4 ucs 3 <strong>2014</strong> ucs 3 <strong>2014</strong> 5 TEKSTI MARKKU HEINISUO / KUVA MATTI MÄKI Metallirakentamisen tutkimuskeskus (METKU) vietti 10-vuotissynttäreitä Seinäjoen Framilla 5.9.<strong>2014</strong>. Juhlinta toteutettiin pitämällä kansainvälinen symposium, johon saatiin esiintyjiksi METKU:n verkostosta kolme maailman huippuprofessoria. Kovatasoiset puhujat säestivät METKU:n 10-vuotisjuhlia Prahasta Seinäjoelle saapunut Frantisek Wald on ollut väitöskirjojen tarkastajana ja vastaväittelijänä METKU:ssa. Hänen kanssaan on tehty yhteistyötä kahdessa COST-projektissa sekä kirjoitettu hakemuksia Brysseliin. Luleåasta tulleen Milan Veljkovicin ja Budabestista saapuneen Lazslo Horvathin kanssa olemme samassa EU-projektissa toteuttajina. Milanin kanssa on tehty yhteistyötä miettimällä yhteistyötä tutkimukseen ja opetukseen Skandinaviassa sekä lisensiaattitöiden ja väitöskirjojen tarkastusta ja vastaväittelyhukeja. Unkarilaiset ovat perinteisesti kovalla teoreettisella tasolla rakenteiden optimoinnissa, johon yksi METKU:n painopiste on siirtynyt viime vuosina. Budabestin taso teräsrakennetutkimuksessa on kovaa luokkaa. Seinäjoella luentoja pitivät myös kaikki neljä METKU:ssa väitellyttä tohtoria sekä kolme kotimaista asiantuntijaa, jotka puhuivat korkealujuusteräksestä (Ruukki Construction), ruostumattoman teräksen viimeisistä kehitysaskelista (Outokumpu) sekä teräsrakenteiden maanjäristysmitoituksesta (SWECO). Salissa oli noin 30 kuulijaa ja keskustelu esityksien välissä oli vilkasta. Tämä varmaan johtui ainakin osittain siitä, että vierailevat ulkomaan tähdet ovat sangen lupsakkaa porukkaa, vaikka edustavatkin maailman huippuosaamista teräsrakennetekniikassa. Tunnelma oli välitön ja mukava, ainakin puheenjohtajan pallilta katsottuna. Toivon mukaan teräsrakentamisen ilosanoma levisi joka puolelle. Tilaisuus ei olisi onnistunut ilman sponsoreita, joita kiitän lämpimästi: Ruukki Construction Oy ja Seinäjoen yliopistokeskus. Marko Kohtamäki ( vas.) ja Jesse Heimonen tutkivat mitä elintarvikeala on syönyt. Yrityksen menestyminen vaatii sopivasti yrittäjämäisyyttä TEKSTI JESSE HEIMONEN / KUVA JOHANNES TERVO TEKSTI LEENA VIITAHARJU / KUVA JUHA KULLAS Sikapraktiikkaharjoittelua Seinäjoella Maakunta vetää eläinlääkäriharjoittelijoita Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta on ainoa eläinlääkärikoulutusta antava yksikkö Suomessa. Tiedekunta toimii Helsingin Viikissä sekä Saarella Mäntsälässä, jossa sillä on tuotantoeläinsairaala. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opintoihin kuuluu paljon käytännön harjoittelua, mutta sikapuolen harjoittelu jää yleensä opinnoissa vähäiseksi. Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Seinäjoen kaupunki, ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu suunnittelivat yhteistyössä vuoden 2013 alussa sikojen sairauksien ja terveydenhuoltoon liittyvän vapaaehtoisen harjoittelujakson Seinäjoelle. Asia esiteltiin lukuvuoden alkaessa opiskelijoille, joita ilmoittautui Seinäjoen sikapraktiikkaviikolle yhteensä 21. Opiskelijat suorittivat harjoitteluviikkonsa lukukauden aikana joko yksin tai yhdessä toisen opiskelijan kanssa. Viikon aikana he kulkivat paikallisen eläinlääkärin mukana sikalakäynneillä, saivat tutustua Eviran toimintaan sekä osallistua myös eläinsuojelukäynneille. Sikojen sairauksien ja terveydenhuollon professori Mari Heinonen toteaa, että Seinäjoen sikapraktiikkaviikko sujui ensimmäisenä vuonna tiedekunnan näkökulmasta katsoen jopa yli odotusten, ja harjoittelutoimintaa jatketaan myös lukuvuoden <strong>2014</strong>–2015 aikana. – Opiskelijoilta kerätyn palautteen mukaan kannatti ehdottomasti viettää harjoitteluviikko Seinäjoella, koska viikossa he oppivat niin paljon uutta sikojen sairauksista, Heinonen toteaa. Viikko opetti opiskelijoille myös paljon asiakaskontakteista ja erilaisten asiakkaiden kohtaamisesta. Käytännön harjoittelussa moni opiskelija yleensä huomaakin, että kaikki ei suju niin kuin yliopistossa. Eiksi niinkin perinteisellä toimialalla kuin elintarvikkeiden valmistuksessa osa yrityksistä menestyy selvästi toimialan keskiarvoa paremmin Liiketoimintaympäristö on jokaiselle Suomessa tuotteensa valmistavalle ja myyvälle alan yritykselle sama. Yritykset varioivat kilpailuetunsa suhteen – osa yrityksistä kasvattaa liikevaihtoaan toimialaa huomattavasti nopeammin tai kykenee näyttämään vuodesta toiseen toimialan keskiarvoa korkeampaa tulosprosenttia. Harva pystyy näitä kahta asiaa tekemään yhtä aikaa. Yhtäaikaiseen kasvuun ja kannattavuuteen kykeneviä yrityksiäkin löytyy. FoodIR-hankkeen puitteissa tehdyt tutkimukset osoittavat, että yrityksen ollessa sopivan yrittäjämäisesti asennoitunut sekä kyvykäs hyödyntämään havaitsemansa markkinamahdollisuudet, on yrityksen kannattavuus todennäköisesti selvästi toimialan keskimääräistä parempi. Samassa tutkimuksessa havaittiin, että erittäin yrittäjämäisten yritysten liikevaihdon kasvunopeus on moninkertainen alan keskiarvoon nähden. Tutkimuksessa yrityksen yrittäjämäisyyttä on mitattu tarkastelemalla ”Erittäin korkeasti yrittäjämäisten yritysten tarjonnasta löytyy rohkeita tuote- tai palveluinnovaatioita, joiden markkinoille saaminen on vaatinut proaktiivista otetta ja riskinsietokykyä. täjämäisyys auttaa yritystä uudistumaan ja pitämään yllä yrityksen kilpailukykyä. Erittäin korkeasti yrittäjämäisten yritysten tarjonnasta löytyy rohkeita tuote- tai palveluinnovaatioita, joiden markkinoille saaminen on vaatinut proaktiivista otetta ja riskinsietokykyä. Hyvin korkeariskiset projektit tosin eivät ainakaan vielä toteutushetkellä useimmiten näy posi- kuinka aktiivisesti yritys tarkkailee markkinoita ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia, pyrkii tuomaan markkinoille uusia tuotteita tai palveluita sekä rohkenee tehdä valintoja, joiden seurauksia voi olla ennalta vaikea ennustaa. Tutkimuksen valossa näyttää siltä, että yrittiivisena kannattavuutena, mutta liikevaihdon kasvuun niillä tuntuisi olevan vaikutusta. Jotta toiminta olisi lisäksi korkeasti kannattavaa, yrittäjämäisyyden optimitaso näyttäisi olevan jonkin verran keskiarvoa korkeampi, mutta ei kuitenkaan maksimitasolla. Sen lisäksi yritykseltä vaaditaan omaksumiskyvykkyyttä, jonka avulla uudet tuote- ja palveluideat saadaan liikkeelle ja jalostumaan yrityksen sisällä sekä lopulta kaupallistettua. Yrittäjämäinen yritys saattaakin löytää itsensä lopulta toteuttamasta aivan uudenlaista liiketoimintamallia, jossa tuotteet ja palvelut ovat tavanomaisesta poikkeavia, asiakaskohderyhmät on uudelleenmääritelty ja tuotanto on toteutettu luovasti useiden kumppaniyritysten avustuksella. Elintarvikkeiden valmistuksessa ajatuksen pisimmälle vieneet yritykset ovat onnistuneet välttämään kovaa kilpailua rakentamalla itselleen sopivan paikan arvojärjestelmässä sekä kehittämällä omaa tuote- ja palvelutarjontaansa suuntaan, jossa suoraa kilpailua ei vielä ole.