Pudasjarvilehti-18-2.. - PudasjÃ¤rvi-lehti ja VKK-Media Oy

More documents

Recommendations

Info

8 nro 18 PUDASJÄRVI -lehti 2.5.2013 Tehostetun tuen hanke loppusuoralla Tehostetun tuen hanke on toiminut aktiivisesti Pudasjärven kouluilla noin kahden vuoden ajan. Hankkeen tavoitteena on ollut jalkauttaa uusia toimintamalleja, joiden avulla voidaan tehokkaammin käyttää olemassa olevia resursseja oppilaiden tukemiseen. Toiminnan tarkoituksena on ollut keskittyä opiskelun tuen rakenteisiin ja toimintamalleihin, opetuksen järjestämiseen lähikouluperiaatteen mukaisesti, ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen vahvistamiseen sekä kolmiportaisen mallin mukaisten tukimuotojen käyttöönottamiseen ja tehostamiseen. Opetuksen kolmiportainen malli jakaantuu yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Yleisen tuen aikana huomioidaan oppilaiden valmiudet ja vahvuudet. Opetus ja mahdolliset tukitoimet suunnitellaan ja toteutetaan niiden mukaisesti. Oppimisen ja koulunkäynnin eri tukimuotoja ovat mm. tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, ohjaus, avustajan työpanos, oppilashuollollinen työ ja oppilashuollon Sari Poropudas ja Annika Mattinen Tehostetun tuen koordinaattorit tuki, opetuksen eriyttäminen, samanaikaisopetus ja opetusryhmien joustava ryhmittely. Tukimuotoja käytetään joustavasti. Oppilaalle voidaan laatia myös henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Tällä hetkellä 11 prosenttia Pudasjärven alakoululaisista ja 4 prosenttia yläkoulun oppilaista on laadittu yleisen tuen oppimissuunnitelma. Jos oppiminen ei yleisistä tukijärjestelmistä huolimatta etene odotetulla tavalla, oppilaalle voidaan antaa tehostettua tukea. Tehostettu tuki on luonteeltaan intensiivisempää ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Käytössä olevat tukimuodot ovat samoja kuin yleisen tuen aikana. Ennen tehostetun tuen alkamista oppilaalle laaditaan yhdessä huoltajien kanssa pedagoginen arvio, jossa kuvataan oppilaan vahvuudet, oppilaan koulunkäynnin ja oppimisen kokonaistilanne, mitä yleistä tukea oppilas on saanut, koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvät keskeiset vaikeudet ja arvio siitä, minkälaisilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea. Tehostetun tuen ensisijainen tavoite on ohjata ja opettaa oppilasta siten, että hän voi saadun tuen jälkeen palata yleisen tuen piiriin. Tehostetulla tuella pyritäänkin ehkäisemään ongelmien kasvaminen, monimuotoistuminen ja kasautuminen. Tehostetussa tuessa Pudasjärvellä on alakoulun oppilasta kuusi prosenttia ja yläkoulun oppilaista viisi prosenttia. Erityistä tukea annetaan oppilaalle, jonka kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityisen tuen tavoitteena on tukea oppilasta kokonaisvaltaisesti ja suunnitelmallisesti niin, että hän voi suorittaa oppivelvollisuutensa sekä saada jatkoopintokelpoisuuden. Polku erityiseen tukeen kulkee pääsääntöisesti niin, että oppilas on sitä ennen saanut yleistä ja tehostettua tukea. Erityisen tuen oppilaita on Pudasjärvellä alakoululaisista kuusi prosenttia ja yläkoulun oppilaista 12 prosenttia. Joustavia opetusjärjestelyitä Kurenalan koululla Kurenalan koululla on hyviä kokemuksia, vaikka käytännönjärjestelyt ovatkin tuoneet omat haasteensa opetustilanteisiin Hankkeessa on ollut mukana Kurenalan koulusta yhdeksän opettajaa, jotka ovat soveltaneet hankkeessa esille tuotuja menetelmiä opetustyössään nyt kahden vuoden aikana lähes kaikilla luokka-asteilla. Opettajat ovat muun muassa pitäneet yhdessä tunteja opetusryhmiä yhdistämällä ja näin tehtäviä jakamalla on pystytty hyödyntämään opettajien omia vahvuuksia ja erityttämään opetusta joustavasti. Näillä työskentelytavoilla on myös pystytty paremmin hyödyntämään tilaresursseja esimerkiksi liikuntatunneilla ja musiikkitunneilla. Lukujärjestyksissä on pyritty huomioimaan, että samalla luokka-asteella on yhtä aikaa sama oppiaine ja tämä mahdollistaa myös tehokkaammin erityisopettajaresurssin käytön esimerkiksi matematiikan ja äidinkielen opiskelussa. Kun luokat toimivat yhdessä, on oppilaiden käytettävissä kaksi opettajaa sekä lisäksi erityisopettaja, joten opetusta on helpompi erityttää sopivaksi kunkin oppilaan tarpeisiin. Matematiikassa on kokeiltu muun muassa pajatyöskentelyä, jossa oppilaita on ohjaamassa yhtä aikaa kaksi luokanopettajaa, erityisopettaja ja koulunkäyntiavustaja. Hankkeessa mukana olevat opettajat ovat kokeneet saaneensa hankkeen myötä uusia ideoita ja käytännön välineitä arjen opetustyöhön. Yhteiset kokoontumiset on koettu hyödyllisinä näkemysten ja kokemusten vaihtamisessa eri koulujen opettajien kesken. Myös oman koulun opettajien kesken yhteistyö on lisääntynyt entisestään. Hankkeen myötä koululle on myös saatu hankituksi tehostettuun tukeen tarvittavaa materiaalia. Kurenalan koululla ollaan kiinnostuneita kehittämään opettajien yhteistyötä ja samanaikaisopetusta, mutta tällä hetkellä opettajia huolettaa luokkien opetustilat ja niiden sijainti lähivuosina ennen uuden koulun valmistumista. Kurenalan koululla on työryhmässä suunniteltu integraatiokaavake Pudasjärven kouluja varten. Kaavake helpottaa tiedonsiirtoa tilanteissa, joissa pienryhmän tai valmistavan opetuksen oppilas integroituu oppitunneille yleisopetuksen luokkaan. Kun oppilas osallistuu opetukseen kahdessa eri opetusryhmässä, on opettajien välinen yhteistyö avainsana integraatioiden sujumiseksi. Tehty kaavake on nähty tarpeellisena käytännön asioiden hoitumiseksi sekä oppilaan kotiutumiseksi että oppimisen tueksi. Integraatioista Kurenalan koululla on hyviä kokemuksia, vaikka käytännönjärjestelyt ovatkin tuoneet omat haasteensa opetustilanteisiin. Tulevaisuuden haasteita tehostetun tuen kehittämiselle ja toteuttamiselle nykyisten koulutilojen kunto ja siitä johtuva mahdollinen luokkien sijoittelu väistötiloihin. Samanaikaisopetus vaati myös erityistä suunnittelua koulu ja luokkien työjärjestyksiin, jotta henkilöstö- ja tilaresurssit saataisiin tasapuolisesti ja tehokkaasti käyttöön. KUUKAUDEN LUKUVINKIT LUKUVINKKI LAPSILLE Katajavuori, Riina: Pentti ja kitara (2013) Pentin setä Jaska on rokkimiehiä ja soittaa kitaraa. Eeli-serkku soittaa myös, mutta klassista kitaraa. Sukulaisista on aina hienoa kuunnella heidän musisointiaan. Pentin mielestä Eelin soitto kuulostaa joskus siltä kuin lumihiutaleet kisailisivat tuulen pyörteessä. Penttikin haluaa ehdottomasti saada oman kitaran! Mutta millaisen? Ja eihän sitä yksin soittamaan opi, niinpä Pentille hommataan opettaja - ensin Annukka ja sitten rokkaava Sami. Pentistä tulee aina vain taitavampi, niin että eräänä päivänä Sami kehottaa häntä pyrkimään musiikkiopistoon. LUKUVINKKI NUORILLE Rapley, Belinda: Kisaponi kateissa (2013) Tyttöporukassa seikkaillaan kavionkopseen säestyksellä! Kuka kaappasi menestyvän esteratsun tärkeän kilpailun kynnyksellä? Heppahullut sydänystävät - Charlie, Rosie, Mia ja Alice - rakastavat arvoituksia. Rohkeita ponietsiviä tarvitaan, sillä vihjevihko alkaa täyttyä johtolangoista, jotka vievät kadonneen ponin jäljille. Vauhdikas salapoliisitarina aitojen tallityttöjen maailmasta on parasta ajanvietettä hevostelun jälkeen! PS. Seikkailun jälkeen tytöt antavat sinulle kuvitettuja heppavinkkejä kirjan päätössivuilla! Mukana muistisäännöt huippusuoritukseen esteradalla. KUUKAUDEN LUKUVINKKIKIRJAT LÖYTYVÄT PUDASJÄRVEN KAUPUNGINKIRJASTOSTA LUKUVINKKI NUORILLE AIKUISILLE Saalo, Venla: Kirkkaalla liekillä (2012) Kirkkaalla liekillä on kertomus ysiluokkalaisesta Maariasta, joka yrittää päästä yli veljensä Kalen kuolemasta. Koulunkäynti ei maistu, eikä liioin kotona asuminenkaan. Ainoa mikä vähänkään kiinnostaa, on Pete, tuo omituisen kiehtova ja ihana basisti, jonka bändi on lähdössä Köpikseen. Kaikki tuntuu kaatuvan Maarian päälle, eikä siis ihme, että hän haluaa polttaa kaiken vanhan maan tasalle ja aloittaa uuden elämän. Venla Saalon esikoisromaani on tiivistunnelmainen kuvaus läheisen ihmisen menettämisestä, kasvamisen vaikeudesta, kapinasta ja itsensä löytämisestä. LUKUVINKKI AIKUISILLE Worth, Jennifer: Hakekaa kätilö! (2012) Jennifer Worth kertoo muistelmissaan lämpöisesti ja maanläheisesti ajastaan kätilönä ja aluesairaanhoitajana nunnien äitiyshuollossa 1950-luvun Lontoon East Endissä. Kulmilla melskaavat jengit ja kotikäynneillä slummialueiden ahtaissa asunnoissa vaanivat monet taudit, mutta valoa elämään tuovat yhteisöllisyys, ihmisten ystävällisyys sekä monta lasta synnyttäneiden äitien sinnikkyys alkeellisissa oloissa. Myös sattumuksista kätilötovereiden kanssa syntyy nautittavaa tarinointia.
nro 18 PUDASJÄRVI -lehti 2.5.2013 9 Samanaikaisopetusta Lakarin koululla Lakarin koululta on ollut mukana Tehostetun tuen hankkeessa opettajia eri luokka-asteilta jo pari vuotta. Laajemmin opettajat pääsivät kokeilemaan samanaikaisopetusta viime syksynä. Koululla pyörähti käyntiin samanaikaisopetus muun muassa eskariluokissa. Oppilaat olivat syksyn aikana päivittäin yhdessä käsityötunneilla, musiikissa, liikunnassa ja äidinkielessä sekä leikkitunneilla. Tällöin opettajia oli tunnilla kaksi ja joskus myös apuna oli avustaja. Näin oppilaiden haasteisiin pystyttiin paremmin. Samanaikaisopetusta laajennettiin syksyn kuluessa 0-1 luokan kesken muun maussa äidinkielessä ja liikunnassa. Oppilaat jaettiin viiteen ryhmään vahvuuksien mukaan mm. äidinkielessä. Luokanopettajat, erityisopettaja ja avustaja pitivät suunnitellut tunnit samaan aikaan viikoittain. Liikunnassa mm. luistelussa mukana olivat kaikki eskarit ja ekaluokkalaiset. Tällöinkin oli helppo tehdä erilaisia ryhmiä tunnin ajaksi. Tämän vuoden kokemukset ovat antaneet Integraation tukemista ja samanaikaisopetusta Rimmillä Yläkoulussa on jo vuosia ollut rakenteet, jotka mahdollistavat erilaisten opetusryhmien joustavat opetusratkaisut. Kolmiportaisen mallin myötä on aineenopettajien ja pienryhmien erityisopettajien yhteistyö lisääntynyt. Yhteistyö on mahdollistanut entistä tehokkaamman eriyttämisen yleisopetuksen ryhmässä sekä antanut integraatioryhmän oppilaalle mahdollisuuden opiskeluun yleisopetuksen ryhmässä omien edellytysten mukaan. Koulunkäyntiavustajat ovat olleet myös oleellinen tuki integraation järjestämisessä. Samanaikaisopettajuutta on myös käynnistetty yläkoulussa osa-aikaisen erityisopettajan ja matematiikan opettajan opetuskokeilulla. Toimintamalli todettiin hyväksi sekä opettajien että oppilaiden näkökulmasta. Tämä mahdollisti heterogeenisen ryhmän opettamisen ja ryhmittelyn joustavasti, jolloin molempien opettajien työpanosta voitiin käyttää tehokkaasti. Samanaikaisopetus koettiin hyväksi, koska kokeiluluokassa oli useampi tukea tarvitseva oppilas. Samanaikaisopetuksen hyötyjä ovat mm. asiantuntija-avun saaminen, opetusvastuun jakautuminen kahden opettajan välille sekä opettajien kesken tapahtuva molemminpuolinen oppiminen. Aineenopettaja sai ammatillista tukea eriyttämiseen, kun erityisopettaja taas oppi matematiikan painotuksia. Lisäksi opettajat saivat vaihtelua työnkuvaansa. Oppimisvaikeuksien ja oppilaan yleinen havainnointi onnistui hyvin oppilaan omassa oppimisympäristössä. Oppilaat hyötyivät samanaikaisopetuksesta saamalla lisää henkilökohtaista huomiota ja tukea. Tukea tarvitsevat oppilaat pitivät siitä, että saavat työskennellä muun luokan kanssa ja apu positiivisia kokemuksia opettajille ja varmasti myös oppilaille. Lakarin koululla tehdään samanaikaisopetusta myös muilla luokka-asteilla. Hanke on innostanut opettajia kokeilemaan laajempaa yhteistyötä keskenään. Kokeiluun osallistuneet opettajat ovat motivoituneita ja heillä on yhteiset kasvatusnäkemykset ja käytännöt, joten yhteistyö on ollut joustavaa ja helppoa. Lähitulevaisuuden tavoitteena olisi kokeilla joustavaa alkuopetusta (0-2 lk). tulee omaan luokkaan. Yläkoululla kaikelle toiminnalle asettaa suuret haasteet yläkoulun opetusjärjestelyt. Uusien toimintamallien vakiinnuttaminen ja laajentaminen onnistuu vasta sitten, kun yläkoulu pääsee uuteen koulukampukseen ja sitä myötä koulussa voidaan keskittyä myös opetuksen kehittämiseen. Yhdessä oppien ja viihtyen Hirvaskosken koululla Esikoululaiset ja ekaluokkalaiset viettivät yhdessä Kalevalan päivää Hirvaskosken koululla. Oppilaat kuulivat aluksi kalevalaisen tarinan sammosta. Tarinaa elävöittivät piirretyt hahmot. Tarinassa Väinämöinen oli luvannut Ilmarisen Pohjolaan takomaan sampoa. Sampo oli jokin ihmeitä ja vaurautta tuova laite. Tarinan jälkeen oppilaat suunnittelivat ja askartelivat omat samponsa. Touhukkaan työskentelyhetken aikana syntyi mielenkiintoisia sampoja. Oppilaat esittelivät tuotoksensa ja kertoivat mitä heidän samponsa valmistaisi. Sammot tuottivat muun maussa jauhoja, ruokaa, timantteja, kultaa, aarteita, onnea, terveyttä ja hyvää oloa. Päivän päätteeksi laulettiin yhdessä kansanlauluja ja oppilaat soittivat viisikielisiä kanteleita. Yhteisopettajuuden periaatteella alkuopettajat ovat toteuttaneet myös talvisen ulkoilupäivän leikkeineen ja aarteen etsimisineen. Lapset ovat toimineet joustavasti isossa ryhmässä sekä eri ikäluokista kootuissa pienemmissä ryhmissä. Lisäksi mielenkiintoisia kokemuksia ovat olleet yhdessä toteutetut sadutukset, joissa kirjataan oppilaan tarinankerrontaa paperille. Oppilaista on hauskaa kuulla oma tarinansa luettuna jälkeenpäin. Yhteisopettajuuden tunneilla olemme voineet jakaa oppilaita taitotason mukaisiin ryhmiin ja olemme myös saaneet enemmän toiminnallisuutta työskentelyyn. 4H-yhdistyksen kevätkokouksessa todettiin menneen vuoden olleen muutosten vuosi. 4H:lla takana muutosten vuosi Pudasjärven 4H-yhdistys piti kevätkokouksen keskiviikkona 17.4. yhdistyksen toimistolla. Siellä hyväksyttiin muun muassa viime vuoden toimintakertomus. ”Elämme siis muutoksessa. Itse olen sitä mieltä, että muutoksessa on voimaa ja sitä ei saa pelätä.” Näin kirjoitti Pudasjärven 4H:n pit- käaikainen toiminnanjohtaja Päivi Takkinen hänen viimeiseksi jääneeseen toimintakertomuksen aloitussivulle. 4H-yhdistys on kokenut suuria muutoksia ja mullistuksia vuonna 2012 menettäessään toiminnanjohtajansa äkillisesti. Suruviesti saapui yhdistykseen keskellä kauneinta kesää. Kesällä 2012 toiminnanjohtajan tehtäviin tarttui vanhuspalveluiden vastaava Tiina Salonpää. Toiminta on onnistuttu säilyttämään ennallaan ja kiitos tästä kuuluu Tiinan periksi antamattomalle työlle. Nuorisotoiminta Jäsenmaksun maksaneita jäseniä oli 106 ja heistä nuorisojäseniä 83 henkilöä. Perinteisesti 4H muistetaan kerhotoiminnastaan, eikä ihme sillä myös Pudasjärven alueella 4H-kerhoja toimi 11. Kerhokäyntejä kertyi kaikkiaan noin 1500 vuoden aikana. Kouluyhteistyön näkyvin osa on luonnontuotekurssit, joilla opitaan hyödyntämään luonnontuotteita. Näitä kurssipäiviä sekä muutamia muita kilpailu- ja leiripäiviä toteutettiin yhteensä 43 ja osallistujia oli yli 800 henkilöä. Yhdistys on mukana ELY -keskuksen rahoittamassa Liiku luontoon –hankkeessa, jonka puitteissa on järjestetty muun muassa liikunnallista kerhotoimintaa Aittojärven, Sarakylän ja Hirvaskosken kouluilla, sekä Suvannon kylätalolla. Lisäksi yhteistyössä OSAO:n Pudasjärven yksikön kanssa on järjestetty 4H-hevostaiturikerhoja, sekä poikien ratsastuskerhotoimintaa. Työllistäminen Kaiken kaikkiaan Pudasjärven 4H työllisti viime vuonna 191 henkilöä. Näistä alle 29-vuotiaita oli 176 henkilöä. Tähän lukuun sisältyvät Pudasjärven kaupungin kanssa yhteistyössä toteutettu Kesäduuni 2012- kampanjan työllistetyt nuoret, joita oli 159. Nuorille maksettiin työpalkkoja noin 56 500 euroa. Nuorten lisäksi 4H työllisti aikuisia mitä erilaisimpiin harjoittelujaksoihin, työkokeiluihin sekä kuntouttavaan työtoimintaan. Työjaksot suoritettiin sekä kierrätysmyymälän että vanhuspalveluiden tehtävissä. Oman lisänsä työllistämistoimintaan ovat tuoneet useat ulkomaalaistaustaiset työssä oppijat ja harjoittelijat. Topi-Tori ja Vanhuspalvelu Kierrätysmyymälä Topi-tori on jatkanut toimintaansa kaupungin keskustassa entiseen tahtiin. Kierrätysmyymälässä myytiin myös Karhupajan tuotteita, tiloissa toimii linja-auton odotuspiste sekä ilmainen yleisö wc. Vanhuspalvelutoimintaa 4H on järjestänyt jo vuodesta 1998 saakka. Vuonna 2012 vanhuspalvelun asiakkaina oli noin 140 kotitaloutta. Uusi toiminnanjohtaja Uusi toiminnanjohtaja Minttu Pitkäniemi aloitti työnsä marraskuussa 2012. Työn sarkaa on paljon, mutta hyvä työporukka ja hallituksen osoittama tärkeä tuki antaa energiaa. Pudasjärvellä minut on otettu hyvin vastaan. Yhdistys elää muutoksessa ja uudet tuulet puhaltavat nyt jo lempeämmin. Haluan kehittää yhdistyksen toimintaa pienin askelin, näissä suurissa saappaissa. Minttu Pitkäniemi, kuva Heimo Turunen
Page 1 and 2: YKKÖSOSOITTEETON KAIKKIIN PUDASJÄ
Page 3 and 4: nro 18 PUDASJÄRVI ILMOITA PUDASJÄ
Page 5 and 6: nro 18 PUDASJÄRVI -lehti 2.5.2013
Page 7: nro 18 PUDASJÄRVI -lehti 2.5.2013

Pudasjarvilehti-18-2.. - PudasjÃ¤rvi-lehti ja VKK-Media Oy

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?