Suomen Urheiluliitto v. 1941.

122
telua suoritettiin suurimmaksi osaksi tammikuun aikana.
Mestaruussarjan ohella suoritettiin valtakunnansarja ensi
kertaa koko maan käsittävänä jakamattomana yksinkertaisena
sarjana ja tämän lisäksi saatiin vauhtiin myöskin
Lahden ja Kymenlaakson välinen kaksoissarja. Näitten
liiton sarjojen ohella pyörivät piirisarjat kuten aikaisemminkin
SVUL:n Helsingin, Hämeen ja Varsinais­
Suomen piirissä sekä ensi kertaa Kymenlaakson piirissä.
Näissä sarjoissa oli jalkeilla yhteensä 58 jääkiekkojoukkuetta.
Jos tähän vielä lisätään akateemisten ja koululaisottelujen
osanottajat, niin nousee lukumäärä 82 jäåkiekkojoukkueeseen,
mikä on ennätyksellinen saavutus.
Kansainvälinen kilpailutoiminta.
Kansainvälinen kilpailutoiminta oli, kiitos Sveitsin
matkan, erittäin vilkasta. Kaiken kaikkiaan suoritettiin
12 kansainvälistä ottelua, joista Sveitsin matkalla 10,
kotimaassa 2.
Kuluneena talvena suoritettiin 2 maaottelua, jotka
hävittiin molemmat suurin maalieroin. Tammikuun 17
päivänä pelattiin Stadionillamme väliaikaisesti "asennetulla"
jääkiekkoradalla maaottelu Ruotsi-Suomi, jonka
Ruotsi votiti 11-0, erät 2-0, 3-0, 6-0. Ruotsin joukkue
pelasi paluumatkallaan Turussa maaseudun yhdistelmää
vastaan voittaen 3-1. Toinen maaottelu pelattiin
maaliskuun 3 päivänä Baselissa Sveitsiä vastaan, joka
voitti meikäläiset 12-0, erät 5-0, 4-0, 3-0.
Sveitsiin menomatkallaan pelasi Suomen joukkue
Ruotsissa kolme ottelua, nimittäin Suomi-Skuru 2-3,
Suomi-Norrköping 4-1 ja Suomi-Linköping 5-0.
Täältä jatkui matka Saksaan, missä myöskin pelattiin
kolme ottelua Berlinissä: Suomi-Berlini 1-0, Suomi­
Berliner Schlittschuhclubb 3-5 ja Suomi-Rot-Weiss
5-4. Viimemainittu voitto oli huomattava, sillä joukkue
oli Berlinin paras ja myöhemmin siitä tuli Saksan mestari.
Paitsi jo edellämainittua maaottelua Sveitsiä vastaan,
pelasi Suomen joukkue lisäksi vielä seuraavat kolme
ottelua: Suomi-Zlircher Schlittschuhklub 2-6,
Suomi-Bern 2-2 ja Suomi-Lausanne 1-7. Tällä melkein
kuukauden kestäneellä urheilumatkalla olivat mu-
•
kana seuraavat pelaajat: Sulo Salo, Karl-Erik Lång,
Henry Lindahl, Eric Hedman, Erkki Saarinen, Edmund
Sjöberg, Keijo Kuusela, Holger Granström, Paavo Nurmi,
Klaus Hagström, Ronald Mikalunas, Carl-Magnus Brander
ja Osmo Huhti.
Mestaruussarja.
Liiton syyskokouksen päätöksen mukaisesti pelattiin
mestaruussarja 8 joukkueen yksinkertaisena sarjana, johon
osallistuivat seuraavat joukkueet, senjälkeen kuin
HSK oli voittanut sille määrätyssä karsintaottelussa
TBK:n: KIF, HJK, Ilves, Hämeenlinnan Tarmo, Turun
IFK, Turun Riento, Turun Palloseura ja HSK. Sarja
aloitettiin uudenvuodenpäivänä ja sen viimeinen ottelu
pelattiin helmikuun 2 päivänä. Mestaruuden voitti KIF
ja sarjataulukko muodostui seuraavaksi:
KIF 7 6 i 35-11 13
HJK 7 6 1 32-6 12
Ilves 7 3 2 2 16-14 8
Tarmo .... 7 4 3 18-21 8
HSK .. . . . 7 3 1 3 10-15 7
Abo IFK .. 7 1 2 4 13-21 4
Riento .. .. 7 2 5 8-27 4
TPS . ..... 7 7 5-23
°
Mestaruussarja suoritettiin suorastaan "amerikkalaisella
vauhdilla" --:- 28 ottelua 32 päivässä - mikä oli
Sveitsin matkan takia välttämätöntä, mutta joka ilmeIsesti
aiheutti seuroille taloudellista tappiota, kun ottelut
jouduttiin pelaamaan kovimpien pakkasten aikana, eikä
yleisö sarjan kiivaan tempon takia ehtinyt oikein päästä
mukaankaan, ennenkuin sarja oli jo päättynyt. Samalla
on tässä yhteydessä paikallaan todeta, että tuo välttämätön
sarjan sullominen yhden kuukauden aikana pelattavaksi,
jätti lopputalven harmittavan köyhäksi jääkiekkoilusta,
mikä jääkiekkopropagandaa ajatellen oli
tietenkin valitettavaa.
123