Työelämän tutkimus â Arbetslivsforskning 3/2009 (7 vsk.
Työelämän tutkimus â Arbetslivsforskning 3/2009 (7 vsk.
Työelämän tutkimus â Arbetslivsforskning 3/2009 (7 vsk.
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Työelämän <strong>tutkimus</strong> – <strong>Arbetslivsforskning</strong> 3/<strong>2009</strong> (7. <strong>vsk</strong>.)<br />
tenkin suhteellista, sillä kentällä ei kaikkia lain<br />
uudistuksia tunneta, ja lain sallimat joustavat<br />
käytännöt tai mahdollisuus lomaa vastaavaan<br />
vapaaseen eivät välttämättä ole tuttuja. Joillakin<br />
aloilla, kuten kunta-alalla, lakia on sovellettu vasta<br />
niin lyhyen aikaa, ettei sen toimivuudesta voida<br />
vielä sanoa mitään. Lisäksi on huomioitava, että<br />
useilla aloilla vuosiloman pituudesta sovitaan<br />
toisin työ- tai virkaehtosopimuksissa − voimassa<br />
olevan vuosilomalain sääntöjen puitteissa. (Ks.<br />
Uhmavaara ym. 2008.) Lain toimivuutta koskeneessa<br />
selvitystutkimuksessa ei kuitenkaan ollut<br />
mahdollista paneutua työpaikka- ja yksilötason<br />
neuvottelutilanteisiin, joita yksittäinen työntekijä<br />
käy vuosilomaan liittyen työpaikallaan sekä<br />
perheensä ja myös itsensä kanssa. Nämä yksilön<br />
työ- ja elämäntilanteeseen ja mieltymyksiin<br />
kytkeytyvät seikat liittyvät ansaitun vuosiloman<br />
toteutumiseen.<br />
Artikkelissamme paneudumme erityisesti siihen<br />
problematiikkaan, joka koskee vuosiloman<br />
ansaintaa sekä kertyneen loma-ajan pitämistä.<br />
Näiden seikkojen pohjalta olemme luoneet kaksi<br />
vuosilomatyyppiä, tyypillisen ja epätyypillisen<br />
loman, joiden suhde tyypillisiin ja epätyypillisiin<br />
työsuhteisiin ei kuitenkaan ole aivan yksioikoinen.<br />
Määrittelemme epätyypillisen loman ensinnäkin<br />
siten, että vuosilomaa tai sitä vastaavaa<br />
vapaata kertyy vähemmän kuin tyypillisessä lomassa,<br />
jossa kertymä on vähintään neljä viikkoa.<br />
Toiseksi epätyypillinen loma tarkoittaa sitä, että<br />
jo ansaittuja lomapäiviä ei pidetä.<br />
Tutkimusaineisto<br />
Artikkeli pohjautuu ”Lomalla kaikki on toisin?”<br />
-kyselytutkimukseen, joka toteutettiin syyskuussa<br />
2007 niin sanottuna avoimena Internet-kyselynä<br />
Webropol-verkkoympäristössä. Kyselyyn vastasi<br />
yhteensä 1 204 miestä ja naista, jotka olivat<br />
vastaushetkellä 20–71-vuotiaita. Vastaajista lähes<br />
puolella (45 %) oli kotona asuvia lapsia. Naiset vastasivat<br />
kyselyyn huomattavasti miehiä aktiivisemmin:<br />
vastaajista oli naisia kolme neljäsosaa (71 %).<br />
Kyselyn aiheet − lomailu ja perhe − saattoivat<br />
aktivoida naisia vastaamaan. Tyypillinen vastaaja<br />
oli Etelä- tai Länsi-Suomessa asuva 30–44-vuotias<br />
perheellinen nainen. Yleisesti on todettu, että<br />
ihmiset vastaavat paremmin sellaisiin kyselyihin,<br />
joiden aihepiiriä he pitävät mielekkäinä ja tärkeinä<br />
oman elämänsä kannalta (Alkula ym. 1994, 67).<br />
Vastaajista oli 1 046 työssä, 125 opiskelijoita ja<br />
loput olivat työttömiä, eläkeläisiä tai ”muita”. Palkansaajia<br />
oli vastaajista 1 021. Kysely tavoitti hyvin<br />
epätyypillisissä työsuhteissa työskenteleviä: tyypillisessä<br />
työsuhteessa työskenteli 76,2 prosenttia ja<br />
epätyypillisessä työsuhteessa 23,8 prosenttia. Epätyypillisissä<br />
työsuhteissa työskentelevistä kolmella<br />
neljäsosalla (77 %) oli määräaikainen työsopimus.<br />
Kysely ei tavoittanut erityisen hyvin osa-aikaisesti<br />
työskenteleviä. Yksi syy tähän saattaa olla osaaikaisten<br />
työsuhteiden yleisyys sivutoimena sekä<br />
toisaalta sivutoimisesti lyhemmillä työsopimuksilla<br />
työskentelevien opiskelijoiden (10 % kaikista vastaajista)<br />
jättäminen pois palkansaajien ryhmästä.<br />
Tässä artikkelissa ”Lomalla kaikki on toisin?”<br />
-kyselyn <strong>tutkimus</strong>aineistoa tarkastellaan kyselyyn<br />
vastanneiden palkansaajien osalta. Vaikka kysely<br />
ei perustunut satunnaisotantaan, muistuttaa <strong>tutkimus</strong>aineisto<br />
jakaumiltaan pääosin suomalaisten<br />
palkansaajien kohdejoukkoa, muutamia poikkeuksia<br />
lukuun ottamatta. Naisvastaajien yliedustuksen<br />
lisäksi myös sosioekonomisen aseman<br />
jakauma oli vino: työntekijöillä oli yliedustus ja<br />
vastaavasti toimihenkilöryhmillä aliedustus verrattuna<br />
Tilastokeskuksen vuoden 2007 työvoimatutkimukseen.<br />
(Ks. Anttila & Vasanen <strong>2009</strong>; vrt.<br />
Työvoimatilasto 2007.) Koska kyselystä tiedotettiin<br />
pääasiassa ammattiliittojen kautta, saattoivat<br />
naisten korkeampi ammatillinen järjestäytymisaste<br />
ja tiettyjen naisvaltaisten liittojen jäsenten<br />
aktiivinen osallistumien vaikuttaa vastaajien<br />
sukupuolijakaumaan. Kyselyn kohdejoukkona<br />
olevia suomalaisia palkansaajia lähestyttiin mainostamalla<br />
kyselyä laajalti maan eri medioissa.<br />
Pääasiassa kyselytieto levisi kuitenkin ammatillisten<br />
keskusjärjestöjen kautta. Akava, SAK ja<br />
STTK toimittivat tiedotteen jäsenjärjestöilleen<br />
omia viestikanaviaan pitkin.<br />
Käyttämämme sähköinen kyselylomake oli<br />
muodoltaan samanlainen kuin esimerkiksi postikyselyjen<br />
lomakkeet (sähköisestä kyselylomakkeesta<br />
ks. Selkälä 2008). Lomakkeessa oli kaikkiaan 28<br />
kysymysosiota, joissa oli valmiita vastausvaihtoehtoja<br />
ja monessa lisäksi tilaa avovastauksille. Lomakkeella<br />
kartoitettiin kokemuksia loman ansainnasta,<br />
pitämisestä ja onnistumisesta sekä erilaisista<br />
lomanviettotavoista ja -toiveista. Kyselyvastauksia<br />
analysoitiin tilastollisin menetelmin, ja lisäksi<br />
vuosiloman saamista, sujuvuutta ja onnistumista<br />
avattiin lomakkeen kysymysosioihin 3 ja 20 liittyartikkelit<br />
167
Change language