sen elämän minkä mä koen täällä - Kehitysvammaisten Palvelusäätiö
sen elämän minkä mä koen täällä - Kehitysvammaisten Palvelusäätiö
sen elämän minkä mä koen täällä - Kehitysvammaisten Palvelusäätiö
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Haastattelija: Jos sä saisit valita työpaikan, niin valitsitko sä esim...mikä olis sun haavetyöpaikka?<br />
Sofia: No justiin kun oon käynyt ton käsityöpuolen, niin joku käsityöammatti. Ja nyt kun <strong>täällä</strong> on<br />
päässy maton kudontaan, niin tuota sillä lailla sitten tykästyn <strong>täällä</strong>kin olemaan ja kuitenkin ei oo<br />
työmatka paljon mikään, kun tuossa Hirvolan kylällä asuu, niin pääsee kävele<strong>mä</strong>llä kulkemaan.<br />
Haastattelija: Onko se Katrin palvelut [tavallinen työpaikka], miten sä sinne pääset sitten?<br />
Sofia: No meen pyörällä ja talvipakkasella jopa iskä on kuskannut, että jos on ollut korkeet pakkaset.<br />
Ei kestä pyörällä polkee, niin iskä on sitten kuskannu vielä aina töihin ja sitten oon kävele<strong>mä</strong>llä tullut<br />
poikkeen.<br />
Mahdollisuutta tehdä työtä pidettiin hyvin tärkeänä. Myös työkeskuksissa työskentely oli<br />
osalle haastateltavista mieluisaa ajanvietettä ja toi rytmiä ja merkitystä elä<strong>mä</strong>än. Mielihyvän<br />
kokeminen työstä ei riippunut siitä, tehtiinkö työtä työkeskuksessa vai tavallisessa<br />
työpaikassa. Henkilön työssä viihtymi<strong>sen</strong> kannalta oleellista olisikin, että hän voisi itse<br />
vaikuttaa työnkuvaansa, vaikka työ olisi työkeskuksessa tehtävää. Samaa merkitystä<br />
työkeskuksessa työskentely ei kuitenkaan saanut, jos haastateltava oli työllistynyt tavalliseen<br />
työpaikkaan tai jos työtehtävät työkeskuksessa olivat epämieluisia.<br />
Harrastuksia ja vapaa-ajanviettotapoja haastateltavilla oli runsaasti. Harrastusten merkitys voi<br />
muodostua erittäin suureksi etenkin niillä henkilöillä, joilla ei ole mahdollisuutta työntekoon<br />
(Eriksson 2008, 77-97) tai joiden työ on epämieluisaa ja yksitoikkoista. Haastateltavat<br />
kertoivat, että vapaa-aikana he katsovat televisiota, käyvät kirjastossa ja lukevat, käyvät<br />
internetissä, kuuntelevat musiikkia, käyvät kävelyllä, viettävät aikaa ystävien tai kumppaninsa<br />
kanssa, käyvät kahviloissa ja ostoskeskuksissa, urheilevat, käyvät kirkossa, ulkoiluttavat ja<br />
hoitavat koiraa, tekevät käsitöitä ja palapelejä ja viettävät joutilasta aikaa. Harrastuksiin<br />
kuuluivat myös erilaiset kerhot, diskossa, konserteissa ja tansseissa käyminen, jääkiekko- ja<br />
jalkapallo-otteluiden seuraaminen, ratsastus ja elokuvissa käyminen. Harrastamista edesauttoi<br />
tai rajoitti henkilön rahatilanne, mahdollisuus avustajaan ja se, kuinka helposti hän pääsi<br />
kulkemaan harrastuksiinsa.<br />
18