1BM32y3

Recommendations

Info

työtehtävien suhteen, mutta sen pitäisi olla mahdollista myös muilla osa-alueilla.” Firstbeatillä on lyödä tiskiin 100 000 hyvinvointimittausta, jotka kertovat karua tarinaansa siitä, mikä suomalaisten työmyyrien ei riitä edes normaalin työpäivän läpikäymiseen, saati sitten että paukkuja jäisi vielä vapaa-ajallekin. ”Kyseessä on myös yhteiskunnallisesti tärkeä kysymys, jossa johtamisen merkitys korostuu”, Eklund pohtii. elämässä tökkii eniten. Juho Tup- purainen toteaa, että seitsemästä suurimmasta työhyvinvointiriskistä viisi liittyy suo- Kun Carita Poussan puheille tulee ”Jos Muutos asettui taloksi työkykyyn ja työhyvinvointiin raan elämäntapavalintoihin. työntekijöitä HR-asioissa, hän tietää että paljon voidaan tehdä, liittyvät asiat laitetaan ”Jos ihmisellä on takana viisi huonosti nukuttua yötä, työteho tipahtaa 40 prosenttia”, kuntoon, luvassa voi hyvinkin mutta yhtä ei auta mennä lupaamaan: Tuppurainen kertoo ja kysyy: millä tehtaalla tuotantokoneelle sallittaisiin moinen notkahdus ilman, että asiaan puututaan välittömästi? olla Juha Sipilän kaavailema ’tuottavuusloikka’. stabiilia työympäristöä. Poussan mukaan monien työntekijöiden turvallisuushakuisuus voi johtaa siihen, että muutokset stressaavat kohtuuttoman paljon – mutta mitä tehdä, kun muutos Ei patenttiratkaisuja Esimiesten kannalta vaikeuskerrointa lisää se, että työntekijät eivät tule samasta muotista: he arvostavat ja – toisaalta karsastavat – eri asioita. Pirjo Ketola muistuttaa, että esimerkiksi monotoninen työ on turruttavaa toisille ja toiset taas kokevat sen turvalliseksi ankkuriksi. ”Sitten on paljon niitä – etenkin nuorison parissa – jotka tahtovat mahdollisimman paljon vaihtelua työhön ja elämään”, Ketola vertailee. Jyrki Eklund nyökyttelee: vielä 1960- ja 70-luvuilla työ oli työtä, jolla tuotiin leipä pöytään – mutta nyt työmarkkinoille tulevat nuoret eivät halua ”tyytyä” mihinkään, vaan he etsivät on nykypäivän työelämän perusluonne? Jo rekrytointitilan- teessa pitäisi ottaa huomioon yksilön suhtautuminen muutokseen ja soveltuvuus oman yrityksen muutosherkkyyteen. ”Muutokseen sopeutumisen pitäisi alkaa jo koulusta, jossa lapset saavat osakseen arvostusta ja heitä ohjataan löytämään oma paikkansa”, Poussa toteaa. Juho Tuppuraisen mukaan työpaikoilla on nyt niin myrskyistä, että pahoinvoinnin kustannukset alkavat näkyä yrityksissä. Hän pelkää, että tilanne on paikoin karkaamassa käsistä: ”Nyt on luotava välittämistä ja mahdollisuuksia tehdä omia valintoja. Yksilön kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että niitä oikeita valintoja tehdään joka päivä.” duunia, joka resonoi heidän arvojensa ja maailmankuteessa vansa kanssa. ”Tämä on haaste esimiesrajapinnalle ja ylemmälle johdolle.” Toinen haaste nousee nuorison heikosta kunnosta: tuotannollisesta toiminnasta puhuttaessa parikymppisten kunto Reilu peli kaikille Oikeudenmukaisuus – tai sen puute – työpaikoilla on yksi työntekijöitä helposti rassaava asia, jonka Pirjo Ketola nostaa esille. Esimerkiksi työvuorolistoista puhuttaessa on selvää, että 3–4/2015 HR viesti 21
monella työpaikalla on vielä ”vääpeleitä”, joiden hampaisiin terveydenhoitoon käytetty euro tulee kymmenkertaisena takaisin. Amerikkalaisten tutkimusten mukaan työterveydenhoi- ei auta joutua, mikäli haluaa mieluisia vuoroja. Numeron on kuitenkin saavuttanut hyviä tuloksia tällä saralla automatisoimalla työvuorolistan laatimisen: näin kessia, eikä tilanne Suomessa voi olla don kustannuksista 70 % on elämäntapavalintojen seuraukkiviikon jumppatunti tai hirvikauden alkaminen tulee takuulla huomioiduksi. ”Työterveydenhoito kyyn ja työhyvinvointiin liittyvät asiat kovin erilainen. Toisaalta, jos työky- ”Työntekijälle tästä tulee fiilis, että on harhautunut – ja laitetaan kuntoon, luvassa voi hyvinkin olla Juha Sipilän kaavailema ”tuot- minua kuunnellaan. Kun työn ja vapaaajan sovittaminen helpottuu erilaisten työtavuusloikka”: pahasti – alkuperäisestä tehtävästään, joka oli toimia kalujen avulla, myös työtyytyväisyys paranee”, Ketola tietää. ”Tämä voisi olla hurja kilpailuetua tuova juttu Suomelle”, Tuppurai- ennaltaehkäisevästi. Jyrki Eklund on käynyt työhyvinvoinnista keskusteluja aika monen johtoryh- Carita Poussa arvelee, että yritysnen uskoo. män kanssa ja tietää hyvin, mitä sudenkuoppia tiellä on. ten johdolla on saattanut päästä unohtumaan, mistä tässä kaikessa on kysymys: miehistö on pidettävä koossa ja iskussa Ilman oikeita työvälineitä ja mittareita matka taittuu kuin ”silmät kiinni sumussa”, hän toteaa. kaikkina aikoina, mutta erityisen tärkeää on panostaa, kun ”Mutu-tuntumalla tai Excelillä ei voi johtaa – eikä liioin terveysjohtamisen ulkoistaminen ole mikään vastaus.” ”Yritysten on otettava voimakkaampi rooli siinä, miten työ- ajat ovat vaikeat. Eklund kertoo esimerkin: jos kerran 5 000 työntekijän hyvinvointia viedään eteenpäin. Työhyvinvoinnin johtamista ei organisaatiossa terveysvaikutteiset kulut ovat helposti noin 20 voi ulkoistaa”, Poussa linjaa. miljoonan euron luokkaa, eikö tähän asiaan kannattaisi tarttua kaksin käsin ja täydellä tarmolla? riin – hän kertoo logistiikka-alan yrityksestä, jossa puutteelli- Pirjo Ketola näkisi mielellään ”täsmäiskuja” työstressin juuset työohjeet tuottivat kohtuuttoman paljon päänvaivaa. Epävarmuus nakersi työssäviihtymistä ja näin kärpäsestä tuli här- Se viimeinen kilpailuedun lähde? Juho Tuppurainen nyökyttelee: jokainen ennaltaehkäisevään känen. 22 HR viesti 3–4/2015
Page 1 and 2: ASIANTUNTIJA PANEELI ”Jos ihmisel
Page 3: Millainen on työhyvinvoinnin nykyt
Page 7: Jyrki Eklund, toimitusjohtaja, Aino

1BM32y3

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?