SUOMEN · PALLOLIITTO

2 §.
Kokous katsottiin lailli~esti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
3 §.
Todettiin, että kokoukseen osallistuu 39 liittovaltuuston jäsentä.
4 §.
Päätettiin varsinaiselle edustajakokoukselle esittää, että liiton vUosikertomus
1952, saman vuoden tilit ja tilintarkastajien näiden johdosta
antama lausunto hyväksyttäisiin muistutuksitta.
5 §.
Vahvistettiin seuraava talousarvio vuodeksi 1953:
Tulot:
Avustukset ......................................................... 8.000.000:-
Jalkapallomaaott. .... ... ... ... .......,........................... 2.500.000:-
Jalkap. mest. sarja ................ .... .... ...... ... ............... 100.000:-
Jääpalloilun mest. sarja ...... .... ........ .... ...... ... ........... 100.000:-
Sekalaiset kilpailut ...... ............ ...... ......... ...... .. ....... 600.000:-
Sekalaiset tulot .. ... ... .. .. ....... ...... ..... ... ...... ...... ...... 7.500.000:-
--------~~------
Yht. mk. 18.800.000:-
Menot:
Koulutustoiminta ..... .... ... ....... ........... .. .... ......... ... 5.500.000:-
J alkapalloalasarj. .................. ........................... '" 1.400.000:-
Jääpalloalasarjat .. ....... .. ............. .... .... ........... .. ... 800.000:-
Kulungit, matkat, koko .. . .............. ......................... 3. 100.000:-
Palkat ja palkkiot .. . ............... .... .................... ... ... 5.000.000:-
Avustukset .......... ..... .. ......... ... ............................ 2.500.000:-
Palloilu-Säätiö (Et'rikkilä) .........................._. _.._.._._
.._._.._. '__-,5~0_0_._00_0_:-_
6 §.
Yht. mk. 18.800.000:-
Päätettiin, että vuoden 1953:n jalkapalloilun kilpailutoiminta järjestetään
seuraavasti:
Vaihtoehto J. (Mikäli yhteistoiminta TUL:n kanssa jatkuu).
Sarjat pelataan kuten vuonna 1952 (lv:n pk:n 16. 12.51 mukaan).
Vaihtoehto II. (Yhteistoiminta TUL:n kanssa katkeaa).
Mestaruussarja
84
pelataan 8-joukkuisena kaksinkertaisena kevät- syyssarjana. Sarjan
voittaja on Suomen jalkapallomestari 1953. Sarjasta putoaa
2 huonointa joukkuetta Suomen-sarjaan ja niiden tilalle nousee
Suomen-sarjan lohkonvoittajat.
. ,
( ,
Suo mm-sarja
Maakuntasarja
pelataan kahdessa lohkossa, joissa kummassakin on 8 joukkuetta.
Lohkoissa pelataan kaksinkertainel) kevät-syyssarja ja lohkon
voittajat nousevat seuraavan vuoden mestaruussarjaan. Kummastakin
lohkosta putoaa 2 huonointa joukkuetta maakuntasarjaan.
Pudonneiden tilalle nousee lohkoihin 2 joukkuetta, yhteensä
neljä
Mikäli siis ensi vuonna Mestaruus- ja Suomen-sarjassa pelaavat
vain SPL:n joukkueet päätettiin, että
- mestaruussarjasta putoaa kaksi huonointa joukkuetta kuten
on määrätty ja tilalle nousee molemmista Suomen-sarjan lohkoista
liiton 1952:n paras joukkue;
- Suomen-sarjan molemmista lohkoista putoaa 1952:n huonoin
joukkue ja tilalle nousee 1952:n karsintasarjan kummastakin
lohkosta liiton kaksi parasta joukkuetta. Jälelläolevasta yhdestä
paikasta kilpailevat 1952:n karsintasarjan kolmanneksi tulleet
liiton joukkueet kaksinkertaisella cup-kilpailulla. Pistetilanteen
ollessa sama ratkaisee maaliero.
pelataan kuten 1952 kahdeksassa (8) lohkossa kaksinkertaisena
kevät-syyssarjana . . Kussakin lohkossa on 5 - 7 joukkuetta. Lohkojaon
tekee sarjakomitea maantieteellisten näkökohtie~ ml!kaan.
Kun lohkot on l?elattu loppuun pääsee kunkin lohkon VOIttaja karsintakilpailuun
Iseuraavan vuoden Suomen-sarjaa varten ja huonoin
kustakin lohkosta putoaa sarjasta. Pudonneiden tilalle nousee
sa~jaan 8 joukkuetta seuraavalla tavalla:
Syksyllä 1953 järjestetään koko maata käsittävä cup-kilpailu
johon saa osallistua 32 joukkuetta. Tämän kilpailun 8 parasta.nousee
maakuntasarjaan. Piirihallitukset määräävät kilpailevat JOukkueet
sarjakomitean antamien määräysten mukaisesti. Ottelujärjestys
arvotaan ja kilpailu pelataan vain 1/4 välieriin asti.
Karsintakilpailu Suomen-sarjaan nousemista varten järjestetään
siten, että lohkonvoittajat jaetaan maantieteellisesti. kahteen
lohkoon, joissa kummassakin on neljä joukkuetta. LohkOIssa pelataan
yksinkertainen sarja ja lohkojen kaksi parasta joukkuetta nousevat
Suomen-sarjaan.
Nuorten kilpailu A
pelataan cup-kilpailuna, johon saa osallistua kunkin piirin paras
joukkue, suuremmista piireistä kuitenkin kaksi.
Kilpailujen talous.
Mestaruussarjassa kannetaan veroa 20 % samaan tapaan kuin
aikaisemminkin. (BruttotuJoista vähennetään kenttävuokra, päivärahat,
matka-, erotuomari- ja majoituskustannukset sekä osa
mainoskuluista, minkä jälkeen jäännöksestä lasketaan 20 % veroa).
Tämä vero sijoitetaan sarjakassaan. Kun mestaruus- Suomenja
maakuntasarja, maakuntasarjan karsintakilpailu, Suomen-sarjan
karsintakilpailu ja nuorten kilpailu on pelattu loppuun, suo-
85