taiteen ja talouselämän kohtauspaikka 1899ïº2006 - Kallio-Kuninkala
taiteen ja talouselämän kohtauspaikka 1899ïº2006 - Kallio-Kuninkala
taiteen ja talouselämän kohtauspaikka 1899ïº2006 - Kallio-Kuninkala
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
KUNINKALA TUUSULANJÄRVEN RANNALLA<strong>Kuninkala</strong>t on mainittu historian kirjoissa 1600-luvulta lähtien Tuusulanjärven tienoilla si<strong>ja</strong>itsevienmaatilojen joukossa. Tilat ovat muuttuneet <strong>ja</strong> omista<strong>ja</strong>t vaihtuneet, mutta nimi on säilynyt.Toistasataa vuotta sitten nykyisen <strong>Kallio</strong>-<strong>Kuninkala</strong>n pihapiiriin oli siirretty tilan silloiseksipäärakennukseksi vanha hirsitalo, joka on edelleen paikallaan <strong>ja</strong> sitä kutsutaan nykyään Pehtoorintaloksi. Sen vieressä kalliolla si<strong>ja</strong>itsi erillinen mökki, jota vuokrattiin vieraille. Tämän rakennuksen päällerakennettiin 1920-luvun alkupuolella uudeksi <strong>ja</strong> nykyiseksikin päärakennukseksi Ylä-<strong>Kuninkala</strong>. Paikkatuli tutuksi myös joillekin suomalaisille taiteilijoille <strong>ja</strong> heidän ystävilleen. Pekka Halonen asui mökissäennen Halosenniemen valmistumista, <strong>ja</strong> parina kesänä myös filosofian tohtori Karl Alfred Brander(vuodesta 1906 Paloheimo) perheineen.Vuonna 1899 K.A. Brander osti <strong>Kuninkala</strong>n kantatilan neljänneksen Kalle-<strong>Kuninkala</strong>n, vuonna1901 Mäntyniemen (Puotinnokan) rantapalstan <strong>ja</strong> vuonna 1903 Ville-<strong>Kuninkala</strong>n. Niistä muodostuiPaloheimojen <strong>Kallio</strong>-<strong>Kuninkala</strong>.AINEELLISEN JAHENKISEN KULTTUURIN NOUSUKAUSIPaloheimon veljekset Paavo, Gunnar, K.A. <strong>ja</strong> H.G vuosisadan vaihteessaTuusula alkoi 1800-luvun lopulla erottua muista uusmaalaisista maaseutupitäjistä. Kun Venäjänkeisarikunta tehosti Suomen etelärannikon puolustusta, syntyi kirkonkylän läheisyyteen Hyrylänvaruskunta. Se tarjosi rakentajille runsaasti työpaikko<strong>ja</strong>, vilkastutti kaupankäyntiä <strong>ja</strong> sai aikaanmuuttoliikettä Tuusulaan aina Venäjältä saakka, sitten kun Helsingin - Pietarin rata oli valmistunut1870.Maankäyttö <strong>ja</strong> elinkeinonharjoitus vapautuivat Suomessa 1879. Tuusulan tilalliset alkoivat myydämaataloustuotteiden <strong>ja</strong> puutavaran lisäksi tontte<strong>ja</strong>, joille erityisesti Helsingissä asuvat virkamiehet <strong>ja</strong>liikemiehet rakensivat huviloitaan <strong>ja</strong> muuttivat vakinaisestikin asumaan.1800-luvun lopulla suomenmielisissä taiteili<strong>ja</strong>piireissä syttyi kaipuu suomalaiselle maaseudulle. Helsinkiälähinnä si<strong>ja</strong>innut suomenkielinen pitäjä oli Tuusula. Maiseman kauneuden <strong>ja</strong> hyvien kulkuyhteyksienansiosta Tuusulanjärven rannalle, Westermarkin suvun omistaman, Järvenpään kartanon mailla4 5
Change language