Metsanhoidon_suositukset_ver1_netti
Metsanhoidon_suositukset_ver1_netti
Metsanhoidon_suositukset_ver1_netti
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus<br />
Taulukko 19. Viitteellinen kuusivaltaisen metsän pohjapinta-ala (PPA) ennen ja jälkeen poimintahakkuuta käsittelyalueella. 23<br />
Aluejako on esitetty liitteessä 3. Ojitetuilla turvemailla säännösten mukainen vähimmäis-PPA saa olla enintään 20 % alhaisempi<br />
kuin taulukossa esitetty.<br />
PPA hakkuun<br />
jälkeen pohjoisessa<br />
Suomessa, m²/ha<br />
Kuusivaltaiset metsät<br />
PPA ennen<br />
hakkuuta,<br />
m²/ha<br />
PPA hakkuun<br />
jälkeen eteläisessä<br />
Suomessa, m²/ha<br />
PPA hakkuun<br />
jälkeen keskisessä<br />
Suomessa, m²/ha<br />
Tuore kangas* Suositus ≥ 20 n. 12 n. 11 n. 10<br />
Lehtomainen kangas* Suositus ≥ 22 n. 13 n. 12 n. 11<br />
10 9 8 (7**)<br />
Tuoreet tai sitä ravinteikkaammat kankaat,<br />
säännösten mukainen vähimmäis-PPA *<br />
* ja vastaavat turvemaat<br />
**suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä<br />
Puiden ryhmittäisyys on tarpeen ottaa huomioon, kun tarkastellaan hakkuussa jäävän puuston pohjapintaalaa.<br />
Puuryhmien muodostamien tiheämpien kohtien vastapainoksi voidaan poimintahakkuussa tehdä hieman<br />
taulukossa esitettyjä keskiarvolukuja harvempia kohtia. Tämä turvaa alikasvoksen kehitystä ja parantaa<br />
puuston tuhonkestävyyttä.<br />
Kun puuston pohjapinta-ala on alhainen, puuston kuivatusvaikutus eli haihdunta vähenee. Tällöin on<br />
syytä varmistaa, että käsittelyalueen ojasto on toimiva.<br />
Useilla kasvupaikoilla on vaarana kuusettuminen, mikäli lehtipuiden ja männyn kasvu- ja uudistumismahdollisuuksista<br />
ei huolehdita. Poimintahakkuiden yhteydessä on siksi syytä tehdä myös pienaukkoja.<br />
Rehevillä kasvupaikoilla on uhkana myös heinittyminen hakkuun jälkeen. Heinittymisen ehkäisemiseksi<br />
voi lehtomaisella kankaalla olla tarkoituksenmukaista säilyttää hieman korkeampi puuston tiheys kuin<br />
tuoreilla kankailla.<br />
6.4 Mäntyvaltainen metsä<br />
Mänty kasvaa laadukkaaksi tukkipuuksi kuivahkoilla ja sitä karummilla kankailla sekä turvemaiden rämeillä<br />
ja karuissa korvissa. Näillä kasvupaikoilla suositellaan pääpuulajiksi mäntyä. Se sopii pääpuulajiksi myös<br />
tuoreelle kankaalle erityisesti Pohjois-Suomessa sekä kasvatettavaksi kuusen ja koivun kanssa sekametsiköinä.<br />
Sekapuuna kangasmaiden männikössä suositaan erityisesti rauduskoivua. Karuimmat kangasmaiden kasvupaikat<br />
ovat usein lähes puhtaita männiköitä.<br />
Mänty tarvitsee menestyäkseen ja taimettuakseen valoa ja kasvutilaa. Pienaukkohakkuu luo edellytykset<br />
taimiaineksen synnylle ja taimien kasvulle valtaosalla männyn kasvupaikoista. Maanpinnan lievän rikkomisen<br />
on havaittu edistävän taimettumista pienaukoissa.<br />
Männyn eri-ikäiskasvatuksessa voi olla tarpeen vaihdella harvan, siementävän ylispuuston vallitsemia<br />
uudistamisvaiheita tiheämmän puuston vallitsemien kasvattamisvaiheiden kanssa. Pyrittäessä muuttamaan<br />
tasaikäisrakenteinen männikkö eri-ikäisrakenteiseksi voidaan käyttää pienaukkohakkuita sekä poimintahakkuita,<br />
joissa on suojuspuuhakkuun piirteitä.<br />
Mänty taimettuu karuimmilla kasvupaikoilla hyvin. Tällaisissa metsissä puuston ikä ja koko ovat usein jo<br />
luonnostaan vaihtelevia. Poimintahakkuulla voidaan tällöin pitää yllä puuston vaihtelevaa rakennetta. Lisäksi<br />
poimintahakkuu on käyttökelpoinen monien luonnonhoidollisten ja maisemallisten tavoitteiden toteuttamiseksi<br />
mäntyvaltaisissa metsissä. Poimintahakkuussa jätetään siemenpuiden lisäksi hyvälaatuisia ja elpymiskykyisiä<br />
pienempiä puita kasvatettavaksi tukkipuiksi. Näin syntyy vaihtelevarakenteinen puusto, jonka ylispuuston<br />
tiheyttä voidaan säädellä.<br />
Viljavimmilla kasvupaikoilla männyn taimettuminen on yleensä heikkoa poimintahakkuun jälkeen. Jos<br />
alikasvokseksi on syntynyt kuusta, poimintahakkuulla voidaan edistää sen kehitystä. Lopputuloksena on tällöin<br />
kuusivaltainen metsä.<br />
23 vrt. Pukkala T., Lähde, E. & Laiho, O. 2011. Metsän jatkuva kasvatus. Joen Forest Program Consulting.<br />
75
Change language