tervetuloa! - Pirkkalainen
tervetuloa! - Pirkkalainen
tervetuloa! - Pirkkalainen
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
4 PIRKKALAINEN 16.1.2013<br />
PIRKKALASSA 16.1. 15.11.2006 2013<br />
MAIJA-RIITTA MERIKANTO<br />
maija-riitta.merikanto@pirkkalainen.com<br />
Kaavat<br />
rullaamaan<br />
P<br />
irkkalan valtuusto hyväksyi joulun alla omalta<br />
osaltaan Tampereen kaupunkiseudun maankäytön,<br />
asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen,<br />
jolla tavoitellaan seudun elinvoimaisuuden<br />
lisäämistä, yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja<br />
kestävän kasvun periaatteiden toteutumista.<br />
Samalla valtion ja kaupunkiseudun välisen sopimuksen<br />
avulla pyritään lisäämään alueen kuntien<br />
yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikenteen<br />
suunnittelussa ja toteuttamisessa.<br />
Vuosille 2013-15 tehty sopimus on jatkoa vuosien<br />
2011-12 Mal-aiesopimukselle, joka oli kokeilu<br />
ja ensimmäinen koko Suomessa. Nyt hyväksytty<br />
uusi sopimus on tehty edellistä sitovammaksi.<br />
Kaupunkiseudun ennakoidaan kasvavan vuoteen<br />
2030 mennessä 90.000 asukkaalla. On selvää, että<br />
jo näin suuren joukon asuttamiseksi ja palveluiden<br />
järjestämiseksi yhteistyötä alueen kuntien kesken<br />
tarvitaan.<br />
Kaavoitus on keskeinen työkalu tavoitteisiin pääsemiseksi.<br />
Koko kaupunkiseudulla on muun muassa<br />
tarkoitus, että alueen kunnat uusivat yleiskaavansa<br />
vastaamaan yhdessä sovittua kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaa<br />
2030.<br />
Jatkossa on tarkoitus myös päivittää kuntakohtaisia<br />
yleiskaavoja nykyistä useammin. Puhutaan ns.<br />
rullaavasta yleiskaavasta.<br />
Kuntalaisten kannalta kehitys ei ole ongelmaton.<br />
Jokainen tietää ja on varautunutkin siihen, että<br />
asuinympäristö harvoin säilyy muuttumattona vuosikymmenestä<br />
toiseen. Asukkaiden on silti kohtuullista<br />
ja oikeus olettaa, että omaa ympäristöä koskevia<br />
suunnitelmia ei laiteta uusiksi muutaman vuoden<br />
välein tai jopa tiheämmin.<br />
Mal-sopimusta koskevassa keskustelussa on<br />
muun muassa todettu, että asumisen osalta sen tavoitteet<br />
koskevat uusia asuinalueita. Tässä unohtuu<br />
se, että useimmiten nuo uudet alueet ovat vanhojen<br />
vieressä tai lähellä. Vanhat asukkaat on myös huomioitava,<br />
kun yhdyskuntarakennetta eheytetään ja<br />
tiivistetään.<br />
- Semir on helppo vauva, hän vain syö ja nukkuu, Dalila Hajdarevic kehuu poikaansa.<br />
Semir kasvaa<br />
rakkauden voimalla<br />
MAIJA-RIITTA MERIKANTO<br />
PIKKUMIES Semir Hajdarevic<br />
on tämän vuoden ensimmäinen<br />
pirkkalalaisvauva.<br />
Heti tammikuun ensimmäisenä<br />
päivänä kello 12.50 syntynyt<br />
miehenalku on Dalila ja Sabahudin<br />
Hajdarevicin kuopus. Isosisko<br />
Sabahudina, jota myös Dinaksi<br />
kutsutaan, täyttää huhtikuussa<br />
neljä.<br />
Semir syntyi vajaat kaksi viikkoa<br />
ennen laskettua aikaa, joka<br />
oli 12.1. Pituutta hänellä oli päivänvalon<br />
nähdessään 48 senttimetriä<br />
ja painoa 2935 grammaa.<br />
- Synnytys oli niin helppo,<br />
että sairaalassakin sitä ihmettelivät.<br />
Kolmessa tunnissa poika oli<br />
maailmassa, eikä minulla ollut<br />
lainkaan kipuja, Dalila kertoo.<br />
- Kotiin pääsimme jo seuraavana<br />
päivänä.<br />
Jos synnytys sujui vaivattomasti,<br />
niin helppoa on ollut vauvan<br />
kanssa kotonakin.<br />
- Poika on tosi rauhallinen,<br />
hän vain syö ja nukkuu, öisinkin.<br />
Isosisko Dina osallistuu mieluusti<br />
pikkuveljen hoitamiseen.<br />
- Hän kysyy koko ajan, saako<br />
syöttää tai vaihtaa vaippaa. Pikkuisen<br />
pitää välillä toppuutellakin<br />
hänen intoaan, äiti nauraa.<br />
Dalilan mukaan Semiriä kasvatetaan<br />
rakkaudella ja lempeydellä.<br />
- Uskon rakkauden voimaan.<br />
- Haluamme, että pojasta kasvaa<br />
kaikkien kanssa toimeen tuleva,<br />
sosiaalinen ja hyväkäytöksinen<br />
ihminen.<br />
Monta kulttuuria<br />
Syntymälahjana Semir sai monikulttuurisen<br />
kasvuympäristön.<br />
Dalila itse on kroaatti. Hän<br />
muutti pikkutyttönä perheensä<br />
kanssa sodan jaloista silloisesta<br />
Jugoslaviasta Pirkkalaan vuonna<br />
Tampereen kaupunkiseudun selvitystyö käynnistyi<br />
ELINVOIMAINEN Tampereen<br />
kaupunkiseutu - tulevaisuuden<br />
vaihtoehdot vaikutuksineen -selvityksen<br />
tekeminen käynnistyi<br />
tammikuun alussa.<br />
Selvitysmiehenä toimii emeritus<br />
maaherra Rauno Saari. Selvityksen<br />
tekemiseen on varattu<br />
vuosi aikaa.<br />
Selvityksessä arvioidaan erilaisten<br />
seutuyhteistyön organisointivaihtoehtojen<br />
vaikutuksia<br />
Tampereen kaupunkiseudun hyvinvointiin<br />
ja kilpailukykyyn pitkällä<br />
aikavälillä.<br />
Tärkeä osa selvitystyötä on<br />
kaupunkiseudun poliittisten<br />
päättäjien keskustelu ja kuntalaiskeskustelu.<br />
Selvitysmiehen työtä ohjaa<br />
ohjausryhmä, johon kuuluvat<br />
selvitykseen osallistuvien kuntien<br />
kunnanvaltuustojen ja hallitusten<br />
ykköspuheenjohtajat.<br />
Selvityksen kustannukset jaetaan<br />
selvitykseen osallistuvien<br />
kuntien ja Tampereen kaupunkiseudun<br />
kuntayhtymän kesken<br />
siten, että kunnat rahoittavat<br />
selvitystä väkiluvun suhteellisen<br />
1994. Hänen miehensä taas on<br />
kotoisin Bosniasta, jossa Dalila<br />
tapasi hänet vieraillessaan sukulaistensa<br />
luona. Naimisiin he menivät<br />
vuonna 2007.<br />
- Olen asunut koko ajan Suomeen<br />
tultuamme Pirkkalassa.<br />
Tämä on kotikuntani, hyvä ja<br />
tuttu paikka.<br />
Viihtymistä on edesauttanut<br />
tiivis perheyhteisö, johon Dalilan<br />
lisäksi kuuluvat hänen vanhempansa<br />
ja kaksi nuorempaa sisarta<br />
sekä muuta sukua.<br />
- Tapaamme toisiamme päivittäin,<br />
asummekin ihan lähekkäin<br />
Tampereella asuvaa Andreasisarta<br />
lukuunottamatta.<br />
osuuden mukaisesti 75 % toteutuneista<br />
kustannuksista ja Tampereen<br />
kaupunkiseudun kuntayhtymä<br />
25 %, enintään kuitenkin<br />
90 000 euroa.<br />
Hallinnollisesti selvityksen tekemisestä<br />
vastaa Tampereen kaupunki.<br />
VIIKON VIERAS<br />
Kirjoita palstalle: Suupantie 2 A 10, 33960 Pirkkala, sähköposti: toimitus@pirkkalainen.com<br />
Kuuntelemmeko vain olemmeko kuuntelevinamme?<br />
ARMI KÄRKI<br />
Kirjoittaja on pirkkalalainen<br />
lehtori, aineenopettaja ja toisen<br />
kauden kunnanvaltuutettu (ps).<br />
NÄIN vuoden alussa on<br />
hyvä toivottaa kaikille kuntalaisille<br />
hyvää alkanutta vuotta<br />
2013. Uuden vuoden alussa on<br />
tapana tehdä myös hyviä uuden<br />
vuoden lupauksia ja päätöksiä.<br />
Voisimmeko huomioida arkipäivän<br />
toiminnoissa lähimmäisemme,<br />
emmekä vaan itseämme?<br />
Tätä viestitti myös presidentti<br />
Niinistö uuden vuoden puheessaan<br />
samalla hieman torumalla<br />
kansalaisia siitä, että ajattelemme<br />
ensin omaa hyötyämme ja vasta<br />
sen jälkeen lähimmäisen hyötyä.<br />
Lähimmäisellä tarkoitan muita<br />
kanssakulkijoita. Niinistö totesi<br />
puheessaan itsekkyyden ja<br />
suoranaisen ahneuden nousseen<br />
keskuudessamme. Se on merkki<br />
oikeudentunnon kuihtumisesta,<br />
ei tehdä niin kuin oikealta tuntuu,<br />
vaan niin, miten itse hyötyisi<br />
eniten.<br />
Tämä uuden vuoden puhe ja<br />
erään kuntalaisen yhteydenotto<br />
antoivat minulle aiheen tarttua<br />
asiaan.<br />
Emmekö uskalla olla oikeudenmukaisia<br />
eri tilanteissa ja<br />
tehdä päätöksiä ja ratkaisuja siten,<br />
että ne ovat hyväksi kaikkien<br />
kannalta, eikä vaan itsemme<br />
kannalta? Emmekö rohkene ottaa<br />
asioita esille ja pysähtyä todella<br />
kohtaamaan niitä niin kuin<br />
ne ovat?<br />
Vieritämmekö helposti asioiden<br />
hoitoa toisillemme ja esimiehillemme?<br />
He taas delegoivat<br />
sen eteenpäin, ja pahimmassa tapauksessa<br />
asiaa unohtuu, ja sitä ei<br />
käsitellä lainkaan.<br />
Emmekö uskalla kohdata tai<br />
käsitellä asioita? Toteammeko<br />
vain, ”tämä ei kuulu minulle”?<br />
Ongelma-asioita, jotka vaatisivat<br />
pysähtymistä, hetken aikaa<br />
paneutumista, me siirrämme hyvin<br />
helposti toisten hoidettaviksi,<br />
vaikka alkuvaiheessa ongelman<br />
ratkaiseminen on paljon yksinkertaisempaa<br />
kuin myöhemmin.<br />
Ongelmilla on tapana suurentua<br />
ajan myötä, jos niitä ei heti<br />
hoideta.<br />
Emmekö esimerkiksi opettajina<br />
pysähdy lapsen, nuoren kohdalla<br />
kohtaamaan häntä yksilönä<br />
edes hetkellisesti, vaikka vain pienellä<br />
kysymyksellä ”mitä sinulle<br />
kuuluu?”, ”onko kaikki ok”?<br />
Kuuntelemmeko vai olemmeko<br />
kuuntelevinamme? Miksi<br />
emme uskalla pysähtyä lähimmäisen<br />
kohdatessamme, vaihtaessamme<br />
kuulumisia? Usein piiloudumme<br />
jo kuluneen fraasin<br />
taakse, ”ei ole aikaa”.<br />
Kohtaaminen ja pysähtyminen<br />
eivät vaadi aikaa, ehkä hetken<br />
tai muutaman minuutin.<br />
Tämän päivän nuorista suuri osa<br />
syrjäytyy, jää yhteiskunnan ulkopuolelle.<br />
Heitä ei ole uskallettu<br />
kohdata ja kuunnella jo varhaisessa<br />
vaiheessa, alakoulussa, viimeistään<br />
yläkoulussa tai kotona.<br />
Syrjäytyneellä nuorella on varmasti<br />
ollut jo kouluaikoina vaikeuksia<br />
jollain saralla, esimerkiksi<br />
kömpelyyttä liikunnassa. Hän<br />
on saattanut tätä kautta tulla oppilastovereiden<br />
kiusan kohteeksi.<br />
Sen jatkeena koulumotivaatio<br />
on kärsinyt ja koulupahoinvointi<br />
lisääntynyt.<br />
Syrjäytymiskierre on jo näin<br />
saanut alkunsa. Heidän kohdallaan<br />
ei ole uskallettu pysähtyä<br />
ajoissa, eikä ole tartuttu asiaan.<br />
Joissakin tapauksissa saattaa<br />
myös syrjäytyneen nuoren perheessä<br />
olla vanhemmuus kadoksissa.<br />
Syitä löytyy useita.<br />
Ei pidä syyllistää vain yhtä tahoa,<br />
vaan kaikkien on uskallettava<br />
katsoa peiliin ja kysyä, ”teinkö<br />
minä kaiken voitavani hänen<br />
kohdallaan?<br />
” Teenkö tänä päivänä kaiken<br />
voitavani lähimmäisen kohdalla?”<br />
”Miten minä voin tehdä<br />
oman työni sen antamalla virkavastuulla<br />
niin hyvin, että siitä<br />
koituisi hyötyä mahdollisimman<br />
monelle, eikä vaan itselleni, uskaltamalla<br />
pysähtyä ja kuulla lähimmäistäni?”