Pudasjärvi-lehti nro 45 10.11.2010 - Pudasjärvi-lehti ja VKK-Media Oy
Pudasjärvi-lehti nro 45 10.11.2010 - Pudasjärvi-lehti ja VKK-Media Oy
Pudasjärvi-lehti nro 45 10.11.2010 - Pudasjärvi-lehti ja VKK-Media Oy
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
8<br />
PUDASJ<br />
ASJÄR<br />
ÄRVI<br />
VI <strong>lehti</strong><br />
<strong>nro</strong> <strong>45</strong><br />
Eveliina Valkola vaihto-oppilaana:<br />
Ahkerointia a<strong>ja</strong>n hengessä<br />
Vuoteni Argentiinassa<br />
hieman historian havinassakin<br />
Muutamia kuukausia kestäneen<br />
vanhempien suostuttelun<br />
<strong>ja</strong>lkeen lähetin hakemuksen<br />
AFS –vaihto-oppilasjärjestölle.<br />
Alkuvuosi 2009 kului<br />
haastattelun merkeissa <strong>ja</strong><br />
kun hyväksyntä oli tullut, alkoi<br />
paksun paperipinon täytteleminen.<br />
Aika kului nopeasti<br />
<strong>ja</strong> kesäkuun alussa 2010<br />
sain tietää tulevan isantäperheeni.<br />
Pidin yhteyttä perheeseen<br />
pari kuukautta odottaen<br />
malttamattomana lähtöä,<br />
eikä mennyt aikaakaan kunnes<br />
koitti elokuu 2010.<br />
Vaikeiden hyvästelyhetkien<br />
jälkeen suuntasin Helsinkiin<br />
junalla <strong>ja</strong> sielta viiden<br />
muun suomalaistyton kanssa<br />
ensin Pariisiin, josta viela<br />
13 tunnin lento Argentiinan<br />
pääkaupunkiin Buenos Airesiin.<br />
Buenos Airesissa meillä<br />
oli maahansaapumisleiri yhdessä<br />
eripuolilta maapalloa<br />
tulevien kanssa. Unohtumattoman<br />
viikonlopun jälkeen<br />
oli jokaisen aika lähteä kohti<br />
omaa isäntäperhettänsä, kohti<br />
kauan odotettua vuotta.<br />
Jaoin lin<strong>ja</strong>-automatkani<br />
yhdessä muiden kaupunkiini<br />
sijoittuvien vaihto-oppilaiden<br />
kanssa. Meitä kaikkia on<br />
yhteensa seitsemän <strong>ja</strong> he ovat<br />
Ida Nor<strong>ja</strong>sta, Myrthe Hollannista,<br />
Ruggero Italiasta <strong>ja</strong><br />
Niklas Saksasta. He kaikki<br />
asuvat samassa kaupungissa<br />
kuin minä, Reconquistassa,<br />
Santa Fe:n provinssissa. Lä-<br />
Vaihtaritytot.<br />
Jo kaksi vuotta sitten sain a<strong>ja</strong>tuksen lähtea<br />
vaihto-oppilaaksi. Vuosi uudessa<br />
maassa, koulussa, perheessa <strong>ja</strong> tuntemattoman<br />
kulttuurin <strong>ja</strong> kielen keskella oli<br />
aina kiehtonut minua. Etsin pitkaan internetista<br />
tietoa vaihto-oppilasvuodesta <strong>ja</strong><br />
luin paljon entisten vaihto-oppilaitten kokemuksista.<br />
hikaupunkeihin sijoittuivat<br />
loput Lisa Italiasta <strong>ja</strong> Madalyn<br />
USA:sta.<br />
Kodissa isän<br />
veistämät huonekalut<br />
Aamuvarhaisella saavuimme<br />
kaupunkiimme Reconquistaan.<br />
Perheet ottivat meidät<br />
kiljuen vastaan. Omaan perheeseeni<br />
kuuluvat isä Daniel,<br />
äiti Iris, 16-vuotias veli Fernando<br />
<strong>ja</strong> 14-vuotias sisko<br />
Paula.<br />
Perheet veivät meidät tuleviin<br />
koteihimme <strong>ja</strong> alkoi<br />
pikkuhil<strong>ja</strong>a totutteleminen<br />
uuteen taloon, ympäristöön<br />
<strong>ja</strong> uusiin sääntöihin. Oma kotini<br />
on tosi kaunis, joka puolella<br />
on paljon isän veistämiä<br />
huonekalu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> tunnelma on<br />
ihana. Pihalla asuvat kaksi<br />
koiraa <strong>ja</strong> kaksi papukai<strong>ja</strong>a.<br />
Joka aamu saan herätä papukaijojen<br />
huutoon <strong>ja</strong> lintujen<br />
sirinään.<br />
Totutteleminen perheen<br />
arkeen <strong>ja</strong> rutiineihin ei ole<br />
tuottanut vaikeuksia, tässä<br />
perheessä voin olla täysin<br />
oma itteni. Kommunikointi<br />
espan<strong>ja</strong>n kielella tuotti alussa<br />
vähän hankaluuksia, mutta<br />
englanti on auttanut.<br />
Mahtava<br />
kouluhenki<br />
Arkipäiväni aloitan koululla.<br />
Koulu alkaa klo 7.30 <strong>ja</strong> päättyy<br />
klo 12.30. Koulussa ei ole<br />
kouluruokailua <strong>ja</strong> on käytettävä<br />
koulupukua. Oppilaat<br />
pitävät paljon enemman meteliä,<br />
mutta kouluhenki on<br />
mahtava. Omassa koulussani<br />
on yli 1000 oppilasta, joten<br />
erilaisuutta riittää. Joka aamu<br />
nostetaan lippu salkoon <strong>ja</strong><br />
lauletaan Argentiinan kansallislaulu.<br />
Opiskelu opetetaan<br />
tietenkin espan<strong>ja</strong>ksi,<br />
mika sujuu jo niin hyvin, että<br />
kommunikointi tapahtuu<br />
kaikkien kanssa pelkällä espan<strong>ja</strong>lla.<br />
Kuntosalia<br />
<strong>ja</strong> lenkkeilyä<br />
Koulun jälkeeen saavun kotiini<br />
lounaalle, jonka jälkeen<br />
sitten nukun parin tunnin<br />
siestan. Siestan aikana kaikki<br />
kaupat <strong>ja</strong> liikkeet ovat kiinni,<br />
joten se on hyvää aikaa<br />
rentoutumiselle. Iltapäivällä<br />
tapaan kavereitani tai käytän<br />
aikaani tietokoneella. Illat<br />
kuluvat kuntosalilla tai lenkillä<br />
käydessä kavereideni<br />
kanssa.<br />
Viikonloput ovat nuorille<br />
viikon kohokohta. Iltamyöhään<br />
kaverit kokoontuvat<br />
yhdessä syomään <strong>ja</strong> viettämään<br />
aikaa, jonka jälkeen<br />
suunnataan bolicheihin, discojen<br />
tapaisiin. Bolicheissa<br />
soi reggaeton <strong>ja</strong> cumbia <strong>ja</strong><br />
Minä, aiti <strong>ja</strong> sisko.<br />
Retki Catarataksille kouluni kanssa.<br />
musiikki olikin yksi syy miksi<br />
valitsin Argentiinaan tulemisen.<br />
Juhliminen <strong>ja</strong> tanssiminen<br />
<strong>ja</strong>tkuu aamutunneille<br />
asti. Oma perheeni sallii minun<br />
käydäjoka toinen viikonloppu<br />
bolicheissa, koska tytöillä<br />
<strong>ja</strong> pojilla on vähän eri<br />
säännöt. En voi iltamyöhään<br />
koskaan kävellä kadulla yksin,<br />
jos menen tapaamaan kavereitani,<br />
niin aina tarvitsen<br />
jonkun miespuolisen saattamaan<br />
minut kotiin tai soitan<br />
perheelleni etta tulla hakemaan.<br />
Kaduilla tapahtuu paljon<br />
ryötöjä <strong>ja</strong> raiskauksia <strong>ja</strong><br />
kun olen ulkomaalainen <strong>ja</strong><br />
vaalea, se lisää riskiä vielä<br />
enemmän.<br />
Kulttuuriin<br />
tutustuminen<br />
helppoa<br />
Argentiinan kulttuuriin totutteleminen<br />
ei ole tuottanut<br />
vaikeuksia. En ole kokenut<br />
vaihto-oppilaitten kuuluisaa<br />
kulttuurishokkia, en edes<br />
koti-ikävää. Se johtuu varmaan<br />
siitä, kun oman perheeni<br />
kanssa olen tosi läheinen<br />
<strong>ja</strong> alusta asti olen tutustunut<br />
erilaisiin ihmisiin. Omat arkirutiinit<br />
on löytynyt <strong>ja</strong> kavereita,<br />
joiden kanssa viettää<br />
aikaa <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>kaa asioita. Pitää<br />
itse olla aktiivinen, jos ei <strong>ja</strong>ksa<br />
yrittää niin voi olla varma,<br />
ettei mistään tule mitään.<br />
On pitänyt totutella, että<br />
aikakäsityksessa kaikki eivat<br />
ole aivan täsmällisiä, jotkut<br />
saattavat olla tunnin myohässä<br />
sovitusta a<strong>ja</strong>sta. Kaduilla<br />
Toinen paivani Argentiinassa,<br />
syntymapaivani.<br />
autot a<strong>ja</strong>vat välillä tosi kovaa<br />
vauhtia <strong>ja</strong> mopoili<strong>ja</strong>t eivat<br />
käytä kypärää. Yhden mopon<br />
kyydissä saattaa olla kokonainen<br />
perhe. Erityisesti viikonloppuisin<br />
tapahtuu paljon<br />
onnettomuuksia, kun ihmiset<br />
a<strong>ja</strong>vat humalassa kotia.<br />
Kaupungissa on kaupunginosia,<br />
joissa asuvat ihmiset<br />
elävät köyhästi. Ei ole rahaa<br />
vaatteisiin tai ruokaan, koditkin<br />
ovat pieniä <strong>ja</strong> yleensä katot<br />
puuttuu. Voi arvata, ettei<br />
niita nähdessä tule kovin<br />
hyvä olo. Lapset kiertelevät<br />
ovista oville kyselemassa<br />
onko jotain annettavaa, ruokaa<br />
tai vaatteita.<br />
Pidan siitä, kuinka läheisiä<br />
Argentiinassa ihmiset<br />
ovat. Täällä halaillaan paljon<br />
<strong>ja</strong> nähdessä poskipusutellaan.<br />
Perheet ovat tiiviimpiä,<br />
sunnuntaipäivällä kokoonnutaan<br />
yhteiselle lounaalle<br />
mummini taloon kaikki isän<br />
veljet <strong>ja</strong> heidän perheeseensä.<br />
Ihmiset täällä ovat paljon iloisempia<br />
<strong>ja</strong> sosiaalisempia, uusille<br />
ihmisille puhumista ei<br />
ujostella. Elämäntyyli on paljon<br />
rennompaa, josta tykkään<br />
paljon.<br />
Elämäntyyli<br />
on löytynyt<br />
Täällä on nyt vietetty kaksi<br />
kuukautta. Aika on kulunut<br />
tosi nopeasti, yhdeksän kuukautta<br />
on vielä jäljellä. Lämpötila<br />
kohoaa päivisin jo melkein<br />
kolmeenkymmeneen asteeseen.<br />
Koulua on jäljellä marraskuun<br />
loppuun asti, jolloin<br />
alkaa maaliskuun alkuun<br />
kestävä kesäloma. Kesällä<br />
lämpötila on jopa <strong>45</strong> astetta<br />
<strong>ja</strong> aikaa vietetään joka päivä<br />
uima-altailla kuumuuden takia.<br />
Oma elämäntyylini täällä<br />
on jo löytynyt, olen pääsemässä<br />
jo hyvin sisään Argentiinan<br />
kulttuuriin.<br />
En koskaan voi a<strong>ja</strong>tella palaavani<br />
Suomeen, koska rakastan<br />
olla täällä. Tottakai<br />
haluan nähdä perheeni <strong>ja</strong> ystäväni<br />
Suomessa, mutta en<br />
koskaan osaa kuvitella lähteväni<br />
täältä pois. Nyt ei ole<br />
kuitenkaan oikea aika miettiä<br />
kotiinpaluuta, aion nauttia<br />
kaikesta tästä a<strong>ja</strong>sta mikä<br />
on jäljellä. Tiedän jo nyt, etta<br />
tästä tulee elämäni hienoin<br />
vuosi, koska saan kokea jotain<br />
aivan uutta <strong>ja</strong> ainutlaatuista.<br />
Olen saanut täältä toisen<br />
kodin, toisen maan <strong>ja</strong> toisenlaisen<br />
elämäntyylin, josta<br />
pitää olla enemmän kuin kiitollinen.<br />
Eveliina Valkola
Change language