Liite
Liite
Liite
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Helsingin pysäköinnin virstanpylväitä<br />
Helsingin pysäköintiä on kehitetty määrätietoisesti<br />
yli 50 vuoden ajan. Kuvassa 1 on<br />
esitetty tärkeimmät kehittämistoimenpiteet.<br />
Merkittävimpinä toimenpiteinä voidaan pitää<br />
asuintonttien ja toimitilojen autopaikkamäärien<br />
laskentaohjeita, erilaisten maksujärjestelmien<br />
käyttöönottoa sekä asukas- ja yrityspysäköintijärjestelmää.<br />
1973 1975<br />
1985 1989 1994 2007 2012<br />
2009<br />
Ensimmäinen sähköautoille<br />
varattu latauspaikka käyttöön<br />
Asukkaiden autopaikkojen laskentaohjeiden uusiminen<br />
2008<br />
autokohtaisen p-maksu- laitteen<br />
uusi sukupolvi käyttöön<br />
Toimitilojen autopaikkojen laskentaohjeiden uusiminen<br />
2003<br />
Luottokorttimaksaminen<br />
lippuautomaateissa alkoi<br />
2000 Matkapuhelimella maksaminen alkoi<br />
2000 5 yhteiskäyttöautoille varattua paikkaa käyttöön<br />
1994 autokohtaiset p-maksulaitteet käyttöön<br />
1992 yrityspysäköintitunnukset käyttöön<br />
1991 Ajantasainen pysäköintiopastusjärjestelmä käyttöön<br />
1991 p-kiekko käyttöön<br />
1982 - 1989 Asukaspysäköintijärjestelmä pysyvään käyttöön<br />
1981 Lippuautomaatit käyttöön Helsingissä<br />
1980 Asukaspysäköintijärjestelmän kokeilu<br />
1971 pysäköinninvalvonta alkoi<br />
1970 Pysäköintimaksun porrastaminen alueittain<br />
1964 Ydinkeskustassa enimmäismaksuaika puoleen tuntiin<br />
1955 Ensimmäiset pysäköintimittarit (vain keskustassa tasataksa)<br />
1960 1970 1980 1990 2000 2010<br />
Kuva 1.<br />
Helsingin pysäköinnin keskeisimmät kehittämistoimenpiteet 1950-luvulta 2010-luvulle.<br />
Laskentaohjeet<br />
Asuintonttien autopaikkamäärien voimassaoleva<br />
laskentaohje on hyväksytty vuoden<br />
2012 alussa. Laskentaohjeessa on määritetty<br />
asuintonttien autopaikkamäärätarve<br />
erikseen aluerajauksen ja asuntotyypin<br />
mukaan. Perusteena on käytetty ennusteita<br />
autoistumisen ja asumisväljyyden kasvusta.<br />
Laskentaohje määrittää autopaikkamäärän,<br />
johon kaavoituksessa pitäisi varautua,<br />
jos asukkaiden autopaikkatarve halutaan<br />
tyydyttää. Käytetty aluerajaus on seuraava:<br />
kantakaupungin eteläosa, kantakaupungin<br />
pohjoisosa, kantakaupungin uudet<br />
merenrantaiset alueet ja esikaupunkialueet.<br />
Laskentaohjeessa on lisäksi huomioitu<br />
kohteen linnuntie-etäisyys raideliikenteen<br />
asemalle tai pysäkille sekä runkobussiliikenteen<br />
pysäkille. Laskentaohjeessa on määritetty<br />
vähimmäispaikkamäärä. Ohjeessa on<br />
lisäksi huomioitu yhteiskäyttöautojen käyttömahdollisuuden,<br />
pysäköintipaikkojen nimeämättömyyden<br />
ja pysäköintipaikkojen vuorottaiskäytön<br />
vaikutus asuintonttien pysäköintipaikkatarpeeseen.<br />
Työpaikka-alueiden autopaikkamäärien las-<br />
kentaohjeet ovat vuodelta 1994. Laskentaohjeessa<br />
on määritetty työpaikka-alueiden<br />
autopaikkamäärätarve erikseen kolmelle<br />
aluerajaukselle sekä eri toiminnoille. Laskentaohjeessa<br />
käytetty aluerajaus on seuraava:<br />
ydinkeskusta, keskusta, kantakaupungin<br />
pohjoisosa, aluekeskukset, hyvän<br />
joukkoliikennepalvelun alueet ja paikalliskeskukset<br />
sekä esikaupunkialueet. Ydinkeskustan<br />
ja keskustan osalta laskentaohjeessa<br />
on määritetty enimmäisnormi, kantakaupungin<br />
pohjoisosaan ja Pitäjänmäelle vaihteluväli<br />
ja muualle vähimmäisnormi.<br />
20
Change language