Tukien puolesta

Ajassa
Pientä on helpoin potkia
Opiskelijoita kepittämällä ei pelasteta kansantaloutta, mutta
se voi olla poliittisesti muita vaihtoehtoja helpompaa. Kysyimme
johtavilta opiskelijapoliitikoilta tunnelmia opintotuen
uudistamisesta. –Pasi Huttunen, teksti
Opiskelijaliike matkasi kehysriiheen
hyytävissä tunnelmissa.
Juuri kun on alettu
hahmottaa, mitä opintotuen
edellinen uudistus tarkoittaa, viedään
se alasimelle uudestaan. On päätetty,
että leikkauksia tarvitaan. Opiskelijat
näyttivät kehysriihen alla olevan äänestäjinä
tarpeeksi pieni massa, jolta voi
helposti leikata. Kokonaistaloudellisesti
opintotuen uudistamisella on vain vähän
merkitystä.
Mitä johtavilla opiskelijapoliitikoilla
on sanottavaa tuen kehittämiseen ja
kehittämisen aikatauluun?
Lähetimme kysymykset opintotuen
uudistamisesta Vihreille nuorille ja
opiskelijoille, Vasemmisto-opiskelijoille,
Sosialidemokraattisille opiskelijoille,
Keskustaopiskelijoille, Kokoomusopiskelijoille,
Liberaaleille opiskelijoille (RKP:n
opiskelijajärjestö), Kristillisdemokraattisille
nuorille sekä Perussuomalaisille
nuorille. Vastaukset saimme Vihreiden
nuorten ja opiskelijoiden puheenjohtaja
Veli-Matti Partaselta, Sosialidemokraattisten
opiskelijoiden puheenjohtaja
Anette Karlssonilta, Vasemmistoopiskelijoiden
puheenjohtaja Antti
Kettuselta, Keskustaopiskelijoiden Jirka
Hakalalta, Liberaalien opiskelijoiden
Elin Blomqvistilta sekä Kokoomusopis-
10
Uljas 3 | 22. 3. 2013
kelijoiden puheenjohtaja Akseli Hakalalta.
Karlsson totesi aiemmin Uljaan haastattelussa
(Uljas 2/2013), että mielenosoitukset
ja kampanjat ovat lähinnä hengenluomista,
ja todellinen vaikuttaminen
tapahtuu neuvottelupöydissä. Niissä
pöydissä ei opiskelijoiden neuvotteluvoima
ehkä ole järin suuri. Karlsson ei
vastannut esittämäämme kysymykseen
siitä, kuinka hyvät opiskelijaliikkeen
neuvotteluasemat ovat. Myöskään Akseli
Hakala tai Blomqvist eivät halunneet
kysymykseen vastata.
”Kun samoissa neuvottelupöydissä
istuvat suuret ja vahvat työmarkkinajärjestöt,
jää opiskelijaliike helposti vähän
syrjään. Opiskelijaliikkeellä on kuitenkin
mahdollisuus vaikuttaa, kunhan se löytää
kumppaneita politiikan kentältä”, Partanen
arvioi.
”Opiskelijaliikkeen asema olisi voinut
olla parempikin. Poliittisille päättäjille
on lähetetty ristiriitaisia viestejä, mikä on
tehnyt epäselväksi opiskelijoiden päätavoitteet”,
Jirka Hakala toteaa.
Kettunen puolestaan pitää neuvotteluasemia
hyvinä.
”Opiskelijajärjestöt ovat opintotukiasioissa
yhtenäisiä, erinäisistä huhuista
huolimatta”, hän sanoo.
Opintotuen lainapainotteisuus Pohjoismaissa 2012
Euroa kuukaudessa
Opintolaina
Opinraha
1200
1000
800
600
400
200
0
Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi
Sosialidemokraattiset opiskelijat
uudistaisivat opintotukea omalla variaatiollaan
maisteriverosta, mutta kieltävät
jyrkästi mallinsa olevan maisterivero.
”Yksityisiltä pankeilta nostettavasta
opintolainasta on luovuttava. Tilalla
tulisi olla valtion rahasto, ja nykyistä
opintolainaa vastaava osa voitaisiin
periä takaisin valmistumisen jälkeen
opiskelijan työllistyttyä. Takaisinmaksu
pitää sitoa tulotasoon ja sen on kohdeltava
opiskelijoita oikeudenmukaisesti.
Tulorajat tulee säilyttää, mutta niiden
perusteella tapahtuva tuen takaisinperintä
tulee toteuttaa vasta opintojen
päätyttyä”, Karlsson kuvailee.
Akseli Hakala siteeraa suoraan Kokoomusopiskelijoiden
tavoiteohjelmaa,
jonka mukaan lainapainotteisuutta tulisi
lisätä sekä parantaa mahdollisuuksia
työssäkäyntiin opintojen aikana. Olennaista
Kokoomusopiskelijoille on, että
täysipäiväinen opiskelu olisi mahdollista
opintojen alkuvaiheessa.
”Opintolainaa ei pidä nähdä perustarpeiden
turvaamisena lainarahalla, vaan
investointina tulevaisuuteen”, hän sanoo.
Hänen mukaansa nyt on hyvä hetki
korjata opintotuen epäkohdat.
Liberaalit opiskelijat kokevat opintolainan
tällä hetkellä vaaralliseksi, mutta
sitä halutaan kehittää niin, että käyttöastetta
saadaan hilattua ylös.
”Nykyrakenne on aika toimiva.
Opintotukea on kehitettävä sen pohjalta.
Lainaosuutta ei saisi kasvattaa, vaan
säilyttää tuki opintorahapainotteisena”,
Blomqvist sanoo.
Keskustaopiskelijoiden Hakala
haukkuu pystyyn opintotuen ottamisen
Lähde: KELA
kehysriiheen uudistettavaksi.
”Opintotukea on uudistettu seitsemän
työryhmän voimin vuodesta 2000
lähtien. Tehtyjen uudistusten pitää
antaa vaikuttaa ja uudistaa opintotukea
harkiten. Nyt on aika keskittyä toimiin,
joilla oikeasti voidaan pidentää työuria”,
hän linjaa.
Vasemmalla ja vihreissä vastustetaan
vaatimusta kustannusneutraalista opintotukiuudistuksesta
sekä lainapainotteisuuden
lisäämistä. Partasen mukaan
nykyrakenne on hyvä, kunhan tukeen
saataisiin tasokorotus, ympärivuotinen
asumislisä ja huoltajakorotus. Vasemmisto-opiskelijat
tukevat opiskelijajärjestöjen
viime syksynä tekemää esitystä.
”Kustannusneutraali uudistus, jonka
tavoitteena on lyhentää valmistumisaikoja,
on tuomittu epäonnistumaan.
Se vaikuttaa lähinnä keinolta kääntää
huomio pois hallituksen kyvyttömyydestä
ratkaista työurakeskustelun vaikeita
kysymyksiä tavoilla, joilla on oikeasti
merkitystä”, Kettunen tylyttää.
Partanenkin painottaa, että opintotuen
merkittävyys työurakeskustelussa on
olematon ja tuen uudistamisen ajankohta
on huono.
”Nuoret saadaan työelämään nopeammin
mukaan, kun mahdollistetaan täysipäiväinen
opiskelu ja varmistetaan, että
opetusresursseja on riittävästi. Opintotuen
oikeudenmukainen uudistaminen
vaatii myös taloudellisia panostuksia,
leikkausten keskellä se on hankalaa.”
Kehysriihen tulokset eivät olleet tiedossa
lehden mennessä painoon.