“Sopivia” tyttöjä - “oikeita” poikia - Suomen liikunta ja urheilu
“Sopivia” tyttöjä - “oikeita” poikia - Suomen liikunta ja urheilu
“Sopivia” tyttöjä - “oikeita” poikia - Suomen liikunta ja urheilu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
”Naisilta saattaa puuttua kansallisen tai kansainvälisen tason kokemusta.<br />
Kun ei ole sopivaa kokemusta, ei saa myöskään mahdollisuuksia”.<br />
”Muutamat aktiiviset naiset ottavat harteilleen usean tahon vastuutehtävät<br />
– kotona, työssä <strong>ja</strong> vielä liikunnan vapaaehtoistoiminnassa. Ylikuormitettuna<br />
he uupuvat vähitellen taakkaansa. Myös ympäristö saattaa syyllistää<br />
kiireistä naista, ’huonoa’ äitiä tai puolisoa”.<br />
”Tämän päivän <strong>liikunta</strong>kulttuuri ei houkuttele: Urheilumaailman perinteinen<br />
kovuus tökkää vastaan naisten kohdalla, jotka a<strong>ja</strong>vat pehmeitä arvo<strong>ja</strong>,<br />
hakevat elämyksellisyyttä eivätkä raakaa peliä. Tällöin he usein vetäytyvät<br />
mieluummin taustatyöhön”.<br />
Naisten mukaan saaminen liikunnan <strong>ja</strong> <strong>urheilu</strong>n eri tasoille on siis paljolti<br />
toimintatapakysymys. Liikuntakulttuuri ei moniarvoistu itsestään,<br />
vaan on tietoisesti tuettava erilaisten ihmisten osallistumista toimintaan.<br />
Seuraavassa on edellisiin peilaten muutamia <strong>liikunta</strong>kulttuurille tyypillisiä<br />
myyttejä naisista päätöksentekijöinä.<br />
<strong>liikunta</strong>kulttuurin myyttejä<br />
”Ei ole riittävän päteviä naisia <strong>liikunta</strong>elämän päätöksentekijöiksi”.<br />
Kuitenkin suomalaisten naisten koulutustaso on Euroopan korkein.<br />
Toisaalta voidaan myös kysyä, miksei kukaan ollut huolissaan pätevyyskysymyksestä,<br />
kun vain miehet olivat päättäjinä?<br />
”Naiset eivät halua ottaa vastaan vastuullisia tehtäviä”<br />
Vrt. viereinen sivu.<br />
”Naiset eivät hakeudu päätöksentekijöiksi”<br />
Vrt. viereinen sivu.<br />
”Kerran valitsimme hallitukseemme erään naisen, mutta hän epäonnistui<br />
täysin tehtäväsään”.<br />
Tässä tilanteessa yksittäinen nainen nähdään ensi si<strong>ja</strong>ssa sukupuolensa<br />
edusta<strong>ja</strong>na, ei yksilönä. Kerto<strong>ja</strong> viittaa siihen, että yksi epäonnistunut<br />
nainen tarkoittaa, ettei naissukupuoli kaiken kaikkiaan sovellu tiettyihin<br />
tehtäviin. On myös todettu, että yhteisön vähemmistöedustajien toiminta<br />
nähdään helposti erilaisena. Vastakohta korostuu valtakulttuuriin<br />
<strong>ja</strong> hallitsevaan ryhmään nähden. Ennakkoluulot <strong>ja</strong> stereotypiat estävät<br />
näkemästä ihmistä yksilönä.<br />
”Kyllä pätevimmät ihmiset valitaan omilla ansioillaan; parhaat pääsevät<br />
huipulle”.<br />
Yllä olevat myytit on koonnut brittiläinen <strong>liikunta</strong>vaikutta<strong>ja</strong> Margaret Talbot.<br />
a<strong>ja</strong>tuSvoiMiStelua<br />
• Millä tavoin pätevyys määritellään yhteisössämme?<br />
• Millaista osaamista arvostetaan yhteisössämme?<br />
• Millaisia verkosto<strong>ja</strong> on yhteisöllämme?<br />
Sukupuoli <strong>urheilu</strong>mediassa<br />
Tutkimuksissa on todettu, että suomalaiset lehdet, televisio <strong>ja</strong> radio<br />
keskittyvät pääosin miesten kilpa- <strong>ja</strong> huippu-<strong>urheilu</strong>un. Eri maiden<br />
mediatutkimusten mukaan noin 80-90 prosenttia <strong>urheilu</strong>-uutisoinnista<br />
keskittyy miesten urheilemiseen. Naisurheili<strong>ja</strong>t ovat näkyvillä helpoiten<br />
suurkilpailujen aikana, mutta silloinkin nais<strong>urheilu</strong>a koskeva uutinen on<br />
harvemmin ykkösuutisena.<br />
Helpoiten tiedotusvälineet huomioivat naisten yksilölaje<strong>ja</strong>, naisten<br />
joukkue<strong>urheilu</strong>a harvemmin. Ns. perinteisiä laje<strong>ja</strong>, kuten tennistä,<br />
voimistelua tai taitoluistelua harrastavat naiset saavat eniten huomiota<br />
tiedotusvälineissä. Suomessa huomiota saavat myös ns. suomalaislajien<br />
edusta<strong>ja</strong>t, kuten naishiihtäjät, naiskeihäänheittäjät <strong>ja</strong> naissuunnista<strong>ja</strong>t.<br />
Yhtenä perusteluna vähäiselle näkymiselle toimitta<strong>ja</strong>t sanovat, että<br />
naisten urheilemisen taso on heikompi kuin miesten. Tällaiset väitteet<br />
poh<strong>ja</strong>utuvat perinteiseen tapaan verrata miesten tuloksia naisten tuloksiin.<br />
Toisin sanoen miesten suoritukset <strong>ja</strong> saavutukset ovat normi, johon<br />
verrataan. Useat naisurheili<strong>ja</strong>t ovat kyseenalaistaneet tällaisen vertailun<br />
mielekkyyttä: ”Jalkapallon fyysisyydessä miehillä korostuu lihakset <strong>ja</strong><br />
vauhti. Naisten pelissä taas tekniikka <strong>ja</strong> kuviot ovat oleellisempia eikä<br />
peli rikkoonnu taklauksista. Mutta miksi aina verrata?”, on pohtinut mm.<br />
HJK:n kapteeni Christina Forssell.<br />
39 40
Change language