2768_SUa_SVUL_toimintakertomukset_1939 ... - Urheilumuseo

14
Merkkien suorittajia on todellisuudessa ollut huomattava3ti
enemmän kuin mitä edellä mainitut luvut osoittavat.
Monelta merkin saajalta on jäänyt merkin lunastaminen
joko taloudellisista tai muista syistä. Lisäksi
on ollut paljon sellaisia merkin tavoittelijoita, jotka eivät
ole onnistuneet' kokeissaan ja sen vuoksi jääneet ilman
merkkiä.
b) Propagandapäivät.
Yleisiä propagandapäiviä tai -viikkoja ei poikkeuksellisten
olojen vuoksi voitu minkään urheilun alalla
järjestää. Propaganda on tapahtunut sanomalehtikirjoitusten
ja radion välityksellä loppuvuoden aikana.
c) Kilpailutoiminta.
Kilpailutoiminta on kuluneenakin vuonn(;l ollut paaasiassa
se toimintamuoto, minkä avulla suuren yleisön
mielenkiinto on parhaiten saatu herätetyksi urheiluun.
Tosin kilpailutoimintakin pakosta jäi huomattavasti heikommaksi
kuin säännöllisinä aikoina. Paitsi kansainvälisiä
ja kansallisia kilpailuja on v:n 1940 jälkipuoliskolla
voitu toimeenpanna lukuisasti piirikunnallisia, seurojen-
ja jäsentenvälisiä kilpailuja.
Kansainv älisiä ja kansallisia kilpailuja toimeenpantiin
toimikauden aikana seuraavasti:
Kansainväl. Kansalllsia Yhteensä
1) rata- ja kenttäurheilukilpailuja 10 57 67
2) suunnistamiskilpailuja 4 4
3) voimistelukilpailuja . . ...... . . 5 5
4) hiihto- ja mäenlaskukilpailuja
5) pesäpallo-otteluja (suur- ja
välisarja) .. . . ...... . ...... . . . 56 56
6) painikllpailuja .. ....... . .... . 13 13
7) nyrkkeilykilpailuja .. . . . . . . . . 2 5 7
8) painonnostokilpailuja .... .. . . 1 1
9) pyöräilykilpailuja .... . .. .. ... 2 4 6
10) poikaurheilukilpailuja ....... .
11) jääkiekkokilpailuja ......... . 1 1
12) uintikilpailuja . ............ . .
4 4
----------~--------------
Yhteensä 14 150 164
Erikoisesti kiinnittää edellä olevassa luettelossa huomioia
n.s. talvitoimintaliittojen pieni kilpailujen määrä
tai niiden täydellinen puuttuminen, mikä selvästi kuvastaa
sodan ja sen jälkeisen ajan vaikutusta jäsenliittojen
toimintaan.
Vaikeista oloista huolimatta muutamat liitot saattoivat
järjestää tai osallistua maaotteluihin. Näistä muodostui
vuoden huomattavimmaksi tapaukseksi koko Euroopassa
niin hyvin urheilullisesti kuin propagandallisestikin
yleisurheilun kolmimaaottelu Suomi-Ruotsi­
Saksa, joka keräsi satatuhantisen yleisömäärän Olympiastadionillemme.
Kaikkiaan liitot ovat osallistuneet seuraaviin maaotteluihin
(voittajamaa ensiksi mainittuna):
1) rata- ja kenttäurheilu:
1) Ruotsi A-Suomi A, Helsingissä '7-8/ 9, 111-103:
2) Saksa-Suomi, Helsingissä 7-8/ 9, 112-102;
3) Ruotsi-Saksa-Suomi, Helsingissä 7-8/ 9, 147-141-'134:
4) Ruotsi B-Suomi B, Tukholmassa 7-8/ 9, 114,5-99,5;
5) Suomi-Unkari, Budapestissa 21-22/ 9, 90-82.
2) voimistelu:
6) Saksa-Suomi, Berlinissä 10/ 11, 346,20-342.50;
3) paini:
7) Ruotsi-Suomi, Tukholmassa 30/ 11-1/ 12, 18-10;
4) nyrkkeily:
8) Tanska-Suomi, Köpenhaminassa 4/ 10, 4-4;
9) Saksa-Suomi, Helsingissä 22 / 10, 5-3;
10) Ruotsi-Suomi, Tukholmassa 8/ 12, 10-6.
Maaottelujen lisäksi liitot ovat lähettäneet edustusjoukkueita
ja yksityisiä edustusurheilijoita useihin ulkomaisiin
kilpailuihin, joihin suomalaiset ovat voitokkaasti
osallistuneet. Myös eräät ulkomailla toimeenpannut
näytökset, joista mainittakoon voimistelumaajoukkueen
näytökset Saksassa ja Tanskassa, ovat herättäneet ansaittua
huomiota.
d) julkaisutoiminta.
Liitto on edelleen julkaissut ja kustantanut kerran
viikossa ilmestyvää "Urheilu"-nimistä järjestölehteä, jo-