LAKE PLACIDÂ· MOSKOVA

More documents

Recommendations

Info

SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1980 3 5 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1980 36 kolmiloikka Olli Pousi kuula Reijo Ståhlberg 4. kiekko Markku Tuokko 9 . moukari Harri Huhtala 9. Juha Tiainen 10. keihäs Antero Puranen 5. Pentti Sinersaari 6. Aimo Aho 9. loukkaantui karsLnnassa 20.82 61 .84 71 .96 71 .38 85. 12 84.34 80.58 Jukka Rauhala Timo Rautio Tarja Saarinen Kimmo Saaristo Juha Salonen Raili Tahvanainen Tuula Takala Kari Tiainen Antti Ticklen Leena Tiekso Heli Toikka Jaana Vilhunen Peter Rantanen 10-ottelu Esa Jokinen 9. Johannes Lahti 11. 3 Kansainvälinen nuorisoleiri 17.7-15.8.1980 7826 7765 Kansainväliselle nuorisoleir i lie kutsuttiin Suomesta 40 osanottajaa. Keskusjärjestöjen kanssa tehd y n sopimuksen mukaan kiintiö oli seuraava: 20 Suomen Valt a kunnan Urheiluliitosta, 12 Työväen Urheiluliitos ta, 4 Suomen Palloliitosta ja 4 Finlands Sve nska Centralidrottsförbundista. Johtajiksi järjestöt valitsivat Ma tti Lähdesmäen (SVUL ) , Sinikka Liitin (TUL) ja Eino Ahokkaan (Suomen Palloliitto). Joukkueen johtajana toimi Matti Lähdesmäki. Leirille osallistuivat seuraavat nuoret: Mikko Alanne Kirsti Danielsson Marina Degerlund Arja Haikarainen Tuulikki Heinonen Sisko Hernesniemi Tuija Holttinen Juha Hämäläinen Markku Kallio Pekka Kannus Tapio Korjus Kari Kuusiniemi Vesa Kähkölä Tuula Lappi Timo Lehto Jarmo Lehtonen R 0 g e r O L i n d hoi m Kari Lindroos Merja Oinonen Jaakko Ollikaine n Mikko Pa\J.nio Antti Pihlakoski Hannele Portman Jukka-Pekka Poutiaine n Osallistumiskustannuksia varten anott~~n opetusministeriöltä avustusta 109.000 markkaa, josta saat~~n 70.000 markkaa. Supistus merkitsi sitä, että jokainen leiriläinen joutui itse kustantamaan varusteensa. Leiriä varten oli rakennettu oma kylänsä, joka oli lähellä Sheremetjevon kansainvälistä lentokenttää. Tytöt majoitettiin hotelliin ja pojat hyvin varustettuihin talotelttoihin. Leiriläisille oli varattu runsaasti ohjelmaa, joka sisäl si urheilua leiriläisten välisine kilpailuineen, museoja tehdaskäyntejä, kiertoajeluja ja muita tutustumiskäyntejä. Leiriläisten kilpailuissa olivat suomalaisnuorten saavutukset merkittäviä: Olympiamailin eli 1980 metrin kilpailun voitti Vesa Kähk ö lä ja tyttöjen sarjassa tuli Sisko Hernesniemi toi seksi. Jalkapallossa saavutimme hopeaa, parhaana koripalloilijana palkittiin koko leirillä Jarmo Lehtonen, samoin lentopalloilijana Tuula Lappi. Puutteeksi leirillä jäi se, että eräät harjoittelupaikat e ivät olleet kunnossa, joskin omatoimisuudelle ja miel i kuvituksella saatiin paljon parannusta aikaan. Olympiakisojen seuraaminen kuului keskeisenä leiriläisten ohjelmaan. Järjestäjien puolesta saivat suomalaiset 357 lippua eri urheilumuotojen kilpailuihin ja omin varoin hankittiin lisää. Vieraita leirillä kävi runsaasti. Avajaisissa olivat läsnä mm. Valeri Borzov ja Irina Rodnina, päättäjäisissä oli mukana Moskovan olympiakisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, varapääministeri Ignati Novikov Yhtenäisissä asusteissa esiintyneen Suomen nuorisoleiriläisten raportin mukaan matka kaikkine kokemuksineen oli onnistunut ja mieliinpainuva.
SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1980 37 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 1980 38 VI OLYMPIAKISAT LÄÄKÄRIN SILMIN Helmer Kvist Lääk~rin :ehtäväke~ttä on m~nipuolinen. Se tarj o a a vuos~en a~kana use~n haaste~ta. Eräs mielenkiintoi n e n haaste on urheilun parissa toimiminen ilman var s inai s ta urheilulääkärin koulutusta. Suomessa kuten mone ssa muussakin maassa ei anneta tämän erikoisalan koulutusta. Vastuunsa tunteva lääketiede ei ole kuitenkaan v o inut Suom~ssakaan jäädä sivustakatsojaksi huipputuloksiin pyrk~vässä urheiluelämässä. Maassamme on vapaa e ht o i sin lääkärivoimin lähdetty ensin hoitamaan ja sit ten my~~ :i:teellisesti tutkimaan urh e iluun liittyv i ä se k ä kl~~n~s~ä että fysiologisia ongelmia. Viime vu os i na on Suomen valtio ryhtynyt kiitettävällä tavalla tuke maan tätä työtä. Vie~ä 20 vuotta sitten oli lääkärikolleegoj e n suht a u tum~nen ns. urheilulääkäreihin lievästi sanottuna huvittuneen säälivää. Tänään on tilann e aivan t o in e n. Tra~matologi:n, ~ysiologien, sisätautilääkäri e n, f y si at:~en, psy~~~~r~en ja niin edell e en ryhmätyösk en t e l y hu~ppu-urhe~l~Jo~den hyväksi on ma assamme ilahd u t t avan innostunutta. Konkreettisia tuloksia on myös s aa t u . Olympiakisat ovat aina merkinneet koko Suome n k a n sa ll e erittäin paljon. Arvokkainta on luonnollisesti pääs t ä ~dus:amaan maataan kilpailijana. Useammat olympia di t ~a k~sa: kokeneena voin kuitenkin todeta, ett ä jokain e n Johto- Ja huoltohenkilökunt a an valittu on tehtävä s t ään ylpeä. Kyseessä on valtakunna llinen edustustehtävä jolle urheiluelämässä ei löydy ve rtaa. ' Olympiakisoihin valitulle lääkintähenkilökunnalle riittää tehtäviä yllin kyllin. Ty öskentelyn on tosi mie lessä ~lettava noin 1!-2 vuotta e nnen kisoja. Täh ä n o n montak~n syytä. Enn~ltaehkäisyn ja hoidon kannalta on pidempiai kai n e n pot~las-lääkärisuhde aina h y vä a s i;\. Se korostu ll e rityisesti huippu-urheilijoista puh ee n oll e n. Huip p uk untoon valmennettu urheilija on tottunut vaatima a n i ts e l tään pa 1 Jon. . Näin ollen hän on my ös oikeutettu vaa timaan parasta mahdollista j a ennen kaikkea nop e int a h o i toa. Hänen elimistönsä on paradoksaalisen herkk ä s a i rastumaan harjoittelua haittaaviin tulehduksiin. Lievä t v~~mat, mitkä :ivät estä tavallista työnteko a , e s tä v ä t k~~statta maks~maalisen urheilusuorituksen. Mitä lähem~äksi ~lympiakisat tuleva t, sitä herk em mä ks i m~uttuu sa~ra~ks~en sattuessa myös urheilijan psyyke . H~n uskoo.use~n enemmän kuuluisaan kiropraktikkoo n k u in hanelle v~eraase e n lääkäriin. Huippu-urheilijan o n va i kea uskoa pakkolepoon ell e i sitä määrää lääkäri, j o h o n ~n tottunut luottamaan. Urh e ilulää kärilie on e duksi JOS hän on itse ollut aikoi na an kilpaurheilija. ' Olympiakisojen lääkintähenkilökunnan varhainen valinta on edelleen perusteltua koko kisojen edeltävänä aikana tapahtuvan säännöllisen terveystarkkailun, rokotusten, vakuutuksien sekä urheilijoilta kiellettyjen n5. doping~ aine~den informaation kannalta. Kokemus on myös osoittanut, että lääkärin on syytä yhdessä urheilijan valmentajan kanssa valvoa voimalajien edustajien ylipainon pudottamistapahtumaa. Viime mainitusta ja monesta muustakin syystä on olympiakisojen ylilääkärin aiheellista tutustua ajoissa kisapaikan olosuhteisiin. Mitä lähemmäksi olympiakisat tulevat, sitä pienemmäksi supistuu etukäteen huollettavien urheilijoiden määrä, mutta toisaalta tiivistyvät kaikki toimenpiteet jokaisen todennäköisesti valituksi tulevan kohdalla. Ei ole lainkaan harvinaista, että potilas-lääkärisuhde muuttuu olympiadin aikana pysyväksi ystävyyssuhteeksi. Tavallisessa elämässä tällainen on harvinaisempaa. Joukkuelääkärin tehtäväkenttä itse olympiakylässä poikkeaa arkipäivän lääkärin työstä. Olympiakylän hyvin varustetut poliklinikat ovat käytettävissä. Pääasiallinen toiminta tapahtuu kuitenkin oman joukkueen käyttöön luovutetuissa tiloissa. Tavalliseen poliklinikkatyöskentelyyn verrattuna hallitsee väliaikaisen, mutta sitäkin tärkeämmän innostusta henkivän urakkatyön tunne. On ollut lämmittävää nähdä, miten koko joukkuehenkilökunta puhaltaa samaan hiileen oli sitten kyse toimitilojen parantamisesta tai ylimääräisen hierontapenkin hankkimisesta. Kaikki toivovat, että lääkintähenkilökuntaa tarvittaisiin mahdollisimman vähän, mutta jos sitä tarvitaan, sillä pitää olla parhaat mahdolliset keinot käytettävissään. Erityisen merkillepantavaa on ollut muiden ja erikoisesti pohjoismaisten joukkueiden lääkintäryhmien keskina~nen avunantohalukkuus niissäkin tilanteissa, joissa urheilu~reenalla ollaan kilpailuasemissa. Näin toimien on syntynyt monta pysyvää ulkomaista kollegiaalista lääkärisuhdetta. Varsinainen kenttätyö olympiakylässä koostuu lievien vammojen ja vaivojen parantamisesta. Niihin suhtautumisen on oltava vakavaa, koska urheilijalla on useimmiten edessään elämänsä tärkein kilpailu. Sattuuhan kisoissa silloin tällöin kilpailua odoteltaessa vakavampiakin vammoja, joita ei ehdi saada parannetuksi. Kohteena olevan urheilijan mielentilan käsittää jokainen ja koko joukkueen henki alkaa laskea. Lääkintäryhmän velvollisuutena on silloin pyrkiä luomaan optimismia. Se tehtävä ei ole helppo. Urheilijoihin ennestään tutus tuneen psykiatrin läsnäolo kisoissa on joskus tullut mieleen. Myös olympiakylän ulkopuolella tapahtuvan ruokailun ja erilaisten nesteiden tai hedelmien ja jäätelöiden nautti mis en t~rkka vartiointi kuuluu lääkintäryhmälle.
Page 1 and 2: +- 1980 LAKE PLACID· MOSKOVA
Page 3 and 4: SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAK
Page 5 and 6: SUOMEN OLYMPIAYHD I STYS RY TO I MI
Page 13 and 14: SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIM1NTAK
Page 19: SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTAK
Page 23 and 24: SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TOIMINTI\
Page 27 and 28: c::: (/) '"d '"d '-< :x:: ~ (/) ~ 0
Page 29 and 30: JÄSENJ;\RJ ESTÖJEN MÄÄRÄRAHAT
Page 31 and 32: SUO~ffiN OLYMPIAYHDISTYS RY TILINP
Page 33 and 34: SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY TILINPÄ
Page 35: SUOM N URHEILUKIRJASTO NII

LAKE PLACIDÂ· MOSKOVA

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?