Sotaveteraani 1/2012 - Sotaveteraaniliitto
Sotaveteraani 1/2012 - Sotaveteraaniliitto
Sotaveteraani 1/2012 - Sotaveteraaniliitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
1/12 helmikuun 22. päivänä <strong>2012</strong><br />
Kuolleita<br />
Thelma Bruun 1916-<strong>2012</strong><br />
Starckjohann-säätiön perustaja<br />
ja kunniapuheenjohtaja,<br />
rouva Thelma Bruun o.s.<br />
Starckjohann kuoli kotonaan<br />
Helsingissä loppiaisena<br />
6.1.<strong>2012</strong>. Thelma Bruun syntyi<br />
Viipurissa 19.4.1916 ja säilyi<br />
sydämeltään viipurilaisena<br />
läpi pitkän elämänsä.<br />
Thelma syntyi monikieliseen<br />
ja monikulttuuriseen<br />
Starckjohannin perheeseen,<br />
jonka saksalainen isoisä Julius<br />
Starckjohann johti Viipuriin<br />
vuonna 1868 perustettua rautakauppa-alan<br />
yritystä.<br />
Käytyään ruotsinkielisen<br />
koulun Viipurissa Thelma<br />
kouluttautui monipuolisesti<br />
kielitaitoiseksi sihteeriksi.<br />
Kielten opiskelu oli luonnollista<br />
jatkoa sille, että Starckjohannin<br />
perheessä käytettiin<br />
päivittäin neljää kieltä: englantia,<br />
saksaa, ruotsia ja suomea.<br />
Thelma toimi vuosikausia<br />
isänsä Peter (Pekko) Starckjohannin<br />
sihteerinä ja matkusti<br />
isän mukana laajalti ympäri<br />
Eurooppaa liikematkoilla.<br />
Matkustamisesta tulikin Thelman<br />
elinikäinen harrastus.<br />
Lapsuudenkodista saadut<br />
isänmaalliset elämänarvot ja<br />
saksalainen järjestys antoivat<br />
pohjan koko Thelman elämälle.<br />
Hän toimi sotien aikana sekä<br />
rintamalottana että Suomen<br />
Tukholman suurlähetystössä<br />
sotilasasiamiehen sihteerinä.<br />
Sodan jälkeen Starckjohannin<br />
pääkonttori siirtyi<br />
menetetystä Viipurista Lahteen<br />
ja rautakauppoja perustettiin<br />
yhdeksään kaupunkiin.<br />
Thelma toimi Starckjohannin<br />
hallituksen jäsenenä<br />
yli kolmekymmentä vuotta.<br />
Avioiduttuaan insinööri<br />
Brynjolf Bruunin kanssa hän<br />
asui Norjassa 35 vuotta, kunnes<br />
muutti miehensä kanssa<br />
Helsinkiin.<br />
<strong>Sotaveteraani</strong>en auttaminen<br />
oli Thelmalle kunniaasia<br />
läpi elämän. Hän painotti<br />
usein puheessaan sitä, että itsenäinen<br />
isänmaa oli arvoista<br />
korkein ja että veteraanien hyväksi<br />
ei voi koskaan tehdä tarpeeksi.<br />
Vuosikymmeniä hän<br />
auttoi hiljaisesti ja yksityisesti<br />
veteraanijärjestöjä ja avun tarpeessa<br />
olevia.<br />
Lapsettomina sekä Thelma<br />
että hänen isosiskonsa Eileen<br />
säätiöivät saamansa perintöomaisuuden<br />
1980-luvulla<br />
kahdeksi nimiään kantavaksihyväntekeväisyyssäätiöksi<br />
ja määräsivät taloudellisen<br />
avun saajiksi erityisesti sodis-<br />
ta kärsimään joutuneet. Tukea<br />
saivat sotaveteraanien ohella<br />
myös esim. sotalesket ja rintamanaiset.<br />
Samansisältöiset säätiöt yhdistettiin<br />
vuonna 2001, ja Eileen<br />
Starckjohann ja Thelma<br />
Starckjohann-Bruun säätiö<br />
harjoittaa nyt avustustoimintaa<br />
organisoidusti maanlaajuisten<br />
veteraanijärjestöjen kautta.<br />
Toiminta ulottuu myös Virossa<br />
elävien, Suomen rintamilla<br />
taistelleiden ”Suomen poikien”<br />
keskuuteen. Veteraanityön lisäksi<br />
säätiö tukee myös muuta<br />
vanhustyötä, nuorisotyötä ja<br />
opiskelevia nuoria.<br />
Thelma toimi kunniapuheenjohtajana<br />
säätiön hallituksessa<br />
vielä viime vuosiin<br />
saakka. Hillittynä ihmisenä<br />
ja vaatimatonta elämää viettävänä<br />
Thelma ei koskaan halunnut<br />
tehdä numeroa suurenmoisesta<br />
hyväntekijän roolistaan.<br />
Hän iloitsi tietäessään,<br />
että apu meni perille ja toi helpotusta<br />
niin monen ihmisen<br />
elämään. Thelma Bruun oli<br />
”hiljainen hyväntekijä” elämänsä<br />
loppuun saakka.<br />
Kirsti von Fieandt<br />
Starckjohann-säätiön<br />
hallituksen puheenjohtaja<br />
Kanta-Hämeen seudullinen kirkkopäivä maanantaina 7.5. Hämeenlinnassa<br />
Klo 10.00 juhlajumalanpalvelus Hämeenlinnan kirkko<br />
Jumalanpalveluksen jälkeen juhlalounas ja kirkkokahvit hotelli Aulanko<br />
Klo 13.00 päiväjuhla hotelli Aulanko<br />
Kymenlaaksolaisten sotiemme veteraanien pohjoisen alueen<br />
kirkkopäivä torstaina 24.5. Kuusankoskella<br />
Päivän tunnus ” Yhdessä eteenpäin”<br />
Klo 10.00 Messu Kuusankosken kirkko, saarna kenttärovasti Vesa Aure`n<br />
Klo 11.15 Ruokailu Kuusankosken seurakuntakeskus<br />
klo 13.00 Päiväjuhla Kuusankosken kirkko, puhe kenraalimajuri Jukka Pennanen<br />
Ilmoittautumiset yhdistyksittäin 11.5. mennessä Kymenlaakson sotaveteraanipiiriin,<br />
puh 0400 655 283.<br />
Sotiemme veteraanien kirkkopäivä 17.5. Kuhmoisten kirkossa<br />
Klo 10.00 Jumalanpalvelus<br />
Klo 11.30 Kunnianosoitus sankarihautausmaalla<br />
Klo 12.00 Ruokailu<br />
Klo 13.00 Päiväjuhla, juhlapuhujana Kotiseutuneuvos Seppo Unnaslahti. Varusmiessoittokunta.<br />
Päijät-Hämäläiset veteraanipiirijärjestöt<br />
Sotiemme veteraanien Keski-Pohjanmaan<br />
seutukunnallinen kirkkopäivä<br />
Kannuksessa sunnuntaina 27.5.<br />
Klo 10.00 Jumalanpalvelus Kannuksen kirkossa<br />
Kunniakäynti sankarihaudoilla<br />
Klo 11.30 Lounas seurakuntatalolla<br />
Klo 13.00 Päiväjuhla<br />
Juhlatoimikunta<br />
Suomen <strong>Sotaveteraani</strong>liiton<br />
Ruotsin Piirin ja Suomen Sotainvalidiliiton<br />
Ruotsin Piirin yhteinen<br />
hengellinen päivä on Tukholman<br />
Suomalaisessa kirkossa os. Slottsbacken<br />
2 sunnuntaina 20.5. Jumalanpalvelus<br />
on klo 11.00, jonka<br />
jälkeen soppalounas ja ohjelmaa.<br />
Arma Lintula 1943-<strong>2012</strong><br />
Satakunnan <strong>Sotaveteraani</strong>piirin<br />
toiminnanjohtaja Arma Lintula<br />
kuoli sairauskohtaukseen kotonaan<br />
Porissa 11. joulukuuta 2011.<br />
Hän ehti toimia Piirin toiminnanjohtajana<br />
viiden vuoden ajan.<br />
Ennen sotaveteraanipiiriä<br />
Arma Lintula toimi erilaisissa<br />
palvelutehtävissä useilla eri toimialoilla.<br />
Vaikka sotaveteraanityö<br />
oli hänelle uusi ja outokin<br />
toimiala, hän kuitenkin perehtyi<br />
siihen nopeasti ja saavutti<br />
veteraanien keskuudessa suuren<br />
Uno Järvela 1926-<strong>2012</strong><br />
Suomen-poikien johtohahmon,<br />
emeritusprofessori Uno Järvelan<br />
pitkä ja sisältörikas elämä päättyi<br />
23. tammikuuta <strong>2012</strong>. Hän<br />
oli syntynyt Tallinnassa 20. kesäkuuta<br />
1926. Kouluvuosinaan<br />
Uno Järvela kiinnostui musiikista,<br />
mistä tulikin myöhemmin<br />
hänen ammattinsa. Muusikon<br />
ura johti pitkälle ja huipentui<br />
Järvelan oman oppilaitoksen,<br />
nyttemmin Viron Musiikki- ja<br />
Teatteriakatemian professorina<br />
ja kuoro lauluosaston johtajana.<br />
Viron kohtalonvuosina, välttyäkseen<br />
joutumasta Saksan armeijaan,<br />
Uno Järvela valitsi ns.<br />
kolmannen tien ja tuli Suomeen.<br />
Hän oli yksi niistä virolaisnuorukaisista,<br />
jotka jatkosodan ankarina<br />
vuosina pakenivat yli Suomenlahden<br />
taistellakseen armeijamme<br />
riveissä vapaaehtoisina.<br />
Hän sai sotilaallisen peruskoulutuksensa<br />
Porokylässä ja<br />
Taavetissa sekä Uudessasaaressa<br />
virolaisrykmentti JR 200 kranaatinheitinkomppaniassa<br />
(13./<br />
JR 200). Uno Järvela osallistui<br />
rykmenttinsä riveissä Kannaksen<br />
torjuntataiste luihin kesä-elo-<br />
5<br />
suosion palvelualttiudellaan ja<br />
ihmisläheisellä elämäntavallaan.<br />
Nämä hänen luonteenpiirteensä<br />
saivat aikaan sen, että jokainen<br />
tunsi lähellään ystävän asioidessaan<br />
mm. piirin toimistossa.<br />
Sama oli havaittavissa mm.<br />
yhdistyskäynneillä, joita yhdessäkin<br />
monesti teimme.<br />
Arma Lintula muistetaan kauan<br />
veteraanien ystävänä ja lämminhenkisenä<br />
kanssaihmisenä.<br />
Väinö Vilponiemi<br />
kuussa Viipurinlah della ja Vuoksella.<br />
Hänet ylen nettiin korpraaliksi<br />
ja palkittiin ensimmäisten<br />
virolaisten joukossa 2. luokan<br />
vapaudenmitalilla. Palattuaan<br />
Viroon JR 200 lakkauttamisen<br />
jälkeen, hän osallistui vielä taisteluihin<br />
eteläisellä Tarton rintamalla<br />
ja osallistui mm. merkittävään<br />
Pupastveren taisteluun.<br />
Järvela toimi vuodesta 2000<br />
alkaen kuolemaansa saakka<br />
Suomen <strong>Sotaveteraani</strong>en Viron<br />
Yhdistyksen puheenjohtajana.<br />
Kansalais- ja järjestöansioistaan<br />
hänet on Suomessa palkittu mm.<br />
SVR RI:llä (2002) ja Suomen <strong>Sotaveteraani</strong>liiton<br />
kultaisella ansioristillä<br />
(2005). Hänen muistelmateoksensa<br />
”Peateema” (suom.<br />
Pääteema) julkaistiin Tallinnassa<br />
2008.<br />
Vaikka johtava lipunkantaja<br />
onkin nyt poissa, niin Suomenpoikien<br />
lippu, johon on kirjoitettu<br />
sanat ”Eesti auks tuleviku<br />
pandiks! 1944” (suom. Viron<br />
kunniaksi tulevaisuuden pantiksi!<br />
1944) liehuu yhä uljaana.<br />
Nyyrikki Kurkivuori<br />
Sotiemme veteraanien kirkkopyhä 20.5.<br />
Jämsän kirkossa ja seurakuntakeskuksessa<br />
Tilaisuus alkaa jumalanpalveluksella klo 10 ja jatkuu kunniakäynnillä<br />
sankarihaudoilla, ruokailulla ja juhlalla. Tiedot ilmoittautumisesta<br />
kaupunkilehti Vekkarissa toukokuussa.<br />
Tervetuloa! Jämsän sotaveteraani- ja -invalidiyhdistykset<br />
Pohjois-Savon veteraanien kirkkopyhä<br />
Iisalmessa 20.5.<strong>2012</strong><br />
Klo 10.00 Messu Iisalmen vanhassa kirkossa<br />
Klo 11.00 Kunniakäynti sankarihaudalla ja seppeleen lasku<br />
Klo 11.30 Ruokailu Iisalmen kulttuurikeskuksessa<br />
Klo 13.00 Päiväjuhla Iisalmen kulttuurikeskuksessa, juhlapuhe kansanedustaja<br />
Seppo Kääriäinen<br />
Ilmoittautuminen yhdistyksittäin Pohjois-Savon <strong>Sotaveteraani</strong>piiriin.<br />
S-posti: pohjois.savo.svp@sotaveteraaniliitto.fi
Change language