KOIRAN RAKENNE JA LIIKUNTA
KOIRAN RAKENNE JA LIIKUNTA
KOIRAN RAKENNE JA LIIKUNTA
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>KOIRAN</strong> <strong>RAKENNE</strong> <strong>JA</strong><br />
<strong>LIIKUNTA</strong><br />
Pekka Nykyri 2006
KYSYMYKSIÄ <br />
• Mikä on tärkeää saksanpaimenkoiran<br />
rakenteessa<br />
• Mikä merkitys liikuntatavalla on sp. koiralle <br />
• Onko rakenne ja liikunta vain näyttelyjä varten <br />
• Voiko jonkinlainen rakenne vaikeuttaa<br />
koesuorituksia<br />
• Miten voit käyttää kuulemaasi kasvatustyössä <br />
14.11.2006 24.11.2006 Pekka Nykyri 2
SISÄLTÖ<br />
• Rakennevaatimukset<br />
• Liikunnan merkitys rakenteen arvioinnissa<br />
• Liikunnan mekaniikan perusteita<br />
• Rakenneosien rakenne ja tehtävät liikunnassa<br />
• Tasapaino sivusuunnassa<br />
• Liikkeet edestä ja takaa<br />
• Liikunnan ja rakenteen arviointi käytännössä<br />
24.11.2006 Pekka Nykyri 3
<strong>KOIRAN</strong> <strong>RAKENNE</strong>VAATIMUKSET<br />
• Jalostetuille koiraroduille rakenteelliset<br />
vaatimukset on asetettu rotumääritelmissä<br />
• Vaatimusten taustalla on rodun käyttö,<br />
kehityshistoria ja rodun luojien henkilökohtaiset<br />
näkemykset<br />
• Määritelmät muuttuvat ajan saatossa vähän<br />
• Paljon erilaisia rotuihanteita saman määritelmän<br />
pohjalta, ne myös muuttuvat<br />
24.11.2006 Pekka Nykyri 4
Kehitys Horandista tähän päivään( http://www.pedigreedatabase.com/gsd/siegershow_winners.html )<br />
Horand SZ 1 Narttu v.1927<br />
Uros v.1990<br />
Uros 1960-luku<br />
24.11.2006 Pekka Nykyri 5
SAKSANPAIMENKOIRALLE TÄRKEITÄ<br />
”FYYSISIÄ” OMINAISUUKSIA<br />
• Ravaajan rakenne<br />
• Kestävyys<br />
rasituksessa<br />
• Sään kestävyys<br />
• Terveys<br />
→ rungon mittasuhteet<br />
→ raajojen kulmaukset<br />
→ rakenteen tasapaino,<br />
(yhteensopivuus)<br />
→ fyysinen kunto<br />
(→ luonneominaisuudet)<br />
→ karvapeite<br />
→ luonnollinen lisääntyminen<br />
→ vastustuskyky, ravinnon käyttö<br />
→ luusto, iho ym.<br />
<strong>RAKENNE</strong> ON TÄRKET<br />
RKEÄ KÄYTTÖOMINAISUUS<br />
24.11.2006 Pekka Nykyri 6
KOKONAISUUS TEKEE RODUN –<br />
MYÖS SAKSANPAIMEN<strong>KOIRAN</strong><br />
• Kaikkein kestävin, nopein, voimakkain ….<br />
EI OLE PARAS saksanpaimenkoira, jos<br />
koira ei ole kokonaisuutena saksanpaimenkoira<br />
• Ei ole voitu pitävästi osoittaa, että jokin rakenne takaisi<br />
parhaan kestävyyden<br />
• Mekaniikan lakien perusteella voidaan päätellä<br />
rakenne-erojen vaikutusta liikkeisiin ja rasituksiin<br />
• Erojen arviointi on suhteellista ja sitä voi tehdä rodun<br />
sisällä<br />
24.11.2006 Pekka Nykyri 7
SAKSANPAIMEN<strong>KOIRAN</strong><br />
<strong>RAKENNE</strong>ARVIOINNIN PERUSTA<br />
• Saksanpaimenkoiran rakenteen arviointi on perustunut<br />
alusta lähtien liikunnan arviointiin<br />
• On kehittynyt käsitejärjestelmä (arvosteluteoria), joka<br />
pohjautui kokemukseen hevosten arvostelusta<br />
• Arvosteluteoria on yhtäpitävä mekaniikan lakien kanssa ja<br />
sitä on voitu tarkentaa ja laajentaa<br />
• Rakenteen arviointia vaikeuttaa, karvapeite, lihaksisto ja<br />
esittämistavat. Liikunta kuitenkin paljastaa todellisen<br />
rakenteen<br />
• Liikunnan arvostelu tekee mahdolliseksi:<br />
- rakenteen kokonaisuuden ja yhteensopivuuden arvioinnin<br />
- yksittäisten rakenneosien ominaisuuksien arvioinnin<br />
24.11.2006 Pekka Nykyri 8
24.11.2006 Pekka Nykyri 9
LIIKUNNAN MEKANIIKAN PERUSTEITA<br />
• Raajojen ulottuma Kulmaukset<br />
• Painopiste, tukipinta<br />
• Painopisteen paikan muuttuminen<br />
• Raajojen rasitukset liikkeen eri vaiheissa<br />
24.11.2006 Pekka Nykyri 10
RAAJOJEN ULOTTUMA KULMAUKSET<br />
• Raajojen yhteenlaskettu pituus<br />
suurempi kuin etäi-syys<br />
maahan kulmaukset<br />
• Jos ei kulmauksia, ei<br />
askelpituutta<br />
• Ulottuma ilman korkeuden<br />
muutosta on ”potentiaalinen”<br />
askelpituus<br />
• Koira ulottaa raajan etäisyydelle,<br />
jossa raaja voi ottaa<br />
kuorman vastaan ja siirtyä<br />
takaisin<br />
toiminnallinen askelpituus<br />
• Askelpituus sopeutuu samaksi<br />
edessä ja takana<br />
• Koira kasvattaa askelpituutta,<br />
kun vauhti kasvaa<br />
• Kulmaukset aiheuttavat<br />
lihasrasitusta<br />
24.11.2006 Pekka Nykyri 11
PAINOPISTE, TUKIPINTA<br />
• Spk:n painopiste sijaitsee lähellä<br />
eturaajoja n. rungon 1/3-pisteessä,<br />
(sijainti riippuu rodusta)<br />
• Tukipinta on raajojen tukipisteiden<br />
muodostama monikulmio<br />
• Koira on tasapainossa, kun<br />
painopisteestä piirretty ”luotisuora” on<br />
tukipinnan sisällä,<br />
• Liikkeelle lähdössä painopiste siirtyy<br />
tukipinnan ulkopuolelle<br />
• Raaja kantaa omasta painosta sitä<br />
suuremman osuuden mitä lähempä-nä<br />
sen tukipiste on painopistettä<br />
eturaajojen kuorma suurempi kuin<br />
takaraajojen koiran seistessä<br />
• Tukipinnan koko ja painopisteen korkeus<br />
vaikuttavat koiran nopeuteen<br />
24.11.2006 Pekka Nykyri 12
PAINOPISTEEN PAIKAN<br />
MUUTTUMINEN<br />
• Tasapainoisesti seisovan koiran painopiste<br />
lähellä eturaajoja (1)<br />
• Ylöspäin kurottava, hihnalla kannatettava<br />
tai pystykaulainen koira (2)<br />
→ pp. voi olla lähellä rungon keskiosaa<br />
→ rasitus siirtyy takaraajoille<br />
• Ravaavalla koiralla painopiste siirtyy<br />
eteenpäin, kun pää työntyy eteen ja runko<br />
kallistuu eteen samalla koira voi lisätä<br />
vauhtia (3)<br />
→ eturaajojen rasitus lisääntyy<br />
3<br />
1<br />
2<br />
24.11.2006 Pekka Nykyri 13
RAAJOJEN RASITUKSET LIIKKEEN ERI<br />
VAIHEISSA<br />
• Raajan ottama kuorma sitä suurempi,<br />
mitä lähempänä sen tukipiste on<br />
painopisteestä<br />
• Kuorma muuttuu liikkeen aikana<br />
takaraajan<br />
osuus<br />
Koko paino<br />
eturaajan<br />
osuus<br />
• Takaraaja etuasennossa<br />
lähes koko paino takaraajalla<br />
eturaajalla samanaik. pieni kuorma<br />
• Eturaaja taka-asennossa<br />
koko paino eturaajalla<br />
takaraajalla pieni kuorma.<br />
• Eturaajojen kuorma keskimäärin<br />
suurempi<br />
24.11.2006 Pekka Nykyri 14
<strong>RAKENNE</strong>OSIEN <strong>RAKENNE</strong> <strong>JA</strong><br />
TEHTÄVÄT LIIKUNNASSA<br />
• Koiran ”liikuntavälineet” käsitellään<br />
tässä järjestyksessä: takaosa, selkä ja<br />
etuosa<br />
• ”Liikuntavälineitten” tehtävät ovat<br />
hieman erilaisia eri liikuntalajeissa.<br />
• Ravaavaa koiraa voi verrata vanhaan<br />
kevyt peräiseen takavetoiseen autoon<br />
• Takaraajojen tehtävä on työntää koiraa<br />
eteenpäin ja kantavat<br />
vaihtelevan osuus painosta<br />
• Eturaajojen tehtävä on kantaa pääosa<br />
koiran painosta<br />
• Selkä välittää voimia etu ja takaosan<br />
välillä<br />
• Laukassa kaikkien osien rasitukset<br />
kasvavat ja dynaamisten (impulssien)<br />
merkitys lisääntyy<br />
24.11.2006 Pekka Nykyri 15
<strong>KOIRAN</strong> LUUSTO<br />
nikamien suunnan muutos<br />
(10. rintanikama)<br />
2-3 kaulanikamat<br />
4-5 rintanikamat (13 kpl)<br />
säkä (8 kpl)<br />
selkä (5 kpl)<br />
6 lannenikamat (7 kpl)<br />
7 ristiluu (3 kpl yhteen kasv.)<br />
8 hännän nikamat<br />
9 viimeinen kylkiluu (13.)<br />
13 lapaluu<br />
15 olkaluu<br />
17 kyynärvarsi<br />
kyynärluu (takana)<br />
värttinäluu (edessä)<br />
20 välikämmenen luut<br />
22 lantioluu<br />
23 reisiluu<br />
25 sääriluu<br />
pohjeluu<br />
28 välijalan luut<br />
24.11.2006 Pekka Nykyri 16
<strong>KOIRAN</strong> LIHAKSISTO<br />
Lihaksisto on kehon voimanlähde,<br />
joka "käyttää" luuston ja<br />
nivelten muodostamaa "vipumekanismia".<br />
Lihaskudos pystyy tuottamaan<br />
voimaa vain kutistumalla. Siksi<br />
jokaisella lihaksella täytyy olla<br />
vastinpari jotta edestakainen liike<br />
on mahdollista.<br />
(esim. reiden ojentaja reiden<br />
koukistaja)<br />
Tässä käsitellään vain muutamia<br />
liikunnan kannalta tärkeimpiä<br />
lihaksia<br />
24.11.2006 Pekka Nykyri 17
TAKAOSA LANTIO, TAKARAA<strong>JA</strong>T<br />
• Lantio ja takaraajat muodostavat<br />
liikunnan kannalta toiminnallisen<br />
kokonaisuuden<br />
• Tarkastellaan pelkistettyä<br />
rakennetta:<br />
- lantio, lonkkanivel<br />
- reisiluu, sääriluu, kinner<br />
- reiden ojentajalihas<br />
• Rakenteelliset vaihtoehdot:<br />
- pitkä vino lantio, hyvät kulmaukset<br />
- lyhyt vino lantio, hyvät kulmaukset<br />
- pysty lantio<br />
- tasalantio<br />
- puutteelliset kulmaukset<br />
- liian voimakkaat kulmaukset<br />
- lyhyt reisiluu<br />
24.11.2006 Pekka Nykyri 18
TAKAOSA LANTIO, TAKARAA<strong>JA</strong>T<br />
• Lihaksen toimintakyky riippuu<br />
lihaksen ja luun välisestä<br />
kulmasta<br />
→ mitä suurempi kulma,<br />
sitä tehokkaampi lihas<br />
• Koira ei vei raajaa sellaiseen<br />
asentoon mistä se ei voi sitä<br />
siirtää takaisin<br />
→ rajoittaa liikealuetta<br />
• Lihaksen "kutistuma" on<br />
rajallinen<br />
→ rajoittaa liikealuetta<br />
lonkkanivel<br />
reiden<br />
ojentaja<br />
lihas<br />
lantio<br />
reisiluu<br />
kulma sääriluu<br />
kinnervarsi<br />
24.11.2006 Pekka Nykyri 19
TAKAOSA LANTIO, TAKARAA<strong>JA</strong>T<br />
Pitkä, vino lantio (oikea as.)<br />
Hyvät takakulmaukset<br />
→ raajan ulottuma eteen ja taakse suuri<br />
”voimakas takatyöntö”<br />
Lyhyt, vino lantio (oikea as.)<br />
Hyvät takakulmaukset<br />
→ raajan ulottuma eteen pienenee, koska<br />
kulma lihaksen ja reisiluun välillä pienenee<br />
”takatyöntö heikkenee”<br />
24.11.2006 Pekka Nykyri 20
TAKAOSA LANTIO, TAKARAA<strong>JA</strong>T<br />
Pysty lantio<br />
→ raajan ulottuma eteen suuri,<br />
taaksepäin rajoittunut<br />
→ voimakkaat kulmaukset lisäävät<br />
ulottumaa taakse<br />
Tasalantio<br />
→ ulottuma eteen erittäin pieneni,<br />
taaksepäin suuri<br />
→ raajat toimivat taka-alueella,<br />
→ eturaajojen rasitus lisääntyy<br />
→ lyhyt tasalantio erittäin haitallinen<br />
24.11.2006 Pekka Nykyri 21
TAKAOSA LANTIO, TAKARAA<strong>JA</strong>T<br />
Lyhyt reisiluu (pitkä sääriluu)<br />
→ etää raajan ojentamisen eteen rungon alle<br />
→ takaraajat toimivat vain ”taka-alueella”<br />
(vert. Tasalantio)<br />
Puutteelliset kulmaukset<br />
→ lyhyt askelmitta lantiosta riippumatta<br />
Liian voimakkaat kulmaukset<br />
→ koira ei voi käyttää kulmauksia hyväksi<br />
esim, lyhyt etuaskel<br />
→ lihakset, luusto ja nivelet rasittuvat<br />
→ usein löysyyttä<br />
24.11.2006 Pekka Nykyri 22
SELKÄ<br />
Selän tehtävänä liikunnassa on siirtää kuormaa kehoa kantaville raajoille.<br />
Selän pääasiallinen rasitus tasaisessa ravissa ja käynnissä on taivutusrasitus,<br />
(vetävällä koiralla lisäksi puritusrasitus)<br />
Taivutusrasituksen suuruus vaihtelee liikkeen eri vaiheissa<br />
→ takaraaja etuasennossa → voimakas taivutus lanneosassa ylöspäin<br />
→ takaraaja taka-asennossa → taivutus lanneosassa pieni ylös- tai alaspäin<br />
24.11.2006 Pekka Nykyri 23
SELKÄ<br />
Takaraaja etuasennossa<br />
Suurin osa kehon painosta<br />
takaraajalle<br />
Voimakas taivutusrasitus ylöspäin<br />
lanneosassa<br />
Takaraaja taka-asennossa<br />
Suurin osa kehon painosta<br />
eturaajalle<br />
Lanneosan taivutusrasitus pieni<br />
ylös- tai alaspäin<br />
24.11.2006 Pekka Nykyri 24
SELKÄ<br />
Löysän selän vaikutukset<br />
Takaraaja etuasennossa<br />
→ lanneosa taipuu ylös<br />
→ takaraajat tekevät turhaa työtä<br />
→ koira väsyy nopeasti<br />
Takaraaja taka-asennossa<br />
→ lanneosa taipuu alas<br />
Selän pitää olla suora ja<br />
kiinteä<br />
24.11.2006 Pekka Nykyri 25
ETUOSA<br />
Eturaajat kiinnittyvät runkoon<br />
lihasten ja jänteiden avulla, kiinteää<br />
niveltä ei ole<br />
Eturaajat kantavat suurimman osan<br />
kehon painosta, joten niiden oikea<br />
rakenne on erittäin tärkeä kaikille<br />
koirille.<br />
Eturaajan toimintakyky riippuu lavan,<br />
säkäosan ja kiinnittymislihasten<br />
muodostamasta kokonaisuudesta.<br />
Lavan lihaksisto kiinnittyy rinta- ja<br />
kaularangan okahaarakkeisiin sekä<br />
pitkään "selkä- niska" lihakseen<br />
(supraspinale), joka antaa uloisen<br />
profiilin niska- säkälinjalle.<br />
24.11.2006 Pekka Nykyri 26
ETUOSA<br />
Lavan tärkein kiinnityslihas on kolmion muotoinen "epäkäslihas", joka kiinnittyy<br />
lavassa lavan harjaan ja rungossa eteenpäin suuntautuva osa 1. rintanikaman<br />
okahaarakkeeseen ja niskaan, taaksepäin suuntautuva osa 2. ja 8.<br />
rintanikaman okahaarakkeeseen<br />
Lavan kiertymispiste on hyvin lähellä lavan yläpäätä<br />
Lavan asento määrää etuaskeleen mitan.<br />
Lapa voi kiertyä liikkeen aikana hieman eteenpäin (n. 15 °), taaksepäin<br />
enemmän<br />
lavan kiertymispiste<br />
24.11.2006 Pekka Nykyri 27
ETURAA<strong>JA</strong>T<br />
Rakenne ja tukilinjat<br />
Tukilinja on päkiän kautta kulkeva<br />
pystysuora linja<br />
Kun tukilinja kulkee "tukipisteen"<br />
kautta, on raaja tasapainossa<br />
rakenteeseen ei kohdistu<br />
ylimääräisiä rasituksia<br />
kiertymispiste<br />
"tukipiste"<br />
tukilinja<br />
Poikkeamat<br />
Kun tukilinja kulkee "tukipisteen"<br />
etupuolelta (pysty olkavarsi),<br />
→ pyrkii lapa kiertymään taakse<br />
→ kuormaa eturaajoilta takaraajoille<br />
Kun tukilinja kulkee "tukipisteen"<br />
takaa, ("lehmän lavat")<br />
→ pyrkii lapa kiertymään eteen<br />
→ kuormaa lisää eturaajoille<br />
→ eturaajat rasittuvat voimakkaasti<br />
24.11.2006 Pekka Nykyri 28
ETURAA<strong>JA</strong>T<br />
Liikerata<br />
Eturaajan luiden pitää olla<br />
yhteensopivia niin että raaja pystyy<br />
liikkumaan ja pitämään rungon asennon<br />
samana askeleen eri vaiheissa<br />
Rungon nousu ja lasku aiheuttaa<br />
sysäyksiä eturaajoille, jotka kuluttavat<br />
voimia liian nopea ravi rakenteelle<br />
Kun vauhti lisääntyy, runko laskeutuu<br />
alemmas, raajojen yhteensopivuudelta<br />
vaaditaan enemmän, eturaajojen<br />
kuorma kasvaa<br />
painopiste<br />
tukivoima<br />
normaali ravi<br />
nopea ravi<br />
24.11.2006 Pekka Nykyri 29
ETURAA<strong>JA</strong>T<br />
Askelpituus<br />
Askelpituuden "määrää" lavan asento ja olkavarren<br />
pituus.<br />
Tasapainoisesti rakentuneilla koirilla etu- ja takaraajojen<br />
"toiminnallinen" askelpituus on sama. Jos ei ole, pitää<br />
askelpituuden sopeutua, mistä lisärasituksia<br />
Tavallisesti etuaskel lyhyempi, jolloin takaosa pakottaa<br />
ottamaan pitempää askelta<br />
"Eteen putoaminen"<br />
Hyvät kulmaukset Pysty lapa Lyhyt olkavarsi<br />
24.11.2006 Pekka Nykyri 30
ETURAA<strong>JA</strong>T<br />
Askelpituuden sopeutuminen<br />
"Eteen putoaminen"<br />
Nopeuden lisääminen vaatii myös<br />
askelpituuden kasvattamista. Askelmitan<br />
kasvattaminen suuremmilla nopeuksilla vaatii<br />
rungon laskemista alemmas (raajan ulottuma<br />
kasvaa).<br />
Jos koira on tasapainoisesti rakentunut<br />
laskeutuu runko tasaisesti sekä edestä että<br />
takaa → selkälinja pysyy vaakasuorana<br />
Useimmiten etuosan askelmitta on<br />
rajoittuneempi, jolloin etuosa laskeutuu<br />
enemmän → koira "putoaa eteen"<br />
Mitä hitaammassa liikkeessä tämä tapahtuu,<br />
sitä huonompi rakenteen yhteensopivuus<br />
HUOM!! Eteen putoamista ei pidä sekoittaa ilmiöön, jossa<br />
huonosti takaa kulmautunut koira on asetettu seisomaan<br />
selkä taaksepäin viettävästi ja liikkeelle lähtiessä takaosa<br />
nousee ylöspäin normaaliasentoon.<br />
24.11.2006 Pekka Nykyri 31
MILTÄ ETUOSAN PITÄÄ NÄYTTÄÄ<br />
Kaikilta koiraroduilta vaaditaan<br />
vinoasentoista, pitkää, "taakse<br />
kiinnittynyttä" lapaa<br />
niska- säkä – laparakenne pitää olla<br />
kunnossa<br />
Seisovalla koiralla näkyy:<br />
- juoheva niskalinja<br />
- näkyvä säkä<br />
- vahva niska, näyttää jatkuvan<br />
pidemmälle<br />
- lyhyempi selkäosa<br />
<strong>LIIKUNTA</strong> PAL<strong>JA</strong>STAA VARMIMMIN<br />
24.11.2006 Pekka Nykyri 32
Kiitos tarkkaavaisuudesta.<br />
Jatketaan piirtoheitinkalvoilla<br />
24.11.2006 Pekka Nykyri 33
Change language