IHQ IHMINEN RINNALLE VAPAAEHTOISEN ... - Kansalaisareena

More documents

Recommendations

Info

16 kihenkilötoiminta vastaa jälkimmäiseen haasteeseen. Tässä tutkimuksessa tukihenkilötoiminnalla tarkoitetaan ennalta ehkäisevää lastensuojelua, joka kohdentuu 12 - 18-vuotiaille lapsille ja nuorille. 4 KUNTIEN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTOIMINTA 4.1 Yleisiä lähtökohtia Laissa sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta (733/92) todetaan toiminnan järjestämisestä, että kunta voi järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvat tehtävät hoitamalla ne itse, sopimuksin yhdessä muun kunnan taikka muiden kuntien kanssa, olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä tai hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Sosiaalihuoltoasetus (607/83) suorastaan velvoittaa kuntia yhteistyöhön. Ensimmäisessä pykälässä todetaan, että sosiaalilautakunnan on tuettava kunnan asukkaita omatoimisessa sosiaalisten epäkohtien ehkäisemisessä ja korjaamisessa sekä hyvinvointia tukevien ja edistävien olosuhteiden ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Toinen pykälä täsmentää, että edellä 1 §:ssä mainittuja tehtäviä toteuttaessaan sosiaalilautakunnan on toimittava yhteistyössä muiden viranomaisten, yhteisöjen ja asukkaiden kanssa sekä tehtävä aloitteita ja annettava lausuntoja ja muuta asiantuntija-apua. Sosiaali- ja terveysjärjestöillä ja kunnilla on käytännössä monta tapaa järjestää yhteistyönsä. Järjestö voi toimia osana kansalaisyhteiskuntaa ilman muodollista suhdetta kuntaan. Vertaisryhmät ja oma-apuryhmät ovat hyviä esimerkkejä. Oma-aputoiminta halutaan suojata kaikelta riippuvuudelta ja jäsenistön halutaan kasvavan lisävastuuseen. (Möttönen & Niemelä 2005, 152.)
17 Hyvinvointisektorilla järjestötoiminnassa korostuvat ”ääni ja palvelu”. Äänellä tarkoitetaan sitä, että järjestön tulee edustaa jäsenistöään, tuoda sen ääntä esille. Palvelu tarkoittaa luonnollisesti järjestöjen palvelutuotantotehtävää tai muuten huolehtimista siitä, että sen jäsenistö saa tarvitsemiaan palveluja. Kolmas sektori jakaantuu ikään kuin jäsenhyötysektoriin ja julkishyötysektoriin. Jäsenhyötysektorilla toimivien järjestöjen tavoitteena on saada etuja suhteessa toisiin toimijaryhmiin. Julkishyötysektorilla toimivat järjestöt tuottavat palveluja, jotka täydentävät tai osin korvaavat niitä palveluja, jotka ovat julkisen sektorin vastuulla. (Pohjola 1999, 65.) Järjestökentässä onkin tapahtunut vähitellen etenevä muutos edunvalvontatehtävästä palvelutehtävään (Helander 2004, 105). Lisäksi järjestöillä on erilaista kehittämis-, koulutus- ja kokeilutoimintaa. 4.2 Yhteistyön perustelut Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnan kehittymisessä on nousemassa avainasemaan kysymys, miten tulevaisuudessa voidaan turvata kansalaisten tarvitsemat palvelut. Tähän kysymykseen haetaan ratkaisuja sekä valtiollisella että paikallisella tasolla. Suuria odotuksia on kohdistettu kunta- ja palvelurakenteiden uudistamiseen. Julkisen hallinnon vastuulla onkin se, että hallinnon rakenteet ja toimitavat mahdollistavat resurssien tehokkaan käytön. On kuitenkin tullut selväksi, että pelkästään julkisen hallinnon toimet eivät riitä. Tarvitaan yhteistyön tiivistämistä eri toimijoiden kesken. Järjestöjen rooli on palvelutuotannossa kasvamassa, joten järjestöjen tulisi olla rakenneuudistuksissa kiinteästi mukana ja niiden asiantuntemusta pitäisi käyttää hyväksi sekä valtakunnallisessa että paikallisessa suunnittelussa. Varsinkin valtakunnalliset hankkeet ovat olleet julkishallintokeskeisiä. Järjestöt ovat jääneet unohdetuiksi voimavaroiksi. (Möttönen & Niemelä 2005, 206.) Taloudelliset seikat ovat omalta osaltaan edesauttaneet kuntien ja järjestöiden yhteistyön lisääntymisessä. Hyvinvointisektorin rahoitus on pirstoutunut siten, että rahoituskanavien määrä on kasvanut ja rahoitusta suunnataan kestoltaan eripituisiin hankkeisiin ja projekteihin. Näyttää myös siltä, että rahoittajat suosivat hankkeita, joissa on monia toimijoita ja joissa tehdään seudullista sekä kuntien ja järjestöjen välistä yhteistyötä. (Raha-
Page 1 and 2: Opinnäytetyö IHQ IHMINEN RINNALLE
Page 3 and 4: TURKU UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCE
Page 5 and 6: 6 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 23 6.1
Page 7 and 8: 7 tarvetta 14 varsinaissuomalaisess
Page 9 and 10: 9 2.2 Lasten ja heidän perheittens
Page 11 and 12: 11 Yli 12 -vuotiaille suunnatun tuk
Page 13 and 14: 13 Suuri osa tukihenkilötoiminnast
Page 15: 15 laan, oman elämänkokemuksensa
Page 19 and 20: 19 ovat taas katsoneet, että kunti
Page 21 and 22: 21 mukaisesti ja omista lähtökohd
Page 23 and 24: 23 yksin, omin resurssein tällä h
Page 25 and 26: 25 72). Tukihenkilötoiminnan kehit
Page 27 and 28: 27 harjoittelujakson yhteydessä. T
Page 29 and 30: 29 Taulukko 1. Kooste kyselyyn vast
Page 31 and 32: 31 on arveltu nousevan 10 - 12. Amm
Page 33 and 34: 33 7.2 Mihin ja minkälaisiin teht
Page 35 and 36: 35 mintaa. Kaksi kuntaa olisi valmi
Page 37 and 38: 37 Strateginen kumppanuus palvelisi
Page 39 and 40: 39 kimykseen tehdä eettisesti oike
Page 41 and 42: 41 LÄHTEET Bardy, Marjatta 2001. H
Page 43 and 44: 43 Sosiaalialan kehittämishanke 20
Page 45 and 46: LIITE 1/ 2(2) 12. Jos ei, miten toi

IHQ IHMINEN RINNALLE VAPAAEHTOISEN ... - Kansalaisareena

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?