metsäsanoma 2/2010 lokakuu - Pudasjärvi-lehti ja VKK-Media Oy
metsäsanoma 2/2010 lokakuu - Pudasjärvi-lehti ja VKK-Media Oy
metsäsanoma 2/2010 lokakuu - Pudasjärvi-lehti ja VKK-Media Oy
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Metsän historia<br />
MetsäSanoma 2/<strong>2010</strong><br />
19<br />
Muinaisjäännökset <strong>ja</strong> metsänhoito<br />
Ihmisiä on elellyt Suomessa jo 10 000 vuoden a<strong>ja</strong>n. Kir<strong>ja</strong>llista tietoa löytyy n.<br />
600-700 vuoden a<strong>ja</strong>lta (1200-1300 luvulta). Sen mukaan a<strong>ja</strong>n<strong>ja</strong>ksot on <strong>ja</strong>ettu<br />
esihistorialliseen <strong>ja</strong> historialliseen aikaan. Esihistoriallisen a<strong>ja</strong>n muinaisjäännökset<br />
ovat arkisto, ainoa lähdeaineisto, kirjoituksettomalta a<strong>ja</strong>lta. Ne<br />
ovat osa yhteistä kulttuuriperintöämme. Metsänomistajien <strong>ja</strong> metsässä touhuavien<br />
yhtenä sivistyksen tason mittarina on näiden alueiden säilyttäminen.<br />
Muinaisjäännösten tunnistaminen vaatii usein asiantunti<strong>ja</strong>n silmää, mutta<br />
joitakin perusasioita kuitenkin niihin liittyy.<br />
Eero Alaraasakka<br />
MetsäSanoma<br />
Kivikauden<br />
muinaisjäännökset<br />
Asuinpaikat si<strong>ja</strong>itsevat<br />
yleensä vesistöjen varrella,<br />
soiden reunakankailla,<br />
maannousurannikoilla<br />
yleensä suo<strong>ja</strong>npuoleisilla<br />
hiekkavilla kankaanreunoilla.<br />
Asuinpaikkapinta ei aina<br />
näy maan päälle. Asuinpainanteet<br />
ovat laakeita kuoppia,<br />
joissa ei ole selvää vallia<br />
<strong>ja</strong> ne erottuvat pyöreinä<br />
(halk. n. 4-10 m) tai suorakaiteisina<br />
(3x5-5x24 m) laakeina<br />
tasapoh<strong>ja</strong>isina painanteina.<br />
Syvyys on yleensä 15-<br />
100 cm. Asuinpaikkaan liittyy<br />
yleensä myös kuoppaliesiä,<br />
keittokuoppia, säilytyskuoppia<br />
yms.<br />
Kivirakenteet ovat mm.<br />
asuinpaikkavalle<strong>ja</strong>/-raivioita,<br />
röykkiöitä, joista osa metallikautisia<br />
hauto<strong>ja</strong> (lapinrauniot,<br />
hiidenkiukaat), osa<br />
säilytykseen tarkoitettu<strong>ja</strong> latomuksia,<br />
kivikko- eli rakkakuoppia,<br />
kiukaita, rakennuksenpohjia,<br />
ra<strong>ja</strong>merkkejä,<br />
kellareita ym.<br />
Ne si<strong>ja</strong>itsevat yleensä<br />
korkeimmalla maastonkohdalla,<br />
har<strong>ja</strong>nteilla, kivikkolaeilla.<br />
Muoto <strong>ja</strong> koko vaihtelee.<br />
Käyttötarkoitus selviää<br />
harvoin ilman kaivauksia.<br />
Maakuoppiin <strong>ja</strong> –painanteisiin<br />
kuuluvat pyyntikuopat<br />
ovat yleensä 1,5-4 m halkaisi<strong>ja</strong>ltaan<br />
<strong>ja</strong> 0,5-1,5 m syvyydeltään.<br />
Käytössä ne<br />
ovat olleet kivikaudelta<br />
1800-luvulle. Keittokuopat<br />
ovat samankaltaisia.<br />
Metsänhoito<br />
Muinaisjäännöksiä suo<strong>ja</strong>a<br />
muinaismuistolaki. Ne ovat<br />
suojeltu<strong>ja</strong> ilman erillistä päätöstä<br />
<strong>ja</strong> niiden kaivaminen,<br />
peittäminen, muuttaminen<br />
<strong>ja</strong> poistaminen on kiellettyä<br />
ilman lupaa. Metsäsertifiointi<br />
edellyttää muinaismuistolain<br />
noudattamista.<br />
Suurin osa alueista si<strong>ja</strong>itsee<br />
talousmetsissä. Suojelu ei<br />
kuitenkaan museoi metsää<br />
vaan kohteen puustoa voi<br />
hakata tietyin edellytyksin.<br />
Kohteet ovat yleensä karuilla<br />
<strong>ja</strong> vähätuottoisilla alueilla.<br />
Hakkuut suositellaan<br />
tehtäväksi talvella, mutta<br />
käytännön toimi<strong>ja</strong>t huomaavat<br />
heti ristiriidan: lumen<br />
alta kohdetta ei tietenkään<br />
näe eli kesällä on parempi<br />
toimia. Puut poistetaan<br />
kohteelta <strong>ja</strong> sen vierestä<br />
(myös harvennushakkuussa)<br />
<strong>ja</strong> karsitaan kohteen<br />
ulkopuolella. Näin hakkuujäte<br />
jää ulkopuolelle <strong>ja</strong> kohde<br />
huomataan myöhemminkin.<br />
Kohteen yli ei ajeta<br />
metsäkoneella. Suuria puita<br />
ei toivota kasvatettavan<br />
kohteella, koska tuulenkaadot<br />
rikkovat usein rakennetta.<br />
Kohdetta ei tietenkään<br />
Nuolen osoittama merkki on kohteiden keskipiste<br />
muokata. On syytä jättää<br />
avohakkuilla kohteen ympärille<br />
pitkiä kanto<strong>ja</strong> esim. 2<br />
m ns. aitaukseksi niin että<br />
muokkaa<strong>ja</strong> huomaa.<br />
Yleensä firmat selvittävät,<br />
onko hakkuualueella<br />
muinaismuistokohdetta.<br />
Kartoille on merkattu suojellut<br />
kohteet merkillä, jonka<br />
si<strong>ja</strong>inti määräytyy paikan<br />
kohteiden keskipisteenä eli<br />
täsmälleen pisteen kohdalla<br />
ei välttämättä ole mitään<br />
vaan lähettyvillä.<br />
Asuinpaikan merkkinä on<br />
laakea kuoppa<br />
Keittokuopat<br />
Kivikautiset kokkaustavat<br />
ovat mielenkiintoisia. Ne<br />
vievät a<strong>ja</strong>ssa taaksepäin <strong>ja</strong><br />
osoittavat myös, että ruuanvalmistus<br />
onnistuu luonnosta<br />
löytyvillä yksinkertaisilla<br />
välineillä. Keittokuoppia<br />
käytettiin 6 000 vuotta<br />
noin vuodesta 5 000 e.Kr<br />
noin vuoteen 1 000 j.Kr.<br />
Kaiva kuoppa, jonka syvyys<br />
on runsas puoli metriä.<br />
Aseta kuopan poh<strong>ja</strong>lle <strong>ja</strong><br />
reunoille kiviä. Tee tuli <strong>ja</strong><br />
anna palaa vähintään tunti<br />
tai laita hehkuvia kiviä<br />
kuoppaan. Kääri valmistettava<br />
ruoka kosteaan tuoheen,<br />
kosteisiin sanoma<strong>lehti</strong>in<br />
tai alumiinifolioon. Laita<br />
paketti kuopan poh<strong>ja</strong>lle <strong>ja</strong><br />
peitä sammaleella tai maalla.<br />
Anna ruuan hautua tunnin<br />
kiloa kohti.<br />
Savua ei saa näkyä. Jos<br />
niin käy, lisää sammalta tai<br />
maata. Keittokuoppia voi<br />
kaivaa myös talvella, mutta<br />
silloin on lämmitettävä maata<br />
monta tuntia, että maa<br />
sulaa <strong>ja</strong> kuopan pystyy kaivamaan.<br />
Ohje on Tapion<br />
’metsä vastaa.net’ –sivulta.
Change language