömät yöt lisäävät ihan<br />
tutkitusti aromikkuutta esimerkiksi yrtteihin.<br />
emme aina tahdo tajuta kuinka hienoja juttuja<br />
meillä on aivan äärellämme. lähiruoan kasvattaessa<br />
jatkuvasti suosiotaan pientuottajien tuotteet<br />
tulevat nousemaan yhä tärkeämpään rooliin.<br />
Ainutlaatuinen<br />
ruokamatkailuverkosto<br />
pohjoiskarjalaisten ravintoloiden sekä elintarvikealan<br />
toimijoiden apuna paikallisten tuotteiden<br />
markkinoinnissa ja tunnetuksi tekemisessä toimii<br />
maakunnassa hyvässä pyörteessä oleva karelia à<br />
la carte -verkosto. Verkosto palvelee joensuumenua<br />
tarjoavia ravintoloita auttamalla heitä löytämään<br />
raaka-aineita ja tuottajia.<br />
– kohtaamalla opitaan tuntemaan mitä kukin<br />
voi tarjota toisilleen. tutulta ihmiseltä on helpompi<br />
tilata tuotteita ja parhaimmillaan päästään<br />
yhdessä ideoimaan uusia tuotteita tai palveluja,<br />
joissa yhdistetään eri toimijoiden osaamista,<br />
toiminnanjohtaja johanna rinnekari proagria<br />
pohjois-karjalasta toteaa.<br />
– ruokamatkailussa haetaan nyt nimenomaan<br />
autenttisia, paikallisia tuotteita. makumuistoja<br />
matkan varrelta. joensuumenu täyttää matkailijoiden<br />
ja yritysten luona vierailevien henkilöiden<br />
toiveet omaleimaisesta, pohjoiskarjalaisesta elämyksestä.<br />
Pohjois-Karjala on yksi nopeimmin<br />
kehittyvistä ruokamaakunnista<br />
Valtakunnallista kiinnostusta herättäneessä<br />
karelia à la carte -verkostossa on mukana 90 yritystä.<br />
lisää liittyy mukaan tasaista tahtia. yhteismarkkinointi<br />
ja verkostoitumiskanava kiinnostavat<br />
yrityksiä lähiruoan ollessa hyvässä nosteessa ja kysynnän<br />
paikallisille tuotteille kasvaessa koko ajan.<br />
k u v a Ville timonen te k s t i timo kupiainen<br />
18 joensuu region www.joensuuregion.fi 19
abloyn ikämestariohjelma on jo hyvän<br />
aikaa ollut yleisesti käytetty esimerkki<br />
eläkeikää tai työssä jaksamista koskevissa keskusteluissa.<br />
ikäohjelmaa kohtaan kiinnostustaan<br />
ovat osoittaneet paitsi kotimaiset yritykset,<br />
kehittämishankkeet ja tiedotusvälineet<br />
myös muun muassa Financial times sekä business<br />
Week. pintaa syvemmälle aiheeseen ovat<br />
halunneet perehtyä tutkimusyksiköt niin amerikasta<br />
kuin euroopasta.<br />
– ollessamme mukana ikäjohtamiseen liittyviä<br />
työmenetelmiä ja -malleja kehittävässä<br />
eurooppalaisessa hankkeessa havahduimme<br />
itsekin ikäohjelmamme edistyksellisyyteen,<br />
henkilöstön kehittämispäällikkö Satu Krohns<br />
muistelee.<br />
– monet asiat, joita tuotiin esiin kehittämismahdollisuuksina,<br />
olivat meille jo arkipäivää.<br />
Tulokset puhuvat<br />
puolestaan<br />
abloyn ikämestariohjelma käynnistettiin vuonna<br />
2001 vastaamaan yrityksen haasteelliseen<br />
ikärakenteeseen. Vuosituhannen vaihteessa<br />
abloylla työskenteli paljon 25–30-vuotiaita sekä<br />
50–60-vuotiaita. Väliin osuvat ikäluokat olivat<br />
selvästi pienempiä. oli siis tärkeää saada<br />
työntekijät jaksamaan työelämässä pitkään ja<br />
abloyn ikämestariohjelma<br />
pienet asiat kantaVat pitkälle<br />
varmistaa, että konkareiden arvokas tietotaito<br />
siirtyy sujuvasti nuoremmalle polvelle.<br />
ohjelman konkreettisissa toimenpiteissä ei<br />
ole mukana sen kummempia poppakonsteja.<br />
ikäjohtamiseen, työn sisältöön ja työergonomiaan<br />
panostamisen lisäksi ikämestariohjelma<br />
tarkoittaa yrityksen tarjoamia liikuntamahdollisuuksia,<br />
hierontaa, yhteisiä tapahtumia ja<br />
yksilöllistä kunto-ohjelmaa. lisäksi ikämestarit<br />
saavat ikänsä mukaan ylimääräisiä palkallisia<br />
ikävapaita. 58-vuotiaalle bonusvapaita kertyy<br />
vuodessa kuusi, 64 vuotta täyttäneelle jo 20.<br />
näillä keinoilla syntyy tuloksia. ikäohjelman<br />
aikana abloyn keskimääräinen eläköitymisikä<br />
on noussut 59,5 vuodesta 63 vuoteen. eikä<br />
kaikkea vaikutusta pysty mittaamaan käyrillä<br />
ja numeroilla.<br />
– kokeneita työntekijöitä arvostetaan. ja<br />
mikä tärkeintä, he osaavat itse arvostaa taitojaan<br />
ja kokevat olevansa tärkeä osa työyhteisöä,<br />
krohns huomauttaa.<br />
Paljon plussaa kaikille<br />
osapuolille<br />
asettajana abloyn joensuun tehtaalla työskentelevä<br />
Juha Voutilainen toimii vuonna<br />
2009 ikämestareiden oman klubin puheenjohtajana.<br />
kyseessä ei ole aivan pieni henkilöstö-<br />
k u v a Ville timonen te k s t i timo kupiainen<br />
kerho, sillä ikämestari-tittelin saaneita on abloylla<br />
tätä nykyä jo 300.<br />
– ikämestariklubi on vapaamuotoista yhteistoimintaa.<br />
tapahtumien ja virkistyspäivien<br />
aiheet pyörivät kulttuurin ja liikunnan parissa.<br />
pari kertaa vuodessa järjestämme terveyteen<br />
liittyviä luentoja, juuri nyt on tulossa esimerkiksi<br />
ikääntymistä ja muistia käsittelevä luento,<br />
Voutilainen kertoo.<br />
Vaikka ylimääräiset vapaapäivät ovat<br />
luonnollisesti ikämestareiden keskuudessa<br />
tervetulleita, erityisesti kokeneita tekijöitä<br />
lämmittää Voutilaisen mukaan se, että tuntee<br />
olevansa arvostettu nuorten joukossa.<br />
– tietoa siirtyy vuorovaikutteisesti suuntaan<br />
ja toiseen. meillä konkareilla on tarjota<br />
nuorille paljon käytännössä opittuja asioita,<br />
heillä taas on luonteva suhde tietotekniikkaan,<br />
itsekin vuodesta 1971 abloylla työskennellyt<br />
Voutilainen toteaa.<br />
– luulen, että tällaisia ohjelmia nähdään<br />
yrityksissä tulevaisuudessa entistä enemmän.<br />
toimivathan nämä parhaillaan yritykselle loistavana<br />
mainoksenakin. aivan yleisesti käy niin,<br />
että kun mainitsen työpaikkani, tulee keskustelukumppanille<br />
heti mieleen laadukkaiden<br />
lukkojen lisäksi myös lehdissä esillä ollut ikäohjelma.<br />
Tulokset eivät tule itsestään,<br />
ne täytyy tehdä<br />
Monet asiat, joita tuotiin esiin<br />
kehittämismahdollisuuksina,<br />
olivat meille jo arkipäivää<br />
medisize<br />
korkean teknoloGian massatuotantoa<br />
k u v a Ville timonen te k s t i timo kupiainen<br />
lääke- ja terveydenhuoltoalan tuotteita<br />
valmistavan medisize oy:n kontiolahden<br />
tehtaalla on totuttu haasteisiin. mitä vaativimmiksi<br />
ja monimutkaisiksi terveydenhuoltoalan<br />
uudet innovaatiot menevät, sitä paremmissa<br />
asemissa pohjoiskarjalaiset osaajat näkevät jatkuvasti<br />
kasvavilla markkinoilla olevansa.<br />
Vankka luottamus omiin kykyihin kumpuaa<br />
yhtiön pitkästä kokemuksesta toimialalla, jota<br />
säätelevät tiukat asiakas- ja viranomaismääräykset.<br />
tuotelaadun ja valmistuksen tehokkuus<br />
ovat merkittävässä roolissa koko tuotteen elinkaaren<br />
ajan. tuotteiden tarkkuus- ja toiminnalliset<br />
vaatimukset ovat erittäin tiukkoja, kun<br />
samaan aikaan tuotteita valmistetaan vuosittain<br />
kymmeniä miljoonia. perloksen entisestä<br />
terveydenhuoltoyksiköstä liikkeelle lähteneen<br />
yrityksen juuret ulottuvat kuitenkin yli kolmenkymmenen<br />
vuoden päähän tuotteiden kehittämisestä<br />
ja valmistamisesta johtaville lääke- ja<br />
terveydenhoitoalan yhtiöille<br />
– henkilöstömme on motivoitunutta ja sisäistänyt<br />
selkärankaansa poikkeuksellisen korkeiden<br />
laatukriteerien vaatimat toimintatavat.<br />
onhan n. 50 % henkilöstöstä ollut palveluksessamme<br />
yli 10 vuotta, tuotantopäällikkö Marko<br />
Mononen jakaa tunnustusta.<br />
– nykyaikaiset tuotantotilamme soveltuvat<br />
korkealaatuisten terveydenhuoltotuotteiden<br />
massavalmistukseen, mononen lisää.<br />
Täyden palvelun talo<br />
kontiolahden tehdas on viidessä maassa tuotantolaitoksia<br />
omistavan medisizen lippulaiva.<br />
mononen myöntää euroopan reunalla sijaitsemisen<br />
olevan haaste, mutta toteaa samaan<br />
hengenvetoon sen olevan myös hyvä asia.<br />
– se, ettemme sijaitse pääkilpailijoidemme<br />
tai markkinoiden tapaan lähellä asiakkaitamme<br />
pitää meidät koko ajan sopivasti varpaillaan.<br />
tulokset eivät tule itsestään, ne täytyy tehdä.<br />
se pistää meidät yrittämään kahta kovemmin.<br />
medisizen kontiolahden tehtaan valttikorttina<br />
on kokonaisvaltainen asiakaspalvelu. muoviraaka-aineen<br />
valmistuksen ja pääsääntöisesti<br />
lopullisen lääketäytön myyntipakkauksineen<br />
tehdas jättää muiden tehtäväksi, mutta kaikki<br />
siltä väliltä on mahdollista hoitaa kontiolahdella.<br />
tämä tarkoittaa tuotesuunnittelua, työkaluvalmistusta,<br />
kokoonpanonautomaatiota sekä<br />
valmistusta.<br />
– asiakkaat arvostavat kykyämme hoitaa<br />
mm. proto- sekä massatyökaluprojekteja huoltoineen<br />
saman katon alla, mononen tietää.<br />
– asiakasprojektimme saattaa lähteä liikkeelle<br />
ajatuksesta, jossa meitä pyydetään<br />
valmistamaan lääkekehitysprojektille toimiva<br />
annostelija tai asetin. siitä sitten ryhdytään yhdessä<br />
hahmottamaan suuntaviivoja.<br />
– projektijunaan hyppääminen mahdollisimman<br />
varhaisessa vaiheessa mahdollistaa<br />
sen, että pääsemme heti miettimään designin<br />
ohella myös valmistettavuutta. toki läheskään<br />
kaikki lupaavalta vaikuttavat kehitysprojektit<br />
eivät etene massatuotantoon saakka, mononen<br />
täsmentää.<br />
johtavien joukossa<br />
medisize-kyltti asennettiin kontiolahden tehtaan<br />
katolle syksyllä 2008, kun perloksesta irrottauduttuaan<br />
medifiq healthcare -nimellä tunnettu<br />
yritys osti medisizen sveitsin, hollannin,<br />
irlannin ja tshekin tehtaat. medisize Corporationin<br />
synnyttänyt yrityskauppa laajensi yhtiön<br />
tuotevalikoimaa ja nosti sen maailman johtavien<br />
lääke- ja terveydenhoitoalan tuotteiden kehittäjien<br />
ja valmistajien joukkoon.<br />
– osaamisen laajenemisen ja muiden synergiaetujen<br />
lisäksi yhdistyminen on antanut<br />
myös ihan puhtaasti uskottavuutta maailmanlaajuisesti<br />
toimivien lääkeyhtiöiden silmissä,<br />
mononen tietää.<br />
20 joensuu region www.joensuuregion.fi 21
Keisarien aika<br />
Suomessa -näyttely<br />
s u O m e n kivikeskus, J u u k a<br />
30.5.2009–31.1.2010.<br />
suomen kivitutkimussäätiön järjestämässä<br />
200-vuotisjuhlanäyttelyssä esitellään suomen<br />
historiaa vuosien 1809–1917 välisenä aikana,<br />
jolloin suomi siirtyi suuriruhtinaskunnasta<br />
itsenäiseksi valtioksi.<br />
Pohjois-Karjalassa<br />
tapahtuu<br />
w w w.kivikeskus.fi<br />
Puruveden<br />
Lohikuningas -kilpailu<br />
k e s ä L a H t i 27.–28.6.2009<br />
suomen suurin soutu-uistelukilpailu käydään<br />
kirkkaan ja kalaisan puruveden aalloilla kesäkuun<br />
viimeisenä viikonloppuna. kalamiehiä<br />
ja -naisia kesälahdella odottelevat taimenet,<br />
nieriät ja muut jalokalat sekä upea palkintoauto.<br />
Kolin Retkiviikko<br />
k O L i 13.–19.07.2009<br />
w w w.k e s a L a H t i.fi/LOHikisat<br />
kolin komeat kansallismaisemat tarjoavat<br />
mahtavat puitteet ratsastukseen, vene- tai<br />
pyöräretkille, patikointiin, kuntosuunnistukseen,<br />
tansseille, perinnepäivään heinäpellolla<br />
ja muihin viikon tapahtumiin.<br />
Lieksan Vaskiviikko<br />
Lieksa 24.7.–1.8.2009<br />
w w w.k O L i.fi<br />
30-vuotisjuhliaan viettävä Vaskiviikko esittelee<br />
vaskimusiikkia sen kaikissa muodoissa.<br />
korkeatasoisten konserttien sekä oheistapahtumien<br />
lisäksi mukana on kansainvälinen<br />
vaskikvintettikilpailu.<br />
w w w.L i e k s a b r a s s.c O m<br />
Vanhan Kaivoksen<br />
näyttelykesä<br />
O u t O k u m m u n k aivOsmuseO 1.6.–31.8.2009<br />
eläVät kiVet, juhani saksan veistoksia;<br />
kittikiViä etsimässä, liisa schneiderin sekä<br />
aanes karppasen maalauksia ja piirroksia;<br />
työpäiVä kaiVoksessa, valokuvia kaivosmiehen<br />
arjesta; kukkiVat kiVet, kaupunkilaisten<br />
tekemiä kivisiä kesäkukkia.<br />
w w w.k aivOsmuseO.n e t<br />
Kylä Kelpaa! -maaseutuasumisen<br />
messut<br />
pieLisen k a r J a L a Ja iLOmantsi<br />
27.6.–26.7.2009<br />
erinomainen tilaisuus tutustua pielisen karjalan<br />
ja ilomantsin maaseutuun sekä taajamiin<br />
kyläläisten järjestämästä monipuolisesta<br />
ohjelmasta, elävästä karjalaisesta kulttuurista<br />
ja vieraanvaraisuudesta nauttien.<br />
Ilosaarirock<br />
w w w.k y L a k e L p a a.c O m<br />
J O e n s u u n L a u L u r i n n e 17.–19.7.2009<br />
suomen suven suurimpiin rock-festivaaleihin<br />
lukeutuva ilosaarirock tunnetaan rennosta<br />
tunnelmasta ja loistavista keikoista – niin<br />
hyvin, että tapahtuma on myyty loppuun<br />
ennakosta jo toistakymmentä vuotta.<br />
w w w.iL O s a a r i rO c k .fi<br />
Karelia Soutu<br />
27.7.–2.8.2009<br />
suomen suurin retkisoutu kerää kansainvälisen<br />
joukon soutajia ja melojia nauttimaan<br />
kesäisestä viikosta pohjois-karjalassa. upeita<br />
joki- ja järvimaisemia kertyy sekä pienveneettä<br />
kirkkovenereiteille n. 250 km.<br />
w w w.k a r e L i a sO u t u.fi<br />
tekstit ti mO kupiainen (ra u n O Ju s s i L a: pO H J O i s k a r J a L a i s t a iL O a Jä L L e e n HeLsinkiin)<br />
Silva-metsänäyttely<br />
J O e n s u u areena 11.–13.6.2009<br />
kolmipäiväisen näyttelyn teema on iloa metsästä!<br />
monipuoliset osastot ja ohjelmanumerot<br />
kutsuvat niin metsänomistajia, luonnossa<br />
liikkuvia, metsän parissa työskenteleviä kuin<br />
kesäpäivää viettäviä perheitäkin.<br />
w w w.s iL v a f a i r.fi<br />
Kihaus Folk<br />
-kansanmusiikkifestivaali<br />
r ä ä k k y L ä 3.–5.7.2009<br />
Vuoden 2009 teemalla juuret – roots kihaus<br />
Folk tarjoaa kuulijoille monipuolisen musiikkikattauksen.<br />
juuret näkyvät ja kuuluvat mm.<br />
kantrin, bluegrassin ja folkin eri muodoissa<br />
unohtamatta pelimannimusiikkiakaan.<br />
<strong>Joensuu</strong>n Eliittikisat<br />
J O e n s u u n k esk usk enttä 22.7.2009<br />
w w w.k iH a u s.fi<br />
yleisurheilun kotimaiset kärkinimet kokoontuvat<br />
jälleen joensuuhun. Viime kesänä<br />
joensuun eliittikisat keräsi keskuskentälle<br />
yli 5000 katsojaa ja tapahtuma valittiin koko<br />
eliittikisasarjan parhaaksi osakilpailuksi.<br />
Vaarojen Maraton<br />
k O L i 10.10.2009<br />
w w w.J O e n s u u g a m e s.c O m<br />
suomen rankin maastomaraton kutsuu kolin<br />
syksyisille poluille ulkoilemaan, kuntoilemaan<br />
ja testaamaan omaa kestävyyttä. tapahtumassa<br />
on useita sarjoja perusulkoilijasta<br />
ultrajuoksijaan.<br />
w w w.k O L i.fi<br />
Pohjoiskarjalaista iloa<br />
jälleen Helsinkiin<br />
k O L m e n s e p ä n a u k iO, H e L s i n k i 3.6.2009<br />
Katso lisää tapahtumia: www.pohjois-karjala.fi<br />
Viime kesän senaatintorin tapahtuman menestyksen<br />
saattelemana pohjois-karjala esittäytyy jälleen 3. kesäkuuta<br />
helsingissä. tapahtumapaikkana on tällä kertaa kolmen<br />
sepän aukio, jonne maakunnan toimijat pystyttävät<br />
päivän ajaksi puolikymmentä telttaa.<br />
tapahtuman tavoitteena on herätellä helsinkiläisten<br />
kiinnostusta pohjois-karjalaa kohtaan. kolmen sepän<br />
aukiolla saa tietoa niin pohjoiskarjalaisista tapahtumista,<br />
matkailukohteista ja elintarvikkeista kuin asumisesta ja<br />
työpaikoistakin.<br />
Vetonaulana toimii limevihreisiin t-paitoihin ja reinotossuihin<br />
sonnustautuneiden pohjoiskarjalaisten lisäksi<br />
aito vuoren peikko. ja tietenkin tapahtuman yllä leijuu<br />
uunituoreen karjalanpiirakan tuoksu. pohjoiskarjalaiset<br />
"minimarkkinat" kestävät aamukahdeksasta iltakuuteen.<br />
w w w.p O H J O i s-k a r J a L a.fi/H e L s i n k i<br />
Teemme työtä,<br />
jotta Pohjois-Karjala olisi yrityksille yksi<br />
parhaista toimintaympäristöistä maassamme.<br />
Oletpa pieni tai suuri tekijä,<br />
tule mukaan toimintaamme!<br />
www.nk.chamber.fi<br />
22 joensuu region<br />
www.joensuuregion.fi 23<br />
ilmoitus<br />
Ideal<br />
k u v a anne mujunen<br />
ilmoitus
<strong>Joensuu</strong>n Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy<br />
ilmoitus<br />
Kasvun<br />
paikka.<br />
Kasvukeskukseen kannattaa investoida<br />
Yrittäjyyttä Yittäj ttä arvostetaan t t <strong>Joensuu</strong>n seudulla. Koulutustarjonnan K l t t j monipuolisuus i li on osaa-<br />
Yrittäjyyttä tuetaan ja sen kehittämiseen ja kansainvälistymiseen<br />
panostetaan voimakkaasti.<br />
Hyvät liikenneyhteydet ja sijainti aivan itärajan<br />
tuntumassa antavat logistiikkaedun erityisesti<br />
teollisuusyrityksille, jotka tähtäävät Venäjän ja Skandinavian<br />
laajoille markkinoille. Olosuhteet myös vähittäiskaupan<br />
ja palveluiden laajennusinvestoinneille<br />
ovat hyvät.<br />
Osaavaa työvoimaa yritykset saavat <strong>Joensuu</strong>n<br />
seudulta haluamiinsa tarpeisiin. <strong>Joensuu</strong>n yliopisto,<br />
ammattikorkeakoulu, ammattiopistot ja ammatillinen<br />
aikuiskoulutus antavat monialaista ja monitieteistä<br />
koulutusta.<br />
Ota yhteyttä ja kysy lisää!<br />
Ari Korpelainen, projektipäällikkö, Invest in <strong>Joensuu</strong> Region -hanke<br />
puh. 050 524 7531 | ari.korpelainen@josek.fi | www.josek.fi<br />
misen tae ja vastaus yritysten haasteisiin. Tietotaito<br />
ja huipputeknologia mahdollistavat seudulla toimivien<br />
yritysten kilpailukyvyn myös kansainvälisillä<br />
markkinoilla.<br />
Teknologia ja innovaatiot luovat edellytyksiä<br />
huomisen työhön. Kansainvälinen yhteistyö yliopistojen<br />
ja tutkimuslaitosten kanssa tuo yrityksille<br />
konkreettisia etuja verkostoitumiseen ja oman alan<br />
uusimpaan tietoon.<br />
Liikepaikkoja ja toimitiloja on runsaasti tarjolla<br />
vaativiinkin tarpeisiin. <strong>Joensuu</strong>n Tiedepuiston<br />
tilat ja yhteistyöverkostot varmistavat yhteyden yliopiston<br />
ja ammattikorkeakoulun huippuosaajiin.<br />
<strong>Joensuu</strong>n seutu<br />
ilmoitus